Erillinen liite nro 1/MH II KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009

Transkriptio

1 1 Erillinen liite nro 1/MH II KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti:

2 Kainuun kehittämisrahaesitys on yhteensä Lisäksi esitetään myöntövaltuutta yht , joka jakaantuu kohtaan 6. Koulutushankinnat, työllistämistuki ja lisätuki ja kohtaan 7. Työllisyysmääräraha-avustukset, tuet ja valtion investoinnit KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht ) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; Perustelut Maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään siten, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisten yritysten uudistuvia ja erilaistuvia tarpeita. Maakuntaohjel man mukaisesti eri alojen yritysryhmien kehittämistä jatketaan samalla uusia tapoja etsien, niin että yrityksille löydetään uusia toi mintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainväli sillä markkinoilla. Talvivaaran kaivoshankkeesta haetaan edelleen mahdollisimman paljon kerrannaisvaikutuksia maakuntaan, jo kertynyttä kokemusta voidaan käyttää aiempaa paremmin hyväksi toiminnassa niin maakunnan sisällä kuin ulkopuolellakin. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen koko maakunnan laajuisesti polisverkkoa hyödyntäen on keskeistä Kainuun kehityksen vauhdittamiseksi. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää. Olennaista on, että tänne töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi muuhun aluekehityslain mukaiseen omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan, elinkeinorakenteen uudistamiseen kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä tarvittaessa esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on ensi vuoden alusta ilmeisestikin kaksi: osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Muut nyt tiedossa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat kohdistuvat polisverkostoon, ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmaan, yrittäjyyden edistämiseen sekä kaivannaistoimialan, metallialan, kulttuurialan sekä palvelualan laajentamiseen. Kaikkeen yllä olevaan esitetään Keskeisimmistä jo nyt tiedossa olevista hankkeista on luonnehdinnat ohessa: Polisverkostoon liittyy jatkossa ainakin kolme hanketta. Measurepolisin perusrahoitus (osaamiskeskusohjelma) ja tutkimustoiminnan kehittämisen rahoitus. Henkilöstövahvuus on yhteensä noin 16 henkeä ja runsaasti asiantuntijapalveluiden ostoa. Seniorpolisiin liittyen rahoitetaan koordinaatiohanketta, jonka avulla haetaan aiempaa laajemmin sidosryhmiä viemään toimintaa eteenpäin sekä saadaan erityyppiset alahankkeet toimimaan mahdollisimman hyvin yhteen. Henkilöstövahvuus on puolitoista henkeä. Ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelmassa luodaan uusi kärkiala mittaustekniikan rinnalle, perusteena alueen ja lähiympäristön vahva yrityskanta sen kasvunäkymät. Henkilöstövahvuus on noin 5 henkeä ja runsaasti asiantuntujapalveluiden ostoa. Kaivannaistoimialalla keskeistä on kaivannaistoimialan kehittämisohjelman laatiminen sekä

3 verkottumispalveluiden tarjoaminen alan yrityksille, henkilöstövahvuus on 3 henkeä. Valikoitujen teollisuusmineraalien etsintä ja teollinen hyödyntäminen Kainuussa -hankkeen sisältö on nimensä mukainen, ulkopuolisten palveluiden ostoa sisältyy runsaasti. Muitakin hankkeita on tulossa. Näissä hankkeissa tähdätään siis uusien kaivosten ja louhosten avaamiseen sekä siihen liittyvän jalostustoimintaan eri puolilla Kainuuta. Talvivaaran tukiverkko nimellä on aiemmin toiminut hanke. Sen keskeisimmät yritykset, muutamalla uudella täydennettynä, laajentavat toimintakenttäänsä muihin kaivoshankkeisiin ja myös maakunnan ulkopuolelle. Kainuun Prima nimeä markkinoinnissa käyttävä ryhmä koostuu lähinnä rakennusalan, kuljetuksen, metallialan sekä palvelualan yrityksistä. Uudet Suomeen perustettavat kaivokset tarjoavat kasvavat markkinat, lisäksi Kainuuseenkin avattaneen aivan lähimpien vuosien aikana ainakin kolme uutta kaivosta/louhosta. Metallialalla keskeistä on yritysryhmähanke, johon osallistuvat yritykset tehostavat uusin toimenpitein yhteistoimintaansa kyetäkseen pääsemään paremmin kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisiä kauppoja tavoitellessaan ryhmä liittoutuu myös laajemman yritysjoukon kanssa, jota mm Lapin kauppakamari on ollut tahollaan organisoimassa. Kulttuuriviennin laajentamiseksi on hankevalmistelu meneillään. Hankkeessa kootaan laaja-alaista yhteenliittymää, joka kattaa sekä opetusta, pelien tuottajia, elokuvan tekijöitä, teatteria, tanssia ja eri alojen musiikintuottajia. 3 Kuntayhtymä esittää myös määrärahaa Paltamon työllisyyskokeiluun liittyen Laskelmia hankkeesta, neljä kappaletta eri näkökulmista, on koottu liitteeksi. KAINUUN METSÄKESKUS, määrärahaesitys yht mom (metsäluonnon hoidon edistäminen) 2) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituk sesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympä ristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat li säkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon met säluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa sää detään metsänomistajan velvollisuudeksi. OULUN LÄÄNINHALLITUS, määrärahaesitys yht ) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin;

4 4 Vuodelle 2008 on käytettävissä euroa (päätös) + ed. vuodelta siirtynyt euroa eli yhteensä Uusittavien sopimusten hinta nousi merkittävästi enemmän kuin oli arvioitu, joten myönnetty käytettävissä oleva rahoitus ei ole riittävä tälle vuodelle. Tarve on n euroa. Vuonna 2009 rahoitus tarve oleville sopimuksille noin euroa, koska kustannusindeksi nostaa sopimusten hintaa. (arvio 5 %) ja uusiin peruspalvelutasoa turvaavien vuorojen lakkauttamiseen on syytä varautua vähintään eurolla. Alueellisten palveluliikenteiden hankintaa on esitetty Kainuun SOTEn raportissa ``Kenen Kyydissä?``. Kehittämisrahaosuus n euroa. TE-KESKUKSEN YRITYSOSASTO, määrärahaesitys yht ) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustu keen; 5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yri - tystukiin; Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki; Kainuun TE-keskus on maksanut vuonna 2007 kuljetustukea 0,870 M 44 hakemukselle. Vuonna 2007 siirrettiin 0,010 M kohdasta 5 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen kohtaan 4 Alueellinen kuljetustuki. Kuljetustuki uudistuu vuonna 2008, tietojen mukaan sen soveltamisala hieman laajenee Kohta 5. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen, Tuki kohdistuu yritysten kehittämisavustukseen sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustukseen Erityisesti käyttökohteena ovat laskennalliset palkat, yksinyrittäjän tuki sekä haja-asutusalueiden kyläkauppojen tuki sekä yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustukset. TE-KESKUKSEN TYÖVOIMAOSASTO, määrärahaesitys yht ) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; Kohta 6. Koulutushankinnat ja työllistämistuki, , valtuutta

5 5 Työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Pyritään ehkäisemään työttömien putoamista työmarkkinatuen ja samalla työmarkkinoiden ulkopuolelle tehostamalla välityömarkkinoiden toimivuutta ja siirtymällä vastuuvirkailijasysteemiin. Työvoimapolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa pitkittyvään työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön. Työpaikkojen nopeaa täyttymistä edistetään työhönosoituksia lisäämällä. Työvoimavarojen tehokkaan käytön osalta keskeistä on rakenteelliseen työttömyyteen lukeutuvien, vaikeasti työllistyvien määrän vähentäminen välityömarkkinoiden toimivuutta parantamalla ja luomalla edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille. Nuorten työttömien aktiivisuutta tuetaan siten, että yksikään nuori ei olisi yli kolme kuukautta työttömänä. Nuoria ohjataan aktiivitoimiin jo kahden viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta. Työllisyysmäärärahojen käytön painopistettä kohdennetaan yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuetun työn sekä muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työllistymistä. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen toimenpiteen päättäneistä nousee selkeästi. Koulutushankinnat Perustelut: Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti työvoimaa rekrytoiville aloille. Koulutuksen vaikuttavuutta parannetaan mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssäoppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Työvoimakoulutus räätälöidään nykyistä paremmin yritysten tarpeisiin niin sisällön kuin ryhmäkokojen osalta. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään ja tarjotaan myös mahdollisuus yksittäisten työntekijöiden koulutukseen. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kehitetään siten, että työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Painopistettä työvoimakoulutuksen sisällä siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee. Valmentavasta koulutuksesta runsas kolmasosa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen.

6 6 Työllistämisen palkkatuki Perustelut: Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea suunnataan nykyistä enemmän yrityksiin. Palkkatukea käytetään myös laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen matalan kynnyksen tuettujen työpaikkojen luominen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen luomalla järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Palkkatuen vaikuttavuutta pyritään parantamaan etsimällä tuettuja työpaikkoja nykyistä useammin yrityksistä esimerkiksi kolmannen sektorin edelleensijoittamismahdollisuutta hyödyntämällä. Lisäksi pyritään löytämään työnantajia, jotka ovat valmiita kouluttamaan tuella palkkaamiaan työttömiä työn ohessa. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun avulla. Starttirahauudistuksen myötä, kun starttirahaa ovat työttömien lisäksi voineet saada myös palkka- tai kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät ja opintonsa päättäneet, on starttirahan käyttö tuplaantunut. Kohta 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, projektituki, , valtuutta Perustelut: Työllisyysperusteiset investoinnit Työllisyystyöohjelma Työllisyyspoliittinen avustus korvaa alkaen aiemman työllisyyspoliittisen projektituen ja omatoimisuusavustuksen. Määrärahaa käytetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelmaan sekä investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Määrärahalla pyritään myös lieventämään äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita.

7 7 Perustelut: Työllisyyspoliittinen avustus Määrärahaa käytetään eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisena avustuksena kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle hankkeisiin, joiden tarkoituksena on; (1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä; (2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä; (3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; (4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta käytetään lisäksi sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) säädetyssä tarkoituksessa tukena sosiaalisen yrityksen perustamiseen sekä lisäksi tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Vuosien aikana on vireillä arviolta hanketta, joiden kohderyhmänä on arviolta vaikeasti työllistyvää työtöntä työnhakijaa. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS, määrärahaesitys yht (8) valtioneuvoston päätöksen ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avus tusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin avustuksiin; ei käytössä) 9) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 3 :n mukaisiin avustuksiin; 10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamis velvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 11 :n mukaisiin valtion vesihuoltotöihin; Ympäristökeskuksen hankkeet ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, kulttuuriperintöä ja luonnonsuojelua sekä ympäristönsuojelua vaalivia, ihmistoiminnasta aiheutuneita haittoja vähentäviä ja/tai luonnon virkistyskäyttöä edistäviä sekä vesihuoltohankkeita. 9) Vesihuolto, Vuodelle 2009 on valmisteltu vesihuolto-osuuskuntien isohkoja, rahoituskelpoisia vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita. Vuonna 2004 voimaan tullut haja-asutusalueen jätevesiasetus on vauhdittanut taajamien lievealueiden ja kylien viemäröintihankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Kustannuksiltaan merkittävinä esimerkkeinä vesihuoltohankkeista on Riekinrannan vesihuolto-osuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Naapurinvaaran vesiosuuskunnan viemäröintihanke (Sotkamo), Juuvinmäen vesiosuuskunnan viemäröintihanke (Sotkamo), Kuninkaanniemen vesihuolto-osuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke (Kajaani), Laherman alueen vesijohto- ja viemäröintihanke (Suomussalmi) ja Karjokankaan vesijohto- ja viemäröintihanke (Hyrynsalmi). Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelu toteutuu vuoden 2008 aikana ja niiden suunnitteluun käytetään Kainuun kehittämisrahaa. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on lisääntynyt. Vuonna 2007 kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmien uusimiseen (42 kpl) käytettiin Kainuun kehittämisrahaa noin euroa.

8 8 10) Ympäristötyöt, Pienehköjä, yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena luontoon aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ympäristön sekä vesistön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytysten parantaminen, toteutetaan vuonna 2009 normaaliin tapaan. Lisäksi selvitetään pilaantuneita maa-alueita ja jatketaan sisävesien syvyyskartoitusta. Myös ympäristökeskuksen velvoitteita kuten hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoa ja ympäristön tilan seurantaa rahoitetaan tästä kokonaisuudesta aikaisempien vuosien tapaan. Jättiputkihankkeen tavoitteena on jatkaa jättiputken torjuntatyötä tunnetuilla esiintymillä ja aloittaa torjunta aiemmin tuntemattomilla esiintymillä kattavasti koko Kainuun alueella. Alustavia kohteita vuodelle 2009: Oulujärven lintuluotojen kunnostus Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön suunnittelu ja toteutus Jokihelmisimpukkavesistöjen kartoitus Vesistökunnostukset ja suunnittelu (Sotkamo, Kajaani, Suomussalmi, Kuhmo, Puolanka, Paltamo) Työllistämishankkeiden oheisrahoitus Pilaantuneiden maa-alueiden selvitykset ja suunnittelu (Kajaani, Paltamo, Hyrynsalmi, Puolanka) Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Sisävesien syvyyskartoitus Kunnostuskohteiden seuranta Yhteensä OULUN TIEPIIRI, määrärahaesitys yht ) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen; Lähtökohtana esitykselle on vuoden 2008 rahoitus + 5 % indeksitarkistus. Esitykseen sisältyy myös Kuhmossa Tönölänsalmen sillan korjaamisen aloittaminen. Vuoden 2009 kustannusten osuudeksi on arvioitu euroa ja vuoden 2010 osuudeksi euroa eli yhteensä euroa sisältäen arvonlisäveron. (Edelleen kustannukset jakautuvat siltojen korjaukseen /ylläpitoon ja alueellisiin investointeihin siten, että vuonna 2009 jakauma on korjausta / investointia ja vuonna 2010 jakauma on korjausta / investointia.) Kustannusarvion nousu aiemmin esitetystä johtuu korkeammasta kustannusindeksivarauksesta, hankkeen riskipitoisesta luonteesta johtuvasta lisätyövarauksesta, suunnittelukustannusvarauksesta sekä hankintapalvelun kustannusvarauksesta.

9 TUOTE Talvihoito Liikenneympäristön hoito Sorateiden hoito Liikenteen hallinta Päällysteet Tierakenteet Sillat Varusteet ja laitteet Liikenneympäristön parantaminen Alueelliset investoinnit Esi- ja yleissuunnittelu Tie- ja rakennussuunnittelu Maa-alueiden hankinta ja hoito Liikenteen operatiivinen ohjaus

10 Paltamon työllisyyskokeilu liite. 10

11 11