Esitys organisaation muuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitys organisaation muuttamisesta"

Transkriptio

1 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Esitys organisaation muuttamisesta Loviisan kaupunki Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Pamela Stenberg

2 Sisällys 1 Johdanto Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään Muutokset lähitulevaisuudessa Työvoiman palvelukeskus TYP Muutokset työttömyysturvalaissa Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi Työpankkikokeilu Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla Osallistava sosiaaliturva Sosiaalihuoltolain uudistaminen Nuorisolain uudistaminen Nuorisotakuu Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi TYP-muutoksen haltuunotto Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin Kustannuksia ja kustannussäästöjä Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

3 1 Johdanto Loviisan satsaukset työllisyyspolitiikkaan on hajautettu useamman eri hallintokunnan ja toimijan alle, joten työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen ja koordinointi on vaikeaa. Myös kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kaupungin eri yksiköissä onkin viime vuosina syntynyt tarve koota moniammatillinen ryhmä työllisyyspalveluja kehittämään. Tähän tarpeeseen vastatakseen Pamela Stenberg kutsui koolle työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmän, jonka ensimmäinen kokous pidettiin perusturvan kokoustilassa Työryhmään kutsuttiin: Pj. Iivonen, Jaana (palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut) Siht. Stenberg, Pamela (sosiaalityöstä vastaava) Alm, Agneta (aikuissosiaalityöstä vastaava) Frondén, Sten (kehittämisjohtaja) Heikkilä, Päivi (hyvinvointikoordinaattori) Klawér, Carola (perusturvajohtaja) Kippola, Kirsi (työpajojen palveluvastaava) Nygård, Kaj (sosiaalityöntekijä) Povenius, Annette (taloussuunnittelija, perusturva) Rosenström, Jan (henkilöstöpäällikkö) Taipale, Tero (johtava lääkäri/työikäisten palvelupäällikkö) Valkama-Jansson, Mikaela (sosionomi). Työryhmän työskentelyn tueksi Pamela Stenberg on koonnut tietopaketin eri työllistymispalveluista ja siihen liittyvistä säädöksistä. Dokumentti on yhä keskeneräinen, mutta toimii jo nyt hyvänä apuvälineenä työryhmän toiminnan ohjaamisessa. Dokumentti täydentyy jatkuvasti, vaikka siihen koottavan tiedon kerääminen on osoittautunut työlääksi, sillä asioita hoidetaan eri yksiköissä ja virastoissa (Kela, TE-toimisto, kaupungin eri keskukset ja eri yksiköt). Ensimmäisessä kokouksessaan työryhmä asetti yhteiseksi tavoitteekseen työllistämispalveluihin panostamisen, joka vaatii kaupungin kaikkien keskusten osallistumista. Toisessa kokouksessa (28.5.) Kirsi Kippola esitteli yhdessä Jan Rosenströmin ja Annette Poveniuksen kanssa laatimansa ehdotuksen työllistymispalveluista vuodesta 2015 eteenpäin. Ehdotus toimii tämän dokumentin pohjana. Työryhmä teki ehdotuksen ennakkoarvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) kokouksissaan ja Tämän jälkeen ehdotus esitellään kaupungin johtoryhmässä 18.8., josta se lähtee edelleen talousarvion 2015 valmisteluun. Kappaleessa 3 esitellyt lähitulevaisuuden muutokset työllisyysrintamalla ja edellä mainittu ennakkoarviointi (IVA) palvelujen uudelleenjärjestelystä puoltavat sitä tosiseikkaa, että työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeistään nyt. Loviisan ja Lapinjärven yhteistoimintasopimuksessa tulee varautua vuoden 2015 työmarkkinatuen rahoitusuudistukseen, vaikka muuttuvassa tilanteessa ei olekaan selkeää käsitystä siitä, mihin asioihin ja tekijöihin valmisteluissa tulisi kiinnittää huomiota. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu säästää aikaa ja rahaa sekä helpottaa palvelujen koordinointia. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeis- 2

4 Tällä hetkellä työllisyydenhoidon kustannukset Loviisassa ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua nykyisestä. Kaupungin tuleekin proaktiivisesti puuttua tilanteen kehittymiseen, eikä vain tyytyä maksajan rooliin. Nykyisellä organisaatiomallilla tai henkilöstöresurssilla tilannetta ei pystytä työstämään, koska organisaatiosta puuttuu henkilö, joka vastaisi työllisyydenhoidosta. Työllisyydenhoitoa ei voi tehdä sivutyönä muun työn ohessa, vaan se vaatii erityisosaamista ja asiaan vihkiytymistä. Tammikuussa 2014 Loviisan työttömyysaste oli 11,4 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli Loviisassa 289 (joista nuoria 39) ja Lapinjärvellä 85 (joista nuoria 4). Tilanne tulee nopealla aikavälillä huononemaan radikaalisti, sillä tähän mennessä henkilökunnan vähennyksistä ovat ilmoittaneet mm. Strömfors Electric, Gemmi Furs ja Hotel Degerby. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu ja palvelujen siirtäminen saman katon alle palvelisivat myös näitä tilanteita selvästi tehokkaammin. Lapinjärven kunta on elokuussa 2014 ilmoittanut halukkuutensa olla mukana työllisyyspalvelujen järjestämisessä. Jos palvelut järjestetään muun kuin perusturvan yhteyteen, tulee asiasta laatia kuntien välinen palvelusopimus. 2 Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään Vaikka päävastuu julkisten työvoimapalvelujen tuottamisessa onkin TE-toimistolla, on myös kunnilla vastuu: tarjota työttömille palkkatuettua työtä ja työkokeilumahdollisuuksia TE-toimisto maksaa kunnalle palkkatukea (perustuki) 32,66 euroa/päivä järjestää kuntouttavaa työtoimintaa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) valtio maksaa kunnille korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/toimintapäivä tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja työllistymisen esteiden vähentämiseksi mm. päihde- ja mielenterveysongelmat sekä elämänhallintaan liittyvät ongelmat saattavat olla esteenä työvoimapalvelujen hyödyntämiselle esimerkiksi velkaneuvonta on työllistymisen esteiden poistamisen näkökulmasta tärkeä palvelu (= valtion rahoittama palvelu, jonka kunnat järjestävät) järjestää tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi (terveydenhuoltolaki) terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia on järjestettävä myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille ja niiden on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Loviisassa ja Lapinjärvellä on aikuissosiaalityön tavoitteeksi asetettu mm. aktivointisuunnitelmien, kuntouttavan työtoiminnan ja eläkeselvitysprosessien läpikäyminen sekä nuoriin asiakkaisiin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn kehittäminen muiden toimijoiden kanssa vuoden 2014 aikana. Tämä työ tulee tukemaan työllisyyspoliittista strategiatyötä, joka käynnistettäneen aikanaan. Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan (KuTy) paikkoja on ollut vaikea saada. KuTy-toimintaa on ollut pajojen lisäksi ainoastaan Samariassa ja Noarkissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kuitenkin mahdollistaisi KuTy-toiminnan järjestämisen kaupungin eri yksiköissä, seurakunnissa tai kolmannen sektorin työpaikoissa. KuTy-toiminnan kehittämisen lisäksi myös työkokeilu- ja palkkatukityötä tulee kehittää. Vuonna 2013 Loviisa työllisti palkkatukityöhön 30 henkilöä, joista 15 oli pajoilla ja 15 kaupungin muissa yksiköissä, mm. teknisessä ja vapaa-aikatoimessa. Lisäksi henkilöstöpäällikkö on vastannut velvoitetyöllistettävistä (usein yli 50-vuotiaita, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää). 3

5 Yritysyhteistyötä on tähän saakka tehty hyvin pienimuotoisesti, joten sen kehittäminen on myös nostettava keskusteluihin. 3 Muutokset lähitulevaisuudessa Työllisyyspoliittisen kuntakokeilun (päättymässä 2015) lisäksi valtakunnan tasolla on tapahtumassa monia suuria lakiuudistuksia ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös kuntien järjestämiin palveluihin, koskien työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. Merkittävimmät ovat kenties TYP-toiminnan lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen (kappale 3.1) sekä muutokset työttömyysturvassa (kappale 3.2). Näillä ehdotetuilla muutoksilla valtio pyrkii: pidentämään työuria turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita alentamaan pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja tehostamaan nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta parantamaan kunnan ja valtion välistä yhteistyötä lisäämään kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan Lisäksi valtiolla on vireillä tai juuri voimaan tullut tusinan verran muita työllisyyspoliittisia hankkeita ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös Loviisan ja Lapinjärven työvoimapoliittiseen strategiatyöhön. Näistä lyhyt yhteenveto kappaleissa Työvoiman palvelukeskus TYP Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta. Työllistymistä edistävällä moniammatillisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela järjestäisivät moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut yhdessä työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena olisi edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Tätä yhteispalvelua varten jokaisen TE-toimiston alueella toimisi vähintään yksi työvoiman palvelukeskus (TYP), jolla olisi vähintään yksi yhteinen toimipiste asiakaspalvelua varten. TYP ei olisi itsenäinen organisaatio, vaan kukin toiminnassa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. TE-toimisto, kunta ja Kela arvioisivat asiakkaanaan olevan työttömän moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön olisi saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän olisi ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään: - kuusi kuukautta (alle 25-vuotias) - 12 kuukautta (25 vuotta täyttänyt). Jos työttömällä olisi moniammatillisen yhteispalvelun tarve, hänet ohjattaisiin TYP:n asiakkaaksi. Moniammatillinen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä, enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana asiakkaan palvelutarve arvioitaisiin moniammatillisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin työllistymissuunnitelma. 4

6 TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. 3.2 Muutokset työttömyysturvalaissa Työttömyysturvaan tuli vuoden 2014 alusta useita muutoksia, jotka koskevat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahakauden pituutta, työssäoloehtoa ja ikääntyneen työntekijän nk. lisäpäiväoikeutta. Tavoitteena oli yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta. Työssäoloehto lyheni vuoden alusta palkansaajilla 26 viikkoon työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (aiemmin 34 viikkoa). Lisää muutoksia on tulossa ensi vuoden aikana: hallitus on esittänyt eduskunnalle työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta: 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään päivää. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakennetyöttömyyttä sekä nostaa työllisyysastetta. 3.3 Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille Ikääntyneiden henkilöiden työttömyysjaksojen kesto on selvästi muita ikäryhmiä pidempi: pitkäaikaistyöttömistä 51 % on yli 55- vuotiaita. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on päätetty valmistella pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille. Hallituksen esitys mahdollisista säädösmuutoksista annetaan eduskunnalle vuonna 2014 ja laki astunee voimaan Valtiotalouden kehyksessä ei ole varattu lisämäärärahaa ikääntyneiden pitkäkestoiseen palkkatukeen. (Työ- ja elinkeinoministeriön [TEM] muistio) 3.4 Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriössä (STM). Kehittämistoimenpiteet ajoittuvat pääosin vuosille ja ehdotukset koskevat pääosin TE-hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittämistä sekä työvoima- ja yrityspalvelujen nykyistä räätälöidympää tarjoamista osatyökykyisille. STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa kehitetään toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Konseptiin kuuluu osatyökykyisille työntekijöille ja työnhakijoille nimettävät työkykykoordinaattorit. 3.5 Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Välityömarkkinat tarkoittavat yhdistysten ja säätiöiden tarjoamia, yhteiskunnan tuella syntyviä työtilaisuuksia. Ne tarjoavat työnhakijoille ns. matalan kynnyksen työpaikan, jossa työnhakija voi kehittää osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan voidakseen siirtyä työhön avoimille markkinoille. Välityömarkkinatoiminnan kehittämisen tavoitteena on vaikuttavuuden parantaminen, eli välityömarkkinoilla työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä olevien työttömien siirtymisen lisääminen avoimille työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä heikossa työmarkkina-asemassa oleville. 5

7 Vuonna 2014 välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten sekä muiden työnantajien yhteistyön kehittämiseksi osassa kuntakokeilukuntia pilotoidaan ns. bonusmallia, jossa välityömarkkinatoimijalle, joka hankkii välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä olleelle työpaikan, maksetaan palkkio. 3.6 Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö arvioidaan uudelleen ja sosiaalisten yritysten merkitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisen edistämisessä selvitetään. Lisäksi arvioidaan sosiaalisen yrityksen toimintamallin toimivuus ja suhde muihin toimintamalleihin, muun muassa yhteiskunnalliset yritykset ja työpankkikokeilu. 3.7 Työpankkikokeilu Työpankkikokeilussa mallinnetaan tapoja, joilla voidaan työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Työntekijät ovat työsuhteessa työpankkiin, joka vuokraa työntekijöitä yrityksille ja yhteisöille. Kun työntekijällä ei ole töitä, hän voi saada koulutusta tai valmennusta. Työpankkikokeilu on alkanut helmikuussa 2009 ja laajentunut hallitusohjelman mukaisesti valtakunnalliseksi vuonna Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Suomessa toimisi noin 30 työpankkia. Kokeilu perustuu sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) linjauksiin, ja sen toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä aikuiskoulutuskeskus Edupolin kanssa. 3.8 Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla Julkisissa hankinnoissa voi käyttää osakriteereinä sosiaalisia näkökohtia, kuten työllistymistä. Uudistuvan EU-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015 ja säännökset tulisivat voimaan keväällä TEM on valmistellut sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista oppaan, jossa on otettu huomioon muun muassa työllisyysnäkökohtia. Lisäksi työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa pyritään löytämään keinoja työmahdollisuuksien luomiseen pitkäaikaistyöttömille ja tässä tarkoituksessa kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa hyödynnetään julkisia hankintoja. 3.9 Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva on STM:n kehittämishanke, jonka päättyy vuoden 2014 lopussa. Se liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jonka mukaan osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään työikäisillä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen sovittamalla. Kuntien roolia osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanossa lisätään ja osallistavien toimenpiteiden tarjontaa laajennetaan kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja kotitalouksissa. 6

8 Kuva 1: Osallistava sosiaaliturva, kohderyhmä (STM raportteja ja muistioita 2014:11) Työryhmän väliraportissa osallistava sosiaaliturva koskee laajimmillaan työikäisiä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia henkilöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaara syrjäytyä yhteiskunnasta. Osallistavia toimia tarjotaan ensi vaiheessa pitkään työttömänä olleille henkilöille. Tavoitteena on osallisuuden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tukea osallistujien työelämävalmiuksia ja työelämään suuntautumista. Osallistavia toimia tarjotaan silloin, kun henkilö on saanut: 500 päivää työttömyyspäivärahaa (ansiopäiväraha/peruspäiväraha) 400 päivää työttömyyspäivärahaa (jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta) 300 päivää työmarkkinatukea Sosiaalihuoltolain uudistaminen STM:n työryhmä selvitti mennessä, osana sosiaalihuoltolain uudistusta, sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita (ns. TEOS-työryhmä). Tehtävänä oli: selvittää sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan palvelujärjestelmän rakenne ja lainsäädäntö selvittää asiakkaiden kannustimia sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevassa palvelujärjestelmässä arvioida sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan suhdetta toisiinsa arvioida vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan suhde muuhun keskeiseen lainsäädäntöön arvioida mahdollisuus yhdistää sosiaalihuoltolaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta olevat toimet yhdeksi laiksi tarkastella sosiaalihuollon työelämäosallisuutta säätelevää lainsäädäntöä ja palveluita suhteessa muuhun työllistymiseen liittyvään lainsäädäntöön ja palveluihin tehdä ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistuksiksi. 7

9 3.11 Nuorisolain uudistaminen Nuorisolain uudistustyö on käynnistynyt ja se toteutetaan ajallisesti kahden hallituksen rajapinnassa. Tavoitteena on, että lakiuudistus ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (LANUKE) tulisivat voimaan samaan aikaan vuoden 2016 alusta. Alustavasti on uumoiltu, että lakiin tulee oma osionsa nuorten työpajatoiminnan roolista oppivelvollisuuden pidentämisessä ja siihen liittyvänä julkisena palveluna sekä säädökset nuorten työpajatoiminnasta non-formaalina, nuoren kasvua tukevana oppimisympäristönä. Uudistettu laki ottanee kantaa myös nuorten työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta (eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esille nostama seikka). Tällä hetkellä nuorten työpajatoiminnan sisällöstä on säädetty vain opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksessä vuodelta Nuorisotakuu Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma: antavat mahdollisuuden nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta edistävät nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa lisäävät ja vahvistavat nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. TEpalvelujen asiantuntijat ohjaavat nuorta eteenpäin hänelle parhaiten sopivan palvelun löytymiseksi. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksella, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai oppisopimuksella. 4 Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi Valtion käynnistämät kehittämishankkeet ja lakiuudistukset tulevat tavalla tai toisella koskettamaan myös Loviisan ja Lapinjärven työllisyyspalvelujen järjestämistä. Kuntien kannattaa varautua muutoksiin etukäteen järjestämällä alueen rakenteet vastaamaan esiintyvää palvelutarvetta mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Päällekkäisyyksiä tulee poistaa ja palveluaukkoja täyttää. Loviisan seudulla työpaikkojen vähentyminen suhteellisen suuressa määrin on herättänyt myös huolta. Kaupungilta on toivottu reagointia lisääntyvään työttömyyteen ja syvenevään syrjäytymiseen. Myös tätä kautta työllisyyspolitiikkaa tarkastellen on järkevää keskittää palveluja ja aloittaa työllisyyspoliittinen strategiatyö. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä päättää ehdottaa talousarviovalmisteluun seuraavia rakenteellisia muutoksia: 1) TYP-muutoksen haltuunotto 8

10 2) työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi 3) palkkatukityöllistymisen lisäämistä yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin. Esitetyillä toimenpiteillä tulee pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna säästöä sekä vaikuttavuutta kuntalaisen hyvään elämään. Muutokset on aukikirjoitettu kappaleissa Säästöistä on oma kappaleensa kohdassa 5 ja kuntalaisten hyvä elämä on arvioitu kappaleessa TYP-muutoksen haltuunotto Loviisa tuskin tulee saamaan omaa TYP-toimipistettä, mutta neuvottelut oman palvelupisteen saamiseksi (avoinna muutamana päivänä viikossa) on jo aloitettu Jan Rosenström, Pamela Stenberg ja Kirsi Kippola tapasivat Porvoon työllisyyspalveluiden päällikön Mikko Viitasen ja keskustelivat mahdollisesta itäisen Uudenmaan TYP:n muodostamisesta. Seuraavaksi Loviisan kaupungin virkamiesedustus tapasi asian tiimoilta Helsingin TE-toimiston paikallisjohtajan Pirjo Krokforsin Kaupungin edustajat osallistuivat ELY-keskuksen ja TE-toimiston järjestämään TYP-seminaariin Finlandia-talolla. Viitasen selvityksen mukaan Itä-Uudenmaan TYP:n asiakaspohja olisi noin työtöntä, joista 60 % (840 työtöntä) asuu Porvoon alueella, 16 % (230 työtöntä) Loviisan alueella ja 3 % (45 työtöntä) Lapinjärven alueella. Loput 21 %, jakautuvat Sipoon, Myrskylän, Askolan ja Pukkilan kunnan kesken. Itäisen Uudenmaan TYP-toiminnan rahoituspohja voisi muodostua siten, että suuremmat kunnat tarjoavat toimintaan henkilötyövuosia erillisen suunnitelman ja laskelman pohjalta ja pienempiä kuntia palveltaisiin erillisen maksuosuuden pohjalta. Tähän päädyttiin neuvotteluissa siksi, ettei pienimmillä kunnilla ole välttämättä osoittaa palveluun henkilötyövuosia. Loviisaan perustettavaan palvelupisteeseen leivotaan sisään jo nyt toimivat ja hyväksi havaitut käytännöt: Moniammatillinen työote on tuttua työllisyyden hoidossa (etsivät + pajat/pajat + sosiaalityö + TE-hallinto). TE-toimiston edustaja ottaa asiakkaita vastaan sosiaalitoimistossa ja pajoilla yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa. Aktivointisuunnitelmien tekoon osallistuu TE-toimiston ja sosiaalitoimiston edustajan lisäksi joko pajojen yksilövalmentaja ja/tai etsivä nuorisotyöntekijä. TE-toimistolla on oma ilmoitustaulunsa sosiaalitoimistossa ja tiloihin on suunniteltu myös tietokonetta asiakkaiden käyttöön vuoden 2014 aikana (helpottaa asiakkaiden asiointia TE-toimiston kanssa). Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset hoidetaan keskitetysti Loviisassa yhden hoitajan luona. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Neuvoteltavaksi ja arvioitavaksi jää, onko järkevää perustaa Uudellemaalle yksi yhteinen TYP-ohjausryhmä paikallisten/alueellisten TYP-toimipisteiden keskittyessä käytännön toiminnan kehittämiseen. Näin ohjausryhmästä saattaisi tulla toimiva ja sen merkitys ja sisältö olisivat helpompia eri edustajien mieltää. Vaikka TYP ei olekaan perimmäinen vastaus työllisyyden hoitoon kuntatasolla, vaan jokaisen kunnan tulee rakentaa työllisyyspalvelunsa TYP:stä irrallisena palveluna, on se hyvä tapa saada sitoutettua TE-hallinto paikalliseen työllistämistoimintaan. On muistettava, että TYP on vain osa työllisyyden hoitoa. 9

11 4.2 Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Perusturvan eri yksiköissä, sosiaalitoimessa ja pajoilla on jatkuvasti koettu tarvetta henkilölle, joka koordinoisi työllistymistoimintaa. Vastaavanlaista tarvetta on esiintynyt myös nuorisotakuutyöryhmässä, Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa (NOP) sekä vapaaaikatoimessa. Pitkään työttömänä ollut tarvitsee usein kohdennettua tukea päästääkseen alkuun uudessa työssä. Työhön sitoutumista edistää hyvä perehdytys, mielekäs työ ja tarvittava tuki. Työpaikoilla on harvoin resursseja laajempaan perehdytykseen. Työllisyystoimintaa keskitetysti kehittämällä ja koordinoimalla voitaisiin myös lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja saada työkokeilu-, palkkatuki- ja KuTy-paikkoja lisää. Työllisyyspalvelut toimisi asiantuntijana edistettäessä kuntalaisten työllistymistä. Se tukisi uusien työpaikkojen luomista Loviisan seudulle, varmistaisi osaavan työvoiman saatavuuden, edistäisi työttömien työelämävalmiuksia ja parantaisi työllistymismahdollisuuksia, vähentäisi rakenteellista työttömyyttä sekä ennaltaehkäisisi sen syntyä. Työryhmä esittää kolmea vaihtoehtoa työllistämispalveluiden organisoimiseksi: VAIHTOEHTO 1: Työllisyyspalvelut organisoidaan hallintopalveluihin henkilöstöpäällikön alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Hallintopalvelut Kaupunginkanslia Viestintä Henkilöstöyksikkö Tietohallinto TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja -apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 2: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen henkilöstöpäällikön alaisuuteen 10

12 VAIHTOEHTO 2: Työllisyyspalvelut organisoidaan perusturvakeskukseen hallintopalveluihin perusturvajohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. PERUSTURVAKESKUS Hallinto ja terveyden edistämine n Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Senioripalvelut Alueelliset ja työllisyyspalvelut TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 3: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen perusturvajohtajan alaisuuteen VAIHTOEHTO 3: Työllisyyspalvelut organisoidaan kehittämispalveluihin kehittämisjohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin euroa vuodessa. KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämistoimi Elinkeinotoimi Matkailutoimi Maaseututoimi TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 4: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen kehittämisjohtajan alaisuuteen Työllisyyskoordinaattorille kuuluisi työllisyyspalvelujen kokonaisvaltainen valvonta. Näin varmistetaan laatu ja estetään ns. työttömien hyväksikäyttö. Työllisyyskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluisi mm: työpajojen esimiehenä toimiminen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja koordinointi vastata työkokeilutoiminnan ja palkkatuetun työn laajemmasta ja tehokkaammasta käytöstä alueella työmarkkinatukilistojen (TMT-listojen) hallinnointi 11

13 työllistämishankkeet nuorten kesätyöt velvoitetyöllistäminen oppisopimuskoulutuksen parempi hyödyntäminen kaupungin työllisyyspoliittinen ohjelmatyö toimia kaupungin yhteyshenkilönä TYP-toiminnassa palkkatuki- ja valtionavustushakemusten laatiminen. Organisaatiokaavioissa esitetty Seinätön paja on uusi palvelumuoto, mutta sen työntekijä ei: työhönvalmentajan tehtävään (uusi perustettava tehtävä) siirretään työpajojen palveluvastaava ja palveluvastaavan virka lakkautetaan. Työhönvalmentajan tarve on kerta toisensa jälkeen noussut esille useissa keskusteluissa. Työhönvalmentajan tehtäviin kuuluisi työhönvalmennus kaikilla pajoilla, hallintokuntiin työllistäminen perehdytysjakson jälkeen sekä aktiivinen yhteydenpito yritysmaailmaan ja kolmannen sektorin toimijoihin. Työhönvalmentaja toimisi työllisyyskoordinaattorin sijaisena. Työllisyyspalvelut tekisi tiivistä yhteistyötä TYP:n ja TE-toimiston kanssa. Muina luonnollisina yhteistyötahoina olisivat työttömien terveydenhoitaja, psykososiaaliset palvelut, velkaneuvonta, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä etsivä nuorisotyö. Työllisyyspalveluiden pääperiaatteina olisivat: yrittäjyyden ja toimivan yritystoiminnan edistäminen huomioon ottaen alueelliset haasteet olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntäminen nuorisotyöttömyyden sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy työelämään aktivoinnin monipuolinen edistäminen kaikissa väestöryhmissä. 4.3 Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin Kuntouttavalle työtoiminnalle (KuTy) tuntuu olevan kova kysyntä alueella, mutta KuTy ei kerrytä työssäoloehtoa, ei myöskään työkokeilu. Mikäli kaupunki haluaa olla mukana tukemassa työttömän ihmisen työssäoloehdon täyttymistä, on palkkatuetun työn tarjoaminen tässä keskiössä. Palkkatuen käytön tulee olla asiakaslähtöistä. Kaupungin omiin yksiköihin tuskin saa luotua palkkatukityöpaikkoja siinä mittakaavassa kun on tarvetta. Onkin mietittävä työpaikkojen luomista yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Näissä vaihtoehdoissa törmätään usein siihen, etteivät työnantajat koe palkkatuen määrää riittäväksi, jotta työtön kannattaisi palkata. Lisäksi paperityö ennen palkkausta ja siitä seuraava maksatushakemusten täyttö saatetaan kokea hankalaksi. Talousarviovalmistelussa tulee selvittää se vaihtoehto, voisiko Loviisan kaupunki maksaa yrityksille ja/tai kolmannen sektorin työnantajille 250 euroa/kk silloin kun he tarjoavat palkkatukityötä pitkäaikaistyöttömälle vähintään kuuden kuukauden ajan. Aikaraja on minimi, jolla työttömän työssäoloehto täyttyy ja kaupungin velvoite hänen työmarkkinatukensa maksamiseen päättyy. Nykyisellä korvausprosentilla kaupungin osuus pitkäaikaistyöttömän henkilön työmarkkinatuesta on 351 euroa/kk. Tämä summa tilitetään valtiolle joka kuukausi niin kauan, kunnes työtön on aktivoitu toimenpiteisiin tai työllistyy ja poistuu TMT-listalta. Määräaikainen 12

14 (enintään 6 kk:n) rahallinen subventio tulee näin ollen pitkällä aikavälillä kaupungille halvemmaksi kuin työmarkkinatuen maksaminen. 5 Kustannuksia ja kustannussäästöjä Esitetty organisaatiomalli (ks. kappale 4.2) lisää kaupungin henkilöstömenoja vain työllisyyskoordinaattorin palkan verran, eli vuositasolla sivukuluineen noin euroa. Muita henkilökuluja organisaation uudelleen muodostamisesta ei synny, sillä työpajojen palveluvastaavan virka lakkaisi (työllisyyskoordinaattori toimii pajojen esimiehenä) ja nykyään virkaa hoitava henkilö siirtyisi hoitamaan työhönvalmentajan tehtävää (kustannustasoltaan lähes samaa suuruusluokkaa). Pitkäaikaistyöttömiä Loviisassa on nyt yli 180, joiden kustannukset ovat noin 350 euroa/kk/hlö (kaupungin osuus työmarkkinatuesta), yhteensä siis noin euroa/kk. Mikäli työllisyyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla saadaan pitkäaikaistyöttömistä (500 päivää) aktivoitua 12 henkilöä, kaupunki on säästänyt työllisyyskoordinaattorin vuotuiset palkka- ja sivukulut. Kappaleessa 4.3 esitetty rahallinen subventio yrityksille ja/tai kolmannelle sektorille ei lisää kustannuksia, mutta tuo pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kustannussäästöä. Sosiaalityössä on kiinnitetty huomiota siihen, että toimeentulotukihakemusten määrä on alkuvuodesta 2014 noussut huomattavasti verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisvuonna. Lisäksi kaupungin maksama osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta on kasvanut vuosittain ja vuonna 2014 tähän on varattu euroa. Näillä näkymin budjetoitu summa ei tule riittämään. Tämän lisäksi kaupungin maksettavaksi tulee toimeentulotuen menoja sekä piilomenoja, kuten terveydenhuoltoon ja päihdehuoltoon liittyviä kustannuksia. TEM:n erikoissuunnittelija Pekka Tiainen on arvioinut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle euroa/vuosi. Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli Loviisassa 27,4 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli jo 30,6 % ja se jatkaa nousuaan. Vuonna 2011 näistä oli nuorisotyöt- 13

15 6 Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Työryhmä teki ennakkoarvioinnin työllistämispalveluiden kokoamisesta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi ja Asia: Työllisyyspalveluiden kokoaminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, kaupunginvaltuusto Valmistelija/t: Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Päivämäärä: Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. VAIKUTUKSET VÄESTÖÖN VAIKUTUKSET PALVELUIHIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kukaan ei ota keskitetysti vastuuta työllistymisen esteiden poistamisesta. Työttömyys pitkittyy. Pitkittyneellä työttömyydellä on negatiivinen kokonaisvaikutus ihmisen hyvinvointiin: talouteen, mielenterveyteen, päihdekäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen jne. Pitkittynyt työttömyys voi periytyä. Palvelujen hajauttaminen vaikeuttaa työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistä ja koordinointia. Työllisyyspalvelut jäävät sote-uudistuksen jalkoihin, ellei niitä ole keskitetty. Palveluiden vaikuttavuuden osoittaminen/mittaaminen (tilastointi) on lähes mahdotonta toteuttaa. Kaupungin maksuosuus TMT-listoilla olevista kasvaa lähivuosina merkittävästi noin euroa ja 2015 noin euroa. Kokonaiskustannusten hahmottaminen on hankalaa. Toiminnan tehostaminen ja säästökohteiden osoittaminen vaikeaa ja aikaa vievää. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen henkilöstöhallinnon alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (työllisyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Työllisyysosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMT-listoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen sosiaalityön alle saattaa leimata asiakaskuntaa negatiivisesti (koetaan toimeentulo- ja sosiaalityöksi). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Kuntoutusosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On luultavaa, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen kehittämispalveluiden alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (elinkeino- ja yrittäjyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne) kehittyvät ja monipuolistuvat. Yritysyhteistyö on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. 14

16 VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN VAIKUTUKSET ASENTEISIIN JA RISTIRIITOIHIN VAIKUTUKSET OSALLISUUTEEN JOHTO- PÄÄTÖKSET Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. Pitkittynyt työttömyys vaikuttaa negatiivisesti, paitsi henkilöön itseensä, myös lähipiirin hyvinvointiin: perhe, sukulaiset, ystävät. Työllisyyden hajautettu hoito/hoitamattomuus leimaa kaupunkia ja vaikuttaa negatiivisesti sen vetovoimaisuuteen. Hajautetut palvelut estävät vastuunottajan asenteen kehittymistä, vallalle jää edelleen ohjauksen asenne, ts. kukaan ei ota kokonaisvastuuta asiakkaasta. Asiakas turhautuu palveluiden tehottomuuteen, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa henkilön minäkuvaan. Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Vaikea osallistua omaa elämää koskevaan päätöksentekoon. Kustannukset ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua. Tehotonta ja kallista. HUOM! Lapinjärven kunnalle tuotetaan työpajapalvelut sotepalvelujen yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Mikäli työllisyyspalvelut tuotetaan vaihtoehtojen 1 tai 3 mukaisesti, tulee Lapinjärven kanssa neuvotella erikseen pajatoiminnan käytöstä ja maksuosuuksista. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen työllisyysosaamisen asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymiseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut kokonaisuudeksi. Hyödynnetään henkilöstöhallinnossa jo oleva osaaminen alalta. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen kuntoutustoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Ei istu elinkaarimalliin, joten palvelulle on luotava oma prosessi ja palkattava oma päällikkö. Esitys on kalliimpi kuin vaihtoehdot 1 ja 3. Sosiaalihuoltolain muutoksesta jäänee tulevaisuudessa työllisyyden hoito kokonaan pois, joten jatkossa työllisyys ei ole sosiaalityön vastuulle kuuluvaa toimintaa. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen yritystoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisaatiossa hyödynnetään jo olemassa olevia yrityskontakteja ja elinkeinoelämän tuntemusta. Elinkeinotoimen tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 15

17 TAULUKOSSA KÄYTETYT LYHENTEET sote-uudistus KuTy TMT-lista = sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (tarkoitus järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta). = kuntouttava työtoiminta (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin). = työmarkkinatukilista (koostuu yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista, joista jokaisesta kunta maksaa joka kuukausi Kelalle puolet työmarkkinatuen määrästä). 16

18 LÄHTEET Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta; luonnos Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen; TEM muistio, rakennepoliittisen ohjelman raportointi Osallistava sosiaaliturva; työryhmän väliraportti 2014:11, sosiaali- ja terveysministeriö. Työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä; kokousmuistio /Pamela Stenberg

Esitys organisaation muuttamisesta

Esitys organisaation muuttamisesta TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Esitys organisaation muuttamisesta Loviisan kaupunki Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Kirsi Kippola Sisällys 1 Johdanto...2 2 Julkisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Työllistäminen nyt Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Esityksen rakenne Työttömyyden rakenne ja vaille toisen asteen koulutusta olevat nuoret erityisen huolen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus

Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus Kari Ilmonen Sosiaali- ja terveysministeriö Siuntio 24.9.2014 Liikkeelle asiakkaan tarpeista Työttömällä yleensä suurimpana työn tarve ratkaistaan työ- ja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tommi Eskonen, Kuntaliitto Karikoista kartalle työllisyydenhoidon seminaari Raahe 8.5.

Työllisyydenhoito kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Tommi Eskonen, Kuntaliitto Karikoista kartalle työllisyydenhoidon seminaari Raahe 8.5. Työllisyydenhoito kunnissa nyt ja tulevaisuudessa Tommi Eskonen, Kuntaliitto Karikoista kartalle työllisyydenhoidon seminaari Raahe 8.5.2014 Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Resurssit julkisten

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Helsingin kaupunki SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE toimiston) linjaukset johdetaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kemiläinen työllistämismalli

Kemiläinen työllistämismalli JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

5 Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu

5 Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Työllisyydenhoidon lakimuutokset 14.5.2014 Mustion linna Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Välittämisen koodin prosessikaavio pp.kk.vvvv 2 Palvelutilanne

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot