KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI

Transkriptio

1 1 Erillinen liite mv Erillinen liite mh II KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI Kainuussa hyväksyttiin uusi maakuntaohjelma helmikuussa. Kainuun kehittämisraha on yksi keskeinen väline ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Talvivaaran nikkelikaivoshanke on kooltaan aivan omaa luokkaansa, kaivoksen käynnistäminen ratkeaa tämän vuoden lopussa. Hanke vaikuttaa osittain Kainuun kehittämisrahaan, mutta liikenneinfraan liittyvät suuret kustannukset on tarkoitus saada toteutumaan pääosin ministeriön suoran rahoituksen kautta. Tästä neuvotellaan erikseen. 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA Määrärahaesitys Määrärahan tarve on Perustelut Tarkoituksena on uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toiminnan kehittäminen siten, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisia yrityksiä. Maakuntaohjelman klusterien ja toimialojen kehittämistä jatketaan, niin että yrityksille löydetään uusia toimintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen saamiseksi nousu-uralle. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää. Tavoitteena on, että töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi muuhun aluekehityslain mukaiseen omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen, tarvittaessa myös nopeaan reagointiin tarvittavana rahana. Yksi uusi toiminta, jota kokeillaan ensimmäisen ker ran vuonna 2006, on nuorten kesätyöseteli. Vapaan kehittämisrahan saaminen on välttämä töntä nopeasti tarjoutuvia uusia tilaisuuksia varten. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on ollut kaksi, osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma. Sisäasianministeriön tarkoituksena on käynnistää hakemusten perusteella kaudelle jokaiseen maakuntaan vähintään yksi aluekeskusohjelma, joten sellainen tulee Kainuuseenkin. Uusi roolin määrittely on käynnissä, hakemus tulee jättää toukokuussa. Osaamiskeskusohjelmien lukumäärää maassa pienennetään, joten sekä Measurepolis että Virtuosi ovat tiukan kilpailutilanteen edessä. Ratkaisuja uusiin osaamiskeskushakemuksiin kaudelle on sisäasianministeriöstä odotettavissa vasta vuoden lopulla. Kainuussa osaamiskeskusohjelmatyyppisen kehittämistoiminnan jatkamiseen on joka tapauksessa selvä

2 2 tarve. 2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; KAINUUN METSÄKESKUS mom (metsäluonnon hoidon edistäminen) Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympäristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi. Ympäristötukisopimuksia on vuosina tehty 109 kpl alaltaan 470 ha. Hakkuutarpeiden kohdistuessa metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin metsäkeskus voi myöntää hakemuksesta myös poikkeuslupia hakkuiden toteuttamiseen. Hakemuksia ei ole kuitenkaan tullut, koska neuvottelut metsänomistajien kanssa ovat johtaneet hakkuutulojen menetysten korvaamiseen ympäristötuella. Menettely on toimiva ja tukee hyvin yksityismetsien luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja pienialaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa luonnonsuojelua, mikä on mm. Kainuun metsäohjelman linjauksia. Ympäristötuen käyttö Kainuussa (pl. Vaala) on kehittynyt seuraavasti: vuosi Vuoden 2005 määräraha osoittautui ennakko-odotusten mukaisesti riittämättömäksi: ympäris tötukipäätöksiä siirtyi maksettavaksi v kehittämisrahasta euroa. Vuoden 2007 esitys on sama kuin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunni telmassa po. momentin määrärahavaraus Kainuun kehittämisrahaksi. Metsäkeskuksen esitys vuodelle 2007 Kainuun kehittämisrahaksi ) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin;

3 3 OULUN LÄÄNINHALLITUS Tavoitteet Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut ja maaseudulla näiden palvelujen turvaaminen on ollut päätavoite. Joukkoliikenne tarjoaa asukkaille mahdollisuudet hakea erilaisia kunnallisia ja alueellisia palveluja, mm koulutus, sosiaali- ja terveyden huolto, asiointi ja erilaiset vapaa-ajan palvelut. Joukkoliikennepalveluilla on keskeinen merkitys autottomille henkilöille liikkumisen peruspalvelujen turvaamisessa. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Kainuun joukkoliikenteelle määritellyt tavoitteet ovat liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemän julkisen liikenteen peruspalvelutason mukaiset. Kainuussa joukkoliikenteen ostorahoituksella on tavoitteena turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. Alueellisen liikenteen palvelujen osto Esitys: euroa Perustelut Voimassaolevin määräaikaisin sopimuksin vuodelle 2007 on sidottu euroa. Sopimuksista 19 on voimassa kevääseen 2008 (31.5.) ja 6 sopimusta kevääseen Sopimukset on sidottu maaseutuliikenteen kustannusindeksiin, jonka vaikutukseksi arvioidaan 7 %. Indeksikorjattu rahoitustarve oleviin sopimuksiin on euroa. Kevään 2006 aikana ovat yritykset hakeneet lakkautettavaksi kannattamattomina useita vuoroja Kainuun alueella kesäkuun alusta 2006, mm. Suomussalmen ja Kajaanin välisiä liikenteitä. Kainuun runkoliikennesuunnitelmassa määritellyn palvelutason säilyminen edellyttää n euron lisäostoja/vuosi. Niiden vaikutus on vuonna 2006 on noin eurua. Mainitun 6 keväällä 2007 päättyvän sopimuksen uusimisen kustannukseksi vuodelle 2007 arvioidaan Matkustajatulojen negatiivinen kehitys ja liikennöintikustannusten nousu heikentää edelleen linja-autoliikenteenliikenteen toimintaedellytyksiä Kainuun maaseutuliikenteessä. Voidaan perustellusti odottaa, että yritykset tulevat hakemaan liikenteiden lakkautuksia, joista alueellisen verkon turvaamiseksi keskeisiä yhteyksiä joudutaan ostamaan. Arvioitu rahoitustarve niiden osalta on euroa. Vuoden 2007 rahoitustarpeeksi muodostuu siten euroa. Myönnetty rahoitus Käyttö siirto seur. vuodelle (arvio) ) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustukeen;

4 5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yritystukiin; 6) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; KAINUUN TE-KESKUS Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki 0,82 M Perustelut: Kuljetustukea on pidetty yritysten keskuudessa hyvänä tukimuotona, sillä se kohdistuu todellisiin lisäkustannuksiin. Tuki perustuu lakiin, jonka perusteella tuki haetaan maksuun kohdealueilla. Tukea myönnetään vuosittain noin 40 eri hakemukseen. Tuki on merkittävä kilpailutekijä esim. betoni- ja puunjalostusteollisuudelle. Kainuun TE-keskus on maksanut vuonna 2005 kuljetustukea Kainuun kehittämisrahasta yhteensä 0,79 M. 4 Kohta 5. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 0,20 M Perustelut: Tuki kohdistuu maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin hankkeisiin, käynnistystuen laskennallisten palkkojen tukemiseen sekä muihin yritystukilain mukaisiin hankkeisiin. Hankkeiden määrä on vaihdellut vuosittain 0-0,3 M :n välillä. Tuen tarve on pienehkö, mutta ilman määrärahaa ei ko. hankkeisiin ole myönnettävissä minkäänlaista tukea, sillä näitä hankkeita ei voi rahoittaa EU-osarahoitteisena Voimassa on sitoumus pääomittaa tästä rahasta Kainuun Pääomarahasto Oy:tä 150 t :lla. Kohta 6. Koulutushankinnat ja työllistämistuki 17,00 M Perustelut: Koulutushankinnat 5,50 M Työllistämisen palkkatuki 11,50 M. Koulutushankintoihin tarvitaan vuoden 2006 tasoon verrattuna lisärahoitusta, kun varaudutaan Talvivaarassa tarvittavan työvoiman koulutukseen. Viime vuodelle muutosturvaan erikseen tullutta euron määrärahaa ei ole enää erikseen budjetoitu ja UPM:n ilmoitettuihin henkilöstövähennyksiin on varauduttava henkilöstön uudelleenkoulutustoimilla. Koulutuksen hankintahinta tulee kasvamaan jonkin verran normaalin kustannustason nousun vuoksi, mutta myös siksi, että ryhmäkoot ovat edelleen pienentymässä. Koulu-

5 5 tuksen laadun vuoksi yhteenkään ryhmään ei ole varaa ottaa kuin motivoituneita ja tavoitetason edellytykset täyttäviä hakijoita. Koulutuksen alueellisen kattavuuden takaamiseksi tarvitaan mm. verkko-opetuksen käyttöä. Se nostaa myös kustannuksia. Varsinkin muutosturvaan oikeutettujen koulutustarpeisiin joudutaan todennäköisesti ostamaan räätälöityä koulutusta yksittäisinä oppilaspaikkoina. Ammattikorkeakoulutasoista koulutusta on suunniteltu hankittavaksi keskiasteen suorittaneille. Tavoitteena on käynnistää tutkintoon johtava kone- ja tuotantotekniikan kaivannaisteollisuus-painotteinen koulutus ja sosiaali- ja terveydenhoitoalalla sairaanhoitajan tutkintoon tähtäävä koulutus. Työmarkkinatukiuudistus on tuonut palkkatukeen lisäresursseja siten, että työmarkkinatukea voidaan käyttää tietyissä tapauksissa palkkatukena. Työttömyys on edelleen laskusuunnassa, joten palkkatuen määrä voi olla tämänvuotista pienempi. Kohta 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, projektituki 3,10 M Perustelut: Työllisyysperusteiset investoinnit 1,30 M Työllisyystyöohjelma 1,00 M Projektituki, omatoimisuusavustus 0,80 M Työllisyysperusteisiin investointeihin tarvitaan muiden investointikohteiden ja valtion työllisyysohjelmainvestointien ohella rahoitusta myös Talvivaaran käynnistämiseen liittyvien infrastruktuurihankkeiden tukemiseen. Talvivaara voi parhaimmillaan viedä koko rahoituspotin, mutta sen ohella varaudutaan myös vuosittain kuntien hakemien yritystilahankkeiden avustamiseen. Työllisyystyöohjelmarahoituksella kehitetään luontomatkailun palveluinfraa ja luodaan edellytyksiä matkailuyritysten toiminnalle. Luontomatkailun infran rahoituksesta työllisyystyöohjelman kautta on olemassa valtakunnantason periaatepäätös. Työllisyyspoliittisella projektituella tuetaan pitkään työttömänä olleiden työllistymistä ja työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanoa yhdessä kuntien kanssa. Kainuun TE-keskus esittää, että TE-keskukselle varataan vuonna 2007 Kainuun kehittämisrahasta - työllistämis-, koulutus- ja erityistoimia varten yhteensä ja työllisyysperusteisiin investointeihin , työllisyysohjelmaan ja projektitukeen , eli yhteensä ja kaikki yht kuljetustukea varten ja yrityshankkeita varten , eli yhteensä ) valtioneuvoston päätöksen ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin avustuksiin; 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) 2 :n mukaisiin avustuksiin; 10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamis velvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen;

6 6 KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS Kohta 8: Tämän käyttötarkoituksen mukaisia määrärahoja ei ole osoitettu alueellisten ympäristökeskuksien käyttöön vuoden 2002 jälkeen. Käytännössä ympäristönsuojelun edistämisavustukset on lakkautettu toistaiseksi ja ko. momentin rahoitus on kohdistettu vesiensuojelutoimenpiteisiin, joiden myöntämisessä on sovelluttu lakia 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta (56/1980) 2 :n. Tämän vuoksi ympäristökeskus esittää, että Kainuun hallintokokeilulain 10 :n kohdan 8) mukaiseen tarkoitukseen ei esitetä määrärahoja, vaan ne kohdennetaan lain tarkoittamaan kohtaan 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta (56/1980) 2 :n. Kohta 9: Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ja vesihuoltotöihin Vesihuolto Vesihuoltohankkeiden osalta on valmisteltu vuodelle 2007 vesihuolto-osuuskuntien isohkoja, rahoituskelpoisia vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita. Vuonna 2004 voimaan tullut haja-asutusalueen jätevesiasetus on vauhdittanut taajamien lievealueiden ja kylien viemäröintihankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Kustannuksiltaan merkittävinä esimerkkeinä vesihuoltohankkeista Kainuussa voidaan mainita Paltaniemen viemäröintihanke (Kajaani), siirtoviemäri Paltaniemi - keskusta (Kajaani), Parkinniemen vesihuolto (Kajaani), Haatajankylän vesihuolto (Kuhmo), Sapsorannan alueen viemäröinti (Sotkamo) ja Huuhtiniemen - Laherman vesihuolto (Suomussalmi). Tämän vuoksi vuoden 2006 taso on riittämätön vuonna Valtion rahoitusosuustarve vesihuoltohankkeisiin on alla olevan taulukon mukaisesti: VESIHUOLTOAVUSTUSHANKKEITA KAINUUSSA VUON- NA 2007 Kustannus- Hanke arvio ( ) avustus ( ) Paltaniemen viemäriverkosto, Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta, Kajaani Siirtoviemäri Paltaniemi-keskusta, Kjn kaupunki/paltanie men vesi- ja viemärios.?, Kajaani Parkinniemen vesihuolto (vesijohto ja viemäröinti), perustettava vesiosuuskunta, Kajaani Takkarannnan II-vaihe, Vesihuolto-osuuskunta Kajaanin Rehja, Kajaani Vuolijoki kk-otanmäki, siirtoviemäri/yhdysvesijohto, suunnittelu, Vuolijoki

7 Haatajankylän vesihuolto (vesijohto ja viemäri), Kuhmo Torinkylän vesihuolto, Naapurinvaaran vesiosuuskunta, Sotkamo Jäätiö-Ammeniemi yhdysvesijohto, Sotkamo Kuolanniemi-Haapalanlahti yhdysvesijohto ja siirtoviemäri, Sotkamo Sapsorannan alueen viemäröinti, Sapsorannan vesiosuuskunta, Sotkamo Huuhtiniemen-Laherman vesijohto ja viemäröinti, Suomussalmi Haja-asutusalueella olevat kiinteistökohtaiset vedenhankinta- ja/tai Jätevesienkäsittelyhankkeet (noin kpl) YHTEENSÄ Hankkeet ovat olleet keskusteluissa. Kaikki mahdolliset hankkeet eivät vielä välttämättä ole tiedossa. 7 Kohta 10: Ympäristötyöt Ympäristötyöt ja pilaantuneet maa-alueet Pienehköjä, yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena luontoon aiheutuneiden haittojen ja vähentäminen ja ympäristön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytysten parantaminen, toteutetaan vuonna 2007 hieman enemmän kuin vuonna Merkittävimmät hankkeet palvelevat Ukkohallan ja Paljakan matkailualueisiin liittyvien luontomatkailurakenteiden kehittämistä sisältäen ympäristökunnostuksia sekä reitistöjen (lähinnä hiihto) kehittämistä. Myös ympäristökeskuksen velvoitteita kuten hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoa ja ympäristön tilan seurantaa rahoitetaan tästä kokonaisuudesta. Kainuun Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa on Kainuun ympäristökeskuksen vastuulla 11 kiireelliseksi luokitellun hoito- ja käyttösuunnitelman teko. Yli puolet näistä Natura 2000 alueista, jotka ovat pääosin yksityismaan suojelualueita, edustaa Kainuun vaarajakson omaleimaista lehto- ja suoluontoa. Lehtometsiin suunnitellaan hoitotoimia ja lettosoille ennallistamista. Suunnittelu käynnistetään kolmella suojelukohteella. Yhdellä kohteella toteutetaan hoitotöitä. Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Kunnostuskohteiden seuranta Mainuanjärven kunnostussuunnitelma Ukkohallan ja Paljakan alueiden kehittäminen Kainuun vaarajakson luontokohteiden hoito ja käyttö Luonnonvirkistyskäyttöhankkeiden toteutus ja suun Veneilyn palvelurakenteita Oulujärvellä Moottorikelkkareittien suunnittelu Työllisyyshankkeiden suunnittelu ja oheisrahoitus Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus Valtion rahoitustarve, yhteensä

8 8 11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen. OULUN TIEPIIRI TOIMINTASUUNNITELMA TIENPITO Rahoitus Tienpidon toiminta 2007 on suunniteltu vuonna 2006 käytössä olleeseen rahoitustasoon, ilman vuoden 2005 saldoja, 20,0 M (16,40 M, alv 0). Tämä periaate on linjassa siihen nähden, että tienpidon lähivuosien budjettikehykset valtakunnan- ja piiritasolla pysynevät absoluuttisesti nykyisellä tasolla. Mahdollista kustannustason nousua ei ole budjetissa huomioitu. Kustannustason nousu tierakennusalalla on paljolti riippuvainen öljyn hintakehityksestä, mikä on ollut viime vuosina nouseva. Tienpidossa noudatettavat toimintatavat Kainuun hallintoalueen yleistä tieverkkoa ylläpidetään valtakunnallisten tienpidon linjausten mukaisesti ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus ja kunto. Arvokas tiepääoma turvataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tiestöllä ylläpidetään valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvä liikenteen talviajan turvallisuus ja yllätyksettömät ajo-olosuhteet. Tieverkon hoidon taso mitoitetaan siten, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys ja toimintavaatimukset voisivat toteutua. Toimintaa arvioidaan valtakunnallisten asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta. Tienpito perustuu alueelliseen tasa-arvoon. Kaikilla kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut niin kaupungeissa, taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Alemmalla tieverkolla turvataan elinkeinoelämälle ja maaseudun perustuotannolle välttämättömät kuljetukset kaikkina vuoden aikoina ajoittamalla ja mitoittamalla tiestön hoitotoimenpiteet liikenteen tarpeita silmälläpitäen. Teollisuuden materiaalihuolto ja energiatalouden kuljetukset on kyettävä kohtuullisesti hoitamaan ympäri vuoden. Liikenneverkkoon kohdistuvilla investoinneilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä elinkeinoelämän kehittämistä niin, että toiminta pitkällä aikavälillä edesauttaa alueiden kehittämistä ja työllistämistavoitteita. Seuraavissa tuoteryhmäkohtaisissa tarkasteluissa käsitellään rahoitusta (Kainuun kehittämisrahan osalta) ilman arvonlisäveroa. Hoito Talvihoito koostuu hoidon pitkäaikaisista sopimuksista, joiden pituus urakka-alueittain vaihtelee. Sorateiden hoitoon käytetään 1,4 M. Tiestön hoitoluokan muutoksia ei ole suunnitteilla. Laatuvaatimukset säilynevät ennallaan. Ylläpito ja peruskorjaukset Päällystysohjelman laajuus on 5,1 M, millä tieverkon kuntoa voidaan hieman parantaa. Sorateiden runkokelirikkokorjauksiin käytetään 0,6 M. Tällä summalla jatketaan jo vuosia toteu tettua runkokelirikon poisto-ohjelmaa. Siltojen korjauksiin käytetään 1,3 M. Summalla

9 9 pysty tään jonkin verran vähentämään huonokuntoisten siltojen määrää. Alueelliset investoinnit Alueellisiin investointeihin on suunniteltu käytettävän 1,3 M. Investoinnit kohdistuvat Kivimäen yhdystien loppuun saattamiseen ja Rauhala Topinlampi kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Investointiohjelmassa ei ole varauduttu vireillä olevista kaivoshankkeista mahdollisesti esiin nouseviin tiehanketarpeisiin. Suunnittelu Esi- ja yleissuunnittelun rahoituskehys on 0,20 M. Ohjelma käsittää mm. erilaisia tarve- ja toimenpideselvityksiä, liikenneturvallisuussuunnitelmia sekä tiestömittauksia ja rekisterien ylläpitoa. Tie- ja rakennussuunnitteluun on varattu 0,28 M. Liikenneturvallisuuden edistäminen 0,02 M Tiehallinnon esitys yhteensä vuodelle 2007 Kainuun kehittämisrahasta 16,40 M ilman ALV. Lisäksi ALV 3,60 M eli yhteensä 20,00 M. Kainuun kehittämisrahan kokonaisesitys yhteensä Esityksen loppusumma on Myöntövaltuutta tarvitaan lisäksi ja vanhojen maksatuksiin arvioidaan käytettävän