Päätös vuosi Päätös vuosi 2006

Transkriptio

1 1 Erillinen liite 1 MH II Erillinen liite MV KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2008 Kainuun kehittämisrahaesitys sisäasiainministeriölle vuodelle 2008 on yhteensä Maakuntahallituksen kokouksen mukaisesti Kainuun kehittämisrahaesitys sisäasiainministeriölle on yhteensä Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti: Päätös vuosi 2005 Päätös vuosi 2006 Päätös vuosi 2007 Esitys vuosi Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun metsäkeskus, metsäluonnon hoidon edistäminen 3. Oulun lääninhallitus, joukkoliikenteen palvelujen ostot TE-keskus yritysosasto Alueellinen kuljetustuki TE-keskus yritysosasto, Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen TE-keskus työvoimaosasto, Koulutushankinnat ja työllistämistuki TE-keskus työvoimaosasto, 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, projektituki Kainuun ympäristökeskus, Yhdyskuntien vesihuoltotyöt Kainuun ympäristökeskus, Ympäristötyöt 11. Tiehallinto Maakuntahallituksen lisäysesitys tiehallinnolle 11. Tiehallinto yhteensä Yhteensä Muutos Lisäksi haetaan myöntövaltuutta yht , joka jakaantuu kohtaan 6. Koulutushankinnat, työllistämistuki ja lisätuki ja kohtaan 7. Työllisyysmääräraha-avustukset, tuet ja valtion investoinnit Maaliskuun alussa hallituksen talouspoliittinen ministeriövaliokunta on linjannut valtion

2 osallistumisen Talvivaaran nikkelikaivoshankkeeseen. Nikkelikaivoshanke on kooltaan aivan omaa luokkaansa ja se vaikuttaa laajasti Kainuun kehitykseen. KAINUUN MAAKUNTA 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; määrärahaesitys Perustelut Maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään siten, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisia yrityksiä. Maakuntaohjel man klusterien ja toimialojen kehittämistä jatketaan, niin että yrityksille löydetään uusia toi mintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainväli sillä markkinoilla. Talvivaaran kaivoshankkeesta koetetaan saadaan mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia maakuntaan. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen vauhdittamiseksi. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää. Olennaista on, että töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi muuhun aluekehityslain mukaiseen omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on edelleen kaksi, osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma. Muut nyt tiedossa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat kohdistuvat yrittäjyyden edistämiseen sekä kaivannaistoimialan laajentamiseen. 2 KAINUUN METSÄKESKUS mom (metsäluonnon hoidon edistäminen) 2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; määrärahaesitys Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituk sesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympä ristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat li säkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon met säluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa sää detään metsänomistajan velvollisuudeksi. OULUN LÄÄNINHALLITUS 3) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin; määrärahaesitys: euroa Tavoitteet

3 3 Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut ja maaseudulla näiden palvelujen turvaaminen on ollut päätavoite. Joukkoliikenne tarjoaa asukkaille mahdollisuudet hakea erilaisia kunnallisia ja alueellisia palveluja, mm koulutus, sosiaali- ja terveyden huolto, asiointi ja erilaiset vapaa-ajan palvelut. Joukkoliikennepalveluilla on keskeinen merkitys autottomille henkilöille liikkumisen peruspalvelujen turvaamisessa. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Kainuun joukkoliikenteelle määritellyt tavoitteet ovat liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemän julkisen liikenteen peruspalvelutason mukaiset. Kainuussa joukkoliikenteen ostorahoituksella on tavoitteena turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. Perustelut: Voimassaolevin määräaikaisin sopimuksin vuodelle 2008 on sidottu euroa. Sopimuksista 19 on voimassa kevääseen 2008 (31.5.) ja 6 sopimusta kevääseen Sopimukset on sidottu maaseutuliikenteen kustannusindeksiin, jonka vaikutukseksi arvioidaan 6 %. Indeksikorjattu rahoitustarve oleviin sopimuksiin on euroa. Keväällä 2008 päättyvien sopimusten uusimisen kustannusvaikutukseksi vuonna 2008 arvioidaan euroa. Helmikuussa 2007 yritykset ovat hakeneet vuoroja lakkautettavaksi mm. reiteillä Kajaani-Oulu, Kajaani Suomussalmi, Sotkamo Ristijärvi. Sovitun palvelutason turvaaminen edellyttää joidenkin lakkautettavaksi haettujen liikenteiden korvaamista ostoliikenteellä. Lisäksi juna-aikataulujen muutoksista johtuen on syntynyt tarpeita liityntäyhteyksien parantamiseen. Edellisten vielä suunnittelussa olevien liikenteiden kustannusvaikutukseksi vuodelle 2007 arvioidaan euroa ja vuodelle euroa. Vuonna 2008 ostoliikenteiden kustannukseksi arvioidaan siten euroa. Vuoden 2007 käytöksi arvioidaan Kun huomioidaan vuodelta 2007 siirtyvä rahoitus, (arvio), vuoden 2008 rahoitustarpeeksi muodostuu euroa. TE-KESKUKSEN YRITYSOSASTO 4) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustu keen; 5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yri - tystukiin; Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki; määrärahaesitys Kuljetustuet Kainuun TE-keskus on maksanut vuonna 2007 kuljetustukea Yritysten investointiaktiivisuus vuonna 2006 ja laajennussuunnitelmat ovat luoneet/luovat edellytyksiä kuljetustuen määrän kasvuun. Kohta 5. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen, määrärahaesitys

4 4 Muu yritystuki Tuki kohdistuisi yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeisiin (joissa vastinrahana ei käy rakennerahastoraha, esim. VTT:n ja osaamisrakenteiden kehittäminen) yritysten kehittämishankkeisiin, joihin ei voida käyttää rakennerahastovaroja (kuten ei muuallakaan Suomessa) ja muihin yritystukilain mukaisiin hankkeisiin TE-KESKUKSEN TYÖVOIMAOSASTO 6) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; Kohta 6. Koulutushankinnat ja työllistämistuki, määrärahaesitys Koulutushankinnat 6 M Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on merkittävä tekijä turvattaessa osaavan työvoiman saantia kainuulaisille työnantajille. Koulutus on enenevässä määrin täsmäkoulutusta erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Koulutuksen yksikköhintoihin (= opiskelijatyöpäivän hinta) kohdistuu suuria korotuspaineita. Koulutusta joudutaan aloittamaan entistä pienemmille ryhmille. Talvivaaran kaivoksen käynnistyminen edellyttää suuria satsauksia paitsi koulutuksen hankintaan myös kouluttajien toimintaan, koska täällä ei ole aikaisemmin toteutettu alan koulutusta. Talvivaaran kaivoshankkeen kahden vuoden rakentamisjakson arvioidaan merkitsevän yhteensä 3200 htv. Tästä arvioidaan kainuulaisten rakentajien osuudeksi 1500 htv ja sen kerrannaisvaikutukset muuhun työllisyyteen 1200 htv. Samanaikaisesti yli 20 %, eli noin 300 rakennusalan ammattityöntekijää siirtyy eläkkeelle Kainuussa. Vuonna 2006 ko. määrärahan käyttö oli 5,6 M Palkkatuki (=työllistämistuki) 12 M Kainuun työttömyyden rakenne on ongelmallinen. Kaksi kolmasosaa työttömistä katsotaan kuuluvan rakenteellisen työttömyyden piiriin. Rakennetyöttömyyden vähentäminen edellyttää erilaisten työllistymistä edistävien työvoimapoliittisten ja kuntouttavien toimenpiteiden tehokasta, toisiaan tukevaa käyttöä. Kainuun työllisyysaste on hyvässä nousuvauhdissa. Työllisten määrä on noussut kahdessa vuodessa 1400 henkilöllä. Tämän hyvän vauhdin ylläpitämiseksi tulee käyttää hyväksi kaikki palkkatuen suomat mahdollisuudet työttömien työllistämiseksi. Vuonna 2006 ko. määrärahaa käytettiin 11,5 M Kohta 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, projektituki, määrärahaesitys

5 Valtion työvirastojen investointien rahoitus on asettunut vuositasolla n. 1 M :n tasolle. Työllisyyspoliittisen avustuksen (=projektituki ja omatoimisuusavustus) taso on ollut viime vuodet t :n tasoa. Normit ovat hillinneet työllisyysperusteisen investointiavustuksen käyttöä. Talvivaaran kaivostoiminnan käynnistyminen lisännee tämän tukimuodon kysyntää ja voidaan tukea myös siltä osin työpaikkojen syntymistä. Vuonna 2006 ko. määrärahaa käytettiin 2,7 M KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS (8) valtioneuvoston päätöksen ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avus tusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin avustuksiin; ei käytössä) 9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain (56/1980) 2 :n mukaisiin avustuksiin; 10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamis velvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen (976/1985) mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen; Ympäristökeskuksen hankkeet ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, kulttuuriperintöä ja luonnonsuojelua sekä ympäristönsuojelua vaalivia, ihmistoiminnasta aiheutuneita haittoja vähentäviä ja/tai luonnon virkistyskäyttöä edistäviä sekä vesihuoltohankkeita. 9. Vesihuolto; määrärahaesitys Vuodelle 2008 on valmisteltu vesihuolto-osuuskuntien isohkoja, rahoituskelpoisia vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita. Vuonna 2004 voimaan tullut haja-asutusalueen jätevesiasetus on vauhdittanut taajamien lievealueiden ja kylien viemäröintihankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Kustannuksiltaan merkittävinä esimerkkeinä vesihuoltohankkeista on Takkarannan Rehjan vesijohto- ja viemäröintihanke (Kajaani), Kirkkoahon viemäröinti (Kajaani) ja Kuninkaanniemen viemäröinti (Kajaani). Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella tulee lisääntymään. Kainuun TE-keskus sai vuoden 2006 loppupuolella EMOTR-O-rahoitusta vesihuoltohankkeisiin yhteensä euroa. Tätä rahoitusta käytetään mm. vuonna 2007 esitettyihin vesihuoltohankkeisiin (Paltaniemen viemäriverkosto ja Parkinniemen-Sokajärven alueen vesihuolto (vesijohto ja viemäröinti Kajaani). Näin ollen vuodelle 2007 myönnetystä Kainuun kehittämisrahasta ( euroa) noin euroa siirtyy vuodelle Tarvittava Kainuun kehittämisraha vuodelle 2008 on euroa. (liite 1). 10. Ympäristötyöt ja pilaantuneet maa-alueet; määrärahaesitys e Lintuyhdyskuntien pesimätulosta Oulujärvellä heikentävät haudonta-ajan suuret vedenkorkeudet ja pesintään soveltuvien luotojen pensoittuminen. Pesiminen venesatamien aallonmurtajille aiheuttaa ongelmia virkistyskäytölle. Hankkeessa kunnostetaan pesintään soveltuvia luotoja ja muita rakenteita ja kehitetään menetelmä/menetelmiä, jolla ennaltaehkäistään venesatamissa virkistyskäytölle koituvia haittoja. Hanke toteuttaa Natura-yleissuunnitelmaa verkostoon sisältyvien 5

6 6 luotojen osalta. Kainuun vaarajakson lehtokohteiden hoito ja käyttö -hankkeen tavoitteena on vaalia Kainuun vaaraluonnon omaleimaisuutta. Natura-yleissuunnitelman toteuttamista jatketaan yksityismaan suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnalla ja tekemällä kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä. Jättiputki on haitallinen tulokaslaji, joka saattaa aiheuttaa vakavia terveyshaittoja esimerkiksi lapsille, jotka eivät osaa varoa kasvia. Kainuussa tunnetaan toistaiseksi n. 80 jättiputkiesiintymää alustavan kyselyn perusteella. Kartoitusta olisi tarpeen tarkentaa erityisesti Kajaanin-Sotkamon-Paltamon alueella, jossa esiintymiä tunnetaan runsaimmin. Torjunta on helppoa nuorissa ja pienissä esiintymissä, mutta vanhempien ja laajempien esiintymien, joissa maaperään on muodostunut lajin siemenpankki, torjunta on muutaman vuoden prosessi. Hydrologisen havaintoverkon kunnossapidolla varmistetaan luotettavien ympäristötietojen saanti. Sotkamon eteläosan kookkailla järvillä tehdään syvyyskartoitusta (Älänne, Hiidenjärvi, Ukonjärvi, Suuri-Petäinen, Pieni-Petäinen). Syvyyskartoituksen maastoaineisto digitoidaan Kajaanissa numeeriseen muotoon. Syvyyskartoitus tuottaa peruskarttoihin tarvittavat vesistöjen syvyystiedot. Syvyystietoja tarvitaan vesistöhankkeiden pohjatietona, vesistöjen käytön suunnittelun lähtöaineistona, vesistötutkimuksessa sekä yleisesti vesistöjen virkistyskäytössä ja ammattimaisessa kalastuksessa. Muut organisaatiot eivät tee keskisuurten ja pienten järvien syvyyskartoitusta. Tehtyihin kunnostussuunnitelmiin perustuvaa vesistökunnostusta toteutetaan Sotkamojärvillä, Paltamon Horkanlammessa ja Iso-Melasella sekä Kajaanin Mainuanjärvellä ja eräillä Puolangan järvillä. Työllistämishankkeet ovat miestyövaltaisia monitavoitteisia ympäristönhoito- ja kunnostustöitä (YTY-työt). Oulujärven lintuluotojen kunnostus Kainuun vaarajakson lehtokohteiden hoito ja käyttö Jättiputkiesiintymien kartoitus ja torjunta Kainuussa Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Sisävesien syvyyskartoitus Vesistökunnostukset (Sotkamo, Paltamo, Kajaani, Puolanka) Työllistämishankkeiden oheisrahoitus Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus yhteensä OULUN TIEPIIRI 11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen; määrärahaesitys Peruslähtökohtana esityksellemme on vuoden 2007 rahoitustaso (20,0 M ) korjattuna 5 %:n kustannusnousuarviolla. Rahoituksen jakaantuminen tuotteille (milj. )

7 7 Tuote ilman alv. sis. alv. Talvihoito 4,195 5,118 Liikenneympäristön hoito 1,943 2,370 Sorateiden hoito 1,491 1,819 Päällysteet 1,806 2,303 Tierakenteet 3,255 3,971 Sillat 2,216 2,704 Varusteet ja laitteet 0,263 0,321 Liikenneympäristön parantaminen 0,218 0,266 Alueelliset investoinnit 1,046 1,276 Esi- ja yleissuunnittelu 0,210 0,256 Tie- ja rakennussuunnittelu 0,260 0,317 Liikenteen operatiivinen ohjaus 0,294 0,359 Maa-alueiden hankinta ja hoitomenot 0,025 0,031 Yhteensä 17,222 21,011 Merkittävimmät suunnitellut hankkeet 2008 (sis. alv.22 %) 1. Mt. 912 Tönölänsalmen sillan korjaus ja kevyen liikenteen järjestelyt, Kuhmo v , kokonaiskustannusarvio , josta sillankorjaus sillat - tuotteelta Kainuun kehittämisrahasta 0,854 milj., (tiedoksi, että rakentamisen loppuosa on suunniteltu haettavaksi Naapuruusohjelmasta). 2. Mt. 899 Rauhala-Topinlampi kevyen liikenteen väylä, Sotkamo rakentaminen alkanee jo 2007 ja päättyy 2008 rakennuskustannusarvio 0,976 milj. 3. Vt. 5 ja Mt. 888 Ristijärven taajamajärjestelyt, Ristijärvi rakentaminen rakennuskustannusarvio 1,220 milj. (4.Tiedoksi Kt 89 Jokimäki- Vartius leventäminen, suunniteltu haettavaksi EAKR / naapuruusohjelmasta hanke 1. vaihe rakennuskustannusarvio 1,586 milj. ). Maakuntahallituksen tekemä esitys tiehallinnon määrärahan korottaminen 1,000 milj. :lla vuodelle 2008 Vuoreslahdentien perusparantamiseksi.

8 / JPes Liite 1 VESIHUOLTOAVUSTUSHANKKEITA KAINUUSSA VUONNA 2008 Kustannus- Hanke arvio ( ) avustus ( ) Huom! Takkaranta II vesijohto- ja viemäriverkosto, Kajaanin Rehjan vesihuolto-osuuskunta, Kajaani Kirkkoahon viemäröinti, Kirkkoahon viemäriosuuskunta, Kajaani Kuninkaanniementien viemäröinti, Kuninkaanniemen viemäriosuuskunta, Kajaani Haja-asutusalueella olevat kiinteistökohtaiset vedenhankinta- ja/tai jätevesienkäsittelyhankkeet (noin kpl) YHTEENSÄ Hankkeet ovat olleet keskusteluissa. Kaikki mahdolliset hankkeet eivät vielä välttämättä ole tiedossa. Kainuun TE-keskus sai vuoden 2006 loppupuolella EMOTR-O-rahoitusta vesihuoltohankkeisiin yhteensä euroa. Tämä rahoitus käytetään mm. vuonna 2007 esitettyihin vesihuoltohankkeisiin (Paltaniemen viemäriverkosto ja Parkinniemen. Sokajärven alueen vesihuolto (vesijohto ja viemäröinti) Kajaani). Näin ollen vuodelle 2007 myönnetystä Kainuun kehittämisrahasta ( euroa) noin euroa siirtyy vuodelle Tarvittava Kainuun kehittämisraha vuodelle 2008 on euroa.