Siirtotiet (Siirtomedia)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siirtotiet (Siirtomedia)"

Transkriptio

1 CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1

2 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa siirretään eri järjestelmien välillä, voidaan jakaa kahteen kategoriaan: johtimellisessa (ohjatussa) siirtotiessä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin johtimettomalla (ohjaamattomalla) siirtotiellä tieto siirtyy langattomasti 2

3 Yleistä siirtoteistä Johtimellisia siirtoteitä Parikaapeli Koaksiaalikaapeli Valokuitu Sähköjohto Johtimettomia siirtoteitä Mikroaaltolinkit Satelliittilinkit Radiotie Infrapunalinkit 3

4 Yleistä siirtoteistä Sekä siirtotien että signaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin Johtimellisessa siirrossa siirtotiellä on suurempi vaikutus Johtimettomassa signaalin kaistanleveys ja antennin ominaisuudet ovat siirtotien ominaisuuksia tärkeämpiä esim. antennin suuntaavuus 4

5 Design Factors Determining Data Rate and Distance bandwidth higher bandwidth gives higher data rate transmission impairments impairments, such as attenuation, limit the distance interference overlapping frequency bands can distort or wipe out a signal number of receivers more receivers introduces more attenuation

6 Electromagnetic Spectrum

7 Johtimelliset siirtotiet Johtimellisessa siirtotiessä tiedonsiirtonopeus tai laitteiden välinen etäisyys riippuu pitkälti käytettävissä olevasta kaistanleveydestä Johtimellisia siirtoteitä Parikaapeli (twisted pair) - esim. puhelinkaapeli Koaksiaalikaapeli (coaxial cable) - TV kaapeli Optinen kuitu (optical fiber) Sähköjohto Tilaajaliitäntä sähköverkon välityksellä 7

8 Johtimelliset siirtotiet Käytetään lyhyistä tilaajaliitännöistä ja lähiverkoista aina pitkiin runkoyhteyksiin asti Siirtoteillä voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleita Siirtotien pituuden kasvattamiseksi suuremmilla etäisyyksillä signaalia pitää parantaa (vahvistaa/ tahdistaa) Analogisilla signaaleilla käytetään vahvistimia Digitaalisilla signaaleilla toistimia 8

9 Transmission Characteristics of Guided Media Frequency Range Typical Attenuation Typical Delay Repeater Spacing Twisted pair (with loading) 0 to 3.5 khz khz 50 µs/km 2 km Twisted pairs (multi-pair cables) 0 to 1 MHz khz Coaxial cable 0 to 500 MHz 7 10 MHz 5 µs/km 2 km 4 µs/km 1 to 9 km Optical fiber 186 to 370 THz 0.2 to 0.5 db/ km 5 µs/km 40 km

10 Parikaapeli (twisted pair) Halvin ja eniten käytetty johtimellinen siirtotie Koostuu toistensa ympärille kiedotuista kahdesta kuparijohtimesta Kierrolla häiriöitä pienentävä vaikutus Johdinpari muodostaa aina yhden kommunikointilinkin Useita johdinpareja voidaan yhdistää suuremmaksi kaapeliksi 10

11 Parikaapeli Käytetään yleisesti niin puhelin- kuin dataverkoissa Puhelinverkoissa parikaapelia käytetään tilaajajohtimena (analoginen signaali) Dataverkoissa (digitaalinen signaali) parikaapelilla päästään jopa Gbps nopeuteen, joskin hyvin rajoitetulla etäisyydellä ja rajoitetulla määrällä laitteita Mitä suurempi tiedonsiirtonopeus sitä lyhyempi etäisyys (mitä suurempi taajuus, sitä suurempi signaalin vaimeneminen) 11

12 Parikaapeli Erilaiset häiriötekijät vaikeuttavat parikaapelin käyttöä (esim. sähkömagneettiset häiriöt) Häiriösietoisuutta voidaan parantaa päällystämällä kaapeli suojaavalla foliolla tai metallipunoksella Johtimien kiertäminen vähentää matalan taajuuden häiriöitä Eri mittaisten kierteiden käyttö pienentää taas ylikuulumista (vierekkäisien parien) 12

13 13

14 Parikaapeli Parikaapelista kaksi yleistä tyyppiä: suojattu (STP) suojaamaton (UTP) Lisäksi olemassa foliosuojattu (FTP) Puhelinkaapelina käytetään suojaamatonta Suojattu kestää paremmin ulkoiset häiriöt ja sitä suositaan dataverkoissa in a variety of categories - see EIA

15 Parikaapeli Parikaapeli voidaan jakaa ominaisuuksiensa mukaan kategorioihin: Kategoria 1: Ei suorituskykyvaatimuksia Kategoria 2: < 1Mbps Kategoria 3: < 16 MHz, <16 Mbps Kategoria 4: < 20 MHz Kategoria 5: < 100 MHz, <100 Mbps Kategoria 6: < 200 MHz (1 Gbps) Kategoria 7: < 500 Mhz Eroja esim. kierteiden pituus 0,6-0,85 cm (CAT5) vs. 7,5-10 cm (CAT3) 15

16 Twisted Pair Categories and Classes

17 Near End Crosstalk coupling of signal from one pair of conductors to another occurs when transmit signal entering the link couples back to the receiving pair - (near transmitted signal is picked up by near receiving pair)

18 Signal Power Relationships

19 19

20 20

21 Koaksiaalikaapeli Kaksi johdinta sisäkkäin Parempi häiriönsieto jo luontaisesti Käytetään esim.: TV-jakeluverkoissa Puhelinverkkojen runkoverkoissa (korvattu nykyisin kokonaan kuidulla) Lähiverkoissa (nykyisin hyvin olematonta) Väylätyyppisiä 21

22 Koaksiaalikaapeli Koaksiaalikaapelilla voidaan välittää sekä analogisia että digitaalisia signaaleita Analogiselle signaalille vahvistimet muutaman kilometrin välein, digitaaliselle toistimet noin kilometrin välein Koaksiaalikaapelissa voidaan käyttää parikaapelia korkeampia taajuuksia (suuremmat tiedonsiirtonopeudet) Suurimmat häiriötekijät: vaimennus, lämpökohina, keskeismodulaatiokohina (FDMA) 22

23 23

24 Optinen kuitu Optinen kuitu on µm paksuista valoa läpäisevää materiaalia Kuitu koostuu ytimestä, heijastuskerroksesta ja kuoresta Ytimessä (core) siirretään valoaallot (yleensä aina digitaalinen signaali) Heijastuskerroksen (cladding) tarkoituksena on pitää valo ytimessä Kuori (jacket) suojaa kuitua kosteudelta ja vaurioilta 24

25 Optinen kuitu 25

26 Fiber Optics (a) Three examples of a light ray from inside a silica fiber impinging on the air/silica boundary at different angles. (b) Light trapped by total internal reflection. 26

27 Fiber Cables (a) Side view of a single fiber. (b) End view of a sheath with three fibers. 27

28 Optical Fiber - Benefits greater capacity data rates of hundreds of Gbps smaller size and lighter weight considerably thinner than coaxial or twisted pair cable reduces structural support requirements lower attenuation electromagnetic isolation not vulnerable to interference, impulse noise, or crosstalk high degree of security from eavesdropping greater repeater spacing lower cost and fewer sources of error

29 Optical Fiber - Transmission Characteristics uses total internal reflection to transmit light effectively acts as wave guide for to Hz (this covers portions of infrared & visible spectra) light sources used: Light Emitting Diode (LED) cheaper, operates over a greater temperature range, lasts longer Injection Laser Diode (ILD) more efficient, has greater data rates has a relationship among wavelength, type of transmission and achievable data rate

30 30

31 Transmission of Light through Fiber Attenuation of light through fiber in the infrared region. 31

32 Kuitujen käyttökohteita: Optinen kuitu Runkoverkot kuidut ovat parhaimmillaan suurta kapasiteettia vaativiin olosuhteisiin Kaupunkiverkot myös lyhyemmillä matkoilla voidaan kuituja käyttää yhdistämään keskuksia Lähiverkot useat uudet teknologiat perustuvat kuitujen käytölle Tilaajajohdot johtaa todelliseen kotimultimedian mahdollisuuteen 32

33 Optinen kuitu Optiset kuidut toimivat THz alueella (infrapuna ja näkyvä valo) Kuitujen toiminta perustuu valon kokonaisheijastukseen Kuidut voidaan jakaa monimuoto- ja yksimuotokuituihin Monimuotokuituja on askeltaitekertoimisia ja asteittaistaitekertoimisia 33

34 Optinen kuitu 34

35 Optinen kuitu Monimuotokuidut kärsivät signaalipulssin levenemisestä eli dispersiosta johtuen useista säteiden etenemisreiteistä käyttö lyhyillä matkoilla, liitosjohdoissa Askeltaitekertoimiselle muotodispersio on pahin Yksimuotokuidulla tätä dispersion tyyppiä ei esiinny (jonkin verran materiaalidispersiota) käyttö runkojohtimissa 35

36 Optinen kuitu Kuiduissa valo voidaan tuottaa valodiodilla (light emitting diode, LED) laserilla (Injection laser diode, ILD) LED on halvempi, mutta toimii paremmin erilaisissa lämpötiloissa, ja käyttöikä on pidempi Laser on tehokkaampi ja mahdollistaa suuremmat datanopeudet paremman signaalin ansiosta 36

37 Fiber Cables (2) A comparison of semiconductor diodes and LEDs as light sources. 37

38 Frequency Utilization for Fiber Applications 38

39 39

40 Sähköjohto Data siirretään sähkön kanssa samassa verkossa pistokemodeemilla erotellaan data sähkövirrasta Edut olemassa oleva verkkorakenne Haitat: sähköverkossa on paljon kohinaa ja heijastuksia ja etenkin sähkövirtapiikkejä, jotka häiritsevät datasignaalia Käyttö lähinnä tilaajaliityntänä 40

41 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 41

42 Johtimettomat siirtotiet Signaali etenee ilmassa (tai muussa väliaineessa) antennien välityksellä Jako Suunnattu (directional) Suuntaamaton (omnidirectional) ympärisäteilevä Suunnatussa antennien oltava tarkasti toisiaan kohden Suuntaamattomassa kommunikoinnissa aallot etenevät kaikkiin suuntiin 42

43 Tärkeimmät etenemismekanismit 1. Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin (line-of-sight propagation) Aallon kaartumisen takia radiohorisontti on geometristä horisonttia kauempana Tärkein etenemismekanismi UHF-, SHF- ja EHF- alueilla (n. 30 MHz GHz) Yli 30 MHz taajuudet eivät heijastu ionosfääristä Kommunikointi satelliittien kanssa Kurssilla käsiteltävien tekniikoiden käyttämä etenemistapa 43

44 Tärkeimmät etenemismekanismit 2. Eteneminen ilmakehän heterogeenisuuksista tapahtuvan sironnan (scattering) avulla Taajuusalue on noin 0,3-10 GHz 44

45 Tärkeimmät etenemismekanismit 3. Eteneminen ionosfäärin kautta (sky wave propagation) Radioaalto voi heijastua ionosfäärin kautta alle 30 MHz:n taajuuksilla Heijastuminen johtuu aaltojen taittumisesta (refraction) Uudelleen heijastumalla maanpinnasta on ympäri maapallon eteneminen mahdollista 45

46 Tärkeimmät etenemismekanismit 4. Eteneminen maanpinta-aaltona (ground wave propagation) Radioaalto seuraa maan pintaa Vaimennus kasvaa nopeasti taajuuden kasvaessa, tämän vuoksi eteneminen rajoittuu muutaman MHz:n taajuuksille 46

47 Optinen- ja radio-näköyhteys Maan kaarevuus asettaa ehdottoman maksimin näköyhteydelle maan pinnalla kommunikoitaessa (horisontti) Optiselle näköyhteydelle, jossa antenni on korkeudella h, on maksimi näköyhteys d kilometreinä: 47

48 Johtimettomat siirtotiet Kolme perustaajuusaluetta: 30 MHz - 1 GHz - käytetään ympärisäteilevissä sovelluksissa (radioaallot) 1-40 GHz mikroaallot - käytetään erittäin tarkasti suunnatuissa antenneissa 300 GHz THz infrapuna-alue - käytetään esim. toimistoympäristöissä yhden huoneen sisällä point-to-point kommunikointiin 48

49 Antennas transmission antenna radiated into surrounding environment converted to electromagnetic energy by antenna radio frequency energy from transmitter reception antenna fed to receiver converted to radio frequency electrical energy electromagnetic energy impinging on antenna electrical conductors used to radiate or collect electromagnetic energy same antenna is often used for both purposes

50 Radiation Pattern power radiated in all directions does not perform equally well in all directions as seen in a radiation pattern diagram an isotropic antenna is a point in space that radiates power in all directions equally with a spherical radiation pattern

51 Antennit Erilaisia antennityyppejä Ympärisäteilevä Eri tavoin suuntaavat antennit Sektoriantennit Satelliittiantenni On myös hyvä muistaa, että antennien suuntakuviot ovat kolmiulotteisia 51

52 Antennit Ympärisäteilevä 52

53 Antennien suuntakuviot a) Yksinkertainen dipoliantenni b) Torviantenni 53

54 Antennit Suunta-antennit 54

55 Antennien suuntakuviot Suunta-antenni (Yagi) Ylhäältä Sivulta 55

56 Antennit Sektoriantennit 56

57 Antennien suuntakuviot Sektoriantenni 57

58 Antennit Lautasantennit 58

59 Antenna Gain measure of the directionality of an antenna power output in particular direction verses that produced by an isotropic antenna measured in decibels (db) results in loss in power in another direction effective area relates to physical size and shape

60 Antennivahvistus (antenna gain) Tehon ulostulo tiettyyn suuntaan verrattuna isotrooppisen antennin ulostuloon 3 db gain = 3 db:n vahvistus isotrooppiseen antenniin verrattuna kyseisessä suunnassa Antennin vahvistus ei siis tarkoita sitä, että se lähettäisi enemmän tehoa ulos kuin siihen saapuu (verkkokortilta tms. lähettimeltä) Antennin lähettämä teho kohdistetaan pienemmälle alueelle (ja on pois muista suunnista!) Jos antennin keila kavennetaan 5%:iin ympärisäteilevään verrattuna, on sen vahvistus 20-kertainen Lain mukaan antennista saa silloin lähteä kokonaistehoa vain 5 % maksimitehorajasta (esim. 2.4 GHz:n ISMkaistalla max. 100 mw / 20 eli 5 mw) 60

61 Johtimettomat siirtotiet Johtimettomien siirtoteiden jako Mikroaaltolinkit Suunnattu kommunikointi Satelliittilinkit Satelliittikommunikointi Radiotie Suuntaamaton kommunikointi Infrapuna Lyhyen matkan point-to-point 61

62 Mikroaaltolinkit Mikroaaltolinkeissä käytetään tarkasti suunnattuja lautasantenneja Antennit sijaitsevat riittävän korkealla, jotta näköyhteysvaatimus saavutettaisiin Maksimietäisyys d antennien välillä on: d = etäisyys [km] h = antennin korkeus [m] K = korjauskerroin 62

63 Mikroaaltolinkit Korjauskerrointa K tarvitaan, koska aallot taipuvat ilmassa ja etenevät näköyhteyttä pidemmälle K = 4/3 (yleisesti käytetty K:n arvo) Esim. Antennien korkeus 100 m => d = 82 km 63

64 Mikroaaltolinkit Mikroaaltolinkkejä käytetään: runkoverkot point-to-point linkit rakennusten välillä sekä äänelle että datalle Mikroaaltolinkkejä voidaan käyttää laajalla taajuusalueella (1-40 GHz) Mitä korkeampi taajuus sitä laajempi taajuuskaista ja suurempi siirtonopeus (lyhyempi etäisyys) 64

65 Mikroaaltolinkit Suurin häiriötekijä on signaalin vaimennus Vaimennus on etäisyyden ja aallonpituuden funktio: Vaimennus on etäisyyden neliön funktio, kun parikaapelilla ja koaksiaalilla vaimennus on exponentiaalinen etäisyyden suhteen => vahvistimet ja toistimet voidaan sijoittaa kauemmas ( km päähän) Sade ja taajuusalueiden päällekkäisyys muita häiriötekijöitä, heijastukset Taajuusalueiden käyttö onkin hyvin säänneltyä 4-6 GHz, 11 GHz, 22 GHz Mitä suurempi taajuus, sitä pienempi antenni 65

66 Microwave Bandwidth and Data Rates

67 Satelliittilinkit Satelliittilinkit ovat eräänlaisia mikroaaltolinkkejä maassa sijaitsevat lähettimet ja vastaanottimet linkitetty satelliittien kautta Satelliitilla kaksi taajuusaluetta: vastaanottaa signaalin uplink-kaistalla, vahvistaa ja ja lähettää eteenpäin downlinkillä Toiminta voi olla point-to-point broadcast 67

68 Satelliittien toimintatyypit 68

69 Satelliittien kiertoratatyypit Vanhimmat satelliitit paikallaan pysyviä eli ns. geostationaarisia (korkeudella km) GEO (Geostationary Earth Orbit) Uudemmat satelliitit voivat olla matalarata-satelliitteja (LEO, MEO (Low/Medium Earth Orbit)) Myös HEO (Highly Elliptical Orbit) satelliitteja on olemassa Samalla kaistalla toimivat satelliitit eivät saa olla liian lähellä toisiaan häiriöiden vuoksi 4 astetta 4/6 GHz kaistalla 3 astetta 12/14 GHz kaistalla => rajoittaa satelliittien maksimimäärää 69

70 Paras taajuusalue 1-10 GHz Satelliittilinkit alle 1 GHz luonnollisia häiriölähteitä yli 10 GHz vaimeneminen kasvaa rajusti Yleisesti käytössä 4/6 GHz kaista (täynnä) 11(12)/14 GHz kaista uutena, etuna pienemmät vastaanottolaitteet 19(20)/29(30) GHz seuraavana vuorossa (yhä suuremmat kaistanleveydet) Huomattava etäisyyden takia noin 0.25 sekunnin etenemisviive 70

71 Communication Satellites 71

72 Satelliittien kiertoratatyypit 72

73 Communication Satellites (2) The principal satellite bands. 73

74 Satelliittilinkit Satelliitteja käytetään: Televisiokanavien jakeluun broadcast-jakelu asemille broadcast-jakelu asiakkaille Puhelinliikenteeseen satelliittipuhelut alueilla joilla ei mahdollisuutta järkevästi maanpäälliseen verkkoon Yksityisiin tietoverkkoihin Erittäin vähäistä 74

75 )b()a( Low-Earth Orbit Satellites Iridium 75 (a) The Iridium satellites from six necklaces around the earth. (b) 1628 moving cells cover the earth.

76 Globalstar (a) Relaying in space. (b) Relaying on the ground. 76

77 Radiotie Radiotie eroaa mikroaalto- ja satelliittilinkeistä lähinnä aaltojen suuntaamattomuudessa Antennien ei tarvitse olla lautasantenneja Taajuusalueet 3 khz GHz radioaaltoja Tehokkaimmillaan radiotie on 30 MHz - 1 GHz alueella Aallot eivät vaimene niin herkästi 77

78 Radiotie Radiotietä käyttävät laitteet näköyhteydellä eli noin Vaimennus mikroaaltoja vastaavalla tavalla Suurempi aallonpituus tosin näkyy selkeästi pienempänä vaimenemisena Suurin häiriötekijä on monitie-eteneminen (heijastukset esteistä ja pinnoista aiheuttavat signaaleille useita etenemisreittejä) Muut häiriöt vastaavia kuin mikroaalloilla 78

79 Line of Sight Transmission Free space loss loss of signal with distance Atmospheric Absorption from water vapor and oxygen absorption Multipath multiple interfering signals from reflections Refraction bending signal away from receiver

80 Radioaaltojen ominaisuuksia Radioaaltojen etenemiseen vaikuttaa useita tekijöitä, esim.: Vaimeneminen Monitie-eteneminen Sironta Heijastuminen, taipuminen ja taittuminen Häipyminen Doppler-ilmiö 80

81 Vaimeneminen (attenuation/path loss) Signaalin tehon väheneminen Signaalin amplitudi (aallon korkeus) pienenee Johtimellisella siirtotiellä (kaapeli) lasku logaritmista ja voidaan ilmoittaa desibeleinä etäisyyden suhteen Johtimettomalla siirtotiellä on useampia tekijöitä Vaimeneminen vaihtelee riippuen taajuudesta ja käytetystä siirtotiestä Signaalin eri taajuuskomponentit vaimenevat eri tavalla, joten signaalin muoto vääristyy (korkeammilla taajuuksilla vaimeneminen on suurempaa kuin matalilla taajuuksilla) 81

82 Vaimeneminen Vastaanotettavan signaalin täytyy olla tarpeeksi voimakas jotta vastaanotin tunnistaa sen Signaalin pitää olla selkeästi voimakkaampi kuin kohinan Vaimenemisen johdosta signaalia tulee vahvistaa (vahvistimilla tai toistimilla) tietyin välimatkoin Korkeampia taajuuksia voidaan vahvistaa enemmän jotta vaimeneminen olisi kaikilla taajuuksilla yhtä voimakasta Liian voimakas signaali voi aiheuttaa vääristymiä vastaanottimessa Useat vastaanottimet eri etäisyyksillä voivat olla ongelmallisia 82

83 Vapaan tilan vaimeneminen Signaalin vaimeneminen ilmassa kun mitään esteitä ei ole. Edetessään signaali hajaantuu laajemmalle ja laajemmalle alueelle Energia pistettä kohden on pienempi. Suurin vaimenemisen aiheuttaja satelliittikommunikoinnissa Ilmoitetaan joko lähetetyn ja vastaanotetun tehon suhteena tai desibeleinä 83

84 Vapaan tilan vaimeneminen Mikro- ja radioaaltojen vapaan tilan vaimennus lasketaan esim. kaavalla Kaavassa d = etäisyys ja λ = aallonpituus (samassa mittayksikössä) Vapaan tilan vaimennus tarkoittaa suoraa näköyhteyttä (Line of Sight, LOS) 84

85 Vapaan tilan vaimeneminen 85

86 Vapaan tilan vaimeneminen Kaapelissa etenevään signaaliin verrattuna Vaimennus tapahtuu etäisyyden neliössä (vrt. logaritmisesti) Teho leviää laajemmalle alueelle Vaimennus on suoraan verrannollinen radioaallon taajuuteen Pienemmät taajuudet vaimenevat vähemmän kuin suuret signaali vääristyy etäisyyden kasvaessa 86

87 Vaimeneminen Atmospheric Absorption Vesihöyry Vaikutus vahvimmillaan 22 GHz:n alueella Alle 15 GHz:n vaikutus selvästi pienempää Happi Huippu 60 GHz:n alueella Alle 30 GHz:n vaikutus selvästi pienempää Vaihtuvat tekijät (vesi/lumisade, sumu) Aiheuttavat signaalien hajaantumista Matalammilla taajuuksilla vaikutus pienempi 87

88 Atmospheric Absorption 88

89 Esteiden vaikutus Heijastus (Reflection, R) Signaali osuu pintaan joka on suuri suhteessa signaalin aallonpituuteen Tulo- ja heijastuskulma ovat yhtä suuret. aallonpituus ja etenemisnopeus säilyvät Taipuminen (Diffraktio, D) Tapahtuu kun signaali osuu aallonpituuttaan suuremman kohteen reunaan Sironta (Scattering, S) Tapahtuu kun signaali osuu kohteeseen jonka kokoluokka on signaalin aallonpituus tai sitä pienempi. Esim epätasainen pinta. 89

90 90

91 Heijastuminen (Reflection) Radioaallot heijastuvat osuessaan esteeseen, joka on tasainen (suhteessa signaalin aallonpituuteen) Tulo- ja heijastuskulma ovat yhtä suuret Heijastuneilla aalloilla on myös sama aallonpituus ja etenemisnopeus kuin tulevilla aalloilla Fresnel Zone 91

92 Taipuminen (diffraction) Radioaallot taipuvat ja leviävät esteeseen osuessaan Taipumista tapahtuu erityisesti aaltoja huonosti läpäisevän ja tasaisen (suhteessa aallonpituuteen) esteen kohdalla Esim. kuva: aalto kohtaa esteen, jossa on kaksi reikää taipuminen + interferenssi: 92

93 Sironta (Scattering) Tapahtuu, kun radioaallot osuvat epätasaiseen esteeseen (epätasaisuus pienempi tai yhtä suuri kuin aallonpituus) Tarkoittaa sitä, että osa radioaallon energiasta synnyttää uusia radioaaltoja eri suuntiin Heikentää signaalia Sironnasta aiheutuvaa sirontakenttää voidaan myös käyttää hyväksi Esim. troposfäärisironta n. 500 km:n pituiset mikroaaltoyhteydet 93

94 Monitie-eteneminen 94

95 Monitie-eteneminen Monitie-etenemisen aiheuttamia ongelmia: Heijastuva signaali tulee perille väärään aikaan Signaalit menettävät osan energiastaan heijastuksen yhteydessä Heijastumat summautuvat toisiinsa ja vaikeuttavat signaalien tulkitsemista vastaanottopäässä 95

96 Interferenssi 96

97 Interferenssi Konstruktiivinen interferenssi: Destruktiivinen interferenssi: 97

98 Monitie-eteneminen Signaali saapuu kohteeseen useaa reittiä pitkin Koska signaali lähetetään useaan suuntaan voi sama signaali heijastumisen johdosta saapua vastaanottimelle useaa eri reittiä ja eri aikaan Erilaiset esteet aiheuttavat signaalin hajautumista Joskus ei ole edes suoraa reittiä vaan vahvin signaalikin tulee heijastuman kautta. Monitie-eteneminen aiheuttaa myös häiriötä signaalissa. 98

99 Monitie-eteneminen (Multipath Propagation) Aiheuttaa ongelmia ja virheitä tiedonsiirrossa Virheet johtuvat symbolien (pulssien) välisestä keskinäisvaikutuksesta (Intersymbol interference, ISI) Aiheuttaa vastaanotetun signaalin vääristymistä Signaali leviää ja summautuu muihin signaaleihin sekä saman signaalin heijastuksiin Vaikeuttaa vastaanottajan tehtävää tulkita signaalista oikein sen eri elementit virheitä Eri tekniikat ovat eri tavalla herkkiä monitie-etenemisen aiheuttamille ongelmille, esim. GSM-tekniikassa monitie-eteneminen joudutaan hoitamaan viiveitä käyttämällä WLAN (802.11g) käyttää OFDM-modulaatiota, joka ei juurikaan häiriinny monitie-etenemisestä WLANin tuleva (802.11n) versio tulee käyttämään monitieetenemistä hyödykseen 99

100 Monitie-eteneminen Muistuttaa optisissa kuiduissa tapahtuvaa pulssin leviämistä eli dispersiota Signaali etenee heijastuen kuidun rakenteissa ja valonsäteiden erilaiset heijastuskulmat muuttavat kokonaismatkaa Radioliikenteessä tilanne on monimutkaisempi Optiseen kuituun verrattuna radiosignaaleilla on huomattavasti enemmän mahdollisia kulkureittejä 100

101 Monitie-eteneminen Lähetetään lyhyitä ja teräviä pulsseja Siirtotiellä pulssi etenee eri teitä Vastaanottaja näkee suoraan saapuneen pulssin lisäksi heijastuneita pulsseja 101

102 Multipath Interference

103 Radiotie Eniten käytetty johtimeton siirtotie nykypäivän tietoliikenteessä (käytetään mm. seuraavissa): Matkapuhelinjärjestelmät Bluetooth (ja muut lyhyen kantaman radiotekniikat) Radio- / TV-lähetykset Langattomat lähiverkot 103

104 Politics of the Electromagnetic Spectrum The ISM bands in the United States. 104

105 Characteristics of selected wireless link standards n Data rate (Mbps) a,g b a,g point-to-point (WiMAX) UMTS/WCDMA-HSPDA, CDMA2000-1xEVDO UMTS/WCDMA, CDMA2000 3G data 3G cellular enhanced.056 IS-95, CDMA, GSM 2G 105 Indoor 10-30m Outdoor m Mid-range outdoor Long-range outdoor 200m 4 Km 5Km 20 Km

106 Infrapuna Käytetään infrapuna-alueella olevaa valoa signaalin siirtoon Lähettimen ja vastaanottimen oltava näköyhteydellä Infrapuna-aallot eivät läpäise esteitä (johtuen pienestä aallonpituudesta) Ei siis tietoturvaongelmia Käyttö: esim. kaukosäätimet ja pienimuotoinen datan siirto (esim. PC <-> matkapuhelin) 106

107 107

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2 Johtimettomat siirtotiet Signaali

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Satakunnan ammattikorkeakoulu Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka 2008 2 TIIVISTELMÄ PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Halminen

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

WLAN järjestelmän suunnittelu

WLAN järjestelmän suunnittelu 1 (7) WLAN järjestelmän suunnittelu WLAN on langaton 2.4 GHz taajuus-alueella toimiva radiojärjestelmä, ja sen suunnittelussa on hyvä tietää ja ottaa huomioon seuraavat asiat: 1) Lähetysteho ilmaistaan

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Ensimmäinen välikoe Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Tentissä hyväksytyn arvosanan raja on 15/30 pistettä Vastaavasti molemmista välikokeista on saatava vähintään 15/30 pistettä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja

Lisätiedot

WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin

WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin WMS450/470 3 Johdanto Tämän oppaan kaaviot helpottavat monikanavaisen langattoman järjestelmän

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Siirtojohdot, Transmission Lines Luento, vrt. laboratoriotyö nr. 3. Siirtojohdon käsite Esim. antenni- tai muu koaksiaalikaapeli, ATK-verkko Aaltojen

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit

Lisätiedot

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat Laboratoriotyö A: Johtotutkatyö Esiselostus Päiväys: Ryhmän nro: Nimet: 1. 2. 3. Tutustu huolellisesti Lauri Halmeen kirjan Johtotransmissio ja sähkömagneettinen

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C OPTISET KUIDUT KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C SISÄLLYS SISÄLLYS...2 1 Johdanto...1 2 Valon taittuminen...1 3 Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne...2

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön nimi: CWDM-migraatio SimuNetiin Joonas Hasu TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Radioaaltojen perusteoriaa Eroja langattomien ja langallisten järjestelmien välillä Radioaallot sähkömagneettisen spektrin osana Radiotaajuuksien käytön säätely Radiotaajuusalueiden

Lisätiedot

17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin. 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm 20 mm 0,027 Kg

17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin. 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm 20 mm 0,027 Kg 17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin 17.1 TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin Asennetaan antennijohtoon 75 Ohm 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin. 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm 20 mm 0,027 Kg

17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin. 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm 20 mm 0,027 Kg 17. Viestintä TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin 17.1 TV/radio-liitin kulma valkoinen 1 uros- ja 1 naarasliitin Asennetaan antennijohtoon 75 Ohm 720571 IP-pakkaus 5 120 mm 80 mm

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF

Lisätiedot

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OY AB Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023 Digitan tv- ja radiolähetysten 1 (9) Vadbäck Hans

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Lyhyen kantaman radiolähettimien soveltuvuus sähkökäyttöjen kunnonvalvonnan ja etädiagnostiikan tiedonsiirtotarpeisiin Diplomityön aihe on hyväksytty

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

Nico Aaltonen 3G antennimittauksia. Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

Nico Aaltonen 3G antennimittauksia. Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 Nico Aaltonen 3G antennimittauksia Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 3G- Antennimittauksia Aaltonen, Nico Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Syyskuu 2015 Ohjaaja: Aromaa, Juha

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa Antennit Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja. Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen. Antenneja tarvitaan lahes

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat Kurssin perustiedot ELEC-C7 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos siirto 5.. & 7..6» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Matti Ukkonen. Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Matti Ukkonen. Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu NOPEAT KAAPELOINNIT (1-1010 Gbit) Matti Ukkonen Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA 1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä

Lisätiedot

LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) 100 Ohm +/- 15% 1-100 MHz. 4 parikierrettä kierrettynä Johdin Kiinteä kupari AWG 24

LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) 100 Ohm +/- 15% 1-100 MHz. 4 parikierrettä kierrettynä Johdin Kiinteä kupari AWG 24 Kaapelit LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) Suojaamaton (UTP, U-UTP) datakaapeli sisätilojen tietoverkkoihin. Kaapelissa on vihreä halogeeniton kuori, johon on painettu metrimerkinnät.

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 8 Tavoitteet Sähkömagneettiset aallot Sähkömagneettisten aaltojen energia ja liikemäärä Seisovat sähkömagneettiset aallot

Lisätiedot

SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA

SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Simo Mikkonen Kadettikurssi 99 Maasotalinja Maaliskuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.

-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. 1 -Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Keskustelua ryhmissä: Mieti Oulun seudulla toimivia

Lisätiedot

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Taneli Lepistö Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Tekniikka Tietotekniikan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot