Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa toukokuuta 2014

2 Luetun ymmärtäminen ja ymmärtämisen vaikeudet Simple View of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). Puutteet teknisessä lukutaidossa tai kuullun ymmärtämisessä tai molemmissa osataidoissa selittävät SVR- mallin mukaan heikkoa luetun ymmärtämistä. Sanojen lukemisen sujuvuus ja tarkkuus ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä ja ennustavat lapsen luetun ymmärtämisen tasoa luokilla (Juel ym., 1986; Torppa ym., 2013). Kouluiässä luetun ymmärtämisen vaikeudet ovat pysyviä (Cain & Oakhill, 2006; Lepola ym., 2002).

3 Mutta n. 10 %:lla lapsista (riippuen iästä ja testeistä, ja diagnostisista kriteereistä) on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Näillä heikoilla ymmärtäjillä on selkeitä puutteita luetun ymmärtämisessä, vaikka heidän tekninen lukutaitonsa on ikätason mukainen. Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)

4 Spesifiä heikkoa luetun ymmärtämistä (SHLY) ennakoivat kielen ja ymmärtämisen valmiudet Nation ym. (2010) retrospektiivinen tutkimus sanaston puutteet ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet sekä heikommat morfologiset taidot olivat yhteydessä 6- ikävuodesta alkaen tulevaan spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen 8- vuoden iässä. Cainin ja Oakhillin (1999; 2006) tutkimusten mukaan 8- vuotialla havaitut puutteet spontaanissa päätelmien tekemisessä, ymmärtämisen valvonnassa ja työmuistin kapasiteetissa olivat keskeisiä spesifiin heikkoon luetun ymmärtämiseen liittyviä tekijöitä. heikkojen ymmärtäjien varhainen semanttisten taitojen profiili näyttää olevan heterogeeninen, eikä siis suoraan vastaa esim. erityistä kielellistä vaikeutta (SLI). Kertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyvät jo varhain. Varhaiset kehityserot tarinan tapahtumien muistamisessa ja päätelmien tekemisessä voivat ennakoida tulevia luetun ymmärtämisen pulmia.

5 Luetun ymmärtämisen vaikeudet ja mo:vaa:o Lapsen tehtäväsuuntautuneisuus, eli kyky käynnistää ja ylläpitää tehtävään suuntautuvaa aktiviteettia, on havaittu ennustavan sekä teknisen lukutaidon kehitystä ( luokilla: Lepola ym., 2005) että luetun ymmärtämisen taitoa ( luokilla; Hirvonen ym., 2010; Georgiou ym., 2013). Varhaisten, ennen esiopetusikää havaittavien motivaatiotekijöiden yhteyttä tuleviin luetun ymmärtämisen vaikeuksiin on tutkittu vähemmän.

6 Tutkimuksen tavoite analysoida... kertomuksen ymmärtämisen taitojen, lukemisvalmiuksien ja motivaation kehityseroja neljästä yhdeksään ikävuoteen tulevilla heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä. Lisätukea suunnataan yleensä luokan heikoimmille lukijoille, spesifit ymmärtämisen vaikeudet voivat jäädä huomiotta. Siksi on tärkeä tarkastella, missä määrin opettajat tunnistavat spesifit luetun ymmärtämisen vaikeudet koulun 3. luokalla.

7 Metodi Lapset Pitkittäistutkimukseen osallistui 90 lasta (55% tyttöjä) Lasten sanavarastoa, taivutusmuotojen hallintaa, kuullun ymmärtämistä, päätelmien tekemisen taitoja ja lukemisen valmiuksia arvioitiin 4- ja 6-vuoden iässä (syksyisin: loka-joulukuu). Opettajat arvioivat lasten motivaatiota 4-, 6- ja 9-vuoden iässä. Lasten luetun ymmärtämistä ja tekstin lukemisen sujuvuutta arvioitiin 3. luokan keväällä => spesifit heikot ymmärtäjät.

8 Lukemisvalmiudet Kirjaintieto (4v. ja 6v.) Lasten kirjaintietoa arvioitiin ARMI luku- ja kirjoitustaidon osatehtävällä neljä- ja kuusivuotiaana (Lerkkanen, Poikkeus & Ketonen, 2006) Fonologiset valmiudet (4v. ja 6 v.) Sanojen alkusointujen ja riimien tunnistamisen tehtävillä arvioitiin lasten fonologisia valmiuksia 4-vuoden iässä. Sanojen alkuäänteiden tunnistamisen tehtävillä arvioitiin fonologisia valmiuksia 6-vuoden iässä.

9 Kielen ymmärtämisen valmiudet Tuottava sanasto (4-v. ja 6-v.) Käytimme Silvénin ja Rubinovin (2008) muokkaama WISC-III:een perustuvaa testiä, jolla arvioitiin lapsen tietoa sanojen merkityksestä. Jokaisen sanan selitysestä sai 0-2 pistettä. Tehtävä lopetettiin kolmen peräkkäisen väärän vastauksen jälkeen. Sanoja oli yhteensä 32, maksimi = 64 pistettä. Cronbach alpha.82 (4-v. ja 6-v.). Taivutusmuotojen hallinta; morfologia (4-v.) Lasten taivutusmuotojen hallintaa arvioitiin P. Lyytisen (2003) Morfologia-testillä neljän vuoden iässä. Arvioimme lasten suomen kielen epäsanojen, substantiivien ja verbien, taivutuksen hallintaa 3:lla osa-testillä: Elatiivi (5 tehtävä) Verbitaivutus : preesens (5 tehtävää) ja imperfekti (5 tehtävää). Jokainen vastaus pisteytettiin 0-3 asteikolla, maksimipistemäärä oli 45. Cronbach alpha oli.87

10 Tarinan ymmärtämisen taidot (4-v., 6-v. ja 9-v./3. luokka.) Kuullun ymmärtämisen arvioinnissa käytettiin kertomustyyppisiä tarinoita (Vauras ym., 1995): Tarina luettiin lapsille kahteen kertaan, ja ymmärtämistä arvioitiin tarinan muistinvaraisen kerronnan sekä vihjeistettyjen kysymysten avulla Käytimme muistinvaraisen kerronnan ja kysymysten summapistemäärää analyyseissä. Päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakertomuksen ymmärtämisen tehtävillä. 4- ja 6-v. käytimme F. Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirjaa (18 sivua) ja 3. luokalla käytimme Mayerin (1967) Poika, koira ja sammakko kuvakirjaa (19 sivua). Lasten päätelmien tekemisen taitoja arvioitiin kuvakirjan katselun ja muistinvaraisen palautuksen jälkeen viidellä implisiittisellä kysymyksellä: Kysymyksiin vastaaminen vaati lapselta päätelmiä hahmojen tunteista, syy-seuraussuhteista, dialogista, ennustamisesta ja tarinan opetuksesta. Vastaukset pisteitettiin asteikolla 0 2 (maks. 10 p.). Mitä enemmän lapsi yhdisti kuvien tapahtumia tarinan muihin tapahtumiin, sitä enemmän hän sai pisteitä tehtävistä

11 Motivaation arviointi Lastentarhanopettajat arvioivat lasten tehtävään suuntautuvaa käyttäytymistä aikuisen ohjaamissa askartelu- ja leikkitilanteissa 4- ja 6-vuoden iässä (1= ei lainkaan 7=aina tai lähes koko ajan) (Lepola, Laitinen, & Kajamies, 2013). Tehtävään suuntautumista arvioitiin 4v. ja 6v. Kolmella väittämällä (alphat 0.80 ja 0.79): Haluaa jatkaa tehtäviä (esimerkiksi kysyy, saanko tehdä lisää) Haluaa omatoimisesti tehdä haastavampia asioita (esimerkiksi pelien pelaaminen ) Pohtii vaihtoehtoja ja suunnittelee tekemistään 3. luokan keväällä oppilaiden tehtävään suuntautumista arvioitiin neljällä väittämällä (MOSU: Kajamies ym.) Pyrkii itsenäiseen ongelmanratkaisuun Pohtii asioiden yhteensopivuutta Saa tyydytystä siitä, että pystyy itse täyttämään tiedoissaan olevia aukkoja, selvittämään pulmia

12 Lukutaidon arviointi 3. luokan keväällä Luetun ymmärtäminen Luetun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Ala-asteen lukemistestillä (Allu; Lindeman, 2000). Kaksi kertomustekstiä (yksilö- ja pienryhmätilanteessa, maks. 24 p.). Tekstin lukemisen sujuvuus ja tarkkuus Lukemisen sujuvuutta arvioitiin 78-sanan kertomustekstillä ( Pelle pullero ). Oppilaan tekstin ääneenlukuaika jaettiin luettujen sanojen määrällä (s. /sana) ja laskettiin väärin luetut sanat.

13 Spesifit heikot luetun ymmärtäjät (SHLY) - tunnistaminen 3. luokalla Kolme kriteeriä (Nation, Clarke, & Snowling, 2002) 1. heikko luetun ymmärtäminen (Z-pist. < -.67) 2. Keskitasoinen tekstin lukemisen sujuvuus (Z-pist. > -.67) ja 3. Luetun ymmärtäminen selvästi heikompaa kuin tekstin lukemisen sujuvuus (= Z-pisteiden erotus vähintään 0.67). Näiden kriteerien mukaan tunnistettiin 13 SHLY-oppilasta (9 poikaa). 9/13 kuului ALLUn tasoryhmiin 1-3 ja neljä oppilasta kuului tasoryhmään 4. Verrokkiryhmään, eli hyviin luetun ymmärtäjiin valittiin 13 oppilasta (7 poikaa), joiden luetun ymmärtäminen oli vähintään keskitasoa (Z pist. > 0) ja lukemisen sujuvuus vertaistettiin heikkojen luetun ymmärtäjien pisteiden suhteen.

14 Z-pistemäärä 1,5 1 0,5 0-0,5 Spesifit heikot LY (n=13) Verrokkiryhmä (n=13) ka = 20,4 Väärin luetut sanat (f) ns 2,61 1,84 Lukemisvirheet (teksti) SHLY (n=13) Verrokit (n=13) -1-1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) 10 9 Opettajan arvio (4-10) 8 Spesifit heikot LY (n=13) t (22) = 2,79, p = 0.01 Verrokkiryhmä (n=13) 8,83 8,69 8,54 8,2 7,8 7,75 Kuvio 1. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän oppilaiden lukutaito koulun 3. luokalla (kriteeritehtävät) Lukeminen (sujuvuus & tarkkuus) Luetun ymmärtäminen Matematiikka Kuvio 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien ja verrokkiryhmän koulumenestys lukemisessa ja matema:ikassa (ope?ajan arvio)

15 Tulokset (3. luokka kevät) Kuullun ymmärtäminen ja pää?elytaidot heikoilla ja hyvillä luetun ymmärtäjillä SHLY (n=13) pistemäärärä Cohenin d = ,69 15,85 5,38 Verrokit (n=13) Cohenin d = , Kuullun ymmärtäminen (maks. 29 p.) Päätelmien tekeminen (kuvatarina) (maks. 10 p.)

16 Eroavatko tulevat heikot ja hyvät luetun ymmärtäjät kertomusten ymmärtämisen taidoissa ja lukemisvalmiuksissa jo ennen kouluikää? Taulukko 1. Tulevien heikkojen ja hyvien luetun ymmärtäjien kielen ja kertomusten ymmärtämisen sekä lukemisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä 6- vuoden iässä Heikot (SHLY) luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) ka. (kh.) t (24) Cohenin d Sanasto (tuottava) -.53 (.80).36 (.90) 2.67* 1.05 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.90 (.75).62 (.95) 4.52*** 1.77 Päätelmät (kuvatarina) -.60 (.56).43 (1.03) 3.16** 1.25 Kirjaintieto -.44 (1.17).20 (.79) 1.63 ns Äännetietoisuus -.29 (1.15).29 (.81) 1.51 ns 4- vuoden iässä Sanasto (tuottava) -.49 (.85).33 (1.11) 2.14* 0.84 Taivutusmuotojen hallinta -.39 (.98).72 (.87) 3.04** 1.19 Kuullun tarinan ymmärtäminen -.76 (.61).82 (1.08) 4.59*** 1.80 Päätelmät (kuvatarina) -.46 (.90).29 (1.30) 1.71 ns Kirjaintieto -.14 (1.17).19 (1.06) 0.74 ns Fonologiset taidot -.06 (1.31).12 (.79) 0.44 ns * p <.05; ** p <.01;*** p <.001

17 Missä määrin tulevilla heikoilla luetun ymmärtäjillä on puu?eita kertomuksen ja kielen ymmärtämisen tehtävissä neljän ja kuuden vuoden iässä? Taulukko 2. Heikkojen luetun ymmärtäjien (SHLY- ryhmän) kertomuksen ja kielen ymmärtämisen suhteelliset vaikeudet (ikätasoon suhteute?una) 6- vuoden iässä Z- pistem. alle 1 Z- pistem. välillä 1 ja 1 Z- pistem. yli 1 Sanasto (tuottava) 2/13 10/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 7/13 6/13 0 Päätelmät (kuvatarina) 1/13 # 12/ vuoden iässä Sanasto (tuottava) 5/13 8/13 0 Taivutusmuotojen hallinta 5/13 7/13 1/13 Kuullun tarinan ymmärtäminen 3/13 10/13 0 # 6/13 sai Z- arvon vuoden iässä puu?eet rajautuvat sanaston ja taivutusmuotojen hallintaan. 6- vuoden iässä puu?eet näkyvät selvimmin kuullun ymmärtämisessä.

18 Mo:vaa:o heikoilla luetun ymmärtäjillä ja verrokeilla (3. luokka kevät) pistemäärärä Cohenin d = ,43 5,33 2,9 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) Cohenin d = ,96 1 Tehtäväsuuntautuneisuus Välttämissuuntautuneisuus

19 Tehtäväsuuntautuneisuuden kehi?yminen tulevilla hyvillä ja heikoilla luetun ymmärtäjillä Tulevilla hyvillä luetun ymmärtäjillä esiintyi :lastollises: merkitseväs: enemmän tehtäväsuuntautuvaa käy?äytymistä 4-9- vuoden iässä kuin tulevilla heikoilla ymmärtäjillä, F(1, 24 )= 6,5, p =.01. Ryhmien erot mo:vaa:ossa tulivat selkeämmin esille vasta koulun 3. luokalla. 6 5,33 5 Opettajan arvio 4 motivaatiosta (1-7) 3 2 4,26 3,13 t (24) = 1,94, p = 0.06 ns 4,41 3,21 4,43 t (24) = 2,34, p = 0.04, d = 0.87 Spesifit heikot LY (n=13) Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) Kaikki lapset (n=85) 1 4-vuotiaat 6-vuotiaat 9-10-v. /3. luokka

20 Johtopäätökset 14%:lla oppilaista tunnistetin spesifi luetun ymmärtämisen profiili Pojat olivat ylieduste?uina (2/3) heikon luetun ymmärtämisen ryhmässä. Heikoilla luetun ymmärtäjillä oli selväs: heikommat kuullun ymmärtämisen ja päätelmien tekemisen taidot kuin hyvillä ymmärtäjillä. Tulos on yhdenmukainen Cainin ja Oakhillin (1999) tutkimustulosten kanssa. Ope?ajien mukaan heikot ymmärtäjät erosivat hyvistä ymmärtäjistä erityises: matema:ikan taidoissa. SHLY- ryhmällä ei puu?eita sanojen lukemisen valmiuksissa, kuten kirjain:edon tai fonologisten taitojen kehi?ymisessä. Heikot ymmärtäjät suuntautuivat vähemmän tehtäviin ja osoitvat enemmän väl?ämiskäy?äytymistä kuin hyvät ymmärtäjät koulun 3. luokan keväällä. Mo:vaa:oon ja itsesäätelyyn lii?yvät pulmat jo ennen kouluikää näy?ävät lii?yvän spesifiin luetun ymmärtämisen vaikeuteen koulun 3. luokalla

21 Heikkojen ymmärtäjien seman6set ja kertomuksen ymmärtämisen taidot olivat selväs= heikommat kuin tulevien hyvien ymmärtäjien jo esiopetuksen alkaessa. => (merkitys)yhteyksien havaitseminen sanojen ja tarinan tapahtumien välillä näy?äisi olevan yksi keskeinen tulevien heikkojen ymmärtäjien ongelma. Ongelmat näkyvät heikompana kuullun tarinan ymmärtämisenä ja taivutusmuotojen hallintana jo 4 vuoden iässä Sen sijaan päätelmien tekemisessä puu?eet tulivat esille vasta 6- vuoden iässä.

22 Kertomuksen ymmärtämisen ja tuo?amisen taitoja voidaan ope?aa jo varhain. Esimerkkinä Jänistarinat- ja 7- min. sadulle toimintamallit (MaTnen ym. 2013; Lepola ym. 2012), joiden on tode?u tukevan leikki- ikäisten lasten tarinan ymmärtämisen taitoja. Bianco ym. (2010) tutkimus osoit, e?ä pysyvämpiä oppimistuloksia voidaan saada aikaan vain kun toiminta päiväkodeissa on rii?ävän pitkäkestoista (2 lukukau?a) ja siinä harjoitellaan eksplisii0ses1 kuullun ja kuvatarinan ymmärtämisen taitoja.

23 Kiitos

24 Kielellisen muistin kehittyminen pistemäärärä ,92 11,76 22,15 19,77 SHLY (n=13) Verrokit (n=13) vuotiaat 6-vuotiaat Lauseiden toistaminen (NEPSY)

25 Kuvakertomuksen ymmärtäminen Fernando Krahnin (1979) Robot-bot-bot kuvakirja: 18 sivua. Kullakin sivulla on yksi mustavalkoinen kuva Tarinan tapahtumat Kirja kertoo perheestä, joka hankkii kotiapulaisekseen robotin. Perheen lapsi avaa robotin ja leikkii sen johdoilla. Robotti menee sekaisin ja syöksyy ulos roska-astiaan. Perhe haluaa robotin takaisin ja se korjataan. Alku laukaiseva tapahtuma ongelma ratkaisu päätös

Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen

Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Janne Lepola Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö janlep@utu.fi Narratiivinen ajattelu J. S. Brunerin

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Puhe ja kieli, 29:3, 121 143 (2009) 121 KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Janne Lepola, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Maria Peltonen, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi. Käyttäjän opas. ensimmäinen luokka Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen arviointi ensimmäinen luokka Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Salmi, P., Eklund, K., Järvisalo, E. & Aro, M. LukiMat - Oppimisen arviointi:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA

TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA TEKNISEN LUKUTAIDON JA KUULLUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYDET LUETUN YMMÄRTÄMISEEN ALAKOULUN ALUSSA Heidi Hyväri Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Syksy 2011 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa

Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa Tapaustutkimus luetun ymmärtämisen haasteista kolmannen luokan oppilaiden keskuudessa Riikka Haiko ja Anniina Vainio Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syksy 2012 Opettajankoulutuslaitos Kasvatustieteen

Lisätiedot

LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA

LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA LUKU JA KIRJOITUSTAIDON KEHITYS: ALARYHMÄTARKASTELU ESIOPETUKSESTA NELJÄNNELLE LUOKALLE Katja Parantainen Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Kevät 2013 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

POM SU OM I & KIRJALLISUUS

POM SU OM I & KIRJALLISUUS POM SU OM I & KIRJALLISUUS Kirjoittaminen, palaute & arviointi Infoa Kurssitehtävät kootusti & arvioinnista Mikä-Mikä-päivästä Oppilaille etukäteen: kontaktinotto/esittelyt sekä vähän ennakkotietoa työpajasta

Lisätiedot

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin

Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin Koulu- ja päiväkotiyhteistyö 2016-2017 Viimeksi päivitetty 30.1.2017 Vihdin kunnankirjasto 2 Ohjelmatarjottimen taustaa Kirjaston, päiväkodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Oppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa. Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT

Oppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa. Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT Oppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT Se, kellä on opetuksessaan vastaus kysymykseen miksi, ymmärtää ja osaa käsitellä melkein minkä tahansa muutoksen tai

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3% www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Tervetuloa vanhempainiltaan!

Tervetuloa vanhempainiltaan! Tervetuloa vanhempainiltaan! Meidän luokka: Luokassamme työskentelee 27 oppilasta. Kaksi aikuista: Luokanopettaja Matti Ryhänen Koulunkäynnin ohjaaja Katja Hautala Lisäksi teemme yhteistyötä Samu Metsäpellon

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot