Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa toukokuuta 2014

2 Luetun ymmärtäminen ja ymmärtämisen vaikeudet Simple View of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). Puutteet teknisessä lukutaidossa tai kuullun ymmärtämisessä tai molemmissa osataidoissa selittävät SVR- mallin mukaan heikkoa luetun ymmärtämistä. Sanojen lukemisen sujuvuus ja tarkkuus ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä ja ennustavat lapsen luetun ymmärtämisen tasoa luokilla (Juel ym., 1986; Torppa ym., 2013). Kouluiässä luetun ymmärtämisen vaikeudet ovat pysyviä (Cain & Oakhill, 2006; Lepola ym., 2002).

3 Mutta n. 10 %:lla lapsista (riippuen iästä ja testeistä, ja diagnostisista kriteereistä) on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Näillä heikoilla ymmärtäjillä on selkeitä puutteita luetun ymmärtämisessä, vaikka heidän tekninen lukutaitonsa on ikätason mukainen. Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)

4 Spesifiä heikkoa luetun ymmärtämistä (SHLY) ennakoivat kielen ja ymmärtämisen valmiudet Nation ym. (2010) retrospektiivinen tutkimus sanaston puutteet ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet sekä heikommat morfologiset taidot olivat yhteydessä 6- ikävuodesta alkaen tulevaan spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen 8- vuoden iässä. Cainin ja Oakhillin (1999; 2006) tutkimusten mukaan 8- vuotialla havaitut puutteet spontaanissa päätelmien tekemisessä, ymmärtämisen valvonnassa ja työmuistin kapasiteetissa olivat keskeisiä spesifiin heikkoon luetun ymmärtämiseen liittyviä tekijöitä. heikkojen ymmärtäjien varhainen semanttisten taitojen profiili näyttää olevan heterogeeninen, eikä siis suoraan vastaa esim. erityistä kielellistä vaikeutta (SLI). Kertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyvät jo varhain. Varhaiset kehityserot tarinan tapahtumien muistamisessa ja päätelmien tekemisessä voivat ennakoida tulevia luetun ymmärtämisen pulmia.

5 Luetun ymmärtämisen vaikeudet ja mo:vaa:o Lapsen tehtäväsuuntautuneisuus, eli kyky käynnistää ja ylläpitää tehtävään suuntautuvaa aktiviteettia, on havaittu ennustavan sekä teknisen lukutaidon kehitystä ( luokilla: Lepola ym., 2005) että luetun ymmärtämisen taitoa ( luokilla; Hirvonen ym., 2010; Georgiou ym., 2013). Varhaisten, ennen esiopetusikää havaittavien motivaatiotekijöiden yhteyttä tuleviin luetun ymmärtämisen vaikeuksiin on tutkittu vähemmän.

6 Tutkimuksen tavoite analysoida... kertomuksen ymmärtämisen taitojen, lukemisvalmiuksien ja motivaation kehityseroja neljästä yhdeksään ikävuoteen tulevilla heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä. Lisätukea suunnataan yleensä luokan heikoimmille lukijoille, spesifit ymmärtämisen vaikeudet voivat jäädä huomiotta. Siksi on tärkeä tarkastella, missä määrin opettajat tunnistavat spesifit luetun ymmärtämisen vaikeudet koulun 3. luokalla.

7 Metodi Lapset Pitkittäistutkimukseen osallistui 90 lasta (55% tyttöjä) Lasten sanavarastoa, taivutusmuotojen hallintaa, kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemisen taitoja ja lukemisen valmiuksia arvioitiin 4- ja 6-vuoden iässä (syksyisin: loka-joulukuu). Opettajat arvioivat lasten motivaatiota 4-, 6- ja 9-vuoden iässä. Lasten luetun ymmärtämistä ja tekstin lukemisen sujuvuutta arvioitiin 3. luokan keväällä => spesifit heikot ymmärtäjät.

8 Lukemisvalmiudet Kirjaintieto (4v. ja 6v.) Lasten kirjaintietoa arvioitiin ARMI luku- ja kirjoitustaidon osatehtävällä neljä- ja kuusivuotiaana (Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006) Fonologiset valmiudet (4v. ja 6 v.) Sanojen alkusointujen ja riimien tunnistamisen tehtävillä arvioitiin lasten fonologisia valmiuksia 4-vuoden iässä. Sanojen alkuäänteiden tunnistamisen tehtävillä arvioitiin fonologisia valmiuksia 6-vuoden iässä.

9 Kielen ymmärtämisen valmiudet Tuottava sanasto (4-v. ja 6-v.) Käytimme Silvénin ja Rubinovin (2008) muokkaama WISC-III:een perustuvaa testiä, jolla arvioitiin lapsen tietoa sanojen merkityksestä. Jokaisen sanan selitysestä sai 0-2 pistettä. Tehtävä lopetettiin kolmen peräkkäisen väärän vastauksen jälkeen. Sanoja oli yhteensä 32, maksimi = 64 pistettä. Cronbach alpha.82 (4-v. ja 6-v.). Taivutusmuotojen hallinta; morfologia (4-v.) Lasten taivutusmuotojen hallintaa arvioitiin P. Lyytisen (2003) Morfologia-testillä neljän vuoden iässä. Arvioimme lasten suomen kielen epäsanojen, substantiivien ja verbien, taivutuksen hallintaa 3:lla osa-testillä: Elatiivi (5 tehtävä) Verbitaivutus : preesens (5 tehtävää) ja imperfekti (5 tehtävää). Jokainen vastaus pisteytettiin 0-3 asteikolla, maksimipistemäärä oli 45. Cronbach alpha oli.87

10 Tarinan ymmärtämisen taidot (4-v., 6-v. ja 9-v./3. luokka.) Kuullun ymmärtämisen arvioinnissa käytettiin kertomustyyppisiä tarinoita (Vauras ym., 1995): Tarina luettiin lapsille kahteen kertaan, ja ymmärtämistä arvioitiin tarinan muistinvaraisen kerronnan sekä vihjeistettyjen kysymysten avulla Käytimme muistinvaraisen kerronnan ja kysymysten summapistemäärää analyyseissä. Päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakertomuksen ymmärtämisen tehtävillä. 4- ja 6-v. käytimme F. Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirjaa (18 sivua) ja 3. luokalla käytimme Mayerin (1967) Poika, koira ja sammakko kuvakirjaa (19 sivua). Lasten päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakirjan katselun ja muistinvaraisen palautuksen jälkeen viidellä implisiittisellä kysymyksellä: Kysymyksiin vastaaminen vaati lapselta päätelmiä hahmojen tunteista, syy-seuraussuhteista, dialogista, ennustamisesta ja tarinan opetuksesta. Vastaukset pisteitettiin asteikolla 0 2 (maks. 10 p.). Mitä enemmän lapsi yhdisti kuvien tapahtumia tarinan muihin tapahtumiin, sitä enemmän hän sai pisteitä tehtävistä

11 Motivaation arviointi Lastentarhanopettajat arvioivat lasten tehtävään suuntautuvaa käyttäytymistä aikuisen ohjaamissa askartelu- ja leikkitilanteissa 4- ja 6-vuoden iässä (1= ei lainkaan 7=aina tai lähes koko ajan) (Lepola, Laitinen, & Kajamies, 2013). Tehtävään suuntautumista arvioitiin 4v. ja 6v. Kolmella väittämällä (alphat 0.80 ja 0.79): Haluaa jatkaa tehtäviä (esimerkiksi kysyy, saanko tehdä lisää) Haluaa omatoimisesti tehdä haastavampia asioita (esimerkiksi pelien pelaaminen ) Pohtii vaihtoehtoja ja suunnittelee tekemistään 3. luokan keväällä oppilaiden tehtävään suuntautumista arvioitiin neljällä väittämällä (MOSU: Kajamies ym.) Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun Pohtii asioiden yhteensopivuutta Saa tyydytystä siitä, että pystyy itse täyttämään tiedoissaan olevia aukkoja, selvittämään pulmia

12 Lukutaidon arviointi 3. luokan keväällä Luetun ymmärtäminen Luetun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Ala-asteen lukemistestillä (Allu; Lindeman, 2000). Kaksi kertomustekstiä (yksilö- ja pienryhmätilanteessa, maks. 24 p.). Tekstin lukemisen sujuvuus ja tarkkuus Lukemisen sujuvuutta arvioitiin 78-sanan kertomustekstillä ( Pelle pullero ). Oppilaan tekstin ääneenlukuaika jaettiin luettujen sanojen määrällä (s. /sana) ja laskettiin väärin luetut sanat.

13 Spesifit heikot luetun ymmärtäjät (SHLY) - tunnistaminen 3. luokalla Kolme kriteeriä (Nation, Clarke, & Snowling, 2002) 1. heikko luetun ymmärtäminen (Z-pist. < -.67) 2. Keskitasoinen tekstin lukemisen sujuvuus (Z-pist. > -.67) ja 3. Luetun ymmärtäminen selvästi heikompaa kuin tekstin lukemisen sujuvuus (= Z-pisteiden erotus vähintään 0.67). Näiden kriteerien mukaan tunnistettiin 13 SHLY-oppilasta (9 poikaa). 9/13 kuului ALLUn tasoryhmiin 1-3 ja neljä oppilasta kuului tasoryhmään 4. Verrokkiryhmään, eli hyviin luetun ymmärtäjiin valittiin 13 oppilasta (7 poikaa), joiden luetun ymmärtäminen oli vähintään keskitasoa (Z pist. > 0) ja lukemisen sujuvuus vertaistettiin heikkojen luetun ymmärtäjien pisteiden suhteen.

14 Z-pistemäärä 1,5 1 0,5 0-0,5 Spesifit heikot LY (n=13) Verrokkiryhmä (n=13) ka = 20,4 Väärin luetut sanat (f) ns 2,61 1,84 Lukemisvirheet (teksti) SHLY (n=13) Verrokit (n=13) -1-1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) 10 9 Opettajan arvio (4-10) 8 Spesifit heikot LY (n=13) t (22) = 2,79, p = 0.01 Verrokkiryhmä (n=13) 8,83 8,69 8,54 8,2 7,8 7,75 Kuvio 1. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän oppilaiden lukutaito koulun 3. luokalla (kriteeritehtävät) Lukeminen (sujuvuus & tarkkuus) Luetun ymmärtäminen Matematiikka Kuvio 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän koulumenestys lukemisessa ja matema:ikassa (ope?ajan arvio)

15 Tulokset (3. luokka kevät) Kuullun ymmärtäminen ja pää?elytaidot heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä SHLY (n=13) pistemäärärä Cohenin d = ,69 15,85 5,38 Verrokit (n=13) Cohenin d = , Kuullun ymmärtäminen (maks. 29 p.) Päätelmien tekeminen (kuvatarina) (maks. 10 p.)

16 Eroavatko tulevat heikot ja hyvät luetun ymmärtäjät kertomusten ymmärtämisen taidoissa ja lukemisvalmiuksissa jo ennen kouluikää? Taulukko 1. Tulevien heikkojen ja hyvien luetun ymmärtäjien kielen ja kertomusten ymmärtämisen sekä lukemisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä 6- vuoden iässä Heikot (SHLY) luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) t (24) Cohenin d Sanasto (tuottava) -.53 (.80).36 (.90) 2.67* 1.05 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.90 (.75).62 (.95) 4.52*** 1.77 Päätelmät (kuvatarina) -.60 (.56).43 (1.03) 3.16** 1.25 Kirjaintieto -.44 (1.17).20 (.79) 1.63 ns Äännetietoisuus -.29 (1.15).29 (.81) 1.51 ns 4- vuoden iässä Sanasto (tuottava) -.49 (.85).33 (1.11) 2.14* 0.84 Taivutusmuotojen hallinta -.39 (.98).72 (.87) 3.04** 1.19 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.76 (.61).82 (1.08) 4.59*** 1.80 Päätelmät (kuvatarina) -.46 (.90).29 (1.30) 1.71 ns Kirjaintieto -.14 (1.17).19 (1.06) 0.74 ns Fonologiset taidot -.06 (1.31).12 (.79) 0.44 ns * p <.05; ** p <.01;*** p <.001

17 Missä määrin tulevilla heikoilla luetun ymmärtäjillä on puu?eita kertomuksen ja kielen ymmärtämisen tehtävissä neljän ja kuuden vuoden iässä? Taulukko 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien (SHLY- ryhmän) kertomuksen ja kielen ymmärtämisen suhteelliset vaikeudet (ikätasoon suhteute?una) 6- vuoden iässä Z- pistem. alle 1 Z- pistem. välillä 1 ja 1 Z- pistem. yli 1 Sanasto (tuottava) 2/13 10/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 7/13 6/13 0 Päätelmät (kuvatarina) 1/13 # 12/ vuoden iässä Sanasto (tuottava) 5/13 8/13 0 Taivutusmuotojen hallinta 5/13 7/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 3/13 10/13 0 # 6/13 sai Z- arvon vuoden iässä puu?eet rajautuvat sanaston ja taivutusmuotojen hallintaan. 6- vuoden iässä puu?eet näkyvät selvimmin kuullun ymmärtämisessä.

18 Mo:vaa:o heikoilla luetun ymmärtäjillä ja verrokeilla (3. luokka kevät) pistemäärärä Cohenin d = ,43 5,33 2,9 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) Cohenin d = ,96 1 Tehtäväsuuntautuneisuus Välttämissuuntautuneisuus

19 Tehtäväsuuntautuneisuuden kehi?yminen tulevilla hyvillä ja heikoilla luetun ymmärtäjillä Tulevilla hyvillä luetun ymmärtäjillä esiintyi :lastollises: merkitseväs: enemmän tehtäväsuuntautuvaa käy?äytymistä 4-9- vuoden iässä kuin tulevilla heikoilla ymmärtäjillä, F(1, 24 )= 6,5, p =.01. Ryhmien erot mo:vaa:ossa tulivat selkeämmin esille vasta koulun 3. luokalla. 6 5,33 5 Opettajan arvio 4 motivaatiosta (1-7) 3 2 4,26 3,13 t (24) = 1,94, p = 0.06 ns 4,41 3,21 4,43 t (24) = 2,34, p = 0.04, d = 0.87 Spesifit heikot LY (n=13) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) Kaikki lapset (n=85) 1 4-vuotiaat 6-vuotiaat 9-10-v. /3. luokka

20 Johtopäätökset 14%:lla oppilaista tunnistetin spesifi luetun ymmärtämisen profiili Pojat olivat ylieduste?uina (2/3) heikon luetun ymmärtämisen ryhmässä. Heikoilla luetun ymmärtäjillä oli selväs: heikommat kuullun ymmärtämisen ja päätelmien tekemisen taidot kuin hyvillä ymmärtäjillä. Tulos on yhdenmukainen Cainin ja Oakhillin (1999) tutkimustulosten kanssa. Ope?ajien mukaan heikot ymmärtäjät erosivat hyvistä ymmärtäjistä erityises: matema:ikan taidoissa. SHLY- ryhmällä ei puu?eita sanojen lukemisen valmiuksissa, kuten kirjain:edon tai fonologisten taitojen kehi?ymisessä. Heikot ymmärtäjät suuntautuivat vähemmän tehtäviin ja osoitvat enemmän väl?ämiskäy?äytymistä kuin hyvät ymmärtäjät koulun 3. luokan keväällä. Mo:vaa:oon ja itsesäätelyyn lii?yvät pulmat jo ennen kouluikää näy?ävät lii?yvän spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen koulun 3. luokalla

21 Heikkojen ymmärtäjien seman6set ja kertomuksen ymmärtämisen taidot olivat selväs= heikommat kuin tulevien hyvien ymmärtäjien jo esiopetuksen alkaessa. => (merkitys)yhteyksien havaitseminen sanojen ja tarinan tapahtumien välillä näy?äisi olevan yksi keskeinen tulevien heikkojen ymmärtäjien ongelma. Ongelmat näkyvät heikompana kuullun tarinan ymmärtämisenä ja taivutusmuotojen hallintana jo 4 vuoden iässä Sen sijaan päätelmien tekemisessä puu?eet tulivat esille vasta 6- vuoden iässä.

22 Kertomuksen ymmärtämisen ja tuo?amisen taitoja voidaan ope?aa jo varhain. Esimerkkinä Jänistarinat- ja 7- min. sadulle toimintamallit (MaTnen ym. 2013; Lepola ym. 2012), joiden on tode?u tukevan leikki- ikäisten lasten tarinan ymmärtämisen taitoja. Bianco ym. (2010) tutkimus osoit, e?ä pysyvämpiä oppimistuloksia voidaan saada aikaan vain kun toiminta päiväkodeissa on rii?ävän pitkäkestoista (2 lukukau?a) ja siinä harjoitellaan eksplisii0ses1 kuullun ja kuvatarinan ymmärtämisen taitoja.

23 Kiitos

24 Kielellisen muistin kehittyminen pistemäärärä ,92 11,76 22,15 19,77 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) vuotiaat 6-vuotiaat Lauseiden toistaminen (NEPSY)

25 Kuvakertomuksen ymmärtäminen Fernando Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirja: 18 sivua. Kullakin sivulla on yksi mustavalkoinen kuva Tarinan tapahtumat Kirja kertoo perheestä, joka hankkii kotiapulaisekseen robotin. Perheen lapsi avaa robotin ja leikkii sen johdoilla. Robotti menee sekaisin ja syöksyy ulos roska-astiaan. Perhe haluaa robotin takaisin ja se korjataan. Alku laukaiseva tapahtuma ongelma ratkaisu päätös

Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen

Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Janne Lepola Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö janlep@utu.fi Narratiivinen ajattelu J. S. Brunerin

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista

Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Puhe ja kieli, 29:3, 121 143 (2009) 121 KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Janne Lepola, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Maria Peltonen, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN

KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN Tanja Tiainen Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma Kevät 2006 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA Heidi Hyväri Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Syksy 2011 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa

Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa Riikka Haiko ja Anniina Vainio Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syksy 2012 Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteen

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin

Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin TIETEELLISET ARTIKKELIT PSYKOLOGIA 49 (01), 014 Salla Berg, Minna Poutanen, Tuire Kangas, Kaisa Peltomaa, Marit Korkman, Pekka Lahti-Nuuttila & Laura Hokkanen Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E. & Aro, M. LukiMat - Oppimisen arviointi:

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen

Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen Lukukeskus-Läscentrum ry Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen 100-vuotiaan Suomen uusi lukutaito -hanke Tausta Digitaalinen murros, lukutaitotulosten

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA

LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA NELJÄNNELLE LUOKALLE Katja Parantainen Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Kevät 2013 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA Annamaria Mäntylä Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ Psykologian pro gradu-tutkielma Mari Valkama Psykologian laitos

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot