SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS)

Transkriptio

1 1/10 SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) Joensuun maahanmuuttopalveluiden kehittäminen hanke (JR)

2 2/10 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 SOPIMUS MAAHANMUUTTJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA 4 1. sopijaosapuolet 4 2. sopimuksen sisältö ja tehtävät 4 3. yhteistyössä toteutettavat toiminnot 4 4. yhteistyössä toteutettavien toimintojen organisointi 5 5. sopijakuntien osallistuminen kustannuksiin 6. erimielisyyksien ratkaiseminen 6 7. muut sopimusehdot 6 8. sopimuksen voimassaolo 6 9. hyväksyminen 6 SOPIMUSISÄLLÖN PERUSTELUJA 7 Yleistä 7 Sopimusperustelu sopimuskohdittain 8-10

3 3/10 JOHDANTO Uusi kotouttamislaki (voimaantulo ) on tuonut kunnalle yleis- ja yhteensovittamisvastuun kotouttamisen kehittämisestä, sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumista tulee kehittää paikallisten viranomaisten ja kuntien yhteistyönä. Joensuun kaupunkiseudun kunnille on valmistunut vuonna 2010 seutuhallituksen toimeksiannosta ehdotukset seudulliseksi maahanmuuttopolitiikan periaatteiksi ja käytännön toimenpiteiksi (seudun maahanmuuttostrategia). Kunnat ovat laajasti käsitelleet strategian. Strategiassa on esitetty maahanmuuttotoiminnan palvelujen toteutukseen ja kehittämiseen seuraavia seudullisia toimintoja: maahanmuuttajatoiminnan koordinointi ja kehittäminen, maahanmuuttajien neuvonta, maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen ja työvoiman maahanmuuton aktivoimisen ennakointi, pakolaisten kuntapaikkakiintiöt, seudullinen verkostoituminen sekä etnisten suhteiden edistäminen ja rasismin vastaisen työn tehostaminen. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 toimet tähtäävät kansainvälistyminen kautta alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Ratkaisevia tekijöitä ovat myös maahanmuuttoon liittyvä ilmapiiri ja asenteet, jotka vaikuttavat monitasoisesti kaikkeen tekemiseen niin kunnissa kuin elinkeinoelämässä. Ilman kunnan/kuntien aktiivista roolia kotouttamisasioissa ei voida rakentaa elinkeinoelämää koskevia tavoitteita. Joensuun kaupunkiseudun kunnat ovat seutuhallinnossa valmistelleet esityksen kuntien kotouttamisohjelmiin sisällytettävästä osiosta koskien maahanmuuttajatoimintojen kuntayhteistyötä. Joensuun kaupunki toteuttaa Pohjois-Karjalan Elyn myöntämällä ESR hankerahoituksella (lump sum) Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelujen kehittämishanketta ( ), jonka kehittämistoiminnan tuloksena aloittaa vuoden 2013 alkupuolella toimintansa Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikkö. Hankkeen tavoitteisiin on kuulunut myös seudullisen maahanmuuttajatoiminnan sopimusesityksen valmisteleminen. Tällä sopimuksella sovitaan seudun maahanmuuttostrategian ja seutuhallituksen kuntien kotouttamisohjelmiin tuottaman kuntayhteistyöosion mukaisten tavoitteiden ja toimintojen toteuttamisesta Joensuun maahanmuuttajapalveluyksikön toimesta. Vaikka kyseessä ei ole kuntalain 76 tarkoittama kuntien yhdessä hoitama tehtävä, vaan palvelujen myyntisopimus, on tarkoituksenmukaista käyttää sopimuksessa kuntayhteistyötä määrittävää termistöä.

4 4/10 SOPIMUS MAAHANMUUTTAJAPALVELUJEN KUNTAYHTEISTYÖSTÄ JOENSUUN KAUPUNKISEUDULLA (PALVELUJEN MYYNTISOPIMUS) 1. SOPIJAOSAPUOLET Joensuu kaupunki palvelujen myyjänä ja palvelujen ostajina Ilomatsin kunta, Juuan kunta, Kontiolahden kunta, Liperin kunta, Outokummun kaupunki, Polvijärven kunta (jäljempänä sopimuskunnat) 2. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA TEHTÄVÄT Tällä sopimuksella kohdassa 1 mainitut kunnat sopivat yhteistyönä toteutettavista maahanmuuttajapalveluista ja etnisten suhteitten edistämiseen liittyvistä yhteisistä toiminnoista, joidenka järjestäjänä on Joensuun kaupunki. Tässä sopimuksessa yhteisesti toteutettavaksi sovitut asiat perustuvat Joensuun kaupunkiseudun maahanmuuttostrategian ja Itä-Suomen maahanmuuttostrategian tavoitteisiin sekä kuntien hyväksymiin kotouttamisohjelmiin. 3. YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVAT TOIMINNOT Sopijakunnat toteuttavat yhteistyössä Joensuun kaupunkiseudulle seuraavia maahanmuuttajapalveluja a. maahanmuuttajille seudullisesti järjestettävät neuvonta- ja ohjauspalvelut b. maahanmuuttajatoiminnan seudullinen koordinointi c. kotouttamislain (1936/2010) edellyttämien palvelujen järjestämisen yleinen kuntaneuvonta d. pakolaisten vastaanottotoimintojen kuntaneuvonta e. seudullinen monikielinen tiedottaminen f. tulkkauspalvelujen organisoiminen g. kuntien henkilöstön maahanmuuttaja-asioihin liittyvän koulutuksen edistäminen h. maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseen liittyvä kehittämistoiminta ja tällöin erityisesti maahanmuuttajien suomen kielen oppimismahdollisuuksien ja työllistymistä edistävien toimien tukeminen i. tarvittaessa työperäisen maahanmuuton edistäminen j. etnisten suhteitten edistämisessä tuetaan seudun kansainvälistymistavoitteiden, ihmisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä myönteisen eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen toteutumista

5 5/10 k. yhteisesti toteutettavien suunnitelmien valmistelu l. kotouttamislain (1936/2010) mukaisista alkuhaastattelu, -kartoitus ja kotoutumissuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan liittyviä palveluja siinä laajuudessa kuin kunkin kunnan kanssa erikseen asiasta sovitaan m. pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät toiminnot siinä laajuudessa kuin kunkin kunnan kanssa erikseen asiasta sovitaan. Mikäli sopijakuntien kesken ei muuta sovita, sopijakunnat vastaavat muilta osin kunnassa kirjoilla olevien ulkomaan kansalaisten kotouttamiseen ja palveluihin liittyvistä toimintojen järjestämisestä. 4. YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVIEN TOIMINTOJEN ORGANISOINTI Kohdassa 3. sovitut yhteistyössä toteutettavat toiminnot toteutetaan ja organisoidaan Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön toimesta. Joensuun kaupunki päättää maahanmuuttajapalvelujen hallinnoinnista ja resursoinnista. Kukin sopijakunta nimeää kunnan maahanmuuttajavastaavan, joka toimii mm. kunnan yhdyshenkilönä yhteistyöasioissa. Joensuun kaupungin osalta maahanmuuttajavastaavana toimii maahanmuuttajakoordinaattori, joka johtaa myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikköä. Kotouttamisen suunnitteluun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteitten edistämistä varten voidaan maahanmuuttajapalveluyksikön toimesta pyytää työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjä sekä viranomais-, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä nimeämään edustajansa maahanmuuttajatoiminnan yhteistyöneuvottelukuntaan. Maahanmuuttajapalveluyksikkö voi tarpeen mukaan kutsua koolle myös muita työryhmiä. 5. SOPIJAKUNTIEN OSALLISTUMINEN KUSTANNUKSIIN Kukin sopijakunta maksaa Joensuun kaupungille tämän sopimuksen 3. a-k kohdissa mainituista yhteisesti toiminnoista vuodessa kutakin kunnassa kirjoilla olevaa muun maan kansalaista kohden maksun, joka sovitaan kuntien kesken talousarvion laadinnan yhteydessä. Muun maan kansalaisten lukumääränä käytetään kunkin toimintavuoden alun mukaista väestötietoa. Edellä olevasta poiketen tällä sopimuksella sovitaan vuosien maksusta, joka on vuosittain kuusikymmentä (60) euroa jokaista kunnassa kirjoilla olevaa muun maan kansalaista kohti. Edellä olevaan maksuun eivät sisälly sopimuksen 3.l-m kohdissa mainitut toiminnot eivätkä mahdollisesti sopimuksen 3.a-k kohtien mukaisiin toimintoihin liittyvät maahanmuuttajayksikön toteuttamat sopijakuntien kanssa sovitut sellaiset hanke- tai muut laajemmat valmistelu- ja selvitystyöt, joihin joudutaan hankkimaan ostopalveluja tai rekrytoimaan tavanomaisen toiminnan ulkopuolista henkilöstöä.

6 6/10 6. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijakuntien välisillä neuvotteluilla. Mikäli yhteisymmärrystä ei synny, ratkaistaan asia toimivaltaisessa hallinto-oikeudessa. 7. MUUT SOPIMUKSEN EHDOT Mahdolliset muutokset tehdään kirjallisesti ja niistä päätetään sopijakuntien yhtäpitävillä päätöksillä. 8. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi seuraavan vuoden alusta viimeistään ao. vuotta edeltävän syyskuun 1. päivään mennessä. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. 9. HYVÄKSYMINEN Tämä sopimus tulee sopijakuntia sitovaksi sen jälkeen, kun kunnat ovat sen hyväksyneet ja sopijakunnat ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Tätä sopimusta on laadittu yksi alkuperäinen kappale, jonka kaikki sopijakunnat allekirjoittavat. Kullekin sopijakunnalle toimitetaan sopimuksesta oikeaksi todistettu jäljennös. Joensuun kaupunki säilyttää alkuperäisen sopimuksen kaikkien sopijakuntien lukuun. Joensuussa xx. päivänä xxxxxkuuta 2013 JOENSUU KAUPUNKI ILOMANTSIN KUNTA JUUAN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA LIPERIN KUNTA OUTOKUMMUN KAUPUNKI POLVIJÄRVEN KUNTA

7 7/10 SOPIMUSSISÄLLÖN PERUSTELUJA Yleistä Joensuun kaupunkiseudulla asuu noin 2300 muun maan kansalaista, joista Joensuussa on kirjoilla noin 1600 ja muissa seudun kunnissa noin 700 henkilöä. Ulkomaalaisten osuus koko seudun väestöstä on lähes 2 %. Vuosittain seudulle muuttaa muutama sata ulkomaalaista. Lisäksi kaupunkiseudulla vuosittain oleskelee tilapäisesti noin 1000 opiskelijaa tai tilapäistöissä olijaa. Erityisesti kaupunkiseudulle muuttavien palvelutarve kotouttamistavoitteita tarkastellen täyttyy huonosti ilman maahanmuuttajille suunnattua erityistä maahanmuuttajapalvelutoimintoa. Samanlaista tarvetta on myös jo pitempään paikkakunnalla asuneilla maahanmuuttajillakin. Seudun tavoitteet kansainväistymiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi sekä lakienkin velvoitteet yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja esim. kuntien yhteistyöstä luovat paineita maahanmuuttajapalvelujen kehittämiseen. Uusi kotouttamislaki (voimaantulo ) on tuonut kunnalle yleis- ja yhteensovittamisvastuun kotouttamisen kehittämisestä, sen suunnittelusta ja seurannasta, Kotoutumista tulee kehittää paikallisten viranomaisten ja kuntien yhteistyönä. Joensuun kaupunkiseudun kunnille on valmistunut vuonna 2010 seutuhallituksen toimeksiannosta ehdotukset seudulliseksi maahanmuuttopolitiikan periaatteiksi ja käytännön toimenpiteiksi (seudun maahanmuuttostrategia). Kunnat ovat laajasti käsitelleet strategian, joka luo perustaa kuntayhteistyölle. Strategiassa on esitetty maahanmuuttotoiminnan palvelujen toteutukseen ja kehittämiseen seuraavia seudullisia toimintoja: maahanmuuttajatoiminnan koordinointi ja kehittäminen, maahanmuuttajien neuvonta, maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen ja työvoiman maahanmuuton aktivoimisen ennakointi, pakolaisten kuntapaikkakiintiöt, seudullinen verkostoituminen sekä etnisten suhteiden edistäminen ja rasismin vastaisen työn tehostaminen. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 toimet tähtäävät kansainvälistyminen kautta alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Ratkaisevia tekijöitä ovat myös maahanmuuttoon liittyvä ilmapiiri ja asenteet, jotka vaikuttavat monitasoisesti kaikkeen tekemiseen niin kunnissa kuin elinkeinoelämässä. Ilman kunnan aktiivista roolia kotouttamisasioissa ei voida rakentaa elinkeinoelämää koskevia tavoitteita. Tällä sopimuksella ei siirretä sopijakuntien valtaa ja vastuita lakisääteisten maahanmuuttajatoimintojen järjestämisessä, joten kyseessä ei ole kuntalain 76 :n tarkoittama yhteistoimintasopimus. Sopimus on palvelujen myyntisopimus, jolla Joensuun kaupunki myy sopijakunnille sellaisia maahanmuuttajatoimintaan liittyviä toimintoja, joissa kunnilla on yhteisiä intressejä ja joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntakohtaisena toimintana.

8 8/10 Sopimusperustelut sopimuskohdittain 1. SOPIJAOSAPUOLET Huolimatta siitä, että seudun kuntien maahanmuuttajatoiminnot ja -palvelutarpeet poikkeavat melkoisesti toisistaan, on sopimusesitys lähtökohtaisesti valmisteltu sillä tavoitteella, että kaikki Joensuun seudun kunnat olisivat sopijaosapuolina. Sopimuksen mukaiset toiminnot yhteisesti toteutettuna luovat ja ylläpitävät maahanmuuttajatoimintoihin sellaisia yleisiä valmiuksia, jotka edesauttavat seudun kuntia toteuttamaan maahanmuuttajien kotouttamista kotouttamislain sekä seudun maahanmuuttajastrategian tavoitteiden mukaisesti. Hyvät koko seutua koskevat maahanmuuttajapalvelut vahvistavat seudun imagoa kansainvälistymisen näkökulmasta. Ulkomaan kansalaisia vuoden 2012 alussa seudulla kunnittain oli seuraavasti: Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi YHT Joensuussa asuu seudun ulkomaalaisista noin 70 %, Kontiolahdella vajaa 10 %, Outokummussa noin 7 %, Liperissä vajaa 6 %, Ilomatsissa 4 %, Juuassa 2,5 % ja Polvijärvellä 1 %. 2. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA TEHTÄVÄT Kuten edellä kohdassa yleistä todetaan, tällä yhteistyösopimuksella ei siirretä sopijakuntien valtaa ja vastuuta järjestää maahanmuuttajatoimintaan liittyviä lakisääteisiä toimintoja toisen kunnan hoidettavaksi. Sopimuksella seudun kunnat sopivat yhteistyönä toteutettavaksi sellaisia maahanmuuttajatoimintaan liittyviä toimintoja, jotka olisivat tavallaan samoja kaikissa seudun kunnissa ja joita ei siten kannata jokaisen kunnan tuottaa. Lisäksi sovitaan yhteisesti toteutettavaksi sellaisia toimintoja maahanmuuttajapalveluissa, joihin perehtyminen ja järjestäminen jokaisessa kunnassa suhteessa maahanmuuttajien määrään sitoisi kunnan resursseja tarpeettomasti. Maahanmuuttajille suunnattua yleistä neuvonta- ja ohjauspalvelua voidaan hyvin tuottaa seudullisesti ilman, että jokainen kunta sen tuotaisi erikseen. Samoin maahanmuuttajatoiminnan koordinointi, joka tarkoittaa mm. yhteyksien pitämistä kuntien välillä sekä eri viranomaisten (seudulliset, maakunnalliset, valtakunnalliset), järjestöjen, oppilaitosten, elinkeinoelämän toimijoiden, yhteisöjen jne kanssa, maahanmuuttajatoiminnan kehittämistä jne. Maahanmuuttajatoimintaan syvällisemmin perehtynyt henkilöstö voi tarpeen ilmetessä tapauskohtaisesti neuvoa kuntien toimijoita (kuntaneuvonta) ilman, että jokaisessa kunnassa pyritään ylläpitämään kaikkea asiantuntijuutta. Monikielinen tiedottaminen voidaan hoitaa keskitytetysti, samoin tulkkauspalvelujen organisointi. Kuntien henkilöstön tarvetta saada koulutusta maahanmuuttaja-asioihin voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä keskeisiä toimintoja kuten suomen kielen oppimismahdollisuuksien ja työllistämistä edistävien kehittämistoimien tukemista voi parhaiten tehdä kuntayhteistyönä kuten tarvittaessa työperäisen maahanmuuton edistämistäkin. Etnisten suhteitten edistäminen on koko seutua koskettava toiminto.

9 9/10 Kotouttamislain (1936/2010) mukainen alkuhaastattelu, -kartoitus ja kotoutumissuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan liittyviä palveluja voidaan toteuttaa myös yhdessä, mutta näiltä osin asiasta on parempi sopia kuntakohtaisesti, koska ko. toimintojen kustannus on paljolti tapauskohtaista ja toimintaan liittyvät valtionkorvaukset tilitetään asuinkunnalle. Alkuhaastattelun toteutus kotikunnan henkilökunnan toimesta todennäköisesti myös paremmin palvelee maahanmuuttaja kotoutumista, koska samalla käynnistyy kotikunnassa maahanmuuttajan palvelutarpeen arviointi. Huomattakoon, että ilman erillistä em. toimintojen sopimustakin tämän sopimuksen mukaisella yhteistyöllä tuotetaan kunnille alkuhaastatteluun tarvittava aineisto, opastetaan henkilöstöä (kuntaneuvonta), kilpailutetaan alkukartoitustoimet ja luodaan menetelmät kotouttamissuunnitelman ja seurannan toteuttamiseksi. Samoin pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät toiminnot ovat kohtuullisen tapauskohtaisia, joten niiden osalta yhteisesti toteutettavista toimista on syytä sopia erikseen. Mikäli seudulla päädytään useamman kunnan toimesta ottamaan kiintiöpakolaisia, on tällöin syytä suunnitella kyseisen toiminnon toteutus yhdessä esim. resurssimitoituksen osalta. 3. YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETTAVIEN TOIMINTOJEN ORGANISOINTI Joensuun kaupunki toteuttaa tämän sopimuksen mukaiset yhteisesti sovittavat maahanmuuttajatoiminnot Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön toimesta. Maahanmuuttajapalveluyksikkö kuuluu hallinnollisesti kaupungin konsernihallintoon. Joensuun kaupunki päättää maahanmuuttajapalvelujen hallinnoinnista ja resursoinnista. Yhteistyötä varten ja muutoinkin kunkin kunnan maahanmuuttajapalvelujen organisoimiseksi on kunkin sopijakunnan syytä nimetä kunnan maahanmuuttajavastaava. Joensuun kaupungin osalta maahanmuuttajavastaavana toimii maahanmuuttajakoordinaattori, joka johtaa myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikköä. Maahanmuuttajapalveluyksikkö tarvittaessa nimeää kotouttamisen suunnitteluun ja toimeenpanon kehittämiseen sekä etnisten suhteitten edistämiseen maahanmuuttajapalveluyksikön toimesta maahanmuuttajatoiminnan yhteistyöneuvottelukunnan, johon pyydetään työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjä sekä viranomais-, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä nimeämään edustajansa. Näiltä osin tosin kannattaa seurata Itä-Suomen maahanmuuttostrategian johdosta toteutettavia neuvottelukunta ym nimityksiä, jottei synny tarpeettomia päällekkäisiä työryhmiä. 4. SOPIJAKUNTIEN OSALLISTUMINEN KUSTANNUKSIIN Kyseessä on siis Joensuun kaupungin ja muiden sopijakuntien välinen sopimus, jolla Joensuun kaupunki myy tiettyjä maahanmuuttajatoimintaan liittyviä toimintoja ja palveluja sopimuskunnille. Kuntien näkökulmasta asiaa tarkastellen yhteisyössä toteutettavat toiminnot ja niihin liittyvä sopimus on eräänlainen huoltosopimus kuntien maahanmuuttopalvelujen toimivuuden ja ajantasaisuuden turvaamiseksi. Melkoinen osa esitetyistä yhteisistä toimenpiteistä tuotetaan Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa kaupungin toimintoja varten, nämä tuotteet jalostetaan yhteiseksi tähän sopimukseen perustuen. Nyt sovittuja toimintoja ei ainakaan tässä vaiheessa voida tuotteistaa ja jakaa suoritteisiin sillä tavalla, että niille voitaisiin määritellä yksikköhinta, johon kuntien keskinäinen laskutus perustuisi. Toisaalta ei voida perustellusti määrätä maksuperusteita budjettiinkaan perustuen,

10 10/10 koska Joensuun kaupungin maahanmuuttajayksikön palvelut pääasiassa ovat kaupungin maahanmuuttajia ja organisaatioita varten. Niinpä on päädytty muiden kuntien kustannusosallisuudessa ratkaisuun, jossa arvioidaan Joensuun maahanmuuttajapalveluissa sitä työaika- ja ym toimintojen kustannuksia, joita yhteistoiminta aiheuttaa tai sellaisten toimintojen resursseja, joista hyötyvät myös muut sopijakunnat. Tälle arviointityölle ei ole olemassa varsinaisesti laskennallisia tai muitakaan mitattavia perusteluja vaan arviointi on tehty työn sisällön tuntemukseen liittyvänä musta tuntuu periaatteella. Edellä olevasta johtuen estetäänkin kolmen vuoden seurantajaksoa, jolloin nyt sovittava hinta olisi sama, ja mahdolliset sopimustarkistukset parempaan tausta-aineistoon perustuen tehtäisiin vuoden 2017 alusta lukien. Muiden sopijakuntien kustannusosallisuuden taustalla on seuraavia tekijöitä: - kaupungin vuoden 2013 budjetissa on euron määräraha maahanmuuttajayksikön toimintoihin. Tarkoitus on perustaa yksikköön kaksi maahanmuuttajavirkailijan vakanssia, joista aiheutuva kustannus on noin euroa. Toinen näistä virkailijoista käyttää suuren osan ajastaan joensuussa asuvien pakolaisten sosiaalityöhön. - budjetin lisäksi maahanmuuttajapalveluihin on varattu konsernihallinnon asiantuntijapalveluja, josta aiheutuva kustannus on nykyisellään noin euroa. Tämä resurssi käytetään mm. toiminnan kehittämiseen, koordinointiin ja johtamiseen. - eli yhteensä maahanmuuttajapalveluyksikön toimintoihin on kohdennettavissa noin euron resurssit - mikäli yhteistyö toteutuu arvioidaan toisen maahanmuuttajavirkailijan ajasta suuntautuvan yhteistyöhön tai yhteistyötä palveleviin toimintoihin 1/3 ja asiantuntijapalveluista 1/3, joista aiheutuva kustannus olisi lähes euroa. Lisäksi muista toiminnan menoista on kohdennettava kustannuksia yhteistyöhön euroa. - muissa sopijakunnissa on yhteensä noin 700 maahanmuuttajaa, jolloin sopimusyhteistyöhön tavalla tai toisella kohdistuvien toimintojen runsaan euron kustannus on 60 euroa/maahanmuuttaja/vuosi. Muiden sopijakuntien kunnittaisen maahanmuuttajien määrän valitseminen yhteistoimintaan liittyvien kustannusten keskinäiseksi jakoperusteeksi lienee tässä yhteydessä oikeudenmukainen jakoperuste. Mikäli kaikki kunnat eivät lähde yhteistyöhön mukaan, vähenee kaupungin saama maksu yhteistoimintamenoista, vaikka menot eivät suoraan korreloikaan maahanmuuttaja vähenemän kanssa (vaikka yhteistoimintamenot toki vähenevät). Kyse on kuitenkin kaupungin kannalta sen verran määrältään vähäisestä toiminnasta ja siitä muilta saatavasta korvauksesta, ettei sillä maksuperusteeseen ole vaikutusta. 5. SOPIMUKSEN VOIMAAN TULEMINEN Sopimus tulisi voimaan Joensuun kaupungin alkuvuodesta 2013 käynnistämän maahanmuuttajatoiminnan aloitusvaiheen vuoksi ei ole perusteltua toteuttaa yhteistyötä kesken vuoden. Kunnat eivät myöskään liene varautuneet yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin vuoden 2013 budjeteissaan.