JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille...

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelma SEINÄJOEN KAUPUNKI

2 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Kaupunki Poliisi Pelastuslaitos Asukkaat Yritykset TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄISEMISEKSI Liikkumisturvallisuus Syrjäytyminen Päihteet Väkivalta Työ- ja opiskeluturvallisuus SUUNNITELMAN SEURANTA (17)

3 JOHDANTO Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Ohjelman ydinsisältö muodostuu arjen turvallisuuden näkökulmasta, tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja -ratkaisuista. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteistä noin 2/3 osaa painottuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa todetaan, että paikalliset turvallisuussuunnitelmat päivitetään vähintään kerran neljässä vuodessa aina kunnallisvaalien jälkeen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat otetaan huomioon paikallisten turvallisuussuunnitelmien päivittämisessä. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on asettanut Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman uudistamista varten työryhmän, johon on nimetty: Jari Jokinen, kaupunginlakimies, puheenjohtaja Vesa-Jukka Vornanen, ylläpitopäällikkö, sihteeri Kari Havunen, kunnallistekniikan kaupungininsinööri, jäsen Juha Ahonen, tekniikkakeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Markku Valo, sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Seppo Jokiranta, työsuojelupäällikkö, jäsen Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja, jäsen Kimmo Rantanen, rehtori, jäsen Harri Setälä, pelastuspäällikkö, jäsen Vesa Ojanperä, rikoskomisario, poliisin edustaja Työryhmä on valmistellut turvallisuussuunnitelman. Kaupungin asukkaille on varattu mahdollisuus ilmaista omia ajatuksiaan arjen turvallisuudesta ja turvattomuutta aiheuttavista asioista sekä mahdollisuus tehdä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomake, joka on ollut mahdollista täyttää myös kaupungin www-sivuilla. Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on esitellä ja kuvata kaupungin nykyistä turvallisuustilannetta ja tuoda keskeiset turvattomuutta aiheuttavat tekijät esille sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja turvallisuuden lisäämiseksi. 3 (17)

4 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Seinäjoki on n asukkaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus. Seinäjoen asukasluku on asukasta ( ). Asukasluvultaan Seinäjoki on Suomen 17. suurin kunta. Viime vuosina kaupungin vuosittainen väestönkasvu on ollut enimmillään n. 1,5 % ja vaihdellut lukumääräisesti hengen välillä. Koko 2000-luvun ajan Seinäjoki on ollut maan voimakkaimmin kasvavia keskuksia. Seinäjoen väestö on ikärakenteeltaan muuta maata nuorempaa. Viisivuotisikäryhmistä suurimman muodostavat vuotiaat, joita on henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat (4 156 henkilöä) ja vuotiaat (4 027 henkilöä). Nuorten aikuisten, työikäisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä on varsin korkea. Peruskoulun ja lukion jälkeisestä koulutuksesta vastaavat kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset ja laaja-alainen ammattikorkeakoulu. Seinäjoella toisella ja korkea-asteella opiskelee yhteensä noin henkilöä. Koulutustasovertailussa Seinäjoki sijoittuu maan kärkipäähän; kaupungin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita on 71,4 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Seinäjoella 29,8 %, kun koko maan vastaava prosentti on 27,8. Seinäjoki on alueensa työssäkäyntikeskus. Sen elinkeinorakenne on palvelukeskukselle tyypillinen. Kolme neljäsosaa kaupungin työllisestä työvoimasta työskentelee palveluelinkeinojen piirissä. Suurin yksittäinen toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa työskentelee n seinäjokelaista. Muita merkittäviä palvelutoimialoja ovat tukku- ja vähittäiskauppa, koulutus, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Alkutuotannossa työskentelee vain 868 henkilöä ja teollisuudessa 4275 henkilöä (tiedot elinkeinorakenteesta v. 2010). Alueen suurimmat työnantajat ovat Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Atria Oyj sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Kaupungin työttömyysaste lokakuussa 2012 oli 8,3 %, joka on maan keskiarvoa (9,5 %) alhaisempi, mutta maakunnan keskiarvoa (7,7 %) hieman korkeampi. Seinäjoki on kulttuurin ja kiinnostavien tapahtumien kaupunki. Suurimmat kesätapahtumat ovat Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot. Maakunnan keskuksena Seinäjoki on sekä paikallisille että maakunnan asukkaille suosittu vapaa-ajanvietto ja kohtaamispaikka. Erityinen asema Seinäjoella on voimakkaana kaupan keskuksena. Seinäjoen päämarkkina-alue on koko maan kuudenneksi suurin, maakuntarajat ylittävällä markkina-alueella on noin ihmistä. 4 (17)

5 2 SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE 2.1 Yleistä Vuonna 2011 Seinäjoella tapahtui yhteensä 464 liikenneonnettomuutta. Näistä loukkaantumiseen johti 127 onnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista vuonna 2011 oli 27,3 %. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tuolloin kaksi kappaletta, joissa kuoli kaksi henkilöä. Ensimmäinen kuolonkolari tapahtui kesäkuussa. Onnettomuus oli henkilöauton ja moottoripyörän välinen kolari Stopmerkillä merkityllä risteysalueella (Kasperinviita-Tapiolantie). Toinen henkilöuhrin vaatinut onnettomuus tapahtui joulukuussa ja kyseessä oli kuorma-auton ja henkilöauton välinen nokkakolari (Kitinojantie). Eniten onnettomuuksia tapahtui tammikuussa, yhteensä 63 kappaletta. Seinäjoen asema maakuntakeskuksena näkyy edelleen liikennemäärissä ja onnettomuusluvuissa. Vuonna 2012 koko Seinäjoen alueella yhteensä tapahtui 418 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 91 ihmistä. Onnettomuuksista kolme oli kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuonna 2012 keskustan alueella tapahtui 97 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 22 ihmistä. Onnettomuuksien kasaumakohtia on erityisesti Vapaudentien, Valtionkadun, Ruukintien, Kirkkokadun ja Koulukadun liittymissä. Valtatie 19 kulkee kaupungin katuverkolla ja tuo runsaasti raskasta läpikulkuliikennettä, myös vaarallisten aineiden kuljetuksia, aivan keskusta-alueelle. Vuonna 2012 Seinäjoella tehtiin yhteensä rikosta, joista 3074 oli rikoslakirikoksia. Samaan aikaan liikennerikoksia kirjattiin 1939 kappaletta. Väkivaltarikoksia puolestaan kirjattiin 439 kappaletta, joissa edelliseen vuoteen verrattuna on ollut hienoista nousua. Vaikka kaupungin väkivaltarikosluvut ovat melko korkeat, ei Seinäjokea voida pitää erityisen turvattomana kaupunkina verrattuna samankokoisiin maakuntakeskuksiin. Yleensä väkivallantekoihin liittyy jokin edeltävä toiminta eli joutuminen satunnaisen hyökkäyksen kohteeksi on harvinaista. Väkivaltarikollisuus on keskittynyt Seinäjoen ydinkeskustan alueelle. Poliisin tutkimien väkivaltarikosten perusteella voidaan todeta, että nämä rikokset painottuvat varsin suppealle alueelle ja ajoittuvat suurimmalta osin viikonlopun aamuyön tunneille. Noina aikoina poliisin hälytyspalveluilla on suurin kysyntä ja sen vuoksi kohdennettua valvontaa poliisin toimesta on hankala toteuttaa. Merkittävä osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös päihteiden käytön rahoittaminen erityisesti huumeiden kohdalla tuottaa omaisuusrikollisuutta. Päihteiden käyttäjistä suurin ryhmä on alkoholin väärinkäyttäjät. A-klinikan tilastojen mukaan edelleen yli 70 % hoitokäynneistä johtui alkoholin käytöstä. Asiakkaat juovat enemmän ja väkevämpiä alkoholijuomia, minkä lisäksi valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman asiakkaat ovat myös sekä fyysisesti että psyykkisesti huonokuntoisempia kuin aiemmin. Poliisin tilastojen mukaan Seinäjoella rattijuopumuksesta kiinnijääneiden määrä on noin 300 tapausta/vuosi. Huumausainerikoksia on ollut 210 tapausta vuonna 2010 ja 236 tapausta vuonna Perheriitoja tai perheväkivaltatilanteita, mihin poliisi on saanut tehtävän 281 vuonna 2010 ja 220 vuonna Vuonna 2012 on jälleen kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin näkemyksen mukaan lähes jokaisessa perheväkivaltatehtävässä on päihteiden käytöllä ollut osuutta. Huume- ja lääkeriippuvuus sekä sekakäyttö lisääntyvät päihteitä käyttävien joukossa. Erityisesti nuorten keskuudessa kannabismyönteisyys on suuri huolenaihe niin päihdetyöntekijöille kuin muillekin lasten ja nuorten kanssatyöskenteleville. Terveysneuvontapiste huumeidenkäyttäjille tavoittaa 5 (17)

6 käyttäjiä jonkin verran. Terveysneuvontapiste on toiminut vuodesta 2006 ja käyttäjämäärä on kasvanut vuosittain. A-klinikalla huumeiden, lääkkeiden ja sekakäytön vuoksi asiakkaina on noin 20 % kaikista asiakkaista. Katkaisuhoitoasemalla vieroitushoitoja on edellä mainituille asiakasryhmille noin 20 hoitojaksoa vuosittain. Vuonna 2012 syyskuun loppuun mennessä on päihdekuntoutuksessa ollut asiakkaita alkoholin käytön vuoksi 9 asiakasta ja huumeiden tai sekakäytön vuoksi 11 asiakasta. Opioidiriippuvuudesta kärsiville päihdeongelmaisille aloitettiin joulukuussa 2010 opioidikorvaushoito. Vuoden 2012 aikana korvaushoitoa antavilla k-klinikalla on ollut kaksitoista asiakasta. Päihdepalvelujen työntekijöiden arvioiden mukaan Seinäjoella on noin korvaushoitoa tarvitsevaa opioidiriippuvaista henkilöä. Korvaushoidossa pyritään antamaan lääkehoidon rinnalla psykososiaalista kuntoutusta. Korvaushoito kohentaa asiakkaan elämänlaatua, toimintakykyä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä työ- ja opiskelukykyä. Samalla vähenevät muu laittomien huumeiden ja päihteiden käyttö sekä rikollisuus ja veritartuntariskit. Korvaushoidolla on myös merkittävä myönteinen vaikutus korvaushoidettavien asiakkaiden omaisten mielenterveydelle ja elämänlaadulle. Osa päihteiden väärinkäyttäjistä on syrjäytyneitä. Heillä on usein päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelmia, puutteita elämänhallinnassa sekä asunnottomuutta. Syrjäytyminen voidaan nähdä keskeiseksi tekijäksi myös rikolliselle uralle ajautumisessa. Sen vuoksi syrjäytymistä estävät toimet ovat tärkeitä myös rikostorjunnan ja sen myötä turvallisuuden näkökulmasta. Arvioiden mukaan noin % ikäluokasta on jossain vaiheessa tilanteessa, joka saattaa käynnistää syrjäytymiskehityksen. Tähän kehitykseen puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa edellyttää toimivaa viranomaisyhteistyötä. Hyvä asunto- ja työllisyyspolitiikka on syrjäytymistä estävää. Asuminen on perusasia, jota ilman on vaikeata selviytyä mistään muustakaan asiasta. Asunnottomuus johtuu lähes poikkeuksetta henkilön vaikeasta elämäntilanteesta ja erilaisista ongelmista. Myös päihteillä on tässä ongelmakentässä merkittävä osuus. Esimerkiksi sosiaalitoimen työntekijöiden tiedossa oli asunnottomia yhteensä 23 henkilöä, joista 5 oli huoltokotityyppisissä paikoissa. Ongelmaryhmien asuttaminen on entistä vaikeampaa. Syyskuun loppuun mennessä vuonna 2012 päihdeongelmasta aiheutuneen asunnottomuuden vuoksi on ostettu laitoskuntoutusta tai asumispalveluja 14 henkilölle. Työttömyys saattaa pitkittyessään aiheuttaa syrjäytymistä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta on keskittynyt pitkäaikaistyöttömien henkilöiden tilanteen selvittämiseen ja auttamiseen. Pahimmillaan ihmisillä saattaa olla takanaan jo yli kymmenen vuoden työttömyys. Työvoiman palvelukeskuksessa on löydetty hyviä ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kanssa heidän koulutus- ja työuraa ajatellen. Valitettavasti avoimilta työmarkkinoilta ei löydy tarpeeksi sopivia ja monentasoisia työtehtäviä ja paikkoja, että kaikki ihmiset voisivat työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työttömyys on suurimpana syynä myös toimeentulotuen tarpeeseen. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on Seinäjoella vuoden 2011 tilastotietojen mukaan 2803 ruokakuntaa, joista yksinäisten miesten osuus 1130 ja yksinäisten naisten osuus 964 henkilöä eli yhteensä noin 75 % kaikista toimeentulotukea saavista ruokakunnista. 6 (17)

7 2.2 Turvallisuuskysely asukkaille Osana turvallisuussuunnitelman laatimista kaupunkilaisille on tehty turvallisuuskysely, joka j on jul- kaistu Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin kotisivulla. Turvallisuuskyselyn tavoitteena on ollut sel- vittää kaupunkilaistenn arjen turvattomuutta aiheuttavia asioita, jotta turvallisuutta lisääviä toimenpi- teitä voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin. Kysely on toteutettu sisällöllisesti samanlaisena kuin v (pyydetty nimeämään kolme eniten turvattomuutta aiheuttavaa syytä) kuitenkin niin, että vas- taajien ikä on pyydetty ilmoittamaan. Tarkoitus on ollut verrata ovatko arjen turvattomuutta aiheut- taneet syyt muuttuneet ja poikkeavatko syyt eri ikäryhmissä. Turvallisuuskyselyn saatiin 281 vas- tausta. Vastanneista yli 240 oli ikäluokassaa 18 65, joten ikäjakaumaan perustuva jaottelu ei ole perusteltua. Taulukko 1: Seinäjoen kaupungin turvallisuuskyselyn tulokset 7 (17)

8 Keskeisimmät ehdotukset turvallisuutta edistäviksii toimenpiteiksi: hidasteita ja keskisaarekkeita risteysalueille vaihtuvia nopeusrajoituksia esim. koulujen kohtaan poliisin liikennevalvonnann lisääminenn ja näkyvyyden lisääminen muutoinkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollonn lisääminenn liikennevalistuksen lisääminen parempi valaistus ohitustie anniskelun lopettaminen ravintoloistar a aikaisemmin kameravalvonnan lisääminen turvallisuuspäivät ystävällisen autoilijan kampanja peruspalveluiden parempi resursointi turvallisuusopas kaupunkilaisille julkisen liikenteen kehittäminen liikennevaloja lisää mm. Luomanrant ta Ruukintie Torikatu risteykseenn Avoimissa vastauksissa turvattomuutta aiheuttavista muista syistä suurinn osa liittyy liikenne- turvallisuuteen erityisesti autoilijoiden liikennesääntöjen noudattamattomuuteen (suojateiden tur- vattomuus, vilkkujen käyttämättömyys, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta valojen/ heijastintenn käyttämättömyys). Erityisen vaarallisena risteyksenä todetaan Luomanranta Ruukintie Torikatu risteys. Turvallisuutta edistävät ehdotukset saatetaan sellaisenaan kaupungin toimivaltaisten viranomais- ten ja poliisin tietoon. Ehdotukset huomioidaan työryhmän valitsemissa turvallisuutta edistävissää toimenpide-ehdotuksissa. Vuonna 2007 toteutettuun turvallisuuskyselyyn verrattaessa enitenn turvattomuutta aiheuttavat asiat eivät ole muuttuneet, vaan ne liittyvät edelleen liikkumisturvallisuuteen lähinnä liikennekäyttäytymi- seen ja kaupungin läpiajavan raskaan liikenteen määrään sekä alkoholin a liikakäyttöön ja huumei- den käyttöön sekä niistä aiheutuvaan häiriökäyttäytymiseen. Turvattomuutta aiheuttavien syiden osalta ei voida todeta merkittäviää muutoksia. Turvallisuuskyselyn perusteella vaarallisemmat liikennekohteet: - Luomanranta-Ruukintie-Torikatu risteys - Ruukintie - Kirkkokatu - Penttiläntie - Huhtalantie - Vapaudentie - Savottatie - Sammonkatu - VT 18 Veneskoski- Koura - Munakka-Kitinoja risteys 8 (17)

9 3 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Yksi tärkeä keino turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvallisuussuunnittelu, joka toteutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä. Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Tässä suunnitelmassa ovat mukana: 3.1 Kaupunki Kaupunki on keskeisin toimija edistettäessä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko- ja budjettivaltaa esimerkiksi terveys-, sosiaali- tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se ratkaisee pitkällä aikavälillä kaupungin kehityssuunnan nimenomaan hyvinvoinnin osalta. Kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Perusteena sille, että kunta huolehtii asukkaiden turvallisuudesta voidaan pitää kuntalain 1 :n 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Seinäjoen kaupungissa asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi kaikki kaupungin palvelukeskukset toimivat yhteistyössä poikkihallinnollisesti. 3.2 Poliisi Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Lain hengen mukaan yleisten paikkojen turvallisuuden ylläpitäminen on poliisin perustehtävä. Alueen laajuuden ja tehtävämäärien vuoksi turvallisuuden ylläpidossa lain toisen momentin mukainen yhteistyö on välttämätöntä. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos toimii maakunnallisena poliisilaitoksena, jossa on 18 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Seinäjoella ja poliisiasemat Alavudella, Kauhajoella ja Lapualla. Alajärvellä on poliisin palvelupiste. Kaikilla poliisiasemilla työskentelee poliisimiehiä valvonta- ja hälytystoimintayksiköstä ja rikostorjuntayksiköstä sekä lupahallintoyksikön henkilökuntaa, joten poliisiasemat pystyvät tarjoamaan laajan valikoiman poliisin palveluita koko maakunnan alueella. Poliisi suorittaa alueella vuosittain noin hälytystehtävää. 3.3 Pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät on määritelty pelastuslain 3 :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista. Lisäksi pelastustoimen tehtävänä 9 (17)

10 on yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaaa pelastustoimessa (Kuva 1). Kuva 1. Pelastuslaitoss osallistuu tehtävien yhteen sovittamiseen Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastup uksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omatt pelastussuunnitelmatt pelastusasetuksen mukaisesti. Pelastusvira anomainen koordinoi jaa konsultoi suunnitelmien laadin- nassa sekä suorittaa tarpeelliset tarkastukset. Tarkemmin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelu- tasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. Seinäjoen S kaupungin pelastustoi- minnasta vastaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Paloasemia kaupungin k alueella on kaksi (kau- punkikeskustassa ja Peräseinäjoen taajamassa). 3.4 Asukkaat Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinen merkitys. Vaikka julkisen vallan tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudes- ta, tukeutuu se yhä enemmän tuon tehtävänn hoitamisessa ihmisten luottamukseen ja tukeen. Kan- salaisten ja eri osapuolien vuorovaikutuksen lisääminen ja tiivistäminen on siis suotavaa. Seinäjo- en kaupunki halusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaidenn kanssa joo turvallisuussuunnitel- man valmisteluvaiheessa. 3.5 Yritykset Yrityksillä on merkittävä rooli tietopääoman suojaamisessa, jota voidaan v pitää suomalaisten yritys- ten tärkeimpänä pääomana. Lisäksi yritykset voivat toiminnallaann edistää kilpailua vääristäen yri- tysturvallisuusriskien, mm. harmaan talouden kitkemistä. Yritykset voivat omalla toiminnallaan ja omaisuuden suojaamisella vähentää myös omaisuusrikoksia. 10 (17)

11 4 TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄI- SEMISEKSI Turvallisuussuunnitelmasta vastaava työryhmä on valinnut keskeisimmät kehittämiskohteet Seinäjoen kaupungin turvallisuuden kannalta. Kullekin kehittämiskohteelle on laadittu tavoitteet ja toimenpiteet seuraavaksi valtuustokaudeksi. 4.1 Liikkumisturvallisuus TAVOITE LIIKKUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Raskas läpiajoliikenne pois keskustasta. Ylinopeuksien vähentäminen. Tienkäyttäjien asenteiden parantaminen. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen aseman parantaminen. VT19 ohitustie Tehdään hidasteita (korotettuja suojatietä ja liittymäalueita, töyssyjä sekä keskisaarekkeita) Kohdennetaan liikennevalvontaa ongelmakohteisiin Kehitetään liikenne- ja asennekasvatusta Kaupungissa on liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Teknisen lautakunnan liikennejaosto käsittelee esitykset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet. Kaavojen ja katusuunnitelmien laadinnassa käytetään liikenneturvallisuustekijöiden tarkistuslistaa. Vahvistetaan palvelukeskusten yhteistyötä eri tilojen (koulut, nuorisotilat, ym.) suunnittelun, toteuttamisen ja tarvittavien liikennejärjestelyjen aikaansaamisen osalta. Edistetään pyöräilykypärien ja heijastimien käyttöä Liikennevirasto Poliisi Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupunki, Poliisi, Liikenneturva, ELY ja AVI Vanhusneuvosto Liikenneturva Nuorisopalvelut Poliisi Lasten vanhemmat Jatketaan kuukausittaista onnettomuus seurantaa ja kasaumakohtien tarkastelua. Seurataan toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia Päivitetään määräajoin. 11 (17)

12 4.2 Syrjäytyminen TAVOITE SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA TOIMINNASSA: Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelmlöstö Päivähoidon henki- Vanhemmat Varhainen ehkäiseminen Ikäihmiset ja erityisryhmät Koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö, jossa eri ammattiryhmät huolehtivat yhteistyössä lasten ja nuorten avuntarpeesta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Lapsiperheiden kotipalvelu toimii yhteistyössä neuvolatoiminnan kanssa Kirjaston toiminta merkittävänä informaatiokeskuksena ja internetpalveluiden tarjoajana syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille Nuorisotyön ennakoiva toiminta, jossa noudatetaan ns. nopean puuttumisen mallia ongelmien ilmentyessä Alueellinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Seinäjoen seudulla (Jibbo), joka on osaltaan vanhemmuutta tukevaa toimintaa Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo Lasten ja nuorten tukipalvelukeskus Pilari on aloittanut toimintansa, tavoitteena auttaa lapsia ja perheitä moniammatillisena yhteistyönä matalan kynnyksen periaattein Arvioidaan ja seurataan kaupungin lapsi- ja perhepoliittisen toimenpideohjelman* toteutumista Opintonsa keskeyttäviä nuoria koskevaa yhteistyöverkkoa kehitetään siten, että keskeyttämistä koskeva tieto kulkeutuu kaikille tietoa tarvitseville Vanhempainyhdistysten saaminen kaikkiin kaupungin perusopetuksen kouluihin Lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma tehdään valtuustokausittain Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat Arvioidaan ja seurataan kaupungin Ikääntymispoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman* toteutumista Parannetaan mahdollisuuksia osallistumiseen, vaikuttamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä hy- Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut,, Seurakunta, Pilarin ohjausryhmä seurantatyöryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginkanslia Ikääntymispoliittinen seurantatoimikunta, eri yksiköt Kouluterveydenhuolto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut, eri järjestöt ja urheiluseurat Oppilaitokset, työvoimatoimisto, Kela Toiminnan kohderyhmät esim. päiväkodit Nuorisopalvelut Seinäjoen koulutuskeskus, työvoimatoimisto oppilaiden vanhemmat Vuosisuunnitelmien päivitys Hankeseuranta (seutukunta) Hankeseuranta (seutukunta), jatkuva Sijoittumisraportointi opinto-ohjaajien toimesta, jatkuva Sijoittumisraportointi opintoohjaajan toimesta 12 (17)

13 Työllisyys- ja asuntopolitiikka viin palveluihin ja hoitoon Parannetaan asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä Jatketaan Esteetön rakentaminen -toimikunnan toimintaa Laajennetaan ja kehitetään Seili- ja muita kuljetuspalveluja Ikäkeskus MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT Koulutus, tukihenkilöt, viriketoiminta, päivätoiminta Oikeanlaisten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen Kehitetään ja lisätään vapaaajan toimintaa Valvira valvontaohjeiden noudattaminen asumis- ja kuntoutusyksiköissä ja muissa sosiaalipalveluissa, omavalvonta yksityisissä sosiaalipalveluissa ja palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden seuranta Lisätään mahdollisuuksia työllistyä ja kehitetään välityömarkkinoita Luodaan erilaisia asumisen muotoja: tuettua ja palveluasumista tarvitaan myös asumisen hallinnan menettäneille Yhteiskuntatakuu alle 25v Seinäjoella tarvittaisiin nopeasti päihdeongelmaisille tarkoitettu erityisasumisyksikkö Pitkäaikaistyöttömät kuntakokeiluhanke Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kaupunginkanslia, sosiaali- ja terveyskeskus Asuntopalvelut, sosiaalitoimi- ja terveyskeskus TE-keskus Kumppanit Kaupunginkanslia Liikuntapalvelut, sivistyskeskus, erikoissairaanhoito, järjestöt, seurakunta, yksityinen sektori, sosiaali- ja terveyskeskus vammaisneuvosto vanhusneuvosto Järjestöt liitot, yhdistykset, vapaaehtoistyöntekijät Järjestöt, urheiluseurat Yksityiset palveluntuottajat Työvoimahallinto, yrittäjät Palvelua tuottavat yritykset ja yhteisöt, kriminaalihuoltolaitos, Seinäjoen vuokra-asunnot Kaks-kättä työpaja Yrittäjät KELA, Työvoimahallinto tyytyväisyysmittaukset barometrit Tyytyväisyysmittaukset Asiakaspalautteet * Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen julkaisemat ohjelmat osoitteessa: 13 (17)

14 4.3 Päihteet TAVOITE PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISY TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Päivitetään päihde- ja mielenterveysstrategia järjestöt Palvelukeskukset, Toimikunta Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulottaminen Päihdehuolto AVI kaikkialle Kehotetaan vastuulliseen anniskelupolitiikkaan Poliisi Anniskeluravintolat Alkoholin ja huumeiden käytön ehkäiseminen. Rattijuopumukseen syyllistyneet määrätään päihdeseurantaan Poliisi A-klinikka Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Häiriökäyttäytymisen ehkäiseminen Huumeiden osalta painopisteenä on saatavuuden ehkäiseminen Savuttomuus ja päihteettömyys tapahtumiin Kaupungin tilaisuuksissa keskustelu poliisin kanssa Alle 18-vuotiaiden päihteiden käytön epäilyihin puuttumisen ja hoitoonohjauksen mallin noudattaminen kouluissa Valistus kouluissa Mini-interventio perusterveydenhuollossa (suurkuluttajan tunnistaminen ja puheeksi otto) Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Tarkistetaan suurten tapahtumien alueiden rajoja Poliisi Nuorisopalvelut Poliisi Terveydenhuolto, päihdehuolto, vanhempainneuvosto järjestöt AVI:n ja Poliisin raportit Nuorisopalvelut Järjestöt Välitön IKÄPÄ-työryhmä Tapahtumajärjestäjät, Poliisi Nollatoleranssi nuorisotapahtumissa Opetussuunnitelma Tapahtumien jälkeinen seurantakokous 14 (17)

15 4.4 Väkivalta TAVOITE VÄKIVALLAN JA SEN UHAN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA A-klinikka, terveysyhtymä, sairaanhoitopiiri, Saatetaan lähisuhdeväkivalta - toimintamallia val- poliisi, kriisikeskus mistelevan työryhmän työ Mobile, perheasiain loppuun neuvottelukeskus Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön kehitettyjen toi- Kehittämispalvelut Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Katuväkivalta Väkivallan uhka (työpaikalla, koulussa) mintamallien juurruttaminen Edistetään tallentavaa kameravalvontaa ydinkeskustassa Tiivistetään turvallisuusyhteistyötä, millä ennaltaehkäistään väkivaltarikoksia Ennakoidaan ongelmat tilaratkaisuissa Turvallisuuskoulutusta annetaan säännöllisesti työpaikoilla Kehitetään työpisteitä siten, ettei kukaan tee työtä täysin yksin, vaan välittömässä läheisyydessä on muita Kaupungin palvelukeskukset Tilapalvelut suunnittelussa, työpaikat omatoimisesti, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot Poliisi AVI:n työsuojelun vastuualue 15 (17)

16 4.5 Työ- ja opiskeluturvallisuus TAVOITE TYÖ JA OPISKELUTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Työpaikkojen työsuojelun Puututaan välittömästi Työpaikkojen esisuojelun yhteistoimintaor- turvallisuusriskeihin miehet ganisaatiot, AVI:n työ- vastuualue Työympäristö Opiskeluympäristö Koulukiusaaminen Parannetaan puutteellisia työskentelyolosuhteita Koulutetaan henkilöstöä jatkuvasti työturvallisuus- ja ensiaputaitojen osalta Työpaikoilla toteutetaan vaarojen selvitys ja arviointi Kehitetään koulukiusaamiseen puuttumisen toimintamalleja, KiVa-koulu, Seuraamuskulttuuri Käytetään hoitoketjua, jonka mukaan tapaturmatilanteissa toimitaan Tehostetaan välituntivalvontaa (esim. 150opp/valvoja) Työpaikat omatoimisesti Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot, AVI Työpaikan riskienkartoituksissa, päivitys vuosittain Työterveyshuollot Työsuojelupäällikkö Työpaikkojen esimiehet Jatketaan opiskeluympäristön nykyaikaistamista Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Työsuojelupäällikkö Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto Projekti 16 (17)

17 5 SUUNNITELMAN SEURANTA Kaupunginlakimies vastaa siitä, että turvallisuussuunnitelma otetaan määräajoin tarkastelun kohteeksi ja että sitä päivitetään tarvittaessa. Kukin päävastuutaho seuraa toimenpiteiden toteutumista omalta osaltaan Listaus turvallisuuteen liittyvistä muista suunnitelmista Suunnitelman nimi Laki, asetus, ohje Päivitystaajuus Laadintataho Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 1362/ Valtuustokausi Kaupunki Tietoturvapolitiikka Valmiuslaki, julkisuus- ja tietosuojalait Valtuustokausi Pelastussuunnitelma Pelastuslaki 379/ , 15 Yksikkö Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi -työkirja Työturvallisuuslaki 738/ Yksikkö Sähkötyöturvallisuusohje Sähköturvallisuuslaki 410/ Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Poistumisturvallisuusselvitys Pelastuslaki 379/ Asumisyksiköt Valvontasuunnitelma Pelastuslaki 379/ Vuosittain Pelastuslaitos Evakuointisuunnitelma Valmiuslaki 1552/ Pelastuslaitos ja kaupunki Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma Työmaan turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Tulityösuunnitelma Valmiussuunnitelma, strateginen osa Valmiussuunnitelma, operatiivinen osa Valmiussuunnitelma, poikkeusoloja koskeva osa Varautumisen ohjekortit Pelastuslaki 379/ Pelastuslaitos Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Pelastuslaki 379/2011 5, SFS5900:2011 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011 Valmiuslaki 1552/2011, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS2010 Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kaupunki Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (salainen) Kaupunki, palvelukeskukset ja pelastuslaitos 17 (17)