Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen
|
|
- Marja Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Janne Lepola Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö
2 Narratiivinen ajattelu J. S. Brunerin mukaan (Tolska, 2002) Narratiivisen ajattelun avulla jäsennämme kokemuksen tarinaksi. Tarina heijastaa säännönmukaista struktuuria Tyypillisiä elementtejä (Mandler & Johnson, 1977): Henkilöt, hahmot Tapahtumapaikka, tilanne Tapahtumarakenne (alku, keskikohta, loppu) Laukaiseva tapahtuma, tunnereaktio, tavoite-keinot-tulos (onnistuminenepäonnistuminen), tavoite Brunerin mukaan narratiivinen ajattelu perustuu synnynnäisille kyvyille Mitä palvelee: Ohjaa yksilöä etsimään erotteluja ympäristöstämme.
3 Bruner (1986); Fleisher, Bruner ym. (1989) Narratiivi eli kertomus sisältää yleensä kaksi maisemaa. Kertomuksen ymmärtäminen edellyttää sekä toimintamaiseman (landscape of action) että tietoisuusmaiseman (landscape of consciousness) yhdistämistä. Toimintamaisema: Tarinan toiminta, tapahtumat Tietoisuusmaisema: Miten tarinan hahmot Näkevät, kokevat, ajattelevat ja tuntevat (halut, motiivit päämäärät)
4 Kognitiivinen näkökulma Lapsen tarinan ymmärtämiseen vaikuttavat tekijät Metakognitiivinen tieto ja ymmärtämisen valvonta Ennakkotiedot Päättelytaidot Taitava tarinan ymmärtäminen Kielellinen työmuisti Sanavarasto Morfologia - sanojen taivuttaminen Vuorovaikutus ja motivaatio
5 SimpleView of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). n. 10 %:lla lapsista on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)
6 Huoli mekaanisen lukutaidon osaavista lapsista, joilla on puutteita luetun ymmärtämisessä; jääkö lukutaidon oppimisen varjoon tärkeä oppimisen perustaito? 1,5 Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) 1 0,5 Heikosti luettua ymmärtävät (n=13) ka = 20,4 Lepola (2015) NMI-Bulletin Z-pistemäärä 0-0,5-1 -1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) Kuvio. Hyvin ja heikosti luettua ymmärtävien oppilaiden taitoprofiilit 3. luokan keväällä
7 1,5 1 Sanasto Kuullun ymm. Kirjaintieto Heikosti luettua ymmärtävät 3. luokan keväällä Taivutusmuodot Päätelmät Kuvatarina Hyvin luettua ymmärtävät 3. luokan keväällä 0,5 Z-pistemäärä 0-0,5-1 -1,5 4-vuoden 6-vuoden 4-vuoden 6-vuoden Kuvio. Hyvin ja heikosti luettua ymmärtävien oppilaiden tarinan ymmärtämisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä Lepola (2015) NMI-Bulletin
8 Tarina, kerronta ja ymmärtäminen (Niegeman & Treiber, 1982; Olkinuora, Salonen & Lehtinen, 1984) 1. Tarinan tapahtumarakenne F A B = syy-seuraussuhde = ajallinen yhteys E D C 2. Didaktinen rakenne / tarinan kerronta Lapsen tulkinnat A B C D E F A B C D E F 3. Kognitiivinen rakenne, mentaalinen malli Matti: F Minna: F A C Sari: F E A D B C
9 Narratiivin (kertomuksen) ymmärtäminen Kertomuksen ymmärtäminen edellyttää yksittäisten tapahtumien kuvailemisen ja muistamisen lisäksi päättelyä tapahtumien välisistä suhteista (Lynch, van der Broek, Kremer ym., 2008). q Ymmärtäminen on seurausta siitä, miten yksilöt rakentavat merkitysyhteyksiä tapahtumien välillä (Lepola ym. 2009). Yhteyksiä rakentava ja erittelevä puhe on tärkeä tarinan ymmärtämisen kannalta (kysymykset, sanojen merkitys, yhdistäminen lapsen kokemuksiin, päätelmät, ennakoinnit).
10 Näkökulmia ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Tärkeintä ei ole vain se, kuinka usein luetaan vaan myös se mitä luetaan ja miten: Dialogilukeminen Jänistarinat (Mattinen ym. 2014) dialogi + ymmärtämistaidot 7 minuuttia sadulle tehostettu satujen lukeminen Paris & Paris (2007) Ymmärtämistaitojen opettaminen Bianco ym. (2010) Tilannemallin rakentuminen DeBruin-Pareck & Pribesh (2015) (EPIC: Enhancing Preschoolers in Comprehension). Yhteistä eri toimintamalleissa on aikuisten taito ja kyky olla vuorovaikutuksessa lapsen ja lapsiryhmän kanssa siten, että lapset osallistuvat tarinan sisällön käsittelyyn ennen lukemista, lukemisen aikana ja sen jälkeen.
11 1. Vuorovaikutteinen lukeminen Keskustelevan lukemistavan on todettu tukevan enemmän lapsen kielellistä kehittymistä kuin passiivinen kuunteleminen Kuullun ymmärtäminen on vuorovaikutustilanne, jossa tarinan ymmärtämiseen vaikuttavat kuuntelijan kielelliset valmiudet ja motivaatio sekä viestin kertojan kerrontataidot, kuten taito ottaa huomioon kuulijan näkökulma (Aebli, 1991). Whitehurst ym. 1994, Teale 2003
12 JÄNISTARINOIDEN TOIMINTAMALLI: Keskeiset periaatteet (Mattinen ym., 2013, NMI-Bulletin) 1. Keskusteleva lukeminen (10 teemaa/ 20 tarinaa) A. Rohkaistaan osallistumaan tarinan käsittelyyn 1. Johdattelu tarinan maailmaan postilaatikko- äitijäniksen kirjeet 2. Eläytyminen tarinaan 3. Osallistuminen vuorovaikutukseen 4. Omakohtaiset kokemukset 5. Tarinasta keskusteleminen B. Kuullun ymmärtämisen harjoittelu 6. Sanojen merkityksen käsittely 7. Huomio tarinan tapahtumiin tietoon 8. Tarinan tapahtumien yhdistäminen 9. Hahmojen tunteiden ymmärtäminen ja tulkinta 10. Tarinan pääkohdat ja järjestys 2. Pienryhmästä koko ryhmän toimintaan
13 Kuvakertomuksen ymmärtäminen (Lepola, Peltonen & Korpilahti 2009 (maks. 26 p.) Alku-loppu välillä koeryhmä kehittyy til. erit. merk. enemmän kuin kontrollit (p =.000). Robottisummassa mukana vapaa sekä eks. ja imp. kysymykset.
14 7 minuuttia sadulle SataKiel projekti Janne Lepola, TY, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Suvi Lahti, luokanopettaja Riikka Nieminen, opiskelija, Rauman yksikkö Salla Uotila, lto, luokanopettajaopiskelija, Rauman yksikkö Miia Pawli, luokanopettajaopiskelija, Turun yksikkö
15 Toimintamallin toteutus 5-vuotiaiden lasten pienryhmissä: SataKiel-projekti Syksy Vanhempainilta Tarina luetaan pienryhmälle Tarinan tapahtumista keskustelu lukemisen aikana Keskustelu Edellisen tarinan Tapahtumista (Kuvatuen käyttäminen) Vanhempainvartit (tarinavihko) Opettaja kirjaa lapsen vastaukset Sanan/sanojen merkityksestä keskustelu Opettaja tekee satuun liittyviä kysymyksiä Lisätään keskustelua lukemisen jälkeen Tiivistelmän lukeminen, toisto Sadun kuvan värittäminen / kuvatarrat Jokainen lapsi kertoo sadun opettajalle Opettajan ohjaustaitojen kehittyminen Lapsen ymmärtämistaitojen kehittyminen Kevät, kesä Orvasto, R.-L. (2010)
16 Muutama yleinen periaate Pyryn ja Poudan satujen käsittelyssä 1. Luetaan satua lasten kanssa ei lapselle. 1. Luetaan satua lasten kanssa ei lapselle. 2. Huomioidaan lukuhetkessä se, mitä lapset jo tietävät ja ajattelevat sadusta. 3. Jäsennetään, muistellaan sadun rakennetta (alku keskikohta ja loppu). 4. Pysähdytään ja keskustellaan lukemisen aikana, hahmojen toiminnasta, ajattelusta ja tunteista. 5. Palataan lukemisen jälkeen sadun tapahtumiin. 6. Käsitellään myös sadun opetusta (mikäli opetus on pääteltävissä).
17 Miten varhaiskasvattajien saturyhmien ohjaustaidot kehittyivät? ( ) Kehitystä - muutosta tuettiin työnohjaus- ja koulutustapaamisten (4 kertaa) aikana. 7:n varhaiskasvattajan saturyhmien ohjaamista tutkittiin Keskusteleva lukeminen q q tunnetuen (ilmapiiri, lukemisen elävyys, lasten näkökulmien huomiointi) ja tiedollisen, tarinan sisällön ymmärtämiseen liittyvä tuki (keskustelun yleisyys, kysymysten avoimuus ja laajentaminen )
18 Sekä emotionaalisen että tarinan sisällön ymmärtämisen tuen muodot lisääntyivät saturyhmissä. Myös lasten osallistuminen lisääntyi syksyllä, mutta ei enää kevään aikana. Opettajan antama tuki saturyhmässä: 6 Emotionaalinen tuki Kognitiivinen tuki Opettajan tuen taso (1-7) 5 4 4,4 4,72 3,98 3 3,1 3,23 2 1,93 1 Syyskuu Marraskuu Maaliskuu Lahti, S. (2015). Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö.
19 SataKiel: Lasten tarinan ymmärtämistaitojen kehitys (syksy 2015 kevät 2016) 46 lasta mukana viidestä xxx päiväkodista 9 varhaiskasvattajaa (10 saturyhmää; 3-6 lasta/ryhmä) Lasten valmiuksien ja taitojen arviointi: Syksy 2015 Kevät 2016 Syyskuu Joulukuu Maalis-huhtikuu touko-kesäkuu Kuullun tarinan ymmärtäminen Kuvatarinan ymmärtäminen Varhaiskasvattajien arviot lapsen - valmiudet - Toiminta saturyhmässä Kuullun tarinan ymmärtäminen Kuvatarinan ymmärtäminen Vanhempien kysely - Lapselle lukeminen - Lapsen valmiudet - Kokemuksia Pyryn ja Poudan satujen lukemisesta Animaatio ja sen Animaatio ja sen ymmärtäminen
20 Tarinoiden lukeminen/kertominen lapsille Lampi, Inkeri (1982). Auta lasta puhumaan. Ääneen lukeminen on rinnastettavissa näyttelijän roolisuoritukseen Lukeva aikuinen ja näyttelijä ovat molemmat välittäjän asemassa Jos olemme välinpitämättömiä ja teksti tuntuu hiemankin vastenmieliseltä, esityksemme ei todennäköisesti sytytä. aikuisen on oltava tarkkana, miten lapsi tai lapsiryhmä ymmärtää tekstin, mitä kysytään ja milloin lapsi osoittaa halua osallistua kirjan käsittelyyn. Säännöllinen ajankohta on hyvä järjestely ovat tärkeitä, sillä näin lapsi oppii odottamaan ja kaipaamaan lukuhetkeä.
21 KIITOS
22 Jänistarinoiden hyödyt Varhaiskasvattajat - Myönteisiä kokemuksia pienryhmän ohjaamisesta - Uusi, valmis toimintamalli - Ammatillinen osaaminen keh. - Lasten oivallukset ja innostus Vanhemmat - Jänisposti ja yhdessäolo lapsen kanssa - Tietoa mitä lapsi tekee päiväkodissa - Lapsen kiinnostus ja innostus tarinoita kohtaan - Mukavaa luettavaa, - Hyviä ja vaativia kysymyksiä vaatii todella pohtimista
Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto
Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa 23-24 toukokuuta 2014 Luetun ymmärtäminen
LisätiedotJänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä
LisätiedotMiten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista
Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotKuullun ymmärtämisen kehitys tehostetun satujen lukemisen kontekstissa
Kuullun ymmärtämisen kehitys tehostetun satujen lukemisen kontekstissa Nieminen Riikka Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus Turun yliopisto Maaliskuu 2018 Turun yliopiston
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotVuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä
Vuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä Anni Toriseva ja Veera Vanhatalo Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotLukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma
Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Selkis-diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotNÄKÖKULMIA LUKEMISEEN
NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN ELÄINAVUSTEINEN OPPIMINEN JA LUONTOPEDAGOGIIKKA Eläinavusteisuus Tunteiden osoittaminen päivän aikana Vastuullisuus ja kritiikitön ihailu Positiiviset lukukokemukset Pehmot Luontopedagogiikka
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotHeikosti ja hyvin lukemaansa ymmärtävien lasten kertomuksen ymmärtämisen taidot, lukemisvalmiudet ja motivaatio 4 9 vuoden iässä
Tutkimukset Janne Lepola Heikosti ja hyvin lukemaansa ymmärtävien lasten kertomuksen ymmärtämisen taidot, lukemisvalmiudet ja motivaatio 4 9 vuoden iässä Kohokohdat Tutkimuksessa analysoitiin spesifisti
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotMinä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle
Minä luen sinulle Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Lukuhetki tuo iloa kaikille Hyvä lukija, tämä opas tarjoaa sinulle vinkkejä, kuinka järjestää maahanmuuttajien lukuhetki iäkkäille tai kehitysvammaisille
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotTARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla
TARU tarinoilla lukijaksi Alakoululaisten kielitietoisuuden kehittäminen lukijuutta tukemalla Juli Aerila, TY (, OKLRauman yksikkö) Merja Kauppinen, JY, OKL IKI-seminaari 12.12.2018 https://peda.net/id/b7896a1230b
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Omppu-diplomivihko 3.-4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotKUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA
Puhe ja kieli, 29:3, 121 143 (2009) 121 KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Janne Lepola, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Maria Peltonen, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotToiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille
Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Tartu tarinaan -hanke Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston rahoittama puolitoistavuotinen hanke Alkanut elokuussa 2018 Toteuttajatahoina:
LisätiedotDia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu
Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia
LisätiedotLeikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä
Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille
Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotSatusalkku. Kehittämistehtävä, kielitietoisuus koulutus Minna Kohonen, varhaiskasvatuksen opettaja, Vaskivuoren päiväkoti, Vantaa.
Satusalkku Kehittämistehtävä, kielitietoisuus koulutus 8.5.2019. Minna Kohonen, varhaiskasvatuksen opettaja, Vaskivuoren päiväkoti, Vantaa. Albert Einstein, fyysikko. Miten hän liittyy lukemiseen? Pienen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotPANSION KOULUN OPS PORTAAT
SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu
LisätiedotLuetaan yhdessä Paired reading
Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotYHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA
KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa
LisätiedotBaletti - Kysely huoltajille 2015
Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotHAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?
HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotNeljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen
Lukukeskus-Läscentrum ry Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen 100-vuotiaan Suomen uusi lukutaito -hanke Tausta Digitaalinen murros, lukutaitotulosten
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotAntti Huttunen Turun VIRTA-hanke
Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde
Sosiaaliset taidot VASU 2016 Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisen identiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutukset toisiin
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK 7.2.2019 Kuvat: http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/ Toiseutta vai tasapainoa? Toiseus=ulkopuolisuutta
LisätiedotOppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä
Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä Marjo Lindeman, laaja-alainen erityisopettaja Reija Jyrkinen, laaja-alainen erityisopettaja Juulia Lahdensuo, koulupsykologi 1.3.2018
LisätiedotNarratiivinen tutkimus
Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotKiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM
Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
Lisätiedot