KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV Esitys hyväksytty MH II Päätös vuosi 2005.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV 23.11.2009 Esitys hyväksytty MH II 9.11.2009 Päätös vuosi 2005."

Transkriptio

1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN KOHDENTAMINEN VUODELLE 2010 Esitys MV Esitys hyväksytty MH II Päätös vuosi 2005 Päätös vuosi 2006 Päätös vuosi 2007 Päätös vuosi 2008 Päätös vuosi 2009 Kevään esitys vuosi 2010 Talousarvio 2010, päätös valtion. 1. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun metsäkeskus, metsäluonnon hoidon edistäminen Oulun lääninhallitus, joukkkoliikenteen palvelujen ostot Valtion lisätalousarvio (joukkoliikennepalveluiden ostoon) TE-keskus yhteensä Alueellinen kuljetustuki Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen, sisältää yksinyrittäjän tuen 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen (Talvivaara), sisältää yksinyrittäjän tuen ( ), II lisätalousarvio Koulutushankinnat ja palkkatuki koulutushankinnat koulutushankinnat valtion III lisätalousarvio rakennemuutos työllistämisen palkkatuki Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus työllistyysperusteiset investoinnit ja työllisyystyöohjelma työllisyystyöohjelma työllisyyspoliittinen avustus ja omatoimisuusavustus Kainuun ympäristökeskus Yhdyskuntien vesihuoltotyöt Ympäristötyöt ALV Tiehallinto talvihoito liikenneympäristön hoito sorateiden hoito liikenteen hallinta päällysteet tierakenteet, sis. puuhuollon teemarak., kevään esitys vuodelle 2010 sis. Vuoreslahden tien parantamisen - sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu, Oulujärven maisematie selvitys maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus liikenneturvallisuuden edistäminen ALV Valtion lisätalousarvio (Tönölänsalmen silta ja Ristijärven ja Hyrynsalmen pienet liikennehankkeet) Talvivaara, tien maksu I erä Kainuun kehittämisraha yhteensä Valtion II Lisätalousarvio, Kaivoshankkeen tien perusparannuksiin Valtion II Lisätalousarvio, puuhuoltoa parantavia tieyhteyksiä varten, tielaitos Valtion III lisätalousarvio, Kajaani-Rautavaara tien parantaminen Talvivaaran eteläpuolella, rakennemuutos Paltamon arviointitutkimukseen, TEM:n toimintamenot Yhteensä MYÖNTÖVALTUUDET TE-keskus, myöntövaltuus Koulutushankinnat, työllistämistuki ja lisätuki Työllisyysmääräraha-avustukset, tuet ja valtion investoinnit Arvio vanhojen maksatuksiin Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen II lisätalousarvio Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantaminen Valtion III lisätalousarvio, työllisyysperusteiset investoinnit, kohta 7, rakennemuutos Valtion III lisätalousarvio, yritysinvestoinnit, kohta 5, rakennemuutos Kainuun maakunta -kuntayhtymä/op/

2 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2010 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht ) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet lait nimeltään laki alueiden kehittämisestä ja laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta Yleinen kehittäminen Uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään siten, että ne palvelevat entistä yrityslähtöisemmin kainuulaisten yritysten uudistuvia ja erilaistuvia tarpeita. Maakuntaohjelman mukaisesti eri alojen yritysryhmien kehittämistä jatketaan samalla uusia tapoja etsien, niin että yrityksille löydetään nykyisessä vaikeassa suhdannevaiheessakin uusia toimintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Talvivaaran kaivoshankkeesta haetaan edelleen mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia maakuntaan, jo kertynyttä kokemusta voidaan käyttää aiempaa paremmin hyväksi toiminnassa niin maakunnan sisällä kuin ulkopuolellakin. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen koko maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen vauhdittamiseksi. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää notkahduksen jälkeen. Olennaista on, että tänne töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi uuden rahoituslain mukaiseen muuhun alueiden kehittämiseen, elinkeinorakenteen uudistamiseen kasvumahdollisuuksien hakemiseksi ja hyödyntämiseksi, tarvittavaan nopeaan reagointiin uusiin tilanteisiin sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitettavia erillisiä ministeriölähtöisiä ohjelmia on ensi vuoden alusta kaksi: osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Muut nyt tiedossa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat kohdistuvat ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmaan, yrittäjyyden edistämiseen ja kaivannaistoimialan, metallialan sekä palvelualan laajentamiseen. Esimerkkeinä yli euron hankkeet vuosina 2008 ja 2009 rahoitetuista ja varaukset vuodelle 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoittamista hankkeista: Hankkeen nimi Kainuun kehittämisraha 2008 tämisraha Kainuun kehit Kainuun kehittämisraha 2010 Kainuun kehittämisraha yht. Measurepolis mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelma Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kivi ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli Measurepolis -mittaustekniiikan osaamiskeskus NetinPro (metallialan kehittäminen) Senioripolis koordinaatio -hanke Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Prima Network Invest In Kainuu Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille

3 Keskeisimmistä jo meneillään olevista hankkeista on luonnehdinnat ohessa: 2 Polisverkostoon liittyy edelleen ainakin kolme hanketta. Measurepolisin perusrahoitus (osaamiskeskusohjelma) ja tutkimustoiminnan kehittämisen rahoitus. Henkilöstövahvuus on yhteensä henkeä ja runsaasti asiantuntijapalveluiden ostoa. Seniorpolisiin liittyen rahoitetaan koordinaatiohanketta, jonka avulla haetaan aiempaa laajemmin sidosryhmiä viemään toimintaa vaikuttavammin eteenpäin. Henkilöstövahvuus on puolitoista henkeä. Ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmassa jatketaan uuden kärkialan luomista mittaustekniikan rinnalle, perusteena alueen ja lähiympäristön vahva yrityskanta ja sen kasvunäkymät. Henkilöstövahvuus on noin 5 henkeä ja erittäin runsaasti asiantuntujapalveluiden ostoa. Kaivannaistoimialalla keskeistä on syyskuussa hyväksytyn alan kehittämisohjelman toteutus eri hankkeiden avulla. Tunnettujen esiintymien inventointeja on täydennettävä nykyaikaisin menetelmin, niin että esiintymien käyttökelpoisuudesta saadaan riittävät tiedot. Näissä hankkeissa tähdätään siis uusien kaivosten ja louhosten avaamiseen sekä siihen liittyvän jalostustoimintaan eri puolilla Kainuuta. Puuhuollon kehittämistä viedään eteenpäin tehostamalla puun korjuun ja kuljetuksen yhteistyötä ja uusia toimintamalleja, joiden avulla kustannuksia voidaan alentaa ja alan kilpailukykyä parantaa. Terveyttä edistävää liikunta- ja ravitsemusneuvontamallin tavoitteena on luoda järjestöjen ja julkisen palvelujärjestelmän yhteinen toimintamalli elämäntapa- ja terveyserojen kaventamiseksi. Metallialalla keskeistä on yritysryhmähanke, johon osallistuvat yritykset tehostavat uusin toimenpitein yhteistoimintaansa kyetäkseen pääsemään paremmin kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisiä kauppoja tavoitellessaan ryhmä on liittoutunut myös laajemman yritysjoukon kanssa, jota mm Lapin kauppakamari on ollut tahollaan organisoimassa. Kainuun Prima nimeä markkinoinnissa käyttävä ryhmä koostuu lähinnä rakennusalan, kuljetuksen, metallialan sekä palvelualan yrityksistä. Uudet Suomeen perustettavaksi suunnitellut kaivokset tarjoavat omat markkinansa, lisäksi Kainuuseen avattaneen lähimpien vuosien aikana kolme kaivosta/louhosta. Kohteiksi haetaan tiiviisti myös muita suuria rakennuskohteita etenkin Suomesta ja lähinaapureista. Kaikkeen edellä mainittuun kuntayhtymä esittää euroa. Työllisyyskokeilu Kuntayhtymä esittää määrärahaa Paltamon työllisyyskokeiluun liittyen Ensi vuosi on kokeilun toinen vuosi ja silloin kokeilu toimii koko vuoden täydellä tehollaan. Kokeilun piirissä arvioidaan olevan vuonna 2010 suunnilleen 300 henkilöä. Yhteensä Yleinen kehittäminen , Paltamon työllisyyskokeilu tekee yhteensä KAINUUN METSÄKESKUS, määräraha yht ) Metsäluonnon hoidon edistäminen Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympäristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi. Ympäristötuen vaihtoehtona on poikkeusluvan myöntäminen metsien käsittelyyn ao. kohteissa. Ympäristötukikohteiden kohdevalikoima laajenee Kainuussa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman käynnistyttyä, minkä vuoksi määrärahaesitys on kaksinkertainen edellisten vuosien

4 3 käyttöön nähden. Metso-ohjelma edistää metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun toteuttamista. Tavoitteet määrärahan ( ) käytölle: - ympäristötuen käyttö on ensisijainen, poikkeuslupa toissijainen menettely - ympäristötukipäätökset kohdistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiin kohteisiin, joita ovat pienvesien lähiympäristöt ja rehevät kasvupaikat - kohteista pyritään rakentamaan usean eri elinympäristön keskittymiä, joka voivat liittyä lakisääteisiin suojelualueisiin - ympäristötuen suuntaamiseen vaikutetaan siten, että metsäorganisaatiot tuovat yllä mainitut tavoitteet ja periaatteet esille metsänomistajien neuvonnassa ja viestinnässä - metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun edistäminen OULUN LÄÄNINHALLITUS, määräraha yht ) Alueellisen liikenteen palvelujen osto Tavoitteet Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut ja maaseudulla näiden palvelujen turvaaminen on ollut päätavoite. Joukkoliikenne tarjoaa asukkaille mahdollisuudet hakea erilaisia kunnallisia ja alueellisia palveluja, mm koulutus, sosiaali- ja terveyden huolto, asiointi ja erilaiset vapaa-ajan palvelut. Joukkoliikennepalveluilla on keskeinen merkitys autottomille henkilöille liikkumisen peruspalvelujen turvaamisessa. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa vuosille , joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa Joukkoliikenteen tavoitteena Kainuussa on: turvata riittävän kattava linja-autojen runkoliikenneverkon säilyminen ja kattava taksiverkko koko maakunnassa. varmistaa, ettei kenenkään tarvitse muuttaa pois kotoaan julkisen liikenteen peruspalvelujen puuttumisen takia. turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. turvata sisäisessä liikenteessä koululaisten kuljetukset ja riittävät asiointiyhteydet myös autottomille. Joukkoliikenteen toimintaympäristössä tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Nykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa vastaamaan EU:n säätämän palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisia vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa linjaliikennelupiin perustuvan, yritysvetoisen toimintamallin poistumista siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2010 alusta nykyiset liikenneluvat korvataan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla. Uuden lainsäädännön mukanaan tuomien muutoksien toteuttaminen tulee saattaa päätökseen kymmenen vuoden määräajan puitteissa, eli vuoteen 2020 mennessä. Lakiuudistuksen lisäksi toteutumassa on myös valtion aluehallinnon uudistus. Lääninhallitusten liikenneosastot ovat sulautumassa osaksi ELYjä, joita muodostetaan kaikkiaan 15 kappaletta. Liikennesektorin osalta Kainuu tulee asettumaan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ELYn alaisuuteen. Perustelut Vuodelle 2009 on osoitettu euroa, josta oleviin sopimuksiin on sidottu n euroa. Vuodelle 2010 on sidottu olevin liikenteen ostosopimuksin marraskuun 2009 kustannusindeksin vaikutus. Kesäkuun lopussa päättyvien sopimusten uusimisen osalta kustannukseksi vuodelle 2010 arvioidaan euroa. Tämän hetken arvion mukaan tarve vuodelle 2010 olisi Edelliseen viitaten euroa ei riitä, vaan ostoja joudutaan joltain osin karsimaan tai esittämään lisärahoituksen myöntämistä. Tänä syksynä hyväksytyn Kainuun joukkoliikennesuunnitelman (=Kainuun

5 runkoliikennnesuunnitelma vuosille ) mukaan nykyinen joukkoliikenne tarjoaa lähinnä välttämättömät joukkoliikenteen peruspalvelut kuntakeskusten välisessä liikenteessä maakunnan alueella. Leikkaukset rahoituksessa vaikuttaisivat suoraan hyväksytyn palvelutason toteuttamiseen. TE-KESKUS, määräraha yht Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki Käyttö perustuu valtioneuvoston asetukseen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) Kehittämisrahalla arvioidaan käsiteltävän noin 40 kuljetustukihakemusta Kuljetustuki on uudistunut vuonna Voimassa olevan asetuksen mukaan kuljetustukeen oikeutettujen yritysten ja tuotteiden määrä on hieman laajentunut. Kohta 5. Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen Käyttökohteena ovat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä siihen liittyvä valtioneuvoston asetuksen (675/2007) ja TEM:in täytäntöönpano-ohjeen (dnro 1949/051/2008) mukaiset yrityshankkeet. Kehittämisrahalla arvioidaan tehtävän noin yksinyrittäjän- ja kyläkauppatukipäätöstä sekä 1-2 sellaista toimintaympäristötukihanketta, joihin ei voida myöntää EAKR-osarahoitteista tukea. Kohta 6. Koulutushankinnat ja palkkatuki , valtuus Käyttökohteena ovat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnat ja palkkatuen käyttö työllistymisen edistäjänä (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002) Yhdistetyn työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä entistä vahvemmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa pitkittyvään työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön. Työllisyysmäärärahojen käytön painopistettä siirretään aikaisemmasta enemmän ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen toimenpiteen päättäneistä pysyisi hyvällä tasolla taantumasta huolimatta. Perustelut työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle Työllisyys- ja yrittäjyysstrategian mukaisesti nk. kaksoishaasteeseen vastaamisessa keskeisintä on yritysten ja työvoiman kehittäminen osaamista parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat nousevat yritysten kehittymisen ja kasvun esteiksi talouskasvun alkaessa uudelleen. Mikäli työmarkkinoilla vallitsee kohtaanto-ongelma, talouden ja työllisyyden kasvupotentiaalista osa jää hyödyntämättä. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti työvoimaa rekrytoiville aloille. Koulutuksen vaikuttavuutta on parannettu mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssä oppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Työvoimakoulutusta räätälöidään yritysten tarpeisiin niin sisällön kuin ryhmäkokojen osalta. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään ja tarjotaan myös mahdollisuus yksittäisten työntekijöiden koulutukseen. 4

6 5 Painopistettä työvoimakoulutuksen sisällä siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee. Valmentavasta koulutuksesta runsas kolmasosa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Työvoimapolitiikan painopisteen siirtyminen osaamisen kehittämiseen edellyttää lisäresursseja. Siksi esitys on, että koulutuksen määrärahatasoa nostetaan aikaisemmasta. Perustelut palkkatuella työllistämiselle Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea pyritään suuntaamaan nykyistä enemmän yrityksiin. Palkkatukea käytetään myös laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen matalan kynnyksen tuettujen työpaikkojen luominen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen luomalla järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun avulla. Starttirahauudistuksen myötä, kun starttirahaa ovat työttömien lisäksi voineet saada myös palkka- tai kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät ja opintonsa päättäneet, on starttirahan käyttö tuplaantunut. Työvoiman kysynnän lasku näkyy sekä yrityksiin suunnatun palkkatuen vähenemisenä ja edelleen palkkatukityöllistämisen vaikuttavuuden pysymisenä hieman tavoitetta huonommalla tasolla. Kysynnän lisäksi palkkatuen käyttöä yrityksiin työllistämiseen on ollut vähentämässä yritysten lomautukset ja irtisanomiset, mitkä estävät palkkatuen käytön lomautettujen tai irtisanottujen tehtäviin. Tämän vuoksi esitys on, että palkkatuen määrää hieman alennetaan aikaisemmasta. Määrälliset tavoitteet Tavoitteena on, että toimenpiteillä sijoitettujen määrä keskimäärin henkilöä ympäri vuoden. Tulos Tulos Tulos Tavoite Tavoite Vaikeasti työllistyvien määrä enintään Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto enintään (vrk) Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään, % 25,3 24,8 24,0 35,0 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 3 kk palkkatuen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 39,3 31,4 29,6 30,0, tilanne elok. 34,5 57,8 53,6 55,1 53,0, tilanne elok. 56,8 39,0 56,0 Kohta 7. Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus , valtuus Käyttökohteena ovat työllisyysperusteiset investoinnit, työllisyystyöohjelma valtion investointeihin ja työllisyyspoliittinen avustus työllistymistä edistäviin hankkeisiin (valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä 1345/2002) Perustelut työllisyysperusteisille investoinneille 0

7 TE-keskus ei esitä osoitettavaksi työllisyysperusteisille investoinneille määrärahoja. Perustelu: yleinen taloudellinen tilanne on heikentänyt julkisten toimijoiden mahdollisuuksia tehdä työllisyysperusteisia investointeja. Aikaisempia määrärahoja on sitomatta. 6 Perustelut työllisyystyöohjelmalle Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Perustelut työllisyyspoliittiselle avustukselle Määrärahaa käytetään eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisena avustuksena kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle hankkeisiin, joiden tarkoituksena on; (1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä; (2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä; (3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; (4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta käytetään lisäksi sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) säädetyssä tarkoituksessa tukena sosiaalisen yrityksen perustamiseen sekä lisäksi tukena uusosuuskunnan perustamiseen. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS, määräraha yht Kohta 9. Yhdyskuntien vesihuoltotyöt (mom ) yht Vesihuoltohankkeet ovat sellaisia vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) tarkoittamia hankkeita, joille tukea voidaan myöntää. Lain 3 :n mukaan tukea voidaan myöntää mm. vesihuoltolaitokselle, vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle ja kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on mm. 1) vesihuollon turvaaminen eritystilanteissa 2) vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä 3) pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltoavustusta voidaan lisäksi myöntää rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle siten kuin lain 6 :ssä säädetään. Kainuun ympäristökeskukseen on toimitettu ( ) mennessä 9 kpl vesihuoltoavustushakemusta, jotka koskevat vesihuolto-osuuskuntien vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita sekä kuntien taajamien lievealueille toteutettavia hankkeita. Alla esitetyt hankkeet eivät ole prioriteettijärjestyksessä. 1. Juholankylän vesiosuuskunta viemäröintihanke (Sotkamo), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 3,5 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 11 kpl, joita käytetään pysyvään asumiseen. 2. Niemelänrannan viemäröintiyhtymä viemäröintihanke (Kajaani), Rakennettavan viemäriverkoston pituus on noin 1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 13 kpl, joista 11 kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen ja 2 kiinteistöä vapaa-ajan asumiseen.

8 7 3. Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Alueella on rakennettu vesijohtoverkosto ja osalle aluetta myös viemäriverkosto (vuonna 2009) aikaisemmin. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 15 kpl. 4. Aittokylän vesiosuuskunnan vedenhankintahanke (Puolanka), Uuden vedenottamon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Puolangan kunta, Vesijohto- ja viemäriverkoston sekä varavedenottamon suunnittelu Kivarinjärven alueelle. 6. Kaitainsalmen vesiosuuskunta vesi- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa noin 5 kpl. 7. Karjokankaan vesihuolto (Hyrynsalmi), Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Rakennettavan vesi- ja viemäriverkoston pituus on noin 1,1 km. Hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärä on tässä vaiheessa 6 kpl, joista kaikkia käytetään pysyvään asumiseen. 8. Pohjavaaran vesiosuuskunta, Yhdysvesijohdon ja desinfiointivalmiuden suunnittelu (Sotkamo) Kainuun ympäristökeskukseen toimitettujen vesihuoltohakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin Hankkeiden avustusprosentti on maksimissaan 30 %, joten kyseisten hankkeiden toteutukseen tarvittava määräraha vuonna 2010 on Hankkeiden toteutus varmistuu sen jälkeen, kun lopullinen urakkahinta tarjouskilpailun jälkeen on selvinnyt. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on toteutettava asetuksen edellyttämällä tavalla vuoden 2013 loppuun mennessä. Avustusten kohdentamista myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen jatkossa pidetään tärkeänä sellaisilla alueilla, joihin ei ole mahdollista toteuttaa yhteistä viemäriverkostoa. Kiinteistökohtaisten vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen varataan vuodelle 2010 Kainuun kehittämisrahasta noin euroa. Kainuun kehittämisrahatarve vuodelle 2010 on kiinteistökohtaiset hankkeet eli yhteensä euroa. Kohta 10. Ympäristötyöt (mom ) yht Perinnemaisemahanke Kainuun perinnebiotoopit ovat osa elinvoimaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Ne ovat paitsi tärkeä vetovoimatekijä luonto- ja maatilamatkailussa myös maatilatalouden voimavara laidunmaana ja lisätulojen lähteenä. Aikaisemmissa perinnebiotooppi-inventoinneissa Kainuusta on löydetty 249 arvokkaaksi todettua kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on 1239 hehtaaria. Hoidon piirissä näistä kohteista on enää kolmannes. Toisaalta maatalouden ympäristötuen erityistuen piirissä on tätä kolmannesta vastaava määrä uusia inventoimattomia kohteita, joiden merkityksestä maisemalle ja monimuotoisuudelle ei ole vertailukelpoista tietoa. Tavoitteena on saattaa ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto kohdetietoineen perinnebiotooppien osalta ajan tasalle ja kartoittaa merkittävien kohteiden tämänhetkinen tila ja käyttökelpoisuus erityistukeen. Ajantasaista aineistoa voidaan käyttää kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun, maatalouden erityistuen ja siihen liittyvän suunnittelun ja neuvonnan kohdentamiseen ja optimointiin sekä maatilamatkailun kehittämiseen. Perinnebiotooppikohteiden arviointiin ja aineiston päivitykseen käytetään uusimpia seuranta- ja päivitysohjeita.

9 8 Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Kainuun ympäristökeskuksen tehtäviin kuuluu valtakunnallisen hydrologisen havaintoasemaverkoston seuranta, ylläpito ja kehittäminen. Vuonna 2010 määräraha käytetään vuotuiseen kunnossapitoon ja kahden vedenkorkeus- ja virtaama-aseman automatisointiin. Sisävesien syvyyskartoitus Ympäristökeskus huolehtii sisävesien syvyyskartoituksesta. Kainuussa kartoitustyötä on tehty pääosin työllisyysrahoituksen turvin. Maastokartoitusta on tekemättä noin 1% yli 50 ha kokoisista järvistä. Karttojen valmistamiseen käytetään konsulttipalveluja. Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Jättiputkien torjuntatyötä jatketaan tunnetuilla esiintymillä Kainuussa ja aloitetaan torjunta aiemmin tuntemattomilla esiintymillä. Önkköri-Käkilahden alueen kunnostussuunnitelma, Kajaani Vuolijoen alueella sijaitsevan Önkkörin-Käkilahden vesialueen kunnostussuunnitelman tekeminen yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa. Nivun alueen vanhan kaatopaikan Pima-kunnostus, Sotkamo Nivun alueen vanhan kaatopaikan kunnostus Sotkamossa valtion jätehuoltotyönä. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista/likaantuneista maa-aineksista. Kaatopaikka-alue sijaitsee asemakaavassa virkistysalueelle. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen ja Sotkamon kunnan yhteistyönä. Kuluntalahden uimarannan Pima-kunnostus, Kajaani Kuluntalahden uimarannan kohdalla on ollut aikoinaan kyllästämö. Maaperä puhdistetaan pilaantuneista maa-aineksista. Hanke toteutetaan Kainuun ympäristökeskuksen, Kajaanin kaupungin ja Metsähallituksen yhteistyönä. Reittirakentaminen, Katinkulta-Vuokatti Katinkullan ja Vuokatin rinnealueita yhdistävän ulkoilureitin ja siihen liittyvän Jäätiönlammen reittisillan rakentaminen. Ulkoilureitti luo selkeän maisemallisen ulkoilureitin hyvin keskeiselle paikalle Vuokatin asuin- ja matkailukeskittymää. Reittiä käytetään kesäisin kävelyyn, juoksuun, polkupyöräilyyn, patikointiin jne. Talvella reittiä käytetään latupohjana, jota pitkin on mahdollista myös kävellä ja juosta. Työllistämistöiden oheisrahoitus, Kainuun kunnat Kainuun ympäristökeskus toteuttaa Kainuun alueella ympäristötöitä (yty-työt) TE-toimistojen myöntämillä henkilötyökuukausikiintiöillä. Osittainen oheisrahoitus materiaali- ym. hankintoihin sekä ytytyöntekijöiden matka- ym. kuluihin. Vesistökunnostuskohteiden suunnittelu Tehdään kunnostussuunnitelmia Kainuun alueen vesistöjen tilan parantamiseksi, kohteina mm. Vuolijoki-Ryynäsjoki. Varautuminen muuhun OULUN TIEPIIRI, määräraha yht ) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen; Yleiset tienpidon periaatteet Kainuun hallintokokeilualueen maanteitä hoidetaan ja ylläpidetään samojen yhtenäisten valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon ja ylläpidon toimenpitein aikaansaadaan yllätyksettömät ajo-olosuhteet ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus.

10 Hoidon taso mitoitetaan niin, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset voivat toteutua. Ylläpidon osalta tavoitteena on liikennöitävyyden lisäksi turvata tiestön ja siltojen pääoma-arvo panostamalla erityisesti päällystetyn tiestön ja siltojen kunnon ylläpitämiseen. Sorateiden kelirikko alttiita tieosia korjataan. Valtakunnallista puuhuollon teemaohjelmaa toteutetaan sekä tarkoitukseen saatavalla erillisrahoituksella että tienpidon Kainuun kehittämisrahan kehyksestä korvamerkityllä osuudella yhteisesti koko maassa sovituilla periaatteilla. Varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa. Sorateiden parantamisia päällystetyiksi teiksi voidaan tehdä Kainuun kehittämisrahalla vain poikkeustapauksissa tien liikenteellisen merkityksen muuttuessa huomattavasti esimerkiksi elinkeinoelämän kuljetustarpeiden lisääntyessä. Muutamia vähäliikenteisiä maanteitä muutetaan sorateiksi ja eräitä yleisen tien merkityksen menettäneitä maanteitä lakkautetaan yleisinä teinä. Alueellisia investointeja pystytään normaalin peruskehyksen puitteissa tekemään rajoitetusti. Suuria investointeja voidaan tehdä ainoastaan erillisillä elvytys- ja rakennemuutosperusteisilla määrärahoilla. 9 Kainuun tienpidon 2010 painopisteitä tuoteryhmittäin Tiestön talvihoidon laatutasoa on myös Kainuussa nostettu talvikaudelle valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Muutoksen lisäkustannusvaikutus Kainuun hallintokokeilualueen osalta on vuositasolla n euroa. Tievalaistusten elohopealamppujen nelivuotista poistamisohjelmaa toteutetaan valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti. Nämä lisäkustannukset joudutaan kattamaan Kainuun kehittämisrahan peruskehyksestä. Ylläpidon toimia päällysteiden, teiden rakenteenparantamisien ja siltojen korjausten osalta tehdään aiempien vuosien tapaan. Sillankorjausohjelma sisältää yhden suurehkon sillan (Kirnukoski, vt. 5 Ristijärvi) korjaamisen. Tienvarsilaitteiden ylläpidon ja korjaamisen puitesopimusten kustannukset ovat nousseet selvästi aiemmasta. Investoinneista jatkuvat kaksivuotisina hankkeina vuona 2010 vielä mt. 912 Tönölänsalmen hanke ja mt. 888 Ristijärven hankkeet. Uutena investointihankkeena on varauduttu aloittamaan pienellä aloitusrahalla kaksivuotisena hankkeena mt. 899 Härkökivenkatu - Pekkiläntie hanke Sotkamossa. Kehyksessä on varauduttu lisäksi toteuttamaan (vain Kainuun kehittämisrahaosuus) myös mt Kivimäki työllisyysperusteinen parantamis- ja päällystämishanke, mikäli se saa TE -keskukselta myönteisen rahoituspäätöksen ns. ulkopuoliseen rahoitusosuuteen. Jos Kivimäen TE -hanke ei toteudu, voidaan Sotkamon hankkeen aloitusrahoitusta vastaavasti suurentaa. Esisuunnitteluun ja tie- ja rakennussuunnitteluun käytetään sen verran määrärahoja, että tulevien investointihankkeiden suunnitelmavalmius saadaan riittäväksi. Kehysesitys 2010 Tiepiiri esittää saavansa käyttöönsä peruskehyksensä 21,681 milj. verran vuoden 2010 Kainuun kehittämisrahaa, jotta myös maakunnan toteuttamissuunnitelmassa TOTSUssa ohjelmoituja uusia investointeja saataisiin sovitulla priorisoinnilla vuosittain käyntiin. Tienpidon hoidosta ja ylläpidosta ei voida tinkiä. Kehysesityksessä on uusille investoinneille vuonna 2010 varattu rahoitusta seuraavasti: Mt. 899 Härönkivenkatu - Pekkiläntie n. 0,350 milj. Mt Kivimäki n. 0,450 milj. Yhteensä n. 0,800 milj. Oulujärven maisematien selvitystyötä varten tienpitoon tarvitaan 0,122 milj. lisärahoitus tiepiirin peruskehyksen päälle. Tienpitoon tarvitaan vuoden 2010 Kainuun kehittämisrahan kehykseen lisäksi puuhuollolle erikseen tulevan valtakunnallisen erillismäärärahan osuus 1,474 milj. (alustava Tiehallinnon pääkonttorin kehysja-

11 10 koesitys 2010 perustuen LTAE päätökseen) ja Talvivaaran kaivosyhtiön saaman sopimusvaltuuden takaisin maksun ensimmäiseen erän 2,650 milj. maksuosuus. Vuoden 2009 saldot tarvitaan luonnollisesti myös täysmääräisenä käyttöön keskeneräisten kaksivuotisten elvytyshankkeiden mm. Tönölänsalmen ja Ristijärven investointien loppuun saattamiseksi. Mikäli lisäksi halutaan rahoittaa rakennemuutosperusteilla Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, niin erillisrahoitusta tarvitaan 2,5 milj.. Sama erillisrahoitustarve koskee muitakin maakunnassa keskusteluissa esillä olleita Vuoreslahden soratien päällystämisesityksiä tai mt Iivantiira - Moisiovaara parantamishanketta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tienpidon kehystarpeet Peruskehyksen lisäksi tarvittavat välttämättömät lisätarpeet ja muut mahdolliset erillisrahoituskohteet. Tiehallinto, Oulun tiepiiri Kehys Tienpidon tuotteet v talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito päällysteet tierakenteet sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus Tienpidon perusrahoituskehys yhteensä Oulujärven maisematieselvitys (lisättävä muualta Kainuun kehittämisrahasta) Talvivaaran kaivosyhtiön valtuus erä 1 (valtuutus v. 2008) Tienpidon rahoitus yhteensä Puuhuollon erillismääräraha (perustienpidon kehyksestä Kainuuseen haettava / siirrettävä osuus) Rahoitustarve yhteensä Muut mahdolliset erillisrahoitettavat: Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt (rakennemuutosperusteinen) Vuoreslahti Iivantiira - Moisiovaara Aiempien vuosien periaatteiden ja annettavien kehysten mukaisesti PKP ELYn toimesta Kainuun tarpeisiin tullaan vuonna 2010 käyttämään määrärahoja sekä valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen että maan ja vesialueiden hankinnan ja korvausten momenteilta kuten myös aiemmin lääninhallituksen liikenneosaton kautta tulleelta joukkoliikenteen osto ja kehittäminen momentilta. PKP ELYn toimintamenot katetaan myös omalta momentiltaan.

12 11 Tulostavoitteet 2010 Tiepiiri esittää PKP ELYn liikenne- ja infravastuualueen tulostavoitteiksi vuodelle 2010 kahta erillistä tavoitetta: "Tienkäyttäjien tyytyväisyys" ja "Tieverkon kunto" (esitetty osana TEM:n mittaristotaulukkoa). Tienkäyttäjien tyytyväisyys tavoite (paino 40 %) kuvaa onnistumista tienpidon hoidon toimissa ja tieverkon kunto tavoite (paino 60 %) kuvaa onnistumista ylläpidon toimissa. Tulossopimuksen allekirjoitukset Kainuun kehittämisrahaa koskeva tulossopimus on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2010 alussa, kun eduskunta on hyväksynyt Kainuun kehittämisrahan määrän ja uudet ELYt ovat aloittaneet toimintansa. Kukin taho allekirjoittaa sopimuksen omalta osaltaan. Päiväys Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun ELY Kainuun metsäkeskus Jorma Tolonen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ELY

13 TEM:N MITTARISTO, TAVOITETASO VUONNA 2010 Erillinen liite MV TEM: Kainuun hallintokokeilu. Tavoitteena on tukea Kainuun elinvoiman ja strategisen kapasiteetin lisäämistä siten, että maakunnan elinkeinojen kehittämiseen saadaan lisää voimaa ja palvelujen laatu ja saatavuus voidaan turvata. Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän Alueen elinkeinotoiminnan omatoiminen tukeminen Keskeistä on maakuntaohjelman TL 1 "osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen" ja TL 2 "elinkeinojen kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen" kohtien toteuttaminen sekä innovatiivisten toimintatapojen käyttö ja kumppaneiden osallistuminen hankkeisiin myönnettäessä Kainuun kehittämisrahaa. * 1 huono = toteutettu heikosti maakuntaohjelmaa, toimintatavat eivät ole olleet innovatiivisia, eikä ole saatu kumppaneita. * 2 välttävä = toteutettu kohtuullisesti maakuntaohjelmaa, ainakin yksi innovatiivinen toimintatapa, kumppaneita jossain hankkeissa mukana. * 3 tyydyttävä = toteutettu maakuntaohjelmaa, muutamia innovatiivisia toimintatapoja käytössä sekä kumppaneita samalla tavalla kuin muita rahoitusvälineitä käytettäessä. * 4 hyvä = toteutettu maakuntaohjelmaa, innovatiivisten toimintatapojen osuus kasvanut ja kumppaneita laaja-alaisesti. * 5 erinomainen = toteutettu maakuntaohjelmaa, merkittäviä innovatiivisia toimintatapoja käytössä sekä kumppaneita laaja-alaisesti. Metsäluonnon hoidon edistäminen * 1 huono = määrärahan taso alittaa muualla maassa käytettävissä olevan * 4 hyvä = määrärahan taso vastaa muualla maassa käytettävissä olevaa Julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen * 1 huono = Joukkoliikenteen palveluja on tarjolla vain päätiestöllä lähinnä Kajaaniin suuntautuvilla matkoilla ja yleensä vain arkisin talviaikana. Liikenteen peruspalvelut toteutuvat vain lakisääteisten koulukuljetusten ja sos.- ja terveyden hoidon kuljetusten osalta. Kuljetusten suunnittelu ja yhteensovittaminen vähäistä. * 2 välttävä = Kuntakeskusten välillä toteutuvat peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet vähintään talviaikana. * 3 tyydyttävä = Kaikista kunnista on päivittäinen asiointimahdollisuus Kajaanissa ja liityntäyhteydet junaliikenteeseen vähintään talviarkisin. Kylien asukkailla on asiointimahdollisuus kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa julkisella liikenteellä vähintään kerran viikossa * 4 hyvä = Kuntakeskusten välillä toteutuvat ympärivuotisesti peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet. * 5 erinomainen = Jokaisesta kunnasta yhteys Kajaaniin arkisin klo 8:ksi ja paluu klo 16 jälkeen ympäri vuoden sekä koulupäivisin myös 14 ja/tai 15 jälkeen. Kun pendelöinti kuntien välillä on yli 100 henkilöä, toteutuvat ympärivuotiset työmatkayhteydet klo 8 :ksi ja paluu klo 16 jälkeen. Kylien asukkailla on 1-4 tunnin asiointimahdoliisuus kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa arkipäivisin. Kuljetustuki * 1 huono = yritykset eivät ole saaneet yhtä hyvin kuljetustukea kuin muualla maassa. * 4 hyvä = yritykset ovat saaneet kuljetustukea samoin periaattein kuin muualla maassa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen *1 huono= käytetty rahoitus ei ole tuonut etukäteen odotettuja tuloksia *4 hyvä= käytetty rahoitus on mahdollistanut joustavia ja tuloksekkaita toimintoja, yritykset ovat saaneet yritystukea samoin periaattein kuin muualla maassa. Alueen työttömyys on lähenee valtakunnan tasoa (työttömyyden kasvun torjunta taantuman ja heikon talouskasvun aikana) Työttömyys on syyskuussa 2009 sekä Kainuussa että valtakunnallisesti korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Työttömyys on kuitenkin noussut vuoden aikana Kainuussa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Ennuste on että työttömyys kasvaa Kainussa edelleen selvästi vuonna 2010, jopa 17 %:iin. Kainuun kehittämisrahalla hankitaan työvoimakoulutusta sekä tuetaan työttömien työllistymistä palkatuella Toimenpiteillä kehitetään ja ylläpidetään aikuisten ammatillista osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistetään pitkään työttömänä olleiden pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2009 työttömien määrän on keskimäärin on 5700 hlöä/15 % * 1 huono = työttömyys kasvaa 18 % vuoden2009 keskiarvosta * 2 välttävä = työttömyys kasvaa 16 % vuoden 2009 keskiarvosta * 3 tyydyttävä = työttömyys kasvaa 10 % vuoden 2009 keskiarvosta * 4 hyvä = työttömyys kasvaa 6 % vuoden 2009 keskiarvosta * 5 erinomainen = työttömyys ei kasva vuoden 2009 keskiarvosta Heikoimmassa asemassa olevien tukeminen Rakennetyöttömyys kasvaa työttömyyden kohotessa. Vuoden 2010 tulostavoite on enintään 3100 hlöä. Rakennetyöttömyyden alentaminen on olennaista työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, työllisyysasteen kohtottamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi.kainuun kehittämisraha on merkittävä resurssi rakennetyöttömyyden alentamiseen tähtäävän työvoimapolitiikan toimeenpanossa. * 1 huono = rakennetyöttömien määrä kasvaa 9 % yli tulostavoitteen * 2 välttävä = rakennetyöttömien määrä kasvaa 6 % yli tulostavoitteen * 3 tyydyttävä = rakennetyöttömien määrä kasvaa yli 3 % yli tulostavoitteen * 4 hyvä = rakennetyöttömien tulostavoite saavutetaan

14 * 5 erinomainen = rakennetyöttömyys ei kasva vuoden 2009 keskiarvosta Työvoimapoliittisen aikuisten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus (osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen) Työvoimapolitiikan painopiste on työvoiman koulutuksessa ja painopistettä siirretään siihen. Koulutuksen kohdentamista pyritään parantamaan edelleen mm. yhteishankintakoulutuksen ja koulutuksen sisällön kehittämisellä. * 1 huono= työttömiksi jäävien osuus on 45 % koulutuksen suorittaneista * 2 välttävä = työttömiksi jääneiden osuus on 43 % koulutuksen suorittaneista * 3 tyydyttävä = työttömiksi jääneiden osuus on 41 % koulutuksen suorittaneista * 4 hyvä = vaikuttavuuden tulostavoite saavutetaan * 5 erinomainen = vaikuttavuus ei heikkene vuoden 2009 tasosta Vesihuollon edistäminen ja ympäristön hoito * 1 huono = Hankkeilla on vain paikallista merkitystä ja ne eivät vastaa loppukäyttäjien tarpeita * 2 välttävä = Hankkeilla on vain paikallista tarvetta ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita * 3 tyydyttävä = Hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita; määrärahan taso vastaa valtakunnallista keskiarvoa. * 4 hyvä = Hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita sekä tukevat alueen kehittämistä * 5 erinomainen = Hankkeilla on maakunnallista merkitystä, ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita ja tukevat alueen kehittämistä Tienpidon tason ylläpitäminen Tavoite Tiestön hoidolla varmistetaan valtakunnallisten tavoitteiden mukainen mahdollisimman hyvä liikenteen talviajan turvallisuus ja yllätyksettömät ajo-olosuhteet. Tieverkon hoidon taso mitoitetaan siten, että tieolosuhteet vastaavat tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset voivat toteutua. Tieverkon kuntoa ylläpidetään valtakunnallisten tienpidon linjausten mukaisesti ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus. Painopiste on päällystetyn tieverkon ja siltojen kunnon ylläpitämisessä. Toimintaa arvioidaan valtakunnallisten kuntomittareiden ja asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta. 1 huono =Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tieverkon kunto (tiet ja sillat) on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. 2 välttävä =Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on säilynyt päätieverkolla ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on säilynyt päätiestöllä ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla. 3 tyydyttävä = Tieolosuhteet ovat vastanneet tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet. Tieverkon kunto (tiet ja sillat) on säilynyt ennallaan päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on säilynyt ennallaan päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. 4 hyvä = Tieolosuhteet ovat vastanneet hyvin tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on parantunut päätieverkolla ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. 5 erinomainen = Tieolosuhteet ovat vastanneet erinomaisesti tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet niin päätieverkolla kuin alemmalla tieverkolla. Tieverkon kunto (tiet ja sillat)on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla kesällä ja talvella. Tienkäyttäjien tyytyväisyys Tavoite Tavoitteella edistetään tienpidon asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on liikkumisolosuhteiden tekeminen sellaisiksi, että mahdollisimman moni kokee ne vähintäänkin tyydyttäviksi. Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä arvioidaan talven ja kesän tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella. Mittarina käytetään yksityishenkilöiden yleistyytyväisyyden kehitystä kesän ja tal-ven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksissa. Paino 40/100 Huono 1 =Tieolosuhteet eivät ole vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tienkäyttäjien tyytyväisyys on huonontunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla enemmän kuin 0,2-yksikköä. Välttävä 2 = Tieolosuhteet ovat osittain vastanneet tienkäyttäjien odotuksia. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on säilynyt päätiestöllä ennallaan ja huonontunut alemmalla tieverkolla 0,1-yksikköä. Tyydyttävä 3 = Tieolosuhteet ovat vastanneet tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet odotusten mukaisesti. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on säilynyt ennallaan 4 hyvä = Tieolosuhteet ovat vastanneet hyvin tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet päätieverkolla. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on parantunut päätieverkolla 0,1-yksikköä ja pysynyt ennallaan alemmalla tieverkolla. 5 erinomainen = Tieolosuhteet ovat vastanneet erinomaisesti tienkäyttäjien odotuksia ja kuljetusten täsmällisyys sekä toimintavaatimukset ovat toteutuneet hyvin niin päätieverkolla kuin alemmalla tieverkolla. Tienkäyttäjien yleistyytyväisyys on parantunut päätieverkolla ja alemmalla tieverkolla kesällä ja talvella 0,2-yksikköä.

Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011

Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 2 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2011 yht. 56 188 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN

Lisätiedot

Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009

Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 1 Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti: Kainuun kehittämisrahaesitys on yhteensä 57 824 000. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000.

Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. Erillinen liite MV 28.3.11 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2012 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht. 61 080 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ,

Lisätiedot

Päätös vuosi 2005. Päätös vuosi 2006

Päätös vuosi 2005. Päätös vuosi 2006 1 Erillinen liite 1 MH II 19.3.2007 Erillinen liite MV 26.3.2007 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2008 Kainuun kehittämisrahaesitys sisäasiainministeriölle vuodelle 2008 on yhteensä 47 165 000. Maakuntahallituksen

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009 1 MH II 22.3.2010 Erillinen liite 1 kohta 3 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010

RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 MH II 24.1.2011 Erillinen liite 1 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoi minnan omatoimiseen tukemiseen;

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

KAINUUN KEHITTÄMISRAHA

KAINUUN KEHITTÄMISRAHA MV 7.2.2011 MH II 24.1.2011 Erillinen liite nro: 1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA RAPORTTI TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 2 Sisältö KAINUUN MAAKUNTA... 3 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esittely 21.10.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.12.2010 1 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kainuun TE-keskus: Äkillisen rakennemuutosrahan käyttö Kainuun TE-keskus sai käyttöönsä Kainuuseen osoitetusta äkillisestä rakennemuutosrahasta Kainuun maakuntavaltuuston päätöksellä 20,1 milj. euroa.

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kainuun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi hakeminen

Kainuun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi hakeminen 1 Kainuun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi hakeminen Kainuu hakee tällä hakemuksella äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Hakemuksen perustelut Talvivaaran kaivos Sotkamossa työllisti ilmoituksensa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot