KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS - KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS - KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 1 (11) KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS - KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli Luonnos

2 Hankesuunnitelma 2 (11) TIIVISTELMÄ Kotouttamistyön osaaminen käyttöön Pohjois-Karjalassa - Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasioiden toimintamalli - hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset kotouttamisen kuntapalvelut koko Pohjois- Karjalan alueelle. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Tähän tarvitaan palvelumallin, henkilöstön osaamisen sekä yhteisten rakenteiden kehittämistä. Yhteisillä palveluilla taattaisiin asiakkaille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena on jo olemassa olevan osaamisen jakaminen ja lisääminen kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien työntekijöiden sekä muiden toimijoiden käyttöön. Kehittämisen lähtökohtana on luoda koko Pohjois-Karjalan alueelle alkuvaiheen palvelumalli, josta maahanmuuttajat saavat heti kuntaan muuton yhteydessä asiantuntevaa palveluohjausta sekä kieli, kulttuuri sekä yhteiskuntatietoutta. Yhteinen hanke hyödyttäisi erityisesti niitä pieniä Pohjois-Karjalan kuntia, joissa maahanmuuttajien määrä on vähäinen ja erityispalveluille ei ole järkevää luoda omaa resurssia. Kehittämisidean taustalla on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen selvittämishankkeen Siunsoten väliraportista noussut kehittämisidea maahanmuuttajapalvelujen uudelleen organisoimiseksi koko Pohjois-Karjalan alueella. Selvityshankkeen tuloksena syntyi tarve selvittää miten maahanmuuttajien kotouttamisen alkuvaiheen palvelut toimivat uudessa sote-kunta-palveluiden mallissa. Siunsoten selvityshankkeessa olivat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. Siunsotehankkeen lisäksi kehittämistyön taustalla on vuodesta 2012 toiminut Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelujen alkuvaiheen toimintamalli kaikkien maahanmuuttajien vastaanottamiseksi, seutuyhteistyösopimusehdotus yhteisistä maahanmuuttajapalveluista Joensuun seudulla vuodelta 2012 sekä Joensuussa sijaitseva Maahanmuuttajatyönkeskus Sillan toimintamalli kunnan kotouttamispalveluiden sekä järjestöjen yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamiseksi. (tavoitteet, sisältö, konkreettiset toimenpiteet, tulokset)

3 Hankesuunnitelma 3 (11) Hankkeen taustaa Monikulttuurinen Pohjois-Karjala tarvitsee työvoimaa Maahanmuuttajaväestö kasvaa Suomessa nopeasti. Yleiset maahanmuuton suuntaukset ovat näkyvissä myös Pohjois-Karjalassa. Kansainvälisyys on osa pohjoiskarjalaista arkipäivää. Vaikka erilaisuutta on totuttu kohtaamaan, toimivan monikulttuurisen maakunnan kehittäminen vaatii vielä huomion kiinnittämistä moneen käytännön asiaan yhdenvertaisuus- sekä kotoutumislain näkökulmasta. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Pakolaisuus ja paluumuutto eivät ole enää Pohjois-Karjalaan muuton ainoita syitä, kuten vielä 1990-luvulla. Viime vuosina Pohjois-Karjalaan on muuttanut yhä enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä perheenjäseniä. Tulomuutto on jatkuvasti tasaisesti kasvava kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Eniten tulijoita keräävät suurimmat asumiskeskittymät, kuten Joensuu, mutta Venäjän rajan läheisyys tuo muillekin alueille erityisesti venäjänkielisiä uusia maahanmuuttajia. Venäjänkielisten asukkaiden määrä on huomattavasti suurin koko Pohjois-Karjalan maahanmuuttajaväestöstä. Pohjois-Karjalan kuntiin kuuluu kolmetoista kuntaa, joissa asuu yhteensä asukasta. Pohjois-Karjalan kunnat ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Yhteensä näiden kuntien alueella elää n ulkomaan kansalaista ja n muun kuin suomen äidinkielekseen ilmoittanutta henkilöä. Osa vieraskielisistä ulkomaalaisista on saanut jo Suomen kansalaisuuden.

4 Hankesuunnitelma 4 (11) Kuvio 2. Koko maan sekä Pohjois-Karjalan ulkomaan kansalaiset kunnittain vuonna 2013.

5 Hankesuunnitelma 5 (11) Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset sekä suurten ikäluokkien eläköityminen lisäävät alueen tarvetta saada eri alojen työntekijöitä. Joensuun kaupunkiseudun työikäisten määrän vähentyminen ja alueen elinvoimaa tuovien uusien työpaikkojen saaminen edellyttävät muualta tänne siirtyvää työvoimaa. Pohjois-Karjala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän työntekijöitä ja osaajia. Riittävän ja osaavan työvoiman saamiseksi Pohjois-Karjalan alueella maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien tulee olla uskottavia sekä etnisten suhteitten edistämistyön onnistunutta. Hyvin hoidetut palvelut helpottavat kansainvälisten ammattilaisten ja osaajien saamista, muuttoa ja sitoutumista paikkakuntaan, yrityksiin ja yrittäjiksi. Kuntien kotouttamistoimien lisäksi tarvitaan lisää vuorovaikutteista yhteistyötä alueen viranomaisten, kuntien palveluiden sekä kolmannen sektorin, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi. Alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota, jotta voidaan taata tulevaisuudessakin osaavien työntekijöiden saatavuus. Perinteisesti kuntien kotouttamispalvelut maahanmuuttajille ovat suunnattu pakolaisille valtion korvausjärjestelmän vuoksi. Näin on ollut myös Pohjois-Karjalan alueen kunnissa. Ainoastaan Joensuun kaupunki on tuottanut uusille kuntalaisilleen kotoutumislain mukaisia alkuvaiheen palveluita. Monikulttuurisuus itsessään luo lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta, kun sitä osataan kohdata arjen luonnollisissa yhteyksissä, vapaa-aikana sekä työelämässä.

6 Hankesuunnitelma 6 (11) Kotouttamistyö on moniammatillista yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Monet keskeiset kotouttamisen palvelun tuottajat, kuten TE- palvelut ja Kela, toimivat valmiiksi jo koko Pohjois-Karjalan alueella. Myös kolmannen sektorin monikulttuurista työtä edistävät hankekokonaisuudet ja toimijat ovat pystyneet luomaan kuntien kotouttamistoimintaa täydentävää palvelua yli kuntarajojen, esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Suomen Pakolaisavun kasvokkain- hanketoiminta, Suomen Punainen Risti sekä Setlementti ry sekä monet muut toimijat. Kunnat, oppilaitokset esim. Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, kansanopistot mm. Kiteen kansanopisto sekä järjestöt ja seurakunnat ovat tuottaneet kotouttamiseen arvokkaita palveluita sekä osaamista. Ohjelmat ja strategiat kotouttamispalveluiden lähtökohtana Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan muiden kuntien päästrategioita toteutetaan kuntakohtaisesti erilaisin palveluohjelmin. Osa kunnista on tehnyt erillisiä suunnitelmia kotouttamiseen liittyen, mutta muutamissa kunnissa kotouttamisen ja kansainvälistymisen asioihin ei ole kiinnitetty kunnan palveluohjelmissa huomiota. Pohjois-Karjalan kunnista päivitetyt kotouttamisohjelmat löytyvät Joensuusta, Kontiolahdelta, Outokummusta, Lieksasta sekä?????tarkista Aktiivista maahanmuuttotyötä on tehty niissä kunnissa, missä asuu pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Pakolaisia vastaanottaneita kuntia ovat Joensuu, Kontiolahti sekä Lieksa. Tohmajärvelle, Kiteelle ja Rääkkylään on kerääntynyt venäjänkielisiä maahanmuuttajia paluumuuton ja perhesyiden takia. Pohjois-Karjalan alueen kunnissa on tehty viimeisten vuosien aikana kuntaliitos- ja kuntajakoselvityksiä, joiden yhteydessä on mm. laajalti kartoitettu palveluiden nykytilaa. Nämä selvitysmateriaalit luovat hyvän pohjan yhteisten mallien kehittämisen tueksi. Taustamateriaalina tullaan käyttämään kuntien omia ja laajemmin koko Itä-Suomen alueen strategioita ja ohjelmia, erityisesti kotouttamisen ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen selvityshanke Siunsote Pohjois-Karjalan maahanmuuttajatyömallin lähtökohtana Pohjois-Karjalassa alettiin rakentaa keväällä 2014 yhteistä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotantoaluesuunnitelmaa. Kunnat lähtivät selvittämään yhteisten sosiaali-ja terveyspalveluiden mallia erillisenä hankkeena. Hankkeen väliraportissa todettiin uuden sote-alueen toimintamallin aloittamisesta vuoden 2017 alusta. Siunsote hankkeen työryhmä esitti väliraportissaan

7 Hankesuunnitelma 7 (11) ( ) vuosille hanketta, jolla rakennettaisiin yhteiset kotouttamisen palvelut Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan palvelutuotantomallin suunnittelua ohjaavina periaatteina ovat asiakaslähtöisyys sekä uudet palvelumallit mahdollistavat ratkaisut. Palvelujen luomisen materiaalina hyödynnetään jo aiempien alueellisten kehittämishankkeiden tuotoksina syntyneitä luonnoksia lähellä tuotettavista, seudullisista ja yhteisistä palveluista. Työryhmä pohti mm. miten maahanmuuttajille tarkoitetut kotouttamisen eri palvelut istuvat Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunnan palveluiden kokonaisuuteen. Hankkeen tarkoituksena olisi luoda kunta ja sosiaali-ja terveyspalveluiden rajapinta kokonaisuuteen yhteiset toimintamallit. Joensuun maahanmuuttajapalveluiden alkuvaiheen vastaanottomalli sekä yhteistyö järjestöjen kanssa kehittämishankkeen taustalla Joensuun kaupunki on toteuttanut vuodesta 2012 lähtien mallia, jossa Joensuun kaupunkiin tulevat maahanmuuttajat pyritään tapaamaan ja tarjoamaan ohjausta heille omalla äidinkielellä tai muulla yhteisellä kielellä heti kuntaan muuton alkuvaiheessa. Alkuvaiheen ohjauksella ja alkuhaastattelulla on vähennetty muiden viranomaisten työtä sekä saatu asiakkaiden prosessit nopeammin käyntiin. Oikealla tiedolla ja oikea-aikaisella ohjauksella on edistetty uusien tulijoiden nopeampaa kotoutumisen alkua. Malli on osoittautunut toimivaksi ja maahanmuuttajat ovat itse antaneet positiivista palautetta. Joensuun maahanmuuttajapalvelut tekivät kyselyn maahanmuuttajien saamasta palveluista vuonna 2014, joka toteutettiin ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijan loppunäytetyönä. Joensuun toimintamallin taustalla oli ESR Lump sum-rahoituksella toteutettu vuonna 2012 päättynyt Maahanmuuttajapalvelujen kehittämishanke, jonka tuotoksena tehtiin sopimusehdotus maahanmuuttajapalvelujen seudulliseksi toimintamalliksi. Sopimusehdotus hyväksyttiin kaikissa Joensuun seudun kunnissa, mutta kuntaliitosten toteutumattomuuden vuoksi sopimusta ei ole otettu käyttöön. Joensuun kaupungissa toimii vuonna 2013 perustettu Maahanmuuttajatyön keskus Silta, jossa yhdistyvät sekä kaupungin että järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Joensuussa. Maahanmuuttajatyön keskus Sillalla toimivat kaupungin maahanmuuttajapalvelujen lisäksi järjestöjen hallinnoimat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät hankkeet. Sillalla toimivat järjestöt, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Suomen Pakolaisavun Kasvokkain- toiminta sekä Joensuun monikulttuurisuusyhdistys ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

8 Hankesuunnitelma 8 (11) Hankkeen tavoitteet ja kehittämisen alueet (luonnosvaiheessa!) Kotouttamistyön osaaminen käyttöön Pohjois-Karjalassa - Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasioiden toimintamalli - hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset kotouttamisen kuntapalvelut koko Pohjois- Karjalan alueelle. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Tähän tarvitaan palvelumallin, henkilöstön osaamisen sekä yhteisten rakenteiden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on jo olemassa olevan osaamisen jakaminen ja lisääminen kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien työntekijöiden sekä muiden toimijoiden käyttöön. Kehittämisen lähtökohtana on luoda koko Pohjois-Karjalan alueelle alkuvaiheen palvelumalli, josta maahanmuuttajat saavat heti kuntaan muuton yhteydessä asiantuntevaa palveluohjausta sekä kieli, kulttuuri sekä yhteiskuntatietoutta. Tavoitteena on luoda maahanmuuton- sekä kotouttamisasioiden malli, jossa kotouttamisen, maahanmuuton sekä monikulttuurisuuden asioiden asiantuntijat ovat kuntien ja muiden toimijoiden käytössä (kuva 1). Tavoitteena on saada maahanmuuttoasioiden erityisosaajia, jotka kouluttavat ja tukevat kuntien työntekijöitä maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Näin taattaisiin erityisosaaminen maakunnassa, vaikka työntekijät vaihtuisivat. Hankkeen aikana on syytä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä osiot kotouttamistyöstä kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluille sekä mitkä asiat kuuluvat kunnalle? Mitkä ovat ne kotouttamistyöhön liittyvät asiat, jotka voidaan hoitaa Pohjois-Karjalan alueella yhteisesti? Mitä toimenpiteitä uudistukset edellyttävät? Alla olevan kuvan selitys:.(kesken).toimintamalli yhteisistä palveluista, joiden keskiössä olisi kotouttamisen osaaminen.. huom: puuttuu oppilaitokset kuvasta. Kuva 1. Kotouttamistyön organisointi Pohjois Karjalassa.

9 Hankesuunnitelma 9 (11) Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset ovat merkittävässä asemassa Pohjois-Karjalassa viranomaisten tarjoamien kotoutumispalvelujen täydentäjänä. Viranomaisten, kuntien maahanmuuttajapalvelujen ja järjestöjen yhteistoimintaa kehittämällä voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää järjestöjen toimintoja osaksi kotoutumisen kokonaisuutta. Lakimuutokset ja muutokset maahanmuuttajaryhmissä edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja valmiuksien päivittämistä kaikissa kunnissa. Kuntien vastuuta maahanmuuttaja- ja kotouttamistoiminnoissa on lisätty vuonna 2011 kotouttamislailla, jonka tuomiin velvoitteisiin kuntien tulee vastata. Hankkeen maakunnallinen malli takaisi kaikkiin kuntiin kotouttamislain velvoittamat palvelut kaikille niitä tarvitseville maahanmuuttajille. Hankkeen taustalla on Itä-Suomen maahanmuuttostrategia, jonka toimet tähtäävät alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä kunnan aktiiviseen rooliin kotouttamispalvelujen järjestäjänä sekä niiden kehittäjänä. Esimerkkinä yhteistyöstä ja palveluiden kehittämisestä on mm. Pohjois-Karjalan kuntien sekä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteisten tulkkauspalvelujen järjestäminen. Kuntien tulee sitoutua näihin yhteisesti luotuihin tavoitteisiin. Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa kotouttamisen kehittämishaasteisiin tartutaan niukkenevien taloudellisten resurssien ja kuntarakenneuudistuksen viitekehyksessä. Kuntapalveluiden kehittämistoiminta vaatii erillistä panostusta rahoitukseen sekä työntekijöiden mahdollisuutta irrottautua perustehtävästä kehittämisen tehtävään. On nähty järkeväksi käyttää alueen omaa osaamista kehittämistoiminnassa, joilla kentän ja palveluiden tuntemus ja tarpeet ovat jo valmiiksi tiedossa.

10 Hankesuunnitelma 10 (11) Taloudellisen heikon tilanteen aikana kunnat eivät ole valmiita palkkaamaan lisätyövoimaa erityisesti asiantuntijatehtäviin, mutta yhteisellä toimintamallilla taattaisiin Pohjois-Karjalaan osaavaa kotouttamisen asiantuntijuutta sekä maahanmuuttajille asiakaslähtöisiä palveluita. Pohjois-Karjalan kuntien yhteinen hanke hyödyttäisi erityisesti pieniä Pohjois-Karjalan kuntia, joissa maahanmuuttajien määrä on vähäinen ja erityispalveluille ei sinänsä ole järkevää perustaa omaa toimintaa. Edut: - palvelujen hankinta ja tuottaminen tehostuu - hallintokulut vähentyvät (keskittäminen) - yhdenvertaiset palvelut Pohjois-Karjalassa - kotouttamisen osaamisen turvaaminen Pohjois-Karjalassa Alueella ei ole aikaisemmin kehitetty yhdessä kotouttamis- tai maahanmuuttajatyön välineitä yli kuntarajojen näin laajamittaisessa uudistuksessa. Yhteistyötä on tehty useiden vuosien ajan, mutta asioiden yhteinen koordinointi on jäänyt vaillinaiseksi. On tärkeää kuulla myös maahanmuuttajien omaa kokemusta heidän tarpeistaan. Hankkeen aikana voidaan kerätä kunnista palautetta palveluiden tarpeista. Pohjois-Karjalan maahanmuuttajapalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on keskittyä seuraaviin kotouttamiseen liittyviin kokonaisuuksiin: (tähän tekstiä vielä alkuvaiheen ja TEM rahoituskokonaisuudesta) 1. Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanottopalvelut Kotouttamisen ohjaus- ja neuvontapalvelut Alkuhaastattelut, alkukartoitukset sekä kotoutumissuunnitelmat kaikille maahanmuuttajille 2. Alkuvaiheen koulutus-ja ohjauspaketin luominen Pohjois-Karjalan alueelle kieli, kulttuuri- ja yhteiskuntatietous, kesto 4 vkoa

11 Hankesuunnitelma 11 (11) 3. Kotouttamisen osaamisen levittäminen palvelukeskuksesta kaikkiin kuntiin. Kotouttamisen työparityöskentely, esim. terveydenhoitaja-maahanmuuttajapalveluiden työntekijä. 4. Yhteisten maahanmuutto-, kotouttamis- sekä monikulttuurisuusasioiden koordinointi sekä organisointi 5. Henkilöstön koulutus: 6. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvät palvelut resurssit, välineet, koulutus, aktiivisempi yhteistyö järjestöjen kanssa 7. Järjestöjen aktiivisempi rooli kotouttamispalvelujen täydentäjänä Hankkeen aikana pyritään nivomaan entistä tiiviimmin kolmannen sektorin kanssa tehtävä työ kotouttamispalvelujen täydentäjänä maakunnallisella tasolla. Mallina käytetään Joensuussa toimivaa Maahanmuuttajatyön keskus Siltaa. Hankkeen taustalla esiselvitys-ja kartoitustyö Pohjois-Karjalan kunnissa Joensuun kaupunki ja konsernihallinnon alaisuudessa toimivat maahanmuuttajapalvelut kartoittivat erillisessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittaman esiselvityshankkeen aikana kuntien tarpeita, yhteistyöhalukkuutta ja valmiutta osallistua hankkeen tavoitteisiin sekä sen rahoittamisen mahdollisuuksiin. Maakuntaliitto näki teeman tärkeäksi kehittämisen kohteeksi Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen hallinnointi Hankkeen toteuttaja: Joensuun kaupunki, hallintoyksikkö Hankkeen toteuttajana on Joensuun kaupunki. Maahanmuuttajapalveluiden yhteensovittaminen kuntien välillä vaatii kunnallista päätöksentekoa, joten hankkeen hallinnointi on luontevaa juuri siellä missä kuntien palveluista päätetään. Joensuun kaupungilla on valmiiksi jo hyvät yhteydet muihin kuntiin päätöksenteon tasolla yhteisten alueellisten kehittämisteemojen vuoksi.

12 Hankesuunnitelma 12 (11) Hankkeen toteutusaikataulu Toiminto maalis-kes äkuu 2015 elo- joul ukuu 2015 tammi-jouluku u 2016 tammi-toukokuu 2017 Suunnitteluvaihe, rahoituksen hakeminen, kuntien kanssa neuvottelu yhteistyöstä ja sitouttaminen kehittämishankkeeseen (maakuntaliiton rahoitus). Hankehakemuksen valmistelu. X Hankkeen käynnistäminen, projektihenkilöstön palkkaaminen X Toimintamallin rakentaminen, väliraportti ja tilannekatsaus X Hankkeen loppuraportointi ja päättäminen, mallin toiminnan varmistaminen, yhteistyösopimukset X YHTEISTYÖTAHOT HANKKEEN TOTEUTUKSESSA ELY - keskus viranomaiset Pohjois-Karjalan kunnat sosiaali- ja terveyspalvelut siunsote- hanke Itä-Suomen yliopisto muut oppilaitokset Järjestöt ja yhdistykset seurakunnat maahanmuuttajat RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE : Projektihenkilöstö

13 Hankesuunnitelma 13 (11) projektipäällikkö/maahanmuuttajakoordinaattori, projektisuunnittelija/sihteeri palveluohjaaja / asiakastyö, kokemusten kirjaaminen Palveluohjaaja /asiakastyö, kokemusten kirjaaminen Tukena Joensuun Maahanmuuttajapalvelut (pysyvät työntekijät), Maahanmuuttajatyön keskus Sillan järjestöt Muiden kuntien kotouttamispalveluiden osaajat Koulutuskulut: henkilöstön koulutuskulut Matkakulut Pohjois-Karjalan alueella Vuokrat: Silta Muiden kuntien malleja sekä alueen muita toimijoita hankkeen yhteistyökumppaneina Vastaavanlaisia seudullisia tai maakunnallisia yhteistyösopimuksia Suomessa ovat tehneet mm. Ylä-Savon kunnat, Raaseporin alue sekä Etelä-Karjalan alueella sijaitseva EKSOTE maahanmuuttajapalvelujen tuottajana. Seudullisia maahanmuuttajapalveluita ovat suunnittelemassa mm. Järvenpään seutu, jonka kanssa Joensuulla on yhteistyösuunnitelmia alueellisen mallin kehittämisen suhteen. Myös Ylä-Savon kunnat ovat suunnittelemassa vielä uudelleen seudullisia palveluita. Hankeideoita on suunniteltu yhteistyössä kyseisten alueiden kanssa. Tarkoituksena on pohtia myös sitä voiko palveluita lähteä rakentamaan eri alueiden kanssa yhteistyönä. Näin avautuisi mahdollisuudet esim. valtakunnallisiin ESR-hankehakuihin. Yhteistyötä tullaan tekemään myös jatkossa sotepalveluiden uudistuksen kanssa sekä valtakunnallisen nuorille suunnatun Ohjaamo-hankkeen kanssa sekä TYP-yhteistoimintamallin rakentamisen kanssa koko Pohjois-Karjalan alueella. Toimintaa tukevat myös oppilaitoksien kehittämishankkeet sekä muut alueen työllistymiseen, palveluiden kehittämiseen liittyvät kehittämishankkeet. Taustalla Siunsote- väliraportti ( ) Kuntien kotouttamisohjelmat Sopimusluonnos seudullisista maahanmuuttajapalveluista (2012)

14 Hankesuunnitelma 14 (11) Itä-Suomen maahanmuuttostrategia Maakuntaliiton ohjelma: Pokat Kuntien kansainvälistymisohjelmat Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Maakuntastrategia Kuntien strategiat TatuTossavainen: Maahanmuuttajien avuntarpeet maahanmuuton alussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma (http://www.theseus.fi/handle/10024/88630)

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017

KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS)

SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) 1/10 SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) Joensuun maahanmuuttopalveluiden kehittäminen hanke 11.12.2012 (JR) 2/10 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

KOULUTUSPORTTI - maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen kehittämishanke 2009 2010

KOULUTUSPORTTI - maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen kehittämishanke 2009 2010 KOULUTUSPORTTI - maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen kehittämishanke 2009 2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Projektissa luodaan koulutuspaikkojen varausjärjestelmä ja yhteismitallistetaan

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2014 2017

Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2014 2017 Kuin yhtä perhettä Kuva: Kimmo Kirves Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2014 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa _. _.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 0. Johdanto..3 1. Kotouttamisohjelman lähtökohdat...4

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

SPIRIT-hanke. - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa. Spirit-hanke. www.redcross.fi/spirit

SPIRIT-hanke. - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa. Spirit-hanke. www.redcross.fi/spirit SPIRIT-hanke - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa Hankealue SPIRIT SPR:n piirit ja osastot vaikuttajina (rahoittajina ERF & maakuntaliitot ) Hankkeen päätavoitteita olivat:

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot