OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen ja TP05S, ryhmä C
|
|
- Jaana Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPTISET KUIDUT KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen ja TP05S, ryhmä C
2 SISÄLLYS SISÄLLYS Johdanto Valon taittuminen Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne Kuitutyypit Dispersio Tiedon kulku...4 LÄHTEET...5
3 1 1 Johdanto Optinen tiedonsiirto on signaalin siirtämistä valon muodossa optista kuitua pitkin. Lähettäjä muuntaa signaalin valonmuotoon ja vastaanottaja muuntaa valon takaisin sähköiseen muotoon. Optista kuitua käyttäen on päästy huomattavasti suurempiin tiedonsiirtonopeuksiin ja optista tarkkuutta hyväksikäyttäen tiedonsiirrossa tapahtuu vain vähän tiedonsiirtovirheitä. Optinen kuitu on hyvää vauhtia korvaamassa perinteiset kuparista tehdyt parikaapelit tiedonsiirtoverkoissa. 2 Valon taittuminen Optiset kuidut koostuvat ytimestä ja vaipasta. Sekä ydin ja vaippa ovat tehty kvartsilasista ja ytimeen on lisätty hieman epäpuhtauksia, jotta sillä olisi suurempi taitekerroin. Taitekerroin on olennainen asia valokuiduissa. Valon etenemisnopeus väliaineessa on kääntäen verrannollinen taitekertoimen reaaliosaan. Taitekertoimen imaginääriosa kertoo miten valo absorboituu eli muuttuu lämmöksi aineessa. Kuva 1. Snellin lain skematiikka Snellin laki kuvaa valon taittumista kahden aineen rajapinnalla. Matemaattinen esitys taittumislaille on: missä, α on tulokulma (Aineesta A, aineeseen B). β on taitekulma. n AB aineiden A ja B rajapinnan taitesuhde. Snellin lain perusteella voidaan laskea oikea taitekerroin optiselle kuidulle. Taitekertoimen määrittäminen on tärkeää, jotta saavutetaan hyvä tiedonsiirtokapasiteetti. Kuidulla pitää olla mahdollisimman vähän vaimennusta.
4 2 3 Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne Optinen kuitu valmistetaan kvartsista n. 1 m:n pituista ja mm paksua sauvaa venyttämällä. Lasisauvan lämpötila on huomattavan korkea (yli 2000 ºC), jotta metrin mittaisesta lasisauvasta saataisiin 250 km valokuitua. Lyhyillä siirtomatkoilla voidaan käyttää muovisia kuituja, joissa on paljon suurempi vaimennus. Vaipan halkaisija on yleensä 125 mikrometriä ja ytimen 3-50 mikrometriä. Itse lasikuitu on arka mekaaniselle rasitukselle, joten vaipan ympärillä on muovipäällyste, joka suojaa kuitua. Vieressä on kuva yksimuoto kuidun rakenteesta. Kuidun valmistuksen reaktioyhtälö onkin muotoa: SiCl 4 + O 2 SiO Cl 2 Sähköisesti tarkasteltuna lasi on eriste. Tästä johtuen kuidut ovat lähes immuuneja elektromagneettisille häiriöille. Kuidut eivät myöskään säteile ulospäin eikä näin aiheuta ylikuulumista. Myöskään maadoitusongelmia ei ole, koska galvaanista yhteyttä ei tarvita. Kuitu on myös tunteeton sähköverkon ylijännitteille ja salamaniskuille. Optiset järjestelmät sopivat siis hyvin esimerkiksi teollisuusympäristöihin. Lasin tärkein komponentti on niin sanottu lasinmuodostaja. Lasin muodostaja on yleensä oksidi (hapen ja jonkin alkuaineen yhdiste), jossa on voimakkaasti Kuva 2. Yksimuotokuidun rakenne sitoutunut rakenneyksikkö. Rakenneyksikkö voi olla säännöllinen tai epäsäännöllinen ja erilaisia lasityyppejä on satoja. Tavallisimmat lasityypit ovat silikaatteja (piin ja hapen yhdiste), mutta myös B 2 O 3, P 2 O, GeO 2 muodostavat laseja. Tavallinen käyttölasi on soodakalkkilasia. Lasin ominaisuuksia voidaankin muuttaa sopivilla lisäaineilla riippuen siitä mitä materiaalilta halutaan, esim. lyijyoksidia lisäämällä saadaan raskasta lasia, jolla on alhainen sulamispiste ja suuri taitekerroin. Tietoliikenteessä käytettävien lasien toiminta perustuu valon kokonaisheijastumiseen. Kokonaisheijastuminen on ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti saapuessaan aalto-opillisesti harvemman aineen rajapintaan, esim. näkyvä valo voi kokonaisheijastua saapuessaan lasista ilmaan mutta ei koskaan päinvastoin. Optiset kuidut koostuvatkin lasisesta kuitusydämestä, joka on pinnoitettu pienemmän taitekertoimen omaavalla lasilla. Koko lasikuitu suojataankin vielä yleensä muovipinnoitteella (Kuva 2). Kuitukaapelin lisäksi tarvitaankin valolähetin (LED tai laser) ja valovastaanotin (valodetektori).
5 3 Kuituoptiikan lasin on oltava erittäin puhdasta lasia, sillä epäpuhtaudet absorboivat valoa ja aiheuttavat ei-toivottua vaimennusta. Ytimen taitekerrointa voidaan nostaa lisäämällä ytimeen pieniä määriä germaniumia ja kuorikerrokseen pieni määrä fluoria taitekertoimen alentamiseksi. 4 Kuitutyypit 5 Dispersio Kuidut jaotellaan eri tyyppeihin taiteprofiilin ja valon etenemistavan perustella. Valon etenemisen kannalta on havainnollista esitellä kolme eri kuitutyyppiä: - askeltaitekertoiminen monikuitu eli askelkuitu - asteittaistaitekertoiminen monikuitu eli asteittaiskuitu - yksimuotokuitu. Nykyään ei käytännössä käytetä askelkuituja. Niissä valo heijastuu suoraan verrannollisena tulokulmaan, koska ytimen halkaisija on huomattavasti suurempi kuin käytetyn valon aallonpituus. Valon aallonpituudesta riippuen valo etenee kuidussa eri kulmissa heijastellen. Eri taajuuksilla valolla on eri matka kuljettavana joten pulssi levenee edetessään ja syntyy muotodispersiota (yksimuotokuidussa muotodispersiota ei ole). Muotodispersio tarkoittaa nimenomaan sitä, että eri valon säteet kulkevat eri reittiä kulkuaika vaihtelee pulssi levenee. Alla oleva kuva kuvaa syöttösignaalia (input) ja tulon signaalia (output). Kuva 3. Dispersion periaate Dispersio voidaan myös laskea. Muotodispersion matemaattinen esitys on seuraava: missä, Δt on kulkuaikaero. L on kuidun pituus.
6 4 n 1 on kuidun ytimen taitekerroin. n 2 on vaipan taitekerroin. c valon nopeus ilmassa. 6 Tiedon kulku Valolähetin lähettää valon valovälähdyksinä, koska puolijohdelaserin valo moduloidaan värähtelemään informaation tahdissa. Valosignaali kulkee koko matkan ydinkerroksessa. Törmätessään ulkokerrokseen valo heijastuu kokonaan takaisin ydinkerrokseen. Näin valo ei koskaan pääse karkaamaan ulos kuidusta. Valo heijastuu kuidussa matkalla kohteeseensa useita kertoja. Valosignaalin saavuttua kohteeseen valodetektori muuttaa valon uudelleen sähköisiksi signaaleiksi.
7 5 LÄHTEET 1. Antila, A-M., Karppinen, M., Leskelä, M., Mölsä, H. & Pohjakallio, M.: Lasi ja optiset kuidut. Tekniikan kemia, Anttalainen, Tarmo.: Distortion. Introduction To Telecommunications Network Engineering, Artech House, Peltonen, H., Perkkiö, J. & Vierinen, K.: Kaavakokoelma, osa 2. Insinöörin (AMK) fysiikka, osa 2, Lahden Teho-Opetus, Snellin laki. (WWW-dokumentti.). Wikipedia. < Luettu:
Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotTeoreettisia perusteita I
Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
Lisätiedot3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu
3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan
LisätiedotKuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).
P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotValo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Valo-oia Haarto & Karhue Valo sähkömageettisia aaltoia Sähkömageettiste aaltoje teoria erustuu Maxwelli yhtälöihi S S E da 0 B da Q (Gaussi laki) 0 (Gaussi laki magetismissa) dφb E ds dt (Faraday laki)
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
LisätiedotTapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT
Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT OPTISET LIITYNTÄVERKOT Tapio Härkönen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:
LisätiedotOPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA
OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA Juuso Raatikainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sähkötekniikka koulutusohjelma Talotekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotValokuitutarvikkeet 2013
Valokuitutarvikkeet 2013 www.optinen.fi Valokuitutarvikkeet 2013 Optinen Oy tarjoaa laadukkaat aktiivi- ja passiivikomponentit valokuituverkkoihin ja palvelee tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa.
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotVALTAMERIEN OPTISET KAAPELIVERKOT
Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2014 Roman Osatsi VALTAMERIEN OPTISET KAAPELIVERKOT OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 8 Tavoitteet Sähkömagneettiset aallot Sähkömagneettisten aaltojen energia ja liikemäärä Seisovat sähkömagneettiset aallot
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT. Ville Juntunen T E K I J Ä :
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT T E K I J Ä : Ville Juntunen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen
Lisätiedot5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5
5. Optiikka Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, 16.2. 2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman 1 5. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Peilit ja linssit 3. Perussuureita 4. Kuvausvirheet 5. Aalto-optiikka
LisätiedotSPA-ZC 17. Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17. Käyttöohje ja tekninen selostus. Tx SC Rx BB BM MB MM SPA / RS 485 POWER SLAVE 1 MASTER 0 RS 951 014
Väyläliitäntämoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus 1 2 3 4 5 6 7 8 O N SPA / RS 485 SPA 1100000 RS 485 0011110 SLAVE 1 MASTER 0 Tx SC Rx 2 5 Uaux 80...265 V ~ 18...80 V RS 951 014 Ser. No L N PE 1 2
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotScanned by CamScanner
Scanned by CamScanner ELEC-C414 Kenttäteoria ESIMERKKIRATKAISUT 2. välikoe: 13.12.216 4. (a) Ominaisimpedanssi (merkitään Z ) on siirtojohdon ominaisuus. Se on siis eri asia kuin tasoaaltojen yhteydessä
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
Lisätiedot25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto
5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotVALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA
VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA 1 Johdanto 1.1 Valon nopeus ja taitekerroin Maxwellin yhtälöiden avulla voidaan johtaa aaltoyhtälö sähkömagneettisen säteilyn (esimerkiksi valon) etenemiselle väliaineessa.
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
LisätiedotKenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen
Kenttäteoria Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Tämän viikon sisältöä Todellinen aalto vai tasoaalto Desibelit Esitehtävä Kohtisuora heijastus metalliseinästä Kohtisuora heijastus ja läpäisy
LisätiedotVALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA
VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA Orimattila - Myrskylä - Lapinjärvi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2014 Juuso Ojala Lahden
LisätiedotOPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS
Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Joni Vikatmaa OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät
LisätiedotSiirtolinjat - Sisältö
Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)
LisätiedotTyö 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1
Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012
Lisätiedotvalokuituratkaisut TAKUULLA VALOKUITU TYÖKALUTON JÄRJESTELMÄ APS-Lan SCSFO Ominaisuudet ja hyödyt
ja työkalut APS:n Opternan pikaliittimet on suunniteltu nopeaan paikan päällä tehtävään asennukseen. Ne tunnetaan myös nimellä valmiiksi hiotut NPC-liittimet (NPC = No Polish Connector). Voimaa tai erikoishiontatekniikkaa
Lisätiedot(AMK) Opinnäytetyö. Elektroniikka. Tietoliikennejärjestelmät. Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT
Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT ii OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotYOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron
9 10. YOUNGIN KOE Interferenssin perusteella voidaan todeta, onko jollakin ilmiöllä aaltoluonne. Historiallisesti ajatellen Youngin (ja myös Fresnelin) kokeet 1800-luvun alussa olivat hyvin merkittäviä.
LisätiedotAlmir Grbic OPTISEN TESTIVERKON SUUNNITTELU
Almir Grbic OPTISEN TESTIVERKON SUUNNITTELU Tekniikka ja liikenne 2010 2 ALKUSANAT Tein opinnäytetyöni Vaasan ammattikorkeakoulun tietotekniikan osastolla Vaasan Technobotnialle. Työn aiheena oli optisen
LisätiedotEMC Suojan epäjatkuvuudet
EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,
LisätiedotSÄHKÖISEN JA OPTISEN SIGNAALIN KÄYTTÖ SAMALLA PIIRILEVYLLÄ
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, DIPLOMITYÖ Sähkötekniikan osasto 16.5.2005 SÄHKÖISEN JA OPTISEN SIGNAALIN KÄYTTÖ SAMALLA PIIRILEVYLLÄ Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osaston osastoneuvostossa
LisätiedotKuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde
FOM, FOS-850, FOS-1300, FOS-850/1300 Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde Ohjevihko Johdanto Kuituoptinen tehomittari (Fiber Optic Power Meter, FOM) mittaa optista tehoa kuituoptisissa johtimissa.
LisätiedotKIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT
KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT Joonas Suhonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähköisen talotekniikan suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotReititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei
LisätiedotJarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011. Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla
Jarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011 Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla Sisältö Laser Ultralyhyet pulssit Laserit Joensuussa Laserablaatio Toiminnalliset
LisätiedotTyö 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1
Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012
LisätiedotMaxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t.
Osa 2: OPTIIKKAA 33. Valo ja sen eteneminen 33.1 Aallot ja säteet Kirjan luvussa 32 (kurssi fysp105) opitaan, että sähkömagneettista kenttää kuvaavilla Maxwellin yhtälöillä on aaltoratkaisuja. sim. tyhjiössä
LisätiedotLasse Varimo. Rakenteiden mittaus optisella kuitutekniikalla
Lasse Varimo Rakenteiden mittaus optisella kuitutekniikalla Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Rakennustekniikan koulutusohjelma 21.3.2007 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotFy3, Aallot. Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin.
Fy3, Aallot Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin. 1. Mekaaninen aaltoliike Eri liiketyyppejä ovat esimerkiksi
LisätiedotNexans seuraa kotiin saakka
www.nexans.fi Kuitua kotiin kaivataan Nexans seuraa kotiin saakka Viime vuosina Nexans on ollut mukana rakentamassa infrastruktuuria uusia tiedonsiirtoväyliä varten mm. kaupunkiverkkojen muodossa. Nyt
LisätiedotParikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat
Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen
LisätiedotKenttävalokaapelit ja tarvikkeet
Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet Kaapelit suomalaisiin olosuhteisiin Nestor Cables kehittää, valmistaa ja myy kevyitä ja kestäviä optisia kaapeleita turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin sekä erilaisiin
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisuja
Kertaustehtävien ratkaisuja. c) Jaksonaika on 300 s T = = 0,50 s, f = = 600 T 0,50 s =,0 Hz.. b) Lasketaan ensin jousivakion suuruus ja sitten värähdysaika. k = - mg,0 kg 9,8 m/ s = = 98, N/ m x 0,0 m
LisätiedotPietsoelementtien sovelluksia
Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
Lisätiedot1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ
25B INTERFEROMETRI 1 Johdanto 1.1 Michelsonin interferometri Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate. Michelsoninn interferometrin periaate on esitetty kuvassa 1. Laitteisto koostuu laserista, puoliläpäisevästää
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
LisätiedotOptical Time Domain Reflectometers
Agilent Technologies Optical Time Domain Reflectometers Taskuopas Agilent Technologies Ilmoitukset Tämän oppaan tekijänoikeus kuuluu Agilent Technologies GmbH:lle. Kaikki oikeudet pidätetään. Kaikenlainen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotEsimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:
173 ------------------------------------------------Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50: Kaarevuussäteet R1 3 cm ja R. Systeemimatriisi on M R T R1,
LisätiedotGeometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste
Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen
LisätiedotValokuituverkkojen dokumentoinnin kehittäminen
Timo Koskinen Valokuituverkkojen dokumentoinnin kehittäminen Valokuidun ominaisuudet, GPS, Kaapelihakulaite Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö Päivämäärä
LisätiedotVALOKUITUTUOTTEET. APC- ja UPC-hionta Yksi- ja monimuoto FttH ja FttX. Orbis Oy - Valokuitutuotteet 2015 1
VALOKUITUTUOTTEET APC- ja UPC-hionta Yksi- ja monimuoto FttH ja FttX Orbis Oy - Valokuitutuotteet 2015 1 Päätepaneelit Valokuituverkko jaetaan kiinteistöjakamosta huoneisto- ja kerrosjakamoihin päätepanee
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotValokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko
27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot
LisätiedotInterferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun
Luku 35 Interferenssi PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Interferenssi-ilmiö tapahtuu, kun kaksi aaltoa yhdistyy
LisätiedotCAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä
koaksiaalikaapelit Italiana Conduttori Srl on valmistanut koaksiaalikaapeleita CAVEL tuotemerkillä vuodesta 1968 alkaen. Näiden vuosien aikana yritys on jatkuvasti kasvanut. CAVEL on tunnettu ja saanut
LisätiedotETD Valokuitutarvikkeet
ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen
Lisätiedot23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen
3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotHarjoitustehtävien vastaukset
Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,
LisätiedotETD Valokuitutarvikkeet
ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen
LisätiedotSiirtotiet (Siirtomedia)
CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka TIETOLIIKENNETEKNIIKKA OPINNÄYTETYÖ CWDM-JÄRJESTELMIEN VERTAILU
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka TIETOLIIKENNETEKNIIKKA OPINNÄYTETYÖ CWDM-JÄRJESTELMIEN VERTAILU Työn tekijä: Matti Paavola Työn ohjaaja: Ville Jääskeläinen Työn ohjaaja: Juha Polojärvi Työ hyväksytty:..
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
Lisätiedotoppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO
,/ VALO-OPPI oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO kurssi FY1 tehnyt Markus Hagmal1 Jätetty syyskuun 28. päivä 1999 Tarkastaja Jari Pyy LYHENNELMÄ Tutkielma käsittelee optiikkaa eli valo-oppia Lukiessasi tätä
LisätiedotHILA JA PRISMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn teoriaa
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt. Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut hilaan ja prismaan, joiden avulla valo voidaan hajottaa eri väreiksi eli eri aallonpituuksiksi.
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka OPINNÄYTETYÖ UUDEN SUKUPOLVEN OPTISET SIIRTOVERKOT
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka OPINNÄYTETYÖ UUDEN SUKUPOLVEN OPTISET SIIRTOVERKOT Työn tekijä: Jukka Samonen Työn ohjaaja: Timo Kasurinen Työn ohjaaja: Timo Kasurinen Työ hyväksytty:..
LisätiedotRataverkon kunnon ja liikkuvan kaluston akustinen valvonta kuituoptiikan avulla
Rataverkon kunnon ja liikkuvan kaluston akustinen valvonta kuituoptiikan avulla Lassi Matikainen Matias Tuohino 23.1.2018 Esityksen sisältö 1. Aiheesta tehdyn diplomityön esittely 2. Kuituoptisten sensoreiden
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotHEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN
S-08-0 OPTIIKKA /6 HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN Laboratoriotyö S-08-0 OPTIIKKA /6 Sisällysluettelo Teoria... 3 Työ suoritus... 4. Kokoaisheijastus... 4. Brewsteri kulma... 5 3 Mittauspöytäkirja... 6 S-08-0
LisätiedotDiplomi-insinöörin tutkintoa varten tarkastettavaksi jätetty diplomityö
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillisen fysiikan koulutusohjelma Esa Hyytiä Optimaalinen reititys ja aallonpituuksien jako täysoptisessa WDM-järjestelmässä Diplomi-insinöörin
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotOpetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto MIKES TKK Mittaustekniikka Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit 20.3.2006 Maija Ojanen, 57898F maija.ojanen@tkk.fi Mittaustekniikan erikoistyö
LisätiedotS-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 6 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.
S-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 6 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI-malli OSI-mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: Kuparikaapeli, valokuitu, ilmatie
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Optiikka Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 5. Optiikka Geometrinen optiikka Peilit ja linssit Perussuureita Kuvausvirheet Aalto-optiikka Optiikan suunnittelu 5.1 Geometrinen optiikka Klassinen
Lisätiedot11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI
47 11 INTERFEROMETRIA Edellisessä kappaleessa tarkastelimme interferenssiä. Instrumentti, joka on suunniteltu interferenssikuvion muodostamiseen ja sen tutkimiseen (mittaamiseen) on ns. interferometri.
Lisätiedot