KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV Esitys hyväksytty MH II Päätös vuosi 2005.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV 23.11.2009 Esitys hyväksytty MH II 9.11.2009 Päätös vuosi 2005."

Transkriptio

1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV Esitys hyväksytty MH II Päätös vuosi 2005 Päätös vuosi 2006 Päätös vuosi 2007 Päätös vuosi 2008 Päätös vuosi 2009 Kevään esitys vuosi 2010 Talousarvio 2010, päätös valtion. 1. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun metsäkeskus, metsäluonnon hoidon edistäminen Oulun lääninhallitus, joukkkoliikenteen palvelujen ostot Valtion lisätalousarvio (joukkoliikennepalveluiden ostoon) TE-keskus yhteensä Alueellinen kuljetustuki Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen, sisältää yksinyrittäjän tuen 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen (Talvivaara), sisältää yksinyrittäjän tuen ( ), II lisätalousarvio Koulutushankinnat ja palkkatuki koulutushankinnat koulutushankinnat valtion III lisätalousarvio rakennemuutos työllistämisen palkkatuki Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus työllistyysperusteiset investoinnit ja työllisyystyöohjelma työllisyystyöohjelma työllisyyspoliittinen avustus ja omatoimisuusavustus Kainuun ympäristökeskus Yhdyskuntien vesihuoltotyöt Ympäristötyöt ALV Tiehallinto talvihoito liikenneympäristön hoito sorateiden hoito liikenteen hallinta päällysteet tierakenteet, sis. puuhuollon teemarak., kevään esitys vuodelle 2010 sis. Vuoreslahden tien parantamisen - sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu, Oulujärven maisematie selvitys maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus liikenneturvallisuuden edistäminen ALV Valtion lisätalousarvio (Tönölänsalmen silta ja Ristijärven ja Hyrynsalmen pienet liikennehankkeet) Talvivaara, tien maksu I erä Kainuun kehittämisraha yhteensä Valtion II Lisätalousarvio, Kaivoshankkeen tien perusparannuksiin Valtion II Lisätalousarvio, puuhuoltoa parantavia tieyhteyksiä varten, tielaitos Valtion III lisätalousarvio, Kajaani-Rautavaara tien parantaminen Talvivaaran eteläpuolella, rakennemuutos Paltamon arviointitutkimukseen, TEM:n toimintamenot Yhteensä MYÖNTÖVALTUUDET TE-keskus, myöntövaltuus Koulutushankinnat, työllistämistuki ja lisätuki Työllisyysmääräraha-avustukset, tuet ja valtion investoinnit Arvio vanhojen maksatuksiin Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen II lisätalousarvio Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen Valtion III lisätalousarvio, työllisyysperusteiset investoinnit, kohta 7, rakennemuutos Valtion III lisätalousarvio, yritysinvestoinnit, kohta 5, rakennemuutos Kainuun maakunta -kuntayhtymä/op/

2 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2010 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht ) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet lait nimeltään laki alueiden kehittämisestä ja laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta Yleinen kehittäminen Uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään siten, että ne palvelevat entistä yrityslähtöisemmin kainuulaisten yritysten uudistuvia ja erilaistuvia tarpeita. Maakuntaohjelman mukaisesti eri alojen yritysryhmien kehittämistä jatketaan samalla uusia tapoja etsien, niin että yrityksille löydetään nykyisessä vaikeassa suhdannevaiheessakin uusia toimintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Talvivaaran kaivoshankkeesta haetaan edelleen mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia maakuntaan, jo kertynyttä kokemusta voidaan käyttää aiempaa paremmin hyväksi toiminnassa niin maakunnan sisällä kuin ulkopuolellakin. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen koko maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen vauhdittamiseksi. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää notkahduksen jälkeen. Olennaista on, että tänne töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi uuden rahoituslain mukaiseen muuhun alueiden kehittämiseen, elinkeinorakenteen uudistamiseen kasvumahdollisuuksien hakemiseksi ja hyödyntämiseksi, tarvittavaan nopeaan reagointiin uusiin tilanteisiin sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitettavia erillisiä ministeriölähtöisiä ohjelmia on ensi vuoden alusta kaksi: osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Muut nyt tiedossa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat kohdistuvat ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmaan, yrittäjyyden edistämiseen ja kaivannaistoimialan, metallialan sekä palvelualan laajentamiseen. Esimerkkeinä yli euron hankkeet vuosina 2008 ja 2009 rahoitetuista ja varaukset vuodelle 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoittamista hankkeista: Hankkeen nimi Kainuun kehittämisraha 2008 tämisraha Kainuun kehit Kainuun kehittämisraha 2010 Kainuun kehittämisraha yht. Measurepolis mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelma Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kivi ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli Measurepolis -mittaustekniiikan osaamiskeskus NetinPro (metallialan kehittäminen) Senioripolis koordinaatio -hanke Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Prima Network Invest In Kainuu Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille

3 Keskeisimmistä jo meneillään olevista hankkeista on luonnehdinnat ohessa: 2 Polisverkostoon liittyy edelleen ainakin kolme hanketta. Measurepolisin perusrahoitus (osaamiskeskusohjelma) ja tutkimustoiminnan kehittämisen rahoitus. Henkilöstövahvuus on yhteensä henkeä ja runsaasti asiantuntijapalveluiden ostoa. Seniorpolisiin liittyen rahoitetaan koordinaatiohanketta, jonka avulla haetaan aiempaa laajemmin sidosryhmiä viemään toimintaa vaikuttavammin eteenpäin. Henkilöstövahvuus on puolitoista henkeä. Ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmassa jatketaan uuden kärkialan luomista mittaustekniikan rinnalle, perusteena alueen ja lähiympäristön vahva yrityskanta ja sen kasvunäkymät. Henkilöstövahvuus on noin 5 henkeä ja erittäin runsaasti asiantuntujapalveluiden ostoa. Kaivannaistoimialalla keskeistä on syyskuussa hyväksytyn alan kehittämisohjelman toteutus eri hankkeiden avulla. Tunnettujen esiintymien inventointeja on täydennettävä nykyaikaisin menetelmin, niin että esiintymien käyttökelpoisuudesta saadaan riittävät tiedot. Näissä hankkeissa tähdätään siis uusien kaivosten ja louhosten avaamiseen sekä siihen liittyvän jalostustoimintaan eri puolilla Kainuuta. Puuhuollon kehittämistä viedään eteenpäin tehostamalla puun korjuun ja kuljetuksen yhteistyötä ja uusia toimintamalleja, joiden avulla kustannuksia voidaan alentaa ja alan kilpailukykyä parantaa. Terveyttä edistävää liikunta- ja ravitsemusneuvontamallin tavoitteena on luoda järjestöjen ja julkisen palvelujärjestelmän yhteinen toimintamalli elämäntapa- ja terveyserojen kaventamiseksi. Metallialalla keskeistä on yritysryhmähanke, johon osallistuvat yritykset tehostavat uusin toimenpitein yhteistoimintaansa kyetäkseen pääsemään paremmin kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisiä kauppoja tavoitellessaan ryhmä on liittoutunut myös laajemman yritysjoukon kanssa, jota mm Lapin kauppakamari on ollut tahollaan organisoimassa. Kainuun Prima nimeä markkinoinnissa käyttävä ryhmä koostuu lähinnä rakennusalan, kuljetuksen, metallialan sekä palvelualan yrityksistä. Uudet Suomeen perustettavaksi suunnitellut kaivokset tarjoavat omat markkinansa, lisäksi Kainuuseen avattaneen lähimpien vuosien aikana kolme kaivosta/louhosta. Kohteiksi haetaan tiiviisti myös muita suuria rakennuskohteita etenkin Suomesta ja lähinaapureista. Kaikkeen edellä mainittuun kuntayhtymä esittää euroa. Työllisyyskokeilu Kuntayhtymä esittää määrärahaa Paltamon työllisyyskokeiluun liittyen Ensi vuosi on kokeilun toinen vuosi ja silloin kokeilu toimii koko vuoden täydellä tehollaan. Kokeilun piirissä arvioidaan olevan vuonna 2010 suunnilleen 300 henkilöä. Yhteensä Yleinen kehittäminen , Paltamon työllisyyskokeilu tekee yhteensä KAINUUN METSÄKESKUS, määräraha yht ) Metsäluonnon hoidon edistäminen Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympäristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi. Ympäristötuen vaihtoehtona on poikkeusluvan myöntäminen metsien käsittelyyn ao. kohteissa. Ympäristötukikohteiden kohdevalikoima laajenee Kainuussa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman käynnistyttyä, minkä vuoksi määrärahaesitys on kaksinkertainen edellisten vuosien

4 3 käyttöön nähden. Metso-ohjelma edistää metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun toteuttamista. Tavoitteet määrärahan ( ) käytölle: - ympäristötuen käyttö on ensisijainen, poikkeuslupa toissijainen menettely - ympäristötukipäätökset kohdistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiin kohteisiin, joita ovat pienvesien lähiympäristöt ja rehevät kasvupaikat - kohteista pyritään rakentamaan usean eri elinympäristön keskittymiä, joka voivat liittyä lakisääteisiin suojelualueisiin - ympäristötuen suuntaamiseen vaikutetaan siten, että metsäorganisaatiot tuovat yllä mainitut tavoitteet ja periaatteet esille metsänomistajien neuvonnassa ja viestinnässä - metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun edistäminen OULUN LÄÄNINHALLITUS, määräraha yht ) Alueellisen liikenteen palvelujen osto Tavoitteet Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut ja maaseudulla näiden palvelujen turvaaminen on ollut päätavoite. Joukkoliikenne tarjoaa asukkaille mahdollisuudet hakea erilaisia kunnallisia ja alueellisia palveluja, mm koulutus, sosiaali- ja terveyden huolto, asiointi ja erilaiset vapaa-ajan palvelut. Joukkoliikennepalveluilla on keskeinen merkitys autottomille henkilöille liikkumisen peruspalvelujen turvaamisessa. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa vuosille , joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa Joukkoliikenteen tavoitteena Kainuussa on: turvata riittävän kattava linja-autojen runkoliikenneverkon säilyminen ja kattava taksiverkko koko maakunnassa. varmistaa, ettei kenenkään tarvitse muuttaa pois kotoaan julkisen liikenteen peruspalvelujen puuttumisen takia. turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. turvata sisäisessä liikenteessä koululaisten kuljetukset ja riittävät asiointiyhteydet myös autottomille. Joukkoliikenteen toimintaympäristössä tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Nykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa vastaamaan EU:n säätämän palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisia vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa linjaliikennelupiin perustuvan, yritysvetoisen toimintamallin poistumista siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2010 alusta nykyiset liikenneluvat korvataan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla. Uuden lainsäädännön mukanaan tuomien muutoksien toteuttaminen tulee saattaa päätökseen kymmenen vuoden määräajan puitteissa, eli vuoteen 2020 mennessä. Lakiuudistuksen lisäksi toteutumassa on myös valtion aluehallinnon uudistus. Lääninhallitusten liikenneosastot ovat sulautumassa osaksi ELYjä, joita muodostetaan kaikkiaan 15 kappaletta. Liikennesektorin osalta Kainuu tulee asettumaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ELYn alaisuuteen. Perustelut Vuodelle 2009 on osoitettu euroa, josta oleviin sopimuksiin on sidottu n euroa. Vuodelle 2010 on sidottu olevin liikenteen ostosopimuksin marraskuun 2009 kustannusindeksin vaikutus. Kesäkuun lopussa päättyvien sopimusten uusimisen osalta kustannukseksi vuodelle 2010 arvioidaan euroa. Tämän hetken arvion mukaan tarve vuodelle 2010 olisi Edelliseen viitaten euroa ei riitä, vaan ostoja joudutaan joltain osin karsimaan tai esittämään lisärahoituksen myöntämistä. Tänä syksynä hyväksytyn Kainuun joukkoliikennesuunnitelman (=Kainuun

5 runkoliikennnesuunnitelma vuosille ) mukaan nykyinen joukkoliikenne tarjoaa lähinnä välttämättömät joukkoliikenteen peruspalvelut kuntakeskusten välisessä liikenteessä maakunnan alueella. Leikkaukset rahoituksessa vaikuttaisivat suoraan hyväksytyn palvelutason toteuttamiseen. TE-KESKUS, määräraha yht Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki Käyttö perustuu valtioneuvoston asetukseen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) Kehittämisrahalla arvioidaan käsiteltävän noin 40 kuljetustukihakemusta Kuljetustuki on uudistunut vuonna Voimassa olevan asetuksen mukaan kuljetustukeen oikeutettujen yritysten ja tuotteiden määrä on hieman laajentunut. Kohta 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Käyttökohteena ovat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä siihen liittyvä valtioneuvoston asetuksen (675/2007) ja TEM:in täytäntöönpano-ohjeen (dnro 1949/051/2008) mukaiset yrityshankkeet. Kehittämisrahalla arvioidaan tehtävän noin yksinyrittäjän- ja kyläkauppatukipäätöstä sekä 1-2 sellaista toimintaympäristötukihanketta, joihin ei voida myöntää EAKR-osarahoitteista tukea. Kohta 6. Koulutushankinnat ja palkkatuki , valtuus Käyttökohteena ovat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnat ja palkkatuen käyttö työllistymisen edistäjänä (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002) Yhdistetyn työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä entistä vahvemmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa pitkittyvään työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön. Työllisyysmäärärahojen käytön painopistettä siirretään aikaisemmasta enemmän ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen toimenpiteen päättäneistä pysyisi hyvällä tasolla taantumasta huolimatta. Perustelut työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle Työllisyys- ja yrittäjyysstrategian mukaisesti nk. kaksoishaasteeseen vastaamisessa keskeisintä on yritysten ja työvoiman kehittäminen osaamista parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat nousevat yritysten kehittymisen ja kasvun esteiksi talouskasvun alkaessa uudelleen. Mikäli työmarkkinoilla vallitsee kohtaanto-ongelma, talouden ja työllisyyden kasvupotentiaalista osa jää hyödyntämättä. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti työvoimaa rekrytoiville aloille. Koulutuksen vaikuttavuutta on parannettu mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssä oppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Työvoimakoulutusta räätälöidään yritysten tarpeisiin niin sisällön kuin ryhmäkokojen osalta. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään ja tarjotaan myös mahdollisuus yksittäisten työntekijöiden koulutukseen. 4

6 5 Painopistettä työvoimakoulutuksen sisällä siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee. Valmentavasta koulutuksesta runsas kolmasosa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Työvoimapolitiikan painopisteen siirtyminen osaamisen kehittämiseen edellyttää lisäresursseja. Siksi esitys on, että koulutuksen määrärahatasoa nostetaan aikaisemmasta. Perustelut palkkatuella työllistämiselle Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea pyritään suuntaamaan nykyistä enemmän yrityksiin. Palkkatukea käytetään myös laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen matalan kynnyksen tuettujen työpaikkojen luominen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen luomalla järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun avulla. Starttirahauudistuksen myötä, kun starttirahaa ovat työttömien lisäksi voineet saada myös palkka- tai kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät ja opintonsa päättäneet, on starttirahan käyttö tuplaantunut. Työvoiman kysynnän lasku näkyy sekä yrityksiin suunnatun palkkatuen vähenemisenä ja edelleen palkkatukityöllistämisen vaikuttavuuden pysymisenä hieman tavoitetta huonommalla tasolla. Kysynnän lisäksi palkkatuen käyttöä yrityksiin työllistämiseen on ollut vähentämässä yritysten lomautukset ja irtisanomiset, mitkä estävät palkkatuen käytön lomautettujen tai irtisanottujen tehtäviin. Tämän vuoksi esitys on, että palkkatuen määrää hieman alennetaan aikaisemmasta. Määrälliset tavoitteet Tavoitteena on, että toimenpiteillä sijoitettujen määrä keskimäärin henkilöä ympäri vuoden. Tulos Tulos Tulos Tavoite Tavoite Vaikeasti työllistyvien määrä enintään Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto enintään (vrk) Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään, % 25,3 24,8 24,0 35,0 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 3 kk palkkatuen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 39,3 31,4 29,6 30,0, tilanne elok. 34,5 57,8 53,6 55,1 53,0, tilanne elok. 56,8 39,0 56,0 Kohta 7. Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus , valtuus Käyttökohteena ovat työllisyysperusteiset investoinnit, työllisyystyöohjelma valtion investointeihin ja työllisyyspoliittinen avustus työllistymistä edistäviin hankkeisiin (valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä 1345/2002) Perustelut työllisyysperusteisille investoinneille 0

7 TE-keskus ei esitä osoitettavaksi työllisyysperusteisille investoinneille määrärahoja. Perustelu: yleinen taloudellinen tilanne on heikentänyt julkisten toimijoiden mahdollisuuksia tehdä työllisyysperusteisia investointeja. Aikaisempia määrärahoja on sitomatta. 6 Perustelut työllisyystyöohjelmalle Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Perustelut työllisyyspoliittiselle avustukselle Määrärahaa käytetään eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisena avustuksena kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle hankkeisiin, joiden tarkoituksena on; (1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä; (2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä; (3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; (4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta käytetään lisäksi sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) säädetyssä tarkoituksessa tukena sosiaalisen yrityksen perustamiseen sekä lisäksi tukena uusosuuskunnan perustamiseen. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS, määräraha yht Kohta 9. Yhdyskuntien vesihuoltotyöt (mom ) yht Vesihuoltohankkeet ovat sellaisia vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) tarkoittamia hankkeita, joille tukea voidaan myöntää. Lain 3 :n mukaan tukea voidaan myöntää mm. vesihuoltolaitokselle, vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle ja kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mm. 1) vesihuollon turvaaminen eritystilanteissa 2) vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä 3) pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltoavustusta voidaan lisäksi myöntää rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle siten kuin lain 6 :ssä säädetään. Kainuun ympäristökeskukseen on toimitettu ( ) mennessä 9 kpl vesihuoltoavustushakemusta, jotka koskevat vesihuolto-osuuskuntien vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita sekä kuntien taajamien lievealueille toteutettavia hankkeita. Alla esitetyt hankkeet eivät ole prioriteettijärjestyksessä. 1. Juholankylän vesiosuuskunta viemäröintihanke (Sotkamo), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 3,5 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 11 kpl, joita käytetään pysyvään asumiseen. 2. Niemelänrannan viemäröintiyhtymä viemäröintihanke (Kajaani), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 13 kpl, joista 11 kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen ja 2 kiinteistöä vapaa-ajan asumiseen.

8 7 3. Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Alueella on rakennettu vesijohtoverkosto ja osalle aluetta myös viemäriverkosto (vuonna 2009) aikaisemmin. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 15 kpl. 4. Aittokylän vesiosuuskunnan vedenhankintahanke (Puolanka), Uuden vedenottamon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Puolangan kunta, Vesijohto- ja viemäriverkoston sekä varavedenottamon suunnittelu Kivarinjärven alueelle. 6. Kaitainsalmen vesiosuuskunta vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 5 kpl. 7. Karjokankaan vesihuolto (Hyrynsalmi), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Rakennettavan vesi- ja viemäriverkoston pituus on noin 1,1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 6 kpl, joista kaikkia käytetään pysyvään asumiseen. 8. Pohjavaaran vesiosuuskunta, Yhdysvesijohdon ja desinfiointivalmiuden suunnittelu (Sotkamo) Kainuun ympäristökeskukseen toimitettujen vesihuoltohakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin Hankkeiden avustusprosentti on maksimissaan 30 %, joten kyseisten hankkeiden toteutukseen tarvittava määräraha vuonna 2010 on Hankkeiden toteutus varmistuu sen jälkeen, kun lopullinen urakkahinta tarjouskilpailun jälkeen on selvinnyt. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on toteutettava asetuksen edellyttämällä tavalla vuoden 2013 loppuun mennessä. Avustusten kohdentamista myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen jatkossa pidetään tärkeänä sellaisilla alueilla, joihin ei ole mahdollista toteuttaa yhteistä viemäriverkostoa. Kiinteistökohtaisten vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen varataan vuodelle 2010 Kainuun kehittämisrahasta noin euroa. Kainuun kehittämisrahatarve vuodelle 2010 on kiinteistökohtaiset hankkeet eli yhteensä euroa. Kohta 10. Ympäristötyöt (mom ) yht Perinnemaisemahanke Kainuun perinnebiotoopit ovat osa elinvoimaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Ne ovat paitsi tärkeä vetovoimatekijä luonto- ja maatilamatkailussa myös maatilatalouden voimavara laidunmaana ja lisätulojen lähteenä. Aikaisemmissa perinnebiotooppi-inventoinneissa Kainuusta on löydetty 249 arvokkaaksi todettua kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on 1239 hehtaaria. Hoidon piirissä näistä kohteista on enää kolmannes. Toisaalta maatalouden ympäristötuen erityistuen piirissä on tätä kolmannesta vastaava määrä uusia inventoimattomia kohteita, joiden merkityksestä maisemalle ja monimuotoisuudelle ei ole vertailukelpoista tietoa. Tavoitteena on saattaa ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto kohdetietoineen perinnebiotooppien osalta ajan tasalle ja kartoittaa merkittävien kohteiden tämänhetkinen tila ja käyttökelpoisuus erityistukeen. Ajantasaista aineistoa voidaan käyttää kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun, maatalouden erityistuen ja siihen liittyvän suunnittelun ja neuvonnan kohdentamiseen ja optimointiin sekä maatilamatkailun kehittämiseen. Perinnebiotooppikohteiden arviointiin ja aineiston päivitykseen käytetään uusimpia seuranta- ja päivitysohjeita.

9 8 Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Kainuun ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu valtakunnallisen hydrologisen havaintoasemaverkoston seuranta, ylläpito ja kehittäminen. Vuonna 2010 määräraha käytetään vuotuiseen kunnossapitoon ja kahden vedenkorkeus- ja virtaama-aseman automatisointiin. Sisävesien syvyyskartoitus Ympäristökeskus huolehtii sisävesien syvyyskartoituksesta. Kainuussa kartoitustyötä on tehty pääosin työllisyysrahoituksen turvin. Maastokartoitusta on tekemättä noin 1% yli 50 ha kokoisista järvistä. Karttojen valmistamiseen käytetään konsulttipalveluja. Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Jättiputkien torjuntatyötä jatketaan tunnetuilla esiintymillä Kainuussa ja aloitetaan torjunta aiemmin tuntemattomilla esiintymillä. Önkköri-Käkilahden alueen kunnostussuunnitelma, Kajaani Vuolijoen alueella sijaitsevan Önkkörin-Käkilahden vesialueen kunnostussuunnitelman tekeminen yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa. Nivun alueen vanhan kaatopaikan Pima-kunnostus, Sotkamo Nivun alueen vanhan kaatopaikan kunnostus Sotkamossa valtion jätehuoltotyönä. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista/likaantuneista maa-aineksista. Kaatopaikka-alue sijaitsee asemakaavassa virkistysalueelle. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen ja Sotkamon kunnan yhteistyönä. Kuluntalahden uimarannan Pima-kunnostus, Kajaani Kuluntalahden uimarannan kohdalla on ollut aikoinaan kyllästämö. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista maa-aineksista. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen, Kajaanin kaupungin ja Metsähallituksen yhteistyönä. Reittirakentaminen, Katinkulta-Vuokatti Katinkullan ja Vuokatin rinnealueita yhdistävän ulkoilureitin ja siihen liittyvän Jäätiönlammen reittisillan rakentaminen. Ulkoilureitti luo selkeän maisemallisen ulkoilureitin hyvin keskeiselle paikalle Vuokatin asuin- ja matkailukeskittymää. Reittiä käytetään kesäisin kävelyyn, juoksuun, polkupyöräilyyn, patikointiin jne. Talvella reittiä käytetään latupohjana, jota pitkin on mahdollista myös kävellä ja juosta. Työllistämistöiden oheisrahoitus, Kainuun kunnat Kainuun ympäristökeskus toteuttaa Kainuun alueella ympäristötöitä (yty-työt) TE-toimistojen myöntämillä henkilötyökuukausikiintiöillä. Osittainen oheisrahoitus materiaali- ym. hankintoihin sekä ytytyöntekijöiden matka- ym. kuluihin. Vesistökunnostuskohteiden suunnittelu Tehdään kunnostussuunnitelmia Kainuun alueen vesistöjen tilan parantamiseksi, kohteina mm. Vuolijoki-Ryynäsjoki. Varautuminen muuhun OULUN TIEPIIRI, määräraha yht ) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen; Yleiset tienpidon periaatteet Kainuun hallintokokeilualueen maanteitä hoidetaan ja ylläpidetään samojen yhtenäisten valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon ja ylläpidon toimenpitein aikaansaadaan yllätyksettömät ajo-olosuhteet ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus.

10 Hoidon taso mitoitetaan niin, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset voivat toteutua. Ylläpidon osalta tavoitteena on liikennöitävyyden lisäksi turvata tiestön ja siltojen pääoma-arvo panostamalla erityisesti päällystetyn tiestön ja siltojen kunnon ylläpitämiseen. Sorateiden kelirikko alttiita tieosia korjataan. Valtakunnallista puuhuollon teemaohjelmaa toteutetaan sekä tarkoitukseen saatavalla erillisrahoituksella että tienpidon Kainuun kehittämisrahan kehyksestä korvamerkityllä osuudella yhteisesti koko maassa sovituilla periaatteilla. Varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa. Sorateiden parantamisia päällystetyiksi teiksi voidaan tehdä Kainuun kehittämisrahalla vain poikkeustapauksissa tien liikenteellisen merkityksen muuttuessa huomattavasti esimerkiksi elinkeinoelämän kuljetustarpeiden lisääntyessä. Muutamia vähäliikenteisiä maanteitä muutetaan sorateiksi ja eräitä yleisen tien merkityksen menettäneitä maanteitä lakkautetaan yleisinä teinä. Alueellisia investointeja pystytään normaalin peruskehyksen puitteissa tekemään rajoitetusti. Suuria investointeja voidaan tehdä ainoastaan erillisillä elvytys- ja rakennemuutosperusteisilla määrärahoilla. 9 Kainuun tienpidon 2010 painopisteitä tuoteryhmittäin Tiestön talvihoidon laatutasoa on myös Kainuussa nostettu talvikaudelle valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Muutoksen lisäkustannusvaikutus Kainuun hallintokokeilualueen osalta on vuositasolla n euroa. Tievalaistusten elohopealamppujen nelivuotista poistamisohjelmaa toteutetaan valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Nämä lisäkustannukset joudutaan kattamaan Kainuun kehittämisrahan peruskehyksestä. Ylläpidon toimia päällysteiden, teiden rakenteenparantamisien ja siltojen korjausten osalta tehdään aiempien vuosien tapaan. Sillankorjausohjelma sisältää yhden suurehkon sillan (Kirnukoski, vt. 5 Ristijärvi) korjaamisen. Tienvarsilaitteiden ylläpidon ja korjaamisen puitesopimusten kustannukset ovat nousseet selvästi aiemmasta. Investoinneista jatkuvat kaksivuotisina hankkeina vuona 2010 vielä mt. 912 Tönölänsalmen hanke ja mt. 888 Ristijärven hankkeet. Uutena investointihankkeena on varauduttu aloittamaan pienellä aloitusrahalla kaksivuotisena hankkeena mt. 899 Härkökivenkatu - Pekkiläntie hanke Sotkamossa. Kehyksessä on varauduttu lisäksi toteuttamaan (vain Kainuun kehittämisrahaosuus) myös mt Kivimäki työllisyysperusteinen parantamis- ja päällystämishanke, mikäli se saa TE -keskukselta myönteisen rahoituspäätöksen ns. ulkopuoliseen rahoitusosuuteen. Jos Kivimäen TE -hanke ei toteudu, voidaan Sotkamon hankkeen aloitusrahoitusta vastaavasti suurentaa. Esisuunnitteluun ja tie- ja rakennussuunnitteluun käytetään sen verran määrärahoja, että tulevien investointihankkeiden suunnitelmavalmius saadaan riittäväksi. Kehysesitys 2010 Tiepiiri esittää saavansa käyttöönsä peruskehyksensä 21,681 milj. verran vuoden 2010 Kainuun kehittämisrahaa, jotta myös maakunnan toteuttamissuunnitelmassa TOTSUssa ohjelmoituja uusia investointeja saataisiin sovitulla priorisoinnilla vuosittain käyntiin. Tienpidon hoidosta ja ylläpidosta ei voida tinkiä. Kehysesityksessä on uusille investoinneille vuonna 2010 varattu rahoitusta seuraavasti: Mt. 899 Härönkivenkatu - Pekkiläntie n. 0,350 milj. Mt Kivimäki n. 0,450 milj. Yhteensä n. 0,800 milj. Oulujärven maisematien selvitystyötä varten tienpitoon tarvitaan 0,122 milj. lisärahoitus tiepiirin peruskehyksen päälle. Tienpitoon tarvitaan vuoden 2010 Kainuun kehittämisrahan kehykseen lisäksi puuhuollolle erikseen tulevan valtakunnallisen erillismäärärahan osuus 1,474 milj. (alustava Tiehallinnon pääkonttorin kehysja-

11 10 koesitys 2010 perustuen LTAE päätökseen) ja Talvivaaran kaivosyhtiön saaman sopimusvaltuuden takaisin maksun ensimmäiseen erän 2,650 milj. maksuosuus. Vuoden 2009 saldot tarvitaan luonnollisesti myös täysmääräisenä käyttöön keskeneräisten kaksivuotisten elvytyshankkeiden mm. Tönölänsalmen ja Ristijärven investointien loppuun saattamiseksi. Mikäli lisäksi halutaan rahoittaa rakennemuutosperusteilla Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, niin erillisrahoitusta tarvitaan 2,5 milj.. Sama erillisrahoitustarve koskee muitakin maakunnassa keskusteluissa esillä olleita Vuoreslahden soratien päällystämisesityksiä tai mt Iivantiira - Moisiovaara parantamishanketta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tienpidon kehystarpeet Peruskehyksen lisäksi tarvittavat välttämättömät lisätarpeet ja muut mahdolliset erillisrahoituskohteet. Tiehallinto, Oulun tiepiiri Kehys Tienpidon tuotteet v talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito päällysteet tierakenteet sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus Tienpidon perusrahoituskehys yhteensä Oulujärven maisematieselvitys (lisättävä muualta Kainuun kehittämisrahasta) Talvivaaran kaivosyhtiön valtuus erä 1 (valtuutus v. 2008) Tienpidon rahoitus yhteensä Puuhuollon erillismääräraha (perustienpidon kehyksestä Kainuuseen haettava / siirrettävä osuus) Rahoitustarve yhteensä Muut mahdolliset erillisrahoitettavat: Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt (rakennemuutosperusteinen) Vuoreslahti Iivantiira - Moisiovaara Aiempien vuosien periaatteiden ja annettavien kehysten mukaisesti PKP ELYn toimesta Kainuun tarpeisiin tullaan vuonna 2010 käyttämään määrärahoja sekä valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen että maan ja vesialueiden hankinnan ja korvausten momenteilta kuten myös aiemmin lääninhallituksen liikenneosaton kautta tulleelta joukkoliikenteen osto ja kehittäminen momentilta. PKP ELYn toimintamenot katetaan myös omalta momentiltaan.

12 11 Tulostavoitteet 2010 Tiepiiri esittää PKP ELYn liikenne- ja infravastuualueen tulostavoitteiksi vuodelle 2010 kahta erillistä tavoitetta: "Tienkäyttäjien tyytyväisyys" ja "Tieverkon kunto" (esitetty osana TEM:n mittaristotaulukkoa). Tienkäyttäjien tyytyväisyys tavoite (paino 40 %) kuvaa onnistumista tienpidon hoidon toimissa ja tieverkon kunto tavoite (paino 60 %) kuvaa onnistumista ylläpidon toimissa. Tulossopimuksen allekirjoitukset Kainuun kehittämisrahaa koskeva tulossopimus on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2010 alussa, kun eduskunta on hyväksynyt Kainuun kehittämisrahan määrän ja uudet ELYt ovat aloittaneet toimintansa. Kukin taho allekirjoittaa sopimuksen omalta osaltaan. Päiväys Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun ELY Kainuun metsäkeskus Jorma Tolonen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ELY

13 TEM:N MITTARISTO, TAVOITETASO VUONNA 2010 Erillinen liite MV TEM: Kainuun hallintokokeilu. Tavoitteena on tukea Kainuun elinvoiman ja strategisen kapasiteetin lisäämistä siten, että maakunnan elinkeinojen kehittämiseen saadaan lisää voimaa ja palvelujen laatu ja saatavuus voidaan turvata. Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän Alueen elinkeinotoiminnan omatoiminen tukeminen Keskeistä on maakuntaohjelman TL 1 "osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen" ja TL 2 "elinkeinojen kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen" kohtien toteuttaminen sekä innovatiivisten toimintatapojen käyttö ja kumppaneiden osallistuminen hankkeisiin myönnettäessä Kainuun kehittämisrahaa. * 1 huono = toteutettu heikosti maakuntaohjelmaa, toimintatavat eivät ole olleet innovatiivisia, eikä ole saatu kumppaneita. * 2 välttävä = toteutettu kohtuullisesti maakuntaohjelmaa, ainakin yksi innovatiivinen toimintatapa, kumppaneita jossain hankkeissa mukana. * 3 tyydyttävä = toteutettu maakuntaohjelmaa, muutamia innovatiivisia toimintatapoja käytössä sekä kumppaneita samalla tavalla kuin muita rahoitusvälineitä käytettäessä. * 4 hyvä = toteutettu maakuntaohjelmaa, innovatiivisten toimintatapojen osuus kasvanut ja kumppaneita laaja-alaisesti. * 5 erinomainen = toteutettu maakuntaohjelmaa, merkittäviä innovatiivisia toimintatapoja käytössä sekä kumppaneita laaja-alaisesti. Metsäluonnon hoidon edistäminen * 1 huono = määrärahan taso alittaa muualla maassa käytettävissä olevan * 4 hyvä = määrärahan taso vastaa muualla maassa käytettävissä olevaa Julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen * 1 huono = Joukkoliikenteen palveluja on tarjolla vain päätiestöllä lähinnä Kajaaniin suuntautuvilla matkoilla ja yleensä vain arkisin talviaikana. Liikenteen peruspalvelut toteutuvat vain lakisääteisten koulukuljetusten ja sos.- ja terveyden hoidon kuljetusten osalta. Kuljetusten suunnittelu ja yhteensovittaminen vähäistä. * 2 välttävä = Kuntakeskusten välillä toteutuvat peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet vähintään talviaikana. * 3 tyydyttävä = Kaikista kunnista on päivittäinen asiointimahdollisuus Kajaanissa ja liityntäyhteydet junaliikenteeseen vähintään talviarkisin. Kylien asukkailla on asiointimahdollisuus kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa julkisella liikenteellä vähintään kerran viikossa * 4 hyvä = Kuntakeskusten välillä toteutuvat ympärivuotisesti peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet. * 5 erinomainen = Jokaisesta kunnasta yhteys Kajaaniin arkisin klo 8:ksi ja paluu klo 16 jälkeen ympäri vuoden sekä koulupäivisin myös 14 ja/tai 15 jälkeen. Kun pendelöinti kuntien välillä on yli 100 henkilöä, toteutuvat ympärivuotiset työmatkayhteydet klo 8 :ksi ja paluu klo 16 jälkeen. Kylien asukkailla on 1-4 tunnin asiointimahdoliisuus kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa arkipäivisin. Kuljetustuki * 1 huono = yritykset eivät ole saaneet yhtä hyvin kuljetustukea kuin muualla maassa. * 4 hyvä = yritykset ovat saaneet kuljetustukea samoin periaattein kuin muualla maassa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen *1 huono= käytetty rahoitus ei ole tuonut etukäteen odotettuja tuloksia *4 hyvä= käytetty rahoitus on mahdollistanut joustavia ja tuloksekkaita toimintoja, yritykset ovat saaneet yritystukea samoin periaattein kuin muualla maassa. Alueen työttömyys on lähenee valtakunnan tasoa (työttömyyden kasvun torjunta taantuman ja heikon talouskasvun aikana) Työttömyys on syyskuussa 2009 sekä Kainuussa että valtakunnallisesti korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömyys on kuitenkin noussut vuoden aikana Kainuussa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Ennuste on että työttömyys kasvaa Kainussa edelleen selvästi vuonna 2010, jopa 17 %:iin. Kainuun kehittämisrahalla hankitaan työvoimakoulutusta sekä tuetaan työttömien työllistymistä palkatuella Toimenpiteillä kehitetään ja ylläpidetään aikuisten ammatillista osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistetään pitkään työttömänä olleiden pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2009 työttömien määrän on keskimäärin on 5700 hlöä/15 % * 1 huono = työttömyys kasvaa 18 % vuoden2009 keskiarvosta * 2 välttävä = työttömyys kasvaa 16 % vuoden 2009 keskiarvosta * 3 tyydyttävä = työttömyys kasvaa 10 % vuoden 2009 keskiarvosta * 4 hyvä = työttömyys kasvaa 6 % vuoden 2009 keskiarvosta * 5 erinomainen = työttömyys ei kasva vuoden 2009 keskiarvosta Heikoimmassa asemassa olevien tukeminen Rakennetyöttömyys kasvaa työttömyyden kohotessa. Vuoden 2010 tulostavoite on enintään 3100 hlöä. Rakennetyöttömyyden alentaminen on olennaista työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, työllisyysasteen kohtottamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi.kainuun kehittämisraha on merkittävä resurssi rakennetyöttömyyden alentamiseen tähtäävän työvoimapolitiikan toimeenpanossa. * 1 huono = rakennetyöttömien määrä kasvaa 9 % yli tulostavoitteen * 2 välttävä = rakennetyöttömien määrä kasvaa 6 % yli tulostavoitteen * 3 tyydyttävä = rakennetyöttömien määrä kasvaa yli 3 % yli tulostavoitteen * 4 hyvä = rakennetyöttömien tulostavoite saavutetaan

14 * 5 erinomainen = rakennetyöttömyys ei kasva vuoden 2009 keskiarvosta Työvoimapoliittisen aikuisten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus (osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen) Työvoimapolitiikan painopiste on työvoiman koulutuksessa ja painopistettä siirretään siihen. Koulutuksen kohdentamista pyritään parantamaan edelleen mm. yhteishankintakoulutuksen ja koulutuksen sisällön kehittämisellä. * 1 huono= työttömiksi jäävien osuus on 45 % koulutuksen suorittaneista * 2 välttävä = työttömiksi jääneiden osuus on 43 % koulutuksen suorittaneista * 3 tyydyttävä = työttömiksi jääneiden osuus on 41 % koulutuksen suorittaneista * 4 hyvä = vaikuttavuuden tulostavoite saavutetaan * 5 erinomainen = vaikuttavuus ei heikkene vuoden 2009 tasosta Vesihuollon edistäminen ja ympäristön hoito * 1 huono = Hankkeilla on vain paikallista merkitystä ja ne eivät vastaa loppukäyttäjien tarpeita * 2 välttävä = Hankkeilla on vain paikallista tarvetta ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita * 3 tyydyttävä = Hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita; määrärahan taso vastaa valtakunnallista keskiarvoa. * 4 hyvä = Hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita sekä tukevat alueen kehittämistä * 5 erinomainen = Hankkeilla on maakunnallista merkitystä, ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita ja tukevat alueen kehittämistä Tienpidon tason ylläpitäminen Tavoite Tiestön hoidolla varmistetaan valtakunnallisten tavoitteiden mukainen mahdollisimman hyvä liikenteen talviajan turvallisuus ja yllätyksettömät ajo-olosuhteet. Tieverkon hoidon taso mitoitetaan siten, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset voivat toteutua. Tieverkon kuntoa ylläpidetään valtakunnallisten tienpidon linjausten mukaisesti ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus. Painopiste on päällystetyn tieverkon ja siltojen kunnon ylläpitämisessä. Toimintaa arvioidaan valtakunnallisten kuntomittareiden ja asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta. 1 huono =Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tieverkon kunto (tiet ja sillat) on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. 2 välttävä =Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on säilynyt päätieverkolla ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on säilynyt päätiestöllä ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla. 3 tyydyttävä = Tieolosuhteet ovat vastanneet tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet. Tieverkon kunto (tiet ja sillat) on säilynyt ennallaan päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on säilynyt ennallaan päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. 4 hyvä = Tieolosuhteet ovat vastanneet hyvin tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on parantunut päätieverkolla ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. 5 erinomainen = Tieolosuhteet ovat vastanneet erinomaisesti tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet niin päätieverkolla kuin alemmalla tieverkolla. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla kesällä ja talvella. Tienkäyttäjien tyytyväisyys Tavoite Tavoitteella edistetään tienpidon asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on liikkumisolosuhteiden tekeminen sellaisiksi, että mahdollisimman moni kokee ne vähintäänkin tyydyttäviksi. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä arvioidaan talven ja kesän tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella. Mittarina käytetään yksityishenkilöiden yleistyytyväisyyden kehitystä kesän ja tal-ven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksissa. Paino 40/100 Huono 1 =Tieolosuhteet eivät ole vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla enemmän kuin 0,2-yksikköä. Välttävä 2 = Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on säilynyt päätiestöllä ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla 0,1-yksikköä. Tyydyttävä 3 = Tieolosuhteet ovat vastanneet tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet odotusten mukaisesti. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on säilynyt ennallaan 4 hyvä = Tieolosuhteet ovat vastanneet hyvin tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet päätieverkolla. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on parantunut päätieverkolla 0,1-yksikköä ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. 5 erinomainen = Tieolosuhteet ovat vastanneet erinomaisesti tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet hyvin niin päätieverkolla kuin alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla kesällä ja talvella 0,2-yksikköä.

Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011

Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 2 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2011 yht. 56 188 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN

Lisätiedot

Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009

Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 1 Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti: Kainuun kehittämisrahaesitys on yhteensä 57 824 000. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kainuun kehittämisraha

Kainuun kehittämisraha KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht. 10 000 000 1) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan

Lisätiedot

Kainuun kehittämisraha 2008

Kainuun kehittämisraha 2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2010 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht. 10 011 000 1) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan

Lisätiedot

Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000.

Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. Erillinen liite MV 28.3.11 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2012 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ,

Lisätiedot

Päätös vuosi 2005. Päätös vuosi 2006

Päätös vuosi 2005. Päätös vuosi 2006 1 Erillinen liite 1 MH II 19.3.2007 Erillinen liite MV 26.3.2007 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2008 Kainuun kehittämisrahaesitys sisäasiainministeriölle vuodelle 2008 on yhteensä 47 165 000. Maakuntahallituksen

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Ylijohtaja Tuija Oivo TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI

KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODEKSI 2006 30.3.2005 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA Määrärahaesitys

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009 1 MH II 22.3.2010 Erillinen liite 1 kohta 3 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos Raija Saastamoinen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Työmarkkinaneuvos 10.1.2017 Raija Saastamoinen JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN JAKO SEKÄ PALKKATUETTUUN

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen monivuotinen tulossopimus

Satakunnan ELY-keskuksen monivuotinen tulossopimus Satakunnan ELY-keskuksen monivuotinen tulossopimus 2016-2019 Tulossopimuksen tarkistaminen vuodelle 2018 Maakunnan yhteistyöryhmän kokous 4.10.2017 Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus LUONNOS SATAKUNNAN

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

KAINUUN KEHITTÄMISRAHA

KAINUUN KEHITTÄMISRAHA MV 7.2.2011 MH II 24.1.2011 Erillinen liite nro: 1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA RAPORTTI TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 2 Sisältö KAINUUN MAAKUNTA... 3 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.12. klo 9.00 Työvoiman kysyntä kasvaa Työvoiman kysynnässä on koko kuluvan vuoden ollut merkkejä piristymisestä. TE-toimistoon

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.9. klo 9.00 Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös kuussa Työttömyysjaksot pitkittyvät, kun uutta työvoimaa

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 MH II 24.1.2011 Erillinen liite 1 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoi minnan omatoimiseen tukemiseen;

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 Työttömyys kohosi taas roimasti kuussa Viime vuosi oli Kainuussa edellisvuotta heikompi työllisyysvuosi Vuosi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 11.6.2009 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 11.6.2009 Tiehallinto Oulu 2009 RAPORTTI Genimap Oy, lupa L 4356 Kannen kuva Vuokatinvaaran

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 %

Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 % NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.3. klo 9.00 Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 % Vuoden vaihteessa

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa 1 (9) Julkistettavissa 23.3. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kääntyi laskuun kuussa Työvoimapolitiikan aktiivitoimet alentavat Kainuun korkeaa työttömyyttä Vuoden lopulla korkealle kivunnut

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot