Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

Transkriptio

1 Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa toukokuuta 2014

2 Luetun ymmärtäminen ja ymmärtämisen vaikeudet Simple View of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). Puutteet teknisessä lukutaidossa tai kuullun ymmärtämisessä tai molemmissa osataidoissa selittävät SVR- mallin mukaan heikkoa luetun ymmärtämistä. Sanojen lukemisen sujuvuus ja tarkkuus ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä ja ennustavat lapsen luetun ymmärtämisen tasoa luokilla (Juel ym., 1986; Torppa ym., 2013). Kouluiässä luetun ymmärtämisen vaikeudet ovat pysyviä (Cain & Oakhill, 2006; Lepola ym., 2002).

3 Mutta n. 10 %:lla lapsista (riippuen iästä ja testeistä, ja diagnostisista kriteereistä) on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Näillä heikoilla ymmärtäjillä on selkeitä puutteita luetun ymmärtämisessä, vaikka heidän tekninen lukutaitonsa on ikätason mukainen. Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)

4 Spesifiä heikkoa luetun ymmärtämistä (SHLY) ennakoivat kielen ja ymmärtämisen valmiudet Nation ym. (2010) retrospektiivinen tutkimus sanaston puutteet ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet sekä heikommat morfologiset taidot olivat yhteydessä 6- ikävuodesta alkaen tulevaan spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen 8- vuoden iässä. Cainin ja Oakhillin (1999; 2006) tutkimusten mukaan 8- vuotialla havaitut puutteet spontaanissa päätelmien tekemisessä, ymmärtämisen valvonnassa ja työmuistin kapasiteetissa olivat keskeisiä spesifiin heikkoon luetun ymmärtämiseen liittyviä tekijöitä. heikkojen ymmärtäjien varhainen semanttisten taitojen profiili näyttää olevan heterogeeninen, eikä siis suoraan vastaa esim. erityistä kielellistä vaikeutta (SLI). Kertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyvät jo varhain. Varhaiset kehityserot tarinan tapahtumien muistamisessa ja päätelmien tekemisessä voivat ennakoida tulevia luetun ymmärtämisen pulmia.

5 Luetun ymmärtämisen vaikeudet ja mo:vaa:o Lapsen tehtäväsuuntautuneisuus, eli kyky käynnistää ja ylläpitää tehtävään suuntautuvaa aktiviteettia, on havaittu ennustavan sekä teknisen lukutaidon kehitystä ( luokilla: Lepola ym., 2005) että luetun ymmärtämisen taitoa ( luokilla; Hirvonen ym., 2010; Georgiou ym., 2013). Varhaisten, ennen esiopetusikää havaittavien motivaatiotekijöiden yhteyttä tuleviin luetun ymmärtämisen vaikeuksiin on tutkittu vähemmän.

6 Tutkimuksen tavoite analysoida... kertomuksen ymmärtämisen taitojen, lukemisvalmiuksien ja motivaation kehityseroja neljästä yhdeksään ikävuoteen tulevilla heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä. Lisätukea suunnataan yleensä luokan heikoimmille lukijoille, spesifit ymmärtämisen vaikeudet voivat jäädä huomiotta. Siksi on tärkeä tarkastella, missä määrin opettajat tunnistavat spesifit luetun ymmärtämisen vaikeudet koulun 3. luokalla.

7 Metodi Lapset Pitkittäistutkimukseen osallistui 90 lasta (55% tyttöjä) Lasten sanavarastoa, taivutusmuotojen hallintaa, kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemisen taitoja ja lukemisen valmiuksia arvioitiin 4- ja 6-vuoden iässä (syksyisin: loka-joulukuu). Opettajat arvioivat lasten motivaatiota 4-, 6- ja 9-vuoden iässä. Lasten luetun ymmärtämistä ja tekstin lukemisen sujuvuutta arvioitiin 3. luokan keväällä => spesifit heikot ymmärtäjät.

8 Lukemisvalmiudet Kirjaintieto (4v. ja 6v.) Lasten kirjaintietoa arvioitiin ARMI luku- ja kirjoitustaidon osatehtävällä neljä- ja kuusivuotiaana (Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006) Fonologiset valmiudet (4v. ja 6 v.) Sanojen alkusointujen ja riimien tunnistamisen tehtävillä arvioitiin lasten fonologisia valmiuksia 4-vuoden iässä. Sanojen alkuäänteiden tunnistamisen tehtävillä arvioitiin fonologisia valmiuksia 6-vuoden iässä.

9 Kielen ymmärtämisen valmiudet Tuottava sanasto (4-v. ja 6-v.) Käytimme Silvénin ja Rubinovin (2008) muokkaama WISC-III:een perustuvaa testiä, jolla arvioitiin lapsen tietoa sanojen merkityksestä. Jokaisen sanan selitysestä sai 0-2 pistettä. Tehtävä lopetettiin kolmen peräkkäisen väärän vastauksen jälkeen. Sanoja oli yhteensä 32, maksimi = 64 pistettä. Cronbach alpha.82 (4-v. ja 6-v.). Taivutusmuotojen hallinta; morfologia (4-v.) Lasten taivutusmuotojen hallintaa arvioitiin P. Lyytisen (2003) Morfologia-testillä neljän vuoden iässä. Arvioimme lasten suomen kielen epäsanojen, substantiivien ja verbien, taivutuksen hallintaa 3:lla osa-testillä: Elatiivi (5 tehtävä) Verbitaivutus : preesens (5 tehtävää) ja imperfekti (5 tehtävää). Jokainen vastaus pisteytettiin 0-3 asteikolla, maksimipistemäärä oli 45. Cronbach alpha oli.87

10 Tarinan ymmärtämisen taidot (4-v., 6-v. ja 9-v./3. luokka.) Kuullun ymmärtämisen arvioinnissa käytettiin kertomustyyppisiä tarinoita (Vauras ym., 1995): Tarina luettiin lapsille kahteen kertaan, ja ymmärtämistä arvioitiin tarinan muistinvaraisen kerronnan sekä vihjeistettyjen kysymysten avulla Käytimme muistinvaraisen kerronnan ja kysymysten summapistemäärää analyyseissä. Päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakertomuksen ymmärtämisen tehtävillä. 4- ja 6-v. käytimme F. Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirjaa (18 sivua) ja 3. luokalla käytimme Mayerin (1967) Poika, koira ja sammakko kuvakirjaa (19 sivua). Lasten päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakirjan katselun ja muistinvaraisen palautuksen jälkeen viidellä implisiittisellä kysymyksellä: Kysymyksiin vastaaminen vaati lapselta päätelmiä hahmojen tunteista, syy-seuraussuhteista, dialogista, ennustamisesta ja tarinan opetuksesta. Vastaukset pisteitettiin asteikolla 0 2 (maks. 10 p.). Mitä enemmän lapsi yhdisti kuvien tapahtumia tarinan muihin tapahtumiin, sitä enemmän hän sai pisteitä tehtävistä

11 Motivaation arviointi Lastentarhanopettajat arvioivat lasten tehtävään suuntautuvaa käyttäytymistä aikuisen ohjaamissa askartelu- ja leikkitilanteissa 4- ja 6-vuoden iässä (1= ei lainkaan 7=aina tai lähes koko ajan) (Lepola, Laitinen, & Kajamies, 2013). Tehtävään suuntautumista arvioitiin 4v. ja 6v. Kolmella väittämällä (alphat 0.80 ja 0.79): Haluaa jatkaa tehtäviä (esimerkiksi kysyy, saanko tehdä lisää) Haluaa omatoimisesti tehdä haastavampia asioita (esimerkiksi pelien pelaaminen ) Pohtii vaihtoehtoja ja suunnittelee tekemistään 3. luokan keväällä oppilaiden tehtävään suuntautumista arvioitiin neljällä väittämällä (MOSU: Kajamies ym.) Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun Pohtii asioiden yhteensopivuutta Saa tyydytystä siitä, että pystyy itse täyttämään tiedoissaan olevia aukkoja, selvittämään pulmia

12 Lukutaidon arviointi 3. luokan keväällä Luetun ymmärtäminen Luetun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Ala-asteen lukemistestillä (Allu; Lindeman, 2000). Kaksi kertomustekstiä (yksilö- ja pienryhmätilanteessa, maks. 24 p.). Tekstin lukemisen sujuvuus ja tarkkuus Lukemisen sujuvuutta arvioitiin 78-sanan kertomustekstillä ( Pelle pullero ). Oppilaan tekstin ääneenlukuaika jaettiin luettujen sanojen määrällä (s. /sana) ja laskettiin väärin luetut sanat.

13 Spesifit heikot luetun ymmärtäjät (SHLY) - tunnistaminen 3. luokalla Kolme kriteeriä (Nation, Clarke, & Snowling, 2002) 1. heikko luetun ymmärtäminen (Z-pist. < -.67) 2. Keskitasoinen tekstin lukemisen sujuvuus (Z-pist. > -.67) ja 3. Luetun ymmärtäminen selvästi heikompaa kuin tekstin lukemisen sujuvuus (= Z-pisteiden erotus vähintään 0.67). Näiden kriteerien mukaan tunnistettiin 13 SHLY-oppilasta (9 poikaa). 9/13 kuului ALLUn tasoryhmiin 1-3 ja neljä oppilasta kuului tasoryhmään 4. Verrokkiryhmään, eli hyviin luetun ymmärtäjiin valittiin 13 oppilasta (7 poikaa), joiden luetun ymmärtäminen oli vähintään keskitasoa (Z pist. > 0) ja lukemisen sujuvuus vertaistettiin heikkojen luetun ymmärtäjien pisteiden suhteen.

14 Z-pistemäärä 1,5 1 0,5 0-0,5 Spesifit heikot LY (n=13) Verrokkiryhmä (n=13) ka = 20,4 Väärin luetut sanat (f) ns 2,61 1,84 Lukemisvirheet (teksti) SHLY (n=13) Verrokit (n=13) -1-1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) 10 9 Opettajan arvio (4-10) 8 Spesifit heikot LY (n=13) t (22) = 2,79, p = 0.01 Verrokkiryhmä (n=13) 8,83 8,69 8,54 8,2 7,8 7,75 Kuvio 1. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän oppilaiden lukutaito koulun 3. luokalla (kriteeritehtävät) Lukeminen (sujuvuus & tarkkuus) Luetun ymmärtäminen Matematiikka Kuvio 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän koulumenestys lukemisessa ja matema:ikassa (ope?ajan arvio)

15 Tulokset (3. luokka kevät) Kuullun ymmärtäminen ja pää?elytaidot heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä SHLY (n=13) pistemäärärä Cohenin d = ,69 15,85 5,38 Verrokit (n=13) Cohenin d = , Kuullun ymmärtäminen (maks. 29 p.) Päätelmien tekeminen (kuvatarina) (maks. 10 p.)

16 Eroavatko tulevat heikot ja hyvät luetun ymmärtäjät kertomusten ymmärtämisen taidoissa ja lukemisvalmiuksissa jo ennen kouluikää? Taulukko 1. Tulevien heikkojen ja hyvien luetun ymmärtäjien kielen ja kertomusten ymmärtämisen sekä lukemisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä 6- vuoden iässä Heikot (SHLY) luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) t (24) Cohenin d Sanasto (tuottava) -.53 (.80).36 (.90) 2.67* 1.05 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.90 (.75).62 (.95) 4.52*** 1.77 Päätelmät (kuvatarina) -.60 (.56).43 (1.03) 3.16** 1.25 Kirjaintieto -.44 (1.17).20 (.79) 1.63 ns Äännetietoisuus -.29 (1.15).29 (.81) 1.51 ns 4- vuoden iässä Sanasto (tuottava) -.49 (.85).33 (1.11) 2.14* 0.84 Taivutusmuotojen hallinta -.39 (.98).72 (.87) 3.04** 1.19 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.76 (.61).82 (1.08) 4.59*** 1.80 Päätelmät (kuvatarina) -.46 (.90).29 (1.30) 1.71 ns Kirjaintieto -.14 (1.17).19 (1.06) 0.74 ns Fonologiset taidot -.06 (1.31).12 (.79) 0.44 ns * p <.05; ** p <.01;*** p <.001

17 Missä määrin tulevilla heikoilla luetun ymmärtäjillä on puu?eita kertomuksen ja kielen ymmärtämisen tehtävissä neljän ja kuuden vuoden iässä? Taulukko 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien (SHLY- ryhmän) kertomuksen ja kielen ymmärtämisen suhteelliset vaikeudet (ikätasoon suhteute?una) 6- vuoden iässä Z- pistem. alle 1 Z- pistem. välillä 1 ja 1 Z- pistem. yli 1 Sanasto (tuottava) 2/13 10/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 7/13 6/13 0 Päätelmät (kuvatarina) 1/13 # 12/ vuoden iässä Sanasto (tuottava) 5/13 8/13 0 Taivutusmuotojen hallinta 5/13 7/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 3/13 10/13 0 # 6/13 sai Z- arvon vuoden iässä puu?eet rajautuvat sanaston ja taivutusmuotojen hallintaan. 6- vuoden iässä puu?eet näkyvät selvimmin kuullun ymmärtämisessä.

18 Mo:vaa:o heikoilla luetun ymmärtäjillä ja verrokeilla (3. luokka kevät) pistemäärärä Cohenin d = ,43 5,33 2,9 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) Cohenin d = ,96 1 Tehtäväsuuntautuneisuus Välttämissuuntautuneisuus

19 Tehtäväsuuntautuneisuuden kehi?yminen tulevilla hyvillä ja heikoilla luetun ymmärtäjillä Tulevilla hyvillä luetun ymmärtäjillä esiintyi :lastollises: merkitseväs: enemmän tehtäväsuuntautuvaa käy?äytymistä 4-9- vuoden iässä kuin tulevilla heikoilla ymmärtäjillä, F(1, 24 )= 6,5, p =.01. Ryhmien erot mo:vaa:ossa tulivat selkeämmin esille vasta koulun 3. luokalla. 6 5,33 5 Opettajan arvio 4 motivaatiosta (1-7) 3 2 4,26 3,13 t (24) = 1,94, p = 0.06 ns 4,41 3,21 4,43 t (24) = 2,34, p = 0.04, d = 0.87 Spesifit heikot LY (n=13) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) Kaikki lapset (n=85) 1 4-vuotiaat 6-vuotiaat 9-10-v. /3. luokka

20 Johtopäätökset 14%:lla oppilaista tunnistetin spesifi luetun ymmärtämisen profiili Pojat olivat ylieduste?uina (2/3) heikon luetun ymmärtämisen ryhmässä. Heikoilla luetun ymmärtäjillä oli selväs: heikommat kuullun ymmärtämisen ja päätelmien tekemisen taidot kuin hyvillä ymmärtäjillä. Tulos on yhdenmukainen Cainin ja Oakhillin (1999) tutkimustulosten kanssa. Ope?ajien mukaan heikot ymmärtäjät erosivat hyvistä ymmärtäjistä erityises: matema:ikan taidoissa. SHLY- ryhmällä ei puu?eita sanojen lukemisen valmiuksissa, kuten kirjain:edon tai fonologisten taitojen kehi?ymisessä. Heikot ymmärtäjät suuntautuivat vähemmän tehtäviin ja osoitvat enemmän väl?ämiskäy?äytymistä kuin hyvät ymmärtäjät koulun 3. luokan keväällä. Mo:vaa:oon ja itsesäätelyyn lii?yvät pulmat jo ennen kouluikää näy?ävät lii?yvän spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen koulun 3. luokalla

21 Heikkojen ymmärtäjien seman6set ja kertomuksen ymmärtämisen taidot olivat selväs= heikommat kuin tulevien hyvien ymmärtäjien jo esiopetuksen alkaessa. => (merkitys)yhteyksien havaitseminen sanojen ja tarinan tapahtumien välillä näy?äisi olevan yksi keskeinen tulevien heikkojen ymmärtäjien ongelma. Ongelmat näkyvät heikompana kuullun tarinan ymmärtämisenä ja taivutusmuotojen hallintana jo 4 vuoden iässä Sen sijaan päätelmien tekemisessä puu?eet tulivat esille vasta 6- vuoden iässä.

22 Kertomuksen ymmärtämisen ja tuo?amisen taitoja voidaan ope?aa jo varhain. Esimerkkinä Jänistarinat- ja 7- min. sadulle toimintamallit (MaTnen ym. 2013; Lepola ym. 2012), joiden on tode?u tukevan leikki- ikäisten lasten tarinan ymmärtämisen taitoja. Bianco ym. (2010) tutkimus osoit, e?ä pysyvämpiä oppimistuloksia voidaan saada aikaan vain kun toiminta päiväkodeissa on rii?ävän pitkäkestoista (2 lukukau?a) ja siinä harjoitellaan eksplisii0ses1 kuullun ja kuvatarinan ymmärtämisen taitoja.

23 Kiitos

24 Kielellisen muistin kehittyminen pistemäärärä ,92 11,76 22,15 19,77 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) vuotiaat 6-vuotiaat Lauseiden toistaminen (NEPSY)

25 Kuvakertomuksen ymmärtäminen Fernando Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirja: 18 sivua. Kullakin sivulla on yksi mustavalkoinen kuva Tarinan tapahtumat Kirja kertoo perheestä, joka hankkii kotiapulaisekseen robotin. Perheen lapsi avaa robotin ja leikkii sen johdoilla. Robotti menee sekaisin ja syöksyy ulos roska-astiaan. Perhe haluaa robotin takaisin ja se korjataan. Alku laukaiseva tapahtuma ongelma ratkaisu päätös