OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen ja TP05S, ryhmä C

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C"

Transkriptio

1 OPTISET KUIDUT KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen ja TP05S, ryhmä C

2 SISÄLLYS SISÄLLYS Johdanto Valon taittuminen Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne Kuitutyypit Dispersio Tiedon kulku...4 LÄHTEET...5

3 1 1 Johdanto Optinen tiedonsiirto on signaalin siirtämistä valon muodossa optista kuitua pitkin. Lähettäjä muuntaa signaalin valonmuotoon ja vastaanottaja muuntaa valon takaisin sähköiseen muotoon. Optista kuitua käyttäen on päästy huomattavasti suurempiin tiedonsiirtonopeuksiin ja optista tarkkuutta hyväksikäyttäen tiedonsiirrossa tapahtuu vain vähän tiedonsiirtovirheitä. Optinen kuitu on hyvää vauhtia korvaamassa perinteiset kuparista tehdyt parikaapelit tiedonsiirtoverkoissa. 2 Valon taittuminen Optiset kuidut koostuvat ytimestä ja vaipasta. Sekä ydin ja vaippa ovat tehty kvartsilasista ja ytimeen on lisätty hieman epäpuhtauksia, jotta sillä olisi suurempi taitekerroin. Taitekerroin on olennainen asia valokuiduissa. Valon etenemisnopeus väliaineessa on kääntäen verrannollinen taitekertoimen reaaliosaan. Taitekertoimen imaginääriosa kertoo miten valo absorboituu eli muuttuu lämmöksi aineessa. Kuva 1. Snellin lain skematiikka Snellin laki kuvaa valon taittumista kahden aineen rajapinnalla. Matemaattinen esitys taittumislaille on: missä, α on tulokulma (Aineesta A, aineeseen B). β on taitekulma. n AB aineiden A ja B rajapinnan taitesuhde. Snellin lain perusteella voidaan laskea oikea taitekerroin optiselle kuidulle. Taitekertoimen määrittäminen on tärkeää, jotta saavutetaan hyvä tiedonsiirtokapasiteetti. Kuidulla pitää olla mahdollisimman vähän vaimennusta.

4 2 3 Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne Optinen kuitu valmistetaan kvartsista n. 1 m:n pituista ja mm paksua sauvaa venyttämällä. Lasisauvan lämpötila on huomattavan korkea (yli 2000 ºC), jotta metrin mittaisesta lasisauvasta saataisiin 250 km valokuitua. Lyhyillä siirtomatkoilla voidaan käyttää muovisia kuituja, joissa on paljon suurempi vaimennus. Vaipan halkaisija on yleensä 125 mikrometriä ja ytimen 3-50 mikrometriä. Itse lasikuitu on arka mekaaniselle rasitukselle, joten vaipan ympärillä on muovipäällyste, joka suojaa kuitua. Vieressä on kuva yksimuoto kuidun rakenteesta. Kuidun valmistuksen reaktioyhtälö onkin muotoa: SiCl 4 + O 2 SiO Cl 2 Sähköisesti tarkasteltuna lasi on eriste. Tästä johtuen kuidut ovat lähes immuuneja elektromagneettisille häiriöille. Kuidut eivät myöskään säteile ulospäin eikä näin aiheuta ylikuulumista. Myöskään maadoitusongelmia ei ole, koska galvaanista yhteyttä ei tarvita. Kuitu on myös tunteeton sähköverkon ylijännitteille ja salamaniskuille. Optiset järjestelmät sopivat siis hyvin esimerkiksi teollisuusympäristöihin. Lasin tärkein komponentti on niin sanottu lasinmuodostaja. Lasin muodostaja on yleensä oksidi (hapen ja jonkin alkuaineen yhdiste), jossa on voimakkaasti Kuva 2. Yksimuotokuidun rakenne sitoutunut rakenneyksikkö. Rakenneyksikkö voi olla säännöllinen tai epäsäännöllinen ja erilaisia lasityyppejä on satoja. Tavallisimmat lasityypit ovat silikaatteja (piin ja hapen yhdiste), mutta myös B 2 O 3, P 2 O, GeO 2 muodostavat laseja. Tavallinen käyttölasi on soodakalkkilasia. Lasin ominaisuuksia voidaankin muuttaa sopivilla lisäaineilla riippuen siitä mitä materiaalilta halutaan, esim. lyijyoksidia lisäämällä saadaan raskasta lasia, jolla on alhainen sulamispiste ja suuri taitekerroin. Tietoliikenteessä käytettävien lasien toiminta perustuu valon kokonaisheijastumiseen. Kokonaisheijastuminen on ilmiö, jossa aaltoliike heijastuu täydellisesti saapuessaan aalto-opillisesti harvemman aineen rajapintaan, esim. näkyvä valo voi kokonaisheijastua saapuessaan lasista ilmaan mutta ei koskaan päinvastoin. Optiset kuidut koostuvatkin lasisesta kuitusydämestä, joka on pinnoitettu pienemmän taitekertoimen omaavalla lasilla. Koko lasikuitu suojataankin vielä yleensä muovipinnoitteella (Kuva 2). Kuitukaapelin lisäksi tarvitaankin valolähetin (LED tai laser) ja valovastaanotin (valodetektori).

5 3 Kuituoptiikan lasin on oltava erittäin puhdasta lasia, sillä epäpuhtaudet absorboivat valoa ja aiheuttavat ei-toivottua vaimennusta. Ytimen taitekerrointa voidaan nostaa lisäämällä ytimeen pieniä määriä germaniumia ja kuorikerrokseen pieni määrä fluoria taitekertoimen alentamiseksi. 4 Kuitutyypit 5 Dispersio Kuidut jaotellaan eri tyyppeihin taiteprofiilin ja valon etenemistavan perustella. Valon etenemisen kannalta on havainnollista esitellä kolme eri kuitutyyppiä: - askeltaitekertoiminen monikuitu eli askelkuitu - asteittaistaitekertoiminen monikuitu eli asteittaiskuitu - yksimuotokuitu. Nykyään ei käytännössä käytetä askelkuituja. Niissä valo heijastuu suoraan verrannollisena tulokulmaan, koska ytimen halkaisija on huomattavasti suurempi kuin käytetyn valon aallonpituus. Valon aallonpituudesta riippuen valo etenee kuidussa eri kulmissa heijastellen. Eri taajuuksilla valolla on eri matka kuljettavana joten pulssi levenee edetessään ja syntyy muotodispersiota (yksimuotokuidussa muotodispersiota ei ole). Muotodispersio tarkoittaa nimenomaan sitä, että eri valon säteet kulkevat eri reittiä kulkuaika vaihtelee pulssi levenee. Alla oleva kuva kuvaa syöttösignaalia (input) ja tulon signaalia (output). Kuva 3. Dispersion periaate Dispersio voidaan myös laskea. Muotodispersion matemaattinen esitys on seuraava: missä, Δt on kulkuaikaero. L on kuidun pituus.

6 4 n 1 on kuidun ytimen taitekerroin. n 2 on vaipan taitekerroin. c valon nopeus ilmassa. 6 Tiedon kulku Valolähetin lähettää valon valovälähdyksinä, koska puolijohdelaserin valo moduloidaan värähtelemään informaation tahdissa. Valosignaali kulkee koko matkan ydinkerroksessa. Törmätessään ulkokerrokseen valo heijastuu kokonaan takaisin ydinkerrokseen. Näin valo ei koskaan pääse karkaamaan ulos kuidusta. Valo heijastuu kuidussa matkalla kohteeseensa useita kertoja. Valosignaalin saavuttua kohteeseen valodetektori muuttaa valon uudelleen sähköisiksi signaaleiksi.

7 5 LÄHTEET 1. Antila, A-M., Karppinen, M., Leskelä, M., Mölsä, H. & Pohjakallio, M.: Lasi ja optiset kuidut. Tekniikan kemia, Anttalainen, Tarmo.: Distortion. Introduction To Telecommunications Network Engineering, Artech House, Peltonen, H., Perkkiö, J. & Vierinen, K.: Kaavakokoelma, osa 2. Insinöörin (AMK) fysiikka, osa 2, Lahden Teho-Opetus, Snellin laki. (WWW-dokumentti.). Wikipedia. <http://fi.wikipedia.org/wiki/snellin_laki> Luettu:

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

Valo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Valo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Valo-oia Haarto & Karhue Valo sähkömageettisia aaltoia Sähkömageettiste aaltoje teoria erustuu Maxwelli yhtälöihi S S E da 0 B da Q (Gaussi laki) 0 (Gaussi laki magetismissa) dφb E ds dt (Faraday laki)

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

VALTAMERIEN OPTISET KAAPELIVERKOT

VALTAMERIEN OPTISET KAAPELIVERKOT Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2014 Roman Osatsi VALTAMERIEN OPTISET KAAPELIVERKOT OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 8 Tavoitteet Sähkömagneettiset aallot Sähkömagneettisten aaltojen energia ja liikemäärä Seisovat sähkömagneettiset aallot

Lisätiedot

OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA

OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA OPTINEN TIEDONSIIRTO KUITUVERKOSSA Juuso Raatikainen Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Sähkötekniikka koulutusohjelma Talotekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Valokuitutarvikkeet 2013

Valokuitutarvikkeet 2013 Valokuitutarvikkeet 2013 www.optinen.fi Valokuitutarvikkeet 2013 Optinen Oy tarjoaa laadukkaat aktiivi- ja passiivikomponentit valokuituverkkoihin ja palvelee tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa.

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT

Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT Tapio Härkönen OPTISET LIITYNTÄVERKOT OPTISET LIITYNTÄVERKOT Tapio Härkönen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

SPA-ZC 17. Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17. Käyttöohje ja tekninen selostus. Tx SC Rx BB BM MB MM SPA / RS 485 POWER SLAVE 1 MASTER 0 RS 951 014

SPA-ZC 17. Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17. Käyttöohje ja tekninen selostus. Tx SC Rx BB BM MB MM SPA / RS 485 POWER SLAVE 1 MASTER 0 RS 951 014 Väyläliitäntämoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus 1 2 3 4 5 6 7 8 O N SPA / RS 485 SPA 1100000 RS 485 0011110 SLAVE 1 MASTER 0 Tx SC Rx 2 5 Uaux 80...265 V ~ 18...80 V RS 951 014 Ser. No L N PE 1 2

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT. Ville Juntunen T E K I J Ä :

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT. Ville Juntunen T E K I J Ä : OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA OPTISET VERKOT T E K I J Ä : Ville Juntunen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA 1 Johdanto 1.1 Valon nopeus ja taitekerroin Maxwellin yhtälöiden avulla voidaan johtaa aaltoyhtälö sähkömagneettisen säteilyn (esimerkiksi valon) etenemiselle väliaineessa.

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS

OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Joni Vikatmaa OPTISEN VERKON SUUNNITTELU JA RAKENNUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

Fy3, Aallot. Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin.

Fy3, Aallot. Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin. Fy3, Aallot Ope: Kari Rytkönen (kari.rytkonen@jamsa.fi) Aallot kurssilla tutustutaan aaltoliikkeen kuten äänen ja valon syntyyn ja ominaisuuksiin. 1. Mekaaninen aaltoliike Eri liiketyyppejä ovat esimerkiksi

Lisätiedot

VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA

VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA VALOKUITUVERKON SUUNNITTELU HAJA-ASUTUSALUEELLA Orimattila - Myrskylä - Lapinjärvi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2014 Juuso Ojala Lahden

Lisätiedot

valokuituratkaisut TAKUULLA VALOKUITU TYÖKALUTON JÄRJESTELMÄ APS-Lan SCSFO Ominaisuudet ja hyödyt

valokuituratkaisut TAKUULLA VALOKUITU TYÖKALUTON JÄRJESTELMÄ APS-Lan SCSFO Ominaisuudet ja hyödyt ja työkalut APS:n Opternan pikaliittimet on suunniteltu nopeaan paikan päällä tehtävään asennukseen. Ne tunnetaan myös nimellä valmiiksi hiotut NPC-liittimet (NPC = No Polish Connector). Voimaa tai erikoishiontatekniikkaa

Lisätiedot

(AMK) Opinnäytetyö. Elektroniikka. Tietoliikennejärjestelmät. Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT

(AMK) Opinnäytetyö. Elektroniikka. Tietoliikennejärjestelmät. Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013 Tero Lindholm KUITU KOTIIN -VERKOT ii OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2013

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

SÄHKÖISEN JA OPTISEN SIGNAALIN KÄYTTÖ SAMALLA PIIRILEVYLLÄ

SÄHKÖISEN JA OPTISEN SIGNAALIN KÄYTTÖ SAMALLA PIIRILEVYLLÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto, DIPLOMITYÖ Sähkötekniikan osasto 16.5.2005 SÄHKÖISEN JA OPTISEN SIGNAALIN KÄYTTÖ SAMALLA PIIRILEVYLLÄ Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osaston osastoneuvostossa

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT

KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT KIINTEISTÖJEN TELEKAAPELIT Joonas Suhonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähköisen talotekniikan suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde FOM, FOS-850, FOS-1300, FOS-850/1300 Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde Ohjevihko Johdanto Kuituoptinen tehomittari (Fiber Optic Power Meter, FOM) mittaa optista tehoa kuituoptisissa johtimissa.

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto 5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

Pietsoelementtien sovelluksia

Pietsoelementtien sovelluksia Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen

Lisätiedot

Maxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t.

Maxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t. Osa 2: OPTIIKKAA 33. Valo ja sen eteneminen 33.1 Aallot ja säteet Kirjan luvussa 32 (kurssi fysp105) opitaan, että sähkömagneettista kenttää kuvaavilla Maxwellin yhtälöillä on aaltoratkaisuja. sim. tyhjiössä

Lisätiedot

Tehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Fysiikka 3. Aallot. Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki

Tehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Fysiikka 3. Aallot. Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Tehtävien ratkaisut Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen Fysiikka 3 Aallot Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki . painos Tekijät ja Kustannusosakeyhtiö Tammi ISBN: 978-95-3-5468-4

Lisätiedot

Jarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011. Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla

Jarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011. Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla Jarno Kaakkunen Nanoteknologiaa koneenrakentajille 15.11.2011 Toiminnallisten pintojen valmistus femtosekunti laserpulssiablaatiolla Sisältö Laser Ultralyhyet pulssit Laserit Joensuussa Laserablaatio Toiminnalliset

Lisätiedot

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ 25B INTERFEROMETRI 1 Johdanto 1.1 Michelsonin interferometri Kuva 1. Michelsonin interferometrin periaate. Michelsoninn interferometrin periaate on esitetty kuvassa 1. Laitteisto koostuu laserista, puoliläpäisevästää

Lisätiedot

Nexans seuraa kotiin saakka

Nexans seuraa kotiin saakka www.nexans.fi Kuitua kotiin kaivataan Nexans seuraa kotiin saakka Viime vuosina Nexans on ollut mukana rakentamassa infrastruktuuria uusia tiedonsiirtoväyliä varten mm. kaupunkiverkkojen muodossa. Nyt

Lisätiedot

Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet

Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet Kenttävalokaapelit ja tarvikkeet Kaapelit suomalaisiin olosuhteisiin Nestor Cables kehittää, valmistaa ja myy kevyitä ja kestäviä optisia kaapeleita turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin sekä erilaisiin

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

ETD Valokuitutarvikkeet

ETD Valokuitutarvikkeet ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen

Lisätiedot

S-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 6 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 6 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S-38.105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 6 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI-malli OSI-mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: Kuparikaapeli, valokuitu, ilmatie

Lisätiedot

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun Luku 35 Interferenssi PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Interferenssi-ilmiö tapahtuu, kun kaksi aaltoa yhdistyy

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Optical Time Domain Reflectometers

Optical Time Domain Reflectometers Agilent Technologies Optical Time Domain Reflectometers Taskuopas Agilent Technologies Ilmoitukset Tämän oppaan tekijänoikeus kuuluu Agilent Technologies GmbH:lle. Kaikki oikeudet pidätetään. Kaikenlainen

Lisätiedot

VALOKUITUTUOTTEET. APC- ja UPC-hionta Yksi- ja monimuoto FttH ja FttX. Orbis Oy - Valokuitutuotteet 2015 1

VALOKUITUTUOTTEET. APC- ja UPC-hionta Yksi- ja monimuoto FttH ja FttX. Orbis Oy - Valokuitutuotteet 2015 1 VALOKUITUTUOTTEET APC- ja UPC-hionta Yksi- ja monimuoto FttH ja FttX Orbis Oy - Valokuitutuotteet 2015 1 Päätepaneelit Valokuituverkko jaetaan kiinteistöjakamosta huoneisto- ja kerrosjakamoihin päätepanee

Lisätiedot

Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit

Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto MIKES TKK Mittaustekniikka Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit 20.3.2006 Maija Ojanen, 57898F maija.ojanen@tkk.fi Mittaustekniikan erikoistyö

Lisätiedot

CAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä

CAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä koaksiaalikaapelit Italiana Conduttori Srl on valmistanut koaksiaalikaapeleita CAVEL tuotemerkillä vuodesta 1968 alkaen. Näiden vuosien aikana yritys on jatkuvasti kasvanut. CAVEL on tunnettu ja saanut

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

ETD Valokuitutarvikkeet

ETD Valokuitutarvikkeet ETD Valokuitutarvikkeet ETD on kuituoptisten passiivikomponenttien valmistaja ja maahantuoja. Yritys on perustettu Suomeen vuonna 2003 palvelemaan tietoliikennealan ammattilaisia koko maassa. Erinomaisen

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2.

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI OSI-mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Avojohto, kaapeli, valokuitu,

Lisätiedot

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten tarkastettavaksi jätetty diplomityö

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten tarkastettavaksi jätetty diplomityö TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillisen fysiikan koulutusohjelma Esa Hyytiä Optimaalinen reititys ja aallonpituuksien jako täysoptisessa WDM-järjestelmässä Diplomi-insinöörin

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka OPINNÄYTETYÖ UUDEN SUKUPOLVEN OPTISET SIIRTOVERKOT

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka OPINNÄYTETYÖ UUDEN SUKUPOLVEN OPTISET SIIRTOVERKOT TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka OPINNÄYTETYÖ UUDEN SUKUPOLVEN OPTISET SIIRTOVERKOT Työn tekijä: Jukka Samonen Työn ohjaaja: Timo Kasurinen Työn ohjaaja: Timo Kasurinen Työ hyväksytty:..

Lisätiedot

Toimivia yhteyksiä! Valokuitu on sijoitus vuosikymmeniksi eteenpäin! Infopaketti. valokuidun tilaajalle

Toimivia yhteyksiä! Valokuitu on sijoitus vuosikymmeniksi eteenpäin! Infopaketti. valokuidun tilaajalle Toimivia yhteyksiä! Valokuitu on sijoitus vuosikymmeniksi eteenpäin! Infopaketti valokuidun tilaajalle Liittymän maatyöt Valokuitukaapeli aurataan tai kaivetaan maastossa noin 70 senttimetrin syvyyteen.

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Luennon aiheet. Kertausta: OSI-malli. OSI-malli, esimerkki. Fyysinen kerros - yleistä. Fyysinen kerros ja siirtotiet

Luennon aiheet. Kertausta: OSI-malli. OSI-malli, esimerkki. Fyysinen kerros - yleistä. Fyysinen kerros ja siirtotiet Luennon aiheet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

AVOIN KUITUVERKKO. Pirkanmaan alueen esiselvityshanke. Tytti Soininen. Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot

AVOIN KUITUVERKKO. Pirkanmaan alueen esiselvityshanke. Tytti Soininen. Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot AVOIN KUITUVERKKO Pirkanmaan alueen esiselvityshanke Tytti Soininen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

LASERIN HYÖDYNTÄMINEN POLTTOMOOTTORIN VALMISTUKSESSA LASERS IN COMPUSTION ENGINE MANUFACTURING

LASERIN HYÖDYNTÄMINEN POLTTOMOOTTORIN VALMISTUKSESSA LASERS IN COMPUSTION ENGINE MANUFACTURING LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari LASERIN HYÖDYNTÄMINEN POLTTOMOOTTORIN VALMISTUKSESSA LASERS IN COMPUSTION

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

YO-KYSYMYKSIÄ KURSSISTA FY3: Aallot

YO-KYSYMYKSIÄ KURSSISTA FY3: Aallot YO-KYSYMYKSIÄ KURSSISTA FY3: Aallot 1. Selosta lyhyesti, mihin fysikaalisiin ilmiöihin perustuvat a) polaroivien aurinkolasien häikäisyä vähentävä vaikutus, b) veden pinnalla olevassa ohuessa öljykalvossa

Lisätiedot

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat

S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat S-72.3310 Tietoliikenteen siirtomediat Laboratoriotyö A: Johtotutkatyö Esiselostus Päiväys: Ryhmän nro: Nimet: 1. 2. 3. Tutustu huolellisesti Lauri Halmeen kirjan Johtotransmissio ja sähkömagneettinen

Lisätiedot

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa

Lisätiedot

Saunasetti 900 asennusohje

Saunasetti 900 asennusohje Saunasetti 900 asennusohje Yleistä Valokuitutekniikalla siirretään valoa projektorista valokuitukaapelia pitkin valaistavaan kohteeseen. Valokuidussa kulkeva valo ei johda sähköä eikä lämpöä ja voidaan

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät FY3: Aallot Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi Itsearviointi Kurssin arviointi Kurssin arviointi koostuu seuraavista asioista 1) Palautettavat tehtävät (20 %) 3) Itsearviointi

Lisätiedot

Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen. LUMA-koulutus 15.1.2015

Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen. LUMA-koulutus 15.1.2015 Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen LUMA-koulutus 15.1.2015 Historiaa Jean Baptiste Joseph Fourier Albert Abraham Michelson 21.3. 1768 16.5.1830 *Ranskalainen

Lisätiedot

NetKey - kaapelointijärjestelmä

NetKey - kaapelointijärjestelmä NetKey - kaapelointijärjestelmä lisätietoja: visit www.panduit.com/netkey NetKey -kaapelointijärjestelmä NetKey -kupari- ja kuitukaapelointijärjestelmä tarjoaa yhtenäisen, standardien mukaisen kaapeli-infrastruktuurin

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 12 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tarkastelemme tässä luvussa sähkömagneettisten aaltojen heijastumis- ja taittumisominaisuuksia erilaisten väliaineiden rajapinnalla, ja lopuksi tutustutaan

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat Kurssin perustiedot ELEC-C7 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos siirto 5.. & 7..6» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,

Lisätiedot

Fysiikan kotityöt. Fy 3.2 (24.03.2006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo)

Fysiikan kotityöt. Fy 3.2 (24.03.2006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo) Fysiikan kotityöt Fy 3. (4.03.006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo) Pieni kevennys tähän alkuun: Kuvalähteet: http://www.hotquanta.com/twinrgb.jpg http://www.visi.com/~reuteler/vinci/world.jpg

Lisätiedot

1.4 Suhteellinen liike

1.4 Suhteellinen liike Suhteellisen liikkeen ensimmäinen esimerkkimme on joskus esitetty kompakysymyksenäkin. Esimerkki 5 Mihin suuntaan ja millä nopeudella liikkuu luoti, joka ammutaan suihkukoneesta mahdollisimman suoraan

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot