Kummioppilastoiminnan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kummioppilastoiminnan opas"

Transkriptio

1 Kummioppilastoiminnan opas

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu jäsentä, 555 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Eeva-Liisa Markkanen, MLL Kiitokset Monika Ollas-Kettunen, luokanopettaja Johanna Tiainen, luokanopettaja Eliisa Leskisenoja, tutkija ja luokanopettaja Maarit Savola, luokanopettaja Päivänkehrän koulun Opinmäen toimipisteen oppilaat Laajakallion koulun oppilaat Mäntsälän Kirkonkylän koulun oppilaat ja opettajat Ulkoasu Hahmo Taitto Tarja Petrell Kuvat Tomi Nuotsalo ja Tarja Petrell Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja vastaa noin yhteydenottoon. Vanhempainpuhelin vastaa noin yhteydenottoon. Yläkouluissa toimii noin MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuoria tukevat verkkotukioppilaat eli verkk@rit. Lähes MLL:n kouluttamaa lastenhoitajaa työskentelee noin perheessä. Noin 800 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää lähes 550 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii yli 300 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n kerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää koulujen alkaessa Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjat, joilla tavoitetaan yli ekaluokkalaisen ja noin seitsemäsluokkalaisen vanhemmat. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnanperusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Kummioppilastoiminnan opas

3 Sisällys Oppaan käyttäjälle s. 4 Kummioppilastoiminta tukee osallisuutta s. 5 Kummioppilastoiminnan tavoitteet s. 5 Kummioppilastoiminnan toteutus s. 7 Yhteistä suunnittelua ja tekemistä s. 8 Kummioppilastoiminnan koulutusmalli s. 10 Koulutuksen tavoitteet ja toteutus s. 10 Koulutuksen ohjelma s. 12 Lähteet s. 21 Liitteet s. 22 Kummioppilastoiminnan opas 3

4 Oppaan käyttäjälle Koulujen kummitoimintaa toteutetaan aktiivisesti alakouluissa. Kummitoiminnalla edistetään uusien koululaisten turvallista ja pehmeää koulun alkua. Kummina toimiminen on usein erittäin merkityksellinen kunniatehtävä, joka vahvistaa oppilaiden osallisuuden tunnetta. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat oppilaiden osallisuutta sekä rohkaisevat kouluja toimintakulttuurin uudistamiseen siten, että opettajien yhteistyö lisääntyy ja oppilaiden ääni kuuluu koulun kehittämistyössä nykyistä enemmän. Kummitoiminnalla voidaan edistää oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön, turvallisuuden tunnetta ja aktiivisen toimijuuden toteutumista. Kummitoiminta tukee toimintakulttuuria, joka mahdollistaa koulun aikuisten ja eri-ikäisten lasten kohtaamisen ja yhteistyön. Kun kummit huomioivat pieniä koululaisia ja antavat esimerkkiä ystävällisestä käyttäytymisestä, pienet koululaiset voivat ottaa tästä mallia keskinäiseen yhdessäoloonsa. Kouluissa, joissa kummitoiminnalla on jo pitkät perinteet, malli kummina toimimiseen on saatu omilta kummeilta. Kummien tehtävät ovat muodostuneet pysyviksi ja vuorovaikutus eri luokka-asteiden välillä luontevaksi. Kummioppilaiden koulutus tukee taitoja toimia kouluyhteisössä yhteishenkeä rakentavalla tavalla. Tämän Kummioppilastoiminnan oppaan tavoitteena on kannustaa kouluja järjestämään kummioppilaille riittävä perehdytys tärkeässä tehtävässä toimimiseen. Kummioppilaat ovat itsekin vielä pieniä koululaisia, jotka harjoittelevat tunnetaitoja, toisen huomioimista ja vastuunottoa. Koulutuksessa tarjoutuu mahdollisuus harjoitella kummitoiminnassa tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä pohtia sitä, miten lähestyä pienempää oppilasta, millaista mukavaa yhteistä toimintaa kummioppilastoimintaan voi kuulua ja miten toimia pulmallisessa tilanteessa. Oppaan ensimmäisessä osassa esitellään kummioppilastoiminnan rakenteita ja toimintamalleja koulussa. Toinen osa sisältää kummioppilaiden koulutusmallin, joka koostuu neljästä teemasta: Kummioppilaan rooli ja tehtävät Kohtaaminen ja kuunteleminen Hankalissa tilanteissa toimiminen Yhteinen suunnittelu ja arviointi Kummioppilaskoulutus voidaan järjestää oppilaille joko edellisenä keväänä ennen kuin he aloittavat tehtävässään toimimisen tai heti syksyllä kummioppilastoiminnan käynnistyttyä. Kummioppilaskoulutus voidaan myös linkittää muuhun tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun luokassa. Kummioppilaskoulutus voidaan myös liittää 4. luokalla pidettävien KiVa-tuntien teemoihin. Opas on tarkoitettu kummioppilaita ohjaaville opettajille. Se kannustaa myös koko kouluyhteisöä yhteiseen keskusteluun kummioppilastoiminnan tavoitteista ja siitä, miten kaikki opettajat voivat tukea omalla toiminnallaan kummioppilastoiminnan tavoitteita. Eeva-Liisa Markkanen suunnittelija, kouluyhteistyö ja nuorisotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4 Kummioppilastoiminnan opas

5 Kummioppilastoiminta tukee osallisuutta Kummioppilastoiminnan tavoitteet Koulun kummioppilastoiminnan ideana on, että isommat oppilaat toimivat pienten oppilaiden tukena koulun arjessa. Toiminnan tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä, edistää ensimmäisen luokan oppilaiden sopeutumista kouluun sekä vahvistaa oppilaiden taitoja toimia yhdessä. Kummioppilaat ovat luokkalaisia oppilaita, jotka toimivat ekaluokkalaisen apuna. Kummioppilaat auttavat pienempiään sopeutumaan koulun alkuun esimerkiksi tutustuttamalla heitä koulun tiloihin ja sääntöihin sekä järjestämällä tutustumisleikkejä. Kummivuoden aikana voi tehdä yhdessä lähes mitä vain. Yhteiset lukuhetket, liikuntatunnit, esitys juhlissa, retket kirjastoon, puistoon tai museoon, askartelut pääsiäisenä, ystävänpäivänä ja jouluna tai leipominen ovat esimerkkejä yhteisestä tekemisestä. Välituntisin kummioppilaat voivat ohjata pihaleikkejä ja tutustumisleikkejä. Konkreettista apua kummioppilaat tarjoavat muun muassa liikuntatunneilla luistinten sitomisessa. Kummioppilaat voivat myös auttaa ulkovaatteiden pukemisessa, tai yhdessä voidaan opetella kengännauhojen sitomista. Kummioppilaat voivat olla nuoremmille oppilaille tärkeä esimerkki kaveruudesta. Kummioppilastoiminta on myös luonteva paikka harjoitella sekä omanikäisten että pienten oppilaiden kanssa toimimista. Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiiviseksi kansalaiseksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Oppilaskunta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot, kuten tukioppilas-ja kummitoiminta, täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Parasta kummitoiminnassa on leikkiminen. Kun ne ekaluokkalaiset jaksaa vielä tosi paljon leikkiä kaikkee. Kummitoiminnan tavoitteet kouluun ja sen tapoihin tutustuttaminen kiusaamisen ehkäisy yhteisöllisyyden edistäminen kaveritaitojen tukeminen koulun toimintakulttuurin vahvistaminen kummitoiminta eri-ikäisten oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen viihtyisän ilmapiirin luominen osallisuuden edistäminen Kummioppilastoiminnan opas 5

6 Kummioppilastoiminta ei ole merkityksellistä pelkästään koulunsa aloittaville vaan myös kummeina toimiville. Kummius on tärkeä ja innostava tehtävä, jonka avulla voidaan vahvistaa oppilaiden kokemusta osallisuudesta, tunnetta siitä, että he ovat osaavia, taitavia ja tärkeitä oman yhteisönsä jäseniä. Kummina toimiminen tuo auttamisen iloa ja vahvistaa itsetuntoa. Kummina olemisen ei tarvitse aina olla pelkkää auttamista ja opastamista, vaan yhdessä viihtyminen ja vastavuoroisuus ovat tärkeä puoli toimintaa. Pienten oppilaiden seura tuo isommille oppilaille vaihtelua ja leikkimielistä tekemistä välitunneille. Kummioppilaat voivat tukea kouluun sopeutumista tutustuttaa koulun tiloihin ja pihaan tutustuttaa uusiin koulukavereihin esimerkiksi järjestämällä välitunneilla leikkejä kertoa koulun säännöistä kysellä kuulumisia, moikkailla ja huomioida omaa eka- tai tokaluokkalaistaan olla apuna oppitunneilla tehdä yhdessä harjoituksia ja leikkejä oppilaiden kanssa kummitunneilla olla esimerkkinä toiset huomioivassa käytöksessä kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista tai jonkun olevan ilman kavereita. Parhaimmillaan kummina toimiminen voi edistää kokemusta osallisuudesta ja vahvistaa tunnetta siitä, että on oman kouluyhteisön tärkeä jäsen antaa onnistumisen kokemusta ja yhteistä iloa toisen auttamisesta opettaa vastuunottoa ja yhteisvastuuta tarjota mahdollisuuden harjoitella erilaisten leikkien ja muun toiminnan ohjausta pienemmille oppilaille antaa mahdollisuuden tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä toisten huomioonottamisen harjoitteluun vahvistaa oppilaiden ja opettajien välistä positiivista vuorovaikutusta. KUMMIUS ON ARVOKAS KOKEMUS Kummioppilaana toimiminen on oppilaille erityisen merkityksellistä. Oppilaat saavat kokea olevansa tarpeellisia ja tärkeitä. He saavat mahdollisuuden monella eri tavalla ohjata ja auttaa pieniä ekaluokkalaisia, mikä usein kohentaa heidän vastuuntuntoaan, itseluottamustaan ja sosiaalisia taitojaan sekä tuo merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä koulutyöhön. Myönteiset tunteet syntyvät yhdessä tekemisen ilosta ja mukavasta toiminnasta pienten oppilaiden kanssa. Kummioppilaana toimiminen tuo lisää tärkeitä ihmissuhteita ja kontakteja kouluyhteisössä, kun oppilaat tutustuvat sekä koulun aloittaviin oppilaisiin että heidän opettajaansa. Tunne siitä, että saa olla omassa kouluyhteisössään esimerkin antaja, avun tarjoaja ja opastaja, lisää kokemusta osallisuudesta ja vaikuttaa oppilaiden kouluiloon. Eliisa Leskisenoja luokanopettaja ja tutkija Kummioppilastoiminta ehkäisee kiusaamista Kummioppilastoiminnan tavoitteena on edistää koulussa hyvää yhteishenkeä ja myönteistä ilmapiiriä. Samalla kummitoiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja yksinäisyyttä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka perustuu ryhmän sisäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tilannetta sivusta seuraavilla oppilailla on merkittävä rooli siinä, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Kummioppilaat voivat olla näyttämässä pienemmille esimerkkiä toiset huomioivasta käytöksestä ja siitä, että kaikki otetaan mukaan yhteiseen toimintaan eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Kummioppilaat voivat olla näin luomassa kiusaamisen vastaisia normeja koko kouluyhteisöön. Oppilaiden kanssa on tärkeä käydä läpi, mikä on kummioppilaan rooli kiusaamistilanteissa. Kummi voi esimerkiksi kertoa kiusatulle olevansa huolissaan kiusaamisesta ja että tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan mukaan aikuinen. Hän voi kertoa kiusatulle, miten Parasta kummina toimimisessa on kun saa auttaa pienempää. 6 Kummioppilastoiminnan opas

7 Kummioppilaana parasta on se, että välitunnilla on itsellä enemmän kavereita. Joskus on vaikea keksiä, mitä välkällä tekisi. Kummioppilaana voi mennä leikkimään ekaluokkalaisten kanssa. koulun aikuiset selvittävät kiusaamistilanteita ja kenelle asiasta voisi kertoa. Kummioppilas voi myös tulla mukaan puhumaan asiasta aikuiselle. Kummioppilaiden koulutuksessa on tärkeä ottaa kiusaaminen puheeksi ja käydä oppilaiden kanssa yhteisesti läpi, miten koulussa toimitaan kiusaamistilanteissa. Toiminnan toteutus Kummioppilastoimintaa voidaan toteuttaa koulussa monella tavalla. Usein 5.-luokkalaiset ovat kummeina koulunsa aloittaville oppilaille. Näin kummitoiminta voi jatkua vielä toisenkin vuoden pienten oppilaiden ollessa 2. luokalla ja kummioppilaiden 6. luokalla. Joissakin kouluissa kummitoiminta alkaa esikoululaisten ja 4.-luokkalaisten kesken, jolloin yhteinen toiminta voi jatkua vielä kolmannenkin vuoden ajan. Kummioppilastoimintaa voidaan toteuttaa joko niin, että isoista ja pienistä oppilaista muodostetaan kummiparit, jotka toimivat tiiviisti yhdessä. Toinen vaihtoehto on rakentaa kummitoiminta pienryhmien varaan, jolloin koulunsa aloittavat oppilaat jaetaan pienryhmiin ja heille nimetään oma kummiryhmä. Myös koko luokka voi olla yhteisesti kummina koko ekaluokalle. Kummioppilastoiminnan toteutusta pohdittaessa on hyvä arvioida sitä, minkälainen tapa toimii parhaiten omassa koulussa ja kyseisenä vuonna kummioppilaina toimivien kanssa. Kun kummioppilastoiminta rakennetaan pienryhmien ympärille, vastuun jakaminen on helpompaa ja kaikki oppilaat voivat olla toiminnassa mukana itselle sopivimmassa roolissa. Kummipareina toimittaessa puolestaan jokainen oppilas pääsee yhtä lailla osalliseksi ja saa ottaa vastuuta. Toisaalta tämä toimintamuoto on myös kaikkein haavoittuvaisin, sillä kummiparin keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten sekä iso että pieni oppilas kokevat toiminnan. Kummiparit on valittava huolellisesti, jotta parin yhteistyö toimisi. Opettajan kannattaa miettiä, millaiset persoonat toimisivat parhaiten yhdessä, jotta esimerkiksi ujo ekaluokkalainen saisi mahdollisimman kannustavan kummin ja vilkkaampi ekaluokkalainen päättäväisen ja jämäkän kummin. Yhteistyö MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa Yhteistyö alueen MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa voi tuoda kummitoimintaan lisää ideoita, intoa ja uusia näkökulmia. Yhdistys voi olla mukana tukemassa koulua kummioppilaiden koulutuksen järjestämisessä sekä toiminnassa pitkin lukuvuotta. Yhdistys voi esimerkiksi kutsua kummiluokkia osallistumaan johonkin järjestämäänsä tapahtumaan. Yhdistys voi myös palkita kummioppilaita todistuksella tai stipendillä toimintakauden lopussa. MLL:n 10 piiriä ja 555 paikallisyhdistystä tekevät yhteistyötä koulujen kanssa. Piirien ja paikallisyhdistysten yhteystiedot löydät osoitteesta Lue esimerkkejä kummitoiminnan toteutuksesta Kaikille kaveri -materiaalista sekä osoitteesta Kummioppilastoiminnan tavoitteet on hyvä kirjata koulun vuosisuunnitelmaan sekä opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Näin kummioppilastoiminta ja sen tavoitteet tulevat kaikkien koulun aikuisten asiaksi, eikä toiminta ole ainoastaan kunakin vuonna kummitoiminnassa mukana olevien luokkien opettajien oma juttu. Kummioppilastoiminnan kirjaaminen yhteisiin suunnitelmiin edellyttää koko työyhteisöltä yhteistä keskustelua toiminnan tavoitteista ja sisällöistä. Yhteistä keskustelua voi käydä esimerkiksi miettimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat kummitoiminnan tavoitteet koulussamme? Miten toiminta organisoidaan? Miten kummioppilaat perehdytetään rooliinsa? Miten toiminnasta tiedotetaan koteihin? Miten kummioppilastoiminta näkyy esimerkiksi koulun nettisivuilla? Miten kaikki opettajat voivat olla tukemassa kummioppilaita, esimerkiksi välituntivalvonnassa? Kummioppilastoiminnan opas 7

8 Millaisia kummioppilastoimintaan liittyviä perinteitä koulussa on? Minkälaisia asioita toimintaan halutaan kehittää? Miten kokemuksia jaetaan kouluyhteisössä niin, että jokaisen opettajan ei tarvitse vuorollaan lähteä kehittämään toimintaa alusta? Yhteistä suunnittelua ja tekemistä Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kummioppilastoiminnassa oppilaiden mahdollisuus ideoida toiminnan sisältöjä ja toteutusta motivoi ja sitouttaa. Oppilaiden omille ideoille on hyvä jättää riittävästi aikaa. Kummioppilaat voivat itse suunnitella ja ideoida, miten juuri he haluavat ottaa vastaan uudet oppilaat ja auttaa heitä tutustumaan toisiinsa ja kouluunsa. Usein kummioppilastoiminta on aktiivisinta heti syksyllä koulun alkaessa, kun sekä kummioppilaat että ekaluokkalaiset ovat innostuneita uudesta roolistaan. Toiminnan vuosisuunnitelman tai vuosikellon laatiminen yhdessä oppilaiden kanssa auttaa toimintaa pysymään elävänä pitkin lukuvuotta. On hyvä, että oppilaat saavat kokemuksia toistensa ohjaamisesta ja toisilta oppimisesta. Yhteiset kummitunnit on yksi kummioppilastoiminnan muoto. Kummituntien tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat toisiinsa paremmin ja luokkiin syntyy hyvää yhteishenkeä. Kummitunneilla voi esimerkiksi pohtia Esimerkki kummioppilastoiminnan vuosikellosta Yhteistä jouluaskartelua ja pikkujoulut Kummiruokailu: kummioppilaat ja ekaluokkalaiset syövät yhdessä Lukutunti: kummioppilaat lukevat ekaluokkalaisille Yhteinen luontoretki Kummivälitunnit Kummitunti Tutustumisleikkejä ulkona Lukukauden päätös Syysloma LOKAKUU SYYSKUU MARRASKUU ELOKUU HEINÄKUU JOULUKUU Joululoma KESÄKUU Kesäloma TAMMIKUU HELMIKUU TOUKOKUU MAALISKUU HUHTIKUU Kummivälitunnit: kummioppilaat ohjaavat leikkejä ekaluokkalaisille Yhteistä ystävänpäiväaskartelua Hiihtoloma Kummioppilaat auttavat sitomaan pienten luistimia Pääsiäisaskartelu Projektityö Kummitunti Yhteinen kevätretki Yhteinen elokuvailta Yläkouluun siirtyvien kummioppilaiden muistaminen Lukuvuoden alku: kummioppilaat ottavat ekaluokkalaiset vastaan Lukuvuoden päätös 8 Kummioppilastoiminnan opas

9 yhdessä, millaista on hyvä kaveruus ja miten toisia voi huomioida koulussa. Kummioppilaat voivat itse suunnitella kummituntien sisällön. He voivat myös ohjata harjoituksia ja leikkejä. Opettajat toimivat ohjaajina ja pitävät huolen kokonaisuudesta ja työrauhasta. Kun kummioppilaat saavat vastuuta toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta, samalla he oppivat tärkeitä elämässä tarvittavia taitoja. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestään ja toisista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, L3 Kummioppilastoiminnan hankalat tilanteet Aikuisten tärkeä tehtävä on järjestää kummioppilaille riittävästi mahdollisuuksia toimia yhdessä pienten oppilaiden kanssa. Toisaalta opettajaa tarvitaan myös raamittamaan ja rajaamaan kummioppilaiden tehtäviä. Usein oppilaat suhtautuvat rooliinsa kummeina hyvin vakavasti. Opettajaa tarvitaan auttamaan kummioppilaan roolin omaksumisessa. Erityisen tärkeää on tehdä selväksi se, että esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamistilanteiden selvittäminen on aina aikuisten vastuulla. Olennaista on, että kummioppilaat eivät koe rooliaan liian raskaana tai kuormittavana. Silloin on ollut vaikeaa, kun mä olen nähnyt, että ekaluokkalaista harmittaa joku, mutta se ei ole halunnut kertoa siitä mulle. Oppilaat kokevat kummitoiminnan tärkeänä ja merkityksellisenä. Toiminnassa tulee kuitenkin aina vastaan myös hankalia tilanteita, joihin kannattaa varautua. Oppilaiden kokemat hankalat tilanteet liittyvät usein pienten oppilaiden ohjaamiseen ja mukaan saamiseen. Kummioppilas voi kokea haastavaksi sen, jos ekaluokkalainen on kovin ujo ja hiljainen eikä lähde mielellään yhteiseen toimintaan. Toisaalta ekaluokkalainen voi olla vilkas ja haastaa kummioppilasta siinä, ettei keskity yhteiseen tekemiseen. Tällaisessa tilanteessa opettajan tehtävänä on toimia kummioppilaan tukena ja auttaa muokkaamaan toimintaa sellaiseksi, että ekaluokkalaisille löytyy sopiva tapa osallistua. Myös kummioppilaalle on tärkeää, että hän saa opettajalta palautetta ja apua vaikeassa tilanteessa. Yksin voi olla vaikea lähestyä pientä koululaista oikein ja tilanteesta voi tulla kummille epäonnistumisen tunne. Opettaja voi keskustelulla tukea kummioppilasta ja rohkaista toimimaan. Se on vaikeaa, jos ykköset vaikka askartelussa riehuu tai pahimmillaan hermostuu. Silloin ope tulee auttamaan. Ongelmia voi tulla myös siitä, jos pienempi oppilas takertuu liikaa kummiinsa, niin että tälle ei jää aikaa olla ystäviensä kanssa välitunneilla. Opettaja voi painottaa ekaluokkalaisille kummioppilaan roolia ja sitä, että kummioppilaat eivät voi olla koko ajan pienempien seurana, vaan myös heillä on oltava mahdollisuus leikkiä omien kavereidensa kanssa. Kummioppilaiden kanssa kannattaa myös pohtia yhteisesti sitä, miten voi joskus ystävällisesti kieltäytyä ekaluokkalaisen pyynnöistä. Hankalaa on se, kun mun ekaluokkalainen haluaa, että leikin sen kanssa välitunnilla, mutta se vaan sinkoilee paikasta toiseen eikä pysähdy leikkimään. Yleensä auttaa, kun sanon, että nyt tämän välitunnin mä teen tätä juttua, jos haluat leikkiä mun kanssa. EKA- JA TOKALUOKKALAISTEN ON TÄRKEÄÄ luottaa omaan kummioppilaaseen muistaa, että kummioppilaalla on myös muita vastuita ja oma ystäväpiiri kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista tai jonkun olevan ilman kavereita. Parasta kummina toimimisessa on yhteiset kummitunnit ja askartelu ja se, että voi auttaa toista ja näyttää, miten pitää tehdä. Kummioppilastoiminnan opas 9

10 Kummioppilaiden koulutusmalli Koulutuksen tavoitteet ja toteutus Kummioppilaiden koulutuksella tuetaan oppilaiden valmiuksia toimia tehtävässään. Koulutuksen harjoitukset tukevat kummioppilaan roolin ja tehtävien hahmottamista. Kummikoulutuksessa harjoitellaan kummioppilastoiminnassa tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kuten toisen kokemuksen ymmärtämistä, kuuntelemista, havaitsemista ja kohtaamista. Ennen koulutusta on hyvä käydä luokassa läpi yhteiset pelisäännöt. Harjoitukset kannustavat yhteiseen keskusteluun ja omien kokemusten kertomiseen. On tärkeää, että tunneille luodaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin omia näkemyksiään. Opettajan on hyvä korostaa oppilaille, että tehtävissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, vaan tarkoituksena on nimenomaan harjoitella omien kokemusten kertomista ja rakentavan palautteen antamista. Joissakin harjoituksissa on mukana draamallisia elementtejä. Kummitunnin pelisäännöissä on hyvä huomioida erityisesti se, miten draamaharjoituksia tehtäessä käyttäydytään, jotta jokainen uskaltaa osallistua ja heittäytyä. Myös rakentavan palautteen antamisen periaatteet on hyvä kirjata pelisääntöihin. OHJAAJAN MUISTILISTA Aito mahdollisuus osallistua ja ideoida edellyttää turvallista ryhmää. Varaa riittävästi aikaa myönteisen ilmapiirin luomiseen ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseen. Tee harjoitusten tavoitteet näkyväksi oppilaille. Tavoitteen ymmärtäminen lisää harjoituksen mielekkyyttä. Opittavan asian merkityksellisyys syntyy siitä, miten opittava asia liitetään aikaisempaan tietoon ja taitoon. Kannusta oppilaita omien kokemusten hyödyntämiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimiseen. Kannustus ja rakentava palaute motivoi oppilaita. Rohkaise oppilaita myös kannustamaan ja antamaan myönteistä palautetta toisilleen. Kiinnitä huomiota omaan tapaasi ohjata ryhmää, sillä toimit kummioppilaille myös mallina siitä, miten toimintaa ohjataan pienemmille. Koulutusmallin rakenne Kummitoiminnan koulutusmalli on jaettu neljään teemaan: 1. Kummioppilaan rooli ja tehtävät 2. Kohtaaminen ja kuunteleminen 3. Hankalissa tilanteissa toimiminen 4. Yhteinen suunnittelu ja arviointi Jokaiseen osa-alueeseen kuuluu useita erilaisia toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla johdatellaan aiheeseen, harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja konkreettisia tapoja toimia. Kummioppilaiden koulutus voidaan järjestää edellisenä keväänä ennen kuin oppilaat seuraavana syksynä aloittavat kummioppilaana toimimisen, tai vaihtoehtoisesti kummikoulutuksen voi järjestää syksyllä samalla, kun kummioppilaana toimiminen alkaa. Koulutuksen voi järjestää joko yhden koulupäivän aikana koostamalla jokaisen osa-alueen harjoituksista sopivan kokonaisuuden, tai kummikoulutusta voidaan järjestää esimerkiksi neljän kaksoistunnin verran niin, että jokaisen teeman käsittelyyn käytetään kaksi oppituntia. Kaikki teemat alkavat vuorovaikutusta edistävällä lämmittelyharjoituksella, jonka tarkoituksena on virittää yhteiseen työskentelyyn, nostaa vireystilaa, rentouttaa tunnelmaa ja tuoda luokkaan iloa ja naurua. Näitä harjoituksia kummioppilaat voivat myös itse ohjata pienille oppilaille yhteisten kummituokioiden tai -tuntien aikana. Joskus on vaikea olla esimerkki, kun en itse jaksa olla hiljaa puhun niin paljon kummitunneillakin. 10 Kummioppilastoiminnan opas

11 Askarteluissa on ollut joskus vaikeaa. Pitää itse oppia nopeasti, että osaa opettaa ekaluokkalaisille. KUMMIOPPILAS HARJOITTELEE MONIA TAITOJA Kummioppilastoiminnassa isommat oppilaat harjoittelevat vastuun ottamista, esimerkkinä olemista ja toiminnan ohjaamista. On hyvä pitää mielessä, että kummioppilaat ovat itsekin vielä pieniä koululaisia, jotka harjoittelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja vuotias lapsi on usein aktiivinen, sosiaalinen ja monista asioista kiinnostunut. Lapselle on tärkeää kokea itsensä tarpeelliseksi ja luottamuksen arvoiseksi. Lapsi kykenee aikaisempaa paremmin suunnittelemaan omaa toimintaansa ja ymmärtämään tekojensa seuraukset. Toisaalta lähestyvä murrosikä käynnistää jo halua itsenäistyä ja kyseenalaistaa aikuisten sääntöjä ja neuvoja. Kaverit ovat yhä tärkeämpiä ja heidän mielipiteillään on suuri merkitys. Kehityksessä voi olla jo esimurrosiän merkkejä: uhmakkuutta, kömpelyyttä, huolimattomuutta, rauhattomuutta ja herkkyyttä. Yksilöllisyys vahvistuu, ja lapsi haluaa tuoda julki mielipiteensä ja oikeutensa. Hän voi arvostella myös koulua, opettajia ja vanhempia vahvemmin kuin ensimmäisinä kouluvuosina. KUMMIOPPILAS TARVITSEE OHJAUSTA Monet oppilaat suhtautuvat vakavasti kummioppilaan rooliinsa. Eräs kummioppilas oli harmissaan, kun oma ekaluokkalainen oli käyttäytynyt välitunnilla huonosti muita kohtaan. Kummioppilas koki epäonnistuneensa ja ajatteli, että oppilaan käyttäytyminen johtui siitä, että hän ei ollut osannut ohjata ekaluokkalaistaan. Tällaisissa tilanteissa huomaa, kuinka tärkeää on tehdä aikuisten vastuu selväksi oppilaille, jotta kummin rooli ei tunnu taakalta. Koulussamme kummioppilastoimintaa järjestetään nykyään pienryhmittäin niin, että kummioppilaat on jaettu 4 5 oppilaan ryhmiin, jotka toimivat kummeina samankokoisille ekaluokkalaisten ryhmille. Kun tunnen oppilaani, voin valita pienryhmät niin, että niistä tulee mahdollisimman toimivia ja että ryhmässä on erilaisia oppilaita. Näin kummioppilastoiminta lähtee hyvin käyntiin heti syksyn alussa. Kummiryhminä toimittaessa vastuuta voidaan jakaa, ja oppilaat saavat kasvaa rauhassa rooliinsa syksyn kuluessa. Maarit Savola luokanopettaja Kummioppilastoiminnan opas 11

12 Koulutuksen ohjelma 1 Kummioppilaan rooli ja tehtävät Ensimmäisen teeman harjoituksissa pohditaan kummioppilaana toimimista. Harjoituksissa lähdetään liikkeelle oman koulunaloituksen muistelemisesta. Näin palautetaan mieleen sitä, miten iso asia koulun alku on ja miten siihen liittyy paljon asioita, jotka voivat jännittää tai aiheuttaa epävarmuutta. Oman koulunaloituksen muistelu auttaa eläytymään pienen oppilaan kokemuksiin ja lisää ymmärrystä siitä, mihin isompien oppilaiden tukea ja esimerkkiä tarvitaan. Kummioppilaan roolia pohditaan laatimalla ryhmätyönä huoneentaulu siitä, millainen on hyvä kummioppilas. Samalla keskustellaan yhteisesti kummin tehtävistä ja niiden rajaamisesta. Palloformulakisat Tavoite: Harjoitella yhdessä toimimista, keventää tunnelmaa ja lämmitellä yhteiseen työskentelyyn Kesto: 10 min Tarvikkeet: Kaksi eriväristä palloa Ohjeet: Pyydä oppilaita muodostamaan iso piiri. Tehdään jako kahteen siten, että parittoman numeron saaneet ovat joukkue ja parillisen numeron saaneet ovat toinen joukkue. Joukkueet saavat omat pallot, joiden tulisi olla jollain tavoin erotettavissa toisistaan. Pallojen sijaan harjoituksessa voi käyttää muitakin pieniä esineitä, kuten serviettejä tai pikkuautoja. Jos harjoitukseen halutaan lisää haastetta, voidaan pallon sijaan ottaa molemmille joukkueille muovimuki, joissa on vettä. Pallot tai muut formulana toimivat esineet lähtevät piirin vastakkaisilta puolilta liikkeelle myötä päivään siten, että kumpikin joukkue ojentaa mahdollisimman nopeasti pallon seuraavalle oman joukkueen jäsenelle ( ja niin edelleen) ja pitää ojentaessaan formulan ääntä. Pallot ajavat kilpaa ja voittaja on se joukkue, jonka pallo ohittaa ensimmäisenä toisen joukkueen pallon. Ennen kilpailua on hyvä sopia yhteisesti, miten toimitaan, jos pallo tai muu formula putoaa matkalla. Harjoituksen purku: Harjoituksen purkukeskustelussa on hyvä ohjata oppilaita pohtimaan yhteistyön onnistumista ja sitä, mikä teki pelistä mukavan tai haasteellisen. Keskustelukysymyksiä: Miltä kilpailu tuntui? Mitä ajatteli voittanut joukkue? Entä hävinnyt? Miten yhteistyö sujui? Mikä tehtävässä jännitti? Kannustitteko omaa joukkuetta tehtävän aikana? Millainen kannustus innostaa parempaan suoritukseen? Miltä tuntui, jos formula pääsi omalla vuorolla putoamaan? 12 Kummioppilastoiminnan opas

13 Muistoja koulun aloittamisesta Tavoite: Palauttaa kummioppilaiden mieleen, miltä tuntui olla ekaluokkalainen ja aloittaa koulu Kesto: 20 min Tarvikkeet: Postikortteja tai muita kuvia leikattavaksi ryhmiinjako-palapeliä varten Ohjeet: Jaa oppilaat satunnaisesti 4 5 oppilaan pienryhmiin esimerkiksi palapelin avulla: leikkaa postikorteista tai muista kuvista palapelit, joiden palat jaetaan oppilaille satunnaisesti. Oppilaiden tehtävänä on löytää oma ryhmänsä ja koota palapeli taas kokonaiseksi. Pienryhmät saavat tehtäväksi muistella yhdessä ensimmäistä koulupäivää. Muistelun tukena voi käyttää seuraavia apukysymyksiä: Millainen sää oli ensimmäisenä koulupäivänäsi? Kuka sinut toi kouluun? Tuliko joku yksin? Miltä koulunaloitus tuntui? Keitä tapasit? Tunsitko ennestään jo joitakin luokkakavereitasi? Millaiset vaatteet sinulla oli? Millainen reppu sinulla oli? Mitä repussa oli? Missä kohtaa luokkaa pulpettisi oli? Kenen vieressä istuit luokassa? Oliko sinulla kummioppilas? Mitä muistat kummistasi? Harjoituksen purku: Pienryhmäkeskustelut puretaan yhteisesti käymällä läpi lyhyesti jokaisen ryhmän keskustelua. Keskustelukysymyksiä: Millaiset asiat olivat jääneet mieleen ensimmäisestä koulupäivästä? Millaisia tunteita muistoihin liittyi? Mistä johtuu, että niin monet pienetkin asiat ovat jääneet ensimmäisestä koulupäivästä mieleen? Ensimmäinen koulupäivä Tavoite: Herättää pohtimaan sitä, miltä koulun alku ekaluokkalaisesta tuntuu ja tehdä näkyväksi, miten erilaisia eri oppilaiden kokemukset ovat Kesto: 20 min Tarvikkeet: Ohjeet: Kerro, että huoneen toisessa päässä on kohta 10 ja toisessa päässä kohta 1. Kohta 10 tarkoittaa, että on täysin samaa mieltä ja kohta 1, että on täysin eri mieltä. Harjoituksessa luetaan väittämiä ja oppilaat menevät seisomaan janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat väittämästä. Jos tuntuu, että väittämiä on yhdelle kerralle liikaa, ne voi jakaa eri kohtiin koulutusta tai käsitellä eri menetelmillä. Osan väittämistä voi myös jättää pois. Harjoituksen etuna on se, että jokainen pääsee ilmaisemaan mielipiteensä, vaikka ryhmä olisi suuri. VINKKEJÄ! Harjoituksen voi tehdä myös neljä nurkkaa -menetelmällä niin, että luokan eri nurkat merkataan eri mielipiteillä: täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, täysin eri mieltä, melko eri mieltä. Jokaisen väittämän jälkeen pyydä muutamaa oppilasta kertomaan, miksi valitsi juuri kyseisen kohdan janalta. Väittämät: Tunsin itseni ensimmäisenä koulupäivänä iloiseksi. Ensimmäinen koulupäivä jännitti. Odotin koulun alkua. Koulun alkaminen pelotti minua. Pohdin ennen koulun alkua, saanko koulusta kavereita. Minua mietitytti, opinko lukemaan tai laskemaan. Minua jännitti, millaisen opettajan saan. Pohdin, millaista kouluruoka on ja pidänkö siitä. Mietin, mitä välitunneilla tehdään. Pohdin, onko minulla oikeanlaiset vaatteet kouluun. Pelkäsin, että minua kiusataan koulussa. Jännitti, löydänkö koulussa luokkaan, ruokalaan ja niin edelleen. Mietin, millaisia kirjoja saan. Pelkäsin, että saan jälki-istuntoa. Pelkäsin, etten heräisi kouluaamuna herätyskellon soittoon ja myöhästyisin koulusta. Koulumatka tuntui jännittävältä. Mietin, mitä tekisin iltapäivällä koulun jälkeen tai mitä iltapäiväkerhossa tehdään. Minua mietitytti, miten koulussa ollaan. En tiennyt, miten ja milloin viitataan. Harjoituksen purku: Harjoitus puretaan yhteisellä keskustelulla. Keskustelussa on hyvä kiinnittää oppilaiden huomio siihen, miten erilaiset asiat koulun alussa voivat olla jännittäviä tai hämmentäviä. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan, ja aikaisemmat tietomme, esimerkiksi kavereilta ja sisaruksilta kuullut asiat, vaikuttavat siihen, millaisia mielikuvia koulusta on muodostunut ennen koulun alkua. Kummioppilastoiminnan opas 13

14 Keskustelukysymyksiä: Millaista oli pohtia omaa mielipidettä väittämiin? Mikä vaikutti siihen, tuntuiko jokin asia koulun alussa jännittävältä? Oliko sinulla jotain kouluun liittyviä ennakkokäsityksiä, jotka eivät ollenkaan pitäneet paikkaansa? Miten kummioppilas voisi olla avuksi ja kertoa erilaisista kouluun liittyvistä tavoista ja säännöistä koulun alkaessa? Kummioppilaan huoneentaulu Tavoite: Pohtia kummioppilaan roolia ja tehtäviä tekemällä huoneentaulu, johon kirjataan mm. kummioppilaan tehtävät Kesto: 45 min Tarvikkeet: Paperia, kartonkia, kangasta tms., kyniä Ohjeet: Tehtävässä laaditaan koko luokan yhteinen kummioppilaan huoneentaulu, johon kootaan tiivistetysti kummioppilaan tehtävät ja toimintaperiaatteet. Huoneentaulu voi olla esimerkiksi puun, puutarhan, talon, lipaston, junan tai laivan muotoinen. Materiaalina voi käyttää piirustuspaperia, kartonkia tai vaikka kangasta. Jaa oppilaat neljään yhtä suureen pienryhmään. Jokainen pienryhmä saa vastattavakseen yhden seuraavista kysymyksistä: 1. Mitä ovat kummioppilaan tehtävät? 2. Mitä käyttäytymissääntöjä kummioppilas voi opettaa ekaluokkalaiselle? 3. Miten pienempää oppilasta voi rohkaista? 4. Mitä pitää huomioida toisen auttamisessa? Pienryhmien tulee laatia kuvin ja tekstein 3 4 omaan kysymykseen liittyvää ohjetta kummioppilaalle. Ohjeita voi havainnollistaa kuvin. Ohjeiden laatimisessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Mitä tärkeitä käyttäytymissääntöjä kummioppilas voi opettaa ekaluokkalaiselle? Mitkä tehtävät eivät kuulu kummioppilaille? Onko kummioppilas sama kuin kaveri? Mikä on tärkeää ystävyyssuhteessa ja toisen auttamisessa? Mistä huomaa, että toinen tarvitsee apua? Millaisesta auttajasta on mielestäsi eniten apua? Millaiset asiat auttavat sinua itseäsi, jos jokin asia jännittää? Lopuksi ryhmien laatimat ohjeet yhdistetään yhteiseksi kummioppilaan huoneentauluksi. VINKKEJÄ! Kummioppilaan tehtäviä voivat olla muun muassa: tukea kouluun sopeutumista tutustuttaa koulun tiloihin ja pihaan tutustuttaa uusiin koulukavereihin esimerkiksi järjestämällä leikkejä välitunneilla kertoa koulun säännöistä kysellä kuulumisia, moikkailla ja huomioida kummiluokkalaisia olla apuna oppitunneilla tehdä yhdessä harjoituksia ja leikkejä oppilaiden kanssa kummitunneilla kulkea koulumatka nuoremman koululaisen kanssa. olla esimerkkinä toiset huomioivassa käytöksessä kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista tai jonkun olevan ilman kavereita. 2 Kohtaaminen ja kuunteleminen Toisen teeman harjoitusten tavoitteena on harjoitella kummitoiminnassa tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Harjoituksissa opetellaan omista asioista kertomista ja havainnollistetaan kuuntelemisen merkitystä. Harjoituksissa harjoitellaan myös tunnistamaan omia vahvuuksia kummina sekä nimeämään omia kehittämiskohteita. Piirretään yhdessä Tavoite: Harjoitella yhdessä toimimista ja vuorovaikutusta Kesto: 10 min Tarvikkeet: Paperia ja kyniä Ohjeet: Jaa oppilaat pareiksi satunnaisesti esimerkiksi etunimien aakkosjärjestyksessä. Jokainen pari ottaa itselleen yhden kynän sekä tyhjän piirustuspaperin. Parin tehtävänä on pitää kiinni samasta kynästä ja piirtää yhdessä paperille talo, puu, ihminen ja koira. Tehtävän aikana ei saa puhua. Kun piirustukset ovat valmiita, jokainen pari kerrallaan voi esitellä oman teoksensa muille ja kertoa lyhyesti, miten tehtävä omasta mielestä onnistui. 14 Kummioppilastoiminnan opas

15 Harjoituksen purku: Keskustelkaa lopuksi yhdessä tehtävän suorittamisesta ja yhteistyön onnistumisesta. Keskustelukysymyksiä: Millaista oli piirtää yhdessä? Pääsittekö heti alkuun? Millaista yhteistyötä yhteisen piirustuksen tekeminen vaati? Miten yhteistyö toimi tehtävän aikana? Oliko jompikumpi parista aktiivisempi ja johdatteli piirtämistä? Miltä tuntui, kun tehtävän aikana ei saanut puhua? Kolmiosainen kuunteluharjoitus Tavoite: Havainnollistaa kuuntelemisen merkitystä ja kehittää vuorovaikutustaitoja Kesto: 15 min Tarvikkeet: Ohjeet: Jaa oppilaat satunnaisesti pareihin. Parien tehtävänä on kertoa vuorotellen toisilleen itse valitsemastaan tärkeästä asiasta, kuten harrastuksestaan, lemmikkieläimestään, perheestään tai tulevaisuuden haaveistaan. Toisen tehtävä on kuunnella paria ohjeiden mukaisesti. Tehtävässä on kolme vaihetta. Jokaisessa vaiheessa vaihdetaan vuoroja niin, että kaikki pääsevät kokeilemaan sekä kertojan että kuuntelijan roolia. Opettaja ilmoittaa aina, kun vuoro vaihtuu. Ensimmäisessä vaiheessa toinen alkaa kertoa tarinaa. Kuuntelijan tehtävänä on osoittaa kaikin tavoin, ettei hän kuuntele tarinan kertojaa. Toisessa vaiheessa kuuntelija kuuntelee tarinaa hetken ja alkaa sitten sopivassa kohdassa puhua kertojan päälle ja varastaa tämän tarinan itselleen. Kolmannessa vaiheessa kuuntelija kuuntelee tarinan keskittyneesti loppuun asti. Harjoituksen purku: Jokaisen vaiheen jälkeen jutellaan yhdessä, miltä tilanne tuntui sekä puhujasta että kuuntelijasta. Keskustelukysymyksiä: Onko tällaisia tilanteita oikeasti? Tapahtuuko vastaavaa esimerkiksi koulussa? Voiko tällaista tapahtua tahallisesti? Millaisissa tilanteissa? Miltä tilanne tuntui kertojasta? Miltä tuntui olla kuulijana? Viimeisen vaiheen jälkeen keskustellaan myös siitä, miten aktiivinen kuuntelu erosi siitä, kun toinen ei kuunnellut tai puhui päälle: Mistä asioista huomasi, että toinen kuuntelee keskittyneesti? Miten hän toimi tilanteessa? Miltä tuntui kertoa tarinaa, kun toinen kuunteli? Miten se erosi aikaisemmista yrityksistä, joissa toinen ei kuunnellut? Miltä tuntui keskittyä kuuntelemaan toista? Kummitoiminnan keskustelu- ja kuuntelukortit Tavoite: Harjoitella itsestä kertomista ja keskittynyttä aktiivista kuuntelua Kesto: 15 min Tarvikkeet: Keskustelu- ja kuuntelukortit (liite 1) Ohjeet: Jaa oppilaat pareihin satunnaisesti. Parit voidaan muodostaa esimerkiksi tekemällä syntymäpäiväjana luokan eteen: kerro, että luokan toinen seinä on tammikuun ensimmäinen päivä ja vastakkaisen seinä joulukuun viimeinen päivä. Oppilaiden tehtävänä on löytää oikea paikka janalla, ja parit muodostetaan vierekkäin olevista oppilaista. Toinen parista valitaan ensin kertojaksi ja hän saa nipun kertojakortteja. Toisesta tulee kuuntelija ja hän saa kuuntelijakortit. Kertojana toimiva oppilas nostaa nipusta yhden kortin ja vastaa kuuntelijalle kortissa olevaan kysymykseen. Kuuntelija puolestaan avaa samalla ensimmäisen kuuntelijakortin ja keskittyy kuuntelemaan parinsa kertomusta kortin kertomalla tavalla. Kun muutama kortti on käyty läpi, oppilaat vaihtavat kortteja ja rooleja. VINKKI! Kertojakortteja voi käyttää haastattelukysymyksinä, kun kummioppilaat tutustuvat ekaluokkalaisiin. Harjoituksen purku: Harjoitus puretaan keskustelemalla yhteisesti siitä, miten voimme osoittaa toiselle, että todella kuuntelemme ja olemme kiinnostuneita hänen ajatuksistaan. Puhe on vain pieni osa siitä viestistä, jonka annamme kuulijalle. Kehon asennot, ilmeet ja liikkeet kertovat paljon siitä, kiinnostaako toisen kertoma ja olemmeko oikeasti halukkaita kuuntelemaan, mitä toisella on sanottavana. Keskustelukysymyksiä: Miltä tuntui kertoa omista asioista, kun toinen keskittyi kuuntelemaan eri tavoin? Millaiset kuuntelemisen tavat tuntuivat mukavimmilta ja rohkaisivat parhaiten jatkamaan omaa tarinaa? Kummioppilastoiminnan opas 15

16 Voiko kertoja vaikuttaa siihen, että toinen kuuntelisi keskittyneemmin? Millaisissa tilanteissa koulussa olet itse huomannut, että olet keskittynyt kuuntelemaan toista? Onko sinulle käynyt niin, että olet huomannut, että toinen ei kuuntele kunnolla? Mitä silloin voi tehdä? Kummioppilasvoima-peli Tavoite: Tunnistaa omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita kummioppilaana Kesto: 20 min Tarvikkeet: Kummivoimakortit (liite 2) kopioituna neljälle eriväriselle paperille Ohjeet: Kummioppilasvoima-pelissä todetaan omia hyviä ominaisuuksia ja täydennetään niitä kummioppilasvoimilla, joita haluaisi itselleen kehittyvän. Kopioi pelin voimakortit (liite 2) neljälle eriväriselle paperille. Jokaiselle oppilaalle jaetaan 4 eriväristä korttia eli yksi ominaisuus jokaisesta voimatyypistä. Kortit saatuaan oppilas arvioi, onko ominaisuus sellainen, joka hänellä jo on tai jonka hän haluaisi itselleen kehittyvän. Ellei ole, oppilas voi lähteä markkinoille ja yrittää vaihtaa ominaisuuksia toisten oppilaiden kanssa. Kortin saa vaihtaa toisen oppilaan kanssa ainoastaan toiseen samanväriseen. Oppilaat voivat vaihdella kortteja, kunnes jokaisella on kädessään 4 eriväristä korttia, jotka tuntuvat sopivilta juuri itselle. Harjoituksen purku: Kun jokainen on saanut vaihdettua itselleen sellaiset kortit, joihin hän on tyytyväinen, käydään yhdessä läpi, minkälaisia voimia kenelläkin on. Esittelykierroksen aikana jokainen esittelee muille omista voimakorteistaan sellaisen ominaisuuden, jonka kokee olevan itsellään kaikkein vahvin sekä sellaisen, jossa toivoo kehittyvänsä. Muut voivat esittää omista voimistaan kertovalle oppilaalle lisäkysymyksiä, jotka auttavat kuvaamaan omia vahvuuksiaan tarkemmin, kuten esimerkiksi: Miten hyvä ominaisuutesi tulee esiin toiminnassasi? Mistä olet oppinut tämän vahvuuden, vai onko se aina ollut sinulla? Miten tunnistit sen voiman, jota haluat vielä kehittää? Millä tavoin valitsemaasi voimaa voi kehittää? Mistä tiedät onnistuneesi? Voimakortit voi kiinnittää myöhemmin oman pulpetin kannen sisäpuolelle tai muuhun sopivaan paikkaan luokassa muistuttamaan jokaisen hyvistä ominaisuuksista. 16 Kummioppilastoiminnan opas

17 3 Hankalissa tilanteissa toimiminen Kolmannen teeman harjoituksissa mietitään, miten kummioppilas voi toimia erilaisissa tilanteissa, myös pulmallisiksi koetuissa. Harjoitukset ohjaavat miettimään syvemmin kummioppilaan roolia ja löytämään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintatapoja. Viimeisessä harjoituksessa pohditaan yhdessä kummioppilaan toimintaa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Kummitoiminnassa kiusaamisen ehkäisy on ensisijaisesti ryhmän hyvän yhteishengen ja tutustumisen edistämistä sekä myönteisen esimerkin antamista pienille oppilaille. Oppilaiden kanssa on kuitenkin hyvä käydä läpi myös kiusaamista ilmiönä ja keskustella yhteisesti siitä, mitä kummioppilas voi tehdä havaitessaan kiusaamista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen vastuulla, mutta kummioppilaan on hyvä tietää, mikä on hänen roolinsa ja millaisia toimintamahdollisuuksia hänellä on. Yy-kaa-koo Tavoite: Virittäytyä toimintaan ja harjoitella yhdessä toimimista Kesto: 5 min Tarvikkeet: Ohjeet: Jaa oppilaat pareiksi sattumanvaraisesti. Parit seisovat kasvot vastakkain. Parien tehtävänä on vuorotellen sanoa numeroita 1,2,3,1,2,3,1,2,3 ja niin edelleen. Aina, jos toinen tekee virheen, esimerkiksi sanoo 4 tai jää vain tuijottamaan tyhjää, pari kättelee häntä ja sanoo hyvin mokattu. Aluksi sanotaan pelkkiä numeroita, tämän jälkeen tehtävää vaikeutetaan: numero 1 vaihdetaan esimerkiksi taputukseen, mutta 2 ja 3 sanotaan edelleen ääneen. Tämän jälkeen numero 2 vaihdetaan esimerkiksi jalan polkaisuun ja vain numero 3 sanotaan ääneen. Lopuksi voidaan vaihtaa myös numero 3, esimerkiksi hassuun ilmeeseen tai sormien näpäytykseen, eikä mitään lukua enää sanota ääneen. Opettaja kertoo, milloin vaihdetaan tyyliä. Harjoituksen purku: Harjoituksen lopuksi keskustellaan yhdessä, mikä kohta harjoituksessa oli vaikein ja onko mokaamisella oikeasti mitään väliä. Tilanteita tavallisena koulupäivänä Tavoite: Tarkastellaan erilaisia tilanteita, joissa kummioppilas toimii Kesto: 30 min Tarvikkeet: Valokuvakortit (liite 3) tulostettuna ryhmille Ohjeet: Jaa oppilaat 4 5 hengen pienryhmiin satunnaisesti, esimerkiksi tekemällä perinteisesti jako neljään tai viiteen. Mikäli kummitoimintaa toteutetaan koulussa pienryhmittäin, oppilaat voi jakaa ryhmiin sen mukaan, keiden kanssa he toimivat samassa kummiryhmässä. Jokainen pienryhmä saa yhden valokuvakortin, jossa on jokin tilanne koulusta. Ryhmät keskustelevat tilanteesta ja kirjoittavat paperille vastauksia kuvaan liittyviin kysymyksiin. Valokuvakorttien aiheet: 1. Liikuntatunnin alku (luistinten auttaminen jalkaan) 2. Erimielisyyden ratkaiseminen välitunnilla 3. Ruokalassa toimiminen 4. Meno terveydenhoitajalle 5. Tehtävien tekeminen tabletilla 6. Keinuminen 7. Ääneen lukeminen 8. Hipan leikkiminen välitunnilla 9. Yhteinen askartelu Valokuvakortteihin liittyvät kysymykset: Mitä kuvan tilanteessa tapahtuu? Mitä on tapahtunut sitä ennen? Mitä tapahtuu kuvan tilanteen jälkeen? Kuka tai keitä kuvassa on? Keitä tilanteeseen liittyviä on kuvan ulkopuolella? Mitä luulet, että tilanteessa keskustellaan? Miltä kuvan henkilöstä tai henkilöistä tuntuu? Mikä voisi olla kummioppilaan tehtävä kuvan tilanteessa? Millaisia pulmia voi tulla esiin (ekaluokkalainen ei halua osallistua, ei kuuntele, on liian riehakas )? Miten kummioppilas voi toimia tilanteessa? Lopuksi ryhmät voivat miettiä, miten esittelevät oman tilanteensa muille ryhmille. Tilanteesta voi tehdä lyhyen näytelmän, jossa tuodaan esiin myös mahdollinen tilanteeseen liittyvä pulma ja sen ratkaisu, tai vaihtoehtoisesti tilanteesta voi esimerkiksi piirtää lyhyen sarjakuvan. Harjoituksen purku: Jokainen ryhmä esittää oman tuotoksensa (näytelmän, sarjakuvan tai muun vastaavan) muille. Esityksen jälkeen keskustellaan tilanteesta yhdessä. Kummioppilastoiminnan opas 17

18 Pienryhmät voivat vielä kertoa kaikille, miten he vastasivat kysymyksiin. Kun kaikki tilanteet on käsitelty, keskustellaan vielä kummioppilaan roolista ja toiminnasta yleisesti: Millaisissa tilanteissa kummioppilaan on helppoa mennä auttamaan ekaluokkalaista? Millaiset tilanteet ovat vaikeita? Milloin kummioppilaan kannattaa pyytää opettaja apuun? Tapahtui välitunnilla -näytelmä Tavoite: Harjoitella lyhyen improvisoidun näytelmän avulla, miten voi kummina toimia hankalassa tilanteessa Kesto: 30 min Tarvikkeet: Vuorosanakortit, jotka laaditaan alla olevien vastausvaihtoehtojen mukaan Ohjeet: Jaa oppilaat 4 5 hengen pienryhmiin. Jokaisen ryhmän tehtävänä on toteuttaa pieni improvisoitu näytelmä, jonka aihe sijoittuu koulun pihalla hyvin tavalliseen tilanteeseen: ekaluokkalainen pyytää kummioppilasta ottamaan hänet reppuselkään. Kummioppilasta esittävän oppilaan tehtävänä on vastata tehtäväkortissa olevalla valmiilla vastauksella. Ryhmät voivat laatia näytelmälle useita vaihtoehtoisia loppuja sen mukaan, minkälaisen vastauksen kummioppilas antaa. Näytelmässä jokaisen on hyvä puhua jotakin. Näytelmässä tulee olla alku, keskikohta ja loppu. Sopiva aika valmistella näytelmää on 5 10 minuuttia. Voit tehdä kummioppilaan vuorosanakortit etukäteen seuraavan luettelon vastausvaihtoehtojen mukaisesti: Joo. En. Ei huvita. Mene pois. Meillä on nyt omat jutut kesken. Voisiko joku kaverisi ottaa sinut reppuselkään? Tuutko meidän kanssa hyppäämään narua? Ei nyt, meillä on peli kesken. Nähdäänkö ensi välkällä? Tosi kiva, kun tulit kysymään. Tää välkkä loppuu kohta, miten olisi ensi välkällä? Me ollaan nyt Villen kanssa. Älä koko ajan roiku minussa. Harjoituksen purku: On tärkeää, että aikaa jää yhteiselle keskustelulle jokaisen esityksen jälkeen. Kunkin näytelmän jälkeen keskustellaan esimerkiksi seuraavista aiheista: Miten tilanne muuttuu, jos kummioppilas on koulun pihalla yksin? Entä, jos hän on yhdessä kavereidensa kanssa? Miten päätökseen vaikuttaa se, miltä ekaluokkalaisen olo näyttää? Tai onko tämä ensimmäistä kertaa pyytämässä reppuselkään vai kysyykö hän samaa joka välitunnilla? Käykää keskustelua siitä, että kummioppilastoiminnan tarkoituksena ei ole, että kummioppilas uupuu ekaluokkalaisen loputtomiin vaatimuksiin. Kieltäytyä voi kohteliaasti. Keskustelu kiusaamisesta Tavoite: Keskustella kiusaamisesta ilmiönä ja kummioppilaan roolista kiusaamisen ehkäisyssä Kesto: 20 min Tarvikkeet: Muumi-tietoiskut, ladattavissa osoitteesta Harjoituksessa hyödynnetään erityisesti Emme kiusaa -tietoiskua. Ohjeet: Katsokaa luokassa yhdessä MLL:n tuottamista Muumi-tietoiskuista Emme kiusaa -niminen lyhytfilmi. Siinä Pikku Myy pelästyttää Muumipeikon ja Niiskuneidin ja Muumipeikko loukkaa jalkansa. Keskustelkaa sen jälkeen kiusaamisesta luokassa yhdessä seuraavien kysymysten avulla: Mitä kiusaaminen tarkoittaa? Miten se eroaa riidasta? Voiko kepponen tuntua toisesta kiusaamiselta? Miltä tuntuu, jos näkee että toista kiusataan? Voiko toista kiusata vahingossa? Miten kannattaa toimia, jos näkee kiusaamista koulussa tai tulee itse kiusatuksi? Miten kiusaamistapaukset koulussa selvitetään? Miten voi kummioppilaana toimia, jos näkee ekaluokkalaisten oppilaiden keskuudessa kiusaamista? VINKKEJÄ! Kiusaamisesta koskevaan keskusteluun voi pyytää mukaan esimerkiksi koulukuraattorin tai koulun KiVa-tiimin jäseniä. Tämän osuuden kummikoulutuksesta voi yhdistää myös KiVatunteihin, mikäli niitä toteutetaan luokassa samaan aikaan. 18 Kummioppilastoiminnan opas

19 4 Yhteinen suunnittelu ja arviointi Neljännen teeman harjoituksissa keskitytään kummitoiminnan sisältöjen suunnitteluun sekä arviointiin ja palautteen antamiseen. Harjoituksissa kerätään toiveita pieniltä oppilailta, ideoidaan erilaista toimintaa vuosisuunnitelmaan ja harjoitellaan antamaan positiivista palautetta kummina toimimisesta omille luokkakavereille. Spagettitalo Tavoite: Harjoitella luovuutta ja yhdessä toimimista rakentamalla mahdollisimman korkea rakennelma annetuista tarvikkeista Kesto: 15 min Tarvikkeet: Raakaa spagettia ja vaahtokarkkeja, mittanauha Ohjeet: Jaa luokka satunnaisesti 4 5 oppilaan ryhmiin. Jokainen ryhmä saa rakennusmateriaaliksi 12 vaahtokarkkia ja 20 spagettia. On tärkeää, että rakennusmateriaaleja on jokaisella ryhmällä juuri sama määrä, jotta tehtävä on kaikille tasapuolinen. Ryhmien tehtävänä on rakentaa spageteista ja vaahtokarkeista mahdollisimman korkea rakennelma. Rakennelmassa ei saa käyttää mitään muita materiaaleja eikä sitä saa rakentaa nojaamaan mihinkään. Spagetteja ja vaahtokarkkeja saa halutessaan pilkkoa pienemmiksi. Rakennusaikaa annetaan 10 minuuttia. Lopuksi katsotaan, minkä ryhmän rakennelma oli korkein. Voittajille annetaan suuret kannustusaplodit. Harjoituksen purku: Harjoitus puretaan keskustelemalla yhdessä pienryhmien toiminnasta. Keskustelukysymyksiä: Miten ryhmä toimi? Osallistuivatko kaikki yhteiseen tekemiseen? Mitä opitte työskentelytavasta? Miten ryhmän toimintaa voisi vielä parantaa? Kummioppilastoiminnan opas 19

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kummioppilaiden koulutus

Kummioppilaiden koulutus 1 Kummioppilaiden koulutus Kahdeksan oppitunnin mittainen kokonaisuus kummioppilaiden perehdyttämiseen Kummioppilaat ovat 4 6.luokkalaisia oppilaita, jotka toimivat ekaluokkalaisten apuna erityisesti koulun

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu. KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Mitä osallisuus voisi olla?

Mitä osallisuus voisi olla? Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo KAVERITAITOJA Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen KIITOS Folkhälsanin Mobbningsteametporukalle sekä Espoon Finnoon, Paraisten Fyrklövernin ja Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodeille. Harjoituskirja

Lisätiedot

SOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke

SOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke SOSIAALISET TAIDOT Tukioppilaskoulutus 12.12.2016/OSAVA-hanke Nimen vaihto kättelyllä Kuljetaan ympäri luokkatilaa Kun kohtaat jonkun, kättelet ja sanot oman nimesi. Toinen tekee samoin. Henkilön, jota

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Länsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma

Länsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma Länsimäen koulu, Vantaa Salla Kurki ja Sari Lusma Monikulttuurinen koulumme muuttuu 1.-9- koulusta 5.-9- kouluksi ja lähelläolevasta koulusta tulee 1.-4- koulu meille tulee uusia oppilaita (6. -7.lk).

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat 11.5.2018 KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa 2017-2018 vuosiluokka 7 + tukioppilaat 5.9.2017. 1. aihe: Miten vuorovaikutus vaikuttaa? Oppitunnit 1-3. Meidän luokkamme ryhmänä. Laaditaan luokkakohtaiset

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten

Lisätiedot

Mahtispalautteen antaminen

Mahtispalautteen antaminen Opettajan vinkit Tekniset asiat 1. Luo luokkasi oman ope-tilisi kautta, täyttämällä luokan tiedot ja lisäämällä oppilaat yksitellen. Paina save and lock settings. Huomaathan, että sen ja tulosta QR-koodit.

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Pikku-Vesaisen päiväkodin toimintasuunnitelma

Pikku-Vesaisen päiväkodin toimintasuunnitelma Pikku-Vesaisen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme jatkettu aukiolo joustaa perheiden erilaisten hoidontarpeiden mukaan. Tällöin myös sisarukset saavat toimia samassa

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko LAPSEN oikeuksien viikko MUUToS luokassa Harjoituksen tavoitteena on pohtia yhdessä, mitä oppilaat itse haluavat parantaa tai kehittää omassa luokassaan ja toteuttaa muutos tämän jälkeen. Harjoitus voidaan

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meille on tärkeää perheen, lapsen ja työkaverin kohtaaminen aidosti, lämpimästi ja välittäen. Ylläpidämme toiminnassamme ME HENKEÄ yhdessä

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kivistön koulun hyvä fiilis

Kivistön koulun hyvä fiilis Kivistön koulun hyvä fiilis Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yhdessä yhteistyöllä-toimintamalli Välittävä toimintakulttuuri - hyvinvoiva kasvuyhteisö Suunnitelma

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA 16.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2014 Samaa mieltä Lpr 2014 Samaa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

MLL alakoulun tukena 2014 2015

MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Otokylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Otokylän päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Otokylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkotimme on vuoroyksikkö, joka tarjoaa hoitoa hoitovarausten mukaan maanantaista sunnuntaihin

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma

Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja

Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla tämän käytösaapisen

Lisätiedot