Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista
|
|
- Sami Eveliina Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Esitys opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Educassa,
2 Taustaa (tutkimuksia) Lapselle lukeminen on todettu hyödylliseksi tulevan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kannalta. Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan ole avain monipuolisempaan ymmärtämiseen. Tärkeässä roolissa on lukutilanteen vuorovaikutuksellisuus. On vahvaa näyttöä, miten ymmärtämistaitojen vastavuoroisella opettamisella pienryhmässä voidaan tukea heikoimpien oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja (Lehtinen, Vauras ym., 1995; Palincsar & Brown, 1984). Tarinan ymmärtäminen edellyttää kielellisiä ja kognitiivisia taitoja, joita voidaan opettaa lapsille jo ennen koulun alkua (Paris & Paris, 2007). Dialogi-lukemisella eli keskustelevalla lukemistavalla on kyetty vaikuttamaan positiivisesti pienten (3-4-v.) lasten ymmärtämistaitojen, kuten sanavaraston kehittymiseen (Whitehurst ym. 1994). Sekä kotona että päiväkodissa tapahtuvan keskustelevan lukemisen hyödyt on havaittu suuremmiksi kuin pelkästään kotona tai ainoastaan päiväkodissa toteutettujen.
3 Narratiivin (tarinan) ymmärtäminen Tarinan ymmärtäminen edellyttää yksittäisten tapahtumien kuvailemisen ja muistamisen lisäksi päättelyä tapahtumien välisistä suhteista (Lynch, van der Broek, Kremer ym., 2008). Ymmärtäminen on seurausta siitä, miten yksilöt rakentavat merkitysyhteyksiä tapahtumien välillä. Yhteyksiä rakentava ja erittelevä puhe on tärkeä tarinan ymmärtämisen kannalta (kysymykset, sanojen merkitys, yhdistäminen lapsen kokemuksiin, päätelmät, ennakoinnit).
4 Satu esiopetuksessa Kielellisen tietoisuuden vahvistamisella keskeinen asema tuettaessa lasten lukemisvalmiuksia. Satujen kehityksellinen merkitys tunnustetaan Lapsi saa uusia elämyksiä ja aineksia omaan ajatteluunsa Tukee päättely- ja arviointitaitoja (Esiopetuksen OPS, 2000) Opettajat pitävät satujen lukemista tärkeänä lapsen kielen eri osaalueiden tukemisessa, tunne-elämän ja empatiakyvyn kehittämisessä (Fager, 2007) Selkeitä eroja kuitenkin esiintyy päiväkodin opettajilla ja lastenhoitajilla sekä heidän käsityksissään tarinan ymmärtämisestä että toiminnassaan luettaessa tarinoita lapsille (Luomaniemi, 2011).
5 Tehostetun sadunkäsittelyn tarve esiopetuksessa Huoli mekaanisen lukutaidon osaavista lapsista, joilla on puutteita luetun ymmärtämisessä; jääkö mekaanisen taidon oppimisen varjoon tärkeä oppimisen perustaito? Huoli satua vailla olevista lapsista; miten lisätä vanhempien ymmärrystä ja halukkuutta satujen lukemisen tradition ylläpitämiseen? Voiko vanhemmuutta tukea yhteisen tavoitteen suuntaisesti, jossa keskiössä on lapsi?
6 Seitsemän minuuttia sadulle Tavoitteena on tukea lapsen Tarinan kerrontaa, tuottamista Tarinan ymmärtämistä: päättelytaitoja Kielellisen muistamisen tukeminen Myönteistä oppimisminäkuvaa ja motivaatiota Perheen osallisuutta ja vanhemmuutta Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta
7 Satu menee kotiin Vanhempainilta Sadun käsittely ryhmän kanssa Satu luetaan kotona Satu luetaan uudelleen Opettaja kirjaa vastaukset ja tarinan Lapset piirtävät Opettaja tekee satuun liittyvät kysymykset Vanhempainvartit (tarinavihko) Lapset kertovat sadun opettajalle Tiedon siirto kouluun Lukukausi päättyy Lukukausi alkaa Interventiot
8 Tutkimus: koe- ja kontrolliryhmät Ketkä osallistuivat? Koeryhmä: Pienennetty esiopetusryhmä, 12 lasta (5 t., 7 p.). Neljällä havaittu tehostetun tuen tarvetta, maahanmuuttajataustaisuus 3 lapsella. Vertaistetut kontrollilapset: 12 lasta valittiin 140 seurantalapsen joukosta. Lasten tarinan ymmärtämisen taitoja on seurattiin 4 v., 5 v. ja kahdesti esiopetuksen aikana. Viivästetty kontrolli: 11 luokkatoveria 1. luokan keväällä Esikoulun opettaja, lastenhoitaja ja vanhemmat/perhe.
9 (Pilotti)tutkimuksen asetelma Esiopetus-syyskuu Esiopetus-joulukuu Esiopetus-huhtikuu 1. luokka-maaliskuu Alkumittaukset välimittaus loppumittaus viivästetty Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=10 Kontrolliryhmä n=12. Valittu 140:stä seurantalapsesta Lähtötasoltaan heterogeeninen ryhmä vertaistettu: Kontrolliryhmä n=12 Luokkatoverit n=10 -Kuullun ymmärtämisen -Ohjeiden ymmärtämisen -Kirjaintiedon - (mamu-taustan) suhteen.
10 Mitä arvioimme? Esiopetusvuosi: Alku-, väli- ja loppuarviointi Tarinan ymmärtämistaidot ja tuottaminen Kuullun ymmärtäminen Kuvakertomuksen ymmärtäminen Kielelliset taidot ja lukemisvalmiudet Ohjeiden ymmärtäminen Fonologinen tietoisuus Kirjaintietoisuus (sanojen lukeminen) Opettajan näkemys lasten motivaatiosta Vanhempien ja lasten kokemukset esiopetuskokeilusta Lasten haastattelu: KIINNOSTUKSEN kohteet Kyselyt koelasten vanhemmille (syksy-kevät) (lasten kertomat sadut ja piirrokset) 1. luokan kevät (maalis-huhtikuu) Kuullun tarinan ymmärtäminen Lukemisen sujuvuus & tarkkuus Luetun ymmärtäminen (Satuhetki: tarinan tuottaminen)
11 Miten? Menetelmät Kuullun ymmärtäminen Vauras ym. (1994: Diagnostiset testit 2) Kuvakertomuksen ymmärtäminen Paris & Paris (2003); Lepola ym. (2009) Puhe ja kieli-lehti. Korkman ym. (2000): Nepsy; vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen Motivaatio tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys Tehtäväsuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.80) Lapsi kuuntelee keskittyneesti tehtävien tekoon liittyviä ohjeita Lapsi nauttii tarinan käsittelyhetkestä Välttämissuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.92) Lapsi ei pidä tehtävien tekemisestä Lapsi sanoo usein, ettei hän varmaan muista tai osaa tarinasta mitään Lasten haastattelu: kiinnostuksen kohteet esikoulussa Kuinka paljon pidät sadun kuuntelemisesta? Voit kertoa sen minulle näin... iloinen surullinen naama
12 pistemäärä Tulokset: Koeryhmän ymmärtämistaitojen kehittyminen tehostetun sadunlukemisen aikana pistemäärä 10 Kuullun ymmärtämisen kehittyminen 16 Kuvakertomuksen ymmärtämisen kehittyminen ,42 5,08 4,67 3,42 2,75 Vapaa kerronta (maks. 9) Vihjeistetyt kys. (maks. 12) syyskuu marraskuu huhtikuu ,33 12,75 11,42 4,92 4,75 3,42 Vapaa kerronta (maks. 6) Päättelytaidot (maks. 20) syyskuu marraskuu huhtikuu * Tilastollisesti merkitsevää muutosta ryhmän keskiarvoissa kaikissa ymmärtämisen osatehtävissä. Enemmän positiivista muutosta kuullun ymmärtämisessä. ** Positiivinen muutos näkyi vihjeistettyihin kysymyksiin vastaamisessa jo välimittauksessa, mutta vapaassa kertomassa muutos tuli esille vasta loppumittauksessa.
13 Kirjaintieto Vihjeistettyjen kysymysten pisteet (max 12p.) Jarkon ja Iidan ymmärtämistaitojen kehityspolut Lapsi 1 (T) Lapsi 2 (H) Lapsi 3 (H) Iida 4 (H) Lapsi 5 (T) Lapsi 6 (H) Lapsi 7 (T) Lapsi 8 (T) Lapsi 9 (H) Lapsi 10 (H) Lapsi 11 (H) Jarkko 12 (H) 0 Alku Välimittaus Loppumittaus Iidan kuullun ymmärtämisen taidot olivat keskitasoa seurannan alussa. Jarkon taidot olivat ryhmän heikoimmat seurannan alussa. Iidan ohjeiden ymm. oli parempi ja oppimismotivaatio suotuisampi (tehtäväsuuntautuneisuus > välttämissuuntautuneisuus) kuin Jarkolla. Lukemisvalmiudet: Iida oppi lukemaan talven aikana. Jarkon kirjaintieto alkoi kehittyä vasta keväällä. 6/12 oppi lukemaan esikoulukevään aikana ,1 16,8 10, Alku Välimittaus Loppumittaus Iida Jarkko Ryhmä (n=12)
14 Vanhempien ja lapsen kokemuksia Iida (31 satuhetkeä, ka=28, kh=5,4) Alku: Iida piti esikoulun eri toiminnoista tosi paljon (haastattelu) Satujen lukemisesta 5/5 Vanhemmat: odotamme innolla, koska tulee satu ja mistä se mahtaa kertoa Lapsi kuuntelee mielellään satuja Välimittaus: kiinnostus satujen kuunteluun esikoulussa oli korkea 5/5. Ymmärtämistaidot kehittyivät syksyn aikana Tarinan sisältöön liittyvät kysymykset Vapaa kerronta (kuvakertomus) Kuvien järjestäminen (kuvakertomus, 4/4 p.) Ohjeiden ymmärtäminen Oppi lukemaan 2-tavuisia sanoja välimittaukseen mennessä. Loppu: Motivaatio satujen kuunteluun säilyi korkeana Satujen kuuntelu kotona myös mielipuuhaa Työtapa: erittäin hyvä, lähentää lapsen ja aikuisen sekä koko perheen lukuhetkiä, edistänyt kiinnostusta satuihin. Lapselle lukeminen lisääntynyt 1-3:sta 4-6:een kertaan viikossa. Jarkko (19 satuhetkeä) Alku: Vanhempien mukaan aloitti esikoulun innokkaasti. Jarkko piti itse esikoulun toiminnoista aika paljon, mutta ei pitänyt ollenkaan satujen kuuntelemisesta. Vanhemmat: toivon sen kehittävät lapseni muistia ja sitä kautta löytämään sanat sekä oppimaan uusia sanoja ja niiden merkityksiä. Pitää joskus satujen kuuntelemisesta kotona Välimittaus: Jarkon oma kiinnostus satujen kuuntelemiseen kasvanut. Välttämismotivaatio vielä hallitseva. Ymmärtämisen taitojen kehitys näkyi, mutta pidemmällä aikavälillä: syyskuu huhtikuu. Tarinan sisältöön liittyvissä kysymyksissä Päättelytaidoissa Ei kehitystä muistivaraisessa kerronnassa Loppu: kiinnostus satujen lukemiseen laski (1/5) Vanhemmat: satujen kuuntelu kuuluu mielipuuhiin Työtapa: hyvä juttu vanhempien mielestä. Vanhemmat ajattelivat että oppimistavoitteita ei saavutettu kokonaan: varmaan olisi ollut enempi hyötyä jos Jarkko olisi vain useammin voinut osallistua Lapselle lukeminen lisääntynyt: 1-2 kertaa kuukaudessa 4-6:een kertaan viikossa.
15 pistemäärä Oppimismotivaation kehittyminen tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys 5 4 Opettajan arvio lasten motivaation kehittymisestä tarinankäsittelytilanteissa Tehtäväorientaatio Välttämisorientaatio 3,37 3, ,33 3,1 2,3 1,98 Opettajan mukaan ryhmän lasten tehtävään suuntautuva motivaatio nousi ja tehtäviä välttelevä motivaatio laski esiopetusvuoden aikana. 1 syyskuu marraskuu huhtikuu Opettaja arvioi, että positiivinen muutos lasten osallistumisessa ja sitoutuneisuudessa tapahtui esikoulu-syksyn aikana.
16 pistemäärä, maks. 21 Työtavan vaikuttavuus I Koe- ja kontrollilasten kuullun ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana Vapaa palautus, maks. 9 p Kuullun ymmärtämisen kehittyminen (Aika x ryhmä: ei tilastollista merkitsevyyttä) Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) Kuullun ymmärtämisen kehittyminen Muistivarainen kerronta (Aika x ryhmä: F (1, 22) = 20,2, p <.01) ,25 10,67 7,75 7,83 syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi ,67 2,75 4,83 4,17 Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) Koe- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi tilastollisesti merkitsevää eroa kuullun ymmärtämisen kehittymisessä. Koeryhmän lapset saavuttivat kontrolliryhmän lasten taitotason tarinan muistivaraisessa kerronnassa. 0
17 Työtavan vaikuttavuus II Koe- ja kontrollilasten kuvakertomuksen ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana pistemäärä, maks. 20 tarinan elementit, maks Päättelytaidot: aika x ryhmä: p = Kuvatarinan keskeisten tapahtumien muistaminen: syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) 1 0 syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) Koeryhmän lasten päätelmien tekemisen taidoissa näkyi orastavaa kehittymistä verrattuna kontrolliryhmän lapsiin. Sen sijaan kuvatarinan tapahtumien muistamisessa ei havaittu eroa koe- ja kontrollilasten välillä.
18 Miten tehostettuun satujenlukemiseen esiopetuksessa osallistuneet lapset suoriutuivat 1. luokan keväällä? Kuullun ymmärtäminen: Vapaa kerronta Vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen: TS-oppilaiden kuullun ymm. taidot olivat hieman alakuloisempia kuin luokkatovereiden, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. TS-oppilaiden kielellisten ohjeiden ymm. taidot olivat vähintään samantasoisia kuin luokkatovereiden. Sanojen lukemisen sujuvuudessa ei havaittu eroa ts-oppilaiden ja luokkatovereiden välillä.
19 Johtopäätökset 7 minuuttia sadulle -työtavan vahvuudet Vanhempien motivaatio = lapsen motivaatio Tärkeä, miten vanhempi osoittaa olevansa kiinnostunut Opettaja saa tietoa, miten lapsi käsittelee kuulemaansa ja ymmärtää hänelle luettua tarinaa. Dialogisuus, joka mahdollistuu lapselle tehtyjen kysymysten ja lapsen vapaan kerronnan avulla (= yhteinen jaettu kokemus) Toistuvuus: tutustuttaa lapsen työtapaan Koko lukuvuoden ajan jatkuva työtapa ohjaa lasta prosessoimaan ja keskustelemaan kuulemastaan (oppimistaitojen harjoittelu) Työtavan heikkoudet Yksilösadutus (lapsen vapaa kerronta) vie aikaa ja resursseja, jos käytettävissä on vain yksi aikuinen. Selkokielisten satujen tarve etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Tarinan juonta tukevien avainkuvien puuttuminen.
20 Työtavan kehittely Työtapa Jatkokertomus (Orvasto & Levola 2010: Pyry ja Pouta. Tammi) käsikirja menetelmästä ja siihen liittyvä satumateriaali avainkuvineen ja kysymysosioineen mahdollistavat menetelmän käyttöönoton myös isossa ryhmässä. Selkokielisen materiaalin työstäminen Piirrosten hyödyntäminen ja ymmärtämisstrategioiden opettaminen kuvastrippien avulla (Luomaniemi, Lepola & Salmela 2010) Tuloksista Koeryhmässä kuullun ja kuvakertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyivät ja yksilölliset erot kaventuivat. Opettajan näkemys lasten motivaatiosta muuttui vähitellen positiivisemmaksi. Tulos kertoo vuorovaikutteisten työtapojen toimivuudesta. Vanhempien motivoituminen satujen lukemiseen kotona ja myönteiset kokemukset. Tulokset viittaavat siihen, että satujen säännöllinen lukeminen lisääntyi
21 Työtavan vaikuttavuus 7 minuuttia sadulle työtapa tuki lähtötasoltaan heterogeenisen esiopetusryhmän kuullun ymmärtämistaitojen kehitystä, mutta työtavalla ei havaittu olevan selkeää lisäarvoa. Koelasten päätelmien tekemisen taidot kehittyivät verrattuna kontrollilapsiin. Tehostettuun satujen lukemiseen osallistuneiden lasten kielen ymmärtämisen taidot ja sanojen lukemisen sujuvuus olivat ikätovereiden tasoisia 1. luokan keväällä. Varhainen ymmärtämisen tuki ei siis näytä ehkäisevän peruslukutaidon kehitystä.
22 The role of inference making skills in the development of listening comprehension from the age of 4 to 6 years Lepola, Niemi, Laakkonen, Silvén & Lynch (in preparation) Time 1 (4-year-olds) Time 2 (5-year-olds) Time 3 (6-year-olds) Päättelytaidot Kuullun tarinan ymmärtäminen Päättelytaidot (24%) Kuullun tarinan ymmärtäminen (39%) Kuullun tarinan ymmärtäminen (45%) Sanavarasto: tuottava Sanavarasto: tuottava (32%) Työmuisti: lauseiden toist. Figure 2. Path analyses for the final Model 2. Standardized path coefficients are estimated by Amos (amount of variance explained is displayed in parenthesis). All paths displayed as solid lines are significant at p <.05.
23 Satu lievittää. Luen satua; oppituntien levottomat seuraavat kaikkein innokkaimmin silmät tapillaan. Oppituntien keskittyjät tuntuvat kuuntelun ohessa punovan omia ajatuksiaan, piirtelevän piirroksiaan rentoutuvat. Molemmat tarvitsevat lisää satuja. Unohdan opetussuunnitelman, hyppään parin lukukappaleen yli. Satu lievittää openkin stressiä. (Eevi Kaasinen)
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotNäkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen
Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Janne Lepola Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö janlep@utu.fi Narratiivinen ajattelu J. S. Brunerin
LisätiedotJänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä
LisätiedotKuullun ymmärtämisen kehitys tehostetun satujen lukemisen kontekstissa
Kuullun ymmärtämisen kehitys tehostetun satujen lukemisen kontekstissa Nieminen Riikka Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus Turun yliopisto Maaliskuu 2018 Turun yliopiston
LisätiedotJanne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto
Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa 23-24 toukokuuta 2014 Luetun ymmärtäminen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotAjattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus
AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
LisätiedotToiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille
Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Tartu tarinaan -hanke Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston rahoittama puolitoistavuotinen hanke Alkanut elokuussa 2018 Toteuttajatahoina:
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotVARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN
VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN Tutkimusryhmä: Eira Suhonen, Alisa Alijoki, Mari Nislin, Marja Syrjämäki ja Jonna Kesäläinen Kasvatustieteellinen
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotTuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotTehtävä 9. (pienryhmissä)
Tehtävä 9. (pienryhmissä) Murtonen Lehtinen Olkinuora 191 Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeellisuudesta työelämässä ja näiden näkemysten yhteys tutkimusmenetelmien oppimisessa
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:
ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotP5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.
Aritmeettinen keskiarvo Ka KA Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko x N i 1 N x i x s SD ha HA Kh KH Vaihtelu keskiarvon ympärillä Käytetään empiirisessä tutkimuksessa Vähintään
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotTervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotFormatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?
Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotDysleksiariski oppimisen haasteena
Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotTarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa
Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien
LisätiedotKYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.
KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2019 ALKAEN SISÄLTÖ 1. TOIMINNAN TAVOITTEET 2. TOIMINNAN KOORDINOINTI JA SUUNNITTELU 3. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
LisätiedotMATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET
JOHDANTO JOHDANTO Nykyinen yhteiskuntamme vaatii kaikilta matemaattisten taitojen hallintaa, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä käyttää joitakin matemaattisia perustaitoja
LisätiedotPANSION KOULUN OPS PORTAAT
SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu
LisätiedotEsikoulun siirtymä. Ylivieska
Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotElämyksellinen kirjallisuudenopetus
Elämyksellinen kirjallisuudenopetus Kirjallisuuden avulla voi opettaa melkein mitä vain! Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2015 4.-5.8.2015 Paasitorni, Helsinki Jaana Kallio Miksi kannattaa
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:
IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotLuetaan yhdessä Paired reading
Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.
LisätiedotUtajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman
LisätiedotLeikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä
Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotSiilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1
Siilinjärven alakoulujen opettajat 4.4.2017 Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1 Ohjelma Klo 13.45 Asiaa arvioinnista formatiivisesta arvioinnista oppiaineiden arvioinnista nivelvaiheiden arvioinnista Asiaa
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotKillon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Lisätiedot