Kainuun kehittämisraha
|
|
- Hannes Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht ) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet lait nimeltään laki alueiden kehittämisestä ja laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta Yleinen kehittäminen Uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään siten, että ne palvelevat entistä yrityslähtöisemmin kainuulaisten yritysten uudistuvia ja erilaistuvia tarpeita. Maakuntaohjelman mukaisesti eri alojen yritysryhmien kehittämistä jatketaan samalla uusia tapoja etsien, niin että yrityksille löydetään nykyisessä vaikeassa suhdannevaiheessakin uusia toimintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Talvivaaran kaivoshankkeesta haetaan edelleen mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia maakuntaan, jo kertynyttä kokemusta voidaan käyttää aiempaa paremmin hyväksi toiminnassa niin maakunnan sisällä kuin ulkopuolellakin. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen koko maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen vauhdittamiseksi. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää notkahduksen jälkeen. Olennaista on, että tänne töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi uuden rahoituslain mukaiseen muuhun alueiden kehittämiseen, elinkeinorakenteen uudistamiseen kasvumahdollisuuksien hakemiseksi ja hyödyntämiseksi, tarvittavaan nopeaan reagointiin uusiin tilanteisiin sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitettavia erillisiä ministeriölähtöisiä ohjelmia on ensi vuoden alusta kaksi: osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Muut nyt tiedossa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat kohdistuvat ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmaan, yrittäjyyden edistämiseen ja kaivannaistoimialan, metallialan sekä palvelualan laajentamiseen. Esimerkkeinä yli euron hankkeet vuosina 2008 ja 2009 rahoitetuista ja varaukset vuodelle 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoittamista hankkeista: Hankkeen nimi Kainuun kehittämisraha 2009 Kainuun kehittämisraha 2010 Kainuun kehittämisraha yht. Paltamon Työtä Kaikille hanke Measurepolis mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelma Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kivi ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli NetinPro (metallialan kehittäminen) Seniorpolis koordinaatio -hanke Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Measurepolis -mittaustekniiikan osaamiskeskus Kylätalo eläväksi (Lohtajan nettikahvila) Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa Prima Network Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille
2 Keskeisimmistä jo meneillään olevista hankkeista on luonnehdinnat ohessa: 2 Polisverkostoon liittyy edelleen ainakin kolme hanketta. Measurepolisin perusrahoitus (osaamiskeskusohjelma) ja tutkimustoiminnan kehittämisen rahoitus. Henkilöstövahvuus on yhteensä henkeä ja runsaasti asiantuntijapalveluiden ostoa. Seniorpolisiin liittyen rahoitetaan koordinaatiohanketta, jonka avulla haetaan aiempaa laajemmin sidosryhmiä viemään toimintaa vaikuttavammin eteenpäin. Henkilöstövahvuus on puolitoista henkeä. Ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmassa jatketaan uuden kärkialan luomista mittaustekniikan rinnalle, perusteena alueen ja lähiympäristön vahva yrityskanta ja sen kasvunäkymät. Henkilöstövahvuus on noin 5 henkeä ja erittäin runsaasti asiantuntujapalveluiden ostoa. Kaivannaistoimialalla keskeistä on syyskuussa hyväksytyn alan kehittämisohjelman toteutus eri hankkeiden avulla. Tunnettujen esiintymien inventointeja on täydennettävä nykyaikaisin menetelmin, niin että esiintymien käyttökelpoisuudesta saadaan riittävät tiedot. Näissä hankkeissa tähdätään siis uusien kaivosten ja louhosten avaamiseen sekä siihen liittyvän jalostustoimintaan eri puolilla Kainuuta. Puuhuollon kehittämistä viedään eteenpäin tehostamalla puun korjuun ja kuljetuksen yhteistyötä ja uusia toimintamalleja, joiden avulla kustannuksia voidaan alentaa ja alan kilpailukykyä parantaa. Terveyttä edistävää liikunta- ja ravitsemusneuvontamallin tavoitteena on luoda järjestöjen ja julkisen palvelujärjestelmän yhteinen toimintamalli elämäntapa- ja terveyserojen kaventamiseksi. Metallialalla keskeistä on yritysryhmähanke, johon osallistuvat yritykset tehostavat uusin toimenpitein yhteistoimintaansa kyetäkseen pääsemään paremmin kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisiä kauppoja tavoitellessaan ryhmä on liittoutunut myös laajemman yritysjoukon kanssa, jota mm Lapin kauppakamari on ollut tahollaan organisoimassa. Kainuun Prima nimeä markkinoinnissa käyttävä ryhmä koostuu lähinnä rakennusalan, kuljetuksen, metallialan sekä palvelualan yrityksistä. Uudet Suomeen perustettavaksi suunnitellut kaivokset tarjoavat omat markkinansa, lisäksi Kainuuseen avattaneen lähimpien vuosien aikana kolme kaivosta/louhosta. Kohteiksi haetaan tiiviisti myös muita suuria rakennuskohteita etenkin Suomesta ja lähinaapureista. Kaikkeen edellä mainittuun kuntayhtymä esittää??? euroa. Työllisyyskokeilu Kuntayhtymä esittää määrärahaa Paltamon työllisyyskokeiluun liittyen Ensi vuosi on kokeilun toinen vuosi ja silloin kokeilu toimii koko vuoden täydellä tehollaan. Kokeilun piirissä arvioidaan olevan vuonna 2010 suunnilleen 300 henkilöä. Yhteensä Yleinen kehittäminen , Paltamon työllisyyskokeilu tekee yhteensä KAINUUN METSÄKESKUS, määräraha yht ) Metsäluonnon hoidon edistäminen Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996, muut 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympäristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi Ympäristötukikohteiden kohdevalikoima laajentui myös Kainuussa, kun Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma käynnistyi vuonna Metso-ohjelmalla edistetään metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelua.
3 Tavoitteet määrärahan ( ) käytölle: 3 - ympäristötuen käyttö on ensisijainen menettely, poikkeusluvan myöntäminen metsien käsittelyyn toissijainen - ympäristötukipäätökset kohdistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiin kohteisiin, joita ovat pienvesien lähiympäristöt ja rehevät kasvupaikat - kohteista pyritään rakentamaan usean eri elinympäristön keskittymiä, joka voivat liittyä lakisääteisiin suojelualueisiin - ympäristötuen suuntaamiseen vaikutetaan siten, että metsäorganisaatiot tuovat yllä mainitut tavoitteet ja periaatteet esille metsänomistajien neuvonnassa ja viestinnässä - metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN ELY, määrärahaesitys yht ) Alueellisen liikenteen palvelujen osto Tavoitteet Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa vuosille on määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, joiden toteuttamiseen alueellisen liikenteen ostot perustuvat. Lähtökohtana tavoitteiden määrittelyssä ovat olleet valtakunnalliset julkisen liikenteen peruspalvelutasotavoitteet. Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut kuntakeskusten välisessä liikenteessä. Joukkoliikenne tarjoaa asukkaille mahdollisuudet hakea erilaisia kunnallisia ja alueellisia palveluja, mm koulutus, sosiaali- ja terveyden huolto, asiointi ja erilaiset vapaa-ajan palvelut sekä liityntäyhteyksiä kaukoliikenteeseen. Perustelut: Nykyisten ostosopimusten mukaisen liikenteen kustannukseksi vuonna 2011 on laskettu euroa. (Ostosopimukset on sidottu linja-autoliikenteen kustannusindeksiin, jonka kustannusvaikutukseksi on arvioitu n. 5 %. Keväällä 2011 tulee uudistettavaksi n 20 sopimusta, joka osaltaan nostaa ostettavan liikenteen kustannusta.) Kehittämissuunnitelmassa vuosille esitettyihin lisäostoihin varataan lisäksi euroa ja varaudutaan uusien kannattamattomien, mutta palvelutason kannalta tarpeellisten vuorojen ostoon euro. Vuoden 2010 käytöksi arvioidaan euroa, joten siirtyvää rahoitusta vuodelle 2011 olisi n euroa. Tarve: eur TE-KESKUS, määräraha yht Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki Käyttö perustuu valtioneuvoston asetukseen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) Kehittämisrahalla arvioidaan käsiteltävän noin 40 kuljetustukihakemusta Kuljetustuki on uudistunut vuonna Voimassa olevan asetuksen mukaan kuljetustukeen oikeutettujen yritysten ja tuotteiden määrä on hieman laajentunut. Kohta 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Käyttökohteena ovat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä siihen liittyvä valtioneuvoston asetuksen (675/2007) ja TEM:in täytäntöönpano-ohjeen (dnro 1949/051/2008) mukaiset yrityshankkeet. Kehittämisrahalla arvioidaan tehtävän noin yksinyrittäjän- ja kyläkauppatukipäätöstä sekä 1-2 sellaista toimintaympäristötukihanketta, joihin ei voida myöntää EAKR-osarahoitteista tukea.
4 Kohta 6. Koulutushankinnat ja palkkatuki , valtuus Käyttökohteena ovat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnat ja palkkatuen käyttö työllistymisen edistäjänä (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002) Yhdistetyn työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä entistä vahvemmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa pitkittyvään työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön. Työllisyysmäärärahojen käytön painopistettä siirretään aikaisemmasta enemmän ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen toimenpiteen päättäneistä pysyisi hyvällä tasolla taantumasta huolimatta. Perustelut työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle Työllisyys- ja yrittäjyysstrategian mukaisesti nk. kaksoishaasteeseen vastaamisessa keskeisintä on yritysten ja työvoiman kehittäminen osaamista parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat nousevat yritysten kehittymisen ja kasvun esteiksi talouskasvun alkaessa uudelleen. Mikäli työmarkkinoilla vallitsee kohtaanto-ongelma, talouden ja työllisyyden kasvupotentiaalista osa jää hyödyntämättä. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti työvoimaa rekrytoiville aloille. Koulutuksen vaikuttavuutta on parannettu mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssä oppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Työvoimakoulutusta räätälöidään yritysten tarpeisiin niin sisällön kuin ryhmäkokojen osalta. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään ja tarjotaan myös mahdollisuus yksittäisten työntekijöiden koulutukseen. Painopistettä työvoimakoulutuksen sisällä siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee. Valmentavasta koulutuksesta runsas kolmasosa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Työvoimapolitiikan painopisteen siirtyminen osaamisen kehittämiseen edellyttää lisäresursseja. Siksi esitys on, että koulutuksen määrärahatasoa nostetaan aikaisemmasta. Perustelut palkkatuella työllistämiselle Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea pyritään suuntaamaan nykyistä enemmän yrityksiin. Palkkatukea käytetään myös laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen matalan kynnyksen tuettujen työpaikkojen luominen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen luomalla järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun avulla. Starttirahauudistuksen myötä, kun starttirahaa
5 ovat työttömien lisäksi voineet saada myös palkka- tai kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät ja opintonsa päättäneet, on starttirahan käyttö tuplaantunut. 5 Työvoiman kysynnän lasku näkyy sekä yrityksiin suunnatun palkkatuen vähenemisenä ja edelleen palkkatukityöllistämisen vaikuttavuuden pysymisenä hieman tavoitetta huonommalla tasolla. Kysynnän lisäksi palkkatuen käyttöä yrityksiin työllistämiseen on ollut vähentämässä yritysten lomautukset ja irtisanomiset, mitkä estävät palkkatuen käytön lomautettujen tai irtisanottujen tehtäviin. Tämän vuoksi esitys on, että palkkatuen määrää hieman alennetaan aikaisemmasta. Määrälliset tavoitteet Tavoitteena on, että toimenpiteillä sijoitettujen määrä keskimäärin henkilöä ympäri vuoden. Tulos Tulos Tulos Tavoite Tavoite Vaikeasti työllistyvien määrä enintään Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto enintään (vrk) Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään, % 25,3 24,8 24,0 35,0 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 3 kk palkkatuen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 39,3 31,4 29,6 30,0, tilanne elok. 34,5 57,8 53,6 55,1 53,0, tilanne elok. 56,8 39,0 56,0 Kohta 7. Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus , valtuus Käyttökohteena ovat työllisyysperusteiset investoinnit, työllisyystyöohjelma valtion investointeihin ja työllisyyspoliittinen avustus työllistymistä edistäviin hankkeisiin (valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä 1345/2002) Perustelut työllisyysperusteisille investoinneille 0 TE-keskus ei esitä osoitettavaksi työllisyysperusteisille investoinneille määrärahoja. Perustelu: yleinen taloudellinen tilanne on heikentänyt julkisten toimijoiden mahdollisuuksia tehdä työllisyysperusteisia investointeja. Aikaisempia määrärahoja on sitomatta. Perustelut työllisyystyöohjelmalle Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Perustelut työllisyyspoliittiselle avustukselle Määrärahaa käytetään eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisena avustuksena kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle hankkeisiin, joiden tarkoituksena on; (1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä; (2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä; (3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; (4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta käytetään lisäksi sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) säädetyssä tar-
6 koituksessa tukena sosiaalisen yrityksen perustamiseen sekä lisäksi tukena uusosuuskunnan perustamiseen. 6 KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS, määräraha yht Kohta 9. Yhdyskuntien vesihuoltotyöt (mom ) yht Vesihuoltohankkeet ovat sellaisia vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) tarkoittamia hankkeita, joille tukea voidaan myöntää. Lain 3 :n mukaan tukea voidaan myöntää mm. vesihuoltolaitokselle, vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle ja kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mm. 1) vesihuollon turvaaminen eritystilanteissa 2) vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä 3) pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltoavustusta voidaan lisäksi myöntää rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle siten kuin lain 6 :ssä säädetään. Kainuun ympäristökeskukseen on toimitettu ( ) mennessä 9 kpl vesihuoltoavustushakemusta, jotka koskevat vesihuolto-osuuskuntien vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita sekä kuntien taajamien lievealueille toteutettavia hankkeita. Alla esitetyt hankkeet eivät ole prioriteettijärjestyksessä. 1. Juholankylän vesiosuuskunta viemäröintihanke (Sotkamo), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 3,5 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 11 kpl, joita käytetään pysyvään asumiseen. 2. Niemelänrannan viemäröintiyhtymä viemäröintihanke (Kajaani), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 13 kpl, joista 11 kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen ja 2 kiinteistöä vapaa-ajan asumiseen. 3. Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Alueella on rakennettu vesijohtoverkosto ja osalle aluetta myös viemäriverkosto (vuonna 2009) aikaisemmin. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 15 kpl. 4. Aittokylän vesiosuuskunnan vedenhankintahanke (Puolanka), Uuden vedenottamon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Puolangan kunta, Vesijohto- ja viemäriverkoston sekä varavedenottamon suunnittelu Kivarinjärven alueelle. 6. Kaitainsalmen vesiosuuskunta vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 5 kpl. 7. Karjokankaan vesihuolto (Hyrynsalmi), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Rakennettavan vesi- ja viemäriverkoston pituus on noin 1,1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 6 kpl, joista kaikkia käytetään pysyvään asumiseen. 8. Pohjavaaran vesiosuuskunta, Yhdysvesijohdon ja desinfiointivalmiuden suunnittelu (Sotkamo)
7 Kainuun ympäristökeskukseen toimitettujen vesihuoltohakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin Hankkeiden avustusprosentti on maksimissaan 30 %, joten kyseisten hankkeiden toteutukseen tarvittava määräraha vuonna 2010 on Hankkeiden toteutus varmistuu sen jälkeen, kun lopullinen urakkahinta tarjouskilpailun jälkeen on selvinnyt. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on toteutettava asetuksen edellyttämällä tavalla vuoden 2013 loppuun mennessä. Avustusten kohdentamista myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen jatkossa pidetään tärkeänä sellaisilla alueilla, joihin ei ole mahdollista toteuttaa yhteistä viemäriverkostoa. Kiinteistökohtaisten vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen varataan vuodelle 2010 Kainuun kehittämisrahasta noin euroa. Kainuun kehittämisrahatarve vuodelle 2010 on kiinteistökohtaiset hankkeet eli yhteensä euroa. 7 Kohta 10. Ympäristötyöt (mom ) yht Perinnemaisemahanke Kainuun perinnebiotoopit ovat osa elinvoimaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Ne ovat paitsi tärkeä vetovoimatekijä luonto- ja maatilamatkailussa myös maatilatalouden voimavara laidunmaana ja lisätulojen lähteenä. Aikaisemmissa perinnebiotooppi-inventoinneissa Kainuusta on löydetty 249 arvokkaaksi todettua kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on 1239 hehtaaria. Hoidon piirissä näistä kohteista on enää kolmannes. Toisaalta maatalouden ympäristötuen erityistuen piirissä on tätä kolmannesta vastaava määrä uusia inventoimattomia kohteita, joiden merkityksestä maisemalle ja monimuotoisuudelle ei ole vertailukelpoista tietoa. Tavoitteena on saattaa ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto kohdetietoineen perinnebiotooppien osalta ajan tasalle ja kartoittaa merkittävien kohteiden tämänhetkinen tila ja käyttökelpoisuus erityistukeen. Ajantasaista aineistoa voidaan käyttää kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun, maatalouden erityistuen ja siihen liittyvän suunnittelun ja neuvonnan kohdentamiseen ja optimointiin sekä maatilamatkailun kehittämiseen. Perinnebiotooppikohteiden arviointiin ja aineiston päivitykseen käytetään uusimpia seuranta- ja päivitysohjeita. Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Kainuun ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu valtakunnallisen hydrologisen havaintoasemaverkoston seuranta, ylläpito ja kehittäminen. Vuonna 2010 määräraha käytetään vuotuiseen kunnossapitoon ja kahden vedenkorkeus- ja virtaama-aseman automatisointiin. Sisävesien syvyyskartoitus Ympäristökeskus huolehtii sisävesien syvyyskartoituksesta. Kainuussa kartoitustyötä on tehty pääosin työllisyysrahoituksen turvin. Maastokartoitusta on tekemättä noin 1% yli 50 ha kokoisista järvistä. Karttojen valmistamiseen käytetään konsulttipalveluja. Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Jättiputkien torjuntatyötä jatketaan tunnetuilla esiintymillä Kainuussa ja aloitetaan torjunta aiemmin tuntemattomilla esiintymillä. Önkköri-Käkilahden alueen kunnostussuunnitelma, Kajaani Vuolijoen alueella sijaitsevan Önkkörin-Käkilahden vesialueen kunnostussuunnitelman tekeminen yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa. Nivun alueen vanhan kaatopaikan Pima-kunnostus, Sotkamo Nivun alueen vanhan kaatopaikan kunnostus Sotkamossa valtion jätehuoltotyönä. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista/likaantuneista maa-aineksista. Kaatopaikka-alue sijaitsee asemakaavassa virkistysalueelle. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen ja Sotkamon kunnan yhteistyönä.
8 Kuluntalahden uimarannan Pima-kunnostus, Kajaani Kuluntalahden uimarannan kohdalla on ollut aikoinaan kyllästämö. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista maa-aineksista. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen, Kajaanin kaupungin ja Metsähallituksen yhteistyönä. Reittirakentaminen, Katinkulta-Vuokatti Katinkullan ja Vuokatin rinnealueita yhdistävän ulkoilureitin ja siihen liittyvän Jäätiönlammen reittisillan rakentaminen. Ulkoilureitti luo selkeän maisemallisen ulkoilureitin hyvin keskeiselle paikalle Vuokatin asuin- ja matkailukeskittymää. Reittiä käytetään kesäisin kävelyyn, juoksuun, polkupyöräilyyn, patikointiin jne. Talvella reittiä käytetään latupohjana, jota pitkin on mahdollista myös kävellä ja juosta. Työllistämistöiden oheisrahoitus, Kainuun kunnat Kainuun ympäristökeskus toteuttaa Kainuun alueella ympäristötöitä (yty-työt) TE-toimistojen myöntämillä henkilötyökuukausikiintiöillä. Osittainen oheisrahoitus materiaali- ym. hankintoihin sekä ytytyöntekijöiden matka- ym. kuluihin. Vesistökunnostuskohteiden suunnittelu Tehdään kunnostussuunnitelmia Kainuun alueen vesistöjen tilan parantamiseksi, kohteina mm. Vuolijoki-Ryynäsjoki. Varautuminen muuhun POHJOIS-POHJANMAAN ELY 11) Tienpitoon ja tieverkon kehittämiseen määräraha yht erillinen puuhuoltoraha n Yleiset tienpidon periaatteet Kainuun hallintokokeilualueen maanteitä hoidetaan ja ylläpidetään samojen yhtenäisten valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon ja ylläpidon toimenpitein aikaansaadaan yllätyksettömät ajo-olosuhteet ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus. Hoidon taso mitoitetaan niin, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset voivat toteutua. Ylläpidon osalta tavoitteena on liikennöitävyyden lisäksi turvata tiestön ja siltojen pääoma-arvo panostamalla erityisesti päällystetyn tiestön ja siltojen kunnon ylläpitämiseen. Sorateiden kelirikko alttiita tieosia korjataan. Valtakunnallista puuhuollon teemaohjelmaa toteutetaan sekä tarkoitukseen saatavalla erillisrahoituksella että tienpidon Kainuun kehittämisrahan kehyksestä korvamerkityllä osuudella yhteisesti koko maassa sovituilla periaatteilla. Varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa. Sorateiden parantamisia päällystetyiksi teiksi voidaan tehdä Kainuun kehittämisrahalla vain poikkeustapauksissa tien liikenteellisen merkityksen muuttuessa huomattavasti esimerkiksi elinkeinoelämän kuljetustarpeiden lisääntyessä. Muutamia vähäliikenteisiä maanteitä muutetaan sorateiksi ja eräitä yleisen tien merkityksen menettäneitä maanteitä lakkautetaan yleisinä teinä. Alueellisia investointeja pystytään normaalin peruskehyksen puitteissa tekemään rajoitetusti. Suuria investointeja voidaan tehdä ainoastaan erillisillä elvytys- ja rakennemuutosperusteisilla määrärahoilla. Kainuun tienpidon 2011 painopisteitä tuoteryhmittäin
9 9 Tiestön talvihoidon laatutasoa nostettiin talvikaudelle valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Muutoksen lisäkustannusvaikutus Kainuun hallintokokeilualueen osalta on vuositasolla n euroa. Tievalaistusten elohopealamppujen nelivuotista poistamisohjelmaa toteutetaan edelleen valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Nämä lisäkustannukset joudutaan kattamaan Kainuun kehittämisrahan peruskehyksestä. Ylläpidon toimia päällysteiden, teiden rakenteenparantamisien ja siltojen korjausten osalta tehdään aiempien vuosien tapaan. Sillankorjausohjelma sisältää yhden suurehkon sillan korjaamisen. Investoinneista jatkuu kaksivuotisena hankkeena vuonna 2011 vielä mt. 899 Härkökivenkatu - Pekkiläntie hanke Sotkamossa. Isoja uusia investointeja käynnistetään TTS -suunnitelman mukaisesti rahoituksen sallimissa puitteissa. Esisuunnitteluun ja tie- ja rakennussuunnitteluun käytetään sen verran määrärahoja, että tulevien investointihankkeiden suunnitelmavalmius saadaan riittäväksi. Kehysesitys 2011 Tiepiiri esittää saavansa käyttöönsä peruskehyksensä 21,681 milj. verran vuoden 2011 Kainuun kehittämisrahaa, jotta myös maakunnan toteuttamissuunnitelmassa TOTSU:ssa ohjelmoituja uusia investointeja saataisiin sovitulla priorisoinnilla vuosittain käyntiin. Tienpidon hoidosta ja ylläpidosta ei voida tinkiä. Kehysesityksessä on investointirahoitus tässä vaiheessa varattu keskeneräiselle mt. 899 investoinnille. Tienpitoon tarvitaan vuoden 2011 Kainuun kehittämisrahan kehykseen lisäksi puuhuollolle erikseen tulevan valtakunnallisen erillismäärärahan osuus 1,474 milj. (alustava arvio Liikenneviraston kehysjakoesitys 2011 perustuen LTAE päätökseen) ja Talvivaaran kaivosyhtiön saaman sopimusvaltuuden takaisin maksun ensimmäiseen erän 2,650 milj. maksuosuus. Vuoden 2010 saldot tarvitaan luonnollisesti myös täysmääräisenä käyttöön keskeneräisten hankkeiden loppuun saattamiseen. Mikäli lisäksi halutaan rahoittaa rakennemuutosperusteilla Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, niin erillisrahoitusta tarvitaan 2,5 milj.. Sama erillisrahoitustarve koskee muitakin maakunnassa keskusteluissa esillä olleita Vuoreslahden soratien päällystämisesityksiä tai mt Iivantiira - Moisiovaara parantamishanketta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tienpidon kehystarpeet Peruskehyksen lisäksi tarvitaan rahoitus mahdollisiin erillisrahoituskohteisiin.
10 10 Pohjois-Pohjanmaan ELY Kehys Tienpidon tuotteet v talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito päällysteet tierakenteet sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus Tienpidon perusrahoituskehys yhteensä Puuhuollon erillismääräraha (perustienpidon kehyksestä Kainuuseen haettava / siirrettävä osuus) Talvivaaran kaivosyhtiön valtuus erä 2 (valtuutus v. 2008) Muut mahdolliset erillisrahoitettavat: Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt (rakennemuutosperusteinen) Vuoreslahti Kekkostie: Iivantiira - Moisiovaara Aiempien vuosien periaatteiden ja annettavien kehysten mukaisesti PKP ELYn toimesta Kainuun tarpeisiin tullaan vuonna 2010 käyttämään määrärahoja sekä valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen että maan ja vesialueiden hankinnan ja korvausten momenteilta kuten myös aiemmin lääninhallituksen liikenneosaston kautta tulleelta joukkoliikenteen osto ja kehittäminen momentilta. PKP ELYn toimintamenot katetaan myös omalta momentiltaan. Tulostavoitteet 2011 Tiepiiri esittää PKP ELYn liikenne- ja infravastuualueen tulostavoitteiksi vuodelle 2011 kahta erillistä tavoitetta: "Tienkäyttäjien tyytyväisyys" ja "Tieverkon kunto" (esitetty osana TEM:n mittaristotaulukkoa). Tienkäyttäjien tyytyväisyys tavoite (paino 40 %) kuvaa onnistumista tienpidon hoidon toimissa ja tieverkon kunto tavoite (paino 60 %) kuvaa onnistumista ylläpidon toimissa. Tulossopimuksen allekirjoitukset Kainuun kehittämisrahaa koskeva tulossopimus on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2010 alussa, kun eduskunta on hyväksynyt Kainuun kehittämisrahan määrän ja uudet ELYt ovat aloittaneet toimintansa. Kukin taho allekirjoittaa sopimuksen omalta osaltaan.
11 Päiväys 11 Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun ELY Kainuun metsäkeskus Jorma Tolonen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ELY
Kainuun kehittämisraha 2008
KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2010 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht. 10 011 000 1) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan
LisätiedotErillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011
Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 2 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2011 yht. 56 188 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN
LisätiedotErillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009
1 Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti: Kainuun kehittämisrahaesitys on yhteensä 57 824 000. Lisäksi esitetään
LisätiedotKainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000.
Erillinen liite MV 28.3.11 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2012 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ,
LisätiedotKAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV 23.11.2009 Esitys hyväksytty MH II 9.11.2009 Päätös vuosi 2005.
KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV 23.11.2009 Esitys hyväksytty MH II 9.11.2009 Päätös vuosi 2005 Päätös vuosi 2006 Päätös vuosi 2007 Päätös vuosi 2008 Päätös vuosi 2009 Kevään
Lisätiedot80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka
8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta
Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Ylijohtaja Tuija Oivo TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotPäätös vuosi 2005. Päätös vuosi 2006
1 Erillinen liite 1 MH II 19.3.2007 Erillinen liite MV 26.3.2007 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2008 Kainuun kehittämisrahaesitys sisäasiainministeriölle vuodelle 2008 on yhteensä 47 165 000. Maakuntahallituksen
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotTyöllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019
Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava 14.9.2018 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen hakeminen Hakuaika vuodelle 2019 on 10.9. 12.10.2018 (klo 16.15)
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos 10.1.2017 Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019 2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2018-2022 1 600 000
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,
LisätiedotKAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI
1 Erillinen liite mv 27.3.2006 Erillinen liite mh II 20.3.2006 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI 2007 13.3.2006 Kainuussa hyväksyttiin uusi maakuntaohjelma helmikuussa. Kainuun kehittämisraha on yksi
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotMaakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström
Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström 27.6.2018 Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka
ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.12. klo 9.00 Työvoiman kysyntä kasvaa Työvoiman kysynnässä on koko kuluvan vuoden ollut merkkejä piristymisestä. TE-toimistoon
LisätiedotKAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI
KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI 2006 30.3.2005 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA Määrärahaesitys
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät
Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Kuntapäivä 8.5.2018 Esityksen sisältö Kuntien ja maakunnan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotEuroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotTyöttömien määrä väheni Kainuussa
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa
ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa 2021-2027 Sidosryhmäpäivä, Varkaus Timo Ollila 28.5.2019 Mitä IP-alue tavoittelee uudelta kaudelta Yritysten muutoskykyyn ja kasvuun
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
Lisätiedot80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka
8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes
LisätiedotHallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)
Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen
LisätiedotEtelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa
HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotSatakunnan ELY-keskuksen monivuotinen tulossopimus
Satakunnan ELY-keskuksen monivuotinen tulossopimus 2016-2019 Tulossopimuksen tarkistaminen vuodelle 2018 Maakunnan yhteistyöryhmän kokous 4.10.2017 Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus LUONNOS SATAKUNNAN
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotPalkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho
Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto
Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32 Eduskunta, valtiovarainvaliokunta 13.10.2015 Budjettineuvos Eero Murto TEM TAE 2016 politiikkalohkoittain (1 000 ) Kotouttaminen; 143 655
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotTyövoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017
Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017 Hämeen ELY-keskus TEM/Työnvälitystilastot, Päivitetty 26.9.2017 Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Aktivointiaste = palveluissa
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Sari Mutka
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 10.1.2018 Sari Mutka JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta
LisätiedotHankekahvit Sotkamo Verna Mustonen
Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotLapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus
Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotTyöttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin
NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS Lapin MYR 20.3.2017 Hakemustilanne 10.2.2017 (ESR ja EAKR) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, sis. myös valtakunnalliset
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013
NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotRakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus
Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotPäivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet
Sivu 1 74 Dno Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet OUKA/351/02.05.01.03/2014 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto kokous 28.01.2014 10
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotTyöttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 %
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.3. klo 9.00 Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 % Vuoden vaihteessa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
Lisätiedot