Esitys organisaation muuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitys organisaation muuttamisesta"

Transkriptio

1 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Esitys organisaation muuttamisesta Loviisan kaupunki Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Pamela Stenberg

2 Sisällys 1 Johdanto Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään Muutokset lähitulevaisuudessa Työvoiman palvelukeskus TYP Muutokset työttömyysturvalaissa Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi Työpankkikokeilu Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla Osallistava sosiaaliturva Sosiaalihuoltolain uudistaminen Nuorisolain uudistaminen Nuorisotakuu Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi TYP-muutoksen haltuunotto Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin Kustannuksia ja kustannussäästöjä Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

3 1 Johdanto Loviisan satsaukset työllisyyspolitiikkaan on hajautettu useamman eri hallintokunnan ja toimijan alle, joten työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen ja koordinointi on vaikeaa. Myös kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kaupungin eri yksiköissä onkin viime vuosina syntynyt tarve koota moniammatillinen ryhmä työllisyyspalveluja kehittämään. Tähän tarpeeseen vastatakseen Pamela Stenberg kutsui koolle työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmän, jonka ensimmäinen kokous pidettiin perusturvan kokoustilassa Työryhmään kutsuttiin: Pj. Iivonen, Jaana (palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut) Siht. Stenberg, Pamela (sosiaalityöstä vastaava) Alm, Agneta (aikuissosiaalityöstä vastaava) Frondén, Sten (kehittämisjohtaja) Heikkilä, Päivi (hyvinvointikoordinaattori) Klawér, Carola (perusturvajohtaja) Kippola, Kirsi (työpajojen palveluvastaava) Nygård, Kaj (sosiaalityöntekijä) Povenius, Annette (taloussuunnittelija, perusturva) Rosenström, Jan (henkilöstöpäällikkö) Taipale, Tero (johtava lääkäri/työikäisten palvelupäällikkö) Valkama-Jansson, Mikaela (sosionomi). Työryhmän työskentelyn tueksi Pamela Stenberg on koonnut tietopaketin eri työllistymispalveluista ja siihen liittyvistä säädöksistä. Dokumentti on yhä keskeneräinen, mutta toimii jo nyt hyvänä apuvälineenä työryhmän toiminnan ohjaamisessa. Dokumentti täydentyy jatkuvasti, vaikka siihen koottavan tiedon kerääminen on osoittautunut työlääksi, sillä asioita hoidetaan eri yksiköissä ja virastoissa (Kela, TE-toimisto, kaupungin eri keskukset ja eri yksiköt). Ensimmäisessä kokouksessaan työryhmä asetti yhteiseksi tavoitteekseen työllistämispalveluihin panostamisen, joka vaatii kaupungin kaikkien keskusten osallistumista. Toisessa kokouksessa (28.5.) Kirsi Kippola esitteli yhdessä Jan Rosenströmin ja Annette Poveniuksen kanssa laatimansa ehdotuksen työllistymispalveluista vuodesta 2015 eteenpäin. Ehdotus toimii tämän dokumentin pohjana. Työryhmä teki ehdotuksen ennakkoarvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) kokouksissaan ja Tämän jälkeen ehdotus esitellään kaupungin johtoryhmässä 18.8., josta se lähtee edelleen talousarvion 2015 valmisteluun. Kappaleessa 3 esitellyt lähitulevaisuuden muutokset työllisyysrintamalla ja edellä mainittu ennakkoarviointi (IVA) palvelujen uudelleenjärjestelystä puoltavat sitä tosiseikkaa, että työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeistään nyt. Loviisan ja Lapinjärven yhteistoimintasopimuksessa tulee varautua vuoden 2015 työmarkkinatuen rahoitusuudistukseen, vaikka muuttuvassa tilanteessa ei olekaan selkeää käsitystä siitä, mihin asioihin ja tekijöihin valmisteluissa tulisi kiinnittää huomiota. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu säästää aikaa ja rahaa sekä helpottaa palvelujen koordinointia. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeis- 2

4 Tällä hetkellä työllisyydenhoidon kustannukset Loviisassa ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua nykyisestä. Kaupungin tuleekin proaktiivisesti puuttua tilanteen kehittymiseen, eikä vain tyytyä maksajan rooliin. Nykyisellä organisaatiomallilla tai henkilöstöresurssilla tilannetta ei pystytä työstämään, koska organisaatiosta puuttuu henkilö, joka vastaisi työllisyydenhoidosta. Työllisyydenhoitoa ei voi tehdä sivutyönä muun työn ohessa, vaan se vaatii erityisosaamista ja asiaan vihkiytymistä. Tammikuussa 2014 Loviisan työttömyysaste oli 11,4 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli Loviisassa 289 (joista nuoria 39) ja Lapinjärvellä 85 (joista nuoria 4). Tilanne tulee nopealla aikavälillä huononemaan radikaalisti, sillä tähän mennessä henkilökunnan vähennyksistä ovat ilmoittaneet mm. Strömfors Electric, Gemmi Furs ja Hotel Degerby. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu ja palvelujen siirtäminen saman katon alle palvelisivat myös näitä tilanteita selvästi tehokkaammin. Lapinjärven kunta on elokuussa 2014 ilmoittanut halukkuutensa olla mukana työllisyyspalvelujen järjestämisessä. Jos palvelut järjestetään muun kuin perusturvan yhteyteen, tulee asiasta laatia kuntien välinen palvelusopimus. 2 Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään Vaikka päävastuu julkisten työvoimapalvelujen tuottamisessa onkin TE-toimistolla, on myös kunnilla vastuu: tarjota työttömille palkkatuettua työtä ja työkokeilumahdollisuuksia TE-toimisto maksaa kunnalle palkkatukea (perustuki) 32,66 euroa/päivä järjestää kuntouttavaa työtoimintaa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) valtio maksaa kunnille korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/toimintapäivä tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja työllistymisen esteiden vähentämiseksi mm. päihde- ja mielenterveysongelmat sekä elämänhallintaan liittyvät ongelmat saattavat olla esteenä työvoimapalvelujen hyödyntämiselle esimerkiksi velkaneuvonta on työllistymisen esteiden poistamisen näkökulmasta tärkeä palvelu (= valtion rahoittama palvelu, jonka kunnat järjestävät) järjestää tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi (terveydenhuoltolaki) terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia on järjestettävä myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille ja niiden on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Loviisassa ja Lapinjärvellä on aikuissosiaalityön tavoitteeksi asetettu mm. aktivointisuunnitelmien, kuntouttavan työtoiminnan ja eläkeselvitysprosessien läpikäyminen sekä nuoriin asiakkaisiin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn kehittäminen muiden toimijoiden kanssa vuoden 2014 aikana. Tämä työ tulee tukemaan työllisyyspoliittista strategiatyötä, joka käynnistettäneen aikanaan. Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan (KuTy) paikkoja on ollut vaikea saada. KuTy-toimintaa on ollut pajojen lisäksi ainoastaan Samariassa ja Noarkissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kuitenkin mahdollistaisi KuTy-toiminnan järjestämisen kaupungin eri yksiköissä, seurakunnissa tai kolmannen sektorin työpaikoissa. KuTy-toiminnan kehittämisen lisäksi myös työkokeilu- ja palkkatukityötä tulee kehittää. Vuonna 2013 Loviisa työllisti palkkatukityöhön 30 henkilöä, joista 15 oli pajoilla ja 15 kaupungin muissa yksiköissä, mm. teknisessä ja vapaa-aikatoimessa. Lisäksi henkilöstöpäällikkö on vastannut velvoitetyöllistettävistä (usein yli 50-vuotiaita, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää). 3

5 Yritysyhteistyötä on tähän saakka tehty hyvin pienimuotoisesti, joten sen kehittäminen on myös nostettava keskusteluihin. 3 Muutokset lähitulevaisuudessa Työllisyyspoliittisen kuntakokeilun (päättymässä 2015) lisäksi valtakunnan tasolla on tapahtumassa monia suuria lakiuudistuksia ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös kuntien järjestämiin palveluihin, koskien työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. Merkittävimmät ovat kenties TYP-toiminnan lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen (kappale 3.1) sekä muutokset työttömyysturvassa (kappale 3.2). Näillä ehdotetuilla muutoksilla valtio pyrkii: pidentämään työuria turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita alentamaan pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja tehostamaan nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta parantamaan kunnan ja valtion välistä yhteistyötä lisäämään kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan Lisäksi valtiolla on vireillä tai juuri voimaan tullut tusinan verran muita työllisyyspoliittisia hankkeita ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös Loviisan ja Lapinjärven työvoimapoliittiseen strategiatyöhön. Näistä lyhyt yhteenveto kappaleissa Työvoiman palvelukeskus TYP Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta. Työllistymistä edistävällä moniammatillisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela järjestäisivät moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut yhdessä työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena olisi edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Tätä yhteispalvelua varten jokaisen TE-toimiston alueella toimisi vähintään yksi työvoiman palvelukeskus (TYP), jolla olisi vähintään yksi yhteinen toimipiste asiakaspalvelua varten. TYP ei olisi itsenäinen organisaatio, vaan kukin toiminnassa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. TE-toimisto, kunta ja Kela arvioisivat asiakkaanaan olevan työttömän moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön olisi saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän olisi ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään: - kuusi kuukautta (alle 25-vuotias) - 12 kuukautta (25 vuotta täyttänyt). Jos työttömällä olisi moniammatillisen yhteispalvelun tarve, hänet ohjattaisiin TYP:n asiakkaaksi. Moniammatillinen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä, enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana asiakkaan palvelutarve arvioitaisiin moniammatillisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin työllistymissuunnitelma. 4

6 TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. 3.2 Muutokset työttömyysturvalaissa Työttömyysturvaan tuli vuoden 2014 alusta useita muutoksia, jotka koskevat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahakauden pituutta, työssäoloehtoa ja ikääntyneen työntekijän nk. lisäpäiväoikeutta. Tavoitteena oli yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta. Työssäoloehto lyheni vuoden alusta palkansaajilla 26 viikkoon työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (aiemmin 34 viikkoa). Lisää muutoksia on tulossa ensi vuoden aikana: hallitus on esittänyt eduskunnalle työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta: 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään päivää. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakennetyöttömyyttä sekä nostaa työllisyysastetta. 3.3 Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille Ikääntyneiden henkilöiden työttömyysjaksojen kesto on selvästi muita ikäryhmiä pidempi: pitkäaikaistyöttömistä 51 % on yli 55- vuotiaita. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on päätetty valmistella pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille. Hallituksen esitys mahdollisista säädösmuutoksista annetaan eduskunnalle vuonna 2014 ja laki astunee voimaan Valtiotalouden kehyksessä ei ole varattu lisämäärärahaa ikääntyneiden pitkäkestoiseen palkkatukeen. (Työ- ja elinkeinoministeriön [TEM] muistio) 3.4 Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriössä (STM). Kehittämistoimenpiteet ajoittuvat pääosin vuosille ja ehdotukset koskevat pääosin TE-hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittämistä sekä työvoima- ja yrityspalvelujen nykyistä räätälöidympää tarjoamista osatyökykyisille. STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa kehitetään toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Konseptiin kuuluu osatyökykyisille työntekijöille ja työnhakijoille nimettävät työkykykoordinaattorit. 3.5 Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Välityömarkkinat tarkoittavat yhdistysten ja säätiöiden tarjoamia, yhteiskunnan tuella syntyviä työtilaisuuksia. Ne tarjoavat työnhakijoille ns. matalan kynnyksen työpaikan, jossa työnhakija voi kehittää osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan voidakseen siirtyä työhön avoimille markkinoille. Välityömarkkinatoiminnan kehittämisen tavoitteena on vaikuttavuuden parantaminen, eli välityömarkkinoilla työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä olevien työttömien siirtymisen lisääminen avoimille työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä heikossa työmarkkina-asemassa oleville. 5

7 Vuonna 2014 välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten sekä muiden työnantajien yhteistyön kehittämiseksi osassa kuntakokeilukuntia pilotoidaan ns. bonusmallia, jossa välityömarkkinatoimijalle, joka hankkii välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä olleelle työpaikan, maksetaan palkkio. 3.6 Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö arvioidaan uudelleen ja sosiaalisten yritysten merkitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisen edistämisessä selvitetään. Lisäksi arvioidaan sosiaalisen yrityksen toimintamallin toimivuus ja suhde muihin toimintamalleihin, muun muassa yhteiskunnalliset yritykset ja työpankkikokeilu. 3.7 Työpankkikokeilu Työpankkikokeilussa mallinnetaan tapoja, joilla voidaan työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Työntekijät ovat työsuhteessa työpankkiin, joka vuokraa työntekijöitä yrityksille ja yhteisöille. Kun työntekijällä ei ole töitä, hän voi saada koulutusta tai valmennusta. Työpankkikokeilu on alkanut helmikuussa 2009 ja laajentunut hallitusohjelman mukaisesti valtakunnalliseksi vuonna Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Suomessa toimisi noin 30 työpankkia. Kokeilu perustuu sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) linjauksiin, ja sen toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä aikuiskoulutuskeskus Edupolin kanssa. 3.8 Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla Julkisissa hankinnoissa voi käyttää osakriteereinä sosiaalisia näkökohtia, kuten työllistymistä. Uudistuvan EU-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015 ja säännökset tulisivat voimaan keväällä TEM on valmistellut sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista oppaan, jossa on otettu huomioon muun muassa työllisyysnäkökohtia. Lisäksi työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa pyritään löytämään keinoja työmahdollisuuksien luomiseen pitkäaikaistyöttömille ja tässä tarkoituksessa kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa hyödynnetään julkisia hankintoja. 3.9 Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva on STM:n kehittämishanke, jonka päättyy vuoden 2014 lopussa. Se liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jonka mukaan osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään työikäisillä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen sovittamalla. Kuntien roolia osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanossa lisätään ja osallistavien toimenpiteiden tarjontaa laajennetaan kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja kotitalouksissa. 6

8 Kuva 1: Osallistava sosiaaliturva, kohderyhmä (STM raportteja ja muistioita 2014:11) Työryhmän väliraportissa osallistava sosiaaliturva koskee laajimmillaan työikäisiä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia henkilöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaara syrjäytyä yhteiskunnasta. Osallistavia toimia tarjotaan ensi vaiheessa pitkään työttömänä olleille henkilöille. Tavoitteena on osallisuuden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tukea osallistujien työelämävalmiuksia ja työelämään suuntautumista. Osallistavia toimia tarjotaan silloin, kun henkilö on saanut: 500 päivää työttömyyspäivärahaa (ansiopäiväraha/peruspäiväraha) 400 päivää työttömyyspäivärahaa (jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta) 300 päivää työmarkkinatukea Sosiaalihuoltolain uudistaminen STM:n työryhmä selvitti mennessä, osana sosiaalihuoltolain uudistusta, sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita (ns. TEOS-työryhmä). Tehtävänä oli: selvittää sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan palvelujärjestelmän rakenne ja lainsäädäntö selvittää asiakkaiden kannustimia sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevassa palvelujärjestelmässä arvioida sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan suhdetta toisiinsa arvioida vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan suhde muuhun keskeiseen lainsäädäntöön arvioida mahdollisuus yhdistää sosiaalihuoltolaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta olevat toimet yhdeksi laiksi tarkastella sosiaalihuollon työelämäosallisuutta säätelevää lainsäädäntöä ja palveluita suhteessa muuhun työllistymiseen liittyvään lainsäädäntöön ja palveluihin tehdä ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistuksiksi. 7

9 3.11 Nuorisolain uudistaminen Nuorisolain uudistustyö on käynnistynyt ja se toteutetaan ajallisesti kahden hallituksen rajapinnassa. Tavoitteena on, että lakiuudistus ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (LANUKE) tulisivat voimaan samaan aikaan vuoden 2016 alusta. Alustavasti on uumoiltu, että lakiin tulee oma osionsa nuorten työpajatoiminnan roolista oppivelvollisuuden pidentämisessä ja siihen liittyvänä julkisena palveluna sekä säädökset nuorten työpajatoiminnasta non-formaalina, nuoren kasvua tukevana oppimisympäristönä. Uudistettu laki ottanee kantaa myös nuorten työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta (eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esille nostama seikka). Tällä hetkellä nuorten työpajatoiminnan sisällöstä on säädetty vain opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksessä vuodelta Nuorisotakuu Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma: antavat mahdollisuuden nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta edistävät nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa lisäävät ja vahvistavat nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. TEpalvelujen asiantuntijat ohjaavat nuorta eteenpäin hänelle parhaiten sopivan palvelun löytymiseksi. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksella, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai oppisopimuksella. 4 Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi Valtion käynnistämät kehittämishankkeet ja lakiuudistukset tulevat tavalla tai toisella koskettamaan myös Loviisan ja Lapinjärven työllisyyspalvelujen järjestämistä. Kuntien kannattaa varautua muutoksiin etukäteen järjestämällä alueen rakenteet vastaamaan esiintyvää palvelutarvetta mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Päällekkäisyyksiä tulee poistaa ja palveluaukkoja täyttää. Loviisan seudulla työpaikkojen vähentyminen suhteellisen suuressa määrin on herättänyt myös huolta. Kaupungilta on toivottu reagointia lisääntyvään työttömyyteen ja syvenevään syrjäytymiseen. Myös tätä kautta työllisyyspolitiikkaa tarkastellen on järkevää keskittää palveluja ja aloittaa työllisyyspoliittinen strategiatyö. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä päättää ehdottaa talousarviovalmisteluun seuraavia rakenteellisia muutoksia: 1) TYP-muutoksen haltuunotto 8

10 2) työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi 3) palkkatukityöllistymisen lisäämistä yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin. Esitetyillä toimenpiteillä tulee pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna säästöä sekä vaikuttavuutta kuntalaisen hyvään elämään. Muutokset on aukikirjoitettu kappaleissa Säästöistä on oma kappaleensa kohdassa 5 ja kuntalaisten hyvä elämä on arvioitu kappaleessa TYP-muutoksen haltuunotto Loviisa tuskin tulee saamaan omaa TYP-toimipistettä, mutta neuvottelut oman palvelupisteen saamiseksi (avoinna muutamana päivänä viikossa) on jo aloitettu Jan Rosenström, Pamela Stenberg ja Kirsi Kippola tapasivat Porvoon työllisyyspalveluiden päällikön Mikko Viitasen ja keskustelivat mahdollisesta itäisen Uudenmaan TYP:n muodostamisesta. Seuraavaksi Loviisan kaupungin virkamiesedustus tapasi asian tiimoilta Helsingin TE-toimiston paikallisjohtajan Pirjo Krokforsin Kaupungin edustajat osallistuivat ELY-keskuksen ja TE-toimiston järjestämään TYP-seminaariin Finlandia-talolla. Viitasen selvityksen mukaan Itä-Uudenmaan TYP:n asiakaspohja olisi noin työtöntä, joista 60 % (840 työtöntä) asuu Porvoon alueella, 16 % (230 työtöntä) Loviisan alueella ja 3 % (45 työtöntä) Lapinjärven alueella. Loput 21 %, jakautuvat Sipoon, Myrskylän, Askolan ja Pukkilan kunnan kesken. Itäisen Uudenmaan TYP-toiminnan rahoituspohja voisi muodostua siten, että suuremmat kunnat tarjoavat toimintaan henkilötyövuosia erillisen suunnitelman ja laskelman pohjalta ja pienempiä kuntia palveltaisiin erillisen maksuosuuden pohjalta. Tähän päädyttiin neuvotteluissa siksi, ettei pienimmillä kunnilla ole välttämättä osoittaa palveluun henkilötyövuosia. Loviisaan perustettavaan palvelupisteeseen leivotaan sisään jo nyt toimivat ja hyväksi havaitut käytännöt: Moniammatillinen työote on tuttua työllisyyden hoidossa (etsivät + pajat/pajat + sosiaalityö + TE-hallinto). TE-toimiston edustaja ottaa asiakkaita vastaan sosiaalitoimistossa ja pajoilla yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa. Aktivointisuunnitelmien tekoon osallistuu TE-toimiston ja sosiaalitoimiston edustajan lisäksi joko pajojen yksilövalmentaja ja/tai etsivä nuorisotyöntekijä. TE-toimistolla on oma ilmoitustaulunsa sosiaalitoimistossa ja tiloihin on suunniteltu myös tietokonetta asiakkaiden käyttöön vuoden 2014 aikana (helpottaa asiakkaiden asiointia TE-toimiston kanssa). Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset hoidetaan keskitetysti Loviisassa yhden hoitajan luona. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Neuvoteltavaksi ja arvioitavaksi jää, onko järkevää perustaa Uudellemaalle yksi yhteinen TYP-ohjausryhmä paikallisten/alueellisten TYP-toimipisteiden keskittyessä käytännön toiminnan kehittämiseen. Näin ohjausryhmästä saattaisi tulla toimiva ja sen merkitys ja sisältö olisivat helpompia eri edustajien mieltää. Vaikka TYP ei olekaan perimmäinen vastaus työllisyyden hoitoon kuntatasolla, vaan jokaisen kunnan tulee rakentaa työllisyyspalvelunsa TYP:stä irrallisena palveluna, on se hyvä tapa saada sitoutettua TE-hallinto paikalliseen työllistämistoimintaan. On muistettava, että TYP on vain osa työllisyyden hoitoa. 9

11 4.2 Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Perusturvan eri yksiköissä, sosiaalitoimessa ja pajoilla on jatkuvasti koettu tarvetta henkilölle, joka koordinoisi työllistymistoimintaa. Vastaavanlaista tarvetta on esiintynyt myös nuorisotakuutyöryhmässä, Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa (NOP) sekä vapaaaikatoimessa. Pitkään työttömänä ollut tarvitsee usein kohdennettua tukea päästääkseen alkuun uudessa työssä. Työhön sitoutumista edistää hyvä perehdytys, mielekäs työ ja tarvittava tuki. Työpaikoilla on harvoin resursseja laajempaan perehdytykseen. Työllisyystoimintaa keskitetysti kehittämällä ja koordinoimalla voitaisiin myös lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja saada työkokeilu-, palkkatuki- ja KuTy-paikkoja lisää. Työllisyyspalvelut toimisi asiantuntijana edistettäessä kuntalaisten työllistymistä. Se tukisi uusien työpaikkojen luomista Loviisan seudulle, varmistaisi osaavan työvoiman saatavuuden, edistäisi työttömien työelämävalmiuksia ja parantaisi työllistymismahdollisuuksia, vähentäisi rakenteellista työttömyyttä sekä ennaltaehkäisisi sen syntyä. Työryhmä esittää kolmea vaihtoehtoa työllistämispalveluiden organisoimiseksi: VAIHTOEHTO 1: Työllisyyspalvelut organisoidaan hallintopalveluihin henkilöstöpäällikön alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Hallintopalvelut Kaupunginkanslia Viestintä Henkilöstöyksikkö Tietohallinto TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja -apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 2: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen henkilöstöpäällikön alaisuuteen 10

12 VAIHTOEHTO 2: Työllisyyspalvelut organisoidaan perusturvakeskukseen hallintopalveluihin perusturvajohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. PERUSTURVAKESKUS Hallinto ja terveyden edistämine n Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Senioripalvelut Alueelliset ja työllisyyspalvelut TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 3: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen perusturvajohtajan alaisuuteen VAIHTOEHTO 3: Työllisyyspalvelut organisoidaan kehittämispalveluihin kehittämisjohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämistoimi Elinkeinotoimi Matkailutoimi Maaseututoimi TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 4: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen kehittämisjohtajan alaisuuteen Työllisyyskoordinaattorille kuuluisi työllisyyspalvelujen kokonaisvaltainen valvonta. Näin varmistetaan laatu ja estetään ns. työttömien hyväksikäyttö. Työllisyyskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluisi mm: työpajojen esimiehenä toimiminen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja koordinointi vastata työkokeilutoiminnan ja palkkatuetun työn laajemmasta ja tehokkaammasta käytöstä alueella työmarkkinatukilistojen (TMT-listojen) hallinnointi 11

13 työllistämishankkeet nuorten kesätyöt velvoitetyöllistäminen oppisopimuskoulutuksen parempi hyödyntäminen kaupungin työllisyyspoliittinen ohjelmatyö toimia kaupungin yhteyshenkilönä TYP-toiminnassa palkkatuki- ja valtionavustushakemusten laatiminen. Organisaatiokaavioissa esitetty Seinätön paja on uusi palvelumuoto, mutta sen työntekijä ei: työhönvalmentajan tehtävään (uusi perustettava tehtävä) siirretään työpajojen palveluvastaava ja palveluvastaavan virka lakkautetaan. Työhönvalmentajan tarve on kerta toisensa jälkeen noussut esille useissa keskusteluissa. Työhönvalmentajan tehtäviin kuuluisi työhönvalmennus kaikilla pajoilla, hallintokuntiin työllistäminen perehdytysjakson jälkeen sekä aktiivinen yhteydenpito yritysmaailmaan ja kolmannen sektorin toimijoihin. Työhönvalmentaja toimisi työllisyyskoordinaattorin sijaisena. Työllisyyspalvelut tekisi tiivistä yhteistyötä TYP:n ja TE-toimiston kanssa. Muina luonnollisina yhteistyötahoina olisivat työttömien terveydenhoitaja, psykososiaaliset palvelut, velkaneuvonta, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä etsivä nuorisotyö. Työllisyyspalveluiden pääperiaatteina olisivat: yrittäjyyden ja toimivan yritystoiminnan edistäminen huomioon ottaen alueelliset haasteet olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntäminen nuorisotyöttömyyden sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy työelämään aktivoinnin monipuolinen edistäminen kaikissa väestöryhmissä. 4.3 Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin Kuntouttavalle työtoiminnalle (KuTy) tuntuu olevan kova kysyntä alueella, mutta KuTy ei kerrytä työssäoloehtoa, ei myöskään työkokeilu. Mikäli kaupunki haluaa olla mukana tukemassa työttömän ihmisen työssäoloehdon täyttymistä, on palkkatuetun työn tarjoaminen tässä keskiössä. Palkkatuen käytön tulee olla asiakaslähtöistä. Kaupungin omiin yksiköihin tuskin saa luotua palkkatukityöpaikkoja siinä mittakaavassa kun on tarvetta. Onkin mietittävä työpaikkojen luomista yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Näissä vaihtoehdoissa törmätään usein siihen, etteivät työnantajat koe palkkatuen määrää riittäväksi, jotta työtön kannattaisi palkata. Lisäksi paperityö ennen palkkausta ja siitä seuraava maksatushakemusten täyttö saatetaan kokea hankalaksi. Talousarviovalmistelussa tulee selvittää se vaihtoehto, voisiko Loviisan kaupunki maksaa yrityksille ja/tai kolmannen sektorin työnantajille 250 euroa/kk silloin kun he tarjoavat palkkatukityötä pitkäaikaistyöttömälle vähintään kuuden kuukauden ajan. Aikaraja on minimi, jolla työttömän työssäoloehto täyttyy ja kaupungin velvoite hänen työmarkkinatukensa maksamiseen päättyy. Nykyisellä korvausprosentilla kaupungin osuus pitkäaikaistyöttömän henkilön työmarkkinatuesta on 351 euroa/kk. Tämä summa tilitetään valtiolle joka kuukausi niin kauan, kunnes työtön on aktivoitu toimenpiteisiin tai työllistyy ja poistuu TMT-listalta. Määräaikainen 12

14 (enintään 6 kk:n) rahallinen subventio tulee näin ollen pitkällä aikavälillä kaupungille halvemmaksi kuin työmarkkinatuen maksaminen. 5 Kustannuksia ja kustannussäästöjä Esitetty organisaatiomalli (ks. kappale 4.2) lisää kaupungin henkilöstömenoja vain työllisyyskoordinaattorin palkan verran, eli vuositasolla sivukuluineen noin euroa. Muita henkilökuluja organisaation uudelleen muodostamisesta ei synny, sillä työpajojen palveluvastaavan virka lakkaisi (työllisyyskoordinaattori toimii pajojen esimiehenä) ja nykyään virkaa hoitava henkilö siirtyisi hoitamaan työhönvalmentajan tehtävää (kustannustasoltaan lähes samaa suuruusluokkaa). Pitkäaikaistyöttömiä Loviisassa on nyt yli 180, joiden kustannukset ovat noin 350 euroa/kk/hlö (kaupungin osuus työmarkkinatuesta), yhteensä siis noin euroa/kk. Mikäli työllisyyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla saadaan pitkäaikaistyöttömistä (500 päivää) aktivoitua 12 henkilöä, kaupunki on säästänyt työllisyyskoordinaattorin vuotuiset palkka- ja sivukulut. Kappaleessa 4.3 esitetty rahallinen subventio yrityksille ja/tai kolmannelle sektorille ei lisää kustannuksia, mutta tuo pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kustannussäästöä. Sosiaalityössä on kiinnitetty huomiota siihen, että toimeentulotukihakemusten määrä on alkuvuodesta 2014 noussut huomattavasti verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisvuonna. Lisäksi kaupungin maksama osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta on kasvanut vuosittain ja vuonna 2014 tähän on varattu euroa. Näillä näkymin budjetoitu summa ei tule riittämään. Tämän lisäksi kaupungin maksettavaksi tulee toimeentulotuen menoja sekä piilomenoja, kuten terveydenhuoltoon ja päihdehuoltoon liittyviä kustannuksia. TEM:n erikoissuunnittelija Pekka Tiainen on arvioinut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle euroa/vuosi. Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli Loviisassa 27,4 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli jo 30,6 % ja se jatkaa nousuaan. Vuonna 2011 näistä oli nuorisotyöt- 13

15 6 Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Työryhmä teki ennakkoarvioinnin työllistämispalveluiden kokoamisesta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi ja Asia: Työllisyyspalveluiden kokoaminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, kaupunginvaltuusto Valmistelija/t: Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Päivämäärä: Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. VAIKUTUKSET VÄESTÖÖN VAIKUTUKSET PALVELUIHIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kukaan ei ota keskitetysti vastuuta työllistymisen esteiden poistamisesta. Työttömyys pitkittyy. Pitkittyneellä työttömyydellä on negatiivinen kokonaisvaikutus ihmisen hyvinvointiin: talouteen, mielenterveyteen, päihdekäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen jne. Pitkittynyt työttömyys voi periytyä. Palvelujen hajauttaminen vaikeuttaa työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistä ja koordinointia. Työllisyyspalvelut jäävät sote-uudistuksen jalkoihin, ellei niitä ole keskitetty. Palveluiden vaikuttavuuden osoittaminen/mittaaminen (tilastointi) on lähes mahdotonta toteuttaa. Kaupungin maksuosuus TMT-listoilla olevista kasvaa lähivuosina merkittävästi noin euroa ja 2015 noin euroa. Kokonaiskustannusten hahmottaminen on hankalaa. Toiminnan tehostaminen ja säästökohteiden osoittaminen vaikeaa ja aikaa vievää. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen henkilöstöhallinnon alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (työllisyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Työllisyysosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMT-listoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen sosiaalityön alle saattaa leimata asiakaskuntaa negatiivisesti (koetaan toimeentulo- ja sosiaalityöksi). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Kuntoutusosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On luultavaa, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen kehittämispalveluiden alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (elinkeino- ja yrittäjyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne) kehittyvät ja monipuolistuvat. Yritysyhteistyö on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. 14

16 VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN VAIKUTUKSET ASENTEISIIN JA RISTIRIITOIHIN VAIKUTUKSET OSALLISUUTEEN JOHTO- PÄÄTÖKSET Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. Pitkittynyt työttömyys vaikuttaa negatiivisesti, paitsi henkilöön itseensä, myös lähipiirin hyvinvointiin: perhe, sukulaiset, ystävät. Työllisyyden hajautettu hoito/hoitamattomuus leimaa kaupunkia ja vaikuttaa negatiivisesti sen vetovoimaisuuteen. Hajautetut palvelut estävät vastuunottajan asenteen kehittymistä, vallalle jää edelleen ohjauksen asenne, ts. kukaan ei ota kokonaisvastuuta asiakkaasta. Asiakas turhautuu palveluiden tehottomuuteen, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa henkilön minäkuvaan. Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Vaikea osallistua omaa elämää koskevaan päätöksentekoon. Kustannukset ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua. Tehotonta ja kallista. HUOM! Lapinjärven kunnalle tuotetaan työpajapalvelut sotepalvelujen yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Mikäli työllisyyspalvelut tuotetaan vaihtoehtojen 1 tai 3 mukaisesti, tulee Lapinjärven kanssa neuvotella erikseen pajatoiminnan käytöstä ja maksuosuuksista. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen työllisyysosaamisen asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymiseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut kokonaisuudeksi. Hyödynnetään henkilöstöhallinnossa jo oleva osaaminen alalta. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen kuntoutustoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Ei istu elinkaarimalliin, joten palvelulle on luotava oma prosessi ja palkattava oma päällikkö. Esitys on kalliimpi kuin vaihtoehdot 1 ja 3. Sosiaalihuoltolain muutoksesta jäänee tulevaisuudessa työllisyyden hoito kokonaan pois, joten jatkossa työllisyys ei ole sosiaalityön vastuulle kuuluvaa toimintaa. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen yritystoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisaatiossa hyödynnetään jo olemassa olevia yrityskontakteja ja elinkeinoelämän tuntemusta. Elinkeinotoimen tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 15

17 TAULUKOSSA KÄYTETYT LYHENTEET sote-uudistus KuTy TMT-lista = sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (tarkoitus järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta). = kuntouttava työtoiminta (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin). = työmarkkinatukilista (koostuu yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista, joista jokaisesta kunta maksaa joka kuukausi Kelalle puolet työmarkkinatuen määrästä). 16

18 LÄHTEET Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta; luonnos Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen; TEM muistio, rakennepoliittisen ohjelman raportointi Osallistava sosiaaliturva; työryhmän väliraportti 2014:11, sosiaali- ja terveysministeriö. Työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä; kokousmuistio /Pamela Stenberg

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes Nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Perusturvalautakunta 75 25.08.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 28.04.2016 38 Ptltk 25.09.2014

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Kunnanhallitus 100 23.05.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 28.04.2016 38 Ptltk 25.09.2014 70

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi Muistio Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön ja Kemin sekä Keminmaan välinen neuvottelu työhönvalmennuspalveluista Aika 28.5.2014 klo 10 11.30 Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen Rakennetyöttömyys joulukuussa 2009-2011 2011 2010 2009 Muutos Muutos 2011-2010 2010-2009 jouluk. jouluk. jouluk. henk.

Lisätiedot

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 38 Ptltk 25.09.2014 70 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuetun työllistymisen palvelulinja Tuetun työllistymisen palvelulinja Eija Sokero Palvelujohtaja 1 19.3.2013 Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Eija Sokero Lapin TE-toimisto Pinta-ala 100 367 km maata noin 93 000 järviä ja jokia 6 000 merta

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Perusturvalautakunta 80 15.12.2015 Kaupunginhallitus 6 11.01.2016 Kaupunginhallitus 118 02.05.2016 Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Petula 15.12.2015 80 Valmistelija:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 24.4.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot