LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT"

Transkriptio

1 Last update : LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita ovat: Infrapunasäteily ( InfrapunaLED ja IR vastaanotin ) Radioaallot Magneettikenttä IrDA = Infrared Data Association IEEE = Institute of Electrical and Electronics Engineers INFRAPUNASÄTEILY - Infrapunasäteilyn toimintaperiaatteena on IR-lähettimen ( LED ) ja vastaanottimen toiminta - IR linkki vaatii näköyhteyden lähettävän ja vastaanottavan laitteen välille. IrDA - IrDA, Infrared Data Association, on standardisoitu IR-linkki. - IrDA linkki on suunniteltu ( kannettavien ) tietokonelaitteiden liittämiseksi oheislaitteisiin ( Kirjoitin, GPRS puhelin yms ) - IrDA linkin siirtomatka on vain noin kolme metriä. - Liitäntä käyttää sarjamuotoista dataliikennettä, jonka siirtonopeusmaksimi oli julkaisuvuonna (1994) 115,2 kilobittiä sekunnissa. Vastaanottavassa laitteessa liikenne viedään normaalin sarjaliikennepiirin kautta. - Normiin on määritelty myöhemmin myös suurinopeuksinen siirtotapa, joka ei käytä enää sarjaliikennepiiriä, vaan omaa erillistä IrDA-moduulia. Tällä siirtotavalla saavutetaan jopa kuudentoista megabitin sekuntinopeus ( = 16 Mb/s ). Sovelluskohtaiset ratkaisut - Viihde-elektroniikkalaitteiden IR kaukosäätimet ovat tällaisia sovelluskohtaisia ratkaisuja. - Kaukosäätimen käskyn anto saa aikaan pulssisarjan, jossa ensin annetaan tunniste ja sen jälkeen data ( = laitteen tunnuskoodi ja painetun painikkeen data )

2 RADIOAALLOT WLAN - WLAN = Wireless Local Area Network IEEE a, ETSI Hiperlan2 ( 5 GHz ) - Sekä IEEE a että Hiperlan 2 toimivat 5,15-5,35 gigahertsin taajuuskaistalla. - Siirtonopeus max. 54 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ) - Tekniikkaa: Fyysisen kerroksen modulaatio perustuu Orthogonal Frequency Division Multiplexing (OFDM) -tekniikkaan, joka sietää hyvin monitie-etenemisestä aiheutuvaa signaalin hajaantumista. Kunkin yksittäisen kanavan 20 megahertsin spektri on lisäksi jaettu 52 kapeaan kantoaaltoon, joiden modulaatio voidaan tehdä käyttöolosuhteista ja tarpeista riippuen BPSK:lla, QPSK:lla, 16QAM:llä tai 64QAM:llä. Näillä voidaan sitten toteuttaa seitsemän fyysisen tason bittinopeutta; 6, 9, 12, 18, 27, 36 ja 54 megabittiä sekunnissa IEEE b ( 2.4 GHz ) - IEEE b ja g -lähiverkkotekniikat toimivat 2,400-2,4835 gigahertsin taajuusalueella. Tämä kaista on kaikkien vapaasti käytettävissä, ns. ISM -kaista - Käytännön kantama sisätiloissa on noin 20 metriä. - Tiedonsiirtonopeudet ovat 1, 2, 5,5 ja 11 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ). - Kyseessä on niin sanottu yhteistaajuusalue, johon erilaisilla käyttäjillä on yhtäläiset oikeudet. Yhteistaajuusalueella toimivalle hyväksytylle radiolaitteelle ei tarvitse hankkia erillistä radiolupaa. - Tämän taajuusalueen käytössä on otettava huomioon, että siinä toimii jo nyt erittäin paljon muitakin sovelluksia. Näitä ovat esimerkiksi langattomat valvontakamerat, langattomat videolinkit, Bluetooth-laitteet, radioamatöörilähetykset sekä erilaiset ohjaus- ja hälytyslaitteet. - Tyypillinen tapa toteuttaa langaton paikallisverkko (WLAN) on liittää kiinteään paikallisverkkoon radiotukiasema (Access point), joka huolehtii yhteyden pitämisestä radiotien päässä olevien koneiden kanssa. Paikallisverkon suuntaan tukiasema näkyy paikallisverkon siltana ja radiotien päässä olevat koneet näkevät yhteyden normaalina paikallisverkkoyhteytenä. - WLAN voidaan toteuttaa myös ilman tukiasemaa, jolloin verkon muodostavat kuuluvuusalueella olevat päätelaitteet. Tyypillisesti tällaiset verkkoarkkitehtuurit vaativat tehokasta adaptiivisuutta, mikäli joustava ja nopea palvelujen tarjonta kuuluvuusalueella halutaan taata kaikille päätelaitteille. IEEE g ( 2.4 GHz ) - IEEE b ja g -lähiverkkotekniikat toimivat 2,400-2,4835 gigahertsin taajuusalueella. - Tiedonsiirtonopeus jopa 54 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ) - Alaspäin yhteensopiva IEEE802.11b laitteiden kanssa ( Toimii näissä verkoissa luonnollisesti b verkon hitaammalla nopeudella ) IEEE n ( 2,4 GHz ja 5 GHz ) - Käytössä sekä 2,400-2,4835 GHz, että 5,15-5,35 GHz taajuusalueet - Teoreettinen maksiminopeus jopa 600 Megabittiä sekunnissa!, käytännön nopeuden ollessa Mbit/s - Tukee MIMO tekniikkaa, jolloin tietoliikenteessä voidaan käyttää useampia antennipareja

3 IEEE p ( 5,9 GHz ) - Ajoneuvojen väliseen liikennöintiin Älyliikenteen sovellukset ITS Intelligent Transport Systems CVIS Cooperative Vehicle Infrastructure Systems - Taajuusalue 5,85-5,925 GHz BLUETOOTH - Bluetooth tekniikka käyttää vapaata ISM taajuuskaistaa 2,40GHz 2,4835GHz. Joissain maissa tämä kaista on kapeampi - Asynkronisen linkin suurin kapasiteetti on 721 kilobittiä sekunnissa ( kb/s ) toiseen suuntaan ja tarvittaessa paluukanavana on 57,6 kilobittiä sekunnissa ( kb/s ). Kukin puhekanava tukee 64 kilobitin synkronista yhteyttä sekunnissa. - Täydelle ISM kaistalle sopii 79 kanavaa, joiden leveys on 1 MHz. - Bluetoothin käyttämä protokolla on yhdistelmä piiri- ja pakettikytkentää ja tiedonsiirrossa käytetään taajuushyppelyyn (frequency hopping) perustuvaa hajaspektriä. Kanava on myös aikajakoinen (TDD) ja yhden paketin siirtoon kuluu aikaa 625 mikrosekuntia (aikaväli). Tämän jälkeen seuraa taajuuden vaihto ja uuden paketin lähetys. Sekunnissa taajuutta vaihdetaan siis 1600 kertaa. - Kuva: Taajuushyppely - Bluetooth- järjestelmässä kommunikoivat laitteet muodostavat verkon, piconetin. Masterlaite on se, joka on ottanut yhteyden. Orjalaitteita yhdessä piconetissa voi olla maksimissaan seitsemän kappaletta - Kuva: Yksittäinen Piconet - Sama laite voi kuulua useampaan piconettiin, se voi täten olla yhden piconetin masterlaite ja toisen piconetin orja

4 - Kuva: Kahden piconetin verkko - Kantama: 1 mw perusteholla muutama metri 100 mw tehoiset Bluetooth laitteet: Max. muutamia kymmeniä metrejä. - Bluetooth- järjestelmä on helppo konfiguroita audiolinkiksi. Datalinkkinä se kuitenkin vaatii melko suurenkin ohjelmointityön - Kuva: Protokollataulu UWB - UWB = Ultra Wide Band. - UWB eroaa selvästi esimerkiksi Bluetoothista, joka lähettää suhteellisen paljon dataa pienellä taajuusalueella. - UWB:ssä 7,5 gigahertsin levyinen kaista jaetaan 500 megahertsin alakaistoihin, joilla dataa lähetetään hyvin nopeina radioimpulsseina. Etuna tästä on pieni lähetystehon tarve sekä suuri kaistaleveys. Muutaman metrin matkalla UWB:llä päästään helposti yli sataan megabittiin sekunnissa. - UWB-impulssit näyttävät muiden radioiden näkökulmasta lähinnä kohinalta, joten UWB ei sekoita muuta radioliikennettä. - Pienestä tehontarpeesta seuraava hyöty on myös se, että piirit voidaan valmistaa yksinkertaisina CMOS-toteutuksina. CMOS-prosessin myötä valmistuskustannukset ja piirien hinta pysyvät halpoina.

5 - USA:ssa kansallinen tietoliikennekomissio FCC on jo jakanut UWB:n käyttöön taajuusalueen 3,1-10,6 gigahertsiä. ZigBee, IEEE Erittäin pieni tehonkulutus - Yksinkertainen konfigurointi verrattuna WLAN ja Bluetooth -tekniikoihin - Taajuusalueet, modulaatiotapa ja siirtonopeudet: 868 MHz, ISM [ Eurooppa ], BPSK, siirtonopeus 20 kb/s 915 MHz, ISM [ USA ], BPSK, siirtonopeus 40 kb/s 2,4 GHz, ISM [ Koko maailma ], QPSK, siirtonopeus 250 kb/s WirelessUSB - Cypress:n rekisteröimä tuotenimi - USB määrittelyn mukainen - Tiedonsiirtonopeus vain 62,5 kilobittiä sekunnissa ( 62,5 kb/s ) - Käyttää 2,4 GHz ISM -kaistaa Wireless USB, WUSB, WUSB2 - Standardi vasta kehitteillä ( Tammikuu 2005 ), Wireless USB Promoter Group - Pyritään USB2 määrittelyn mukaiseen toimintaan, jolloin tiedonsiirtonopeus olisi 480 Megabittiä sekunnissa ( 480 Mb/s ) - Perustunee UWB -tekniikkaan MAGNEETTIKENTTÄ Liberty Link - Norjalaisen Aura Communicationsin Liberty Link -tekniikka perustuu magneettikenttään, kun moduloituun magneettikenttään tuodaan toinen kela, se toimii antennina, josta eteenpäin signaalia käsitellään kuten tavallisessa RFtekniikassa. - Koska magneettikentän sähköinen kenttä on liki nolla, ei signaali juurikaan etene. Kentän magneettinen komponentti myös heikkenee huomattavasti nopeammin kuin RF-kenttä, joten menetelmän siirtoetäisyydet ovat vain muutamia metrejä. Toisaalta voimakas vaimeneminen helpottaa taajuuksien uudelleen käyttöä ja häiriöiden hallintaa. Lisäksi magneettikenttä on vahvasti tietyn suuntainen, joten liikkuvan sovelluksen vastaanottavan antennin täytyy olla kolmiulotteinen. - Magneettinen järjestelmä on vähemmän arka ympäristön aiheuttamille häiriöille, esimerkiksi heijastussignaalien aiheuttamille häipymille. Lisäksi muutaman metrin säteellä toimivissa järjestelmissä tietoturva toteutuu luonnostaan. - Järjestelmän toiminta perustuu aikajakoiseen digitaaliseen kommunikointiin GMSKmoduloidun (gaussian minimum shift keyed) magneettikentän avulla. - Maksimaalinen datansiirtokapasiteetti on 205 kilobittiä sekunnissa ja se voidaan jakaa useiden osanottajien kesken aikajakoisella multipleksauksella. - Ääni on CSVD-koodattua (circuit switched voice or data) 64 kilobitin nopeudella sekunnissa. - Piirin kantoaalto voi olla 10,5--15 megahertsin taajuusalueella, joten se soveltuu käytettäväksi esimerkiksi 13,556 megahertsin SRD-kaistalla. Linkkejä: Modulaatiotavat Digi-TV

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö WPAN - Wireless Personal Area Network Tampere 2010 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto

Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto WLAN Ville Leppänen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500. 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Marko Ilmari. Lyhyen kantaman langattomat tiedonsiirtotekniikat

Marko Ilmari. Lyhyen kantaman langattomat tiedonsiirtotekniikat Marko Ilmari Lyhyen kantaman langattomat tiedonsiirtotekniikat Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietoliikennetekniikka Insinöörityö 1.5.2012 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Langaton tietoliikenne 1

Langaton tietoliikenne 1 Langaton tietoliikenne 1 Radiokanavan/langattoman tiedonsiirron ongelmia: Heijastuminen, taittuminen, hajaantuminen. Monitie-eteneminen -> häipyminen. Häiriöt muista lähteistä. Taajuudet rajattuja. Yleensäkin

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

Bluetooth 4.0 hyvinvointiteknologian keinona

Bluetooth 4.0 hyvinvointiteknologian keinona Venla Knuutila Outi Laamanen Bluetooth 4.0 hyvinvointiteknologian keinona Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 9.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille Radiolaitteet Ostajan opas Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mitä merkinnät tarkoittavat?... 3 Oletko oikealla taajuudella?... 4 Kuka vastaa nettiostoksestasi?... 5 1 Johdanto

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Jouko Pakanen Prof. TKK Nykytilanne Rakennusautomaatiossa langatonta tiedonsiirtoa ei ole hyödynnetty laaja-alaisesti. Nykyteknologian puolesta se olisi jo

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät SCSI SCSI = Small Computer System Interface, markkinoilla jo

Lisätiedot

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot Tuotetiedot Hands free -laite Mikrofoni Lyhyt mikrofoni 1 12 V -liitin 2 Mikrofoniliitäntä 3 Linkkipainike 4 Toiminnon merkkivalo (sininen/punainen) 5 Soittopainike 6 Äänenvoimakkuuden lisääminen (+) Käyttö

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

PLL CIRCUIT. 2.4 GHz MIC BUILT-IN LCD TFT VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 NIGHT VISION IR LED SUOMI PAN & TILT KÄYTTÖOHJE CHANNELS UNIT

PLL CIRCUIT. 2.4 GHz MIC BUILT-IN LCD TFT VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 NIGHT VISION IR LED SUOMI PAN & TILT KÄYTTÖOHJE CHANNELS UNIT VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 2.4 GHz LCD TFT RC UNIT PAN & TILT NIGHT VISION IR LED 3 CHANNELS PLL CIRCUIT MIC BUILT-IN OBSERVATION & SECURITY KÄYTTÖOHJE SUOMI Järjestelmät: VID-TRANS300 1 x

Lisätiedot

Tiedonsiirto puettavassa tietotekniikassa ja läsnä-älyjärjestelmissä

Tiedonsiirto puettavassa tietotekniikassa ja läsnä-älyjärjestelmissä Tiedonsiirto puettavassa tietotekniikassa ja läsnä-älyjärjestelmissä TIE370 Kurssin harjoitustyö Tero Saastamoinen ttsaasta@cc.jyu.fi 21.2.2006 1. Esittely Mark Weiserin määritelmissä läsnä-älyjärjestelmissä

Lisätiedot

Kaivosympäristöön soveltuvat langattomat tiedonsiirtomenetelmät Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka

Kaivosympäristöön soveltuvat langattomat tiedonsiirtomenetelmät Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka 5.4.2005 Kaivosympäristöön soveltuvat langattomat tiedonsiirtomenetelmät Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka 2 (11) Projekti: Tunnus: Case: Tehtävä: Tekijä: Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka PROGNOS2

Lisätiedot

Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria

Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria diplomi-insinööri Taneli Riihonen Design and Analysis of Duplexing Modes and Forwarding Protocols

Lisätiedot

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä marraskuuta 2001 annetun radiolain (1015/2001)

Lisätiedot

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle KÄYTTÖOHJE WehoFloor RF LCD langaton kytkentäyksikkö (6 kanavalle) & laajennusmoduuli (4 tai 6 kanavalle) 868 MHz 2-6 1. KÄYTTÖOHJE WFHC langaton

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä

Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tuukka Puranen tupepura@cc.jyu.fi 8.3.2006 Tiivistelmä InSitu on Jyväskylän yliopiston adaptiivisen opetuksen tutkimusja kehitysprojekti. Sen käytännön

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015 1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

MIMO -ANTENNITEKNIIKKA

MIMO -ANTENNITEKNIIKKA MIMO -ANTENNITEKNIIKKA Jukka Myllyniemi Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja -verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

Bluetooth-tekniikan tietoturva SANTERI PELTONEN JA AARO ALHAINEN

Bluetooth-tekniikan tietoturva SANTERI PELTONEN JA AARO ALHAINEN Bluetooth-tekniikan tietoturva SANTERI PELTONEN JA AARO ALHAINEN Johdanto Bluetooth on lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva langaton tiedonsiirtotekniikka. Bluetooth 3.0+HS (ja uudemmat) voi käyttää

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi Petri Leskisen insinöörintutkintoa varten Tampereella 2.5.2007.

Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi Petri Leskisen insinöörintutkintoa varten Tampereella 2.5.2007. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto Tutkintotyö SULJETTU WLAN TIETOLIIKENNELABORATORIOON Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

SG 105, SG 105w, SG 115, SG 115w. SG 125, SG 125w, SG 135, SG 135w SG 210, SG 230 SG 310, SG 330 SG 430, SG 450 SG 550 SG 650

SG 105, SG 105w, SG 115, SG 115w. SG 125, SG 125w, SG 135, SG 135w SG 210, SG 230 SG 310, SG 330 SG 430, SG 450 SG 550 SG 650 1 SG 105, SG 105w, SG 115, SG 115w SG 125, SG 125w, SG 135, SG 135w SG 210, SG 230 SG 310, SG 330 SG 430, SG 450 SG 550 SG 650 2 Sophos SG -sarjan laitteet SG-sarjan laitteet yhdellä silmäyksellä Tuotetaulukko

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Lyhyen kantaman radiolähettimien soveltuvuus sähkökäyttöjen kunnonvalvonnan ja etädiagnostiikan tiedonsiirtotarpeisiin Diplomityön aihe on hyväksytty

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0 Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0 I Johdanto 1. Yhteenveto BTGP-38KM Data Logger yhdistää kehittyneet Bluetooth- ja GPS-teknologiat yhteen tuotteeseen. Bluetooth-teknologia mahdollistaa

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Satakunnan ammattikorkeakoulu Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka 2008 2 TIIVISTELMÄ PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Halminen

Lisätiedot

WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen

WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen Mika Nupponen Diplomityöseminaari

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN. Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN. Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Satakunnan ammattikorkeakoulu Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka 2008 TIIVISTELMÄ PITKÄNMATKAN WLAN Rosendahl Antti SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On Bluetooth GPS Fortuna Clip-On käyttää viimeistä SiRF IIe/LP piirisarjaa ja tukee sekä SiRF binääri- että NMEAdataa. Laite ottaa vastaan myös WAAS-signaalia (Wide Area Augmentation System).

Lisätiedot

Testiympäristömme koostui seuraavista verkoista: a. Wlan-yhteys Ciscon EPC3825 kaapelimodeemilla

Testiympäristömme koostui seuraavista verkoista: a. Wlan-yhteys Ciscon EPC3825 kaapelimodeemilla LANGATONTA ARKEA Tutkin langattomia yhteyksiä kotiverkossamme ja niiden kelpoisuutta hyötydatan siirtoon. Verkossamme oli kaksi Wlan tukiasemaa ja mobiililaajakaistayhteys. Asunto-osakeyhtiömme taloudet

Lisätiedot

TAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN

TAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN TAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN Mikko Uusitalo Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

Lisätiedot

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013 PPO Core Jari Roininen 15.3.2013 1 TP1 TP2 Coressa tehty PPO:lla 4G-teknologiaa hyödyntävien sovellusten ja palveluiden analysointi Työpaketissa on tutkittu ja analysoitu käytännössä kaupallisista verkkoelementeistä

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.

Lisätiedot

DVB-H Tekniikkaa Ari Ikonen Helsinki 20. Marraskuuta 2006

DVB-H Tekniikkaa Ari Ikonen Helsinki 20. Marraskuuta 2006 DVB-H Tekniikkaa Ari Ikonen Helsinki 20. Marraskuuta 2006 1 NOKIA Presentation_Name.PPT / DD-MM-YYYY / Initials Kaupunkialue optimaalinen ympäristö DVB-H jakeluun 2 NOKIA Presentation_Name.PPT / DD-MM-YYYY

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. päivänä marraskuuta 2001 radiotaajuuksista

Lisätiedot

T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera

T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera T-Cam IPC900 HD PTZ valvontakamera Sisällysluettelo Ennen käyttöä... 1 Käyttöehdot... 1 Huomioitavaa... 1 Käyttöolosuhteet... 1 Valvontakameran käyttöönotto... 2 Kameran etäkäyttö... 2 Kameran kytkeminen...

Lisätiedot

Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon

Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon Canon-digitaalikamera Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon Sisällysluettelo Johdanto....................................... 1 Kuvien siirtäminen langattomassa yhteydessä........ 2 Kameran

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Ensimmäinen välikoe Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Tentissä hyväksytyn arvosanan raja on 15/30 pistettä Vastaavasti molemmista välikokeista on saatava vähintään 15/30 pistettä

Lisätiedot

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.

Lisätiedot

CD-ROM-levy (sisältää ajurit, käsikirjan ja takuutodistuksen) Jos pakkauksesta puuttuu jokin yllämainituista, ota yhteys jälleenmyyjääsi.

CD-ROM-levy (sisältää ajurit, käsikirjan ja takuutodistuksen) Jos pakkauksesta puuttuu jokin yllämainituista, ota yhteys jälleenmyyjääsi. Tämä tuote toimii seuraavien käyttöjärjestelmien kanssa: Windows XP, Windows 2000, Windows Me, Windows 98SE DWL-G122 AirPlus G TM langaton USB-väyläinen verkkokortti Ennen kuin aloitat Sinulla täytyy olla

Lisätiedot

Langattomat tiedonsiirtoyhteydet sairaalaympäristössä Hannu Mänty ja Kari Mäkelä,

Langattomat tiedonsiirtoyhteydet sairaalaympäristössä Hannu Mänty ja Kari Mäkelä, SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK PAIVAT 4. 5.6.2001 Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuksen päivät Langattomat tiedonsiirtoyhteydet

Lisätiedot