Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka"

Transkriptio

1 PÄÄN ALUEEN KIPUTILAT Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka Antti Pihakari Pään, kasvojen, leukanivelen ja korvanseudun kiputiloja valittavia potilaita on vastaanotoilla runsaasti. Oireita pidetään yleensä hyvänlaatuisina ja ne uhkaavat harvoin potilaan elämää mutta saattavat rajoittaa hankalastikin hänen toimintakykyänsä. Hoitoja on monenlaisia, mutta pysyviä tuloksia on vaikea saavuttaa. Vaivojen ja oireitten moninaisuus sekä hoitojen runsaus ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Pään ja kasvojen alueen kiputilojen itsenäistä osuutta on pulmallista arvioida, koska niistä kärsivillä on lisääntynyt alttius muihin haittaa aiheuttaviin sairauksiin, jotka yhdessä rajoittavat huomattavasti potilaan toimintakykyä. Kasvojen ja pään alue on monen erikoisalan toiminta-aluetta, ja tutkimus ja hoidot ovat pirstoutuneet useiden spesialistien alueelle. Hyvää yhtenäistä hoitoa on mahdoton järjestää. Sen vuoksi ainoa mahdollisuus on hyvä ja tasa-arvoinen yhteistyö eri spesialiteettien kesken. Kipureaktion merkitys Kivusta ja sen merkityksestä on kirjoitettu jo vuosituhansia sitten. Kipu on ollut kaikista sairauksien oireista hallitsevin. Biologisen käsityksen mukaan kivun aistimus ja reagointi siihen ovat elämän säilymisen välttämättömiä ehtoja. Sen sijaan krooniselle kivulle ei ole löydetty yhtä selkeää selitystä, vaikka pitkään on kirjoitettu kivun ihmismieltä jalostavasta ja puhdistavasta vaikutuksesta. Kipuaisti välittää nopeasti hermoratoja pitkin tiedon uhkaavasta kudosvauriosta. Tämä johtaa elimistössä suojaaviin toimintoihin. Kivulla on tärkeä immobilisoiva tehtävä. Se ohjaa yleensä kudoksen ja elimistön lepoon sekä saa ihmisen hakemaan apua oireelleen. Se aiheuttaa myös neurohumoraalisia vasteita, joilla elimistö pyrkii kompensoimaan elintärkeitä toimintoja kriittisissä tilanteissa. Joskus kivun fysiologiset vaikutukset voivat olla haitallisiakin, kuten sydäninfarktissa tai toimenpiteen jälkeisessä kivussa, jossa kudoksen energiankulutus lisääntyy kivun takia. On arvioitu, että kivunsietokyky olisi nykyisin aiempaa huonompi sekä yksilö- että yhteisötasolla. Krooninen kipu Kroonisen kivun ymmärtämiseksi on näkökulmaa selvästi laajennettava ja ymmärrettävä kipuoire eräänlaiseksi keskustelu- tai viestitystavaksi, jolla voi olla monta merkitystä (Santavirta 1997). Silloin puhdas biologinen koulutus ei anna riittävää pohjaa nähdä oireen taakse ja ymmärtää viestin merkitystä (Honkasalo 1988). Usein tässä yhteydessä puhutaan semioottisesta oireesta tai semiootisesta teoriasta (= oireteoria). Kliinisesti potilaan subjektiivinen tunne on aivan samanlainen sekä akuutissa että kroonisessa kivussa. Lääkäri, joka ensimmäisenä kohtaa potilaan, harvoin ajat- Duodecim 114: ,

2 telee ensimmäisenä vaihtoehtona kroonistunutta kipua, ja siksi hoidotkin ovat helposti toimenpidevaltaisia. Toinen nykypäivän vaara on, että kipua pyritään hoitamaan vain kipulääkkein. Kroonistuneeseen kipuun puhtaat kipulääkkeet sekä periferiaan että sentraalisesti vaikuttavat auttavat erittäin huonosti jos laisinkaan. Yhteistyötä hoitoon Pään, kasvojen ja suun alueen ongelmia joutuvat hoitamaan korvalääkärit, silmälääkärit, neurologit, ortopedit, leukakirurgit, hammaslääkärit ja psykiatrit. Yhteisen oikean hoitolinjan löytämiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja keskustelevaa konsultaatioapua. Hoitokäytäntöjen vaihtelu erikoisaloittain on ollut suuri ongelma (Hampf 1987). Monet hoitokokeilut ovat johtaneet tuloksiin, mutta tulokset eivät ole olleet toistettavissa. Diagnoositkin ovat olleet vaihtelevia. Vanhastaan on ollut käytössä noin 200 erilaista kasvojen alueen oiresyndroomaa. Korvalääkärit ovat suosineet diagnooseja Costenin syndroma, styalgia tai Eaglen syndroma, Sluderin neuralgia, Hornerin oireyhtymä ja epätyypillinen kasvokipu otiitin ja sinuiitin lisäksi. Neurologien käytössä ovat usein diagnoosit trigeminusneuralgia, epätyypillinen trigeminusneuralgia sekä tyypillinen ja epätyypillinen migreeni. Psykiatrien käytössä esiintyvät diagnoosit kasvosärky ja toispuolinen kasvosärky, ortopedeilla taas jännitysniska, thoracic outlet -syndrooma (TOS), kaularankaoireyhtymä eli syndroma cervicale, syndroma cervicobrachiale, torticollis ja primaarinen fibromyalgia. Hammaslääkäreillä ja suun lääkäreillä on myös tarjolla runsaasti diagnooseja:»myofascial pain»,»faciomandibular disorder», epätyypillinen hammassärky, glossodynia, galvinismi, purennan epätasapaino, temporomandibulaarinen toimintahäiriö, bruksismi jne. Useimmat näistä diagnooseista ovat keksijänsä jälkeen kehittyneet ja muuttuneet, ja siten yhtenäisten kriteerien kuvantaminen ja hoitotulosten vertailu on mahdotonta. Päänsärkyjen luokitus T a u l uk k o 1. Pään alueen särkyjen kansainvälinen luokitus Migreeni aurallinen auraton Jännitystyyppinen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Sekalaiset päänsäryt, joihin ei liity rakenteellisia vaurioita Pään vammoihin liittyvät päänsäryt Verenkiertohäiriöihin liittyvät säryt Ei-verenkierrollisiin kallonsisäisiin häiriöihin liittyvät säryt Kemiallisten aineiden käyttöön ja vieroitukseen liittyvät säryt Päänsäryt, jotka liityvät ei-aivoperäiseen tulehdukseen Metabolisiin häiriöihin liittyvät säryt Pään ja kasvojen säryt, jotka liittyvät häiriöihin kallon, kaulan, silmien, korvien, nenän, hampaiden ja suun alueella Pään neuralgiat, hermoratakipu ja deafferentaatiokipu Muu luokittelematon kipu (esim. vyyhtipäänsärky) Pään alueen kiputilojen luokitus (Headache Society 1988) toi selvästi lisää tarkkuutta diagnostiikkaan. Kasvojen alueen säryt jaettiin kolmeentoista pääluokkaan (taulukko 1), ja niillä jokaisella on runsaasti alaryhmiä. Luokittelu auttoi kiputilojen ja hoitojen vertailtavuutta, mutta käytännön kliinikolle sillä ei ole ollut vielä merkitystä, ja käytännön työssä joudutaan edelleen tulemaan toimeen vanhoilla oirediagnooseilla. Potilaan tutkiminen Särky- ja kipupotilaan pelkkä anamneesi johtaa useimmissa tapauksissa oikeaan diagnoosiin. Erilaisissa haastattelututkimuksissa säryille ja kivuille saadaan suuria esiintyvyyksiä. Pään särkyjä esiintyy kolmasosalla väestöstä ja muita särkyjä vielä enemmän. Kroonistunutta kasvojen alueen särkyä esiintyy noin 10 %:lla väestöstä. Suun alueen kroonisesta kivusta kärsii noin 1 10 % väestöstä. Suukipupotilaat ovat yleensä vuotiaita, ja ainakin aikaisemmin valtaosa heistä on ollut naisia (Rauhala ja Raustia 1997). Leukanivel- ja purentaoireita esiintyy pitkittäisotoksissa arviolta 80 %:lla väestöstä, eli kivut ja säryt ovat tavallisempia ilmiöitä kuin kivuttomuus. Eri tutkimusten mukaan viidenneksellä tai jopa puolella purentahäiriötä potevista on krooninen kiputila jossain muualla elimistössä. Toistu- 468 A. Pihakari

3 vien pää-,niska- ja hartiaseudun kipujen takia hoitoa saavista osa kannattaisi ohjata purennan asiantuntijan luokse, koska nämä potilaat saavat huomattavaa ja jopa pysyvää helpotusta oireisiinsa purennan hoidosta (Karppinen 1995). Käytännön lääkärin on hyvä muistaa, että hampaisto on tavallisin kasvojen alueen kivun aiheuttaja. Hammaskipu voi muistuttaa melkein mitä kipua tahansa, ja siksi hammasperäisen syyn pois sulkeminen on tärkeää. Hammaslääkärin konsultaatio pyrkii unohtumaan, ja toisaalta ehkä lääkärikoulutuksessa vähätellään turhaan hampaiden merkitystä syytekijänä. Tulehduksellinen hammassärky paikantuu komplisoituessaan yleensä luotettavasti, ja potilaat osaavat hakeutua hammaslääkärin hoitoon. Alkuvaiheessa tulehdus voi olla kuitenkin korjaantuva ja kipu liikkuu ja paikantuu huonosti sekä muistuttaa monia muita kipuja. Nämä tilanteet voivat olla hammaslääkärillekin erittäin vaikeita ja diagnoosi saattaa jäädä epävarmaksi pitkäksi aikaa. Trigeminusneuralgia nervus infraorbitaliksessa tai nervus mentaliksessa provosoi kivun luun sisään hammasalueelle, ja sen erotusdiagnoosi on joskus todella vaikea. Jännityspäänsärky (kontraktiopäänsärky) on tavallisin päänsäryistä. Se kuvataan yleensä tylpäksi, vannemaiseksi, niskasta ohimoille ja joskus kasvoille saakka heijastuvaksi säryksi, joka pahenee iltaa kohti. Se on voimakkuudeltaan lievää tai kohtalaista eikä estä fyysistä aktiivisuutta. Palpaatioarkuus päänahassa, niskassa ja purentalihaksissa on tavallinen löydös. Monenlaiset ja vaihtelevat asiat provosoivat jännityspäänsärkyä. Toisaalta monet erilaiset hoidot tehoavat siihen. Suun hyvä tutkimus otsalampun avulla sekä kahden käden palpaatio antavat runsaasti tietoa suun alueelta. Suun erilaiset haavaumat poskissa, kielessä ja suun pohjassakin ovat tavallisia. Ne voivat olla mekaanisen ärsytyksen aiheuttamia, virussairauteen liittyviä, bakteerien aiheuttamia tai immunologisia heijastuksia monista asioista. Nielun tulehdukselliset muutokset aiheuttavat monenlaisia oireita. Nielun ja kielen tyven pahanlaatuiset haavaumat saattavat olla pitkään piilossa ja aiheuttaa monenkin kuukauden oireilun ennen paljastavaa diagnoosia. On hyvä tutkia tunnustelemalla leuanalus- ja korvasylkirauhasten konsistenssi ja arkuus ja katsoa, minkälaista sylkeä tiehyistä tulee. Tonsillan kevyt palpointi peilillä tai instrumentilla on joskus aiheellinen, vaikka se potilaasta tuntuukin epämiellyttävältä. Käytännön kliinikolle on ensitutkimuksessa tärkeintä sulkea pois hoidettavat taudit ja suunnata tutkimukset myös sillä tavoin. Korvan ja nenän sivuonteloitten tulehdukselliset sairaudet ovat keskeisessä asemassa. Korvakäytävän tulehdus, korvakäytävän furunkuloosi tai jopa mastoidiitti ovat mahdollisia, mutta tavallisimpia ovat välikorvatulehdus ja sinuiitti. Seulalokeroston, kitaluun onteloiden ja otsaonteloiden akuutit ja krooniset tulehdukset eivät näy kunnolla tavallisissa poskiontelokuvauksissa, ja siksi näissä tilanteissa täytyy vain turvautua tarkennettuun anamneesiin ja tietokonetomografia varmistaa lopulta löydöksen. Kivun syntytasoa voi miettiä jo alkututkimusta tehdessä. Sensorinen kipu on provosoitavissa ja se paikantuu hyvin. Särkylääkkeetkin auttavat siihen yleensä. Neuralgisessa ja neuropaattisessa kivussa säryn ongelma on trigeminuksen hermorungon alueella tai aivoalueella. Tällainen kipu ei ole enää yhteydessä ulkoisiin ärsykkeisiin, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Alkuvaiheessa tosin tuntuu, että monet hoidot kuten antibioottilääkitys auttaisivat siihen. Psykogeeninen kipu puhtaana ei ole mahdoton ilmiö, mutta se on harvinainen ja lapsilla vielä harvinaisempi. Pitkittyessään kiputila saa piirteitä kaikista kolmesta komponentista, eikä diagnoosi ole enää selkeä ja helppo. Migreeni on vaskulaarinen päänsärky. Aurallisen migreenin diagnoosi on pysynyt entisellään. Se on erittäin tavallinen säryn syy: noin % väestöstä kärsii migreenistä. Särky on kohtauksenomainen, 4 72 tuntia kestävä, voimakkuudeltaan kohtalainen tai kova ja siihen liittyy aistiherkkyyden muutoksia. Kipu paikantuu usein silmän taakse ja potilas hakeutuu lepoon säryn takia. Migreenisäryn alku ja myös loppu ovat selkeät. Kliiniset löydökset vaihtelevat. Näkökenttäpuutokset ovat tavallisia, ja myös puolioireet ovat mahdollisia samoin kuin monet erilaiset neurologiset oireet, kuten afasia, huimaus ja puhevaikedet. Vyöruusu on hermotulehduksista tavallisin, ja sitä esiintyy etenkin vanhoilla ihmisillä. Sen ai- Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka 469

4 T a u l uk k o 2. Kroonisen kivun epätavallisia oireita. Vierauden tai outouden tunne kasvoilla Kipu kielessä, leuassa, hampaissa, suulaessa tai huulessa Suussa tuntuva haju Suun subjektiivinen kuivuus Nenän tukkoisuus Korvan lukkoisuus, tukkoisuus, pisto Huimaus, tinnitus Kuulon subjektiivinen heikkeneminen Pahoinvointi Syövän pelko T a u l uk k o 3. Tavallisimmat kasvo- ja päänsäryt. Hammaskipu Jännityspäänsärky (kontraktiosärky) Hampaan kiinnityskudoksen kipu Leukanivelen toimintahäiriö Otiitti Sinuitti Heijastuskipu Migreeni Trigeminusneuralgia Sarjoittainen päänsärky Temporaaliarteriitti Herpes zoster (vyöruusu) heuttamat neuralgiset jälkisäryt ovat usein diagnostinen ongelma. Hoidon yhteydessä korostetaan määrätietoisen kipulääkityksen merkitystä, jotta kivun kroonistuminen estyisi tai ainakin sen riski pienentyisi. Hortonin oireyhtymä eli sarjoittainen päänsärky on tavallisesti miesten kohtauksittainen ( tuntia) päänsärky, jossa kipu on voimakas ja selkeästi toispuolinen ja paikantuu silmän seutuun. Sen lisäoireita ovat silmän punoitus, kyynelvuoto, nenän tukkoisuus ja ptoosi. Se on onneksi harvinainen: esiintyvyys on miehillä noin 0.5 % ja naisilla 0.1 %. Temporaaliarteriitti on harvinainen (0.004 %) vanhojen ihmisten sairaus, jossa tyypillisiä oireita ovat ohimopäänsärky, pureskelu- ja nielemisvaikeudet, näköhäiriöt sekä yleisoireet ja korkea lasko. Diagnoosi varmistetaan verisuonibiopsialla ohimovaltimosta.tauti voidaan aluksi diagnosoida virhellisesti lihas- tai nivelperäiseksi sairaudeksi. Ohimoluun puikkolisäkkeeseen liittyvät diagnoosit (Eaglen syndrooma) ovat kiehtoneet vuosikymmeniä lääkäreitä. Pidentynyt ja luutunut puikkolisäke on palpoitavissa leukakulman alta tai tonsillapesästä. Sitä painaen kipu saadaan provosoiduksi. Ortopantomografiassa pidentynyt puikkolisäke näkyy helpommin ja paremmin kuin kallokuvissa. Sen poisto ei ole aina tuottanut tulosta. Kroonisen kasvokipupotilaan kuvaus vaivastaan saattaa olla yllätyksellinen (taulukko 2). Potilas kertoo usein kasvopuoliskon vierauden, outouden tai painon tunteesta. Oireita saattaa esiintyä kielessä, leuassa, kurkussa, hampaissa tai huulessa. Suun hajuoire on lääkärin hyvä varmistaa omalla nenällään, koska sekin on yksi kivun ilmenemismuoto. Suun kuivuus, nenän tukkoisuus (autonominen hermosto!), korvan tukkoisuus tai lukkoisuus tai pisto korvassa voivat olla epätyypillisiä kipuoireita. Samoin subjektiivinen kuulon heikkeneminen, pahoinvointi tai huimaus voivat olla kroonisen kivun ilmenemismuotoja. Päänsärkypotilaan ensimmäinen tutkimus ei ole magneettikuvaus eikä tietokonetomografia, vaikka ne antavatkin runsaasti hyvää tietoa. Kivun sijainti, laatu, kesto, voimakkuus, liitännäisoireet ja vaste hoitoihin ovat kliinisen tutkimuksen jälkeen tärkeitä. Kaularangan, kaulan, niskan sekä leukanivelen liikkeiden arviointi ja lihasten kipuarkuus antavat lisää perustietoa. Poskiontelojen ja korvien tutkimus kuuluu perusselvityksiin. Kun riittävät selvitykset ja konsultaatiot on tehty, on hyvä kerrata tutkimustulokset. Jos kivulle ei ole löytynyt hyväksyttävää selitystä, voidaan lopettaa tutkimukset ja keskittyä idopaattisen kivun hoitoon. Jos potilasta tutkitaan riittävän pitkään, löydetään aina poikkeava arvo, jota joudutaan tutkimaan ja hoitamaan (taulukko 3). Kipuanalyysiä tehdessä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä luokittelemaan kipu etiologian mukaisesti (kudosvauriokipu, hermovauriokipu, idiopaattinen kipu). Lasten toistuva päänsärky huolestuttaa vanhempia, mutta se on onneksi harvinainen. Sitäkin tutkittaessa on parasta edetä sulkien järjestelmällisesti pois mahdolliset somaattiset syyt. Taulukkoon 4 on kerätty asiat, jotka on hyvä käydä läpi lapsen toistuvan päänsäryn syytä selvitettäessä. Jännityspäänsärky on lapsilla harvinainen ku- 470 A. Pihakari

5 T a u l uk k o 4. Lasten toistuvan päänsäryn syyt. Verenkierrolliset kohonnut verenpaine alhainen verenpaine anemia polysytemia Tulehdukselliset krooninen sivuontelotulehdus krooninen välikorvatulehdus Silmäperäiset taittovika heikentynyt näkö glaukooma silmätulehdus Hammasperäiset hammassärky virhepurenta Servikaaliset kaulanikamien poikkeavuudet eteentaivutuspäänsärky Arnold Chiarin syndrooma Neuralgiset niskahermosärky Allergiset ruoka-allergia atooppinen nuha Metaboliset alkaloosi elektrolyyttihäiriöt hypoglykemia Muut vierasesine korvassa tai nenässä Kallonsisäiset syyt kohonnut aivopaine kallonsisäinen kasvain vesipää verisuoniston poikkeavuudet Aivotrauma ten purentahäiriöperäinenkin särky. Vaikuttaa siltä, että lasten lihaksisto kestää paremmin epätasapainoa kuin aikuisten (Feinmann 1996). Kivun mittaus ja kuvaus Kivun voimakkuutta on vaikea mitata, mutta tuntemuksia ja reaktioita kipuun voidaan mitata ja arvioida. On kuitenkin muistettava, että kudosvaurion suuruus ei korreloi lineaarisesti koettuun kipuun. Eniten käytettyjä mittareita ovat kipujana, kipukiila ja kuviojana. Suomenkielinen T a u l uk k o 5. Krooniselle kivulle altistavia tekijöitä. Kudosvaurio Hermostovaurio Myötätunnon saaminen Lapsuuden kokemukset Opittu avuttomuus Huono itsetunto Epävarmuus Huono suorituskyky Tekosyyt Toimettomuus Liikkumattomuus sanallinen kipumittari (Visual analoque scale, VAS) (Ketovuori ja Pöntinen 1981) on käyttökelpoinen ja toimii jopa diagnostisena apuna. Akuutissa kivussa potilaat pyrkivät käyttämään sensorista kipusanastoa, kuten sanoja terävä, paine, kuumottava ja viiltävä ja kroonisessa kiputilanteessa affektiivisia sanoja, kuten pelottava, ahdistava, puristava ja ärsyttävä. Pitkittynyttä kipua voidaan tutkia selkäkipujen tapaan myös siten, että potilas saa osoittaa mustaamalla kasvopiirroksesta kipualueet ja kivun voimakkuuden. Krooniselle kivulle altistavat tekijät Kroonisena on yleisesti pidetty kipua, joka on jatkunut yli puoli vuotta ja jolle tutkimuksissa ei ole löytynyt hyväksyttävää selitystä. Mekanismia, jolla kipu kroonistuu, ei tunneta (Kalso ja Vainio 1993). Uudet tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia piirteitä, mutta lopullinen selitys puuttuu vielä. Sen sijaan tunnetaan runsaasti krooniselle kivulle altistavia tekijöitä ja piirteitä (taulukko 5). Akuutin kivun jälkeen elimistö saattaa herkistyä, ja silloin suhteellisen heikkokin ärsytys saattaa ylläpitää kipua. Kivunestoalue selkäytimessä heikkenee ja reseptiivinen alue laajenee, jolloin kipu tuntuu laajemmalla alueella. Kivun jatkuessa synapsiyhteyksiä syntyy lisää ja hoito alkaa vaikeutua. Hermoston säätelyjärjestelmissä on varmasti potilaskohtaisia eroja, ja eläinkokeissa on saatu viitteitä jopa geneettisestä alttiudesta kivun kroonistumiselle. Psyykkisistä tekijöistä ainakin masennus, pelko, avuttomuus ja ahdistuneisuus altistavat krooniselle kivulle. Samoin vä- Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka 471

6 häinen fyysinen aktiivisuus, vähäinen vuorovaikutus, yksitoikkoinen työ ja mahdollinen eläke tai muu korvausmahdollisuus edistävät tai ylläpitävät kroonista kiputilaa. Kaikki nämä ovat sellaisia tekijöitä, jotka puoltavat jo alkuvaiheessa kivun kunnollista tutkimista ja hoitamista. Yli kaksi kuukautta jatkunut kiputila pitäisi pyrkiä tutkimaan perusteellisesti ennen kuin se ehtii kroonistua. T a u l uk k o 6. Päänsärkypotilaan sairaalaan lähettämisen syyt. Akuutti päänsärky, niskajäykkyys ja oksentelu Tajunnan häiriöt Tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt Aivohermohalvaukset Selvästi paheneva päänsärky Epilepsian kehittyminen Sivuääni kallossa Staasipapilla Kiputilojen hermostollinen yhteys Vaikka kiputiloja luokitellaan edelleen paikan tai aiheuttajan mukaan, on hyvä muistaa, että pään alueellakin autonomisen hermoston ärsytys tulee mukaan aiheuttaen nenän tukkoisuutta, pupillojen koon vaihtelua, silmäluomen raskautta, ihon hikoilua ja syljenerityksen vaihtelua. Autonomisen hermoston tullessa mukaan kiputilaan kivun alue laajenee ja tulee epätarkaksi. Nykyisin uskotaan, että kroonisista kivuista kolmasosa olisi syntynyt erilaisten hermoa vaurioittavien toimenpiteitten jälkeen. Kasvojen, suun ja hampaitten alueelle on tehty enemmän erilaisia toimenpiteitä kuin millekään muulle kehon alueelle, joten neuropaattisen kivun syntymiselle kasvojen alueella on erittäin hyvät mahdollisuudet. Sen jälkeen kun kivulle ei ole löydetty mitään selittävää tekijää, se voitaisiin hyväksyä idiopaattiseksi kivuksi. Useimmat potilaat kokevat nimityksen psykogeeninen kipu loukkaavaksi, koska kipu on heille todellinen eivätkä he voi ymmärtää sitä pään sisällä syntyneeksi. Kroonisessa kiputilassa orgaaninen ja psyykkinen kipu eivät sulje toisiaan pois. Yhdysvaltalaisessa kirjallisuudessa psykogeenisen kivun tilalle on otettu somatoforminen kipuoireyhtymä. Hoidon kannalta on joskus järkevää keskittyä hoitamaan kiputilaa taustalla olevan syyn sijasta. Potilaan persoonallisuus ei kuitenkaan aina kestä oireen poistoa. Laajojen selvitysten mukaan idiopaattiseen kipuun liittyy usein (noin 60 %:ssa) depressio. Toisaalta tiedetään, että masennuspotilailla esiintyy runsaasti kipuoireyhtymiä (23 68 %:ssa). Näille asioille on yritetty etsiä selittävää yhteistä tekijää, mutta sitä ei ole löydetty. Milloin sairaalaan tai erikoislääkärin konsultaatioon? Jos kipu ja särky ovat jatkuvia tai ne vaikeutuvat tai lisääntyvät, on syytä huolestua. Samoin päivittäinen särky etenkin aamupäivisin ja mahdollisesti särkyyn liittyvät oksentelut ovat aihe jatkotutkimuksiin. Taulukkoon 6 on kerätty tärkeimmät sairaalaan lähettämisen syyt. Aivotuumoripotilailla särky on tasaista ja jatkuvaa ja he oksentavat jo aamulla. Huolestuttava piirre on säryn tuntuminen yskiessä ja ponnistaessa tai tajunnan häviäminen säryn takia tai aikana. Akuutti päänsärky, oksentelu ja niskajäykkyys ovat yhdistelmä, jonka tulee johtaa jatkotutkimuksiin. Tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt, puolioireet, staasipapilla, sivuääni kallossa ja aivohermohalvaukset antavat aiheen sairaalaselvittelyihin. Särkylääkepäänsäryn ja vyyhtipäänsäryn hoito on joskus syytä lopettaa sairaalaoloissa, koska tilanne voi provosoitua hankalaksi. Lopuksi Kasvojen ja pään alueen särkyjen diagnostiikka on haastavaa ja laaja-alaista. Hoidot ovat olleet erittäin vaihtelevia, ja usein niistä on ollut ainakin jonkin verran apua, vaikka tulokset eivät ole olleet toistettavissa. Tämä antaa aiheen keskusteluun sekä diagnostiikasta että hoidosta eri spesialiteettien välillä. Toisaalta näiden oireitten taakse voi kätkeytyä myös vakavia sairauksia, jotka on suljettava pois jo alkuvaiheessa. 472

7 Kirjallisuutta Feinmann C. Idiophatic orofacial pain; a multidiscipinary problem; contribution of psychiatry and medicine to diagnosis and management, Kirjassa: Cambell J N, toim. Pain Management. 8th World Congress on Pain. IASP, Seatle Hampf G. Somatic and psychic aspect of orofacial dysanethesia [väitöskirja]. Helsinki: Helsingin yliopisto Headache Classification Committee of the International Headache Society. Classification and Diagnostic Criteria for Headache Disorders, Cranial Neuralgias and Facial Pain. Honkasalo M-L. Oireiden ongelma, Sosiaalilääketieteellinen tutkimus oireista, niiden esiintyvyydestä ja merkityksistä kahta tutkimusmenetelmää käyttäen [väitöskirja]. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kalso E, Vainio A. Akuutti ja krooninen kipu. Kirjassa: Kalso E, Vainio A, Maunuksela E-L, Tigerstedt I, toim. Kipu. Vammala: Kustannus Oy Duodecim 1993, s Karppinen K. Purennan hoito osana kroonisten pää- niska- ja hartiakipujen hoitoa [väitöskirja]. Turku: Turun yliopisto, Ketovuori H, Pöntinen S. A pain vocabulary in Finnish. Pain 1981; 11: Santavirta N. Coping, pain and disability in patients with chronic inflammatory and musculoskeletal diseases [väitöskirja]. Stockholm: Carolinska Medico Chirurgiska Institutet ANTTI PIHAKARI, LL, HLL, erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri Laakson sairaala, suu- ja hammaskirurginen yksikkö Lääkärinkatu 8 P Helsinki 473

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

KIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE

KIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE TEKIJÄ: Sirkka Alamursula SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys

Kipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys Kipututkimus ja kivunhoito Kivusta ja kivunhoidosta Heli Forssell Dos, EHL, kivunhoidon erityispätevyys Descartes (1600-luku): - kipu suorassa suhteessa vamman suuruuteen - dualismi: kipu elimellistä tai

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot