KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI

Transkriptio

1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI ) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA Määrärahaesitys Määrärahan tarve on Perustelut Tarkoituksena on innovaatioketjujen toiminnan kehittäminen niin, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisia yrityksiä. Klusterien kehittämistä jatketaan, niin että yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen maakunnan laajuisesti on keskeistä Kainuun kehityksen saamiseksi nousu-uralle. Rahoitusta käytetään lisäksi muuhun aluekehityslain mukaiseen omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen, tarvittaessa myös nopeaan reagointiin tarvittavana rahana. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on edelleen kaksi, osaamiskeskusohjelma ja aluekeskus-ohjelma. Osaamiskeskusohjelma Tavoitteena on ohjelman vahva edistäminen, niin että se menestyy evaluoinnissa 2006 ja saa jatkon vuonna 2007 alkavalle uudelle kaudelle. Measurepolisin tavoitteena on kasvat taa yritysten liikevaihtoa 12 %, työpaikkoja 10 % ja yritysten lukumäärää 4 %. Lisäksi hae taan yhteistyö- ja sovellutusmahdollisuuksia perinteisten sovellutusalueiden ohella me kaanisesta puunjalostuksesta, biotekniikasta sekä laajalti hyvinvointipalveluista, toiveita on esitetty myös kivenjalostuksen alalta. Measurepolis on osa Idän kaaren tutkimusyhteis työtä. Virtuosin tavoitteena on tehostaa alueellista vaikuttavuutta kokoamalla mahdollisim man monet toimijat kulttuurin, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla osallisiksi osaamisin tensiivisiin, kansallisen ja kansainvälisen tason tietoyhteiskunta- ja tk-ohjelmiin. Aluekeskusohjelma Tavoitteena on tukea Kainuun osaamiskeskusohjelmaa entistä vahvemmin etenkin kansainvälistymisen edistämisessä. Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykkeen käytännön toteutusta edistetään sekä hallituksen alueellistamisohjelman toteuttamiseen panostetaan. Kansainvälisyyskoulutuksen jatkumon rakentamista tuetaan koko Kainuussa. Generaattorin toiminnan on tarkoitus palvella koko maakuntaa. Yhteistyötä tiivistetään muiden aluekeskus ten kanssa teemalla innovaatioympäristöt ja koulutusyhteistyö-verkosto. Seutuviestin nän kehittämiseen liittyvän verkoston toiminnassa on tarkoitus olla mukana sekä jatkaa Pohjois-Suomen aluekeskusten yhteistyötä. Senioriasumisen liike-toimintamallia kehite tään osana Seniorpolis-hanketta.

2 Muu hanketoiminta Muut nyt tiedossa olevat hanke-ehdotukset kohdistuvat yrittäjyyden, niin nuorten kuin naistenkin, edistämiseen, kivenjalostuksen laajamittaiseen kehittämiseen niin alan yliopis-tol lista opetusta laajentamalla Kainuuta keskuspaikkana käyttäen kuin kivialan inventointien suorittamiseen. Muun ohella varmistetaan polis-verkoston kehittämisen määrätietoinen jatkaminen. 2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; KAINUUN METSÄKESKUS Esitys vuoden 2006 kehittämisrahasta Kainuun metsäkeskuksen osalta on ) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin; OULUN LÄÄNINHALLITUS Joukkoliikenteen ostorahoituksella on tavoitteena turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. Riittävillä julkisen liikenteen peruspalveluilla halutaan varmistaa, että kenenkään ei tarvitse muuttaa pois kotoaan liikennepalvelu jen puuttumisen takia. Esitys joukkoliikenteen palvelujen ostorahoituksesta vuodelle 2006: euroa. Perustelut: Maakunnan ostoliikenteen rahoitukseksi suunnittelualueella on varattu euroa vuodelle Keväällä 2005 tehtävät sopimukset ovat pääosin voimassa kevääseen 2008 ja sopimuksia tarkistetaan vuosittain toteutuneen maaseutuliikenteen kustannusindeksin mukaisesti. Keväällä 2006 uusitaan kilpailuttamalla 8 vuoroa koskevat sopimukset. Niiden osalta ostohinta tulee nousemaan selvästi enemmän. Matkustajatulojen negatiivinen kehitys ja liikennöintikustannusten nousu heikentää edel leen linja-autoliikenteenliikenteen toimintaedellytyksiä Kainuun maaseutuliikenteessä. Yrit täjien arvion mukaan lähiaikoina ajautuu lakkautettavaksi tai ostoliikenteeksi runsaasti linjaliikenteen vuoroja. Tässä vaiheessa tarpeelliseksi katsottujen ja uhanalaisten vuorojen ostokustannus vuositasolla olisi noin euroa. Ostoliikenteen rahoituskehys pitäisi saada nostettua euroon vuodessa jo vuonna

3 2006. Mikäli rahoituskehystä ei pystytä nostamaan joudutaan edelleen karsimaan Kainuun maakunnallisia yhteyksiä ja siirtämään myös joukkoliikenteen kustannuksia kuntien maksettavaksi välttämättömissä (esimerkiksi koululaisia palvelevissa) yhteyksissä. Jos pitkämatkaisista bussiyhteyksistä naapurimaakuntiin ollaan valmiita luopumaan, voi daan jatkossakin selvitä esitetyllä noin euron vuosibudjetilla vielä muutama vuosi. Tämä ei ole kuitenkaan suunnitelmaan työstäneen työryhmän näkemys eikä kuntien tavoi te, vaan yhteyksien turvaaminen myös naapurimaakuntiin on nähty tärkeänä. Niiltä osin kuin rahoitus ei riitä tarvittavan liikenteen hankintaan, kuljetusten järjestämisvastuu ja kus tannukset siirtyvät kunnille. 4) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustukeen; 5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yritystukiin; 6) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; KAINUUN TE-KESKUS Kainuun TE-keskus esittää, että TE-keskukselle varataan vuonna 2006 Kainuun kehittämisrahasta - työvoimaosaston työllistämis-, koulutus- ja erityistoimia varten yhteensä ja työllisyysperusteisiin investointeihin eli yhteensä yritysosaston kuljetustukea varten ja yrityshankkeita varten eli yhteensä Perustelut: - Työllistäminen ja koulutus Työhallinnon tärkein tehtävä tulevina vuosina tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kainuulaisille yrityksille ja tämä edellyttää entistä laadukkaamman työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaa Tulevia koulutustarpeita ennakoi Talvivaaran kaivosten avaaminen, mikä edellyttää entistä enemmän tutkintotavoitteista koulutusta. Yrittäjäkoulutuksen kehittäminen (mm. Intotalo, Naisten resurssikeskus, starttirahauudistus) vaatii lisäresursseja. Metsäko neen kuljettajien koulutuksesta on jatkuvaa kysyntää ja tämä koulutus on erittäin kallis ta johtuen konevuokrista. Rekrytointikoulutuksen osuus tulee myös lisääntymään. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta edellyttää merkittäviä panostuksia erilaisiin toimenpiteisiin työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Suomussalmella toteutettu PATU-projekti (Panosta työnhakuun älä turhaudu) osoitti, että tarpeeksi tehokkailla ja yksilökohtaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan erittäin hyviä tuloksia.

4 Starttirahauudistus tuo lisätarpeita työllistämistukeen Kainuussa on edelleen maan korkein työttömyys, minkä johdosta on perusteltua pitää työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta yllä työllistämistoimin Vuoden 2005 määrärahasta (17,1 M ) on sidottu mennessä 68,2 % (11,66 M ) ja joudutaan käyttämään tähän tarkoitukseen varattua myöntämisvaltuutta. - Työllisyysperusteiset investoinnit Sotkamon kaivokset ja Kivian louhokset: infran rakentaminen on työllistymisen edelly tys Snowpoliksen jatkoinvestoinnit Valtion investoinnit (esim. MH, KAI): investoinnit palvelevat ja luovat edellytyksiä matkailuyritysten toiminnalle Vuoden 2005 määrärahasta joudutaan maksamaan aikaisempien vuosien sitoumuksia ja näyttää siltä, että TE-keskuksen tähän tarkoitukseen esittämä määräraha (2,879 M ) tulee käytetyksi. - Kuljetustuet Kainuun TE-keskus on maksanut vuonna 2004 kuljetustukea 0,82 M. Vuoden 2005 kuljetustuen määrärahan taso ei välttämättä riitä kaikkien tukien maksamiseen. On ennakoitu, että mm. yritysten investointiaktiivisuus vuonna 2004 ja laajentumissuunnitelmat ovat luoneet/luovat edellytyksiä kuljetustuen määrän kasvuun. - Muu yritystuki Tuki kohdistuu lähinnä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin hankkeisiin ja käynnistystuen laskennallisten palkkojen tukemiseen sekä muihin yritystukilain mukai siin hankkeisiin. 8) valtioneuvoston päätöksen ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin avustuksiin; 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) 2 :n mukaisiin avustuksiin; 10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen; KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS Kohta 8: Tämän käyttötarkoituksen mukaisia määrärahoja ei ole osoitettu alueellisten ympäristökeskuksien käyttöön vuoden 2002 jälkeen. Käytännössä ympäristönsuojelun edistämisavustukset on lakkautettu toistaiseksi ja ko. momentin rahoitus on kohdistettu vesiensuojelutoimenpiteisiin, joiden myöntämisessä on sovelluttu lakia 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta (56/1980) 2 :n.

5 Tämän vuoksi ympäristökeskus esittää, että Kainuun hallintokokeilulain 10 :n kohdan 8) mukaiseen tarkoitukseen ei esitetä määrärahoja, vaan ne kohdennetaan lain tarkoitta maan kohtaan 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta (56/1980) 2 :n. Kohta 9: Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ja vesihuoltotöihin Vesihuolto Vesihuoltohankkeiden osalta on valmisteltu vuodelle 2006 vesihuolto-osuuskuntien isoh koja, rahoituskelpoisia vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita. Kustannuksiltaan merkittä vänä esimerkkinä voidaan mainita Kuluntalahden viemäröintihanke (Kajaani). Tämän vuoksi vuoden 2005 taso on riittämätön vuonna Valtion rahoitusosuustar ve vesihuoltohankkeisiin on vuonna Kohta 10: Ympäristötyöt Ympäristötyöt Pienehköjä, yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena luontoon aiheutuneiden haitto jen ja vähentäminen ja ympäristön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytys ten parantaminen, toteutetaan vuonna 2006 normaaliin tapaan. Myös ympäristökeskuksen velvoitteita kuten hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoa ja ympäristön tilan seuran taa rahoitetaan tästä kokonaisuudesta. Valtion rahoitusosuustarve ympäristötöihin on Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita alueita on ohjelmoitu kunnostettavaksi valtion jätehuoltotyönä Puolangalla ja Paltamossa. Hankkeiden alustavien kustannusarvioiden perusteella valtion rahoitusosuustarve pilaantuneiden alueiden kunnostuksiin on Yhteenveto: Käyttötarkoitus Esitys [ ] 9: Vesihuollon tukeminen : Ympäristötyöt Yhteensä ) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen. OULUN TIEPIIRI Kainuun maakunta kuntayhtymän alueen yleistä tieverkkoa on tarkoitus hoitaa valtakunnallisten tienpidon linjausten mukaisesti, ja varmistaa tiestön päivittäinen liikennekelpoi suus hoito- ja kunnostustoimenpitein. Toisin sanoen, toiminnan lähtökohtana on turvata arvokas

6 tiepääoma suuntaamalla toimintaa kestävän tienpidon periaatteiden mukaisesti ylläpitoon. Toisaalta tienpidon tehtävänä on myös osaltaan pyrkiä liikenneverkkoon koh distuvilla investoinneilla tukemaan elinkeinoelämän kehittämistä, mikä pitkällä aikavälillä tukee alueiden kehittämistä ja työllistämistavoitteita. Tämä edellyttää, että tienpidon rahoitus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Vuoden 2006 tienpitoon esitetään (alv 22 %) =16,900 M (alv 0%), mikä pitää sisällään vuoteen 2005 nähden 3 % kustannustason noususta aiheutuvaa kompensaatiota (2,5 % polttoaineiden hinnan nousu ja 0,5 % TUPO ratkaisu). Tienpitoon esitetään seuraavaa rahoituspainotusta (sis. alv 22 %): Tieverkon hoitoon esitetään 8,6 M, millä tieverkon kesä- ja talviaikaiset tieolosuhteet voidaan pitää valtakunnallisesti sovitun hoitotason mukaisena. Esitys perustuu sovittuihin pitkäaikaisiin hoitourakkasopimuksiin. Ylläpitoon, mikä pitää sisällään teiden uudelleen päällystämistä, teiden rakenteen parantamista, siltojen korjausta, varusteiden ja laitteiden ohjelmoitua korjausta sekä liikenneympäristön parantamista esitetään 10,2 M. (Liikenneympäristön parantaminen tuote sisältää pieniä liikenneturvallisuustoimia, kuten korotetut suojatiet, suojatiesaarekkeet.) Rahoitus palvelee tieverkolle asetettua kuntotavoitetta ja liikenneympäristö- ja turvallisuustavoitetta. Investointeihin esitetään 0,7 M, millä toteutetaan hankkeita, jotka edistävät matkailun ja liike-elämän toimintaedellytyksiä. Näiden hankkeiden toteuttaminen palvelee liikenneympäristö- ja turvallisuustavoitetta. Suunnitelmavalmiuden ylläpitämiseksi ja tie- ja liikenneolojen seurantaan ja ohjaukseen esitetään suunnitteluun sekä liikenteen hallintaan loppuosaa 1,1 M. (Kontiomäki Vartius siltojen korjaus ja leventäminen hankkeesta on tehty vuodelle M :n lisärahoitusanomus Interreg rahasta. Alkuperäinen 1,2 M riittää vain 5 sil lan parantamiseen ja uusi anomus koskee loppuja 4 siltaa vuonna Mainittu rahoitus ei siis tule otettavaksi Kainuun kehittämisrahasta.) Yhteensä Esityksen loppusumma on Myöntövaltuutta tarvitaan lisäksi ja vanhojen päätösten maksatuksiin arvioidaan käytettävän