Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun"

Transkriptio

1 tieteessä Tuomas Brinck LL, vs. osastonlääkäri Tim Söderlund LT, vs. osastonlääkäri Jarkko Pajarinen LT, dosentti, klinikkaylilääkäri Kirsi Willa DI, ohjelmistosuunnittelija HUS tietohallinto, potilashoidon tietojärjestelmät Lauri Handolin LT, dosentti, osastonylilääkäri Töölön sairaalan traumarekisteri on työkalu laadunarviointiin ja suunnitteluun Lähtökohdat Kahdeksan vuotta sitten perustettu Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä rekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden määristä ja hoidosta sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää niitä hoidon laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattuja potilaita koskevat tiedot. Rekisterissä ovat mukana Töölön sairaalassa hoidetut potilaat, joiden ISS-arvo (Injury Severity Score) on yli 15. Tiedot kerättiin rekisterin Access-tietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Rekisteriin kirjattiin kuuden vuoden aikana yhteensä potilasta, joista 73 % oli miehiä. Keskimääräinen ISS-vammapistearvo oli 24,8. Päähän kohdistuneita vammoja oli eniten 51 -vuotiailla ja ne olivat aiheutuneet useimmiten matalalta putoamisesta tai kaatumisesta. t olivat yleisimpiä 21 - sekä 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. Varsinkin nuoret monivammapotilaat olivat usein liikenneonnettomuuden uhreja. Rekisteriin kirjattujen potilaiden kuolleisuus Töölön sairaalassa oli 12,6 %. Päätelmät Vaikeasti vammautuneiden potilaiden lukumäärä Töölön sairaalassa on säilynyt varsin tasaisena tarkastelujakson aikana. Auto-onnettomuuksissa vammautuneiden osuus on supistunut hieman ja aiempaa harvempi potilas kärsii sairaalaan tuotaessa runsaasta verenvuodosta. Rekisteristä saatavia tietoja voidaan käyttää monin tavoin sairaalan toiminnan suunnittelussa ja hoidon kehittämisessä. Hoidon tuloksia tulisi vertailla kansallisesti eri yksiköiden välillä, mutta traumapotilaiden hoitoa koskevia tietoja ei vielä rekisteröidä muissa sairaaloissa. Vertaisarvioitu VV Tapaturman aiheuttama vamma on alle 45-vuotiaiden yleisin kuolinsyy useissa länsimaissa (1). Vuonna Suomessa kuoli henkilöä tapaturmien johdosta (ei sisällä alkoholi- tai lääkeainemyrkytyksiä) eli ne muodostivat 4,2 % kokonaiskuolleisuudesta (2,3). Lisäksi vammat aiheuttavat runsaasti sairastavuutta, tilapäistä ja pysyvää haittaa sekä huomattavia hoitokustannuksia. Traumapotilaiden kaksoissokkotutkimuksia on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa: ensivaiheen hoito on kiireellistä, potilailta ei voi saada kirjallista suostumusta tutkimukseen ja hoitoon osallistuu sen eri vaiheissa useita lääkäreitä (4). Traumarekisterien avulla saadaan tietoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadusta ja tehosta sekä hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuudesta. Traumarekisterit on suunniteltu dokumentoimaan vammautuneen potilaan alkuvaiheen hoitoa. Niihin kerätään tyypillisesti tietoa vammamekanismista, todetuista vammoista, fysiologisista muuttujista sekä hoidosta tapahtumapaikalla ja sairaalassa (5). Ensimmäinen nykyaikainen traumarekisteri perustettiin vuonna 1969 Chicagossa (6). Traumarekisteriin kirjattavien tapausten kriteerinä käytetään yleisesti tiettyä Injury Severity Scoren eli ISS-asteikon pistemäärää (Töölön sairaalan traumarekisterissä >15 pistettä). Piste- 227

2 Kirjallisuutta 1 Simons RK. 06. Injury control and trauma care in Canada: how well are we doing? Trauma association of Canada presidential address. J Trauma 06; 61: Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 2. Tapaturmissa kuolleet ulkoisen syyn mukaan ja päihtyneiden osuus kuolleista. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). ksyyt _tau_004_ fi.html 3 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt, Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn mukaan ja iän mukaan, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu ). wwww.stat.fi/ksyyt// ksyyt _tau_001_ fi.html 4 Lefering R, Ruchholtz S. Trauma registries in Europe. Eur J Trauma Emerg Surg 12;38: Moore L, Clark DE. 08. The value of trauma registries. Injury 08; 39: Boyd DR, Lowe RJ, Baker RJ, Nyhus LM. Trauma registry. New computer method for multifactorial evaluation of a major health problem. JAMA 1973; 223: Butcher, Balogh. ASI > 2 in at least two body regions: A potential new anatomical definition of polytrauma. Injury 12; 43: Handolin L, Tirkkonen S, Pihlström K, Sillanpää K, Pajarinen J. 07. Töölön sairaalan traumarekisteri. Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä. Suom Lääkäril 07;62: Bull JP. Measures of severity of injury. Injury 1975;9: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. määrä perustuu eri elinten vammojen AIS-luokituksen (Abbreviated Injury Scale), jossa elimistön kunkin kuuden osa-alueen vaikein yksittäisen elimen vamma edustaa kyseistä osaaluetta. Vammakokonaisuuden ISS-pisteiden laskemiseksi kolmen osa-alueen korkeimmat AIS-arvot (1 6) korotetaan neliöön ja lasketaan yhteen. Pienin mahdollinen ISS-pistemäärä (lievin vammakokonaisuus) on 1 ja suurin 75. Jälkimmäinen tarkoittaa vammakokonaisuutta, josta ei yleensä voi selvitä hengissä. Esimerkiksi potilas, jolla on todettu reiden diafyysin murtuma (AIS 3), keuhkokontuusio (AIS 2) ja pieni aivokontuusio (AIS 2), saa ISS-pistemääräksi 17. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon seurannassa käytettävä rekisteri. Se on ollut toiminnassa vuoden 06 alusta alkaen. Olemme aiemmin kuvanneet rekisterin perustamiseen ja käyttöönottoon liittyviä näkökohtia (8). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esitellä traumarekisteristä saatavia tietoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidosta ja sen tuloksista sekä kuvata mahdollisuuksia hyödyntää näitä tietoja hoidon laadun ja hoitomenetelmien arvioinnissa. Aineisto ja menetelmät HUS-alueella on vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoito keskitetty Töölön sairaalaan. Sinne siirretään potilaita myös muualta Etelä-Suomesta, jos heillä on aivovamma tai ortopedistraumatologista erityisosaamista vaativa vamma, kuten esimerkiksi lantiorenkaan murtuma. Vartalon alueen lävistävän vamman saaneet potilaat ohjataan pääkaupunkiseudulla kuitenkin HYKS:n Meilahden sairaalaan ja muut kuin vaikean aivovamman saaneet lapsipotilaat HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan. Väestöpohja Töölön sairaalan vastuualueella on noin 1,5 miljoonaa asukasta. Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjataan potilaat, joiden vammojen ISS-pistemäärä on yli 15. Sairaalassa hoidettuja lievemmin loukkaantuneita potilaita ei kirjata rekisteriin. Näin ollen esimerkiksi potilaat, joiden ainoa vamma on reisiluun kaulan murtuma, rajautuvat rekisterin ulkopuolelle. Traumarekisterissä luokitellaan ns. isoloiduksi päävammapotilaaksi henkilö, jolla päävamman AIS-arvo on vähintään 3, mutta kehon muiden osien vammojen vakavuus on korkeintaan tasoa 2. potilaiksi määritellään ne, joiden vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla AIS- alueella (7). Kuolleisuuteen lasketaan tapaukset, joissa potilas menehtyy Töölön sairaalassa vuorokauden kuluessa vammautumisajankohdasta. Kolme sairaanhoitajaa seuloo traumarekisteriin otettavat potilaat kaikista Töölön sairaalan päivystyksen kautta tulleista potilaista. Rekisteriin kirjataan tiedot potilaista, onnettomuudesta, vammoista, ensihoidosta, hoidosta sairaalassa, laboratoriotuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä sekä kuolleisuudesta. Tätä tutkimusta varten kerättiin tiedot traumarekisterin Accesstietokannasta Excel-muotoisena tiedostona ilman potilaiden tunnistetietoja. Tulokset Töölön sairaalan traumarekisteriin kirjattiin yhteensä potilasta. Potilaiden ikä vaihteli välillä 0 98 vuotta. Iän keskiarvo oli 51 vuotta ja mediaani 53 vuotta. Miehiä potilaista oli 73 %. Kuviossa 1 on esitetty potilaiden vuosittaiset lukumäärät. Traumarekisterin potilaiden ISS-pistemäärät vaihtelivat välillä ja niiden keskiarvo oli 24,8. Potilaista 73 % (1 948) otettiin neurokirurgiselle tai traumatologiselle teho-osastolle. Pään, kaularangan ja vartalon tietokonetomografia (trauma-tt) tehtiin 79 %:lle rekisterin monivammapotilaista. kuvio 1. Traumarekisteriin kirjattujen potilaiden lukumäärät vuosittain. Potilaita ISS = Injury severity score. 228

3 tieteessä ( ja yli 21) mukaan sekä toisaalta päävammojen ja monivammojen aiheuttamaan kuolleisuuteen. Huomattavaa on, että kuolleisuusluvut alkavat selvästi nousta iän mukana yli -vuotiailla. 0 -vuotiaita potilaita oli rekisterissä yhteensä 32, joista 4 (12,5 %) kuoli. Kahden lapsen kuolinsyynä oli kallonsisäinen vamma, yksi kuoli voimakkaaseen vatsaontelon sisäiseen vekuva 1. Prosenttiosuus traumarekisterin potilaista, joilla on vamma (AIS > 1) pään, rintakehän, vatsan, lantion, ylätai alaraajan alueella. % 47 % 2 % 2 % 16 % % 12 % 12 % 73 % potilaista tarvitsi tehohoitoa (keskimäärin 7 päivää). en potilaiden keskimääräinen sairaalassaoloaika Töölön sairaalassa oli 13 päivää. 62 % potilaista siirtyi jatkohoitoon oman alueensa sairaalaan. Kuvasta 1 käy ilmi traumarekisteriin kirjattujen potilaiden vammojen jakautuminen pään, rintakehän, vatsan, lantion ja raajojen alueelle. Mukaan on laskettu ainoastaan vammat, joiden AIS-arvo on vähintään 2. t olivat yleisimpiä 51 -vuotiailla (kuvio 2). Monivammoissa oli kaksi esiintyvyyshuippua: 21 - ja 51 -vuotiaiden ikäryhmissä. 11 -vuotiaista monivammapotilaista 55 % (135) oli auto- tai moottoripyöräonnettomuuden uhreja, kun taas 51 -vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus oli 27 % (33). Kuukausittainen tarkastelu osoitti, että traumarekisteriin kirjattavia (ISS yli 15) ja etenkin vaikeimpia vammoja () syntyy eniten kesäaikaan (kuvio 3). Erityisesti moottoripyöräonnettomuudet painottuivat sulan kelin kuukausille, ja niissä saadut vammat olivat keskimäärin vakavampia (ISS 27,0) kuin muissa rekisteriin kirjatuissa tapauksissa (ISS 24,8). Yleisin vammamekanismi oli putoaminen matalalta, joka tarkoittaa kaatumista tai putoamista alle kahden metrin korkeudelta. Kuvion 4 osuuksia tulkittaessa on huomioitava, että vuosina putoaminen matalalta oli määritelty tarkoittamaan alle neljän metrin pudotusta, mutta vuoden 08 alusta raja laski kahteen metriin. en matalta pudonneiden potilaiden iän keskiarvo oli 62 vuotta (0 98 v). Lähes puolet (48 %) päävammoista syntyi matalalta putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Sairaalaan tulovaiheessa mitatut verenpaineen ja emäsylimäärän (BE, base excess) alhaiset arvot liittyvät runsaan verenvuodon aiheuttamaan riskiin. Näiden potilaiden osuus väheni kuitenkin vuodesta 06 vuoteen 11. Potilaiden osuus, joiden BE-arvo oli alle -5,0 mmol/l, laski 25 %:sta 15 %:iin ja niiden, joiden systolinen verenpaine oli alle 90 mmhg, laski 13 %:sta 6 %:iin. Kaikista traumarekisteriin kuuden vuoden aikana kirjatuista potilaasta 334 kuoli Töölön sairaalassa. Täten vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden kuolleisuudeksi tarkasteluajanjaksona muodostui 12,6 %. Kuviossa 5 on esitetty kokonaiskuolleisuus ikäryhmittäin sekä sen jakautuminen vammojen vakavuuden kuvio 2. Traumarekisteriin vuosina kirjattujen potilaiden vammat eri ikäryhmissä. % kuvio Ikäryhmä Traumarekisteriin eri kuukausina kirjattujen potilaiden lukumäärät keskimäärin vuosina Potilaita Kuukausi 229

4 Pohdinta Traumarekisterin avulla saadaan tietoa sairaalassa hoidettujen vaikeasti vammautuneiden potilaiden ikä- ja sukupuolirakenteesta, vammamekanismeista, vammojen laadusta, määrästä ja vuodenaikavaihteluista sekä annetusta hoidosta ja sen ennusteesta. Näitä tietoja voidaan käyttää hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa sekä sairaalan toiminnan suunnittelussa. Traumarekisterin tietoja voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi terveys- ja turvallisuuskampanjoiden suuntaamiseksi oikeille kohderyhmille. Vammojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei rekisterin avulla pystytä arvioimaan, sillä rekisteröinti loppuu potilaan kotiutumiseen tai siirtymiseen toiseen sairaalaan. Tämä tutkimus osoittaa, että Töölön sairaalassa hoidettavien vaikeasti vammautuneiden potilaiden kokonaismäärä on säilynyt varsin tasaisena vuosina Tietoa potilasmäärien ja vammaprofiilien kehityksestä voidaan käyttää hyödyksi arvioitaessa esimerkiksi lähivuosien resurssitarpeita traumapotilaiden tehohoidossa sekä leikkaussalien ja osastohoidon tarvetta uutta traumasairaalaa suunniteltaessa. Kesäaikaan tapahtuva potilasmäärän kasvu ja vaikeampien vammojen syntyminen on syytä ottaa huomioon sairaalan järjestelyissä. Lomaaikanahan toimintaa tyypillisesti supistetaan, teho-osastojen vuodepaikkoja suljetaan ja ensiapupoliklinikoille palkataan kokemattomia sijaisia. Traumarekisteriin kirjatuista potilaista noin puolet on vammautunut kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Tämän vammamekanismin seurauksena syntyy kallonsisäisiä vammoja erityisesti iäkkäille ihmisille. Löydös korostaa vanhusten kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Auto-onnettomuuksien aiheuttamat vakavat loukkaantumiset ovat hieman vähentyneet kuuden vuoden aikana. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut autojen turvalaitteiden kehittymikuvio 4. Potilaiden prosenttiosuudet vammamekanismin mukaan vuosittain. % 0 80 Vammamekanismi Vuosina Putoaminen matalalta määriteltiin putoamiseksi alle 4 metrin, vuodesta 08 alkaen alle 2 metrin korkeudesta. % kuvio 5. Muu Jalankulkija Moottoripyörä Auto Polkupyörä Putoaminen matalalta Putoaminen korkealta Potilaiden kuolleisuus ikäryhmittäin Ikäryhmä renvuotoon ja yksi lapsi anoksisen sydänpysähdyksen seurauksena syntyneeseen iskeemiseen aivovaurioon. Lasten huomattavan suuri kuolleisuus selittyy sillä, että Töölön sairaalaan tuodaan vain vaikean aivovamman saaneita lapsipotilaita. 2

5 tieteessä Rekisteristä saatu tieto voi muuttaa hoitokäytäntöjä. nen. Traumarekisterin tiedoista voidaan siis saada tukea poliittisille verotusratkaisuille, joilla edistetään autokannan uudistumista ja samalla turvallisuuden lisääntymistä. Vakaviin vammautumisiin johtavien moottoripyöräonnettomuuksien osuus on pysynyt melko vakaana tarkastelujakson aikana. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoitti, että 11 -vuotiaat monivammapotilaat ovat usein auto- tai moottoripyöräonnettomuuksien uhreja. Sairaalaan tulovaiheessa epävakaasta verenkierrosta kärsivien potilaiden osuus on tarkastelujaksolla hieman vähentynyt. Tähän voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten muutokset ensihoidon taktiikassa. Potilaan hoito tapahtumapaikalla on tehostunut ja kuljetus sairaalaan nopeutunut, jolloin verenvuoto ei ehdi laskea verenpainetta tai johtaa vaikeaan happamoitumiseen. Toisaalta tieto vaikeasti vammautuneiden potilaiden nestehoidosta on lisääntynyt: kirkkaita suonensisäisiä nesteitä tulisi antaa rajoitetusti, joka voisi johtaa alkuvaiheen matalien verenpainearvojen ja happamoitumisen yleistymiseen (ns. permissiivinen hypotensio). Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten löydös sopii runsaasti verta vuotavien potilaiden määrän vähenemiseen. Tämä on syytä huomioida sairaalahenkilöstön koulutuksessa: epävakaan verenkierron hoitoa on toistuvasti kerrattava sairaalamme traumasimulaatioissa, jotta hoidon taso voidaan säilyttää. Traumapotilaiden ennusteen heikkeneminen iän myötä on vanha havainto (9), ja tässäkin tutkimuksessa vaikeasti vammautuneiden potilaiden kuolleisuus kasvoi ikävuoden jälkeen. Suurimmillaan kuolleisuusluvut olivat 80 vuotta täyttäneillä. Tähän ovat osallisena potilaan korkean iän ja liitännäissairauksien vaikutukset ennusteeseen sekä sairaalassa tapauskohtaisesti tehtävät hoidon rajaukset. Rekisteristä saatavaa tietoa hoidon ennusteesta ja kuolleisuudesta voidaan käyttää tukena tehtäessä päätöksiä rajallisten tehohoitoresurssien kohdentamisesta vanhusväestöön erilaisissa vammakokonaisuuksissa. Traumarekisterin tietoja tulkittaessa tulee muistaa, että niiden luotettavuus on suoraan yhteydessä syötettyjen tietojen laatuun. Erityisesti rekisterin käyttöönotto ja sen toiminnan käynnistäminen sairaalassa vaati paljon aikaa ja henkilöstön kouluttamista. Laadukkaan rekisterin ylläpito vaatii riittäviä resursseja ja tehtävään sitoutunutta henkilöstöä. Koska henkilöresurssit ovat rajalliset, on potilaiden tietojen kirjaamisessa syntynyt usein viivettä. Saatujen kokemusten tuloksena on uusien potilaiden kirjaamismenettelyä rekisteriin kevennetty ja toimintaa tehostettu vuoden 12 alusta lähtien. Traumarekisterin tuloksia voidaan käyttää sairaalassa tapahtuvan hoidon laadun mittarina tarkkailemalla vaikeasti vammautuneiden potilaiden selviytymistä. Hoitomenetelmien muutosten vaikuttavuutta voidaan selvittää rekisterin avulla, esimerkiksi massiivin verensiirtoprotokollan (MTP) käyttöönoton vaikutusta verenvuotosokista kärsivien potilaiden eloonjäämiseen. Rekisteristä saatava tieto voi johtaa muutoksiin sairaalan hoitokäytännöissä tai resursoinneissa, ja siten edistää vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon laadun ja ennusteen paranemista. Traumarekisterin tietojen vertaaminen toisten vastaavien sairaaloiden rekisterien tuloksiin voi antaa vahvistusta hyväksi havaituille toimintatavoille. Rekisterin avulla voidaan myös epäsuorasti tarkastella vaikeasti vammautuneiden potilaiden profiilia ja vammautumiseen johtaneita mekanismeja Suomessa, sillä Töölön sairaalan vastuualueella asuu neljännes koko maamme väestöstä. Sairaaloiden välinen vertailu edellyttää yhtenäisten käsitteiden käyttöä. Termi vaikeasti vammautunut potilas on vaikeasti määriteltävissä, eikä monivammalla ole kansainvälisesti yhtä ja selkeää määritelmää. Perinteisesti monivammautuneeksi on luokiteltu potilas, jolla on vähintään kaksi sellaista vammaa, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat potilaalle hengenvaaran. Ehdotamme jatkossa monivammapotilaan määrittelyyn tässä tutkimuksessa käyttämiämme kriteerejä: vammalöydösten AIS-arvo on vähintään 3 kahdella tai useammalla ISS-alueella. Menetelmän haittapuolena kliinisessä käytössä on, että se edellyttää AIS-luokitukseen perehtymistä. Sitä ei myöskään voida aina soveltaa heti hoidon alusta lähtien, jolloin potilaan kaikkien vammojen laajuus ei välttämättä ole vielä tiedossa. Töölön traumarekisteri on aloittanut yhteistyön saksalaisen TraumaRegister DGU -rekisterin kanssa, joka on Euroopan suurin ja laadukkain traumarekisteri. Siihen kuuluu yli 0 sai- 231

6 raalaa Saksan lisäksi mm. Hollannista, Itävallasta ja Sveitsistä. Töölön sairaalan toimintatapoja, hoidon laatua ja potilaiden selviytymistä verrataan jatkossa saksalaisiin traumakeskuksiin. Samanlaista vertailua tulisi tehdä maamme kaikissa traumapotilaita hoitavissa sairaaloissa. Hoidon laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. n Kiitokset Töölön traumarekisterin hoitajille Satu Tirkkoselle, Pirkko Tonderille ja Markku Kytöselle. Tästä asiasta tiedettiin Satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset eivät sovi vaikeiden vammojen hoitoon. Traumarekisterin avulla voidaan tutkia monipuolisesti vammoja ja niiden hoitoa. Töölön sairaalan traumarekisteri on Suomen ainoa vakavasti vammautuneiden potilaiden hoitoa koskeva rekisteri. Tämä tutkimus opetti Vaikeasti vammautuneiden potilaiden määrä on pysynyt tasaisena vuosina Potilasmäärät ovat suurimmillaan ja vammat vakavampia kesäisin. Traumarekisterin tietoja voidaan käyttää laadunarviointiin ja sairaalan toiminnan suunnittelun. Töölön sairaala on aloittanut yhteistyön saksalaisen traumarekisterin kanssa saadakseen kansainvälistä vertailutietoa hoidon laadusta. English summary > in english Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients 232

7 tieteessä english summary Tuomas Brinck M.D. Department of Orthopaedics and Traumatology, Helsinki University Hospital Tim Söderlund Jarkko Pajarinen Kirsi Willa Lauri Handolin Töölö hospital s trauma registry a tool for monitoring treatment and quality of care of severely injured patients Background Töölö hospital s trauma registry is the only registry in Finland used for monitoring the treatment of severely injured patients. The aim of this study was to present the information gained from Töölö hospital s trauma registry and the possibilities for using this knowledge in evaluating the quality of care and treatment protocols of severely injured patients. Methods In this study we analysed patients registered in Töölö hospital s trauma registry Patients with ISS (Injury Severity Score) over 15 are registered. Results A total of 2654 patients were registered, 72.5% of them male. The average age was 51 years. The peak incidence of isolated head injuries was in the age group 51 years. Peak incidences of polytrauma were seen in two age groups: 21 years and 51 years. A total of 73.4% of the patients were admitted to the intensive care unit (for 7 days on average). The length of stay of all patients was 13 days on average. Some 62% of the patients needed further care in district hospitals. The mortality rate was 12.6%. Mortality increased with age in the trauma register patients. The incidence of the most severely injured patients was highest during the summer. The most common injury mechanism registered was fall. The number of patients with first registered systolic blood pressure under 90mmHg and base excess less than -5.0 mmol/l on admission diminished during the period studied. Conclusion The number of severely injured patients has remained quite constant during six years follow-up. There are more severely injured patients and their injuries are also more severe during summertime. The number of patients with massive bleeding seems to be diminishing in our hospital. Low falls lead to serious injury more often with increasing age. The information gained from a trauma registry can be used in many ways when planning the care and treatment protocols of severely injured patients in a hospital. 232a

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Liikenne ja matkailu 17 Tieliikenneonnettomuustilasto 15 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 7 ja loukkaantui vakavasti 477 ihmistä vuonna 15 Korjattu 19.1.17. Liitetaulukko korjattu. Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015

Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Tieliikenneonnettomuustilasto 2015 Tieliikenteessä menehtyi 266 ihmistä vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 tapahtui 5 164 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS

KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS KUKA HYÖTYY ASIAKAS PALVELUNTUOTTAJA VAI MOLEMMAT? Kari Harno Ylilääkäri LKT, Dosentti HUS SÄHKÖISEN ASIOINNIN TAVOITTEET Serkkola, Ari 2006 Asiakas/potilas parannetaan asiakkaan kokemaa laatua asiakkaalla

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Loukkaantumisten vakavuuden tilastointiin

Loukkaantumisten vakavuuden tilastointiin 3/2013 Loukkaantumisten vakavuuden tilastointiin halutaan ryhtiä LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Loukkaantumisten vakavuuden tilastointiin halutaan ryhtiä Vakavaan loukkaant umiseen joht aneiden liikenneonnet

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012. Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri TAPATURMAKATSAUS 2012 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

mhealth-palvelut kansainvälisen turvallisuuden ja kehityksen rakentamisessa

mhealth-palvelut kansainvälisen turvallisuuden ja kehityksen rakentamisessa mhealth-palvelut kansainvälisen turvallisuuden ja kehityksen rakentamisessa mhealth boosteri, Espoo 1.10.2013 Jyri Wuorisalo Human Security Finland, Kuopio Innovation Oy Public Health and Community Media

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Keskeiset aiheet konferenssista

Keskeiset aiheet konferenssista PCSI 2010 kuulumiset 15-18.9.2010 München, Saksa Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Mikko Rotonen IT-Kehitysjohtaja HUS Tietotekniikka Keskeiset aiheet konferenssista 1. Palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, joulukuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä joulukuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui joulukuussa henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki

Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki 1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot