JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4. 2 SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Turvallisuuskysely asukkaille..."

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelma SEINÄJOEN KAUPUNKI

2 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Kaupunki Poliisi Pelastuslaitos Asukkaat Yritykset TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄISEMISEKSI Liikkumisturvallisuus Syrjäytyminen Päihteet Väkivalta Työ- ja opiskeluturvallisuus SUUNNITELMAN SEURANTA (17)

3 JOHDANTO Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Ohjelman ydinsisältö muodostuu arjen turvallisuuden näkökulmasta, tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja -ratkaisuista. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteistä noin 2/3 osaa painottuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa todetaan, että paikalliset turvallisuussuunnitelmat päivitetään vähintään kerran neljässä vuodessa aina kunnallisvaalien jälkeen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat otetaan huomioon paikallisten turvallisuussuunnitelmien päivittämisessä. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on asettanut Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman uudistamista varten työryhmän, johon on nimetty: Jari Jokinen, kaupunginlakimies, puheenjohtaja Vesa-Jukka Vornanen, ylläpitopäällikkö, sihteeri Kari Havunen, kunnallistekniikan kaupungininsinööri, jäsen Juha Ahonen, tekniikkakeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Markku Valo, sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Seppo Jokiranta, työsuojelupäällikkö, jäsen Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja, jäsen Kimmo Rantanen, rehtori, jäsen Harri Setälä, pelastuspäällikkö, jäsen Vesa Ojanperä, rikoskomisario, poliisin edustaja Työryhmä on valmistellut turvallisuussuunnitelman. Kaupungin asukkaille on varattu mahdollisuus ilmaista omia ajatuksiaan arjen turvallisuudesta ja turvattomuutta aiheuttavista asioista sekä mahdollisuus tehdä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomake, joka on ollut mahdollista täyttää myös kaupungin www-sivuilla. Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on esitellä ja kuvata kaupungin nykyistä turvallisuustilannetta ja tuoda keskeiset turvattomuutta aiheuttavat tekijät esille sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja turvallisuuden lisäämiseksi. 3 (17)

4 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Seinäjoki on n asukkaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus. Seinäjoen asukasluku on asukasta ( ). Asukasluvultaan Seinäjoki on Suomen 17. suurin kunta. Viime vuosina kaupungin vuosittainen väestönkasvu on ollut enimmillään n. 1,5 % ja vaihdellut lukumääräisesti hengen välillä. Koko 2000-luvun ajan Seinäjoki on ollut maan voimakkaimmin kasvavia keskuksia. Seinäjoen väestö on ikärakenteeltaan muuta maata nuorempaa. Viisivuotisikäryhmistä suurimman muodostavat vuotiaat, joita on henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat (4 156 henkilöä) ja vuotiaat (4 027 henkilöä). Nuorten aikuisten, työikäisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä on varsin korkea. Peruskoulun ja lukion jälkeisestä koulutuksesta vastaavat kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset ja laaja-alainen ammattikorkeakoulu. Seinäjoella toisella ja korkea-asteella opiskelee yhteensä noin henkilöä. Koulutustasovertailussa Seinäjoki sijoittuu maan kärkipäähän; kaupungin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita on 71,4 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Seinäjoella 29,8 %, kun koko maan vastaava prosentti on 27,8. Seinäjoki on alueensa työssäkäyntikeskus. Sen elinkeinorakenne on palvelukeskukselle tyypillinen. Kolme neljäsosaa kaupungin työllisestä työvoimasta työskentelee palveluelinkeinojen piirissä. Suurin yksittäinen toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa työskentelee n seinäjokelaista. Muita merkittäviä palvelutoimialoja ovat tukku- ja vähittäiskauppa, koulutus, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Alkutuotannossa työskentelee vain 868 henkilöä ja teollisuudessa 4275 henkilöä (tiedot elinkeinorakenteesta v. 2010). Alueen suurimmat työnantajat ovat Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Atria Oyj sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Kaupungin työttömyysaste lokakuussa 2012 oli 8,3 %, joka on maan keskiarvoa (9,5 %) alhaisempi, mutta maakunnan keskiarvoa (7,7 %) hieman korkeampi. Seinäjoki on kulttuurin ja kiinnostavien tapahtumien kaupunki. Suurimmat kesätapahtumat ovat Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot. Maakunnan keskuksena Seinäjoki on sekä paikallisille että maakunnan asukkaille suosittu vapaa-ajanvietto ja kohtaamispaikka. Erityinen asema Seinäjoella on voimakkaana kaupan keskuksena. Seinäjoen päämarkkina-alue on koko maan kuudenneksi suurin, maakuntarajat ylittävällä markkina-alueella on noin ihmistä. 4 (17)

5 2 SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE 2.1 Yleistä Vuonna 2011 Seinäjoella tapahtui yhteensä 464 liikenneonnettomuutta. Näistä loukkaantumiseen johti 127 onnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista vuonna 2011 oli 27,3 %. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tuolloin kaksi kappaletta, joissa kuoli kaksi henkilöä. Ensimmäinen kuolonkolari tapahtui kesäkuussa. Onnettomuus oli henkilöauton ja moottoripyörän välinen kolari Stopmerkillä merkityllä risteysalueella (Kasperinviita-Tapiolantie). Toinen henkilöuhrin vaatinut onnettomuus tapahtui joulukuussa ja kyseessä oli kuorma-auton ja henkilöauton välinen nokkakolari (Kitinojantie). Eniten onnettomuuksia tapahtui tammikuussa, yhteensä 63 kappaletta. Seinäjoen asema maakuntakeskuksena näkyy edelleen liikennemäärissä ja onnettomuusluvuissa. Vuonna 2012 koko Seinäjoen alueella yhteensä tapahtui 418 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 91 ihmistä. Onnettomuuksista kolme oli kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuonna 2012 keskustan alueella tapahtui 97 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 22 ihmistä. Onnettomuuksien kasaumakohtia on erityisesti Vapaudentien, Valtionkadun, Ruukintien, Kirkkokadun ja Koulukadun liittymissä. Valtatie 19 kulkee kaupungin katuverkolla ja tuo runsaasti raskasta läpikulkuliikennettä, myös vaarallisten aineiden kuljetuksia, aivan keskusta-alueelle. Vuonna 2012 Seinäjoella tehtiin yhteensä rikosta, joista 3074 oli rikoslakirikoksia. Samaan aikaan liikennerikoksia kirjattiin 1939 kappaletta. Väkivaltarikoksia puolestaan kirjattiin 439 kappaletta, joissa edelliseen vuoteen verrattuna on ollut hienoista nousua. Vaikka kaupungin väkivaltarikosluvut ovat melko korkeat, ei Seinäjokea voida pitää erityisen turvattomana kaupunkina verrattuna samankokoisiin maakuntakeskuksiin. Yleensä väkivallantekoihin liittyy jokin edeltävä toiminta eli joutuminen satunnaisen hyökkäyksen kohteeksi on harvinaista. Väkivaltarikollisuus on keskittynyt Seinäjoen ydinkeskustan alueelle. Poliisin tutkimien väkivaltarikosten perusteella voidaan todeta, että nämä rikokset painottuvat varsin suppealle alueelle ja ajoittuvat suurimmalta osin viikonlopun aamuyön tunneille. Noina aikoina poliisin hälytyspalveluilla on suurin kysyntä ja sen vuoksi kohdennettua valvontaa poliisin toimesta on hankala toteuttaa. Merkittävä osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös päihteiden käytön rahoittaminen erityisesti huumeiden kohdalla tuottaa omaisuusrikollisuutta. Päihteiden käyttäjistä suurin ryhmä on alkoholin väärinkäyttäjät. A-klinikan tilastojen mukaan edelleen yli 70 % hoitokäynneistä johtui alkoholin käytöstä. Asiakkaat juovat enemmän ja väkevämpiä alkoholijuomia, minkä lisäksi valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman asiakkaat ovat myös sekä fyysisesti että psyykkisesti huonokuntoisempia kuin aiemmin. Poliisin tilastojen mukaan Seinäjoella rattijuopumuksesta kiinnijääneiden määrä on noin 300 tapausta/vuosi. Huumausainerikoksia on ollut 210 tapausta vuonna 2010 ja 236 tapausta vuonna Perheriitoja tai perheväkivaltatilanteita, mihin poliisi on saanut tehtävän 281 vuonna 2010 ja 220 vuonna Vuonna 2012 on jälleen kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin näkemyksen mukaan lähes jokaisessa perheväkivaltatehtävässä on päihteiden käytöllä ollut osuutta. Huume- ja lääkeriippuvuus sekä sekakäyttö lisääntyvät päihteitä käyttävien joukossa. Erityisesti nuorten keskuudessa kannabismyönteisyys on suuri huolenaihe niin päihdetyöntekijöille kuin muillekin lasten ja nuorten kanssatyöskenteleville. Terveysneuvontapiste huumeidenkäyttäjille tavoittaa 5 (17)

6 käyttäjiä jonkin verran. Terveysneuvontapiste on toiminut vuodesta 2006 ja käyttäjämäärä on kasvanut vuosittain. A-klinikalla huumeiden, lääkkeiden ja sekakäytön vuoksi asiakkaina on noin 20 % kaikista asiakkaista. Katkaisuhoitoasemalla vieroitushoitoja on edellä mainituille asiakasryhmille noin 20 hoitojaksoa vuosittain. Vuonna 2012 syyskuun loppuun mennessä on päihdekuntoutuksessa ollut asiakkaita alkoholin käytön vuoksi 9 asiakasta ja huumeiden tai sekakäytön vuoksi 11 asiakasta. Opioidiriippuvuudesta kärsiville päihdeongelmaisille aloitettiin joulukuussa 2010 opioidikorvaushoito. Vuoden 2012 aikana korvaushoitoa antavilla k-klinikalla on ollut kaksitoista asiakasta. Päihdepalvelujen työntekijöiden arvioiden mukaan Seinäjoella on noin korvaushoitoa tarvitsevaa opioidiriippuvaista henkilöä. Korvaushoidossa pyritään antamaan lääkehoidon rinnalla psykososiaalista kuntoutusta. Korvaushoito kohentaa asiakkaan elämänlaatua, toimintakykyä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä työ- ja opiskelukykyä. Samalla vähenevät muu laittomien huumeiden ja päihteiden käyttö sekä rikollisuus ja veritartuntariskit. Korvaushoidolla on myös merkittävä myönteinen vaikutus korvaushoidettavien asiakkaiden omaisten mielenterveydelle ja elämänlaadulle. Osa päihteiden väärinkäyttäjistä on syrjäytyneitä. Heillä on usein päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelmia, puutteita elämänhallinnassa sekä asunnottomuutta. Syrjäytyminen voidaan nähdä keskeiseksi tekijäksi myös rikolliselle uralle ajautumisessa. Sen vuoksi syrjäytymistä estävät toimet ovat tärkeitä myös rikostorjunnan ja sen myötä turvallisuuden näkökulmasta. Arvioiden mukaan noin % ikäluokasta on jossain vaiheessa tilanteessa, joka saattaa käynnistää syrjäytymiskehityksen. Tähän kehitykseen puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa edellyttää toimivaa viranomaisyhteistyötä. Hyvä asunto- ja työllisyyspolitiikka on syrjäytymistä estävää. Asuminen on perusasia, jota ilman on vaikeata selviytyä mistään muustakaan asiasta. Asunnottomuus johtuu lähes poikkeuksetta henkilön vaikeasta elämäntilanteesta ja erilaisista ongelmista. Myös päihteillä on tässä ongelmakentässä merkittävä osuus. Esimerkiksi sosiaalitoimen työntekijöiden tiedossa oli asunnottomia yhteensä 23 henkilöä, joista 5 oli huoltokotityyppisissä paikoissa. Ongelmaryhmien asuttaminen on entistä vaikeampaa. Syyskuun loppuun mennessä vuonna 2012 päihdeongelmasta aiheutuneen asunnottomuuden vuoksi on ostettu laitoskuntoutusta tai asumispalveluja 14 henkilölle. Työttömyys saattaa pitkittyessään aiheuttaa syrjäytymistä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta on keskittynyt pitkäaikaistyöttömien henkilöiden tilanteen selvittämiseen ja auttamiseen. Pahimmillaan ihmisillä saattaa olla takanaan jo yli kymmenen vuoden työttömyys. Työvoiman palvelukeskuksessa on löydetty hyviä ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kanssa heidän koulutus- ja työuraa ajatellen. Valitettavasti avoimilta työmarkkinoilta ei löydy tarpeeksi sopivia ja monentasoisia työtehtäviä ja paikkoja, että kaikki ihmiset voisivat työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työttömyys on suurimpana syynä myös toimeentulotuen tarpeeseen. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on Seinäjoella vuoden 2011 tilastotietojen mukaan 2803 ruokakuntaa, joista yksinäisten miesten osuus 1130 ja yksinäisten naisten osuus 964 henkilöä eli yhteensä noin 75 % kaikista toimeentulotukea saavista ruokakunnista. 6 (17)

7 2.2 Turvallisuuskysely asukkaille Osana turvallisuussuunnitelman laatimista kaupunkilaisille on tehty turvallisuuskysely, joka j on jul- kaistu Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin kotisivulla. Turvallisuuskyselyn tavoitteena on ollut sel- vittää kaupunkilaistenn arjen turvattomuutta aiheuttavia asioita, jotta turvallisuutta lisääviä toimenpi- teitä voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin. Kysely on toteutettu sisällöllisesti samanlaisena kuin v (pyydetty nimeämään kolme eniten turvattomuutta aiheuttavaa syytä) kuitenkin niin, että vas- taajien ikä on pyydetty ilmoittamaan. Tarkoitus on ollut verrata ovatko arjen turvattomuutta aiheut- taneet syyt muuttuneet ja poikkeavatko syyt eri ikäryhmissä. Turvallisuuskyselyn saatiin 281 vas- tausta. Vastanneista yli 240 oli ikäluokassaa 18 65, joten ikäjakaumaan perustuva jaottelu ei ole perusteltua. Taulukko 1: Seinäjoen kaupungin turvallisuuskyselyn tulokset 7 (17)

8 Keskeisimmät ehdotukset turvallisuutta edistäviksii toimenpiteiksi: hidasteita ja keskisaarekkeita risteysalueille vaihtuvia nopeusrajoituksia esim. koulujen kohtaan poliisin liikennevalvonnann lisääminenn ja näkyvyyden lisääminen muutoinkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollonn lisääminenn liikennevalistuksen lisääminen parempi valaistus ohitustie anniskelun lopettaminen ravintoloistar a aikaisemmin kameravalvonnan lisääminen turvallisuuspäivät ystävällisen autoilijan kampanja peruspalveluiden parempi resursointi turvallisuusopas kaupunkilaisille julkisen liikenteen kehittäminen liikennevaloja lisää mm. Luomanrant ta Ruukintie Torikatu risteykseenn Avoimissa vastauksissa turvattomuutta aiheuttavista muista syistä suurinn osa liittyy liikenne- turvallisuuteen erityisesti autoilijoiden liikennesääntöjen noudattamattomuuteen (suojateiden tur- vattomuus, vilkkujen käyttämättömyys, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta valojen/ heijastintenn käyttämättömyys). Erityisen vaarallisena risteyksenä todetaan Luomanranta Ruukintie Torikatu risteys. Turvallisuutta edistävät ehdotukset saatetaan sellaisenaan kaupungin toimivaltaisten viranomais- ten ja poliisin tietoon. Ehdotukset huomioidaan työryhmän valitsemissa turvallisuutta edistävissää toimenpide-ehdotuksissa. Vuonna 2007 toteutettuun turvallisuuskyselyyn verrattaessa enitenn turvattomuutta aiheuttavat asiat eivät ole muuttuneet, vaan ne liittyvät edelleen liikkumisturvallisuuteen lähinnä liikennekäyttäytymi- seen ja kaupungin läpiajavan raskaan liikenteen määrään sekä alkoholin a liikakäyttöön ja huumei- den käyttöön sekä niistä aiheutuvaan häiriökäyttäytymiseen. Turvattomuutta aiheuttavien syiden osalta ei voida todeta merkittäviää muutoksia. Turvallisuuskyselyn perusteella vaarallisemmat liikennekohteet: - Luomanranta-Ruukintie-Torikatu risteys - Ruukintie - Kirkkokatu - Penttiläntie - Huhtalantie - Vapaudentie - Savottatie - Sammonkatu - VT 18 Veneskoski- Koura - Munakka-Kitinoja risteys 8 (17)

9 3 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Yksi tärkeä keino turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvallisuussuunnittelu, joka toteutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä. Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Tässä suunnitelmassa ovat mukana: 3.1 Kaupunki Kaupunki on keskeisin toimija edistettäessä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko- ja budjettivaltaa esimerkiksi terveys-, sosiaali- tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se ratkaisee pitkällä aikavälillä kaupungin kehityssuunnan nimenomaan hyvinvoinnin osalta. Kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Perusteena sille, että kunta huolehtii asukkaiden turvallisuudesta voidaan pitää kuntalain 1 :n 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Seinäjoen kaupungissa asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi kaikki kaupungin palvelukeskukset toimivat yhteistyössä poikkihallinnollisesti. 3.2 Poliisi Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Lain hengen mukaan yleisten paikkojen turvallisuuden ylläpitäminen on poliisin perustehtävä. Alueen laajuuden ja tehtävämäärien vuoksi turvallisuuden ylläpidossa lain toisen momentin mukainen yhteistyö on välttämätöntä. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos toimii maakunnallisena poliisilaitoksena, jossa on 18 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Seinäjoella ja poliisiasemat Alavudella, Kauhajoella ja Lapualla. Alajärvellä on poliisin palvelupiste. Kaikilla poliisiasemilla työskentelee poliisimiehiä valvonta- ja hälytystoimintayksiköstä ja rikostorjuntayksiköstä sekä lupahallintoyksikön henkilökuntaa, joten poliisiasemat pystyvät tarjoamaan laajan valikoiman poliisin palveluita koko maakunnan alueella. Poliisi suorittaa alueella vuosittain noin hälytystehtävää. 3.3 Pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät on määritelty pelastuslain 3 :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista. Lisäksi pelastustoimen tehtävänä 9 (17)

10 on yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaaa pelastustoimessa (Kuva 1). Kuva 1. Pelastuslaitoss osallistuu tehtävien yhteen sovittamiseen Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastup uksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omatt pelastussuunnitelmatt pelastusasetuksen mukaisesti. Pelastusvira anomainen koordinoi jaa konsultoi suunnitelmien laadin- nassa sekä suorittaa tarpeelliset tarkastukset. Tarkemmin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelu- tasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. Seinäjoen S kaupungin pelastustoi- minnasta vastaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Paloasemia kaupungin k alueella on kaksi (kau- punkikeskustassa ja Peräseinäjoen taajamassa). 3.4 Asukkaat Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinen merkitys. Vaikka julkisen vallan tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudes- ta, tukeutuu se yhä enemmän tuon tehtävänn hoitamisessa ihmisten luottamukseen ja tukeen. Kan- salaisten ja eri osapuolien vuorovaikutuksen lisääminen ja tiivistäminen on siis suotavaa. Seinäjo- en kaupunki halusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaidenn kanssa joo turvallisuussuunnitel- man valmisteluvaiheessa. 3.5 Yritykset Yrityksillä on merkittävä rooli tietopääoman suojaamisessa, jota voidaan v pitää suomalaisten yritys- ten tärkeimpänä pääomana. Lisäksi yritykset voivat toiminnallaann edistää kilpailua vääristäen yri- tysturvallisuusriskien, mm. harmaan talouden kitkemistä. Yritykset voivat omalla toiminnallaan ja omaisuuden suojaamisella vähentää myös omaisuusrikoksia. 10 (17)

11 4 TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄI- SEMISEKSI Turvallisuussuunnitelmasta vastaava työryhmä on valinnut keskeisimmät kehittämiskohteet Seinäjoen kaupungin turvallisuuden kannalta. Kullekin kehittämiskohteelle on laadittu tavoitteet ja toimenpiteet seuraavaksi valtuustokaudeksi. 4.1 Liikkumisturvallisuus TAVOITE LIIKKUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Raskas läpiajoliikenne pois keskustasta. Ylinopeuksien vähentäminen. Tienkäyttäjien asenteiden parantaminen. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen aseman parantaminen. VT19 ohitustie Tehdään hidasteita (korotettuja suojatietä ja liittymäalueita, töyssyjä sekä keskisaarekkeita) Kohdennetaan liikennevalvontaa ongelmakohteisiin Kehitetään liikenne- ja asennekasvatusta Kaupungissa on liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Teknisen lautakunnan liikennejaosto käsittelee esitykset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet. Kaavojen ja katusuunnitelmien laadinnassa käytetään liikenneturvallisuustekijöiden tarkistuslistaa. Vahvistetaan palvelukeskusten yhteistyötä eri tilojen (koulut, nuorisotilat, ym.) suunnittelun, toteuttamisen ja tarvittavien liikennejärjestelyjen aikaansaamisen osalta. Edistetään pyöräilykypärien ja heijastimien käyttöä Liikennevirasto Poliisi Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupunki, Poliisi, Liikenneturva, ELY ja AVI Vanhusneuvosto Liikenneturva Nuorisopalvelut Poliisi Lasten vanhemmat Jatketaan kuukausittaista onnettomuus seurantaa ja kasaumakohtien tarkastelua. Seurataan toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia Päivitetään määräajoin. 11 (17)

12 4.2 Syrjäytyminen TAVOITE SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA TOIMINNASSA: Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelmlöstö Päivähoidon henki- Vanhemmat Varhainen ehkäiseminen Ikäihmiset ja erityisryhmät Koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö, jossa eri ammattiryhmät huolehtivat yhteistyössä lasten ja nuorten avuntarpeesta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Lapsiperheiden kotipalvelu toimii yhteistyössä neuvolatoiminnan kanssa Kirjaston toiminta merkittävänä informaatiokeskuksena ja internetpalveluiden tarjoajana syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille Nuorisotyön ennakoiva toiminta, jossa noudatetaan ns. nopean puuttumisen mallia ongelmien ilmentyessä Alueellinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Seinäjoen seudulla (Jibbo), joka on osaltaan vanhemmuutta tukevaa toimintaa Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo Lasten ja nuorten tukipalvelukeskus Pilari on aloittanut toimintansa, tavoitteena auttaa lapsia ja perheitä moniammatillisena yhteistyönä matalan kynnyksen periaattein Arvioidaan ja seurataan kaupungin lapsi- ja perhepoliittisen toimenpideohjelman* toteutumista Opintonsa keskeyttäviä nuoria koskevaa yhteistyöverkkoa kehitetään siten, että keskeyttämistä koskeva tieto kulkeutuu kaikille tietoa tarvitseville Vanhempainyhdistysten saaminen kaikkiin kaupungin perusopetuksen kouluihin Lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma tehdään valtuustokausittain Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat Arvioidaan ja seurataan kaupungin Ikääntymispoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman* toteutumista Parannetaan mahdollisuuksia osallistumiseen, vaikuttamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä hy- Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut,, Seurakunta, Pilarin ohjausryhmä seurantatyöryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginkanslia Ikääntymispoliittinen seurantatoimikunta, eri yksiköt Kouluterveydenhuolto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut, eri järjestöt ja urheiluseurat Oppilaitokset, työvoimatoimisto, Kela Toiminnan kohderyhmät esim. päiväkodit Nuorisopalvelut Seinäjoen koulutuskeskus, työvoimatoimisto oppilaiden vanhemmat Vuosisuunnitelmien päivitys Hankeseuranta (seutukunta) Hankeseuranta (seutukunta), jatkuva Sijoittumisraportointi opinto-ohjaajien toimesta, jatkuva Sijoittumisraportointi opintoohjaajan toimesta 12 (17)

13 Työllisyys- ja asuntopolitiikka viin palveluihin ja hoitoon Parannetaan asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä Jatketaan Esteetön rakentaminen -toimikunnan toimintaa Laajennetaan ja kehitetään Seili- ja muita kuljetuspalveluja Ikäkeskus MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT Koulutus, tukihenkilöt, viriketoiminta, päivätoiminta Oikeanlaisten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen Kehitetään ja lisätään vapaaajan toimintaa Valvira valvontaohjeiden noudattaminen asumis- ja kuntoutusyksiköissä ja muissa sosiaalipalveluissa, omavalvonta yksityisissä sosiaalipalveluissa ja palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden seuranta Lisätään mahdollisuuksia työllistyä ja kehitetään välityömarkkinoita Luodaan erilaisia asumisen muotoja: tuettua ja palveluasumista tarvitaan myös asumisen hallinnan menettäneille Yhteiskuntatakuu alle 25v Seinäjoella tarvittaisiin nopeasti päihdeongelmaisille tarkoitettu erityisasumisyksikkö Pitkäaikaistyöttömät kuntakokeiluhanke Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kaupunginkanslia, sosiaali- ja terveyskeskus Asuntopalvelut, sosiaalitoimi- ja terveyskeskus TE-keskus Kumppanit Kaupunginkanslia Liikuntapalvelut, sivistyskeskus, erikoissairaanhoito, järjestöt, seurakunta, yksityinen sektori, sosiaali- ja terveyskeskus vammaisneuvosto vanhusneuvosto Järjestöt liitot, yhdistykset, vapaaehtoistyöntekijät Järjestöt, urheiluseurat Yksityiset palveluntuottajat Työvoimahallinto, yrittäjät Palvelua tuottavat yritykset ja yhteisöt, kriminaalihuoltolaitos, Seinäjoen vuokra-asunnot Kaks-kättä työpaja Yrittäjät KELA, Työvoimahallinto tyytyväisyysmittaukset barometrit Tyytyväisyysmittaukset Asiakaspalautteet * Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen julkaisemat ohjelmat osoitteessa: 13 (17)

14 4.3 Päihteet TAVOITE PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISY TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Päivitetään päihde- ja mielenterveysstrategia järjestöt Palvelukeskukset, Toimikunta Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulottaminen Päihdehuolto AVI kaikkialle Kehotetaan vastuulliseen anniskelupolitiikkaan Poliisi Anniskeluravintolat Alkoholin ja huumeiden käytön ehkäiseminen. Rattijuopumukseen syyllistyneet määrätään päihdeseurantaan Poliisi A-klinikka Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Häiriökäyttäytymisen ehkäiseminen Huumeiden osalta painopisteenä on saatavuuden ehkäiseminen Savuttomuus ja päihteettömyys tapahtumiin Kaupungin tilaisuuksissa keskustelu poliisin kanssa Alle 18-vuotiaiden päihteiden käytön epäilyihin puuttumisen ja hoitoonohjauksen mallin noudattaminen kouluissa Valistus kouluissa Mini-interventio perusterveydenhuollossa (suurkuluttajan tunnistaminen ja puheeksi otto) Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Tarkistetaan suurten tapahtumien alueiden rajoja Poliisi Nuorisopalvelut Poliisi Terveydenhuolto, päihdehuolto, vanhempainneuvosto järjestöt AVI:n ja Poliisin raportit Nuorisopalvelut Järjestöt Välitön IKÄPÄ-työryhmä Tapahtumajärjestäjät, Poliisi Nollatoleranssi nuorisotapahtumissa Opetussuunnitelma Tapahtumien jälkeinen seurantakokous 14 (17)

15 4.4 Väkivalta TAVOITE VÄKIVALLAN JA SEN UHAN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA A-klinikka, terveysyhtymä, sairaanhoitopiiri, Saatetaan lähisuhdeväkivalta - toimintamallia val- poliisi, kriisikeskus mistelevan työryhmän työ Mobile, perheasiain loppuun neuvottelukeskus Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön kehitettyjen toi- Kehittämispalvelut Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Katuväkivalta Väkivallan uhka (työpaikalla, koulussa) mintamallien juurruttaminen Edistetään tallentavaa kameravalvontaa ydinkeskustassa Tiivistetään turvallisuusyhteistyötä, millä ennaltaehkäistään väkivaltarikoksia Ennakoidaan ongelmat tilaratkaisuissa Turvallisuuskoulutusta annetaan säännöllisesti työpaikoilla Kehitetään työpisteitä siten, ettei kukaan tee työtä täysin yksin, vaan välittömässä läheisyydessä on muita Kaupungin palvelukeskukset Tilapalvelut suunnittelussa, työpaikat omatoimisesti, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot Poliisi AVI:n työsuojelun vastuualue 15 (17)

16 4.5 Työ- ja opiskeluturvallisuus TAVOITE TYÖ JA OPISKELUTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Työpaikkojen työsuojelun Puututaan välittömästi Työpaikkojen esisuojelun yhteistoimintaor- turvallisuusriskeihin miehet ganisaatiot, AVI:n työ- vastuualue Työympäristö Opiskeluympäristö Koulukiusaaminen Parannetaan puutteellisia työskentelyolosuhteita Koulutetaan henkilöstöä jatkuvasti työturvallisuus- ja ensiaputaitojen osalta Työpaikoilla toteutetaan vaarojen selvitys ja arviointi Kehitetään koulukiusaamiseen puuttumisen toimintamalleja, KiVa-koulu, Seuraamuskulttuuri Käytetään hoitoketjua, jonka mukaan tapaturmatilanteissa toimitaan Tehostetaan välituntivalvontaa (esim. 150opp/valvoja) Työpaikat omatoimisesti Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot, AVI Työpaikan riskienkartoituksissa, päivitys vuosittain Työterveyshuollot Työsuojelupäällikkö Työpaikkojen esimiehet Jatketaan opiskeluympäristön nykyaikaistamista Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Työsuojelupäällikkö Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto Projekti 16 (17)

17 5 SUUNNITELMAN SEURANTA Kaupunginlakimies vastaa siitä, että turvallisuussuunnitelma otetaan määräajoin tarkastelun kohteeksi ja että sitä päivitetään tarvittaessa. Kukin päävastuutaho seuraa toimenpiteiden toteutumista omalta osaltaan Listaus turvallisuuteen liittyvistä muista suunnitelmista Suunnitelman nimi Laki, asetus, ohje Päivitystaajuus Laadintataho Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 1362/ Valtuustokausi Kaupunki Tietoturvapolitiikka Valmiuslaki, julkisuus- ja tietosuojalait Valtuustokausi Pelastussuunnitelma Pelastuslaki 379/ , 15 Yksikkö Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi -työkirja Työturvallisuuslaki 738/ Yksikkö Sähkötyöturvallisuusohje Sähköturvallisuuslaki 410/ Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Poistumisturvallisuusselvitys Pelastuslaki 379/ Asumisyksiköt Valvontasuunnitelma Pelastuslaki 379/ Vuosittain Pelastuslaitos Evakuointisuunnitelma Valmiuslaki 1552/ Pelastuslaitos ja kaupunki Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma Työmaan turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Tulityösuunnitelma Valmiussuunnitelma, strateginen osa Valmiussuunnitelma, operatiivinen osa Valmiussuunnitelma, poikkeusoloja koskeva osa Varautumisen ohjekortit Pelastuslaki 379/ Pelastuslaitos Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Pelastuslaki 379/2011 5, SFS5900:2011 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011 Valmiuslaki 1552/2011, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS2010 Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kaupunki Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (salainen) Kaupunki, palvelukeskukset ja pelastuslaitos 17 (17)

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä Erityisryhmien tuetun asumisen nykyisyys- ja tulevaisuus sekä turvallisuus ja asumislähtöisyys Kunta palvelujen tilaajana ( ja tuottajana) Patrik Silfverberg/ Vantaan kaupungin Päihdepalvelut XX Valtakunnalliset

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli European Public Sector Award Winner 2013 Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kuntatasolle Kemi 30.9.2014 Pelastusylitarkastaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Nuorisotyöttömyys vähenee Työvoiman työmarkkinakelpoisuuden parantuminen Työvoiman työmarkkinoilta poistumisen ehkäisy Nuorisotakuutoimet(työpaja,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot