Osuuskuntien tarkastus. Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 Salme Näsi Professori (emerita) Tampereen yliopisto JKK

Transkriptio

1 Osuuskuntien tarkastus Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2015 Salme Näsi Professori (emerita) Tampereen yliopisto JKK 1

2 Esityksen rakenne Osuustoiminta Määrittelyjä Arvot ja periaatteet Kadonnut taloustieteen koulutuksesta Osuustoiminta Suomessa Osuuskuntien erilaisuus Osuuskunnan tarkastus Tilintarkastus Toiminnantarkastus Kysymyksiä ja keskustelua 2

3 Osuustoiminta - määrittelyjä - Osuustoiminta on taloudellista ja sosiaalista yhteistoimintaa osuustoiminnallisen yrityksen ja senten tarpeiden tyydytta miseksi (Laurinkari 2004, 25). - Osuustoiminnallinen yritys on itsena inen henkilo yhteiso, johon ja senet liittyva t vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan (ICA 2006). 3

4 Osuustoiminta Osuustoiminnalla on tavoitteita, jollaisia puhtaasti liiketaloudellisella yritystoiminnalla ei va ltta ma tta ole. Osuustoiminnallinen yritys on yhta a lta liiketaloudellinen ja toisaalta ja sentensa hyvinvointia tavoitteleva yhteiso. Osuustoiminnan tavoitteena on yhteistoimintaan osallistuvien henkilo iden taloudellisten, sosiaalisten ja henkisten elinolojen parantaminen. Laurinkari (2004, 37). 4

5 Osuuskunnan omistavat ja sen päätösvaltaa käyttävät jäsenet. Jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Osuuskunnalla voi lisäksi olla osakkeenomistajia ja osakepääoma. Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Osuuskuntia on kaikkialla, mutta Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. 5

6 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet - Osuuskuntien perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. - Osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin.

7 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 1. periaate: Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita. 2. periaate: Demokraattinen jäsenhallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle.

8 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 3. periaate: Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti osuuskunnan pääoman kartuttamiseen ja hallitsevat sitä demokraattisesti. 4. periaate: Itsenäisyys ja riippumattomuus Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia organisaatioita. 5. periaate: Koulutus, oppiminen ja viestintä Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen, jolla edistetään osuuskunnan kehittämistä. Osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista.

9 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 6. periaate: Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö Osuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 7. periaate: Vastuu toimintaympäristöstä Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. Nämä kansainvälisesti määritellyt arvot ja periaatteet on otettu huomioon säädettäessä Suomen Osuuskuntalakia ja EU:n Eurooppa-osuuskuntalakia. Toimimalla osuuskuntalain puitteissa ja hengessä, tulevat myös osuustoiminnan arvot ja periaatteet otetuksi huomioon.

10 Osuuskuntia koskeva tietämys on hävinnyt ja syytä nostaa taas vahvasti esille 1900-luvun alkupuolella osuustoiminta oli vahvasti esillä mm. taloustieteen oppikirjoissa. Panu Kalmi (2005) on tutkinut HY:ssä käytössä olleita (kansan)taloustieteen oppikirjoja ja tehnyt seuraavia johtopäätöksiä: Ennen sotia ja jälkeen suuri määrällinen ja laadullinen ero osuustoiminnan käsittelyssä oppikirjoissa. Ennen sotia laajaa keskustelua erilaisista osuustoimintayrityksistä teoreettisine perusteineen. Jälkeen sotien kirjallisuudesta osuustoiminta joko puuttuu vallan tai siitä on annettu virheellistä tietoa. 10

11 Syinä edellä sanottuun Panu Kalmi tuo esille seuraavaa: Ekonomistien rooli on muuttunut: annetaan ohjeita ylhäältä päin sen sijaan että haettaisiin paikallisia ja institutionaalisia ratkaisuja asioihin. Taloustieteen paradigmamuutos: instituutiolähtöisestä analyysistä uusklassiseen taloustieteeseen. Hallitusten rooli taloudessa kasvanut 1900-luvulla, mikä on vähentänyt kiinnostusta yksityisen sektorin tarjoamiin ratkaisuihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. 11

12 1900-luvun alussa taloustieteen opiskelijat kaikkialla Euroopassa saivat kattavan tietouden ja ymmärryksen osuustoiminnasta. Toisen maailmansodan jälkeen osuustoiminta hävisi angloamerikkalaista esimerkkiä seuraten - myös suomalaisista oppikirjoista. Jo 1900-luvun alusta lähtien on korostettu koulutuksen merkitystä menestyksen edellytyksenä. Jos ei ole tietoa, ei ole myöskään kiinnostusta osuustoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen taso 1900-luvulla on noussut, mutta se ei ole vastaavalla tavalla hyödyttänyt osuustoimintaa. 12

13 Onko asiaan näköpiirissä korjausta? Taloustieteilijöiden kiinnostus paikallisiin taloudellisiin ratkaisuihin on lisääntynyt (mm. mikrorahoitus, joukkorahoitus ) Hyvinvointivaltion pysyvä rapautuminen pakottaa löytämään osuustoiminnan kautta ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Pääministerin kanslian raportti vuoden 2014 lopulla! ( Osuustoiminnallisten yritysten merkittävä rooli Suomen taloudessa nähtiin ongelmana. ) Ks. Synergos asiakaslehti, s. 17 Sami Karhu: Mika olisi osuuskuntamallia parempi vaihtoehto ja rjesta a tyo ta? 13

14 Keskustan hallitusohjelmassa osuustoiminnalla oli oma lukunsa. Osuustoimintatutkimusta ml. väitöskirjoja tehdään: ot-tutkimusseminaari juuri nyt menossa Helsingissä pääteemana peruspalvelut ja osuustoiminta. CNS- Cooperative Network Studies LUT osuustoimintaprofessuuri Opetusta ja tutkimusta HY, LUT, Itä-Suomen yliopisto, TaY 14

15 Osuustoiminta Suomessa Osuustoiminnan juuret ovat 1800-luvulla. Meillä osuuskuntia perustettiin runsaasti 1900-luvun alussa. Laki osuustoiminnasta annettiin v Osuuskuntien lukumäärä 1970-luvun puolivälissä oli noin Vuoteen 1980 mennessä lukumäärä väheni lähinnä fuusioiden johdosta noin 3 500:aan ja 1980-luvun loppuun mennessä noin 2 000:een. Viime vuosina on perustettu noin 200 uutta osuuskuntaa vuodessa. 15

16 Osuuskuntia on erilaisia Suuret, perinteiset osuuskunnat, kuten SOK ja S- ryhmään kuuluvat itsenäiset alueosuuskaupat (20, jäseniä noin 2,2 miljoonaa), OP Ryhmän itsenäiset osuuspankit (noin 180; jäseniä noin 1,4 miljoonaa) sekä hybridiorganisaatiot kuten Metsä Group, jossa Metsäliitto Osuuskunta on koko konsernin emoyritys (omistajina suomalaista metsänomistajaa) Keskisuuret osuuskunnat täyttävät tilintarkastusvaatimuskriteerit (taseen loppusumma, liikevaihto, työllistäminen) Pienet uusosuuskunnat, työosuuskunnat 16

17 Kaupparekisterin tilastoa Osakeyhtiöitä Yksityisiä elinkeinonharjoittajia Asunto-osakeyhtiöitä Kommandiittiyhtiöitä Avoimia yhtiöitä Osuuskuntia Julkisia osakeyhtiöitä 224 Osuuspankkeja 215 Keskinäisiä vakuutusyhtiöitä 35 17

18 Pellervo-Seuran osuuskuntarekisterissä Energiaosuuskunnat (81) Hankintaosuuskunnat (106) Kehittämisosuuskunnat (50) Kulttuuri-, kustannus ja viestintäok:t (258) Markkinointiosuuskunnat (371) Matkailuosuuskunnat (75) Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ok:t (88) Työ-, palveluja asiantuntijaok:t (885) Muut osuuskunnat (1131), joista vesiosuuskuntia (1012) ja asunto-osuuskuntia (14) 18

19 Osuuskunnan tarkastus Osuuskuntalaki /421, Luku 7. Tilintarkastus 1-6 Lähtökohtana Tilintarkastuslaki ( /459) ja Osuuskuntalaki ( /421, 7 luku) sekä osuuskunnan säännöt. Tilintarkastusvelvollisuus (TTL luku 2) Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta Toimikausi Vähemmistön oikeus vaatia tilintarkastajaa 19

20 Toiminnantarkastus Toiminnantarkastajan valinta ja toimikausi - Toiminnantarkastajan sijainen - Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus - Toiminnantarkastuksen sisältö - Toiminnantarkastuskertomus - Palkkio ja muut kustannukset - Toiminnantarkastajan tietojensaantioikeus, tietojenantovelvollisuus ja salassapitovelvollisuus 20

21 Jäsenen tarkastusoikeus ja erityinen tarkastus Jäsenen tarkastusoikeus harvainosuuskunnassa Erityisen tarkastuksen määrääminen 21

22 Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan Tilintarkastajana voi osuuskuntalain mukaan olla vain tilintarkastuslain mukainen ammattitilintarkastaja eli KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai -yhteisö. Jollei muualla laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. 22

23 Hallituksen esitys eduskunnalle osuuskuntalaiksi (kohta 2.2.7) Tilintarkastus, toiminnantarkastus ja erityinen tarkastus Ehdotuksen säännökset tilintarkastuksesta ja erityisestä tarkastuksesta vastaavat pääosin voimassa olevaa lakia. Ehdotus sisältää olettamasäännöksen tilintarkastajan toimikaudesta. Lisäksi lukuun ehdotetaan maallikkotarkastuksen osalta säännöksiä toiminnantarkastuksesta. - Toiminnantarkastussäännösten mallina ovat hyvä maallikkotilintarkastustapa ja asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) säännökset toiminnantarkastuksesta. - Vuoden 2007 tilintarkastuslain mukaan viiden vuoden siirtymäkauden päätyttyä käytännössä vuonna 2012 maallikkotilintarkastajat eivät enää saa toimia tilintarkastuslaissa tarkoitettuina tilintarkastajina. 23

24 Tarkoitus on, etta toiminnantarkastus korvaa vanhan tilintarkastuslain mukaisen maallikkojen suorittaman tilintarkastuksen. Vaikka osuuskunnassa olisi tilintarkastaja, toiminnantarkastaja voidaan ehdotuksen mukaan valita tilintarkastajan rinnalle. Toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta erityisesti kahden seikan osalta. Toiminnantarkastajalle ei ehdoteta tilintarkastajia koskevia vaatimuksia vastaavia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Lisäksi toiminnantarkastuksen suorittamiseen ja toiminnantarkastajan lausuntoon ei sovelleta tilintarkastusta koskevia laajoja ja yksityiskohtaisia kansainvälisiä normistoja. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja antavat kaikissa tapauksissa oman tarkastuskertomuksensa. 24

25 Toiminnantarkastaja ja toiminnantarkastus Lähde: PRH, kaupparekisteri Toiminnantarkastajan valinta Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: taseen loppusumma ylittää euroa liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä tai sen jälkeen perustettavaan osuuskuntaan on valittava toiminnantarkastaja, jos osuuskunnalla ei ole tilintarkastajaa. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä toisin. Säännöistä riippumatta määrävähemmistöllä on aina oikeus vaatia toiminnantarkastajan/tilintarkastajan valitsemista. Toiminnantarkastajalle on valittava myös sijainen. 25

26 Osuuskunnassa on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja osuuskunnan säännöissä ei määrätä toisin. Toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan alkaviin tilikausiin. Vanhat osuuskunnat ja toiminnantarkastajan valinta Osuuskunta, jonka sääntöihin on ennen otettu tilintarkastajan valintaa ja tilintarkastusta koskevia määräyksiä, voi valita tilintarkastajan sijaan tai lisäksi toiminnantarkastajan, jos uuden osuuskuntalain tai tilintarkastuslain mukaan velvollisuutta tilintarkastajan valintaan ei ole. 26

27 Osuuskunta, johon ei valita tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa Jos halutaan, että osuuskunnassa ei ole sääntöjen mukaista velvollisuutta tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valintaan, on osuuskunnan säännöistä poistettava tilintarkastajaa koskevat määräykset ja lisäksi mainittava, että osuuskunnassa ei valita toiminnantarkastajaa. Osuuskunta, joka on luopunut tilintarkastusvelvollisuudesta ennen Jos osuuskunnan säännöissä ennen otetun määräyksen perusteella osuuskunnalla ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osuuskunta ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa. 27

28 Toiminnan tarkastajan valinta vanhoissa osuuskunnissa Jos osuuskunnan säännöt on rekisteröity ennen ja säännöissä edellytetään tilintarkastajan valitsemista, mutta tilintarkastuslaki ei velvoita valitsemaan, voidaan tilintarkastajan sijaan valita toiminnantarkastaja. Jos säännöissä ei edellytetä tilintarkastajan valintaa, ei toiminnantarkastajaa tarvitse valita. 28

29 Toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset Toiminnantarkastajalla ei ole tilintarkastajia koskevia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia. Osuuskuntalaki edellyttää toiminnantarkastajalta osuuskunnan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellinen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus. Toiminnantarkastajalla on riippumattomuuden vaatimus suhteessa osuuskuntaan ja sen hallintoon. Toiminnan tarkastaja ei voi olla toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, osuuskunnassa työskentelevä tai edellisten lähisukulainen. Osuuskunnan jäsen voi toimia toiminnantarkastajana, mikäli hänellä on riittävä asiantuntemus. 29

30 Toiminnantarkastuksen sisältö (ks. OKL 10 ja 11 :t) Talouden ja hallinnon tarkastus osuuskunnan toiminta ja sen laajuus huomioon ottaen. Laillisuustarkastus: hallinnon tarkastuksessa tehtävänä on selvittää hallituksen jäsenten ja TJ:n toiminnan lainmukaisuutta osuuskuntalain säännösten perusteella. Toiminnantarkastaja arvioi yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastaja voi myös tarvittaessa selvittää yhtiökokouksessa esiin nousevia yhtiön hallintoon liittyviä kysymyksiä nopeammin ja edullisemmin kuin varsinaisen erityisen tarkastuksen kautta. 30

31 TILA:n lausunto luonnoksesta uudeksi osuuskuntalaiksi (sitaatti): TILA toteaa, etta tilintarkastus, toiminnantarkastus ja erityinen tarkastus ovat eri toimintoja, joilla on erilaiset tavoitteet ja sisältö. Niistä voidaan säätää samassa osuuskuntalain luvussa, mutta niitä koskevat käsitteet on pidettävä ainakin lakiehdotuksen perusteluissa selvemmin erillään toisistaan. Toiminnantarkastus ei miltään osin voi olla tilintarkastusta, eikä sitä pitäisi rinnastaa edes maallikkotilintarkastukseen. Vaarana on muuten tilintarkastukseen liittyvän odotuskuilun kasvaminen ja käsitteiden ha ma rtyminen. 31

32 Kumotun tilintarkastuslain (936/1994), kumotun asuntoosakeyhtiölain (809/1991) ja eräiden muiden kumottujen säännösten mahdollistama maallikkotilintarkastus jää pian historiaan. Viittaamalla maallikkotilintarkastukseen lakiehdotuksen perusteluissa ei voida selventää toiminnantarkastuksen sisältöä, koska tilintarkastus ja toiminnantarkastus ovat erilaisia valvontatoimintoja. TILA huomauttaa, että toiminnantarkastajat tulevat myös osuuskunnissa olemaan maallikoita, joiden toimintaa mikään viranomainen ei seuraa eikä valvo. On kyseenalaista, voisiko Suomessa muodostua luonnoksessa mainittua hyvää toiminnantarkastustapaa, koska ei ole olemassa sellaista tahoa, jossa joku dokumentoisi ja julkaisisi huolellisten toiminnantarkastajien yleisesti noudattamaa toimintakäytäntöä. 32

33 Kysymyksiä, keskustelua Edellyttääkö (tai suosiiko) osuustoiminnallinen liiketoimintamalli arvoineen ja periaatteineen toiminnantarkastusta tavanomaisen tilintarkastuksen rinnalla/kustannuksella? Miten toiminnantarkastus käytännössä eroaa tilintarkastuksesta? Miten syntyy päteviä toiminnantarkastajia? Hyvä toiminnantarkastustapa? Jääkö toiminnantarkastus vain lakipykäliin voi muodostuuko siitä todellista käytäntöä? 33

34 Kiitos ja hyvää kesää! 34

35 Viitatut lähteet Juhani Laurinkari, Osuustoiminta. Utopiasta kansainva lisen yritta misen muodoksi. Kuopio, Pellervo. Panu Kalmi, The Disappearance of Co-operatives from Economic Textbooks, HSE, Working Papers, W-398 Hallituksen esitys eduskunnalle osuuskuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi TILA:n lausunto luonnoksesta uudeksi osuuskuntalaiksi 35