Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista"

Transkriptio

1 Miten tuen lasten ymmärtämistaitoja esiopetuksessa? Seurantatuloksia seitsemän minuuttia sadulle projektista Ritva-Liisa Orvasto & Janne Lepola Turun kaupunki, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Esitys opetusalan valtakunnallisessa koulutustapahtumassa Educassa,

2 Taustaa (tutkimuksia) Lapselle lukeminen on todettu hyödylliseksi tulevan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kannalta. Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan ole avain monipuolisempaan ymmärtämiseen. Tärkeässä roolissa on lukutilanteen vuorovaikutuksellisuus. On vahvaa näyttöä, miten ymmärtämistaitojen vastavuoroisella opettamisella pienryhmässä voidaan tukea heikoimpien oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja (Lehtinen, Vauras ym., 1995; Palincsar & Brown, 1984). Tarinan ymmärtäminen edellyttää kielellisiä ja kognitiivisia taitoja, joita voidaan opettaa lapsille jo ennen koulun alkua (Paris & Paris, 2007). Dialogi-lukemisella eli keskustelevalla lukemistavalla on kyetty vaikuttamaan positiivisesti pienten (3-4-v.) lasten ymmärtämistaitojen, kuten sanavaraston kehittymiseen (Whitehurst ym. 1994). Sekä kotona että päiväkodissa tapahtuvan keskustelevan lukemisen hyödyt on havaittu suuremmiksi kuin pelkästään kotona tai ainoastaan päiväkodissa toteutettujen.

3 Narratiivin (tarinan) ymmärtäminen Tarinan ymmärtäminen edellyttää yksittäisten tapahtumien kuvailemisen ja muistamisen lisäksi päättelyä tapahtumien välisistä suhteista (Lynch, van der Broek, Kremer ym., 2008). Ymmärtäminen on seurausta siitä, miten yksilöt rakentavat merkitysyhteyksiä tapahtumien välillä. Yhteyksiä rakentava ja erittelevä puhe on tärkeä tarinan ymmärtämisen kannalta (kysymykset, sanojen merkitys, yhdistäminen lapsen kokemuksiin, päätelmät, ennakoinnit).

4 Satu esiopetuksessa Kielellisen tietoisuuden vahvistamisella keskeinen asema tuettaessa lasten lukemisvalmiuksia. Satujen kehityksellinen merkitys tunnustetaan Lapsi saa uusia elämyksiä ja aineksia omaan ajatteluunsa Tukee päättely- ja arviointitaitoja (Esiopetuksen OPS, 2000) Opettajat pitävät satujen lukemista tärkeänä lapsen kielen eri osaalueiden tukemisessa, tunne-elämän ja empatiakyvyn kehittämisessä (Fager, 2007) Selkeitä eroja kuitenkin esiintyy päiväkodin opettajilla ja lastenhoitajilla sekä heidän käsityksissään tarinan ymmärtämisestä että toiminnassaan luettaessa tarinoita lapsille (Luomaniemi, 2011).

5 Tehostetun sadunkäsittelyn tarve esiopetuksessa Huoli mekaanisen lukutaidon osaavista lapsista, joilla on puutteita luetun ymmärtämisessä; jääkö mekaanisen taidon oppimisen varjoon tärkeä oppimisen perustaito? Huoli satua vailla olevista lapsista; miten lisätä vanhempien ymmärrystä ja halukkuutta satujen lukemisen tradition ylläpitämiseen? Voiko vanhemmuutta tukea yhteisen tavoitteen suuntaisesti, jossa keskiössä on lapsi?

6 Seitsemän minuuttia sadulle Tavoitteena on tukea lapsen Tarinan kerrontaa, tuottamista Tarinan ymmärtämistä: päättelytaitoja Kielellisen muistamisen tukeminen Myönteistä oppimisminäkuvaa ja motivaatiota Perheen osallisuutta ja vanhemmuutta Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta

7 Satu menee kotiin Vanhempainilta Sadun käsittely ryhmän kanssa Satu luetaan kotona Satu luetaan uudelleen Opettaja kirjaa vastaukset ja tarinan Lapset piirtävät Opettaja tekee satuun liittyvät kysymykset Vanhempainvartit (tarinavihko) Lapset kertovat sadun opettajalle Tiedon siirto kouluun Lukukausi päättyy Lukukausi alkaa Interventiot

8 Tutkimus: koe- ja kontrolliryhmät Ketkä osallistuivat? Koeryhmä: Pienennetty esiopetusryhmä, 12 lasta (5 t., 7 p.). Neljällä havaittu tehostetun tuen tarvetta, maahanmuuttajataustaisuus 3 lapsella. Vertaistetut kontrollilapset: 12 lasta valittiin 140 seurantalapsen joukosta. Lasten tarinan ymmärtämisen taitoja on seurattiin 4 v., 5 v. ja kahdesti esiopetuksen aikana. Viivästetty kontrolli: 11 luokkatoveria 1. luokan keväällä Esikoulun opettaja, lastenhoitaja ja vanhemmat/perhe.

9 (Pilotti)tutkimuksen asetelma Esiopetus-syyskuu Esiopetus-joulukuu Esiopetus-huhtikuu 1. luokka-maaliskuu Alkumittaukset välimittaus loppumittaus viivästetty Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=12 Koeryhmä n=10 Kontrolliryhmä n=12. Valittu 140:stä seurantalapsesta Lähtötasoltaan heterogeeninen ryhmä vertaistettu: Kontrolliryhmä n=12 Luokkatoverit n=10 -Kuullun ymmärtämisen -Ohjeiden ymmärtämisen -Kirjaintiedon - (mamu-taustan) suhteen.

10 Mitä arvioimme? Esiopetusvuosi: Alku-, väli- ja loppuarviointi Tarinan ymmärtämistaidot ja tuottaminen Kuullun ymmärtäminen Kuvakertomuksen ymmärtäminen Kielelliset taidot ja lukemisvalmiudet Ohjeiden ymmärtäminen Fonologinen tietoisuus Kirjaintietoisuus (sanojen lukeminen) Opettajan näkemys lasten motivaatiosta Vanhempien ja lasten kokemukset esiopetuskokeilusta Lasten haastattelu: KIINNOSTUKSEN kohteet Kyselyt koelasten vanhemmille (syksy-kevät) (lasten kertomat sadut ja piirrokset) 1. luokan kevät (maalis-huhtikuu) Kuullun tarinan ymmärtäminen Lukemisen sujuvuus & tarkkuus Luetun ymmärtäminen (Satuhetki: tarinan tuottaminen)

11 Miten? Menetelmät Kuullun ymmärtäminen Vauras ym. (1994: Diagnostiset testit 2) Kuvakertomuksen ymmärtäminen Paris & Paris (2003); Lepola ym. (2009) Puhe ja kieli-lehti. Korkman ym. (2000): Nepsy; vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen Motivaatio tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys Tehtäväsuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.80) Lapsi kuuntelee keskittyneesti tehtävien tekoon liittyviä ohjeita Lapsi nauttii tarinan käsittelyhetkestä Välttämissuuntautuneisuus (5 väittämää, alpha >.92) Lapsi ei pidä tehtävien tekemisestä Lapsi sanoo usein, ettei hän varmaan muista tai osaa tarinasta mitään Lasten haastattelu: kiinnostuksen kohteet esikoulussa Kuinka paljon pidät sadun kuuntelemisesta? Voit kertoa sen minulle näin... iloinen surullinen naama

12 pistemäärä Tulokset: Koeryhmän ymmärtämistaitojen kehittyminen tehostetun sadunlukemisen aikana pistemäärä 10 Kuullun ymmärtämisen kehittyminen 16 Kuvakertomuksen ymmärtämisen kehittyminen ,42 5,08 4,67 3,42 2,75 Vapaa kerronta (maks. 9) Vihjeistetyt kys. (maks. 12) syyskuu marraskuu huhtikuu ,33 12,75 11,42 4,92 4,75 3,42 Vapaa kerronta (maks. 6) Päättelytaidot (maks. 20) syyskuu marraskuu huhtikuu * Tilastollisesti merkitsevää muutosta ryhmän keskiarvoissa kaikissa ymmärtämisen osatehtävissä. Enemmän positiivista muutosta kuullun ymmärtämisessä. ** Positiivinen muutos näkyi vihjeistettyihin kysymyksiin vastaamisessa jo välimittauksessa, mutta vapaassa kertomassa muutos tuli esille vasta loppumittauksessa.

13 Kirjaintieto Vihjeistettyjen kysymysten pisteet (max 12p.) Jarkon ja Iidan ymmärtämistaitojen kehityspolut Lapsi 1 (T) Lapsi 2 (H) Lapsi 3 (H) Iida 4 (H) Lapsi 5 (T) Lapsi 6 (H) Lapsi 7 (T) Lapsi 8 (T) Lapsi 9 (H) Lapsi 10 (H) Lapsi 11 (H) Jarkko 12 (H) 0 Alku Välimittaus Loppumittaus Iidan kuullun ymmärtämisen taidot olivat keskitasoa seurannan alussa. Jarkon taidot olivat ryhmän heikoimmat seurannan alussa. Iidan ohjeiden ymm. oli parempi ja oppimismotivaatio suotuisampi (tehtäväsuuntautuneisuus > välttämissuuntautuneisuus) kuin Jarkolla. Lukemisvalmiudet: Iida oppi lukemaan talven aikana. Jarkon kirjaintieto alkoi kehittyä vasta keväällä. 6/12 oppi lukemaan esikoulukevään aikana ,1 16,8 10, Alku Välimittaus Loppumittaus Iida Jarkko Ryhmä (n=12)

14 Vanhempien ja lapsen kokemuksia Iida (31 satuhetkeä, ka=28, kh=5,4) Alku: Iida piti esikoulun eri toiminnoista tosi paljon (haastattelu) Satujen lukemisesta 5/5 Vanhemmat: odotamme innolla, koska tulee satu ja mistä se mahtaa kertoa Lapsi kuuntelee mielellään satuja Välimittaus: kiinnostus satujen kuunteluun esikoulussa oli korkea 5/5. Ymmärtämistaidot kehittyivät syksyn aikana Tarinan sisältöön liittyvät kysymykset Vapaa kerronta (kuvakertomus) Kuvien järjestäminen (kuvakertomus, 4/4 p.) Ohjeiden ymmärtäminen Oppi lukemaan 2-tavuisia sanoja välimittaukseen mennessä. Loppu: Motivaatio satujen kuunteluun säilyi korkeana Satujen kuuntelu kotona myös mielipuuhaa Työtapa: erittäin hyvä, lähentää lapsen ja aikuisen sekä koko perheen lukuhetkiä, edistänyt kiinnostusta satuihin. Lapselle lukeminen lisääntynyt 1-3:sta 4-6:een kertaan viikossa. Jarkko (19 satuhetkeä) Alku: Vanhempien mukaan aloitti esikoulun innokkaasti. Jarkko piti itse esikoulun toiminnoista aika paljon, mutta ei pitänyt ollenkaan satujen kuuntelemisesta. Vanhemmat: toivon sen kehittävät lapseni muistia ja sitä kautta löytämään sanat sekä oppimaan uusia sanoja ja niiden merkityksiä. Pitää joskus satujen kuuntelemisesta kotona Välimittaus: Jarkon oma kiinnostus satujen kuuntelemiseen kasvanut. Välttämismotivaatio vielä hallitseva. Ymmärtämisen taitojen kehitys näkyi, mutta pidemmällä aikavälillä: syyskuu huhtikuu. Tarinan sisältöön liittyvissä kysymyksissä Päättelytaidoissa Ei kehitystä muistivaraisessa kerronnassa Loppu: kiinnostus satujen lukemiseen laski (1/5) Vanhemmat: satujen kuuntelu kuuluu mielipuuhiin Työtapa: hyvä juttu vanhempien mielestä. Vanhemmat ajattelivat että oppimistavoitteita ei saavutettu kokonaan: varmaan olisi ollut enempi hyötyä jos Jarkko olisi vain useammin voinut osallistua Lapselle lukeminen lisääntynyt: 1-2 kertaa kuukaudessa 4-6:een kertaan viikossa.

15 pistemäärä Oppimismotivaation kehittyminen tarinankäsittelytilanteissa: Opettajan näkemys 5 4 Opettajan arvio lasten motivaation kehittymisestä tarinankäsittelytilanteissa Tehtäväorientaatio Välttämisorientaatio 3,37 3, ,33 3,1 2,3 1,98 Opettajan mukaan ryhmän lasten tehtävään suuntautuva motivaatio nousi ja tehtäviä välttelevä motivaatio laski esiopetusvuoden aikana. 1 syyskuu marraskuu huhtikuu Opettaja arvioi, että positiivinen muutos lasten osallistumisessa ja sitoutuneisuudessa tapahtui esikoulu-syksyn aikana.

16 pistemäärä, maks. 21 Työtavan vaikuttavuus I Koe- ja kontrollilasten kuullun ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana Vapaa palautus, maks. 9 p Kuullun ymmärtämisen kehittyminen (Aika x ryhmä: ei tilastollista merkitsevyyttä) Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) Kuullun ymmärtämisen kehittyminen Muistivarainen kerronta (Aika x ryhmä: F (1, 22) = 20,2, p <.01) ,25 10,67 7,75 7,83 syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi ,67 2,75 4,83 4,17 Koeryhmä (n=12) Vertaistetut kontrollit (n=12) Koe- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu syyskuu huhtikuu Esiopetusvuosi tilastollisesti merkitsevää eroa kuullun ymmärtämisen kehittymisessä. Koeryhmän lapset saavuttivat kontrolliryhmän lasten taitotason tarinan muistivaraisessa kerronnassa. 0

17 Työtavan vaikuttavuus II Koe- ja kontrollilasten kuvakertomuksen ymmärtämistaitojen kehittyminen esiopetusvuoden aikana pistemäärä, maks. 20 tarinan elementit, maks Päättelytaidot: aika x ryhmä: p = Kuvatarinan keskeisten tapahtumien muistaminen: syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) 1 0 syyskuu huhtikuu Koeryhmä (n=12) Kontrolliryhmä (n=12) Koeryhmän lasten päätelmien tekemisen taidoissa näkyi orastavaa kehittymistä verrattuna kontrolliryhmän lapsiin. Sen sijaan kuvatarinan tapahtumien muistamisessa ei havaittu eroa koe- ja kontrollilasten välillä.

18 Miten tehostettuun satujenlukemiseen esiopetuksessa osallistuneet lapset suoriutuivat 1. luokan keväällä? Kuullun ymmärtäminen: Vapaa kerronta Vaikeutuvien ohjeiden ymmärtäminen: TS-oppilaiden kuullun ymm. taidot olivat hieman alakuloisempia kuin luokkatovereiden, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. TS-oppilaiden kielellisten ohjeiden ymm. taidot olivat vähintään samantasoisia kuin luokkatovereiden. Sanojen lukemisen sujuvuudessa ei havaittu eroa ts-oppilaiden ja luokkatovereiden välillä.

19 Johtopäätökset 7 minuuttia sadulle -työtavan vahvuudet Vanhempien motivaatio = lapsen motivaatio Tärkeä, miten vanhempi osoittaa olevansa kiinnostunut Opettaja saa tietoa, miten lapsi käsittelee kuulemaansa ja ymmärtää hänelle luettua tarinaa. Dialogisuus, joka mahdollistuu lapselle tehtyjen kysymysten ja lapsen vapaan kerronnan avulla (= yhteinen jaettu kokemus) Toistuvuus: tutustuttaa lapsen työtapaan Koko lukuvuoden ajan jatkuva työtapa ohjaa lasta prosessoimaan ja keskustelemaan kuulemastaan (oppimistaitojen harjoittelu) Työtavan heikkoudet Yksilösadutus (lapsen vapaa kerronta) vie aikaa ja resursseja, jos käytettävissä on vain yksi aikuinen. Selkokielisten satujen tarve etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Tarinan juonta tukevien avainkuvien puuttuminen.

20 Työtavan kehittely Työtapa Jatkokertomus (Orvasto & Levola 2010: Pyry ja Pouta. Tammi) käsikirja menetelmästä ja siihen liittyvä satumateriaali avainkuvineen ja kysymysosioineen mahdollistavat menetelmän käyttöönoton myös isossa ryhmässä. Selkokielisen materiaalin työstäminen Piirrosten hyödyntäminen ja ymmärtämisstrategioiden opettaminen kuvastrippien avulla (Luomaniemi, Lepola & Salmela 2010) Tuloksista Koeryhmässä kuullun ja kuvakertomuksen ymmärtämisen taidot kehittyivät ja yksilölliset erot kaventuivat. Opettajan näkemys lasten motivaatiosta muuttui vähitellen positiivisemmaksi. Tulos kertoo vuorovaikutteisten työtapojen toimivuudesta. Vanhempien motivoituminen satujen lukemiseen kotona ja myönteiset kokemukset. Tulokset viittaavat siihen, että satujen säännöllinen lukeminen lisääntyi

21 Työtavan vaikuttavuus 7 minuuttia sadulle työtapa tuki lähtötasoltaan heterogeenisen esiopetusryhmän kuullun ymmärtämistaitojen kehitystä, mutta työtavalla ei havaittu olevan selkeää lisäarvoa. Koelasten päätelmien tekemisen taidot kehittyivät verrattuna kontrollilapsiin. Tehostettuun satujen lukemiseen osallistuneiden lasten kielen ymmärtämisen taidot ja sanojen lukemisen sujuvuus olivat ikätovereiden tasoisia 1. luokan keväällä. Varhainen ymmärtämisen tuki ei siis näytä ehkäisevän peruslukutaidon kehitystä.

22 The role of inference making skills in the development of listening comprehension from the age of 4 to 6 years Lepola, Niemi, Laakkonen, Silvén & Lynch (in preparation) Time 1 (4-year-olds) Time 2 (5-year-olds) Time 3 (6-year-olds) Päättelytaidot Kuullun tarinan ymmärtäminen Päättelytaidot (24%) Kuullun tarinan ymmärtäminen (39%) Kuullun tarinan ymmärtäminen (45%) Sanavarasto: tuottava Sanavarasto: tuottava (32%) Työmuisti: lauseiden toist. Figure 2. Path analyses for the final Model 2. Standardized path coefficients are estimated by Amos (amount of variance explained is displayed in parenthesis). All paths displayed as solid lines are significant at p <.05.

23 Satu lievittää. Luen satua; oppituntien levottomat seuraavat kaikkein innokkaimmin silmät tapillaan. Oppituntien keskittyjät tuntuvat kuuntelun ohessa punovan omia ajatuksiaan, piirtelevän piirroksiaan rentoutuvat. Molemmat tarvitsevat lisää satuja. Unohdan opetussuunnitelman, hyppään parin lukukappaleen yli. Satu lievittää openkin stressiä. (Eevi Kaasinen)

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot

Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa 23-24 toukokuuta 2014 Luetun ymmärtäminen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Luetaan yhdessä Paired reading

Luetaan yhdessä Paired reading Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.

Lisätiedot

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA

KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Puhe ja kieli, 29:3, 121 143 (2009) 121 KUVAKERTOMUS 4-VUOTIAIDEN TARINAN YMMÄRTÄMISEN ARVIOINNISSA Janne Lepola, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Maria Peltonen, Turun yliopisto, Kasvatustieteiden

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Turku, Ilpoisten koulu

Turku, Ilpoisten koulu Turku, Ilpoisten koulu Asialista Tiedonsiirto esi- ja perusopetuksen välillä Lukivaikeudet ja tehostettu tuki Tiivistelmä NMI:n järjestämästä koulutuksesta keväällä 2015 Muuta keskustelua Lukivaikeudet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot