JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4. 2 SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Turvallisuuskysely asukkaille..."

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelma SEINÄJOEN KAUPUNKI

2 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE Yleistä Turvallisuuskysely asukkaille TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Kaupunki Poliisi Pelastuslaitos Asukkaat Yritykset TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄISEMISEKSI Liikkumisturvallisuus Syrjäytyminen Päihteet Väkivalta Työ- ja opiskeluturvallisuus SUUNNITELMAN SEURANTA (17)

3 JOHDANTO Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Ohjelman ydinsisältö muodostuu arjen turvallisuuden näkökulmasta, tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja -ratkaisuista. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteistä noin 2/3 osaa painottuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa todetaan, että paikalliset turvallisuussuunnitelmat päivitetään vähintään kerran neljässä vuodessa aina kunnallisvaalien jälkeen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat otetaan huomioon paikallisten turvallisuussuunnitelmien päivittämisessä. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on asettanut Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman uudistamista varten työryhmän, johon on nimetty: Jari Jokinen, kaupunginlakimies, puheenjohtaja Vesa-Jukka Vornanen, ylläpitopäällikkö, sihteeri Kari Havunen, kunnallistekniikan kaupungininsinööri, jäsen Juha Ahonen, tekniikkakeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Markku Valo, sosiaali- ja terveyskeskuksen hallintopäällikkö, jäsen Seppo Jokiranta, työsuojelupäällikkö, jäsen Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja, jäsen Kimmo Rantanen, rehtori, jäsen Harri Setälä, pelastuspäällikkö, jäsen Vesa Ojanperä, rikoskomisario, poliisin edustaja Työryhmä on valmistellut turvallisuussuunnitelman. Kaupungin asukkaille on varattu mahdollisuus ilmaista omia ajatuksiaan arjen turvallisuudesta ja turvattomuutta aiheuttavista asioista sekä mahdollisuus tehdä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomake, joka on ollut mahdollista täyttää myös kaupungin www-sivuilla. Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on esitellä ja kuvata kaupungin nykyistä turvallisuustilannetta ja tuoda keskeiset turvattomuutta aiheuttavat tekijät esille sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja turvallisuuden lisäämiseksi. 3 (17)

4 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Seinäjoki on n asukkaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus. Seinäjoen asukasluku on asukasta ( ). Asukasluvultaan Seinäjoki on Suomen 17. suurin kunta. Viime vuosina kaupungin vuosittainen väestönkasvu on ollut enimmillään n. 1,5 % ja vaihdellut lukumääräisesti hengen välillä. Koko 2000-luvun ajan Seinäjoki on ollut maan voimakkaimmin kasvavia keskuksia. Seinäjoen väestö on ikärakenteeltaan muuta maata nuorempaa. Viisivuotisikäryhmistä suurimman muodostavat vuotiaat, joita on henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat vuotiaat (4 156 henkilöä) ja vuotiaat (4 027 henkilöä). Nuorten aikuisten, työikäisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä on varsin korkea. Peruskoulun ja lukion jälkeisestä koulutuksesta vastaavat kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset ja laaja-alainen ammattikorkeakoulu. Seinäjoella toisella ja korkea-asteella opiskelee yhteensä noin henkilöä. Koulutustasovertailussa Seinäjoki sijoittuu maan kärkipäähän; kaupungin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tutkinnon suorittaneita on 71,4 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Seinäjoella 29,8 %, kun koko maan vastaava prosentti on 27,8. Seinäjoki on alueensa työssäkäyntikeskus. Sen elinkeinorakenne on palvelukeskukselle tyypillinen. Kolme neljäsosaa kaupungin työllisestä työvoimasta työskentelee palveluelinkeinojen piirissä. Suurin yksittäinen toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa työskentelee n seinäjokelaista. Muita merkittäviä palvelutoimialoja ovat tukku- ja vähittäiskauppa, koulutus, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi. Alkutuotannossa työskentelee vain 868 henkilöä ja teollisuudessa 4275 henkilöä (tiedot elinkeinorakenteesta v. 2010). Alueen suurimmat työnantajat ovat Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Atria Oyj sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Kaupungin työttömyysaste lokakuussa 2012 oli 8,3 %, joka on maan keskiarvoa (9,5 %) alhaisempi, mutta maakunnan keskiarvoa (7,7 %) hieman korkeampi. Seinäjoki on kulttuurin ja kiinnostavien tapahtumien kaupunki. Suurimmat kesätapahtumat ovat Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot. Maakunnan keskuksena Seinäjoki on sekä paikallisille että maakunnan asukkaille suosittu vapaa-ajanvietto ja kohtaamispaikka. Erityinen asema Seinäjoella on voimakkaana kaupan keskuksena. Seinäjoen päämarkkina-alue on koko maan kuudenneksi suurin, maakuntarajat ylittävällä markkina-alueella on noin ihmistä. 4 (17)

5 2 SEINÄJOEN TURVALLISUUSTILANNE 2.1 Yleistä Vuonna 2011 Seinäjoella tapahtui yhteensä 464 liikenneonnettomuutta. Näistä loukkaantumiseen johti 127 onnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 168 henkilöä. Loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista vuonna 2011 oli 27,3 %. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tuolloin kaksi kappaletta, joissa kuoli kaksi henkilöä. Ensimmäinen kuolonkolari tapahtui kesäkuussa. Onnettomuus oli henkilöauton ja moottoripyörän välinen kolari Stopmerkillä merkityllä risteysalueella (Kasperinviita-Tapiolantie). Toinen henkilöuhrin vaatinut onnettomuus tapahtui joulukuussa ja kyseessä oli kuorma-auton ja henkilöauton välinen nokkakolari (Kitinojantie). Eniten onnettomuuksia tapahtui tammikuussa, yhteensä 63 kappaletta. Seinäjoen asema maakuntakeskuksena näkyy edelleen liikennemäärissä ja onnettomuusluvuissa. Vuonna 2012 koko Seinäjoen alueella yhteensä tapahtui 418 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 91 ihmistä. Onnettomuuksista kolme oli kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuonna 2012 keskustan alueella tapahtui 97 liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 22 ihmistä. Onnettomuuksien kasaumakohtia on erityisesti Vapaudentien, Valtionkadun, Ruukintien, Kirkkokadun ja Koulukadun liittymissä. Valtatie 19 kulkee kaupungin katuverkolla ja tuo runsaasti raskasta läpikulkuliikennettä, myös vaarallisten aineiden kuljetuksia, aivan keskusta-alueelle. Vuonna 2012 Seinäjoella tehtiin yhteensä rikosta, joista 3074 oli rikoslakirikoksia. Samaan aikaan liikennerikoksia kirjattiin 1939 kappaletta. Väkivaltarikoksia puolestaan kirjattiin 439 kappaletta, joissa edelliseen vuoteen verrattuna on ollut hienoista nousua. Vaikka kaupungin väkivaltarikosluvut ovat melko korkeat, ei Seinäjokea voida pitää erityisen turvattomana kaupunkina verrattuna samankokoisiin maakuntakeskuksiin. Yleensä väkivallantekoihin liittyy jokin edeltävä toiminta eli joutuminen satunnaisen hyökkäyksen kohteeksi on harvinaista. Väkivaltarikollisuus on keskittynyt Seinäjoen ydinkeskustan alueelle. Poliisin tutkimien väkivaltarikosten perusteella voidaan todeta, että nämä rikokset painottuvat varsin suppealle alueelle ja ajoittuvat suurimmalta osin viikonlopun aamuyön tunneille. Noina aikoina poliisin hälytyspalveluilla on suurin kysyntä ja sen vuoksi kohdennettua valvontaa poliisin toimesta on hankala toteuttaa. Merkittävä osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös päihteiden käytön rahoittaminen erityisesti huumeiden kohdalla tuottaa omaisuusrikollisuutta. Päihteiden käyttäjistä suurin ryhmä on alkoholin väärinkäyttäjät. A-klinikan tilastojen mukaan edelleen yli 70 % hoitokäynneistä johtui alkoholin käytöstä. Asiakkaat juovat enemmän ja väkevämpiä alkoholijuomia, minkä lisäksi valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman asiakkaat ovat myös sekä fyysisesti että psyykkisesti huonokuntoisempia kuin aiemmin. Poliisin tilastojen mukaan Seinäjoella rattijuopumuksesta kiinnijääneiden määrä on noin 300 tapausta/vuosi. Huumausainerikoksia on ollut 210 tapausta vuonna 2010 ja 236 tapausta vuonna Perheriitoja tai perheväkivaltatilanteita, mihin poliisi on saanut tehtävän 281 vuonna 2010 ja 220 vuonna Vuonna 2012 on jälleen kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin näkemyksen mukaan lähes jokaisessa perheväkivaltatehtävässä on päihteiden käytöllä ollut osuutta. Huume- ja lääkeriippuvuus sekä sekakäyttö lisääntyvät päihteitä käyttävien joukossa. Erityisesti nuorten keskuudessa kannabismyönteisyys on suuri huolenaihe niin päihdetyöntekijöille kuin muillekin lasten ja nuorten kanssatyöskenteleville. Terveysneuvontapiste huumeidenkäyttäjille tavoittaa 5 (17)

6 käyttäjiä jonkin verran. Terveysneuvontapiste on toiminut vuodesta 2006 ja käyttäjämäärä on kasvanut vuosittain. A-klinikalla huumeiden, lääkkeiden ja sekakäytön vuoksi asiakkaina on noin 20 % kaikista asiakkaista. Katkaisuhoitoasemalla vieroitushoitoja on edellä mainituille asiakasryhmille noin 20 hoitojaksoa vuosittain. Vuonna 2012 syyskuun loppuun mennessä on päihdekuntoutuksessa ollut asiakkaita alkoholin käytön vuoksi 9 asiakasta ja huumeiden tai sekakäytön vuoksi 11 asiakasta. Opioidiriippuvuudesta kärsiville päihdeongelmaisille aloitettiin joulukuussa 2010 opioidikorvaushoito. Vuoden 2012 aikana korvaushoitoa antavilla k-klinikalla on ollut kaksitoista asiakasta. Päihdepalvelujen työntekijöiden arvioiden mukaan Seinäjoella on noin korvaushoitoa tarvitsevaa opioidiriippuvaista henkilöä. Korvaushoidossa pyritään antamaan lääkehoidon rinnalla psykososiaalista kuntoutusta. Korvaushoito kohentaa asiakkaan elämänlaatua, toimintakykyä, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä työ- ja opiskelukykyä. Samalla vähenevät muu laittomien huumeiden ja päihteiden käyttö sekä rikollisuus ja veritartuntariskit. Korvaushoidolla on myös merkittävä myönteinen vaikutus korvaushoidettavien asiakkaiden omaisten mielenterveydelle ja elämänlaadulle. Osa päihteiden väärinkäyttäjistä on syrjäytyneitä. Heillä on usein päihdeongelman lisäksi mielenterveysongelmia, puutteita elämänhallinnassa sekä asunnottomuutta. Syrjäytyminen voidaan nähdä keskeiseksi tekijäksi myös rikolliselle uralle ajautumisessa. Sen vuoksi syrjäytymistä estävät toimet ovat tärkeitä myös rikostorjunnan ja sen myötä turvallisuuden näkökulmasta. Arvioiden mukaan noin % ikäluokasta on jossain vaiheessa tilanteessa, joka saattaa käynnistää syrjäytymiskehityksen. Tähän kehitykseen puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa edellyttää toimivaa viranomaisyhteistyötä. Hyvä asunto- ja työllisyyspolitiikka on syrjäytymistä estävää. Asuminen on perusasia, jota ilman on vaikeata selviytyä mistään muustakaan asiasta. Asunnottomuus johtuu lähes poikkeuksetta henkilön vaikeasta elämäntilanteesta ja erilaisista ongelmista. Myös päihteillä on tässä ongelmakentässä merkittävä osuus. Esimerkiksi sosiaalitoimen työntekijöiden tiedossa oli asunnottomia yhteensä 23 henkilöä, joista 5 oli huoltokotityyppisissä paikoissa. Ongelmaryhmien asuttaminen on entistä vaikeampaa. Syyskuun loppuun mennessä vuonna 2012 päihdeongelmasta aiheutuneen asunnottomuuden vuoksi on ostettu laitoskuntoutusta tai asumispalveluja 14 henkilölle. Työttömyys saattaa pitkittyessään aiheuttaa syrjäytymistä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta on keskittynyt pitkäaikaistyöttömien henkilöiden tilanteen selvittämiseen ja auttamiseen. Pahimmillaan ihmisillä saattaa olla takanaan jo yli kymmenen vuoden työttömyys. Työvoiman palvelukeskuksessa on löydetty hyviä ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kanssa heidän koulutus- ja työuraa ajatellen. Valitettavasti avoimilta työmarkkinoilta ei löydy tarpeeksi sopivia ja monentasoisia työtehtäviä ja paikkoja, että kaikki ihmiset voisivat työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työttömyys on suurimpana syynä myös toimeentulotuen tarpeeseen. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on Seinäjoella vuoden 2011 tilastotietojen mukaan 2803 ruokakuntaa, joista yksinäisten miesten osuus 1130 ja yksinäisten naisten osuus 964 henkilöä eli yhteensä noin 75 % kaikista toimeentulotukea saavista ruokakunnista. 6 (17)

7 2.2 Turvallisuuskysely asukkaille Osana turvallisuussuunnitelman laatimista kaupunkilaisille on tehty turvallisuuskysely, joka j on jul- kaistu Seinäjoen Sanomissa ja kaupungin kotisivulla. Turvallisuuskyselyn tavoitteena on ollut sel- vittää kaupunkilaistenn arjen turvattomuutta aiheuttavia asioita, jotta turvallisuutta lisääviä toimenpi- teitä voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin. Kysely on toteutettu sisällöllisesti samanlaisena kuin v (pyydetty nimeämään kolme eniten turvattomuutta aiheuttavaa syytä) kuitenkin niin, että vas- taajien ikä on pyydetty ilmoittamaan. Tarkoitus on ollut verrata ovatko arjen turvattomuutta aiheut- taneet syyt muuttuneet ja poikkeavatko syyt eri ikäryhmissä. Turvallisuuskyselyn saatiin 281 vas- tausta. Vastanneista yli 240 oli ikäluokassaa 18 65, joten ikäjakaumaan perustuva jaottelu ei ole perusteltua. Taulukko 1: Seinäjoen kaupungin turvallisuuskyselyn tulokset 7 (17)

8 Keskeisimmät ehdotukset turvallisuutta edistäviksii toimenpiteiksi: hidasteita ja keskisaarekkeita risteysalueille vaihtuvia nopeusrajoituksia esim. koulujen kohtaan poliisin liikennevalvonnann lisääminenn ja näkyvyyden lisääminen muutoinkin ennaltaehkäisevän terveydenhuollonn lisääminenn liikennevalistuksen lisääminen parempi valaistus ohitustie anniskelun lopettaminen ravintoloistar a aikaisemmin kameravalvonnan lisääminen turvallisuuspäivät ystävällisen autoilijan kampanja peruspalveluiden parempi resursointi turvallisuusopas kaupunkilaisille julkisen liikenteen kehittäminen liikennevaloja lisää mm. Luomanrant ta Ruukintie Torikatu risteykseenn Avoimissa vastauksissa turvattomuutta aiheuttavista muista syistä suurinn osa liittyy liikenne- turvallisuuteen erityisesti autoilijoiden liikennesääntöjen noudattamattomuuteen (suojateiden tur- vattomuus, vilkkujen käyttämättömyys, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta valojen/ heijastintenn käyttämättömyys). Erityisen vaarallisena risteyksenä todetaan Luomanranta Ruukintie Torikatu risteys. Turvallisuutta edistävät ehdotukset saatetaan sellaisenaan kaupungin toimivaltaisten viranomais- ten ja poliisin tietoon. Ehdotukset huomioidaan työryhmän valitsemissa turvallisuutta edistävissää toimenpide-ehdotuksissa. Vuonna 2007 toteutettuun turvallisuuskyselyyn verrattaessa enitenn turvattomuutta aiheuttavat asiat eivät ole muuttuneet, vaan ne liittyvät edelleen liikkumisturvallisuuteen lähinnä liikennekäyttäytymi- seen ja kaupungin läpiajavan raskaan liikenteen määrään sekä alkoholin a liikakäyttöön ja huumei- den käyttöön sekä niistä aiheutuvaan häiriökäyttäytymiseen. Turvattomuutta aiheuttavien syiden osalta ei voida todeta merkittäviää muutoksia. Turvallisuuskyselyn perusteella vaarallisemmat liikennekohteet: - Luomanranta-Ruukintie-Torikatu risteys - Ruukintie - Kirkkokatu - Penttiläntie - Huhtalantie - Vapaudentie - Savottatie - Sammonkatu - VT 18 Veneskoski- Koura - Munakka-Kitinoja risteys 8 (17)

9 3 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Yksi tärkeä keino turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvallisuussuunnittelu, joka toteutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä. Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Tässä suunnitelmassa ovat mukana: 3.1 Kaupunki Kaupunki on keskeisin toimija edistettäessä asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Käyttäessään sille kuuluvaa päätöksenteko- ja budjettivaltaa esimerkiksi terveys-, sosiaali- tai kouluasioissa tai laatiessaan asemakaavoja se ratkaisee pitkällä aikavälillä kaupungin kehityssuunnan nimenomaan hyvinvoinnin osalta. Kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Perusteena sille, että kunta huolehtii asukkaiden turvallisuudesta voidaan pitää kuntalain 1 :n 3 momenttia, jonka mukaan kunnan tehtävä on pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Seinäjoen kaupungissa asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi kaikki kaupungin palvelukeskukset toimivat yhteistyössä poikkihallinnollisesti. 3.2 Poliisi Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Lain hengen mukaan yleisten paikkojen turvallisuuden ylläpitäminen on poliisin perustehtävä. Alueen laajuuden ja tehtävämäärien vuoksi turvallisuuden ylläpidossa lain toisen momentin mukainen yhteistyö on välttämätöntä. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos toimii maakunnallisena poliisilaitoksena, jossa on 18 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Seinäjoella ja poliisiasemat Alavudella, Kauhajoella ja Lapualla. Alajärvellä on poliisin palvelupiste. Kaikilla poliisiasemilla työskentelee poliisimiehiä valvonta- ja hälytystoimintayksiköstä ja rikostorjuntayksiköstä sekä lupahallintoyksikön henkilökuntaa, joten poliisiasemat pystyvät tarjoamaan laajan valikoiman poliisin palveluita koko maakunnan alueella. Poliisi suorittaa alueella vuosittain noin hälytystehtävää. 3.3 Pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät on määritelty pelastuslain 3 :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista. Lisäksi pelastustoimen tehtävänä 9 (17)

10 on yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaaa pelastustoimessa (Kuva 1). Kuva 1. Pelastuslaitoss osallistuu tehtävien yhteen sovittamiseen Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastup uksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omatt pelastussuunnitelmatt pelastusasetuksen mukaisesti. Pelastusvira anomainen koordinoi jaa konsultoi suunnitelmien laadin- nassa sekä suorittaa tarpeelliset tarkastukset. Tarkemmin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelu- tasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. Seinäjoen S kaupungin pelastustoi- minnasta vastaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Paloasemia kaupungin k alueella on kaksi (kau- punkikeskustassa ja Peräseinäjoen taajamassa). 3.4 Asukkaat Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinen merkitys. Vaikka julkisen vallan tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudes- ta, tukeutuu se yhä enemmän tuon tehtävänn hoitamisessa ihmisten luottamukseen ja tukeen. Kan- salaisten ja eri osapuolien vuorovaikutuksen lisääminen ja tiivistäminen on siis suotavaa. Seinäjo- en kaupunki halusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaidenn kanssa joo turvallisuussuunnitel- man valmisteluvaiheessa. 3.5 Yritykset Yrityksillä on merkittävä rooli tietopääoman suojaamisessa, jota voidaan v pitää suomalaisten yritys- ten tärkeimpänä pääomana. Lisäksi yritykset voivat toiminnallaann edistää kilpailua vääristäen yri- tysturvallisuusriskien, mm. harmaan talouden kitkemistä. Yritykset voivat omalla toiminnallaan ja omaisuuden suojaamisella vähentää myös omaisuusrikoksia. 10 (17)

11 4 TOIMENPITEET ARJEN TURVALLISUUTTA HEIKENTÄVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI JA NIIDEN ENNALTA EHKÄI- SEMISEKSI Turvallisuussuunnitelmasta vastaava työryhmä on valinnut keskeisimmät kehittämiskohteet Seinäjoen kaupungin turvallisuuden kannalta. Kullekin kehittämiskohteelle on laadittu tavoitteet ja toimenpiteet seuraavaksi valtuustokaudeksi. 4.1 Liikkumisturvallisuus TAVOITE LIIKKUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Raskas läpiajoliikenne pois keskustasta. Ylinopeuksien vähentäminen. Tienkäyttäjien asenteiden parantaminen. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen aseman parantaminen. VT19 ohitustie Tehdään hidasteita (korotettuja suojatietä ja liittymäalueita, töyssyjä sekä keskisaarekkeita) Kohdennetaan liikennevalvontaa ongelmakohteisiin Kehitetään liikenne- ja asennekasvatusta Kaupungissa on liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Teknisen lautakunnan liikennejaosto käsittelee esitykset ja niiden perusteella toteutettavat toimenpiteet. Kaavojen ja katusuunnitelmien laadinnassa käytetään liikenneturvallisuustekijöiden tarkistuslistaa. Vahvistetaan palvelukeskusten yhteistyötä eri tilojen (koulut, nuorisotilat, ym.) suunnittelun, toteuttamisen ja tarvittavien liikennejärjestelyjen aikaansaamisen osalta. Edistetään pyöräilykypärien ja heijastimien käyttöä Liikennevirasto Poliisi Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupungin palvelukeskukset Kaupunki, Poliisi, Liikenneturva, ELY ja AVI Vanhusneuvosto Liikenneturva Nuorisopalvelut Poliisi Lasten vanhemmat Jatketaan kuukausittaista onnettomuus seurantaa ja kasaumakohtien tarkastelua. Seurataan toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia Päivitetään määräajoin. 11 (17)

12 4.2 Syrjäytyminen TAVOITE SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA TOIMINNASSA: Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelmlöstö Päivähoidon henki- Vanhemmat Varhainen ehkäiseminen Ikäihmiset ja erityisryhmät Koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö, jossa eri ammattiryhmät huolehtivat yhteistyössä lasten ja nuorten avuntarpeesta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Lapsiperheiden kotipalvelu toimii yhteistyössä neuvolatoiminnan kanssa Kirjaston toiminta merkittävänä informaatiokeskuksena ja internetpalveluiden tarjoajana syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille Nuorisotyön ennakoiva toiminta, jossa noudatetaan ns. nopean puuttumisen mallia ongelmien ilmentyessä Alueellinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Seinäjoen seudulla (Jibbo), joka on osaltaan vanhemmuutta tukevaa toimintaa Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo Lasten ja nuorten tukipalvelukeskus Pilari on aloittanut toimintansa, tavoitteena auttaa lapsia ja perheitä moniammatillisena yhteistyönä matalan kynnyksen periaattein Arvioidaan ja seurataan kaupungin lapsi- ja perhepoliittisen toimenpideohjelman* toteutumista Opintonsa keskeyttäviä nuoria koskevaa yhteistyöverkkoa kehitetään siten, että keskeyttämistä koskeva tieto kulkeutuu kaikille tietoa tarvitseville Vanhempainyhdistysten saaminen kaikkiin kaupungin perusopetuksen kouluihin Lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma tehdään valtuustokausittain Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmat Arvioidaan ja seurataan kaupungin Ikääntymispoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman* toteutumista Parannetaan mahdollisuuksia osallistumiseen, vaikuttamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä hy- Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut,, Seurakunta, Pilarin ohjausryhmä seurantatyöryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginkanslia Ikääntymispoliittinen seurantatoimikunta, eri yksiköt Kouluterveydenhuolto Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut, eri järjestöt ja urheiluseurat Oppilaitokset, työvoimatoimisto, Kela Toiminnan kohderyhmät esim. päiväkodit Nuorisopalvelut Seinäjoen koulutuskeskus, työvoimatoimisto oppilaiden vanhemmat Vuosisuunnitelmien päivitys Hankeseuranta (seutukunta) Hankeseuranta (seutukunta), jatkuva Sijoittumisraportointi opinto-ohjaajien toimesta, jatkuva Sijoittumisraportointi opintoohjaajan toimesta 12 (17)

13 Työllisyys- ja asuntopolitiikka viin palveluihin ja hoitoon Parannetaan asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä Jatketaan Esteetön rakentaminen -toimikunnan toimintaa Laajennetaan ja kehitetään Seili- ja muita kuljetuspalveluja Ikäkeskus MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAT Koulutus, tukihenkilöt, viriketoiminta, päivätoiminta Oikeanlaisten palveluiden turvaaminen ja kehittäminen Kehitetään ja lisätään vapaaajan toimintaa Valvira valvontaohjeiden noudattaminen asumis- ja kuntoutusyksiköissä ja muissa sosiaalipalveluissa, omavalvonta yksityisissä sosiaalipalveluissa ja palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden seuranta Lisätään mahdollisuuksia työllistyä ja kehitetään välityömarkkinoita Luodaan erilaisia asumisen muotoja: tuettua ja palveluasumista tarvitaan myös asumisen hallinnan menettäneille Yhteiskuntatakuu alle 25v Seinäjoella tarvittaisiin nopeasti päihdeongelmaisille tarkoitettu erityisasumisyksikkö Pitkäaikaistyöttömät kuntakokeiluhanke Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kaupunginkanslia, sosiaali- ja terveyskeskus Asuntopalvelut, sosiaalitoimi- ja terveyskeskus TE-keskus Kumppanit Kaupunginkanslia Liikuntapalvelut, sivistyskeskus, erikoissairaanhoito, järjestöt, seurakunta, yksityinen sektori, sosiaali- ja terveyskeskus vammaisneuvosto vanhusneuvosto Järjestöt liitot, yhdistykset, vapaaehtoistyöntekijät Järjestöt, urheiluseurat Yksityiset palveluntuottajat Työvoimahallinto, yrittäjät Palvelua tuottavat yritykset ja yhteisöt, kriminaalihuoltolaitos, Seinäjoen vuokra-asunnot Kaks-kättä työpaja Yrittäjät KELA, Työvoimahallinto tyytyväisyysmittaukset barometrit Tyytyväisyysmittaukset Asiakaspalautteet * Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen julkaisemat ohjelmat osoitteessa: 13 (17)

14 4.3 Päihteet TAVOITE PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISY TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Päivitetään päihde- ja mielenterveysstrategia järjestöt Palvelukeskukset, Toimikunta Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulottaminen Päihdehuolto AVI kaikkialle Kehotetaan vastuulliseen anniskelupolitiikkaan Poliisi Anniskeluravintolat Alkoholin ja huumeiden käytön ehkäiseminen. Rattijuopumukseen syyllistyneet määrätään päihdeseurantaan Poliisi A-klinikka Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Häiriökäyttäytymisen ehkäiseminen Huumeiden osalta painopisteenä on saatavuuden ehkäiseminen Savuttomuus ja päihteettömyys tapahtumiin Kaupungin tilaisuuksissa keskustelu poliisin kanssa Alle 18-vuotiaiden päihteiden käytön epäilyihin puuttumisen ja hoitoonohjauksen mallin noudattaminen kouluissa Valistus kouluissa Mini-interventio perusterveydenhuollossa (suurkuluttajan tunnistaminen ja puheeksi otto) Ikäihmisten päihteiden käytön ehkäiseminen Tarkistetaan suurten tapahtumien alueiden rajoja Poliisi Nuorisopalvelut Poliisi Terveydenhuolto, päihdehuolto, vanhempainneuvosto järjestöt AVI:n ja Poliisin raportit Nuorisopalvelut Järjestöt Välitön IKÄPÄ-työryhmä Tapahtumajärjestäjät, Poliisi Nollatoleranssi nuorisotapahtumissa Opetussuunnitelma Tapahtumien jälkeinen seurantakokous 14 (17)

15 4.4 Väkivalta TAVOITE VÄKIVALLAN JA SEN UHAN EHKÄISEMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA A-klinikka, terveysyhtymä, sairaanhoitopiiri, Saatetaan lähisuhdeväkivalta - toimintamallia val- poliisi, kriisikeskus mistelevan työryhmän työ Mobile, perheasiain loppuun neuvottelukeskus Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön kehitettyjen toi- Kehittämispalvelut Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Katuväkivalta Väkivallan uhka (työpaikalla, koulussa) mintamallien juurruttaminen Edistetään tallentavaa kameravalvontaa ydinkeskustassa Tiivistetään turvallisuusyhteistyötä, millä ennaltaehkäistään väkivaltarikoksia Ennakoidaan ongelmat tilaratkaisuissa Turvallisuuskoulutusta annetaan säännöllisesti työpaikoilla Kehitetään työpisteitä siten, ettei kukaan tee työtä täysin yksin, vaan välittömässä läheisyydessä on muita Kaupungin palvelukeskukset Tilapalvelut suunnittelussa, työpaikat omatoimisesti, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot Poliisi AVI:n työsuojelun vastuualue 15 (17)

16 4.5 Työ- ja opiskeluturvallisuus TAVOITE TYÖ JA OPISKELUTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TARKENNUKSET TOIMENPITEET PÄÄVASTUUTAHO KUMPPANIT SEURANTA Työpaikkojen työsuojelun Puututaan välittömästi Työpaikkojen esisuojelun yhteistoimintaor- turvallisuusriskeihin miehet ganisaatiot, AVI:n työ- vastuualue Työympäristö Opiskeluympäristö Koulukiusaaminen Parannetaan puutteellisia työskentelyolosuhteita Koulutetaan henkilöstöä jatkuvasti työturvallisuus- ja ensiaputaitojen osalta Työpaikoilla toteutetaan vaarojen selvitys ja arviointi Kehitetään koulukiusaamiseen puuttumisen toimintamalleja, KiVa-koulu, Seuraamuskulttuuri Käytetään hoitoketjua, jonka mukaan tapaturmatilanteissa toimitaan Tehostetaan välituntivalvontaa (esim. 150opp/valvoja) Työpaikat omatoimisesti Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiot, AVI Työpaikan riskienkartoituksissa, päivitys vuosittain Työterveyshuollot Työsuojelupäällikkö Työpaikkojen esimiehet Jatketaan opiskeluympäristön nykyaikaistamista Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuspalvelut Työsuojelupäällikkö Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto, vanhemmat Kouluterveydenhuolto Projekti 16 (17)

17 5 SUUNNITELMAN SEURANTA Kaupunginlakimies vastaa siitä, että turvallisuussuunnitelma otetaan määräajoin tarkastelun kohteeksi ja että sitä päivitetään tarvittaessa. Kukin päävastuutaho seuraa toimenpiteiden toteutumista omalta osaltaan Listaus turvallisuuteen liittyvistä muista suunnitelmista Suunnitelman nimi Laki, asetus, ohje Päivitystaajuus Laadintataho Hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 1362/ Valtuustokausi Kaupunki Tietoturvapolitiikka Valmiuslaki, julkisuus- ja tietosuojalait Valtuustokausi Pelastussuunnitelma Pelastuslaki 379/ , 15 Yksikkö Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi -työkirja Työturvallisuuslaki 738/ Yksikkö Sähkötyöturvallisuusohje Sähköturvallisuuslaki 410/ Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Poistumisturvallisuusselvitys Pelastuslaki 379/ Asumisyksiköt Valvontasuunnitelma Pelastuslaki 379/ Vuosittain Pelastuslaitos Evakuointisuunnitelma Valmiuslaki 1552/ Pelastuslaitos ja kaupunki Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma Työmaan turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet Tulityösuunnitelma Valmiussuunnitelma, strateginen osa Valmiussuunnitelma, operatiivinen osa Valmiussuunnitelma, poikkeusoloja koskeva osa Varautumisen ohjekortit Pelastuslaki 379/ Pelastuslaitos Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Pelastuslaki 379/2011 5, SFS5900:2011 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011, ISO/PAS 22399:2007 Valmiuslaki 1552/2011 Valmiuslaki 1552/2011, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS2010 Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kaupunki Kaupunki Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (julkinen) Kaupunki, kaupunginhallitus (salainen) Kaupunki, palvelukeskukset ja pelastuslaitos 17 (17)

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro

Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro Haasteita riittää, riittävätkö resurssit? - Verkostotoimijan kommenttipuheenvuoro Alkoholi ja väkivalta seminaari Rovaniemi 6.11.2013 Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto 1 Jaana

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY 30.10.2013 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot