KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS - KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 1 (11) KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS - KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli Luonnos

2 Hankesuunnitelma 2 (11) TIIVISTELMÄ Kotouttamistyön osaaminen käyttöön Pohjois-Karjalassa - Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasioiden toimintamalli - hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset kotouttamisen kuntapalvelut koko Pohjois- Karjalan alueelle. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Tähän tarvitaan palvelumallin, henkilöstön osaamisen sekä yhteisten rakenteiden kehittämistä. Yhteisillä palveluilla taattaisiin asiakkaille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kaikille pohjoiskarjalaisille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena on jo olemassa olevan osaamisen jakaminen ja lisääminen kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien työntekijöiden sekä muiden toimijoiden käyttöön. Kehittämisen lähtökohtana on luoda koko Pohjois-Karjalan alueelle alkuvaiheen palvelumalli, josta maahanmuuttajat saavat heti kuntaan muuton yhteydessä asiantuntevaa palveluohjausta sekä kieli, kulttuuri sekä yhteiskuntatietoutta. Yhteinen hanke hyödyttäisi erityisesti niitä pieniä Pohjois-Karjalan kuntia, joissa maahanmuuttajien määrä on vähäinen ja erityispalveluille ei ole järkevää luoda omaa resurssia. Kehittämisidean taustalla on Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen selvittämishankkeen Siunsoten väliraportista noussut kehittämisidea maahanmuuttajapalvelujen uudelleen organisoimiseksi koko Pohjois-Karjalan alueella. Selvityshankkeen tuloksena syntyi tarve selvittää miten maahanmuuttajien kotouttamisen alkuvaiheen palvelut toimivat uudessa sote-kunta-palveluiden mallissa. Siunsoten selvityshankkeessa olivat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat. Siunsotehankkeen lisäksi kehittämistyön taustalla on vuodesta 2012 toiminut Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelujen alkuvaiheen toimintamalli kaikkien maahanmuuttajien vastaanottamiseksi, seutuyhteistyösopimusehdotus yhteisistä maahanmuuttajapalveluista Joensuun seudulla vuodelta 2012 sekä Joensuussa sijaitseva Maahanmuuttajatyönkeskus Sillan toimintamalli kunnan kotouttamispalveluiden sekä järjestöjen yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamiseksi. (tavoitteet, sisältö, konkreettiset toimenpiteet, tulokset)

3 Hankesuunnitelma 3 (11) Hankkeen taustaa Monikulttuurinen Pohjois-Karjala tarvitsee työvoimaa Maahanmuuttajaväestö kasvaa Suomessa nopeasti. Yleiset maahanmuuton suuntaukset ovat näkyvissä myös Pohjois-Karjalassa. Kansainvälisyys on osa pohjoiskarjalaista arkipäivää. Vaikka erilaisuutta on totuttu kohtaamaan, toimivan monikulttuurisen maakunnan kehittäminen vaatii vielä huomion kiinnittämistä moneen käytännön asiaan yhdenvertaisuus- sekä kotoutumislain näkökulmasta. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Pakolaisuus ja paluumuutto eivät ole enää Pohjois-Karjalaan muuton ainoita syitä, kuten vielä 1990-luvulla. Viime vuosina Pohjois-Karjalaan on muuttanut yhä enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä perheenjäseniä. Tulomuutto on jatkuvasti tasaisesti kasvava kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Eniten tulijoita keräävät suurimmat asumiskeskittymät, kuten Joensuu, mutta Venäjän rajan läheisyys tuo muillekin alueille erityisesti venäjänkielisiä uusia maahanmuuttajia. Venäjänkielisten asukkaiden määrä on huomattavasti suurin koko Pohjois-Karjalan maahanmuuttajaväestöstä. Pohjois-Karjalan kuntiin kuuluu kolmetoista kuntaa, joissa asuu yhteensä asukasta. Pohjois-Karjalan kunnat ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. Yhteensä näiden kuntien alueella elää n ulkomaan kansalaista ja n muun kuin suomen äidinkielekseen ilmoittanutta henkilöä. Osa vieraskielisistä ulkomaalaisista on saanut jo Suomen kansalaisuuden.

4 Hankesuunnitelma 4 (11) Kuvio 2. Koko maan sekä Pohjois-Karjalan ulkomaan kansalaiset kunnittain vuonna 2013.

5 Hankesuunnitelma 5 (11) Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset sekä suurten ikäluokkien eläköityminen lisäävät alueen tarvetta saada eri alojen työntekijöitä. Joensuun kaupunkiseudun työikäisten määrän vähentyminen ja alueen elinvoimaa tuovien uusien työpaikkojen saaminen edellyttävät muualta tänne siirtyvää työvoimaa. Pohjois-Karjala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän työntekijöitä ja osaajia. Riittävän ja osaavan työvoiman saamiseksi Pohjois-Karjalan alueella maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien tulee olla uskottavia sekä etnisten suhteitten edistämistyön onnistunutta. Hyvin hoidetut palvelut helpottavat kansainvälisten ammattilaisten ja osaajien saamista, muuttoa ja sitoutumista paikkakuntaan, yrityksiin ja yrittäjiksi. Kuntien kotouttamistoimien lisäksi tarvitaan lisää vuorovaikutteista yhteistyötä alueen viranomaisten, kuntien palveluiden sekä kolmannen sektorin, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi. Alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota, jotta voidaan taata tulevaisuudessakin osaavien työntekijöiden saatavuus. Perinteisesti kuntien kotouttamispalvelut maahanmuuttajille ovat suunnattu pakolaisille valtion korvausjärjestelmän vuoksi. Näin on ollut myös Pohjois-Karjalan alueen kunnissa. Ainoastaan Joensuun kaupunki on tuottanut uusille kuntalaisilleen kotoutumislain mukaisia alkuvaiheen palveluita. Monikulttuurisuus itsessään luo lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta, kun sitä osataan kohdata arjen luonnollisissa yhteyksissä, vapaa-aikana sekä työelämässä.

6 Hankesuunnitelma 6 (11) Kotouttamistyö on moniammatillista yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Monet keskeiset kotouttamisen palvelun tuottajat, kuten TE- palvelut ja Kela, toimivat valmiiksi jo koko Pohjois-Karjalan alueella. Myös kolmannen sektorin monikulttuurista työtä edistävät hankekokonaisuudet ja toimijat ovat pystyneet luomaan kuntien kotouttamistoimintaa täydentävää palvelua yli kuntarajojen, esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Suomen Pakolaisavun kasvokkain- hanketoiminta, Suomen Punainen Risti sekä Setlementti ry sekä monet muut toimijat. Kunnat, oppilaitokset esim. Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, kansanopistot mm. Kiteen kansanopisto sekä järjestöt ja seurakunnat ovat tuottaneet kotouttamiseen arvokkaita palveluita sekä osaamista. Ohjelmat ja strategiat kotouttamispalveluiden lähtökohtana Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan muiden kuntien päästrategioita toteutetaan kuntakohtaisesti erilaisin palveluohjelmin. Osa kunnista on tehnyt erillisiä suunnitelmia kotouttamiseen liittyen, mutta muutamissa kunnissa kotouttamisen ja kansainvälistymisen asioihin ei ole kiinnitetty kunnan palveluohjelmissa huomiota. Pohjois-Karjalan kunnista päivitetyt kotouttamisohjelmat löytyvät Joensuusta, Kontiolahdelta, Outokummusta, Lieksasta sekä?????tarkista Aktiivista maahanmuuttotyötä on tehty niissä kunnissa, missä asuu pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Pakolaisia vastaanottaneita kuntia ovat Joensuu, Kontiolahti sekä Lieksa. Tohmajärvelle, Kiteelle ja Rääkkylään on kerääntynyt venäjänkielisiä maahanmuuttajia paluumuuton ja perhesyiden takia. Pohjois-Karjalan alueen kunnissa on tehty viimeisten vuosien aikana kuntaliitos- ja kuntajakoselvityksiä, joiden yhteydessä on mm. laajalti kartoitettu palveluiden nykytilaa. Nämä selvitysmateriaalit luovat hyvän pohjan yhteisten mallien kehittämisen tueksi. Taustamateriaalina tullaan käyttämään kuntien omia ja laajemmin koko Itä-Suomen alueen strategioita ja ohjelmia, erityisesti kotouttamisen ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen selvityshanke Siunsote Pohjois-Karjalan maahanmuuttajatyömallin lähtökohtana Pohjois-Karjalassa alettiin rakentaa keväällä 2014 yhteistä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuotantoaluesuunnitelmaa. Kunnat lähtivät selvittämään yhteisten sosiaali-ja terveyspalveluiden mallia erillisenä hankkeena. Hankkeen väliraportissa todettiin uuden sote-alueen toimintamallin aloittamisesta vuoden 2017 alusta. Siunsote hankkeen työryhmä esitti väliraportissaan

7 Hankesuunnitelma 7 (11) ( ) vuosille hanketta, jolla rakennettaisiin yhteiset kotouttamisen palvelut Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan palvelutuotantomallin suunnittelua ohjaavina periaatteina ovat asiakaslähtöisyys sekä uudet palvelumallit mahdollistavat ratkaisut. Palvelujen luomisen materiaalina hyödynnetään jo aiempien alueellisten kehittämishankkeiden tuotoksina syntyneitä luonnoksia lähellä tuotettavista, seudullisista ja yhteisistä palveluista. Työryhmä pohti mm. miten maahanmuuttajille tarkoitetut kotouttamisen eri palvelut istuvat Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunnan palveluiden kokonaisuuteen. Hankkeen tarkoituksena olisi luoda kunta ja sosiaali-ja terveyspalveluiden rajapinta kokonaisuuteen yhteiset toimintamallit. Joensuun maahanmuuttajapalveluiden alkuvaiheen vastaanottomalli sekä yhteistyö järjestöjen kanssa kehittämishankkeen taustalla Joensuun kaupunki on toteuttanut vuodesta 2012 lähtien mallia, jossa Joensuun kaupunkiin tulevat maahanmuuttajat pyritään tapaamaan ja tarjoamaan ohjausta heille omalla äidinkielellä tai muulla yhteisellä kielellä heti kuntaan muuton alkuvaiheessa. Alkuvaiheen ohjauksella ja alkuhaastattelulla on vähennetty muiden viranomaisten työtä sekä saatu asiakkaiden prosessit nopeammin käyntiin. Oikealla tiedolla ja oikea-aikaisella ohjauksella on edistetty uusien tulijoiden nopeampaa kotoutumisen alkua. Malli on osoittautunut toimivaksi ja maahanmuuttajat ovat itse antaneet positiivista palautetta. Joensuun maahanmuuttajapalvelut tekivät kyselyn maahanmuuttajien saamasta palveluista vuonna 2014, joka toteutettiin ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijan loppunäytetyönä. Joensuun toimintamallin taustalla oli ESR Lump sum-rahoituksella toteutettu vuonna 2012 päättynyt Maahanmuuttajapalvelujen kehittämishanke, jonka tuotoksena tehtiin sopimusehdotus maahanmuuttajapalvelujen seudulliseksi toimintamalliksi. Sopimusehdotus hyväksyttiin kaikissa Joensuun seudun kunnissa, mutta kuntaliitosten toteutumattomuuden vuoksi sopimusta ei ole otettu käyttöön. Joensuun kaupungissa toimii vuonna 2013 perustettu Maahanmuuttajatyön keskus Silta, jossa yhdistyvät sekä kaupungin että järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi Joensuussa. Maahanmuuttajatyön keskus Sillalla toimivat kaupungin maahanmuuttajapalvelujen lisäksi järjestöjen hallinnoimat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät hankkeet. Sillalla toimivat järjestöt, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, Suomen Pakolaisavun Kasvokkain- toiminta sekä Joensuun monikulttuurisuusyhdistys ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

8 Hankesuunnitelma 8 (11) Hankkeen tavoitteet ja kehittämisen alueet (luonnosvaiheessa!) Kotouttamistyön osaaminen käyttöön Pohjois-Karjalassa - Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasioiden toimintamalli - hankkeen tavoitteena on luoda yhteiset kotouttamisen kuntapalvelut koko Pohjois- Karjalan alueelle. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa Pohjois-Karjalassa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon niin palveluiden sisältöä kuin henkilöstön osaamista kehittämällä. Tähän tarvitaan palvelumallin, henkilöstön osaamisen sekä yhteisten rakenteiden kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on jo olemassa olevan osaamisen jakaminen ja lisääminen kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien työntekijöiden sekä muiden toimijoiden käyttöön. Kehittämisen lähtökohtana on luoda koko Pohjois-Karjalan alueelle alkuvaiheen palvelumalli, josta maahanmuuttajat saavat heti kuntaan muuton yhteydessä asiantuntevaa palveluohjausta sekä kieli, kulttuuri sekä yhteiskuntatietoutta. Tavoitteena on luoda maahanmuuton- sekä kotouttamisasioiden malli, jossa kotouttamisen, maahanmuuton sekä monikulttuurisuuden asioiden asiantuntijat ovat kuntien ja muiden toimijoiden käytössä (kuva 1). Tavoitteena on saada maahanmuuttoasioiden erityisosaajia, jotka kouluttavat ja tukevat kuntien työntekijöitä maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Näin taattaisiin erityisosaaminen maakunnassa, vaikka työntekijät vaihtuisivat. Hankkeen aikana on syytä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä osiot kotouttamistyöstä kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluille sekä mitkä asiat kuuluvat kunnalle? Mitkä ovat ne kotouttamistyöhön liittyvät asiat, jotka voidaan hoitaa Pohjois-Karjalan alueella yhteisesti? Mitä toimenpiteitä uudistukset edellyttävät? Alla olevan kuvan selitys:.(kesken).toimintamalli yhteisistä palveluista, joiden keskiössä olisi kotouttamisen osaaminen.. huom: puuttuu oppilaitokset kuvasta. Kuva 1. Kotouttamistyön organisointi Pohjois Karjalassa.

9 Hankesuunnitelma 9 (11) Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset ovat merkittävässä asemassa Pohjois-Karjalassa viranomaisten tarjoamien kotoutumispalvelujen täydentäjänä. Viranomaisten, kuntien maahanmuuttajapalvelujen ja järjestöjen yhteistoimintaa kehittämällä voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää järjestöjen toimintoja osaksi kotoutumisen kokonaisuutta. Lakimuutokset ja muutokset maahanmuuttajaryhmissä edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja valmiuksien päivittämistä kaikissa kunnissa. Kuntien vastuuta maahanmuuttaja- ja kotouttamistoiminnoissa on lisätty vuonna 2011 kotouttamislailla, jonka tuomiin velvoitteisiin kuntien tulee vastata. Hankkeen maakunnallinen malli takaisi kaikkiin kuntiin kotouttamislain velvoittamat palvelut kaikille niitä tarvitseville maahanmuuttajille. Hankkeen taustalla on Itä-Suomen maahanmuuttostrategia, jonka toimet tähtäävät alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä kunnan aktiiviseen rooliin kotouttamispalvelujen järjestäjänä sekä niiden kehittäjänä. Esimerkkinä yhteistyöstä ja palveluiden kehittämisestä on mm. Pohjois-Karjalan kuntien sekä sosiaali-ja terveyspalveluiden yhteisten tulkkauspalvelujen järjestäminen. Kuntien tulee sitoutua näihin yhteisesti luotuihin tavoitteisiin. Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa kotouttamisen kehittämishaasteisiin tartutaan niukkenevien taloudellisten resurssien ja kuntarakenneuudistuksen viitekehyksessä. Kuntapalveluiden kehittämistoiminta vaatii erillistä panostusta rahoitukseen sekä työntekijöiden mahdollisuutta irrottautua perustehtävästä kehittämisen tehtävään. On nähty järkeväksi käyttää alueen omaa osaamista kehittämistoiminnassa, joilla kentän ja palveluiden tuntemus ja tarpeet ovat jo valmiiksi tiedossa.

10 Hankesuunnitelma 10 (11) Taloudellisen heikon tilanteen aikana kunnat eivät ole valmiita palkkaamaan lisätyövoimaa erityisesti asiantuntijatehtäviin, mutta yhteisellä toimintamallilla taattaisiin Pohjois-Karjalaan osaavaa kotouttamisen asiantuntijuutta sekä maahanmuuttajille asiakaslähtöisiä palveluita. Pohjois-Karjalan kuntien yhteinen hanke hyödyttäisi erityisesti pieniä Pohjois-Karjalan kuntia, joissa maahanmuuttajien määrä on vähäinen ja erityispalveluille ei sinänsä ole järkevää perustaa omaa toimintaa. Edut: - palvelujen hankinta ja tuottaminen tehostuu - hallintokulut vähentyvät (keskittäminen) - yhdenvertaiset palvelut Pohjois-Karjalassa - kotouttamisen osaamisen turvaaminen Pohjois-Karjalassa Alueella ei ole aikaisemmin kehitetty yhdessä kotouttamis- tai maahanmuuttajatyön välineitä yli kuntarajojen näin laajamittaisessa uudistuksessa. Yhteistyötä on tehty useiden vuosien ajan, mutta asioiden yhteinen koordinointi on jäänyt vaillinaiseksi. On tärkeää kuulla myös maahanmuuttajien omaa kokemusta heidän tarpeistaan. Hankkeen aikana voidaan kerätä kunnista palautetta palveluiden tarpeista. Pohjois-Karjalan maahanmuuttajapalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on keskittyä seuraaviin kotouttamiseen liittyviin kokonaisuuksiin: (tähän tekstiä vielä alkuvaiheen ja TEM rahoituskokonaisuudesta) 1. Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanottopalvelut Kotouttamisen ohjaus- ja neuvontapalvelut Alkuhaastattelut, alkukartoitukset sekä kotoutumissuunnitelmat kaikille maahanmuuttajille 2. Alkuvaiheen koulutus-ja ohjauspaketin luominen Pohjois-Karjalan alueelle kieli, kulttuuri- ja yhteiskuntatietous, kesto 4 vkoa

11 Hankesuunnitelma 11 (11) 3. Kotouttamisen osaamisen levittäminen palvelukeskuksesta kaikkiin kuntiin. Kotouttamisen työparityöskentely, esim. terveydenhoitaja-maahanmuuttajapalveluiden työntekijä. 4. Yhteisten maahanmuutto-, kotouttamis- sekä monikulttuurisuusasioiden koordinointi sekä organisointi 5. Henkilöstön koulutus: 6. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvät palvelut resurssit, välineet, koulutus, aktiivisempi yhteistyö järjestöjen kanssa 7. Järjestöjen aktiivisempi rooli kotouttamispalvelujen täydentäjänä Hankkeen aikana pyritään nivomaan entistä tiiviimmin kolmannen sektorin kanssa tehtävä työ kotouttamispalvelujen täydentäjänä maakunnallisella tasolla. Mallina käytetään Joensuussa toimivaa Maahanmuuttajatyön keskus Siltaa. Hankkeen taustalla esiselvitys-ja kartoitustyö Pohjois-Karjalan kunnissa Joensuun kaupunki ja konsernihallinnon alaisuudessa toimivat maahanmuuttajapalvelut kartoittivat erillisessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittaman esiselvityshankkeen aikana kuntien tarpeita, yhteistyöhalukkuutta ja valmiutta osallistua hankkeen tavoitteisiin sekä sen rahoittamisen mahdollisuuksiin. Maakuntaliitto näki teeman tärkeäksi kehittämisen kohteeksi Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen hallinnointi Hankkeen toteuttaja: Joensuun kaupunki, hallintoyksikkö Hankkeen toteuttajana on Joensuun kaupunki. Maahanmuuttajapalveluiden yhteensovittaminen kuntien välillä vaatii kunnallista päätöksentekoa, joten hankkeen hallinnointi on luontevaa juuri siellä missä kuntien palveluista päätetään. Joensuun kaupungilla on valmiiksi jo hyvät yhteydet muihin kuntiin päätöksenteon tasolla yhteisten alueellisten kehittämisteemojen vuoksi.

12 Hankesuunnitelma 12 (11) Hankkeen toteutusaikataulu Toiminto maalis-kes äkuu 2015 elo- joul ukuu 2015 tammi-jouluku u 2016 tammi-toukokuu 2017 Suunnitteluvaihe, rahoituksen hakeminen, kuntien kanssa neuvottelu yhteistyöstä ja sitouttaminen kehittämishankkeeseen (maakuntaliiton rahoitus). Hankehakemuksen valmistelu. X Hankkeen käynnistäminen, projektihenkilöstön palkkaaminen X Toimintamallin rakentaminen, väliraportti ja tilannekatsaus X Hankkeen loppuraportointi ja päättäminen, mallin toiminnan varmistaminen, yhteistyösopimukset X YHTEISTYÖTAHOT HANKKEEN TOTEUTUKSESSA ELY - keskus viranomaiset Pohjois-Karjalan kunnat sosiaali- ja terveyspalvelut siunsote- hanke Itä-Suomen yliopisto muut oppilaitokset Järjestöt ja yhdistykset seurakunnat maahanmuuttajat RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE : Projektihenkilöstö

13 Hankesuunnitelma 13 (11) projektipäällikkö/maahanmuuttajakoordinaattori, projektisuunnittelija/sihteeri palveluohjaaja / asiakastyö, kokemusten kirjaaminen Palveluohjaaja /asiakastyö, kokemusten kirjaaminen Tukena Joensuun Maahanmuuttajapalvelut (pysyvät työntekijät), Maahanmuuttajatyön keskus Sillan järjestöt Muiden kuntien kotouttamispalveluiden osaajat Koulutuskulut: henkilöstön koulutuskulut Matkakulut Pohjois-Karjalan alueella Vuokrat: Silta Muiden kuntien malleja sekä alueen muita toimijoita hankkeen yhteistyökumppaneina Vastaavanlaisia seudullisia tai maakunnallisia yhteistyösopimuksia Suomessa ovat tehneet mm. Ylä-Savon kunnat, Raaseporin alue sekä Etelä-Karjalan alueella sijaitseva EKSOTE maahanmuuttajapalvelujen tuottajana. Seudullisia maahanmuuttajapalveluita ovat suunnittelemassa mm. Järvenpään seutu, jonka kanssa Joensuulla on yhteistyösuunnitelmia alueellisen mallin kehittämisen suhteen. Myös Ylä-Savon kunnat ovat suunnittelemassa vielä uudelleen seudullisia palveluita. Hankeideoita on suunniteltu yhteistyössä kyseisten alueiden kanssa. Tarkoituksena on pohtia myös sitä voiko palveluita lähteä rakentamaan eri alueiden kanssa yhteistyönä. Näin avautuisi mahdollisuudet esim. valtakunnallisiin ESR-hankehakuihin. Yhteistyötä tullaan tekemään myös jatkossa sotepalveluiden uudistuksen kanssa sekä valtakunnallisen nuorille suunnatun Ohjaamo-hankkeen kanssa sekä TYP-yhteistoimintamallin rakentamisen kanssa koko Pohjois-Karjalan alueella. Toimintaa tukevat myös oppilaitoksien kehittämishankkeet sekä muut alueen työllistymiseen, palveluiden kehittämiseen liittyvät kehittämishankkeet. Taustalla Siunsote- väliraportti ( ) Kuntien kotouttamisohjelmat Sopimusluonnos seudullisista maahanmuuttajapalveluista (2012)

14 Hankesuunnitelma 14 (11) Itä-Suomen maahanmuuttostrategia Maakuntaliiton ohjelma: Pokat Kuntien kansainvälistymisohjelmat Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Maakuntastrategia Kuntien strategiat TatuTossavainen: Maahanmuuttajien avuntarpeet maahanmuuton alussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma (