Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun"

Transkriptio

1 tieteessä Tuomas Brinck LL, vs. osastonlääkäri Tim Söderlund LT, vs. osastonlääkäri Jarkko Pajarinen LT, dosentti, klinikkaylilääkäri Kirsi Willa DI, ohjelmistosuunnittelija HUS tietohallinto, potilashoidon tietojärjestelmät Lauri Handolin LT, dosentti, osastonylilääkäri Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun Lähtökohdat Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattuja potilaita koskevat tiedot. Rekisterissä ovat mukana Töölön sairaalassa hoidetut potilaat, joiden ISS-arvo (Injury Severity Score) on yli 15. Tiedot kerättiin rekisterin Access-tietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Rekisteriin kirjattiin kuuden vuoden aikana yhteensä potilasta, joista 73 % oli miehiä. Keskimääräinen ISS-vammapistearvo oli 24,8. Päähän kohdistuneita vammoja oli eniten 51 -vuotiailla ja ne olivat aiheutuneet useimmiten matalalta putoamisesta tai kaatumisesta. t olivat yleisimpiä 21 - sekä 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. Varsinkin nuoret monivammapotilaat olivat usein liikenneonnettomuuden uhreja. Rekisteriin kirjattujen potilaiden kuolleisuus Töölön sairaalassa oli 12,6 %. Päätelmät Vaikeasti vammautuneiden potilaiden lukumäärä Töölön sairaalassa on säilynyt varsin tasaisena tarkastelujakson aikana. Auto-onnettomuuksissa vammautuneiden osuus on supistunut hieman ja aiempaa harvempi potilas kärsii sairaalaan tuotaessa runsaasta verenvuodosta. Rekisteristä saatavia tietoja voidaan käyttää monin tavoin sairaalan toiminnan suunnittelussa ja hoidon kehittämisessä. Hoidon tuloksia tulisi vertailla kansallisesti eri yksiköiden välillä, mutta traumapotilaiden hoitoa koskevia tietoja ei vielä rekisteröidä muissa sairaaloissa. Vertaisarvioitu VV Tapaturman aiheuttama vamma on alle 45-vuotiaiden yleisin kuolinsyy useissa länsimaissa (1). Vuonna Suomessa kuoli henkilöä tapaturmien johdosta (ei sisällä alkoholi- tai lääkeainemyrkytyksiä) eli ne muodostivat 4,2 % kokonaiskuolleisuudesta (2,3). Lisäksi vammat aiheuttavat runsaasti sairastavuutta, tilapäistä ja pysyvää haittaa sekä huomattavia hoitokustannuksia. Traumapotilaiden kaksoissokkotutkimuksia on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa: ensivaiheen hoito on kiireellistä, potilailta ei voi saada kirjallista suostumusta tutkimukseen ja hoitoon osallistuu sen eri vaiheissa useita lääkäreitä (4). Traumarekisterien avulla saadaan tietoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadusta ja tehosta sekä hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuudesta. Traumarekisterit on suunniteltu dokumentoimaan vammautuneen potilaan alkuvaiheen hoitoa. Niihin kerätään tyypillisesti tietoa vammamekanismista, todetuista vammoista, fysiologisista muuttujista sekä hoidosta tapahtumapaikalla ja sairaalassa (5). Ensimmäinen nykyaikainen traumarekisteri perustettiin vuonna 1969 Chicagossa (6). Traumarekisteriin kirjattavien tapausten kriteerinä käytetään yleisesti tiettyä Injury Severity Scoren eli ISS-asteikon pistemäärää (Töölön sairaalan traumarekisterissä >15 pistettä). Piste- 227

2 Kirjallisuutta 1 Simons RK. 06. Injury control and trauma care in Canada: how well are we doing? Trauma association of Canada presidential address. J Trauma 06; 61: Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 2. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). ksyyt _tau_004_ fi.html 3 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn mukaan ja iän mukaan, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). wwww.stat.fi/ksyyt// ksyyt _tau_001_ fi.html 4 Lefering R, Ruchholtz S. Trauma registries in Europe. Eur J Trauma Emerg Surg 12;38: Moore L, Clark DE. 08. The value of trauma registries. Injury 08; 39: Boyd DR, Lowe RJ, Baker RJ, Nyhus LM. Trauma registry. New computer method for multifactorial evaluation of a major health problem. JAMA 1973; 223: Butcher, Balogh. ASI > 2 in at least two body regions: A potential new anatomical definition of polytrauma. Injury 12; 43: Handolin L, Tirkkonen S, Pihlström K, Sillanpää K, Pajarinen J. 07. Töölön sairaalan traumarekisteri. Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä. Suom Lääkäril 07;62: Bull JP. Measures of severity of injury. Injury 1975;9: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. määrä perustuu eri elinten vammojen AIS-luokituksen (Abbreviated Injury Scale), jossa elimistön kunkin kuuden osa-alueen vaikein yksittäisen elimen vamma edustaa kyseistä osaaluetta. Vammakokonaisuuden ISS-pisteiden laskemiseksi kolmen osa-alueen korkeimmat AIS-arvot (1 6) korotetaan neliöön ja lasketaan yhteen. Pienin mahdollinen ISS-pistemäärä (lievin vammakokonaisuus) on 1 ja suurin 75. Jälkimmäinen tarkoittaa vammakokonaisuutta, josta ei yleensä voi selvitä hengissä. Esimerkiksi potilas, jolla on todettu reiden diafyysin murtuma (AIS 3), keuhkokontuusio (AIS 2) ja pieni aivokontuusio (AIS 2), saa ISS-pistemääräksi 17. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon seurannassa käytettävä rekisteri. Se on ollut toiminnassa vuoden 06 alusta alkaen. Olemme aiemmin kuvanneet rekisterin perustamiseen ja käyttöönottoon liittyviä näkökohtia (8). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä traumarekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidosta ja sen tuloksista sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää näitä tietoja hoidon laadun ja hoitomenetelmien arvioinnissa. Aineisto ja menetelmät HUS-alueella on vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoito keskitetty Töölön sairaalaan. Sinne siirretään potilaita myös muualta Etelä-Suomesta, jos heillä on aivovamma tai ortopedistraumatologista erityisosaamista vaativa vamma, kuten esimerkiksi lantiorenkaan murtuma. Vartalon alueen lävistävän vamman saaneet potilaat ohjataan pääkaupunkiseudulla kuitenkin HYKS:n Meilahden sairaalaan ja muut kuin vaikean aivovamman saaneet lapsipotilaat HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan. Väestöpohja Töölön sairaalan vastuualueella on noin 1,5 miljoonaa asukasta. Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjataan potilaat, joiden vammojen ISS-pistemäärä on yli 15. Sairaalassa hoidettuja lievemmin loukkaantuneita potilaita ei kirjata rekisteriin. Näin ollen esimerkiksi potilaat, joiden ainoa vamma on reisiluun kaulan murtuma, rajautuvat rekisterin ulkopuolelle. Traumarekisterissä luokitellaan ns. isoloiduksi päävammapotilaaksi henkilö, jolla päävamman AIS-arvo on vähintään 3, mutta kehon muiden osien vammojen vakavuus on korkeintaan tasoa 2. potilaiksi määritellään ne, joiden vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla AIS- alueella (7). Kuolleisuuteen lasketaan tapaukset, joissa potilas menehtyy Töölön sairaalassa vuorokauden kuluessa vammautumisajankohdasta. Kolme sairaanhoitajaa seuloo traumarekisteriin otettavat potilaat kaikista Töölön sairaalan päivystyksen kautta tulleista potilaista. Rekisteriin kirjataan tiedot potilaista, onnettomuudesta, vammoista, ensihoidosta, hoidosta sairaalassa, laboratoriotuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä sekä kuolleisuudesta. Tätä tutkimusta varten kerättiin tiedot traumarekisterin Accesstietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattiin yhteensä potilasta. Potilaiden ikä vaihteli välillä 0 98 vuotta. Iän keskiarvo oli 51 vuotta ja mediaani 53 vuotta. Miehiä potilaista oli 73 %. Kuviossa 1 on esitetty potilaiden vuosittaiset lukumäärät. Traumarekisterin potilaiden ISS-pistemäärät vaihtelivat välillä ja niiden keskiarvo oli 24,8. Potilaista 73 % (1 948) otettiin neurokirurgiselle tai traumatologiselle teho-osastolle. Pään, kaularangan ja vartalon tietokonetomografia (trauma-tt) tehtiin 79 %:lle rekisterin monivammapotilaista. kuvio 1. Traumarekisteriin kirjattujen potilaiden lukumäärät vuosittain. Potilaita ISS = Injury severity score. 228

3 tieteessä ( ja yli 21) mukaan sekä toisaalta päävammojen ja monivammojen aiheuttamaan kuolleisuuteen. Huomattavaa on, että kuolleisuusluvut alkavat selvästi nousta iän mukana yli -vuotiailla. 0 -vuotiaita potilaita oli rekisterissä yhteensä 32, joista 4 (12,5 %) kuoli. Kahden lapsen kuolinsyynä oli kallonsisäinen vamma, yksi kuoli voimakkaaseen vatsaontelon sisäiseen vekuva 1. Prosenttiosuus traumarekisterin potilaista, joilla on vamma (AIS > 1) pään, rintakehän, vatsan, lantion, ylätai alaraajan alueella. % 47 % 2 % 2 % 16 % % 12 % 12 % 73 % potilaista tarvitsi tehohoitoa (keskimäärin 7 päivää). en potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika Töölön sairaalassa oli 13 päivää. 62 % potilaista siirtyi jatkohoitoon oman alueensa sairaalaan. Kuvasta 1 käy ilmi traumarekisteriin kirjattujen potilaiden vammojen jakautuminen pään, rintakehän, vatsan, lantion ja raajojen alueelle. Mukaan on laskettu ainoastaan vammat, joiden AIS-arvo on vähintään 2. t olivat yleisimpiä 51 -vuotiailla (kuvio 2). Monivammoissa oli kaksi esiintyvyyshuippua: 21 - ja 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. 11 -vuotiaista monivammapotilaista 55 % (135) oli auto- tai moottoripyöräonnettomuuden uhreja, kun taas 51 -vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus oli 27 % (33). Kuukausittainen tarkastelu osoitti, että traumarekisteriin kirjattavia (ISS yli 15) ja etenkin vaikeimpia vammoja () syntyy eniten kesäaikaan (kuvio 3). Erityisesti moottoripyöräonnettomuudet painottuivat sulan kelin kuukausille, ja niissä saadut vammat olivat keskimäärin vakavampia (ISS 27,0) kuin muissa rekisteriin kirjatuissa tapauksissa (ISS 24,8). Yleisin vammamekanismi oli putoaminen matalalta, joka tarkoittaa kaatumista tai putoamista alle kahden metrin korkeudelta. Kuvion 4 osuuksia tulkittaessa on huomioitava, että vuosina putoaminen matalalta oli määritelty tarkoittamaan alle neljän metrin pudotusta, mutta vuoden 08 alusta raja laski kahteen metriin. en matalta pudonneiden potilaiden iän keskiarvo oli 62 vuotta (0 98 v). Lähes puolet (48 %) päävammoista syntyi matalalta putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Sairaalaan tulovaiheessa mitatut verenpaineen ja emäsylimäärän (BE, base excess) alhaiset arvot liittyvät runsaan verenvuodon aiheuttamaan riskiin. Näiden potilaiden osuus väheni kuitenkin vuodesta 06 vuoteen 11. Potilaiden osuus, joiden BE-arvo oli alle -5,0 mmol/l, laski 25 %:sta 15 %:iin ja niiden, joiden systolinen verenpaine oli alle 90 mmhg, laski 13 %:sta 6 %:iin. Kaikista traumarekisteriin kuuden vuoden aikana kirjatuista potilaasta 334 kuoli Töölön sairaalassa. Täten vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden kuolleisuudeksi tarkasteluajanjaksona muodostui 12,6 %. Kuviossa 5 on esitetty kokonaiskuolleisuus ikäryhmittäin sekä sen jakautuminen vammojen vakavuuden kuvio 2. Traumarekisteriin vuosina kirjattujen potilaiden vammat eri ikäryhmissä. % kuvio Ikäryhmä Traumarekisteriin eri kuukausina kirjattujen potilaiden lukumäärät keskimäärin vuosina Potilaita Kuukausi 229

4 Pohdinta Traumarekisterin avulla saadaan tietoa sairaalassa hoidettujen vaikeasti vammautuneiden potilaiden ikä- ja sukupuolirakenteesta, vammamekanismeista, vammojen laadusta, määrästä ja vuodenaikavaihteluista sekä annetusta hoidosta ja sen ennusteesta. Näitä tietoja voidaan käyttää hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä sairaalan toiminnan suunnittelussa. Traumarekisterin tietoja voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi terveys- ja turvallisuuskampanjoiden suuntaamiseksi oikeille kohderyhmille. Vammojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei rekisterin avulla pystytä arvioimaan, sillä rekisteröinti loppuu potilaan kotiutumiseen tai siirtymiseen toiseen sairaalaan. Tämä tutkimus osoittaa, että Töölön sairaalassa hoidettavien vaikeasti vammautuneiden potilaiden kokonaismäärä on säilynyt varsin tasaisena vuosina Tietoa potilasmäärien ja vammaprofiilien kehityksestä voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi lähivuosien resurssitarpeita traumapotilaiden tehohoidossa sekä leikkaussalien ja osastohoidon tarvetta uutta traumasairaalaa suunniteltaessa. Kesäaikaan tapahtuva potilasmäärän kasvu ja vaikeampien vammojen syntyminen on syytä ottaa huomioon sairaalan järjestelyissä. Lomaaikanahan toimintaa tyypillisesti supistetaan, teho-osastojen vuodepaikkoja suljetaan ja ensiapupoliklinikoille palkataan kokemattomia sijaisia. Traumarekisteriin kirjatuista potilaista noin puolet on vammautunut kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Tämän vammamekanismin seurauksena syntyy kallonsisäisiä vammoja erityisesti iäkkäille ihmisille. Löydös korostaa vanhusten kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Auto-onnettomuuksien aiheuttamat vakavat loukkaantumiset ovat hieman vähentyneet kuuden vuoden aikana. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut autojen turvalaitteiden kehittymikuvio 4. Potilaiden prosenttiosuudet vammamekanismin mukaan vuosittain. % 0 80 Vammamekanismi Vuosina Putoaminen matalalta määriteltiin putoamiseksi alle 4 metrin, vuodesta 08 alkaen alle 2 metrin korkeudesta. % kuvio 5. Muu Jalankulkija Moottoripyörä Auto Polkupyörä Putoaminen matalalta Putoaminen korkealta Potilaiden kuolleisuus ikäryhmittäin Ikäryhmä renvuotoon ja yksi lapsi anoksisen sydänpysähdyksen seurauksena syntyneeseen iskeemiseen aivovaurioon. Lasten huomattavan suuri kuolleisuus selittyy sillä, että Töölön sairaalaan tuodaan vain vaikean aivovamman saaneita lapsipotilaita. 2

5 tieteessä Rekisteristä saatu tieto voi muuttaa hoitokäytäntöjä. nen. Traumarekisterin tiedoista voidaan siis saada tukea poliittisille verotusratkaisuille, joilla edistetään autokannan uudistumista ja samalla turvallisuuden lisääntymistä. Vakaviin vammautumisiin johtavien moottoripyöräonnettomuuksien osuus on pysynyt melko vakaana tarkastelujakson aikana. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoitti, että 11 -vuotiaat monivammapotilaat ovat usein auto- tai moottoripyöräonnettomuuksien uhreja. Sairaalaan tulovaiheessa epävakaasta verenkierrosta kärsivien potilaiden osuus on tarkastelujaksolla hieman vähentynyt. Tähän voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten muutokset ensihoidon taktiikassa. Potilaan hoito tapahtumapaikalla on tehostunut ja kuljetus sairaalaan nopeutunut, jolloin verenvuoto ei ehdi laskea verenpainetta tai johtaa vaikeaan happamoitumiseen. Toisaalta tieto vaikeasti vammautuneiden potilaiden nestehoidosta on lisääntynyt: kirkkaita suonensisäisiä nesteitä tulisi antaa rajoitetusti, joka voisi johtaa alkuvaiheen matalien verenpainearvojen ja happamoitumisen yleistymiseen (ns. permissiivinen hypotensio). Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten löydös sopii runsaasti verta vuotavien potilaiden määrän vähenemiseen. Tämä on syytä huomioida sairaalahenkilöstön koulutuksessa: epävakaan verenkierron hoitoa on toistuvasti kerrattava sairaalamme traumasimulaatioissa, jotta hoidon taso voidaan säilyttää. Traumapotilaiden ennusteen heikkeneminen iän myötä on vanha havainto (9), ja tässäkin tutkimuksessa vaikeasti vammautuneiden potilaiden kuolleisuus kasvoi ikävuoden jälkeen. Suurimmillaan kuolleisuusluvut olivat 80 vuotta täyttäneillä. Tähän ovat osallisena potilaan korkean iän ja liitännäissairauksien vaikutukset ennusteeseen sekä sairaalassa tapauskohtaisesti tehtävät hoidon rajaukset. Rekisteristä saatavaa tietoa hoidon ennusteesta ja kuolleisuudesta voidaan käyttää tukena tehtäessä päätöksiä rajallisten tehohoitoresurssien kohdentamisesta vanhusväestöön erilaisissa vammakokonaisuuksissa. Traumarekisterin tietoja tulkittaessa tulee muistaa, että niiden luotettavuus on suoraan yhteydessä syötettyjen tietojen laatuun. Erityisesti rekisterin käyttöönotto ja sen toiminnan käynnistäminen sairaalassa vaati paljon aikaa ja henkilöstön kouluttamista. Laadukkaan rekisterin ylläpito vaatii riittäviä resursseja ja tehtävään sitoutunutta henkilöstöä. Koska henkilöresurssit ovat rajalliset, on potilaiden tietojen kirjaamisessa syntynyt usein viivettä. Saatujen kokemusten tuloksena on uusien potilaiden kirjaamismenettelyä rekisteriin kevennetty ja toimintaa tehostettu vuoden 12 alusta lähtien. Traumarekisterin tuloksia voidaan käyttää sairaalassa tapahtuvan hoidon laadun mittarina tarkkailemalla vaikeasti vammautuneiden potilaiden selviytymistä. Hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuutta voidaan selvittää rekisterin avulla, esimerkiksi massiivin verensiirtoprotokollan (MTP) käyttöönoton vaikutusta verenvuotosokista kärsivien potilaiden eloonjäämiseen. Rekisteristä saatava tieto voi johtaa muutoksiin sairaalan hoitokäytännöissä tai resursoinneissa, ja siten edistää vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadun ja ennusteen paranemista. Traumarekisterin tietojen vertaaminen toisten vastaavien sairaaloiden rekisterien tuloksiin voi antaa vahvistusta hyväksi havaituille toimintatavoille. Rekisterin avulla voidaan myös epäsuorasti tarkastella vaikeasti vammautuneiden potilaiden profiilia ja vammautumiseen johtaneita mekanismeja Suomessa, sillä Töölön sairaalan vastuualueella asuu neljännes koko maamme väestöstä. Sairaaloiden välinen vertailu edellyttää yhtenäisten käsitteiden käyttöä. Termi vaikeasti vammautunut potilas on vaikeasti määriteltävissä, eikä monivammalla ole kansainvälisesti yhtä ja selkeää määritelmää. Perinteisesti monivammautuneeksi on luokiteltu potilas, jolla on vähintään kaksi sellaista vammaa, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat potilaalle hengenvaaran. Ehdotamme jatkossa monivammapotilaan määrittelyyn tässä tutkimuksessa käyttämiämme kriteerejä: vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla ISS-alueella. Menetelmän haittapuolena kliinisessä käytössä on, että se edellyttää AIS-luokitukseen perehtymistä. Sitä ei myöskään voida aina soveltaa heti hoidon alusta lähtien, jolloin potilaan kaikkien vammojen laajuus ei välttämättä ole vielä tiedossa. Töölön traumarekisteri on aloittanut yhteistyön saksalaisen TraumaRegister DGU -rekisterin kanssa, joka on Euroopan suurin ja laadukkain traumarekisteri. Siihen kuuluu yli 0 sai- 231

6 raalaa Saksan lisäksi mm. Hollannista, Itävallasta ja Sveitsistä. Töölön sairaalan toimintatapoja, hoidon laatua ja potilaiden selviytymistä verrataan jatkossa saksalaisiin traumakeskuksiin. Samanlaista vertailua tulisi tehdä maamme kaikissa traumapotilaita hoitavissa sairaaloissa. Hoidon laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. n Kiitokset Töölön traumarekisterin hoitajille Satu Tirkkoselle, Pirkko Tonderille ja Markku Kytöselle. Tästä asiasta tiedettiin Satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset eivät sovi vaikeiden vammojen hoitoon. Traumarekisterin avulla voidaan tutkia monipuolisesti vammoja ja niiden hoitoa. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vakavasti vammautuneiden potilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämä tutkimus opetti Vaikeasti vammautuneiden potilaiden määrä on pysynyt tasaisena vuosina Potilasmäärät ovat suurimmillaan ja vammat vakavampia kesäisin. Traumarekisterin tietoja voidaan käyttää laadunarviointiin ja sairaalan toiminnan suunnittelun. Töölön sairaala on aloittanut yhteistyön saksalaisen traumarekisterin kanssa saadakseen kansainvälistä vertailutietoa hoidon laadusta. English summary > in english Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients 232

7 tieteessä english summary Tuomas Brinck M.D. Department of Orthopaedics and Traumatology, Helsinki University Hospital Tim Söderlund Jarkko Pajarinen Kirsi Willa Lauri Handolin Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients Background Töölö hospital s trauma registry is the only registry in Finland used for monitoring the treatment of severely injured patients. The aim of this study was to present the information gained from Töölö hospital s trauma registry and the possibilities for using this knowledge in evaluating the quality of care and treatment protocols of severely injured patients. Methods In this study we analysed patients registered in Töölö hospital s trauma registry Patients with ISS (Injury Severity Score) over 15 are registered. Results A total of 2654 patients were registered, 72.5% of them male. The average age was 51 years. The peak incidence of isolated head injuries was in the age group 51 years. Peak incidences of polytrauma were seen in two age groups: 21 years and 51 years. A total of 73.4% of the patients were admitted to the intensive care unit (for 7 days on average). The length of stay of all patients was 13 days on average. Some 62% of the patients needed further care in district hospitals. The mortality rate was 12.6%. Mortality increased with age in the trauma register patients. The incidence of the most severely injured patients was highest during the summer. The most common injury mechanism registered was fall. The number of patients with first registered systolic blood pressure under 90mmHg and base excess less than -5.0 mmol/l on admission diminished during the period studied. Conclusion The number of severely injured patients has remained quite constant during six years follow-up. There are more severely injured patients and their injuries are also more severe during summertime. The number of patients with massive bleeding seems to be diminishing in our hospital. Low falls lead to serious injury more often with increasing age. The information gained from a trauma registry can be used in many ways when planning the care and treatment protocols of severely injured patients in a hospital. 232a

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 205 Tieliikenneonnettomuustilasto 204 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 229 ja loukkaantui vakavasti 59 ihmistä vuonna 204 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 204 tapahtui 5 24 henkilövahinkoon

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksissa syntyneiden vammojen vakavuus (KUUVA) (tutkimus luonnosvaiheessa, valmistuu kevään aikana)

Liikenneonnettomuuksissa syntyneiden vammojen vakavuus (KUUVA) (tutkimus luonnosvaiheessa, valmistuu kevään aikana) Liikenneonnettomuuksissa syntyneiden vammojen vakavuus (KUUVA) (tutkimus luonnosvaiheessa, valmistuu kevään aikana) LINTU-seminaari 6.2.2012, Helsinki DI Noora Airaksinen, Sito 1 Tutkimuksen ohjausryhmä

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS SÄHKÖISEN ASIOINNIN TAVOITTEET Serkkola, Ari 2006 Asiakas/potilas parannetaan asiakkaan kokemaa laatua asiakkaalla

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2012. Oulu-Koillismaan Pelastusalue TAPATURMAKATSAUS 2012 Oulu-Koillismaan Pelastusalue SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Suomen Traumatologiyhdistys ry. Vuosikertomus 2011

Suomen Traumatologiyhdistys ry. Vuosikertomus 2011 Suomen Traumatologiyhdistys ry Vuosikertomus 2011 1.10.2010 30.9.2011 2 Suomen Traumatologiyhdistyksen perustava kokous pidettiin 29.8.1997 Helsingin Pörssiklubilla. Perustajajäseninä paikalla olivat Eero

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 8/2008 Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006 15.2.2008 Institutionsvård inom specialiteten psykiatri 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Groote Schuur Hospitalin

Groote Schuur Hospitalin matkakertomus Miretta Tommila LT, erikoislääkäri Tyks, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos miretta.tommila[a]tyks.fi Groote Schuur Hospitalin traumapäivystys Kapkaupungissa `` Suoritan parhaillaan SSAI:n

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Minna Laitinen Ortopedia ja traumatologia, Tuki- ja liikuntaelinkirurgian klinikka, Tampereen yliopistollinen sairaala Pelvic fractures are rare injuries

Lisätiedot

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012 Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta. Sami Rive ensihoitoesimies

Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta. Sami Rive ensihoitoesimies Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta Sami Rive ensihoitoesimies Sisältö Vammautuminen käsitteenä Ensikierto onnettomuuskohteessa Traumapotilaanhoito Vammamekanismi Vammamekanismilla tarkoitetaan

Lisätiedot