Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka"

Transkriptio

1 PÄÄN ALUEEN KIPUTILAT Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka Antti Pihakari Pään, kasvojen, leukanivelen ja korvanseudun kiputiloja valittavia potilaita on vastaanotoilla runsaasti. Oireita pidetään yleensä hyvänlaatuisina ja ne uhkaavat harvoin potilaan elämää mutta saattavat rajoittaa hankalastikin hänen toimintakykyänsä. Hoitoja on monenlaisia, mutta pysyviä tuloksia on vaikea saavuttaa. Vaivojen ja oireitten moninaisuus sekä hoitojen runsaus ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Pään ja kasvojen alueen kiputilojen itsenäistä osuutta on pulmallista arvioida, koska niistä kärsivillä on lisääntynyt alttius muihin haittaa aiheuttaviin sairauksiin, jotka yhdessä rajoittavat huomattavasti potilaan toimintakykyä. Kasvojen ja pään alue on monen erikoisalan toiminta-aluetta, ja tutkimus ja hoidot ovat pirstoutuneet useiden spesialistien alueelle. Hyvää yhtenäistä hoitoa on mahdoton järjestää. Sen vuoksi ainoa mahdollisuus on hyvä ja tasa-arvoinen yhteistyö eri spesialiteettien kesken. Kipureaktion merkitys Kivusta ja sen merkityksestä on kirjoitettu jo vuosituhansia sitten. Kipu on ollut kaikista sairauksien oireista hallitsevin. Biologisen käsityksen mukaan kivun aistimus ja reagointi siihen ovat elämän säilymisen välttämättömiä ehtoja. Sen sijaan krooniselle kivulle ei ole löydetty yhtä selkeää selitystä, vaikka pitkään on kirjoitettu kivun ihmismieltä jalostavasta ja puhdistavasta vaikutuksesta. Kipuaisti välittää nopeasti hermoratoja pitkin tiedon uhkaavasta kudosvauriosta. Tämä johtaa elimistössä suojaaviin toimintoihin. Kivulla on tärkeä immobilisoiva tehtävä. Se ohjaa yleensä kudoksen ja elimistön lepoon sekä saa ihmisen hakemaan apua oireelleen. Se aiheuttaa myös neurohumoraalisia vasteita, joilla elimistö pyrkii kompensoimaan elintärkeitä toimintoja kriittisissä tilanteissa. Joskus kivun fysiologiset vaikutukset voivat olla haitallisiakin, kuten sydäninfarktissa tai toimenpiteen jälkeisessä kivussa, jossa kudoksen energiankulutus lisääntyy kivun takia. On arvioitu, että kivunsietokyky olisi nykyisin aiempaa huonompi sekä yksilö- että yhteisötasolla. Krooninen kipu Kroonisen kivun ymmärtämiseksi on näkökulmaa selvästi laajennettava ja ymmärrettävä kipuoire eräänlaiseksi keskustelu- tai viestitystavaksi, jolla voi olla monta merkitystä (Santavirta 1997). Silloin puhdas biologinen koulutus ei anna riittävää pohjaa nähdä oireen taakse ja ymmärtää viestin merkitystä (Honkasalo 1988). Usein tässä yhteydessä puhutaan semioottisesta oireesta tai semiootisesta teoriasta (= oireteoria). Kliinisesti potilaan subjektiivinen tunne on aivan samanlainen sekä akuutissa että kroonisessa kivussa. Lääkäri, joka ensimmäisenä kohtaa potilaan, harvoin ajat- Duodecim 114: ,

2 telee ensimmäisenä vaihtoehtona kroonistunutta kipua, ja siksi hoidotkin ovat helposti toimenpidevaltaisia. Toinen nykypäivän vaara on, että kipua pyritään hoitamaan vain kipulääkkein. Kroonistuneeseen kipuun puhtaat kipulääkkeet sekä periferiaan että sentraalisesti vaikuttavat auttavat erittäin huonosti jos laisinkaan. Yhteistyötä hoitoon Pään, kasvojen ja suun alueen ongelmia joutuvat hoitamaan korvalääkärit, silmälääkärit, neurologit, ortopedit, leukakirurgit, hammaslääkärit ja psykiatrit. Yhteisen oikean hoitolinjan löytämiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä ja keskustelevaa konsultaatioapua. Hoitokäytäntöjen vaihtelu erikoisaloittain on ollut suuri ongelma (Hampf 1987). Monet hoitokokeilut ovat johtaneet tuloksiin, mutta tulokset eivät ole olleet toistettavissa. Diagnoositkin ovat olleet vaihtelevia. Vanhastaan on ollut käytössä noin 200 erilaista kasvojen alueen oiresyndroomaa. Korvalääkärit ovat suosineet diagnooseja Costenin syndroma, styalgia tai Eaglen syndroma, Sluderin neuralgia, Hornerin oireyhtymä ja epätyypillinen kasvokipu otiitin ja sinuiitin lisäksi. Neurologien käytössä ovat usein diagnoosit trigeminusneuralgia, epätyypillinen trigeminusneuralgia sekä tyypillinen ja epätyypillinen migreeni. Psykiatrien käytössä esiintyvät diagnoosit kasvosärky ja toispuolinen kasvosärky, ortopedeilla taas jännitysniska, thoracic outlet -syndrooma (TOS), kaularankaoireyhtymä eli syndroma cervicale, syndroma cervicobrachiale, torticollis ja primaarinen fibromyalgia. Hammaslääkäreillä ja suun lääkäreillä on myös tarjolla runsaasti diagnooseja:»myofascial pain»,»faciomandibular disorder», epätyypillinen hammassärky, glossodynia, galvinismi, purennan epätasapaino, temporomandibulaarinen toimintahäiriö, bruksismi jne. Useimmat näistä diagnooseista ovat keksijänsä jälkeen kehittyneet ja muuttuneet, ja siten yhtenäisten kriteerien kuvantaminen ja hoitotulosten vertailu on mahdotonta. Päänsärkyjen luokitus T a u l uk k o 1. Pään alueen särkyjen kansainvälinen luokitus Migreeni aurallinen auraton Jännitystyyppinen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Sekalaiset päänsäryt, joihin ei liity rakenteellisia vaurioita Pään vammoihin liittyvät päänsäryt Verenkiertohäiriöihin liittyvät säryt Ei-verenkierrollisiin kallonsisäisiin häiriöihin liittyvät säryt Kemiallisten aineiden käyttöön ja vieroitukseen liittyvät säryt Päänsäryt, jotka liityvät ei-aivoperäiseen tulehdukseen Metabolisiin häiriöihin liittyvät säryt Pään ja kasvojen säryt, jotka liittyvät häiriöihin kallon, kaulan, silmien, korvien, nenän, hampaiden ja suun alueella Pään neuralgiat, hermoratakipu ja deafferentaatiokipu Muu luokittelematon kipu (esim. vyyhtipäänsärky) Pään alueen kiputilojen luokitus (Headache Society 1988) toi selvästi lisää tarkkuutta diagnostiikkaan. Kasvojen alueen säryt jaettiin kolmeentoista pääluokkaan (taulukko 1), ja niillä jokaisella on runsaasti alaryhmiä. Luokittelu auttoi kiputilojen ja hoitojen vertailtavuutta, mutta käytännön kliinikolle sillä ei ole ollut vielä merkitystä, ja käytännön työssä joudutaan edelleen tulemaan toimeen vanhoilla oirediagnooseilla. Potilaan tutkiminen Särky- ja kipupotilaan pelkkä anamneesi johtaa useimmissa tapauksissa oikeaan diagnoosiin. Erilaisissa haastattelututkimuksissa säryille ja kivuille saadaan suuria esiintyvyyksiä. Pään särkyjä esiintyy kolmasosalla väestöstä ja muita särkyjä vielä enemmän. Kroonistunutta kasvojen alueen särkyä esiintyy noin 10 %:lla väestöstä. Suun alueen kroonisesta kivusta kärsii noin 1 10 % väestöstä. Suukipupotilaat ovat yleensä vuotiaita, ja ainakin aikaisemmin valtaosa heistä on ollut naisia (Rauhala ja Raustia 1997). Leukanivel- ja purentaoireita esiintyy pitkittäisotoksissa arviolta 80 %:lla väestöstä, eli kivut ja säryt ovat tavallisempia ilmiöitä kuin kivuttomuus. Eri tutkimusten mukaan viidenneksellä tai jopa puolella purentahäiriötä potevista on krooninen kiputila jossain muualla elimistössä. Toistu- 468 A. Pihakari

3 vien pää-,niska- ja hartiaseudun kipujen takia hoitoa saavista osa kannattaisi ohjata purennan asiantuntijan luokse, koska nämä potilaat saavat huomattavaa ja jopa pysyvää helpotusta oireisiinsa purennan hoidosta (Karppinen 1995). Käytännön lääkärin on hyvä muistaa, että hampaisto on tavallisin kasvojen alueen kivun aiheuttaja. Hammaskipu voi muistuttaa melkein mitä kipua tahansa, ja siksi hammasperäisen syyn pois sulkeminen on tärkeää. Hammaslääkärin konsultaatio pyrkii unohtumaan, ja toisaalta ehkä lääkärikoulutuksessa vähätellään turhaan hampaiden merkitystä syytekijänä. Tulehduksellinen hammassärky paikantuu komplisoituessaan yleensä luotettavasti, ja potilaat osaavat hakeutua hammaslääkärin hoitoon. Alkuvaiheessa tulehdus voi olla kuitenkin korjaantuva ja kipu liikkuu ja paikantuu huonosti sekä muistuttaa monia muita kipuja. Nämä tilanteet voivat olla hammaslääkärillekin erittäin vaikeita ja diagnoosi saattaa jäädä epävarmaksi pitkäksi aikaa. Trigeminusneuralgia nervus infraorbitaliksessa tai nervus mentaliksessa provosoi kivun luun sisään hammasalueelle, ja sen erotusdiagnoosi on joskus todella vaikea. Jännityspäänsärky (kontraktiopäänsärky) on tavallisin päänsäryistä. Se kuvataan yleensä tylpäksi, vannemaiseksi, niskasta ohimoille ja joskus kasvoille saakka heijastuvaksi säryksi, joka pahenee iltaa kohti. Se on voimakkuudeltaan lievää tai kohtalaista eikä estä fyysistä aktiivisuutta. Palpaatioarkuus päänahassa, niskassa ja purentalihaksissa on tavallinen löydös. Monenlaiset ja vaihtelevat asiat provosoivat jännityspäänsärkyä. Toisaalta monet erilaiset hoidot tehoavat siihen. Suun hyvä tutkimus otsalampun avulla sekä kahden käden palpaatio antavat runsaasti tietoa suun alueelta. Suun erilaiset haavaumat poskissa, kielessä ja suun pohjassakin ovat tavallisia. Ne voivat olla mekaanisen ärsytyksen aiheuttamia, virussairauteen liittyviä, bakteerien aiheuttamia tai immunologisia heijastuksia monista asioista. Nielun tulehdukselliset muutokset aiheuttavat monenlaisia oireita. Nielun ja kielen tyven pahanlaatuiset haavaumat saattavat olla pitkään piilossa ja aiheuttaa monenkin kuukauden oireilun ennen paljastavaa diagnoosia. On hyvä tutkia tunnustelemalla leuanalus- ja korvasylkirauhasten konsistenssi ja arkuus ja katsoa, minkälaista sylkeä tiehyistä tulee. Tonsillan kevyt palpointi peilillä tai instrumentilla on joskus aiheellinen, vaikka se potilaasta tuntuukin epämiellyttävältä. Käytännön kliinikolle on ensitutkimuksessa tärkeintä sulkea pois hoidettavat taudit ja suunnata tutkimukset myös sillä tavoin. Korvan ja nenän sivuonteloitten tulehdukselliset sairaudet ovat keskeisessä asemassa. Korvakäytävän tulehdus, korvakäytävän furunkuloosi tai jopa mastoidiitti ovat mahdollisia, mutta tavallisimpia ovat välikorvatulehdus ja sinuiitti. Seulalokeroston, kitaluun onteloiden ja otsaonteloiden akuutit ja krooniset tulehdukset eivät näy kunnolla tavallisissa poskiontelokuvauksissa, ja siksi näissä tilanteissa täytyy vain turvautua tarkennettuun anamneesiin ja tietokonetomografia varmistaa lopulta löydöksen. Kivun syntytasoa voi miettiä jo alkututkimusta tehdessä. Sensorinen kipu on provosoitavissa ja se paikantuu hyvin. Särkylääkkeetkin auttavat siihen yleensä. Neuralgisessa ja neuropaattisessa kivussa säryn ongelma on trigeminuksen hermorungon alueella tai aivoalueella. Tällainen kipu ei ole enää yhteydessä ulkoisiin ärsykkeisiin, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Alkuvaiheessa tosin tuntuu, että monet hoidot kuten antibioottilääkitys auttaisivat siihen. Psykogeeninen kipu puhtaana ei ole mahdoton ilmiö, mutta se on harvinainen ja lapsilla vielä harvinaisempi. Pitkittyessään kiputila saa piirteitä kaikista kolmesta komponentista, eikä diagnoosi ole enää selkeä ja helppo. Migreeni on vaskulaarinen päänsärky. Aurallisen migreenin diagnoosi on pysynyt entisellään. Se on erittäin tavallinen säryn syy: noin % väestöstä kärsii migreenistä. Särky on kohtauksenomainen, 4 72 tuntia kestävä, voimakkuudeltaan kohtalainen tai kova ja siihen liittyy aistiherkkyyden muutoksia. Kipu paikantuu usein silmän taakse ja potilas hakeutuu lepoon säryn takia. Migreenisäryn alku ja myös loppu ovat selkeät. Kliiniset löydökset vaihtelevat. Näkökenttäpuutokset ovat tavallisia, ja myös puolioireet ovat mahdollisia samoin kuin monet erilaiset neurologiset oireet, kuten afasia, huimaus ja puhevaikedet. Vyöruusu on hermotulehduksista tavallisin, ja sitä esiintyy etenkin vanhoilla ihmisillä. Sen ai- Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka 469

4 T a u l uk k o 2. Kroonisen kivun epätavallisia oireita. Vierauden tai outouden tunne kasvoilla Kipu kielessä, leuassa, hampaissa, suulaessa tai huulessa Suussa tuntuva haju Suun subjektiivinen kuivuus Nenän tukkoisuus Korvan lukkoisuus, tukkoisuus, pisto Huimaus, tinnitus Kuulon subjektiivinen heikkeneminen Pahoinvointi Syövän pelko T a u l uk k o 3. Tavallisimmat kasvo- ja päänsäryt. Hammaskipu Jännityspäänsärky (kontraktiosärky) Hampaan kiinnityskudoksen kipu Leukanivelen toimintahäiriö Otiitti Sinuitti Heijastuskipu Migreeni Trigeminusneuralgia Sarjoittainen päänsärky Temporaaliarteriitti Herpes zoster (vyöruusu) heuttamat neuralgiset jälkisäryt ovat usein diagnostinen ongelma. Hoidon yhteydessä korostetaan määrätietoisen kipulääkityksen merkitystä, jotta kivun kroonistuminen estyisi tai ainakin sen riski pienentyisi. Hortonin oireyhtymä eli sarjoittainen päänsärky on tavallisesti miesten kohtauksittainen ( tuntia) päänsärky, jossa kipu on voimakas ja selkeästi toispuolinen ja paikantuu silmän seutuun. Sen lisäoireita ovat silmän punoitus, kyynelvuoto, nenän tukkoisuus ja ptoosi. Se on onneksi harvinainen: esiintyvyys on miehillä noin 0.5 % ja naisilla 0.1 %. Temporaaliarteriitti on harvinainen (0.004 %) vanhojen ihmisten sairaus, jossa tyypillisiä oireita ovat ohimopäänsärky, pureskelu- ja nielemisvaikeudet, näköhäiriöt sekä yleisoireet ja korkea lasko. Diagnoosi varmistetaan verisuonibiopsialla ohimovaltimosta.tauti voidaan aluksi diagnosoida virhellisesti lihas- tai nivelperäiseksi sairaudeksi. Ohimoluun puikkolisäkkeeseen liittyvät diagnoosit (Eaglen syndrooma) ovat kiehtoneet vuosikymmeniä lääkäreitä. Pidentynyt ja luutunut puikkolisäke on palpoitavissa leukakulman alta tai tonsillapesästä. Sitä painaen kipu saadaan provosoiduksi. Ortopantomografiassa pidentynyt puikkolisäke näkyy helpommin ja paremmin kuin kallokuvissa. Sen poisto ei ole aina tuottanut tulosta. Kroonisen kasvokipupotilaan kuvaus vaivastaan saattaa olla yllätyksellinen (taulukko 2). Potilas kertoo usein kasvopuoliskon vierauden, outouden tai painon tunteesta. Oireita saattaa esiintyä kielessä, leuassa, kurkussa, hampaissa tai huulessa. Suun hajuoire on lääkärin hyvä varmistaa omalla nenällään, koska sekin on yksi kivun ilmenemismuoto. Suun kuivuus, nenän tukkoisuus (autonominen hermosto!), korvan tukkoisuus tai lukkoisuus tai pisto korvassa voivat olla epätyypillisiä kipuoireita. Samoin subjektiivinen kuulon heikkeneminen, pahoinvointi tai huimaus voivat olla kroonisen kivun ilmenemismuotoja. Päänsärkypotilaan ensimmäinen tutkimus ei ole magneettikuvaus eikä tietokonetomografia, vaikka ne antavatkin runsaasti hyvää tietoa. Kivun sijainti, laatu, kesto, voimakkuus, liitännäisoireet ja vaste hoitoihin ovat kliinisen tutkimuksen jälkeen tärkeitä. Kaularangan, kaulan, niskan sekä leukanivelen liikkeiden arviointi ja lihasten kipuarkuus antavat lisää perustietoa. Poskiontelojen ja korvien tutkimus kuuluu perusselvityksiin. Kun riittävät selvitykset ja konsultaatiot on tehty, on hyvä kerrata tutkimustulokset. Jos kivulle ei ole löytynyt hyväksyttävää selitystä, voidaan lopettaa tutkimukset ja keskittyä idopaattisen kivun hoitoon. Jos potilasta tutkitaan riittävän pitkään, löydetään aina poikkeava arvo, jota joudutaan tutkimaan ja hoitamaan (taulukko 3). Kipuanalyysiä tehdessä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä luokittelemaan kipu etiologian mukaisesti (kudosvauriokipu, hermovauriokipu, idiopaattinen kipu). Lasten toistuva päänsärky huolestuttaa vanhempia, mutta se on onneksi harvinainen. Sitäkin tutkittaessa on parasta edetä sulkien järjestelmällisesti pois mahdolliset somaattiset syyt. Taulukkoon 4 on kerätty asiat, jotka on hyvä käydä läpi lapsen toistuvan päänsäryn syytä selvitettäessä. Jännityspäänsärky on lapsilla harvinainen ku- 470 A. Pihakari

5 T a u l uk k o 4. Lasten toistuvan päänsäryn syyt. Verenkierrolliset kohonnut verenpaine alhainen verenpaine anemia polysytemia Tulehdukselliset krooninen sivuontelotulehdus krooninen välikorvatulehdus Silmäperäiset taittovika heikentynyt näkö glaukooma silmätulehdus Hammasperäiset hammassärky virhepurenta Servikaaliset kaulanikamien poikkeavuudet eteentaivutuspäänsärky Arnold Chiarin syndrooma Neuralgiset niskahermosärky Allergiset ruoka-allergia atooppinen nuha Metaboliset alkaloosi elektrolyyttihäiriöt hypoglykemia Muut vierasesine korvassa tai nenässä Kallonsisäiset syyt kohonnut aivopaine kallonsisäinen kasvain vesipää verisuoniston poikkeavuudet Aivotrauma ten purentahäiriöperäinenkin särky. Vaikuttaa siltä, että lasten lihaksisto kestää paremmin epätasapainoa kuin aikuisten (Feinmann 1996). Kivun mittaus ja kuvaus Kivun voimakkuutta on vaikea mitata, mutta tuntemuksia ja reaktioita kipuun voidaan mitata ja arvioida. On kuitenkin muistettava, että kudosvaurion suuruus ei korreloi lineaarisesti koettuun kipuun. Eniten käytettyjä mittareita ovat kipujana, kipukiila ja kuviojana. Suomenkielinen T a u l uk k o 5. Krooniselle kivulle altistavia tekijöitä. Kudosvaurio Hermostovaurio Myötätunnon saaminen Lapsuuden kokemukset Opittu avuttomuus Huono itsetunto Epävarmuus Huono suorituskyky Tekosyyt Toimettomuus Liikkumattomuus sanallinen kipumittari (Visual analoque scale, VAS) (Ketovuori ja Pöntinen 1981) on käyttökelpoinen ja toimii jopa diagnostisena apuna. Akuutissa kivussa potilaat pyrkivät käyttämään sensorista kipusanastoa, kuten sanoja terävä, paine, kuumottava ja viiltävä ja kroonisessa kiputilanteessa affektiivisia sanoja, kuten pelottava, ahdistava, puristava ja ärsyttävä. Pitkittynyttä kipua voidaan tutkia selkäkipujen tapaan myös siten, että potilas saa osoittaa mustaamalla kasvopiirroksesta kipualueet ja kivun voimakkuuden. Krooniselle kivulle altistavat tekijät Kroonisena on yleisesti pidetty kipua, joka on jatkunut yli puoli vuotta ja jolle tutkimuksissa ei ole löytynyt hyväksyttävää selitystä. Mekanismia, jolla kipu kroonistuu, ei tunneta (Kalso ja Vainio 1993). Uudet tutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia piirteitä, mutta lopullinen selitys puuttuu vielä. Sen sijaan tunnetaan runsaasti krooniselle kivulle altistavia tekijöitä ja piirteitä (taulukko 5). Akuutin kivun jälkeen elimistö saattaa herkistyä, ja silloin suhteellisen heikkokin ärsytys saattaa ylläpitää kipua. Kivunestoalue selkäytimessä heikkenee ja reseptiivinen alue laajenee, jolloin kipu tuntuu laajemmalla alueella. Kivun jatkuessa synapsiyhteyksiä syntyy lisää ja hoito alkaa vaikeutua. Hermoston säätelyjärjestelmissä on varmasti potilaskohtaisia eroja, ja eläinkokeissa on saatu viitteitä jopa geneettisestä alttiudesta kivun kroonistumiselle. Psyykkisistä tekijöistä ainakin masennus, pelko, avuttomuus ja ahdistuneisuus altistavat krooniselle kivulle. Samoin vä- Pään alueen kiputilojen erotusdiagnostiikka 471

6 häinen fyysinen aktiivisuus, vähäinen vuorovaikutus, yksitoikkoinen työ ja mahdollinen eläke tai muu korvausmahdollisuus edistävät tai ylläpitävät kroonista kiputilaa. Kaikki nämä ovat sellaisia tekijöitä, jotka puoltavat jo alkuvaiheessa kivun kunnollista tutkimista ja hoitamista. Yli kaksi kuukautta jatkunut kiputila pitäisi pyrkiä tutkimaan perusteellisesti ennen kuin se ehtii kroonistua. T a u l uk k o 6. Päänsärkypotilaan sairaalaan lähettämisen syyt. Akuutti päänsärky, niskajäykkyys ja oksentelu Tajunnan häiriöt Tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt Aivohermohalvaukset Selvästi paheneva päänsärky Epilepsian kehittyminen Sivuääni kallossa Staasipapilla Kiputilojen hermostollinen yhteys Vaikka kiputiloja luokitellaan edelleen paikan tai aiheuttajan mukaan, on hyvä muistaa, että pään alueellakin autonomisen hermoston ärsytys tulee mukaan aiheuttaen nenän tukkoisuutta, pupillojen koon vaihtelua, silmäluomen raskautta, ihon hikoilua ja syljenerityksen vaihtelua. Autonomisen hermoston tullessa mukaan kiputilaan kivun alue laajenee ja tulee epätarkaksi. Nykyisin uskotaan, että kroonisista kivuista kolmasosa olisi syntynyt erilaisten hermoa vaurioittavien toimenpiteitten jälkeen. Kasvojen, suun ja hampaitten alueelle on tehty enemmän erilaisia toimenpiteitä kuin millekään muulle kehon alueelle, joten neuropaattisen kivun syntymiselle kasvojen alueella on erittäin hyvät mahdollisuudet. Sen jälkeen kun kivulle ei ole löydetty mitään selittävää tekijää, se voitaisiin hyväksyä idiopaattiseksi kivuksi. Useimmat potilaat kokevat nimityksen psykogeeninen kipu loukkaavaksi, koska kipu on heille todellinen eivätkä he voi ymmärtää sitä pään sisällä syntyneeksi. Kroonisessa kiputilassa orgaaninen ja psyykkinen kipu eivät sulje toisiaan pois. Yhdysvaltalaisessa kirjallisuudessa psykogeenisen kivun tilalle on otettu somatoforminen kipuoireyhtymä. Hoidon kannalta on joskus järkevää keskittyä hoitamaan kiputilaa taustalla olevan syyn sijasta. Potilaan persoonallisuus ei kuitenkaan aina kestä oireen poistoa. Laajojen selvitysten mukaan idiopaattiseen kipuun liittyy usein (noin 60 %:ssa) depressio. Toisaalta tiedetään, että masennuspotilailla esiintyy runsaasti kipuoireyhtymiä (23 68 %:ssa). Näille asioille on yritetty etsiä selittävää yhteistä tekijää, mutta sitä ei ole löydetty. Milloin sairaalaan tai erikoislääkärin konsultaatioon? Jos kipu ja särky ovat jatkuvia tai ne vaikeutuvat tai lisääntyvät, on syytä huolestua. Samoin päivittäinen särky etenkin aamupäivisin ja mahdollisesti särkyyn liittyvät oksentelut ovat aihe jatkotutkimuksiin. Taulukkoon 6 on kerätty tärkeimmät sairaalaan lähettämisen syyt. Aivotuumoripotilailla särky on tasaista ja jatkuvaa ja he oksentavat jo aamulla. Huolestuttava piirre on säryn tuntuminen yskiessä ja ponnistaessa tai tajunnan häviäminen säryn takia tai aikana. Akuutti päänsärky, oksentelu ja niskajäykkyys ovat yhdistelmä, jonka tulee johtaa jatkotutkimuksiin. Tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt, puolioireet, staasipapilla, sivuääni kallossa ja aivohermohalvaukset antavat aiheen sairaalaselvittelyihin. Särkylääkepäänsäryn ja vyyhtipäänsäryn hoito on joskus syytä lopettaa sairaalaoloissa, koska tilanne voi provosoitua hankalaksi. Lopuksi Kasvojen ja pään alueen särkyjen diagnostiikka on haastavaa ja laaja-alaista. Hoidot ovat olleet erittäin vaihtelevia, ja usein niistä on ollut ainakin jonkin verran apua, vaikka tulokset eivät ole olleet toistettavissa. Tämä antaa aiheen keskusteluun sekä diagnostiikasta että hoidosta eri spesialiteettien välillä. Toisaalta näiden oireitten taakse voi kätkeytyä myös vakavia sairauksia, jotka on suljettava pois jo alkuvaiheessa. 472

7 Kirjallisuutta Feinmann C. Idiophatic orofacial pain; a multidiscipinary problem; contribution of psychiatry and medicine to diagnosis and management, Kirjassa: Cambell J N, toim. Pain Management. 8th World Congress on Pain. IASP, Seatle Hampf G. Somatic and psychic aspect of orofacial dysanethesia [väitöskirja]. Helsinki: Helsingin yliopisto Headache Classification Committee of the International Headache Society. Classification and Diagnostic Criteria for Headache Disorders, Cranial Neuralgias and Facial Pain. Honkasalo M-L. Oireiden ongelma, Sosiaalilääketieteellinen tutkimus oireista, niiden esiintyvyydestä ja merkityksistä kahta tutkimusmenetelmää käyttäen [väitöskirja]. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kalso E, Vainio A. Akuutti ja krooninen kipu. Kirjassa: Kalso E, Vainio A, Maunuksela E-L, Tigerstedt I, toim. Kipu. Vammala: Kustannus Oy Duodecim 1993, s Karppinen K. Purennan hoito osana kroonisten pää- niska- ja hartiakipujen hoitoa [väitöskirja]. Turku: Turun yliopisto, Ketovuori H, Pöntinen S. A pain vocabulary in Finnish. Pain 1981; 11: Santavirta N. Coping, pain and disability in patients with chronic inflammatory and musculoskeletal diseases [väitöskirja]. Stockholm: Carolinska Medico Chirurgiska Institutet ANTTI PIHAKARI, LL, HLL, erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri Laakson sairaala, suu- ja hammaskirurginen yksikkö Lääkärinkatu 8 P Helsinki 473

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hammassärky - diagnostiikan haasteet

Hammassärky - diagnostiikan haasteet Hammassärky - diagnostiikan haasteet 12.12.2014 TYKS alueellinen koulutus Tuija Teerijoki Oksa HLT, EHL TYKS Suu- ja leukasairaudet VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kivun kokonaisvaltainen hoito

Kivun kokonaisvaltainen hoito Kivun kokonaisvaltainen hoito SuPerin ammatilliset opintopäivät 16.-17.2.2016 Tampere-talo Hanna Hävölä, sh, TtM, kouluttaja Pirkanmaan Hoitokoti Kivun ja kivunhoidon historiaa Poena (poine) = koston jumalatar,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Viime vuosien aikana tapahtunut merkittävä

Viime vuosien aikana tapahtunut merkittävä Katsaus HELI FORSSELL Kasvokipu komplisoitunut ongelma Diagnostiikkaan liittyviä vaikeuksia voidaan pitää suurimpana syynä siihen, että kasvokivuista voi tulla komplisoituneita ongelmia. Niin diagnostiikassa

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Puhutaan suusta Suun terveydenhuolto yhteistyössä Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Mitä lääkärin on hyvä pitää mielessä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta.

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta. Krooninen kipu Lukijalle Krooninen kipu Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta.

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta. Krooninen kipu Lukijalle Krooninen kipu Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot