Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa toukokuuta 2014

2 Luetun ymmärtäminen ja ymmärtämisen vaikeudet Simple View of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). Puutteet teknisessä lukutaidossa tai kuullun ymmärtämisessä tai molemmissa osataidoissa selittävät SVR- mallin mukaan heikkoa luetun ymmärtämistä. Sanojen lukemisen sujuvuus ja tarkkuus ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä ja ennustavat lapsen luetun ymmärtämisen tasoa luokilla (Juel ym., 1986; Torppa ym., 2013). Kouluiässä luetun ymmärtämisen vaikeudet ovat pysyviä (Cain & Oakhill, 2006; Lepola ym., 2002).

3 Mutta n. 10 %:lla lapsista (riippuen iästä ja testeistä, ja diagnostisista kriteereistä) on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Näillä heikoilla ymmärtäjillä on selkeitä puutteita luetun ymmärtämisessä, vaikka heidän tekninen lukutaitonsa on ikätason mukainen. Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)

4 Spesifiä heikkoa luetun ymmärtämistä (SHLY) ennakoivat kielen ja ymmärtämisen valmiudet Nation ym. (2010) retrospektiivinen tutkimus sanaston puutteet ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet sekä heikommat morfologiset taidot olivat yhteydessä 6- ikävuodesta alkaen tulevaan spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen 8- vuoden iässä. Cainin ja Oakhillin (1999; 2006) tutkimusten mukaan 8- vuotialla havaitut puutteet spontaanissa päätelmien tekemisessä, ymmärtämisen valvonnassa ja työmuistin kapasiteetissa olivat keskeisiä spesifiin heikkoon luetun ymmärtämiseen liittyviä tekijöitä. heikkojen ymmärtäjien varhainen semanttisten taitojen profiili näyttää olevan heterogeeninen, eikä siis suoraan vastaa esim. erityistä kielellistä vaikeutta (SLI). Kertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyvät jo varhain. Varhaiset kehityserot tarinan tapahtumien muistamisessa ja päätelmien tekemisessä voivat ennakoida tulevia luetun ymmärtämisen pulmia.

5 Luetun ymmärtämisen vaikeudet ja mo:vaa:o Lapsen tehtäväsuuntautuneisuus, eli kyky käynnistää ja ylläpitää tehtävään suuntautuvaa aktiviteettia, on havaittu ennustavan sekä teknisen lukutaidon kehitystä ( luokilla: Lepola ym., 2005) että luetun ymmärtämisen taitoa ( luokilla; Hirvonen ym., 2010; Georgiou ym., 2013). Varhaisten, ennen esiopetusikää havaittavien motivaatiotekijöiden yhteyttä tuleviin luetun ymmärtämisen vaikeuksiin on tutkittu vähemmän.

6 Tutkimuksen tavoite analysoida... kertomuksen ymmärtämisen taitojen, lukemisvalmiuksien ja motivaation kehityseroja neljästä yhdeksään ikävuoteen tulevilla heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä. Lisätukea suunnataan yleensä luokan heikoimmille lukijoille, spesifit ymmärtämisen vaikeudet voivat jäädä huomiotta. Siksi on tärkeä tarkastella, missä määrin opettajat tunnistavat spesifit luetun ymmärtämisen vaikeudet koulun 3. luokalla.

7 Metodi Lapset Pitkittäistutkimukseen osallistui 90 lasta (55% tyttöjä) Lasten sanavarastoa, taivutusmuotojen hallintaa, kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemisen taitoja ja lukemisen valmiuksia arvioitiin 4- ja 6-vuoden iässä (syksyisin: loka-joulukuu). Opettajat arvioivat lasten motivaatiota 4-, 6- ja 9-vuoden iässä. Lasten luetun ymmärtämistä ja tekstin lukemisen sujuvuutta arvioitiin 3. luokan keväällä => spesifit heikot ymmärtäjät.

8 Lukemisvalmiudet Kirjaintieto (4v. ja 6v.) Lasten kirjaintietoa arvioitiin ARMI luku- ja kirjoitustaidon osatehtävällä neljä- ja kuusivuotiaana (Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006) Fonologiset valmiudet (4v. ja 6 v.) Sanojen alkusointujen ja riimien tunnistamisen tehtävillä arvioitiin lasten fonologisia valmiuksia 4-vuoden iässä. Sanojen alkuäänteiden tunnistamisen tehtävillä arvioitiin fonologisia valmiuksia 6-vuoden iässä.

9 Kielen ymmärtämisen valmiudet Tuottava sanasto (4-v. ja 6-v.) Käytimme Silvénin ja Rubinovin (2008) muokkaama WISC-III:een perustuvaa testiä, jolla arvioitiin lapsen tietoa sanojen merkityksestä. Jokaisen sanan selitysestä sai 0-2 pistettä. Tehtävä lopetettiin kolmen peräkkäisen väärän vastauksen jälkeen. Sanoja oli yhteensä 32, maksimi = 64 pistettä. Cronbach alpha.82 (4-v. ja 6-v.). Taivutusmuotojen hallinta; morfologia (4-v.) Lasten taivutusmuotojen hallintaa arvioitiin P. Lyytisen (2003) Morfologia-testillä neljän vuoden iässä. Arvioimme lasten suomen kielen epäsanojen, substantiivien ja verbien, taivutuksen hallintaa 3:lla osa-testillä: Elatiivi (5 tehtävä) Verbitaivutus : preesens (5 tehtävää) ja imperfekti (5 tehtävää). Jokainen vastaus pisteytettiin 0-3 asteikolla, maksimipistemäärä oli 45. Cronbach alpha oli.87

10 Tarinan ymmärtämisen taidot (4-v., 6-v. ja 9-v./3. luokka.) Kuullun ymmärtämisen arvioinnissa käytettiin kertomustyyppisiä tarinoita (Vauras ym., 1995): Tarina luettiin lapsille kahteen kertaan, ja ymmärtämistä arvioitiin tarinan muistinvaraisen kerronnan sekä vihjeistettyjen kysymysten avulla Käytimme muistinvaraisen kerronnan ja kysymysten summapistemäärää analyyseissä. Päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakertomuksen ymmärtämisen tehtävillä. 4- ja 6-v. käytimme F. Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirjaa (18 sivua) ja 3. luokalla käytimme Mayerin (1967) Poika, koira ja sammakko kuvakirjaa (19 sivua). Lasten päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakirjan katselun ja muistinvaraisen palautuksen jälkeen viidellä implisiittisellä kysymyksellä: Kysymyksiin vastaaminen vaati lapselta päätelmiä hahmojen tunteista, syy-seuraussuhteista, dialogista, ennustamisesta ja tarinan opetuksesta. Vastaukset pisteitettiin asteikolla 0 2 (maks. 10 p.). Mitä enemmän lapsi yhdisti kuvien tapahtumia tarinan muihin tapahtumiin, sitä enemmän hän sai pisteitä tehtävistä

11 Motivaation arviointi Lastentarhanopettajat arvioivat lasten tehtävään suuntautuvaa käyttäytymistä aikuisen ohjaamissa askartelu- ja leikkitilanteissa 4- ja 6-vuoden iässä (1= ei lainkaan 7=aina tai lähes koko ajan) (Lepola, Laitinen, & Kajamies, 2013). Tehtävään suuntautumista arvioitiin 4v. ja 6v. Kolmella väittämällä (alphat 0.80 ja 0.79): Haluaa jatkaa tehtäviä (esimerkiksi kysyy, saanko tehdä lisää) Haluaa omatoimisesti tehdä haastavampia asioita (esimerkiksi pelien pelaaminen ) Pohtii vaihtoehtoja ja suunnittelee tekemistään 3. luokan keväällä oppilaiden tehtävään suuntautumista arvioitiin neljällä väittämällä (MOSU: Kajamies ym.) Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun Pohtii asioiden yhteensopivuutta Saa tyydytystä siitä, että pystyy itse täyttämään tiedoissaan olevia aukkoja, selvittämään pulmia

12 Lukutaidon arviointi 3. luokan keväällä Luetun ymmärtäminen Luetun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Ala-asteen lukemistestillä (Allu; Lindeman, 2000). Kaksi kertomustekstiä (yksilö- ja pienryhmätilanteessa, maks. 24 p.). Tekstin lukemisen sujuvuus ja tarkkuus Lukemisen sujuvuutta arvioitiin 78-sanan kertomustekstillä ( Pelle pullero ). Oppilaan tekstin ääneenlukuaika jaettiin luettujen sanojen määrällä (s. /sana) ja laskettiin väärin luetut sanat.

13 Spesifit heikot luetun ymmärtäjät (SHLY) - tunnistaminen 3. luokalla Kolme kriteeriä (Nation, Clarke, & Snowling, 2002) 1. heikko luetun ymmärtäminen (Z-pist. < -.67) 2. Keskitasoinen tekstin lukemisen sujuvuus (Z-pist. > -.67) ja 3. Luetun ymmärtäminen selvästi heikompaa kuin tekstin lukemisen sujuvuus (= Z-pisteiden erotus vähintään 0.67). Näiden kriteerien mukaan tunnistettiin 13 SHLY-oppilasta (9 poikaa). 9/13 kuului ALLUn tasoryhmiin 1-3 ja neljä oppilasta kuului tasoryhmään 4. Verrokkiryhmään, eli hyviin luetun ymmärtäjiin valittiin 13 oppilasta (7 poikaa), joiden luetun ymmärtäminen oli vähintään keskitasoa (Z pist. > 0) ja lukemisen sujuvuus vertaistettiin heikkojen luetun ymmärtäjien pisteiden suhteen.

14 Z-pistemäärä 1,5 1 0,5 0-0,5 Spesifit heikot LY (n=13) Verrokkiryhmä (n=13) ka = 20,4 Väärin luetut sanat (f) ns 2,61 1,84 Lukemisvirheet (teksti) SHLY (n=13) Verrokit (n=13) -1-1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) 10 9 Opettajan arvio (4-10) 8 Spesifit heikot LY (n=13) t (22) = 2,79, p = 0.01 Verrokkiryhmä (n=13) 8,83 8,69 8,54 8,2 7,8 7,75 Kuvio 1. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän oppilaiden lukutaito koulun 3. luokalla (kriteeritehtävät) Lukeminen (sujuvuus & tarkkuus) Luetun ymmärtäminen Matematiikka Kuvio 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän koulumenestys lukemisessa ja matema:ikassa (ope?ajan arvio)

15 Tulokset (3. luokka kevät) Kuullun ymmärtäminen ja pää?elytaidot heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä SHLY (n=13) pistemäärärä Cohenin d = ,69 15,85 5,38 Verrokit (n=13) Cohenin d = , Kuullun ymmärtäminen (maks. 29 p.) Päätelmien tekeminen (kuvatarina) (maks. 10 p.)

16 Eroavatko tulevat heikot ja hyvät luetun ymmärtäjät kertomusten ymmärtämisen taidoissa ja lukemisvalmiuksissa jo ennen kouluikää? Taulukko 1. Tulevien heikkojen ja hyvien luetun ymmärtäjien kielen ja kertomusten ymmärtämisen sekä lukemisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä 6- vuoden iässä Heikot (SHLY) luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) t (24) Cohenin d Sanasto (tuottava) -.53 (.80).36 (.90) 2.67* 1.05 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.90 (.75).62 (.95) 4.52*** 1.77 Päätelmät (kuvatarina) -.60 (.56).43 (1.03) 3.16** 1.25 Kirjaintieto -.44 (1.17).20 (.79) 1.63 ns Äännetietoisuus -.29 (1.15).29 (.81) 1.51 ns 4- vuoden iässä Sanasto (tuottava) -.49 (.85).33 (1.11) 2.14* 0.84 Taivutusmuotojen hallinta -.39 (.98).72 (.87) 3.04** 1.19 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.76 (.61).82 (1.08) 4.59*** 1.80 Päätelmät (kuvatarina) -.46 (.90).29 (1.30) 1.71 ns Kirjaintieto -.14 (1.17).19 (1.06) 0.74 ns Fonologiset taidot -.06 (1.31).12 (.79) 0.44 ns * p <.05; ** p <.01;*** p <.001

17 Missä määrin tulevilla heikoilla luetun ymmärtäjillä on puu?eita kertomuksen ja kielen ymmärtämisen tehtävissä neljän ja kuuden vuoden iässä? Taulukko 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien (SHLY- ryhmän) kertomuksen ja kielen ymmärtämisen suhteelliset vaikeudet (ikätasoon suhteute?una) 6- vuoden iässä Z- pistem. alle 1 Z- pistem. välillä 1 ja 1 Z- pistem. yli 1 Sanasto (tuottava) 2/13 10/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 7/13 6/13 0 Päätelmät (kuvatarina) 1/13 # 12/ vuoden iässä Sanasto (tuottava) 5/13 8/13 0 Taivutusmuotojen hallinta 5/13 7/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 3/13 10/13 0 # 6/13 sai Z- arvon vuoden iässä puu?eet rajautuvat sanaston ja taivutusmuotojen hallintaan. 6- vuoden iässä puu?eet näkyvät selvimmin kuullun ymmärtämisessä.

18 Mo:vaa:o heikoilla luetun ymmärtäjillä ja verrokeilla (3. luokka kevät) pistemäärärä Cohenin d = ,43 5,33 2,9 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) Cohenin d = ,96 1 Tehtäväsuuntautuneisuus Välttämissuuntautuneisuus

19 Tehtäväsuuntautuneisuuden kehi?yminen tulevilla hyvillä ja heikoilla luetun ymmärtäjillä Tulevilla hyvillä luetun ymmärtäjillä esiintyi :lastollises: merkitseväs: enemmän tehtäväsuuntautuvaa käy?äytymistä 4-9- vuoden iässä kuin tulevilla heikoilla ymmärtäjillä, F(1, 24 )= 6,5, p =.01. Ryhmien erot mo:vaa:ossa tulivat selkeämmin esille vasta koulun 3. luokalla. 6 5,33 5 Opettajan arvio 4 motivaatiosta (1-7) 3 2 4,26 3,13 t (24) = 1,94, p = 0.06 ns 4,41 3,21 4,43 t (24) = 2,34, p = 0.04, d = 0.87 Spesifit heikot LY (n=13) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) Kaikki lapset (n=85) 1 4-vuotiaat 6-vuotiaat 9-10-v. /3. luokka

20 Johtopäätökset 14%:lla oppilaista tunnistetin spesifi luetun ymmärtämisen profiili Pojat olivat ylieduste?uina (2/3) heikon luetun ymmärtämisen ryhmässä. Heikoilla luetun ymmärtäjillä oli selväs: heikommat kuullun ymmärtämisen ja päätelmien tekemisen taidot kuin hyvillä ymmärtäjillä. Tulos on yhdenmukainen Cainin ja Oakhillin (1999) tutkimustulosten kanssa. Ope?ajien mukaan heikot ymmärtäjät erosivat hyvistä ymmärtäjistä erityises: matema:ikan taidoissa. SHLY- ryhmällä ei puu?eita sanojen lukemisen valmiuksissa, kuten kirjain:edon tai fonologisten taitojen kehi?ymisessä. Heikot ymmärtäjät suuntautuivat vähemmän tehtäviin ja osoitvat enemmän väl?ämiskäy?äytymistä kuin hyvät ymmärtäjät koulun 3. luokan keväällä. Mo:vaa:oon ja itsesäätelyyn lii?yvät pulmat jo ennen kouluikää näy?ävät lii?yvän spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen koulun 3. luokalla

21 Heikkojen ymmärtäjien seman6set ja kertomuksen ymmärtämisen taidot olivat selväs= heikommat kuin tulevien hyvien ymmärtäjien jo esiopetuksen alkaessa. => (merkitys)yhteyksien havaitseminen sanojen ja tarinan tapahtumien välillä näy?äisi olevan yksi keskeinen tulevien heikkojen ymmärtäjien ongelma. Ongelmat näkyvät heikompana kuullun tarinan ymmärtämisenä ja taivutusmuotojen hallintana jo 4 vuoden iässä Sen sijaan päätelmien tekemisessä puu?eet tulivat esille vasta 6- vuoden iässä.

22 Kertomuksen ymmärtämisen ja tuo?amisen taitoja voidaan ope?aa jo varhain. Esimerkkinä Jänistarinat- ja 7- min. sadulle toimintamallit (MaTnen ym. 2013; Lepola ym. 2012), joiden on tode?u tukevan leikki- ikäisten lasten tarinan ymmärtämisen taitoja. Bianco ym. (2010) tutkimus osoit, e?ä pysyvämpiä oppimistuloksia voidaan saada aikaan vain kun toiminta päiväkodeissa on rii?ävän pitkäkestoista (2 lukukau?a) ja siinä harjoitellaan eksplisii0ses1 kuullun ja kuvatarinan ymmärtämisen taitoja.

23 Kiitos

24 Kielellisen muistin kehittyminen pistemäärärä ,92 11,76 22,15 19,77 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) vuotiaat 6-vuotiaat Lauseiden toistaminen (NEPSY)

25 Kuvakertomuksen ymmärtäminen Fernando Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirja: 18 sivua. Kullakin sivulla on yksi mustavalkoinen kuva Tarinan tapahtumat Kirja kertoo perheestä, joka hankkii kotiapulaisekseen robotin. Perheen lapsi avaa robotin ja leikkii sen johdoilla. Robotti menee sekaisin ja syöksyy ulos roska-astiaan. Perhe haluaa robotin takaisin ja se korjataan. Alku laukaiseva tapahtuma ongelma ratkaisu päätös

Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista

Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Puhe ja kieli, 29:3, 121 143 (2009) 121 KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Janne Lepola, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Maria Peltonen, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN

KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN KUULLUN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINTI JA YHTEYDET ENSIMMÄISEN LUOKAN OPPILAIDEN KIELELLISIIN TAITOIHIN JA LUKEMISEEN Tanja Tiainen Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma Kevät 2006 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin

Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin TIETEELLISET ARTIKKELIT PSYKOLOGIA 49 (01), 014 Salla Berg, Minna Poutanen, Tuire Kangas, Kaisa Peltomaa, Marit Korkman, Pekka Lahti-Nuuttila & Laura Hokkanen Eri nimeämistaitojen yhteys myöhempiin lukitaitoihin

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA

KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA Annamaria Mäntylä Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Teuvan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen erilaiset arviointimenetelmät

Teuvan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen erilaiset arviointimenetelmät Teuvan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen erilaiset arviointimenetelmät KOKO IKÄLUOKALLE TEHTÄVÄT ARVIOINTIMENETELEMÄT TEUVAN KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus. Eräitä kuntouttavia menetelmiä Juhani.E.Lehto@helsinki.fi

Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus. Eräitä kuntouttavia menetelmiä Juhani.E.Lehto@helsinki.fi Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus Eräitä kuntouttavia menetelmiä Juhani.E.Lehto@helsinki.fi Tekstinymmärtäminen luetun ymmärtäminen tekstistä oppiminen yleensä ajatellaan, että heikko ymmärrys on seurausta

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Asiasanat/Keywords luetun ymmärtäminen, lukutaito, fenomenografia, fenomenologia

Asiasanat/Keywords luetun ymmärtäminen, lukutaito, fenomenografia, fenomenologia Rahkonen Nina Luetun ymmärtämisen kehittyminen ja opettaminen peruskoulun alaluokilla: opettajien kokemuksia ja käsityksiä luetun ymmärtämisen opettamisesta Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ Psykologian pro gradu-tutkielma Mari Valkama Psykologian laitos

Lisätiedot

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Motivaation ja lukutaidon kehittyminen ala-asteella koulutulokkaiden motivaatioprofiilien

Motivaation ja lukutaidon kehittyminen ala-asteella koulutulokkaiden motivaatioprofiilien 3/2001 273 Janne Lepola Elisa Poskiparta Motivaation ja lukutaidon kehittyminen ala-asteella koulutulokkaiden motivaatioprofiilien näkökulmasta LEPOLA, JANNE POSKIPARTA, ELISA. 2001. MOTIVAATION JA LUKU-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot