Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Transkriptio

1 tieteessä Tuomas Brinck LL, vs. osastonlääkäri Tim Söderlund LT, vs. osastonlääkäri Jarkko Pajarinen LT, dosentti, klinikkaylilääkäri Kirsi Willa DI, ohjelmistosuunnittelija HUS tietohallinto, potilashoidon tietojärjestelmät Lauri Handolin LT, dosentti, osastonylilääkäri Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun Lähtökohdat Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattuja potilaita koskevat tiedot. Rekisterissä ovat mukana Töölön sairaalassa hoidetut potilaat, joiden ISS-arvo (Injury Severity Score) on yli 15. Tiedot kerättiin rekisterin Access-tietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Rekisteriin kirjattiin kuuden vuoden aikana yhteensä potilasta, joista 73 % oli miehiä. Keskimääräinen ISS-vammapistearvo oli 24,8. Päähän kohdistuneita vammoja oli eniten 51 -vuotiailla ja ne olivat aiheutuneet useimmiten matalalta putoamisesta tai kaatumisesta. t olivat yleisimpiä 21 - sekä 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. Varsinkin nuoret monivammapotilaat olivat usein liikenneonnettomuuden uhreja. Rekisteriin kirjattujen potilaiden kuolleisuus Töölön sairaalassa oli 12,6 %. Päätelmät Vaikeasti vammautuneiden potilaiden lukumäärä Töölön sairaalassa on säilynyt varsin tasaisena tarkastelujakson aikana. Auto-onnettomuuksissa vammautuneiden osuus on supistunut hieman ja aiempaa harvempi potilas kärsii sairaalaan tuotaessa runsaasta verenvuodosta. Rekisteristä saatavia tietoja voidaan käyttää monin tavoin sairaalan toiminnan suunnittelussa ja hoidon kehittämisessä. Hoidon tuloksia tulisi vertailla kansallisesti eri yksiköiden välillä, mutta traumapotilaiden hoitoa koskevia tietoja ei vielä rekisteröidä muissa sairaaloissa. Vertaisarvioitu VV Tapaturman aiheuttama vamma on alle 45-vuotiaiden yleisin kuolinsyy useissa länsimaissa (1). Vuonna Suomessa kuoli henkilöä tapaturmien johdosta (ei sisällä alkoholi- tai lääkeainemyrkytyksiä) eli ne muodostivat 4,2 % kokonaiskuolleisuudesta (2,3). Lisäksi vammat aiheuttavat runsaasti sairastavuutta, tilapäistä ja pysyvää haittaa sekä huomattavia hoitokustannuksia. Traumapotilaiden kaksoissokkotutkimuksia on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa: ensivaiheen hoito on kiireellistä, potilailta ei voi saada kirjallista suostumusta tutkimukseen ja hoitoon osallistuu sen eri vaiheissa useita lääkäreitä (4). Traumarekisterien avulla saadaan tietoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadusta ja tehosta sekä hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuudesta. Traumarekisterit on suunniteltu dokumentoimaan vammautuneen potilaan alkuvaiheen hoitoa. Niihin kerätään tyypillisesti tietoa vammamekanismista, todetuista vammoista, fysiologisista muuttujista sekä hoidosta tapahtumapaikalla ja sairaalassa (5). Ensimmäinen nykyaikainen traumarekisteri perustettiin vuonna 1969 Chicagossa (6). Traumarekisteriin kirjattavien tapausten kriteerinä käytetään yleisesti tiettyä Injury Severity Scoren eli ISS-asteikon pistemäärää (Töölön sairaalan traumarekisterissä >15 pistettä). Piste- 227

2 Kirjallisuutta 1 Simons RK. 06. Injury control and trauma care in Canada: how well are we doing? Trauma association of Canada presidential address. J Trauma 06; 61: Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 2. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). ksyyt _tau_004_ fi.html 3 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn mukaan ja iän mukaan, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). wwww.stat.fi/ksyyt// ksyyt _tau_001_ fi.html 4 Lefering R, Ruchholtz S. Trauma registries in Europe. Eur J Trauma Emerg Surg 12;38: Moore L, Clark DE. 08. The value of trauma registries. Injury 08; 39: Boyd DR, Lowe RJ, Baker RJ, Nyhus LM. Trauma registry. New computer method for multifactorial evaluation of a major health problem. JAMA 1973; 223: Butcher, Balogh. ASI > 2 in at least two body regions: A potential new anatomical definition of polytrauma. Injury 12; 43: Handolin L, Tirkkonen S, Pihlström K, Sillanpää K, Pajarinen J. 07. Töölön sairaalan traumarekisteri. Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä. Suom Lääkäril 07;62: Bull JP. Measures of severity of injury. Injury 1975;9: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. määrä perustuu eri elinten vammojen AIS-luokituksen (Abbreviated Injury Scale), jossa elimistön kunkin kuuden osa-alueen vaikein yksittäisen elimen vamma edustaa kyseistä osaaluetta. Vammakokonaisuuden ISS-pisteiden laskemiseksi kolmen osa-alueen korkeimmat AIS-arvot (1 6) korotetaan neliöön ja lasketaan yhteen. Pienin mahdollinen ISS-pistemäärä (lievin vammakokonaisuus) on 1 ja suurin 75. Jälkimmäinen tarkoittaa vammakokonaisuutta, josta ei yleensä voi selvitä hengissä. Esimerkiksi potilas, jolla on todettu reiden diafyysin murtuma (AIS 3), keuhkokontuusio (AIS 2) ja pieni aivokontuusio (AIS 2), saa ISS-pistemääräksi 17. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon seurannassa käytettävä rekisteri. Se on ollut toiminnassa vuoden 06 alusta alkaen. Olemme aiemmin kuvanneet rekisterin perustamiseen ja käyttöönottoon liittyviä näkökohtia (8). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä traumarekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidosta ja sen tuloksista sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää näitä tietoja hoidon laadun ja hoitomenetelmien arvioinnissa. Aineisto ja menetelmät HUS-alueella on vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoito keskitetty Töölön sairaalaan. Sinne siirretään potilaita myös muualta Etelä-Suomesta, jos heillä on aivovamma tai ortopedistraumatologista erityisosaamista vaativa vamma, kuten esimerkiksi lantiorenkaan murtuma. Vartalon alueen lävistävän vamman saaneet potilaat ohjataan pääkaupunkiseudulla kuitenkin HYKS:n Meilahden sairaalaan ja muut kuin vaikean aivovamman saaneet lapsipotilaat HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan. Väestöpohja Töölön sairaalan vastuualueella on noin 1,5 miljoonaa asukasta. Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjataan potilaat, joiden vammojen ISS-pistemäärä on yli 15. Sairaalassa hoidettuja lievemmin loukkaantuneita potilaita ei kirjata rekisteriin. Näin ollen esimerkiksi potilaat, joiden ainoa vamma on reisiluun kaulan murtuma, rajautuvat rekisterin ulkopuolelle. Traumarekisterissä luokitellaan ns. isoloiduksi päävammapotilaaksi henkilö, jolla päävamman AIS-arvo on vähintään 3, mutta kehon muiden osien vammojen vakavuus on korkeintaan tasoa 2. potilaiksi määritellään ne, joiden vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla AIS- alueella (7). Kuolleisuuteen lasketaan tapaukset, joissa potilas menehtyy Töölön sairaalassa vuorokauden kuluessa vammautumisajankohdasta. Kolme sairaanhoitajaa seuloo traumarekisteriin otettavat potilaat kaikista Töölön sairaalan päivystyksen kautta tulleista potilaista. Rekisteriin kirjataan tiedot potilaista, onnettomuudesta, vammoista, ensihoidosta, hoidosta sairaalassa, laboratoriotuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä sekä kuolleisuudesta. Tätä tutkimusta varten kerättiin tiedot traumarekisterin Accesstietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattiin yhteensä potilasta. Potilaiden ikä vaihteli välillä 0 98 vuotta. Iän keskiarvo oli 51 vuotta ja mediaani 53 vuotta. Miehiä potilaista oli 73 %. Kuviossa 1 on esitetty potilaiden vuosittaiset lukumäärät. Traumarekisterin potilaiden ISS-pistemäärät vaihtelivat välillä ja niiden keskiarvo oli 24,8. Potilaista 73 % (1 948) otettiin neurokirurgiselle tai traumatologiselle teho-osastolle. Pään, kaularangan ja vartalon tietokonetomografia (trauma-tt) tehtiin 79 %:lle rekisterin monivammapotilaista. kuvio 1. Traumarekisteriin kirjattujen potilaiden lukumäärät vuosittain. Potilaita ISS = Injury severity score. 228

3 tieteessä ( ja yli 21) mukaan sekä toisaalta päävammojen ja monivammojen aiheuttamaan kuolleisuuteen. Huomattavaa on, että kuolleisuusluvut alkavat selvästi nousta iän mukana yli -vuotiailla. 0 -vuotiaita potilaita oli rekisterissä yhteensä 32, joista 4 (12,5 %) kuoli. Kahden lapsen kuolinsyynä oli kallonsisäinen vamma, yksi kuoli voimakkaaseen vatsaontelon sisäiseen vekuva 1. Prosenttiosuus traumarekisterin potilaista, joilla on vamma (AIS > 1) pään, rintakehän, vatsan, lantion, ylätai alaraajan alueella. % 47 % 2 % 2 % 16 % % 12 % 12 % 73 % potilaista tarvitsi tehohoitoa (keskimäärin 7 päivää). en potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika Töölön sairaalassa oli 13 päivää. 62 % potilaista siirtyi jatkohoitoon oman alueensa sairaalaan. Kuvasta 1 käy ilmi traumarekisteriin kirjattujen potilaiden vammojen jakautuminen pään, rintakehän, vatsan, lantion ja raajojen alueelle. Mukaan on laskettu ainoastaan vammat, joiden AIS-arvo on vähintään 2. t olivat yleisimpiä 51 -vuotiailla (kuvio 2). Monivammoissa oli kaksi esiintyvyyshuippua: 21 - ja 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. 11 -vuotiaista monivammapotilaista 55 % (135) oli auto- tai moottoripyöräonnettomuuden uhreja, kun taas 51 -vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus oli 27 % (33). Kuukausittainen tarkastelu osoitti, että traumarekisteriin kirjattavia (ISS yli 15) ja etenkin vaikeimpia vammoja () syntyy eniten kesäaikaan (kuvio 3). Erityisesti moottoripyöräonnettomuudet painottuivat sulan kelin kuukausille, ja niissä saadut vammat olivat keskimäärin vakavampia (ISS 27,0) kuin muissa rekisteriin kirjatuissa tapauksissa (ISS 24,8). Yleisin vammamekanismi oli putoaminen matalalta, joka tarkoittaa kaatumista tai putoamista alle kahden metrin korkeudelta. Kuvion 4 osuuksia tulkittaessa on huomioitava, että vuosina putoaminen matalalta oli määritelty tarkoittamaan alle neljän metrin pudotusta, mutta vuoden 08 alusta raja laski kahteen metriin. en matalta pudonneiden potilaiden iän keskiarvo oli 62 vuotta (0 98 v). Lähes puolet (48 %) päävammoista syntyi matalalta putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Sairaalaan tulovaiheessa mitatut verenpaineen ja emäsylimäärän (BE, base excess) alhaiset arvot liittyvät runsaan verenvuodon aiheuttamaan riskiin. Näiden potilaiden osuus väheni kuitenkin vuodesta 06 vuoteen 11. Potilaiden osuus, joiden BE-arvo oli alle -5,0 mmol/l, laski 25 %:sta 15 %:iin ja niiden, joiden systolinen verenpaine oli alle 90 mmhg, laski 13 %:sta 6 %:iin. Kaikista traumarekisteriin kuuden vuoden aikana kirjatuista potilaasta 334 kuoli Töölön sairaalassa. Täten vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden kuolleisuudeksi tarkasteluajanjaksona muodostui 12,6 %. Kuviossa 5 on esitetty kokonaiskuolleisuus ikäryhmittäin sekä sen jakautuminen vammojen vakavuuden kuvio 2. Traumarekisteriin vuosina kirjattujen potilaiden vammat eri ikäryhmissä. % kuvio Ikäryhmä Traumarekisteriin eri kuukausina kirjattujen potilaiden lukumäärät keskimäärin vuosina Potilaita Kuukausi 229

4 Pohdinta Traumarekisterin avulla saadaan tietoa sairaalassa hoidettujen vaikeasti vammautuneiden potilaiden ikä- ja sukupuolirakenteesta, vammamekanismeista, vammojen laadusta, määrästä ja vuodenaikavaihteluista sekä annetusta hoidosta ja sen ennusteesta. Näitä tietoja voidaan käyttää hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä sairaalan toiminnan suunnittelussa. Traumarekisterin tietoja voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi terveys- ja turvallisuuskampanjoiden suuntaamiseksi oikeille kohderyhmille. Vammojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei rekisterin avulla pystytä arvioimaan, sillä rekisteröinti loppuu potilaan kotiutumiseen tai siirtymiseen toiseen sairaalaan. Tämä tutkimus osoittaa, että Töölön sairaalassa hoidettavien vaikeasti vammautuneiden potilaiden kokonaismäärä on säilynyt varsin tasaisena vuosina Tietoa potilasmäärien ja vammaprofiilien kehityksestä voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi lähivuosien resurssitarpeita traumapotilaiden tehohoidossa sekä leikkaussalien ja osastohoidon tarvetta uutta traumasairaalaa suunniteltaessa. Kesäaikaan tapahtuva potilasmäärän kasvu ja vaikeampien vammojen syntyminen on syytä ottaa huomioon sairaalan järjestelyissä. Lomaaikanahan toimintaa tyypillisesti supistetaan, teho-osastojen vuodepaikkoja suljetaan ja ensiapupoliklinikoille palkataan kokemattomia sijaisia. Traumarekisteriin kirjatuista potilaista noin puolet on vammautunut kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Tämän vammamekanismin seurauksena syntyy kallonsisäisiä vammoja erityisesti iäkkäille ihmisille. Löydös korostaa vanhusten kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Auto-onnettomuuksien aiheuttamat vakavat loukkaantumiset ovat hieman vähentyneet kuuden vuoden aikana. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut autojen turvalaitteiden kehittymikuvio 4. Potilaiden prosenttiosuudet vammamekanismin mukaan vuosittain. % 0 80 Vammamekanismi Vuosina Putoaminen matalalta määriteltiin putoamiseksi alle 4 metrin, vuodesta 08 alkaen alle 2 metrin korkeudesta. % kuvio 5. Muu Jalankulkija Moottoripyörä Auto Polkupyörä Putoaminen matalalta Putoaminen korkealta Potilaiden kuolleisuus ikäryhmittäin Ikäryhmä renvuotoon ja yksi lapsi anoksisen sydänpysähdyksen seurauksena syntyneeseen iskeemiseen aivovaurioon. Lasten huomattavan suuri kuolleisuus selittyy sillä, että Töölön sairaalaan tuodaan vain vaikean aivovamman saaneita lapsipotilaita. 2

5 tieteessä Rekisteristä saatu tieto voi muuttaa hoitokäytäntöjä. nen. Traumarekisterin tiedoista voidaan siis saada tukea poliittisille verotusratkaisuille, joilla edistetään autokannan uudistumista ja samalla turvallisuuden lisääntymistä. Vakaviin vammautumisiin johtavien moottoripyöräonnettomuuksien osuus on pysynyt melko vakaana tarkastelujakson aikana. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoitti, että 11 -vuotiaat monivammapotilaat ovat usein auto- tai moottoripyöräonnettomuuksien uhreja. Sairaalaan tulovaiheessa epävakaasta verenkierrosta kärsivien potilaiden osuus on tarkastelujaksolla hieman vähentynyt. Tähän voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten muutokset ensihoidon taktiikassa. Potilaan hoito tapahtumapaikalla on tehostunut ja kuljetus sairaalaan nopeutunut, jolloin verenvuoto ei ehdi laskea verenpainetta tai johtaa vaikeaan happamoitumiseen. Toisaalta tieto vaikeasti vammautuneiden potilaiden nestehoidosta on lisääntynyt: kirkkaita suonensisäisiä nesteitä tulisi antaa rajoitetusti, joka voisi johtaa alkuvaiheen matalien verenpainearvojen ja happamoitumisen yleistymiseen (ns. permissiivinen hypotensio). Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten löydös sopii runsaasti verta vuotavien potilaiden määrän vähenemiseen. Tämä on syytä huomioida sairaalahenkilöstön koulutuksessa: epävakaan verenkierron hoitoa on toistuvasti kerrattava sairaalamme traumasimulaatioissa, jotta hoidon taso voidaan säilyttää. Traumapotilaiden ennusteen heikkeneminen iän myötä on vanha havainto (9), ja tässäkin tutkimuksessa vaikeasti vammautuneiden potilaiden kuolleisuus kasvoi ikävuoden jälkeen. Suurimmillaan kuolleisuusluvut olivat 80 vuotta täyttäneillä. Tähän ovat osallisena potilaan korkean iän ja liitännäissairauksien vaikutukset ennusteeseen sekä sairaalassa tapauskohtaisesti tehtävät hoidon rajaukset. Rekisteristä saatavaa tietoa hoidon ennusteesta ja kuolleisuudesta voidaan käyttää tukena tehtäessä päätöksiä rajallisten tehohoitoresurssien kohdentamisesta vanhusväestöön erilaisissa vammakokonaisuuksissa. Traumarekisterin tietoja tulkittaessa tulee muistaa, että niiden luotettavuus on suoraan yhteydessä syötettyjen tietojen laatuun. Erityisesti rekisterin käyttöönotto ja sen toiminnan käynnistäminen sairaalassa vaati paljon aikaa ja henkilöstön kouluttamista. Laadukkaan rekisterin ylläpito vaatii riittäviä resursseja ja tehtävään sitoutunutta henkilöstöä. Koska henkilöresurssit ovat rajalliset, on potilaiden tietojen kirjaamisessa syntynyt usein viivettä. Saatujen kokemusten tuloksena on uusien potilaiden kirjaamismenettelyä rekisteriin kevennetty ja toimintaa tehostettu vuoden 12 alusta lähtien. Traumarekisterin tuloksia voidaan käyttää sairaalassa tapahtuvan hoidon laadun mittarina tarkkailemalla vaikeasti vammautuneiden potilaiden selviytymistä. Hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuutta voidaan selvittää rekisterin avulla, esimerkiksi massiivin verensiirtoprotokollan (MTP) käyttöönoton vaikutusta verenvuotosokista kärsivien potilaiden eloonjäämiseen. Rekisteristä saatava tieto voi johtaa muutoksiin sairaalan hoitokäytännöissä tai resursoinneissa, ja siten edistää vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadun ja ennusteen paranemista. Traumarekisterin tietojen vertaaminen toisten vastaavien sairaaloiden rekisterien tuloksiin voi antaa vahvistusta hyväksi havaituille toimintatavoille. Rekisterin avulla voidaan myös epäsuorasti tarkastella vaikeasti vammautuneiden potilaiden profiilia ja vammautumiseen johtaneita mekanismeja Suomessa, sillä Töölön sairaalan vastuualueella asuu neljännes koko maamme väestöstä. Sairaaloiden välinen vertailu edellyttää yhtenäisten käsitteiden käyttöä. Termi vaikeasti vammautunut potilas on vaikeasti määriteltävissä, eikä monivammalla ole kansainvälisesti yhtä ja selkeää määritelmää. Perinteisesti monivammautuneeksi on luokiteltu potilas, jolla on vähintään kaksi sellaista vammaa, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat potilaalle hengenvaaran. Ehdotamme jatkossa monivammapotilaan määrittelyyn tässä tutkimuksessa käyttämiämme kriteerejä: vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla ISS-alueella. Menetelmän haittapuolena kliinisessä käytössä on, että se edellyttää AIS-luokitukseen perehtymistä. Sitä ei myöskään voida aina soveltaa heti hoidon alusta lähtien, jolloin potilaan kaikkien vammojen laajuus ei välttämättä ole vielä tiedossa. Töölön traumarekisteri on aloittanut yhteistyön saksalaisen TraumaRegister DGU -rekisterin kanssa, joka on Euroopan suurin ja laadukkain traumarekisteri. Siihen kuuluu yli 0 sai- 231

6 raalaa Saksan lisäksi mm. Hollannista, Itävallasta ja Sveitsistä. Töölön sairaalan toimintatapoja, hoidon laatua ja potilaiden selviytymistä verrataan jatkossa saksalaisiin traumakeskuksiin. Samanlaista vertailua tulisi tehdä maamme kaikissa traumapotilaita hoitavissa sairaaloissa. Hoidon laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. n Kiitokset Töölön traumarekisterin hoitajille Satu Tirkkoselle, Pirkko Tonderille ja Markku Kytöselle. Tästä asiasta tiedettiin Satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset eivät sovi vaikeiden vammojen hoitoon. Traumarekisterin avulla voidaan tutkia monipuolisesti vammoja ja niiden hoitoa. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vakavasti vammautuneiden potilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämä tutkimus opetti Vaikeasti vammautuneiden potilaiden määrä on pysynyt tasaisena vuosina Potilasmäärät ovat suurimmillaan ja vammat vakavampia kesäisin. Traumarekisterin tietoja voidaan käyttää laadunarviointiin ja sairaalan toiminnan suunnittelun. Töölön sairaala on aloittanut yhteistyön saksalaisen traumarekisterin kanssa saadakseen kansainvälistä vertailutietoa hoidon laadusta. English summary > in english Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients 232

7 tieteessä english summary Tuomas Brinck M.D. Department of Orthopaedics and Traumatology, Helsinki University Hospital Tim Söderlund Jarkko Pajarinen Kirsi Willa Lauri Handolin Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients Background Töölö hospital s trauma registry is the only registry in Finland used for monitoring the treatment of severely injured patients. The aim of this study was to present the information gained from Töölö hospital s trauma registry and the possibilities for using this knowledge in evaluating the quality of care and treatment protocols of severely injured patients. Methods In this study we analysed patients registered in Töölö hospital s trauma registry Patients with ISS (Injury Severity Score) over 15 are registered. Results A total of 2654 patients were registered, 72.5% of them male. The average age was 51 years. The peak incidence of isolated head injuries was in the age group 51 years. Peak incidences of polytrauma were seen in two age groups: 21 years and 51 years. A total of 73.4% of the patients were admitted to the intensive care unit (for 7 days on average). The length of stay of all patients was 13 days on average. Some 62% of the patients needed further care in district hospitals. The mortality rate was 12.6%. Mortality increased with age in the trauma register patients. The incidence of the most severely injured patients was highest during the summer. The most common injury mechanism registered was fall. The number of patients with first registered systolic blood pressure under 90mmHg and base excess less than -5.0 mmol/l on admission diminished during the period studied. Conclusion The number of severely injured patients has remained quite constant during six years follow-up. There are more severely injured patients and their injuries are also more severe during summertime. The number of patients with massive bleeding seems to be diminishing in our hospital. Low falls lead to serious injury more often with increasing age. The information gained from a trauma registry can be used in many ways when planning the care and treatment protocols of severely injured patients in a hospital. 232a