Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht ja myöntövaltuus
|
|
- Joonas Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erillinen liite MV KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2012 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2012 yht ja myöntövaltuus
2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ, määrärahaesitys yht ) aiemman alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; vuoden vaihteessa voimaan tulevat uudet lait nimeltään laki alueiden kehittämisestä ja laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta Yleinen kehittäminen Uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toimintaa kehitettään edelleen siten, että ne palvelevat yrityslähtöisesti kainuulaisten yritysten uudistuvia ja erilaistuvia tarpeita. Eri alojen yritysryhmien kehittämistä jatketaan samalla uusia tapoja etsien, niin että yrityksille löydetään uusia toimintamahdollisuuksia ja yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Palvelutoimintojen kehittämistarpeet korostuvat aiemmasta. Elinympäristön kehittämisen merkitys tulee korostumaan, kun työpaikkoja saadaan lisää notkahduksen jälkeen. Olennaista on, että tänne töihin tulevat ihmiset saadaan myös asumaan Kainuussa. Rahoitusta käytetään lisäksi rahoituslain mukaiseen muuhun alueiden kehittämiseen, elinkeinorakenteen uudistamiseen kasvumahdollisuuksien hakemiseksi ja hyödyntämiseksi, tarvittavaan nopeaan reagointiin uusiin tilanteisiin sekä kansainvälisen rahoituksen hakemiseen kainuulaisiin investointeihin. Rahoitettavia erillisiä ministeriölähtöisiä ohjelmia on kaksi: osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Esimerkkejä Kainuun maakunta kuntayhtymän hankkeista, joille on myönnetty Kainuun kehittämisrahaa yli euroa ja tämän hetkinen tilanne Kainuun kehittämisrahan varauksista vuosille : Hankkeen nimi Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Yhteensä Paltamon Työtä Kaikille -hanke EDC -park, Ecological Datacenter Park CEMIS -kehittämisohjelma HYRINÄ-Hyrynsalmen ja Ristijärven alueiden pöyhintä ja kehittämishanke Kainuun kaivannaisalan teemaohjelma Measurepolis OSKE Kainuun kaoliinivarat FDI Rakenna Muutos Keskeisimmistä jo meneillään olevista hankkeista on luonnehdinnat ohessa: Elokuussa 2010 perustetun CEMISin toimintaa ollaan käynnistämässä tässä suunnitelmassa esitetyllä kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelmassa on suunniteltu toteutettavan seitsemän toimenpidekokonaisuutta. Kainuun kehittämisrahaosiolla toteutetaan CEMIS-kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuuksia 1, 4 ja 0. TPK1 tavoitteena on toteuttaa CEMISin toimintaan osallistuvissa tutkimus- ja koulutuslaitoksissa CEMISstrategiaryhmän hyväksymän toimintasuunnitelman mukaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset keskuksen vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Muutoksen toteuttamiseksi tässä hankkeessa resursoidaan keskuksen uuden rakenteen ja toimintamallin mukaiset avainhenkilöt Jyväskylän yliopistolle ja MIKESille. TPK4 tavoitteena on toteuttaa neljää yhteistä tutkimus- ja kehityshanketta: TUNES-Tulevaisuuden nestemittaukset, ÄTYLI-Älykäs työkoneen lisälaite, LIIKE-Liikunta- ja hyvinvointiteknologian mittausjärjestelmät ja METIS-Monikäyttöisen ajoneuvo- ja työkonesimulaatioympäristön kehittäminen. Tässä hankkeessa Kajaanin AMK, Jyväskylän yliopisto ja MIKES osallistuvat hankkeiden toteutukseen.
3 TPK0 sisältö on CEMIS-ohjelman hallinnointi, johtaminen ja TKI-toiminnan tulosten hyödyntämisen edistäminen. Tässä hankkeessa Kajaanin AMK toteuttaa TPK 0:ssa hankkeen hallinnoinnin. Kainuun kehittämisrahalla Kaivannaistoimialalla keskeistä on alan kehittämisohjelman toteutus eri hankkeiden avulla. Tunnettujen esiintymien inventointeja täydennetään nykyaikaisin menetelmin, niin että esiintymien käyttökelpoisuudesta saadaan riittävät tiedot. Näissä hankkeissa tähdätään siis uusien kaivosten ja louhosten avaamiseen sekä siihen liittyvän jalostustoimintaan eri puolilla Kainuuta. Kaivannaisalan osalta lisätarvetta on uudenlaiselle kehittämishankkeelle Renforsin rantaan , mukana -kuntayhtymän esityksessä. Lisäksi luvuissa on mukana Se on ns. Perttusen miljoona, jonka eduskunnan hallintovaliokunta katsoi tarpeelliseksi, jotta hallintokokeilun jatkuessa myös maakunnan innovaatiojärjestelmän kehittämisen lisärahoitusta jatketaan Kainuun kehittämisrahan kautta korottamalla määrärahaa miljoonalla eurolla. Kaikkeen edellä mainittuun kuntayhtymä esittää euroa. Työllisyyskokeilu Kuntayhtymä esittää määrärahaa Paltamon työllisyyskokeiluun liittyen Ensi vuosi on kokeilun neljäs vuosi ja silloin kokeilu toimii koko vuoden täydellä tehollaan. Kokeilun piirissä arvioidaan olevan vuonna 2012 suunnilleen 300 henkilöä. Yhteensä Yleinen kehittäminen , Paltamon työllisyyskokeilu tekee yhteensä KAINUUN METSÄKESKUS, määrärahaesitys ) Metsäluonnon hoidon edistäminen ( ) Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (Kemera) mukaiseen valtiontukeen metsäluonnonhoidon edistämiseksi on maa- ja metsätalousministeriö osoittanut sisäministeriön kautta Kainuuseen euroa vuonna 2010 ja vuodelle 2011 samoin euroa, josta maakuntayhtymän menoleikkausten jälkeen jäi käytettäväksi euroa. Ympäristötuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi. Ympäristötuen kysyntä ja metsänomistajien halukkuus arvokohteiden säilyttämiseen metsälain vaatimuksia laajemmin on kasvanut. Metso-ohjelman käynnistyminen on edesauttanut tätä kehitystä. Vapaaehtoinen suojelu on lyönyt läpi metsänomistajien parissa. Määrärahan lasku vuonna 2011 edellyttää tuen priorisointia kohteisiin, joihin kohdistuu hakkuupaineita. Kainuun määrärahojen laskiessa muissa metsäkeskuksissa määrärahat lisääntyivät valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Liikkumavara pienenee edelleen, kun 30-vuotisten sopimusten toiset erät (v euroa) on vähennettävä päältä. Kohtuullisen palvelutason säilyttämiseksi Metsäkeskus Kainuu esittää määrärahaksi euroa vuodelle 2012.
4 POHJOIS-POHJANMAAN ELY, määrärahaesitys yht ) Alueellisen liikenteen palvelujen osto Tavoitteet Alueellisen liikenteen palvelujen ostot tehdään valtakunnallisten joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden pohjalta. Palvelutasotavoitteet perustuvat tehtyyn Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmaan Joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen peruspalvelut kuntakeskusten välisessä liikenteessä sekä mahdollisuudet vapaa-ajan palveluiden hakemiseen että liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen. Tavoitteena on toteuttaa kuntakeskusten väliset peruspalvelutasoiset yhteydet. Joukkoliikenteen ostosopimukset on sidottu linja-autoliikenteen kustannusindeksiin, jonka ennakoidaan nousevan vuonna %. Joukkoliikenteen ostoihin tarvitaan Kainuun kehittämisrahasta vähintään euroa (= vuoden 2011 rahoitus + 5 %) nykyisten ostosopimusten jatkamiseen ja kustannusindeksinousuvaraukseen. Tällä summalla ei voida kuitenkaan nostaa kehittämissuunnitelman mukaista palvelutasoa eikä varautua lakkautettavan liikenteen ostoihin. Mikäli rahoituskehys pienenee, se tarkoittaisi useiden vuonna 2012 kilpailutettavien ostoliikennesopimusten lakkauttamista. POP ELYn esitys joukkoliikenteen ostojen rahoitukseksi vuodeksi 2012 on euroa. KAINUUN ELY-KESKUS määrärahaesitys yhteensä , valtuus Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki, Käyttö perustuu valtioneuvoston asetukseen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) Määrärahalla arvioidaan rahoitettavan noin 40 kuljetustukihakemusta. Kohta 5.Yritysten investointi ja kehittämishankkeiden tukeminen yhteensä Käyttökohteena ovat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (675/2007) ja TEM:in täytäntöönpano-ohjeen (dnro 414/ /2010) mukaiset hankkeet. Vuonna 2008 myönnetyn äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) yritystukivaltuuden 10 milj. maksurahasta on saamatta Tästä määrärahasta arvioidaan tehtävän mm. päätöksiä, joihin ei voida käyttää rakennerahaston varoja: 25 yksinyrittäjä- ja kyläkauppa- tai yritystukipäätöstä. Lisäksi tehdään muita yritystukipäätöksiä euroa Kehys-Kainuuseen suuntautuviin yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkatukihankkeisiin, joihin ei voida käyttää äkillisen rakennemuutoksen varoja, arviolta viisi hanketta. Kohta 6. Koulutushankinnat ja palkkatuki yhteensä , valtuus Käyttökohteena ovat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnat ja palkkatuen käyttö työllistymisen edistäjänä (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002) Yhdistetyn työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Tavoitteen toteuttamiseksi työllisyysmäärärahat suunnataan siten, että niillä entistä vahvemmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan toimeenpanossa keskeistä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, johon pyritään muun muassa täyttämällä työpaikat nopeasti, pienentämällä virtaa pitkittyvään työttömyyteen ja ottamalla työvoimavarat tehokkaasti käyttöön.
5 5 Määrärahan käytössä painotetaan ammatillista työvoimakoulutusta sekä yrityksissä tapahtuvaa palkkatuettua työtä. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen toimenpiteen päättäneistä säilyisi hyvällä tasolla. Perustelut työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle, , valtuus Työllisyys- ja yrittäjyysstrategian mukaisesti nk. kaksoishaasteeseen vastaamisessa keskeisintä on yritysten ja työvoiman kehittäminen osaamista parantamalla. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat nousta yritysten kehittymisen ja kasvun esteiksi talouskasvun voimistuessa. Mikäli työmarkkinoilla vallitsee kohtaanto-ongelma, talouden ja työllisyyden kasvupotentiaalista osa jää hyödyntämättä. Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella vaikutetaan siihen, että työmarkkinoille tuotetaan ammattitaitoista työvoimaa. Koulutusta kohdennetaan erityisesti lisätyövoimaa rekrytoiville aloille. Koulutuksen vaikuttavuutta parannetaan mm. tehostamalla opiskelijavalintaprosessia, työssä oppimisen laatua sekä koulutuksen päättövaiheen toimintatapoja. Työvoimakoulutusta räätälöidään yritysten tarpeisiin sekä sisällön että ryhmäkokojen osalta. Yhteishankintana yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään ja tarjotaan myös mahdollisuutta yksittäisten työntekijöiden koulutukseen. Painopistettä työvoimakoulutuksessa siirretään ammatilliseen koulutukseen siten, että valmentavan koulutuksen osuus pienenee. Valmentavasta koulutuksesta runsas kolmasosa arvioidaan käytettävän maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Työvoimapolitiikan painopisteen siirtyminen osaamisen kehittämiseen edellyttää riittäviä resursseja, jonka vuoksi esitetään, että koulutuksen määrärahataso säilytetään. Perustelut palkkatuelle, Määrärahaesitys palkkatukeen on aiempaa pienempi. ELY-keskus on (Kainuun maakuntavaltuuston kokous , 54) tekemillään päätöksillä siirtänyt palkkatukeen yhteensä ,33 aiemmin työllisyysperusteisiin investointeihin sekä yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen varattua vuoden 2008 määrärahaa, joka olisi muutoin jäänyt käyttämättä. Palkkatuella järjestettävän työn tarkoituksena on parantaa työttömän ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea suunnataan aiempaa enemmän yrityksiin. Palkkatukea käytetään myös laajemmin ammatillista koulutusta vailla olevien työttömien oppisopimuskoulutukseen. Välityömarkkinat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin. Keskeinen haaste on vaikeasti työllistyville räätälöityjen, matalan kynnyksen tuettujen työpaikkojen luominen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen luomalla järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia, tuettuja työllistymispolkuja. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan ELY-keskuksen ja TE-toimistojen neuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden avulla. Starttirahalla tuetaan työttömien lisäksi myös palkka- tai kotityöstä yrittäjäksi ryhtyviä ja opintonsa päättäneitä.
6 Tavoitteita 6 Tavoitteena on, että toimenpiteillä sijoitettujen määrä olisi keskimäärin henkilöä läpi vuoden. Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tavoite Vaikeasti työllistyvien määrä enintään Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto enintään, vrk Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään, % - alle 25-vuotiailla enintään, % 25,3 24,8 31,0 28,2 28,0 15,0 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 39,3 31,4 29,6 36,3 37,5 3 kk palkkatuen jälkeen työttömäksi jääneiden 57,8 53,6 55,1 56,2 54,7 osuus enintään, % Rekrytointiongelmat enintään, % ,1 22 Kohta 7. Investoinnit, työllisyystyöohjelma, työllisyyspoliittinen avustus yhteensä , valtuus Käyttökohteena ovat työllisyysperusteiset investoinnit, työllisyystyöohjelma valtion investointeihin ja työllisyyspoliittinen avustus työllistymistä edistäviin hankkeisiin (valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä 1345/2002). Perustelut työllisyysperusteisille investoinneille, , valtuus Vuonna 2008 äkillisen rakennemuutosalueen perusteella saadun työllisyysperusteisten investointien valtuuden 5,1 milj. maksurahasta on saamatta , mikä sisältyy esitykseen. Koska äkillisen rakennemuutosalueen valtuutta voidaan käyttää vain Kajaanin seutukunnan alueella, on määrärahaesityksessä varauduttu myös Kehys-Kainuun investointihankkeisiin. Paranevat talousnäkymät ovat käynnistäneet myös työllisyyttä tukevia investointeja. Työllisyysperusteisilla investoinneilla voidaan käynnistää yritysten toimintaympäristöä parantavia hankkeita, jotka edelleen luovat edellytyksiä yritysten omien investointien käynnistymiselle. Perustelut työllisyystyöohjelmalle, Paranevat talousnäkymät ovat käynnistäneet myös työllisyyttä tukevia investointeja. Tällä hetkellä jo sisällä olevien hankkeiden esitykset edellyttävät yli puolen miljoonan euron määrärahavarausta vuodelle Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aikaistamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita, jotka edelleen luovat edellytyksiä yritysten investointien käynnistymiselle. Perustelut työllisyyspoliittiselle avustukselle, 0 Työllisyyspoliittisen avustuksen kysynnästä osa on ohjautunut ESR-rahoitukseen, jolla on käynnistetty työllisyyttä edistäviä hankkeita. Kainuun kehittämisraha siirtomäärärahana mahdollistaa tiedossa olevien hankkeiden rahoituksen myös vuodelle 2012, eikä lisämäärärahalle ole tässä vaiheessa tarvetta. Määrärahaa käytetään eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisena avustuksena kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle
7 yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle hankkeisiin, joiden tarkoituksena on: (1) selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä, (2) parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, (3) kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja ja (4) muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä. Avustusta käytetään lisäksi sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa (1351/2003) säädetyssä tarkoituksessa tukena sosiaalisen yrityksen perustamisessa sekä lisäksi tukena uusosuuskunnan perustamisessa. 7 Kohta 9. Yhdyskuntien vesihuoltotyöt, yhteensä Käyttökohteena on vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 3 :n mukaiset avustukset. Perustelut vesihuoltotöille, Vedenhankintahankkeilla turvataan haja-asutusalueiden kiinteistöille hyvä ja riittävä talousvesi ja jätevesihankkeilla parannetaan ympäristön ja vesistön tilaa ja ehkäistään pohjavesien pilaantumista. Kiristyneiden haja-asutusalueiden käsittelyvaatimusten myötä viemäriverkostojen rakentaminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on lisääntynyt. Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) mahdollistaa vesihuollon aikaansaamisen hajaasutusalueilla sekä vanhojen kiinteistöjen vedenhankinta- ja jätevesijärjestelmien uusimisen avustamisen. Hankkeina vuodelle 2012 ovat mm. Puolangan Kivarinjärven vesijohto- ja viemäriverkosto ja vedenottamo, Hyrynsalmen Karjokankaan vesijohto- ja viemäriverkosto sekä Kajaanin Syvälammen alueen viemäriverkosto. Kohta 10. Ympäristötyöt, yhteensä Käyttökohteina ovat ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksaminen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 11 :n mukaiset valtion vesihuoltotyöt. Hankkeet ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, kulttuuriperintöä ja luonnonsuojelua sekä ympäristönsuojelua vaalivia, ihmistoiminnasta aiheutuneita haittoja vähentäviä ja/tai luonnon virkistyskäyttöä edistäviä sekä vesihuoltohankkeita. Perustelut ympäristötöille, Tarkoituksena on toteuttaa yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena on luontoon aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ympäristön sekä vesistön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytysten parantaminen. Ympäristötyökohteita ovat mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset, vesistöjen kunnostus hyvän tilan saavuttamiseksi, ympäristön tilan seuranta, mm. hydrologisen havaintoasemaverkoston ylläpito ja kehittäminen. Ympäristötöiden tavoitteena on edistää, tukea ja kehittää Kainuun matkailun ja elinkeinon toimintaympäristöä. Erillishankkeina vuodelle 2012 ovat mm. veneilyyn ja luontomatkailuun liittyvien palveluvarusteiden rakentaminen, Kainuun lintuvesikohteiden inventointi ja vieraslajien (mm. jättiputki) kartoitus ja torjunta. POHJOIS-POHJANMAAN ELY KESKUS, määrärahaesitys yht Lisäksi MH II esitti kokouksessaan haettavaksi lisärahoitusta , yhteensä kokonaisrahoitus ) Tienpitoon ja tieverkon kehittämiseen määräraha yht erillinen puuhuollolle korvamerkitty kehysosuus
8 8 Tienpito toimet tehdään valtakunnallisten toimintalinjojen mukaisesti. Hoidon toimin varmistetaan yllätyksettömät ajo-olosuhteet. Päällysteiden, tierakenteiden ja siltojen ylläpidon korjauksilla turvataan liikennekelpoisuuden lisäksi tiestön ja siltojen pääoma-arvon säilyminen. Vähäliikenteisiä kevytpäällysteisiä teitä joudutaan yhä useammin muuttamaan sorateiksi päällysteiden reikiintyessä korjauskelvottomiksi. Valtakunnallisia teemaohjelmia kuten puuhuolto ja elohopealamppujen korvaaminen jatketaan suunnitellusti. Uusia alueellisia investointeja, pääteiden leventämiskohteita ja suurten siltojen korjauksia voidaan ottaa ohjelmiin vain rajoitetusti ja pääosin vain edellisen vuoden mahdollisen saldon turvin. Tienpidossa tavoitteena on tienkäyttäjien tyytyväisyydessä asiakaslähtöisyyden edistäminen ja tieverkon kunnon osalta tienpitotoimien taloudellinen mitoitus. Tienpito on kustannustasoltaan erittäin indeksiherkkää toimintaa. Hoidon pitkäkestoisissa alueurakoissa indeksikehityksellä on suuri merkitys kustannustasoon. Vuosittain kilpailutettavien alueurakoiden kilpailutuksessa saatavan hyödyn on arvioitu menevän ennakoidun indeksinousun kanssa vastakkain. Bitumiindeksillä on vastaavasti erittäin merkittävä vaikutus kesän 2012 ylläpidon päällysteurakoiden lopulliseen indeksikorjattuun hintatasoon. Hoidon ja ylläpidon budjeteissa pitää vuonna 2012 varautua edelleen nousevaan hintatasoon. Ylläpidon kustannuksia lisää myös kevytpäällysteteiden lisääntyvä muuttaminen sorateiksi. Kantatien 89 (Vartiustie) päällysteen uusimiseen ja sen saman aikaiseen tien leventämiseen on budjetissa myös vuonna 2012 varauduttava. Korvaavan ENPI CBC -rahoituksen saanti kantatielle on edelleen epävarmaa. Muuta ylläpitoa ja suunnittelua on jouduttu karsimaan. Vuosittaisen yhden isomman sillan korjaaminen ja jonkun pienen uuden alueellisten investoinnin aloittaminen on mahdollista vain säästyvällä saldorahoituksella. Nykytasoisella aiempaa alemmalla peruskehyksellä tähän ei voida enää sitoutua. POP ELYn esitys tienpidon rahoitukseksi Kainuuseen vuodelle 2012 on nykytason mukainen peruskehys 19,760 milj. ja sen lisäksi tarvitaan Kainuun kehittämisrahaan 2012 lisätty vuosittain pienenevä puuhuollolle korvamerkitty kehysosuus 0,240 milj.. Eli tienpito yhteensä 20,000 milj. (alv 23 %). Liitteenä on lisäksi tienpidon rahoitusesitys tuotteittain esitettynä. Pohjois-Pohjanmaan ELYn rahoitusesitys Kainuuseen vuonna 2012 (alv 23 %) Tienpidon tuotteet Kehys v talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito päällysteet tierakenteet sillat varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen alueelliset investoinnit 0 - esi- ja yleissuunnittelu tie- ja rakennussuunnittelu maa-alueiden hankinta ja hoito liikenteen operatiivinen ohjaus Tienpidon perusrahoituskehys yhteensä Puuhuollon erillismääräraha (LTAE2008 päätöksellä vuosittain Kainuuseen siirrettävä osuus) Tienpidon rahoitustarve yhteensä Isot investoinnit ja muut erilistarpeet vain kehyksen päälle myönnettävällä erillisrahoituksella! Maakuntahallitus II lisärahoitusesitys seuraaviin kohteisiin Vuoreslahden tien päällystäminen , Iivantiirantien päällystäminen ja Kontinjoen väylähanke
9 9 Tulossopimuksen allekirjoitukset Kainuun kehittämisrahaa koskeva tulossopimus on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2012 alussa, kun eduskunta on hyväksynyt Kainuun kehittämisrahan määrän. Kukin taho allekirjoittaa sopimuksen omalta osaltaan. Maakuntajohtaja Kainuun ELY Kainuun metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY Alpo Jokelainen Kari Pääkkönen Jorma Tolonen Matti Räinä
80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka
8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena
LisätiedotPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1
LisätiedotKAINUUN KEHITTÄMISRAHA
MV 7.2.2011 MH II 24.1.2011 Erillinen liite nro: 1 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA RAPORTTI TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 2 Sisältö KAINUUN MAAKUNTA... 3 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen
LisätiedotHE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotRAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010
MH II 24.1.2011 Erillinen liite 1 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010 1) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoi minnan omatoimiseen tukemiseen;
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yritysasiantuntija Jarmo Jokinen 25.9.2018/JJo
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019 2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2018-2022 1 600 000
LisätiedotLinja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017
Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017 Laki liikenteen palveluista (Liikennekaari) Poliittinen ratkaisu 20.9.2016 Eduskunnalle 22.9.2016 (HE 161/2016 vp) Eduskunnan käsittely alkoi lähetekeskustelulla
LisätiedotIdeasta totta Vaala Pirjo Oikarinen
Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka
ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotAjankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset
Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus
LisätiedotUrakoitsijaseminaarin avaus
Urakoitsijaseminaarin avaus LVM:n hallinnonalan virastouudistus ja maakuntauudistus 22.8.2017 LVM:n hallinnonalan virastouudistus 31.5.2017 2 3 Maakuntauudistus ja maantielain uudistus (luonnos 5.7.2017)
LisätiedotHE 269/2010 vp. Lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan 31 päivänä joulukuuta 2012. voi päättää maakuntajohtajan asemasta nykyistä laajemmin.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia. Lakiesityksellä jatkettaisiin
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotErillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009
1 Erillinen liite nro 1/MH II 17.3.2008 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAESITYS VUODELLE 2009 Toimijoittain tarpeet jakaantuvat seuraavasti: Kainuun kehittämisrahaesitys on yhteensä 57 824 000. Lisäksi esitetään
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
LisätiedotPerusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016
Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotVuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMaakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström
Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström 27.6.2018 Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LisätiedotHankeinfo Kajaani Verna Mustonen
ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;
LisätiedotHallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön
Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta
Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotKEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009
KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotKatse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotErillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011
Erillinen liite MH II 11.10.2010, MV 25.10.2010 KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TULOSSOPIMUKSET VUODELLE 2011 2 Kainuun kehittämisrahan kokonaistarve vuodelle 2011 yht. 56 188 000 ja myöntövaltuus 2 500 000. KAINUUN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU
11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa
LisätiedotValtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä
Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotHE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotAikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö
Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden
LisätiedotLiikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.6.2017 VALTAKUNNALLISEN VALMISTELUN TILANNE Liikenteen ja tienpidon tehtävät Maakuntahallinnon liikennetehtävien
LisätiedotEuroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotMaakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus
Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen tervehdys
Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotTienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö
Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa Timo Mäkikyrö 29.11.2018 Maakunnan tehtäväalat (HE 15/2017) Maakunta hoitaa liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot,
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotELY-palvelut. Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015. Ylijohtaja Pekka Häkkinen
ELY-palvelut Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Maatilojen kannattavuus jo neljättä vuotta alamäessä LUONNOS 2 Kannattavuus nousuun Hallitusohjelman eväät Maakuntaohjelman linjaukset
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.
Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan
LisätiedotKARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto
KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Lisätiedot