Yhteisövero ja valtionosuusuudistus. Valtionosuudet v. 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisövero ja valtionosuusuudistus. Valtionosuudet v. 2004"

Transkriptio

1 5/2003 joulukuu Yhteisövero ja valtionosuusuudistus Verotus Valtionosuudet v Sosiaalivakuutusmaksut v Hankintojen neuvontayksikkö JHTT-lautakunta tiedottaa Uusi suositus verkkolaskujen käytöstä

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Katsaukset ja selvitykset>kuntatalous- tiedote >Handelsplats>Informationsblad och utredningar SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yhteisövero ja valtionosuusuudistus 3 Yleisövero Valtionosuusuudistuksen työryhmät Peruspalveluohjelma Verotus 4 Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2003 ja 2004 Yksittäisten kuntien verovuoden 2004 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Työnantajan kustantamien liikuntasetelien verovapaus (HE 49/2003 vp) Vuoden 2004 verokortit Vuoden 2004 luontaisetupäätös Valtion talousarvioon liittyvät arvonlisäverolain muutokset (HE 135/2003 Myyjän ja ostajan nimi uusien laskumerkintävaatimusten mukaan Uutta oikeuskäytäntöä Valtionosuudet v Valtionosuuksien tasaus Veroprosentin korottamisen vaikutus tasausjärjestelmässä Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Eläkemaksut Hankintojen neuvontayksikkö 19 JHTT-lautakunta tiedottaa 20 Vuonna 2003 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt JHTT-yhteisöt JHTT-tutkinto vuonna 2004 Uusi suositus verkkolaskujen käytöstä 22 Uusia julkaisuja 24 Liitteet: Väite (liite 1) Laskelma A (liite 2) Laskelma B (liite 3) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 5) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 6) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 7) Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Jan Björkwall Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja ISSN Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

3 Yhteisövero ja valtionosuusuudistus Yhteisövero Yhteisöverokysymyksen käsittely talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on siirtynyt päivälle Tämän hetkisen tiedon mukaan sisäasiainministeriön esittelystä tuodaan päätettäväksi kaksi vaihtoehtoa: 1. Kunnan osuus yhteisöverosta säilytetään nykyisenä. 2. Yhteisövero siirretään valtiolle. Tällöin kuntien yhteisövero-osuuden menetys kompensoidaan korottamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausrajaa 95 %:iin ja tasausrajan ylittävien kuntien tasausvähennystä alennetaan nykyisestä 40 prosentista 15 prosenttiin tasausrajan ylittävästä osasta. Koska yhteisövero ei tällä kokonaan kompensoidu, lisätään tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin 487 milj. euroa. Lisäksi kuntakohtaisia menetyksiä kompensoitaisiin tietyissä kunnissa alentamalla yleiseen valtionosuuteen sisältyvää liikenteen taajamalisään oikeuttavaa asukasmäärää asukkaaseen (nykyisin asukkaita on oltava vähintään ). Yhteisöverosta siirtyvänä eränä tähän tarkoitukseen olisi 50 milj. euroa. Kuitattavan yhteisöveron määräksi sovittaisiin 1,2 mrd. euroa. Kuntaliiton hallitus on aiemmin ottanut kielteisen kannan yhteisöveron siirtoon valtiolle. Asia on esillä myös Kuntaliiton hallituksessa Tätä kirjoittaessa, ennen hallituksen kokousta, ei ole tietoa mahdollisesta uudesta kannanotosta. Ratkaisu tulee luonnollisesti vaikuttamaan olennaisesti niihin puitteisiin, joissa valtionosuusjärjestelmän uudistustyötä jatketaan. Lisätiedot: Martti Kallio, p.(09) , Mikael Enberg, p. (09) , Valtionosuusuudistuksen työryhmät Valtionosuusuudistusta johtaa kansliapäällikkötasoinen johtoryhmä johon myös Kuntaliiton johto kuuluu. Kuntaliiton kuntatalousyksiköllä on edustus myös uudistushankkeen ns. valmistelevassa työryhmässä, jonka apuna toimivat asiantuntijat eri ministeriöistä. Toistaiseksi uudistustyöhön uhratusta ajasta on valtaosa kulunut yhteisöveroasian käsittelyyn. Resurssien lisäämiseksi, uudistustyön nopeuttamiseksi ja syventämiseksi on perustettu vielä erilliset työryhmät käsittelemään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen kysymyksiä. Valtionosuusuudistuksen työtä seuraa ja kommentoi Kuntaliiton puitteissa seurantaryhmä. Ryhmä, johon kuuluu edustajia eri tyyppisistä kunnista, on ko Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003 3

4 koontunut muutamia kertoja ja kokoontuu tarpeen mukaan Kuntaliiton kutsusta. Mikäli yhteisövero siirretään valtiolle tapahtuisi se vuoden 2005 alusta. Sama koskee yleensäkin valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Valmistelevan työryhmän ja johtoryhmän toimikausi ajoittuu siten, että uudistusehdotukset on saatettava tarvittaessa hallituksen esityksen muotoon vuoden 2004 huhtikuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä työ on yhteisöverokysymyksen ohella koskenut lähinnä eräiden valtionosuuskriteereiden arvioinnin ja kehittelyyn. On ilmeistä, ettei järjestelmän perusrakenteisiin riippuen yhteisöveroratkaisusta olla tekemässä olennaisia muutoksia. Uudistushankkeen etenemisestä informoidaan myöhemmin tarkemmin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Peruspalveluohjelma Alunperin Kuntaliiton aloitteesta on nyt käynnistynyt ns. peruspalveluohjelmamenettelyn ja siihen liittyvän peruspalvelubudjetoinnin kehittäminen. Peruspalveluohjelma-työtä johtaa valtiovarainministeri ja ministeriryhmään kuuluvat kuntien palveluiden ja rahoituksen kannalta keskeiset ministerit. Asiantuntijaroolissa ovat Kuntaliiton toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tällä hetkellä ei vielä ole nähtävissä miten tällä työllä ja peruspalveluohjelmamenettelyllä voidaan päästä siihen, että valtio ottaisi päätöksenteossaan poikkihallinnollisesti ja kokonaisvaltaisesti huomioon kuntien peruspalveluiden tarpeet, kustannukset ja rahoituksen riittävyyden päätettäessä kuntien tehtävistä ja niiden talouteen vaikuttavista ratkaisuista. Peruspalveluohjelma saataneen joka tapauksessa valtion kehyspäätösten tausta tai liite muistioksi ensi keväällä menokehyksistä päätettäessä ja linjattaessa valtion talousarviota vuodeksi Lisätiedot: Martti Kallio, p.(09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Verotus Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2003 ja 2004 Verovuoden 2003 ennakkoperinnän jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa 2003 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Kuntaryhmän jako-osuus nousee vuodelle 2003 aiemmista arvioista poiketen nykyisestä 55,02 %:sta 55,11 %:iin. Verohallinto on tehnyt kuntien käyttöön 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

5 koelaskelman tarkistuksesta. Kuntakohtaiset laskennan tulokset esitetään Excel-taulukkona Verohallinnon nettisivuilla (verotilitykset, verovuoden 2003 ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus). Myös verovuodelle 2004 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2004 tehtävissä tilityksissä. Arvion mukaan kuntaryhmään jako-osuus vuodelle 2004 olisi noin 55,16 %. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2003 ja 2004 laskettaessa käytetään 2002 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Yksittäisten kuntien verovuoden 2004 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden 2004 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2001 ja 2002 tietojen perusteella laskettujen täysipainoisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2001 verotus päättyi ja verovuoden 2002 verotus päättyi , joten käytössä on verovuosien 2001 ja 2002 verotustiedot. Myös vastaavat vuosien 2001 ja 2002 yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot ovat käytettävissä. Verovuoden 2004 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2003 jako-osuuksia. Verovuoden 2004 lopulliset jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja otetaan käyttöön tammikuussa Työnantajan kustantamien liikuntasetelien verovapaus (HE 49/2003 vp) Hallitus esittää uutena kohtana TVL 69.1 :n verovapaita henkilökuntaetuja koskevaan luetteloon lisättäväksi työnantajan kustantamat liikuntasetelit, silloin kun ne ovat periaatteessa koko henkilöstön käytettävissä ja laadultaan sekä määrältään tavanomaisia ja kohtuullisia eivätkä ole korvausta tehdystä työstä. Hallituksen esityksen perusteluissa liikuntaseteleiden verovapauden edellytyksenä mainitaan kohtuullisuus- ja tavanomaisuusvaatimuksen lisäksi, että liikuntaseteleitä käytettäessä tulisi varmistua siitä, että setelin käyttäjänä on työntekijä, jolle työnantaja on setelin luovuttanut. Tämä edellyttää, että vain setelin käyttöön oikeutettu voi käyttää sitä, eikä anonyymejä tai siirrettävissä olevia seteleitä voisi hyväksyä. Kohtuullisesta työnantajatuen määrästä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että nykyisen verotuskäytännön mukaan on hyväksytty noin 200 euron vuotuinen edun määrä työntekijää kohti. Niin ikään perusteluissa todetaan, että virkistys- ja harrastustoiminnan tulee edelleen olla työnantajan tarjoamaa urheilu- ja liikuntatoimintaa eikä verovapaaksi eduksi voitaisi katsoa esim. työnantajan jälkikäteen korvaamaa toimintaa, mikä tarkoittaisi, ettei palkansaaja omaehtoisesti voisi edelleenkään valita itselleen sopivaa virkistäytymistapaa ja tuoda siitä aiheutuneet kustannukset jälkikäteen työnantajan maksettavaksi. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003 5

6 Vuoden 2004 verokortit Vuonna 2004 hallitus jatkaa veronkevennyksiä. Vuoden 2004 veronkevennykset näkyvät voimaantulevissa verokorteissa ja tammikuusta 2004 lähtien toteutuvassa ennakonkannossa. Tammikuussa 2004 työnantajat käyttävät palkansaajien vanhoja vuoden 2003 lopussa voimassa olleita verokortteja ja alentavat kuluvan vuoden tapaan henkilökohtaisia ennakonpidätysprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2004 luontoisetupäätös Vuoden 2004 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta Asuntoedut nousevat koko maassa Asuntoetujen arvot nousevat kaikissa ikäryhmissä. Pienten asuntojen verotusarvot nousevat enemmän kuin suurten asuntojen. Esim. ennen vuotta 1960 valmistuneessa pääkaupunkiseudulla olevassa talossa 45 m 2 kaksion luontoisetuarvo nousee noin 4,7 %, vastaavan ikäisen 100 m 2 huoneiston noin 3,8 %. Muutos vastaa vuokratason kehitystä. Ravintoedun arvo nousee Tavanomaisen ravintoedun arvo nousee 4,60 eurosta 4,70 euroon. Välittömien kustannusten yläraja nousee 7,70 eurosta 7,90 euroon. Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,53 ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoarvon arvo 2,82 ateriaa kohden. Autoetu Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun uushankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin. Autoetujen prosenttiosat säilyvät ennallaan, vapaan autoedun käyttökustannukset alenevat molemmissa ikäryhmissä 10 eurolla kuukaudessa. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot pysyvät samoina, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

7 Arvonlisäveroasiaa Valtion talousarvioon liittyvät arvonlisäverolain muutokset (HE 135/2003 vp) Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 135/2003 ) arvonlisäverolain muuttamiseksi, siten että käyttöön otetaan verovelvollisuuden euromääräiseen rajaan liittyvä veronhuojennus. Huojennus pienenisi asteittain liikevaihdon kasvaessa, ja lopullinen tilitettävä vero nousisi siten vähitellen täyteen määrään. Vero muuttuisi täysimääräiseksi, aiemmasta tiedosta poiketen euron, eikä euron vuosiliikevaihdon kohdalla. Huojennuksen ja verovelvollisuuden alarajan perusteena olevan liikevaihdon laskentajakso sidottaisiin tilikauteen. Huojennus koskisi sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Huojennuksen ulkopuolelle rajattaisiin muun muassa metsätalous ja eräät kiinteistön käyttöoikeuden luovutukset. Huojennus palautettaisiin kuukausitilitysmenettelyssä oleville verovelvollisille jälkikäteen tilikauden päätyttyä. Vuositilitysmenettelyssä olevat verovelvolliset vähentäisivät huojennuksen verokaudelta tilitettävästä verosta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolaki muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostettaisiin eurosta euroon. Myyjän ja ostajan nimi uusien laskumerkintävaatimusten mukaan Laskutusta koskevia arvonlisäverolain säännöksiä on muutettu annetulla lailla (325/2003). Verohallitus on antanut laskua koskevista vaatimuksista arvonlisäverotuksessa ohjeen (Dnro 1731/40/2003), joka perustuu em voimaan tulevaan arvonlisäverolain muutokseen. Laskumerkintävaatimukset koskevat AVL 209 a :n mukaan verollisten tavaroiden tai palvelujen myynnin laskuja, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, sekä ko. pykälässä mainittujen verottoman myynnin laskuja. Uudistusta on käsitelty aiemmin Kuntataloustiedotteissa 2/2003 s ja 4/2003 s Merkittävä muutos sisältyy muuttuneen lain 209 b :n 5) kohtaan Myyjän ja ostajan nimi ja osoite. Lukuun ottamatta laskuja, joihin voidaan soveltaa ns. kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia (AVL 209 c ), ohjeiden mukaan laskuun merkitään se toiminimi tai aputoiminimi, jolla elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin. Jos elinkeinonharjoittajaa ei ole merkitty kaupparekisteriin, käytetään verohallinnon rekisteriin merkittyä nimeä. Ohje koskee sekä myyjän että ostajan nimeä. Kunta ja kuntayhtymä käyttävät arvonlisäverotukseen liittyvässä laskutuksessaan virallista nimeä, joka on ilmoitettu yritys- ja yhteisötietojärjestelmän arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja on siten nähtävissä Y-tunnuksen yhteydessä. Kunnalla tai kuntayhtymällä on yksi arvonlisäverotunniste (Y-tunnus). Verohallinnolta aiemmin puhelimitse saadusta virheellisestä kannanotosta poiketen kunnalla tai kuntayhtymällä ei ole mahdollisuutta käyttää aputoiminimeä. Kunnat on merkitty vain Verohallinnon rekisteriin, jossa aputoiminimen käyttömahdollisuutta nykyisin ei ole. Kaupparekisteriin merkityillä yrityksillä on Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003 7

8 mahdollisuus käyttää kaupparekisteriin merkittyä aputoiminimeä laskutuksessaan kuten muussakin toiminnassaan. Tässä yhteydessä kunnan ja kuntayhtymän on osaltaan hyvä tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän rekisteristä, että sinne on merkitty yhteisön nykyinen virallinen nimi. Tarvittaessa on tehtävä muutosilmoitus rekisteriin. Yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) on säädetty rekisteröinnistä ja muutosten tekemisestä rekistereihin. Lisätietoja saa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Internetsivuilta Myyntilaskutus Laskutusohjelmissa ja/tai laskulomakkeissa tulee olla myyjän eli kunnan tai kuntayhtymän nimi, joka on yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä Verohallinnon rekisterissä. Siten esimerkiksi kunnan liikelaitosten arvonlisäverollisissa laskuissa ei voi olla ainoastaan liikelaitoksen nimi, vaan kunnan virallinen nimi ja liikelaitoksen nimi vaikkapa osoitetietojen ensimmäisellä rivillä. Myös kevennettyjen laskumerkintöjen piiriin kuuluvissa laskuissa tulee olla myyjän eli kunnan tai kuntayhtymän rekisteriin merkitty nimi ja Y-tunnus. Ohjeen mukaan myyjä voi valita, minkä osoitteen merkitsee laskuun, jos myyjällä on useampia osoitteita. Verohallinto suosittelee laskuun merkittäväksi päätoimipaikan tai sen toimipaikan osoitteen, josta tavaran toimitus tapahtuu tai palvelun suoritus tehdään. Ostolaskut Ostolaskujen osalta muutokset ovat käytännön toiminnan kannalta merkittävämpiä. Pääsääntöisesti ostajalla on oikeus vähentää vero tai hakea palautus vain laskuista, jotka on osoitettu ao. ostajalle. Laskumerkintöjen puutteellisuus tai virheellisyys voi johtaa ostajan vähennys- tai palautusoikeuden menettämiseen. Jatkossa kunnan tai kuntayhtymän ostolaskuihin tulee ostajan nimeksi ohjeistaa merkittäväksi Verohallinnon rekisterissä olevassa nimi. Siten myös liikelaitosten, eri hallintokuntien, laitosten ym. kunnan yksikköjen ostolaskuissa tulee ostajan nimeksi merkitä kunnan tai kuntayhtymän virallinen rekisterissä oleva nimi. Sen lisäksi esimerkiksi osoite- tai viitetietona voidaan käyttää ao. laitoksen tai muun yksikön nimeä ja osoitetta. Tämä vaatimus muuttaa eniten tilauskäytäntöjä, sillä nykyisin kunnan tai kuntayhtymän eri yksikköjen ostolaskuissa ei välttämättä näy lainkaan, että ostajana on kyseessä kunnan tai kuntayhtymän organisaatioon kuuluva yksikkö, vaan ostajaksi on merkitty ainoastaan liikelaitos, koulu tms. yksikkö. Ostajan tietojen merkintä joudutaan saattamaan uusien laskumerkintävaatimusten mukaiseksi. Tämä vaatii tilaus- ja ostokäytäntöjen muuttamista tältä osin, ohjeistusta ja koulutusta kunnan tai kuntayhtymän sisällä. Kevennettyjen laskumerkintävaatimusten mukaisessa laskussa (alle 1000 euroa) ostajan nimitietoja ei edellytetä lainkaan, joten ostajan nimen ei tällaisissa ostolaskuissa tarvinne olla täsmälleen Verohallinnon rekisteriin merkityssä muodossa. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

9 Kulujen edelleenveloituksesta Lisäksi on syytä huomata, että Verohallituksen ohjeella 1731/40/2003 kumotaan Verohallituksen antama ohje kulujen edelleenveloituksesta. Koska laskulta on ilmettävä oikea ostaja, ostajan vähennys-/palautusoikeuden perusteeksi ei enää kelvanne esimerkiksi toiselle osoitettu alkuperäinen lasku ja tämän laatima veroton edelleenveloituslasku muuten kuin konsernisuhteessa eli siis myös kuntakonserneissa (mutta ei siis ulkopuolisten välisissä hankinnoissa). Jatkossa, jos ostajia on useampia, kaikkien ostajien nimet ja kunkin jakoosuudet on ilmettävä laskusta. Jos esimerkiksi kaksi kuntaa ostaa yhdessä jonkin koneen, on molempien nimet oltava merkitty laskuun. Vain tällöin molemmat ostaja saavat tehdä vähennyksen/palautuksen omasta osuudestaan. Ostaja voi vähentää vain sen veron määrän, joka on merkitty tositteeseen. Molempien kuntien tulee saada yhdessä tehdystä hankinnasta oma alkuperäinen lasku. Jos jako-osuutta ei ole merkitty laskuun, oletetaan sen jakautuvan pääluvun mukaan. Vain konsernisuhteissa - siis myös kuntakonserneissa - veroton edelleenveloitus voisi Verohallituksen suullisen kannanoton mukaan olla mahdollista, mutta ei ulkopuolisten välisissä hankinnoissa. Lisätiedot: Anneli Heinonen, (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Uutta oikeuskäytäntöä KVL 075/2003 Yhtiö oli myynyt kokonaishoitopalvelusopimuksella kunnalle useita palveluja, joiden verokohtelu määräytyi eri sääntöjen mukaan. Näitä palveluita olivat muun muassa kiinteistöhallintapalvelut, kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen ja oppilasruokailu. Yhtiön lukion oppilaille järjestämästä kokonaishoitopalvelusopimukseen kuuluvasta normaalista kouluruokailusta ei ollut suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajalle Arvonlisäverolaki 18 2 mom., 30 1 mom. ja 39 3 mom. (ei lainvoimainen) KVL 060/2003 Kunta oli omistanut asuntojen hankintaa varten perustamansa Kiinteistö Oy A:n koko osakekannan yhtiön perustamisesta lähtien. Kiinteistö Oy A:han oltiin sulauttamassa Kiinteistö Oy B, joka oli asuinvuokrataloyhtiö. B Oy toimi omakustannusperiaatteella, eikä ollut jakanut osinkoa. Asuntojen vuokrauksessa noudatettiin kunnan vahvistamia asukasvalintaperusteita. B Oy ei omistanut muuta kuin toimintansa kannalta välttämätöntä omaisuutta. Sulautuvan B Oy:n osakkeet olivat yhtiön perustamisen jälkeen olleet kolmen yleishyödyllisen yhteisön ja kunnan omistuksessa. B Oy:n osakekanta oli sittemmin siirtynyt kokonaan kunnan omistukseen. Kun otettiin huomioon sulautuvan B Oy:n Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003 9

10 toiminnan ja omaisuuden laatu sekä se, että vastaanottavan ja sulautuvan yhtiön osakekannat olivat sulautumishetkellä kunnan omistamia, A Oy:tä oli sulautumisen jälkeen edelleen pidettävä tuloverolain 20 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tulon perusteella suoritettavasta verosta vapaana yhtiönä. Ennakkoratkaisu vuosille 2003 ja Tuloverolaki 20 1 mom. 3 kohta ja 2 mom. (ei lainvoimainen) KHO: /2755 Henkilökohtaisen tulon verotus - Autoetu - Hands free -laitteisto - Auton lisävaruste Työnantajan kustantaessa työsuhdeautoon kiinteästi asennetun hands free - laitteiston, laitteistosta ja sen asennuksesta aiheutuneet kustannukset ovat vapaan autoedun arvoa määrättäessä Verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen 20 :ssä tarkoitettuja auton lisävarusteita eivätkä autopuhelimen lisävarusteita. Verovuosi Verohallituksen päätös vuodelta 2003 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (1127/2002) 17 1 mom. a ja b kohta, 18, 20, 26 2 mom., 28 KHO: /2783 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Verokanta - Kirja - CD-levy - Liittymisperiaate A Oy harjoitti lastenkirjojen kustannustoimintaa. A Oy myi satukirjoja, joihin oli liitetty CD:lle luettuna kirjan teksti. Kirjat oli tarkoitettu 0-6 -vuotiaille lapsille. Kirjaan liitetyn CD:n avulla lapsi voi kuunnella itsenäisesti tekstiä CD:ltä ja samalla seurata kirjan kuvia ja tekstiä kirjasta. Seuraamisen helpottamiseksi äänitteessä kehotettiin lasta tietyn äänimerkin avulla kääntämään sivua sitä mukaan kuin tarina eteni seuraavalle sivulle. Myös kirjassa oli tekstit. CD:tä ei ollut tarkoitus myydä erikseen. Kirja ja CD hinnoiteltiin yhtenäisesti. A Oy:n luovuttaessa satukirjan yhteydessä asiakkaalle CD:n, joka sisälsi satukirjan tekstin luettuna, kyseessä oli taloudellisesti yhteenkuuluva suoritekokonaisuus, jossa varsinainen myytävä tuote oli kirja. Asiakkaan kirjan lisäksi saama CD oli sekä myyjän että ostajan kannalta tarkasteltuna kirjaan kiinteästi liittyvä oheistuote. Kirja oli näin ollen myytävän suoritekokonaisuuden pääsuorite ja CD sen epäitsenäinen sivusuorite. Arvonlisäverotuksessa sovellettavan niin sanotun liittymisperiaatteen mukaan suoritekokonaisuuden verokohtelu määräytyy tällaisissa tilanteissa yhtenäisesti, pääsuoritteen verokohtelun mukaisena. Koska kirjan myynnistä oli arvonlisäverolain 85 a :n (1265/1997) 1 momentin 7 kohdan mukaan suoritettava veroa 8 prosenttia veron perusteesta, myös CD:n luovuttamisesta oli suoritettava veroa 8 prosentin verokannan mukaan osana kirjan myyntihintaa. Myös hallinnolliset syyt puolsivat tällaisissa tilanteissa sitä, että kummankin hyödykkeen verokohtelu määräytyi yhtenäisesti. Ennakkoratkaisu ajaksi Äänestys 4-1. Arvonlisäverolaki 84 ja 85 a 1 mom. 7 kohta 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

11 KHO /3038 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Käypää arvoa huomattavasti alempi vastike - Henkilökunta-alennus - Telepalvelu - Puhelinliittymän perus-, asennus- ja siirtomaksut Teleyritys A Oy:n koko henkilökunta oli saanut henkilökuntaetuna vapautuksen puhelinliittymän perusmaksusta sekä asennusmaksusta liittymää hankittaessa ja liittymän siirtomaksusta kerran vuodessa tehtynä. A Oy oli veloittanut henkilökunnaltaan varsinaisista puheluista normaalin asiakashinnoittelun mukaisesti. A Oy:n asiakkailtaan perimiä ja laskussa erittelemiä puhelinliittymän perus-, asennus- ja siirtomaksuja oli pidettävä osana asiakkaan telepalvelusta maksamaa kokonaishintaa. Asiakkailta telepalvelusta eri nimikkeillä perittävät maksut muodostivat taloudellisesti yhteenkuuluvan suoritekokonaisuuden, jonka verokohtelu määräytyi yhtenäisesti. Puhelinliittymän perus-, asennus- ja siirtomaksut olivat sellaisia varsinaisen telepalvelumaksun ohessa palvelun käyttäjiltä perittäviä maksuja, jossa asiallisesti oli kysymys telepalvelusuorituksen myynnistä. Koska puhelinliittymän perus-, asennus- ja siirtomaksuja vastaavia palveluja ei voitu erottaa kokonaisuutena myytävästä telepalvelusta, A Oy:n henkilökunnalleen antamia vapautuksia perus-, asennus- ja siirtomaksuista oli tarkasteltava henkilökunnalle annettuina, verollista telepalvelun myyntiä koskevina arvonlisäverolain 78 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina alennuksina. Asiakirjojen mukaan yhtiön henkilökunta oli saanut puhelinliittymän perusmaksun vapautuksen muodossa alennusta puhelinmaksuistaan keskimäärin noin 30 prosenttia. Vapautus asennus- ja siirtomaksuista oli kokonaislaskutukseen verrattuna merkitykseltään vähäinen. Kun otettiin huomioon esitetty selvitys eräille muille asiakkaille annetuista alennuksista, yhtiön henkilökunnaltaan puhelinmaksuista veloittamaa vastiketta ei voitu pitää käypää arvoa huomattavasti alempana saati nimellisenä vastikkeena. A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa henkilökunnalleen antamista vapautuksista puhelinliittymän perus-, asennus- ja siirtomaksuista palvelun oman käytön säännösten mukaan. Jälkiverotus tilikaudelta Arvonlisäverolaki 22 1 mom. 2 kohta, 73 1 mom. ja 78 1 mom. 1 kohta Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2004 Valtionosuuksien tasaus Vuodelle 2004 laskettu ennakkotieto valtionosuuksien tasauksesta perustuu verovuodelta 2002 valmistuneeseen verotukseen. Laskelmaa voidaan pitää lopul Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 lisena. Päätös annetaan joulukuussa. Kuntakohtainen laskelma (SM ) on osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Tasauksen määräytymistä on käsitelty tarkemmin kuntien tiedotepankin artikkelissa. Ennakkotiedossa käytetyt laskentaperusteet ovat seuraavat: - vuoden 2002 alun asukasluku (Manner-Suomi) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,79 % - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja 2 285,21 euroa/asukas (90 % laskennallisesta verotulosta) - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 % - vakituinen asunto 0,26 % - muu asunto 0,80 % - voimalaitos 1,39 % - ydinvoimalaitos 2,20 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 % Valtionosuuksien maksatuksessa tasaus jaetaan valtionosuuksien kesken siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 prosenttia. Valtionosuuksien tasausta ei ole kohdistettu jäljempänä oleviin yleiseen valtionosuuteen eikä tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Veroprosentin korottamisen vaikutus tasausjärjestelmässä Viime viikkoina on useita kertoja tiedusteltu, miten kunnan veroprosentin korotus tai alennus vaikuttaa tasausjärjestelmässä. On väitetty, että veroprosenttia ei kannata nostaa, koska tasausjärjestelmä eliminoi korotusvaikutuksen tai veroprosenttia voidaan alentaa, koska tasausjärjestelmä korvaa menetyksen tai että 40 prosenttia veroprosentin korotuksesta menee tasausjärjestelmän alapuolella olevien kuntien hyväksi, liite 1. Mikä on todellinen vaikutus? Vaikutuksia on selvitetty seuraavassa käyttämällä hyväksi vuoden 2004 tasauslaskelmia perustuen vuodelta 2002 valmistuneeseen verotukseen. Laskennallinen kunnallisvero saadaan kertomalla koko maan (P) ja kunnan tuloveroprosentin (Px) suhteella kunnan maksettava kunnallisvero (MVx). Koska maksettava kunnallisvero taas saadaan kertomalla kunnan tuloveroprosentilla kunnan maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot (VTx), eliminoituu kunnan oman tuloveroprosentin vaikutus laskennalliseen kunnallisveroon kuten seuraava kaavakin osoittaa. Kunnan x laskennallinen kunnallisvero = 12 P P x x MV x = P x P x x VT x = P x VT x P x Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

13 Tästä johtuen mikäli koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (kahdella desimaalilla mitattuna) ei muutu jonkun kunnan veroprosentin muutoksen takia, ei myöskään kunnan laskennallinen kunnallisvero eikä tasausraja eikä tasauksen määrä muutu. Liitteessä 2 on esimerkki kunnasta A, jonka aiheuttama muutos jää niin pieneksi, että se ei riitä korottamaan koko maan keskimääräistä veroprosenttia. Tällöin veroprosentin korotus tulee kokonaan kunnan hyväksi ja alennus kunnan tappioksi eikä tasaus muuta asiaintilaa mitenkään (oletus, että muut kunnat eivät korota veroprosenttiaan). Liitteessä 3 tasausrajan yläpuolella olevan suuren kunnan B korottaessa veroprosenttiaan keskimääräinen veroprosentti nousee. Tällöin kaikkien kuntien laskennallinen kunnallisvero muuttuu jonkin verran ja tasausraja nousee. Veroprosenttiaan nostavan kunnan laskennallinen verotulo nousee, mutta kunta saa hyväkseen tasausrajan nousun, jolloin tasauksen lisäys on muutama euro asukasta kohti. Esimerkin tapauksessa nousu on noin kolme euroa asukasta kohti ja merkitsee kunnallisveron noususta vajaata kahta prosenttia. Näin ollen veroprosentin korotuksesta ei suinkaan siirry 40 prosenttia muiden kuntien hyväksi, kuten eräissä yhteyksissä on virheellisesti väitetty. Oman kunnan hyväksi siis jää noin 98 prosenttia veroprosentin korotuksen vaikutuksesta. Koko tasauslisä kaikista verotuloista esimerkkitapauksessa on noin prosenttia, joka siirtyy tasausjärjestelmään eikä ole tällöinkään 40 prosenttia. Muiden kuin veroprosenttiaan korottavien kuntien tasauksen lisäys tai vähennys on + 7 euron ja - 9 euron asukasta kohti välillä (oletus, että muut kunnat eivät muuta veroprosenttiaan). Tulos riippuu keskimääräisen painotetun ja oman veroprosentin suhteesta. Useimmilla kunnilla muutos on mitätön. Lopputulos on siis, että veroprosentin korotus tai alennus ei vaikuta ratkaisevasti tasausjärjestelmän tasauslisään tai tasausvähennykseen. Veroprosentin korotus hyödyttää kuntaa aina enemmän kuin sen mahdollinen negatiivinen tai positiivinen vaikutus tasausjärjestelmässä. Lisäksi vaikutus on kaksi vuotta viiveellinen, mutta veroprosentin korotus alkaa tuottaa verotuloja heti korotuspäätöstä seuraavana vuonna. Lisäksi on otettava huomioon, että kunnat ovat yhtaikaa tekemässä veroprosenttiratkaisujaan ja tarkkaa tietoa siitä, mitkä kunnat ovat kyseessä ja mitkä ovat päätökset ja mitkä ovat päätösten vaikutukset keskimääräiseen veroprosenttiin, ei ole etukäteen. Keskimääräinen painotettu veroprosentti on noussut esim. 0,02 % vuodelle 2001, 0,11 % vuodelle 2002, 0,25 % vuodelle 2003 ja 0,09 prosenttia vuodelle Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Heikki Pukki, p. (09) , Yleinen valtionosuus Vuodelle 2004 yleiseen valtionosuuteen tehdään 1,8 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Valtioneuvosto on vahvistanut asukaskohtaiseksi euromääräksi 27,64 euroa. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikieli Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 syydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet löytyvät laeista ja asetuksista (1147/1996, 1360/2001, 1271/1996, 1448/2001 ja 810/2002). Valtionosuudesta vähennetään lopuksi valtionosuusleikkauksena 7,53 euroa asukasta kohti (90-luvun säästöt). Ennakkotieto yleisestä valtionosuudesta (SM ) on esitetty kuntakohtaisesti osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Päätös annetaan joulukuussa. Valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Muuttuneet valtionosuusperusteet Vuoden 2004 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia koskevat yksityiskohtaisemmat tiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 4 /2003. Aiempaan tiedotteeseen nähden muutokset koskevat valtionosuusprosenttia ja kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta. Työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimet tarkistetaan koskemaan vuotta 2004 (nyt käytetyt ovat vuoden 2003 maksatuksen mukaisia). Kertoimien tarkistus aiheuttaa asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen noin 1,5 euron korotuksen. Valtionosuusprosentiksi ilmoitettiin aiemmin 31,89 prosenttia. Se alentuu 0,07 prosenttiyksikköä johtuen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauslaskelman valmistumisesta (arvioon perustunut vuoden 2002 tasausjärjestelmän valtionosuuslisäys 0,03 % muuttui lopullisessa laskelmassa vähennykseksi 0,04 %, ns. Sailas-paketti, Kuntatalous -tiedote 4/2003 s. 12). Valtionosuuden laskennalliset perusteet muutoin ovat säilyneet muuttumattomina. Aiemmat ja muuttuneet perusteet on vielä esitetty seuraavassa kohdassa. Valtion talousarvionehdotuksen täydentäminen on eduskunnassa vielä kesken, joten pieniä muutoksia, jotka eivät ole olennaisia, voi tulla. Muutokset koskevat mm. asukaskohtaista rahoitusosuutta ja eräiltä osin laskennallisia perusteita. Asukaskohtainen rahoitusosuus on ilmoitettu arviona jäljempänä olevissa perusteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteet vuodelle 2004 Valtionosuuksiin on tehty 1,8 prosentin indeksitarkistus, joka on 75 % täydestä määrästä. Kuntakohtaiset valtionosuudet (STM) on esitetty osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet Laskelma tarkistetaan ja laitetaan Kuntaliiton Internet -sivuille vasta sen jälkeen, kun kaikki valtionosuuden perusteet ovat selvillä. Valtionosuuspäätös annetaan joulukuun puolen välin tienoilla. Valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

15 Valtionosuuden määräämisessä käytetyt laskennalliset perusteet ovat seuraavat (Valtioneuvoston asetus voimavaroista (807/2003): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v v v v vuotiaat 4 214, ,02 523,99 538, vuotiaat 301,46 307,88 596,14 612, vuotiaat 561,64 571, , , vuotiaat 3 288, , , ,77 yli 85-vuotiaat 9 287, , , ,85 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas) v v Työttömien lukumäärän mukaan 384,36 391,28 Työttömyysasteen mukaan 35,09 35,72 Sairastavuuden mukaan 260,12 264,80 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1 522, ,50 (arvio) Muut perusteet Työttömyysprosentti 12,0 % 11,6 % Asukasluku Syrjäisyyskerroin 1,05 tai 1,15 (Vnp 1364/96) Saaristokerroin 1,10 edellisen sijasta Valtionosuusprosentti 28,06 % 31,82 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasluvulla kerrottu oma rahoitusosuus. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuuden ja yksikköhintojen määräytyminen Vuoden 2004 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja yksikköhintoja koskevat yksityiskohtaisemmat tiedot on esitetty Kuntatalous -tiedotteessa 4/2003 Tämän jälkeen on tehty päätökset kuntia ja kuntayhtymiä koskevista yksikköhinnoista, jotka löytyvät opetushallituksen Internet -sivuilta osoitteessa kohdasta yksikköhintaraportit. Yksikköhintojen laskemista koskevia ohjeita on kohdassa Yksikköhintojen määräytymisperusteet. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan asukaskohtainen ennakollinen rahoitusosuus vuodelle 2004 on vahvistettu joulukuun 3. päivänä. Rahoitusosuus on 592,14 euroa asukasta kohti (laskelma jäljempänä). Vuoden 2004 rahoitusosuus löytyy myös Kuntaliiton kotisivulta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Kaikkien yksikköhintojen tarkistamisessa on lähtökohtana 1,8 prosentin indeksitarkistus, joka on 75 % täydestä määrästä. Indeksitarkistusta ei ole tehty kuitenkaan valtion talousarvioon perustuviin esim. kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintoihin. Perusopetuksen, lukion yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat liitteinä 4 ja 5. Vuoden 2004 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinnat saadaan lisäämällä kunnan nykyiseen asutusrakenteen mukaiseen yksikköhintaan 1,8 prosenttia, liite 6. Esim. kunnan kulttuuritoimen kaikki yksikköhinnat sekä laskennalliset perusteet erikseen ja yhteensä ovat Internetissä opetushallituksen sivuilla. Ammatillisen, ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien raportit löytyvät vastaavasti. Ammatillisen koulutuksen tasatut koulutusalakohtaiset keskihinnat ja ammattikorkeakoulun tutkintokohtaiset tasatut keskihinnat ovat opetushallituksen sivuilla esim. kohdassa Yksikköhintojen määräytymisperusteet. Valtionosuuspäätös annetaan joulukuussa. Valtionosuuksien laskentaperusteita on esitetty myös Kuntaliiton Internet sivuilla osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Asukaskohtainen rahoitusosuus vuonna 2004 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuuslaskelma-arvio vuodelle 2004 valtion talousarvioesitykseen perustuen 1,8 prosentin indeksitarkistus huomioon otettuna on esitetty alla olevassa taulukossa. Arviossa on rinnalla kuluvan vuoden ennakollinen rahoitusosuus. Kuluvan vuoden ennakollinen rahoitusosuus vahvistetaan lopulliseksi joulukuussa noin viikkoa myöhemmin kuin vuoden 2004 ennakollinen rahoitusosuus. Ennakollinen Ennakollinen Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2003 vuosi 2004 Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (noin 43 %) investointilisä Yhteensä Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 460, ,592 - lisäys kuljetuksesta ja lisäkoulutuksesta 6,275 6,389 - lisäys valtionosuusleikkauksista 113, ,163 Yhteensä 579, ,144 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 579,86 592,14 Nousu edelliseen vuoteen (%) 4,24 2,12 Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

17 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 2003 Vuoden 2003 harkinnanvaraisia avustuksia koskeva päätös tehtiin Sisäasianministeriö päätti myöntää avustusta 75 kunnalle yhteensä euroa. Avustusta myönnettiin kahdellekymmenelle kunnalle ennakkoon jo tehdyllä päätöksellä yhteensä euroa, joten harkinnanvaraista avustusta myönnettiin yhteensä euroa 95 kunnalle. Kuntaliiton lausunto ja luettelot avustusta saaneista kunnista on Internetissä osoitteessa > Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Harkinnanvaraiset avustukset vuonna Ennakkojaossa harkinnanvaraista avustusta saaneiden kuntien summa on lihavoitu. Ennakkojakoon mukaan otetuista 20 kunnasta neuvoteltiin Kuntaliiton kanssa ennen päätöksen tekemistä. Hakemuksia tuli kaikkiaan 202 kunnasta. Avustuksia haettiin euroa. Hakemusten määrä aleni 42:llä ja haettu määrä aleni 35,22 miljoonaa euroa. Nyt tässä jaossa 75 kunnalle myönnetty avustus maksetaan Vuoden 2003 koko avustusmääräraha oli 7,06 miljoonaa euroa edellisvuotista pienempi. Tarpeisiin nähden käytettävissä oleva määräraha oli jälleen liian pieni, mikä vaikutti siihen, että avustusta ei voitu puoltaa useammalle kuin 75 kunnalle, vaikka tarvetta olisi ollut. Vuonna 2002 Kuntaliitto puolsi avustusta 91 kunnalle ja ennakkojaossa 20 kunnalle. Avustusta myönnettiin tuolloin yhteensä 109 kunnalle ennakkojako mukaan lukien. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2004 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2004 on sama kuin 2003 eli 1,614 prosenttia. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu säilyy myös nykyisenä eli 2,4 prosenttina. Sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön korotuksella vuosina rahoitetaan eräissä Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina toteutettava kokeilu, jossa yksityiset työnantajat ja valtion liikelaitokset vapautetaan sosiaaliturvamaksusta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2004 on 0,6 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,5 prosenttia palkasta (vuonna ,45 %). Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee vuonna 2004 nykyisestä 0,2 prosentista 0,25 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2004 työttömyysvakuutusmaksut (325/2003). Eläkemaksut KuEL-maksu Kunnallinen eläkelaki (KuEL) tuli voimaan Eläketurvan rahoituksesta säädetään kunnallisen eläkelain :issä saakka jäsenyhteisöjen maksuosuuksien perintä perustui KVTEL:n 6 ja 6 a :iin. Lain muutoksen myötä vaihtuivat maksuosuustermit. KVTEL-maksun asemesta käytetään termiä KuEL-maksu. KuEL-maksu koostuu: palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta ja varhaiseläkkeiden omavastuumaksuista. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvisti vuoden 2004 palkkaperusteiseksi KuEL-maksuksi 22,05 % palkkojen kokonaismäärästä. Tämä sisältää sekä palkansaajan että työnantajan maksuosuudet. Jäsenyhteisökohtainen työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikilla jäsenyhteisöillä sama. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuodelle 2004 työntekijöiden eläkemaksuksi 4,6 %. Työnantajan osuudeksi jää siten 17,45 %. Vuoden 2004 eläkemenoperusteisen maksun kokonaismääräksi on vahvistettu 539 miljoonaa euroa. Tämä vastaa arviolta noin 5,04 prosenttia palkkasummasta. Eläkemenoperusteinen maksu määräytyy jäsenyhteisön palveluksen perusteella maksussa olevien eläkkeiden perusteella. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun määrään vaikuttaa yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla esimerkiksi kuntayhtymien purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Kuntien eläkevakuutus on yleiskirjeessään 3/2003 antanut ohjeita eläkemenoperusteisen maksun budjetoinnista vuodelle Sen mukaan maksu voidaan budjetoida kertomalla vuodelta 2003 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,15. Varhaiseläkkeiden omavastuumaksut määräytyvät vuonna 2004 alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen omavastuumaksujen perusteisiin ei tule muutoksia. Omavastuu on työkyvyttömyyseläkkeessä edelleen 20 prosenttia, yksilöllisessä varhaiseläkkeessä 40 prosenttia ja työttömyyseläkkeessä 60 prosenttia eläkkeen aiheuttamista kustannuksista. Yhteensä omavastuumaksuja ennakoidaan perittävän vuonna 2004 noin 0,7 prosenttia KuEL-palkkasummasta. Yksittäisten jäsenyhteisöjen omavastuumaksujen määrä suhteessa palkkasummaan vaihtelee eläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärän ja heille maksettavien eläkkeiden mukaan. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

19 Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2004 on näin ollen arviolta 27,79 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jää 23,19 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen maksu poikkeaa kuitenkin yleensä huomattavastikin keskimääräisestä maksusta. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2004 on 23,5 %. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu, jää työnantajan yleiseksi VELeläkemaksuksi 18,9 prosenttia (vuonna ,9 %). Yleistä maksuprosenttia käyttää kuntatyönantaja, jonka palveluksessa on korkeintaan 50 VELjärjestelmään kuuluvaa työntekijää. Kuntatyönantajalle, jonka palveluksessa on yli 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää, on vahvistettu työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti, joka vuonna 2004 vaihtelee kunnittain 22,80-28,86 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä työntekijän maksuprosentti (4,6). Kuntien keskimääräinen VEL-maksu, jota käytetään lähinnä kokonaistaloudellisissa laskelmissa, on 25,14 %. Kun työntekijän eläkemaksu 4,6 % vähennetään, kuntatyönantajan keskimääräiseksi eläkemaksuksi jää 20,54 %. Yksittäinen kunta käyttää taloussuunnittelun laadinnan pohjana joko yleistä eläkemaksuprosenttia tai sille ilmoitettua työnantajakohtaista eläkemaksuprosenttia. Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2004 vahvistetaan keväällä LEL- ja TaEL-maksut Ennakkotietojen mukaan vuoden 2004 LEL-maksuprosenttiin ehdotetaan 0,2 prosenttiyksikön korotusta eli maksu nousisi nykyisestä 22,2 prosentista 22,4 prosenttiin. Kun tästä vähennetään työntekijän maksu (4,6), niin työnantajan maksuksi vuonna 2003 jäisi 17,8 prosenttia. TaEL-maksuprosenttiin ehdotetaan 0,9 prosenttiyksikön korotusta, jolloin maksu nousisi nykyisestä 17,8 prosentista 18,7 prosenttiin. Kun tästä vähennetään työntekijän maksu (4,6), niin työnantajan maksuksi jäisi 14,1 prosenttia vuonna Yhteenveto kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina on liitteessä 7. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Hankintojen neuvontayksikkö Julkisen palveluiden kilpailuttamisneuvontaa tehostetaan perustamalla Suomen Kuntaliiton yhteyteen julkisten hankintojen neuvontayksikkö. Yksikkö antaa yleisiä neuvoja hankintojen kilpailuttamista koskevissa kysymyksissä. Tavoit Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 teena on parantaa julkisen sektorin hankintaosaamista, lisätä palvelualan markkinatuntemusta sekä edistää hankintoihin liittyvää strategista ajattelua. Yksikkö on määräaikainen ja sen tehtävä on mm. edistää käytännön kilpailuttamisosaamista edistää yritysten tiedonsaantia hankinnoista levittää tietoa hankintalainsäädännön sisällöstä, hyvistä käytännöistä ja ajankohtaisista asioista edistää tilaaja- ja toimittajatahojen yhteistyötä Neuvontayksikkö on tarkoitettu käytännön apuvälineeksi hankintaongelmia kohtaaville kentän toimijoille. Erityisesti palvelusektorilla arvioidaan kilpailuttamisen nyt olevan aiempaa laajempaa. Hanke on osa hallitusohjelman mukaista yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Yksikön toiminta käynnistyy alkuvuodesta Hanketta rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö mm. ainakin kahden asiantuntijan palkkaukseen ja Kuntaliiton asiantuntijat osallistuvat hankkeeseen omalla työpanoksellaan. Lisätiedot: Suomen Kuntaliitto kilpailuasiamies Leena Piekkola, p. (09) , Kauppa ja teollisuusministeriö hallitusneuvos Elise Pekkala, KTM, (09) JHTT-lautakunta tiedottaa Vuonna 2003 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt JHTT-tutkinto järjestettiin Helsingissä 3. ja Tutkintokokeeseen osallistui yhteensä 43 henkilöä. JHTT-lautakunta vahvisti kokouksessaan seuraavien henkilöiden (16) suorittaneen JHTT-tutkintokokeen hyväksytysti (vuonna 2002 hyväksyttiin 9): Nimi Oppiarvo Kotipaikka Ala-aho Virpi HM Liminka Holländer Leif politices magister Lemland Huuskonen Juha HM Tuusula Karjunen Arja TTM Tampere Kaski-Nurmi Arja KTM Espoo Koskinen Outi KTM Porvoo Lauttamus Leena KTM Vaasa Lehtinen Pekka T HM Tampere Lidman Anders ekonomie magister Korsholm Myöhänen Sisko HM Turku Nieminen Nina HM Tampere Pakkanen Kaija KTM Kouvola Parhankangas Annikki hallintot. kand. Oulu 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

21 Tapiola Juhani varatuomari Lahti Valtonen Osmo valtiont. kand. Kirkkonummi Weckström Ritva hallintot. kand. Pukkila Edellä lueteltujen henkilöiden JHTT-luetteloon merkitseminen ja JHTTtilintarkastajatodistuksen antaminen päätetään JHTT-lautakunnan joulukuun 2003 kokouksessa. JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon merkitään myös lautakunnan hyväksymät JHTT-yhteisöt JHTT-luetteloon olivat merkittyinä seuraavat JHTT-yhteisöt: Nimi ja osoite JHTT-luetteloon merkitsemispäivä 1. Oy Audiator Ab Toinen linja 14, Helsinki 2. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy Villa Lande, Kivitaipale 3. Suomen Kuntatarkastus Oy Munkkiniemen puistotie 25, Helsinki 4. SVH Julkistarkastus Oy PL 1015, Helsinki 5. Ernst & Young Julkispalvelut Oy (entinen Kunta-Kihlman Oy ( ) Toiminimen muutos merkitty JHTT-luetteloon Elielin aukio 5 B, Helsinki 6. Tilintarkastustoimisto Revisionsbyrå Oy Martin Eklund Ab Voutilantie 8, Vantaa 7. KPMG Kunta Oy PL 1037, Helsinki 8. Oulun HTM & JHTT-Tarkastus Oy Svaanintie 6 A 4, Oulu 9. Kuntatarkastajien Oy CLAVIS Maaherrankatu 32 A, Mikkeli 10. PKF Publica Oy Korkeavuorenkatu 41 A 2a, Helsinki JHTT-yhteisöjen tarkemmat yhteystiedot löytyvät JHTT-lautakunnan Internetsivuilta osoitteesta kohdasta JHTT-luettelo, Luettelo JHTT-yhteisöistä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

22 JHTT-tutkinto vuonna 2004 Lautakunta on päättänyt aikaistaa vuoden 2004 JHTT-tutkinnon ajankohtaa. Ensi vuoden JHTT-tutkinto pidetään syyskuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna Tarkempi tutkintoajankohta varmistuu tammikuussa Vuoden 2004 JHTT-tutkinto on mahdollista suorittaa atk:ta apuna käyttäen. Tietoja JHTT-tutkinnon ajankohdasta, paikasta ja tutkintovaatimuksista ym. seikoista löytyy lautakunnan Internetsivuilta osoitteesta Lisätiedot: Hilkka Kankaanpää, p. (09) , Sähköposti: Uusi suositus verkkolaskujen käytöstä Julkisen hallinnon suositus JHS 155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa on valmistunut. Asiakirja sisältää suositukset julkisen sektorin verkkolaskutuskäytännöstä. Julkishallinnon taloushallinnon tietojärjestelmän tai palvelun tulee kyetä lähettämään kirjanpitovelvollisille ja kyetä vastaanottamaan kirjanpitovelvollisilta joko einvoice- tai Finvoice-sanomakuvauksen mukainen verkkolasku. JUHTA suosittaa avoimia sanomakuvauksia, joita kaikki verkkolaskuoperaattorit välittävät. JUHTA pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomessa siirrytään mahdollisimman pian yhden avoimen standardin mukaisen verkkolaskuun. Lisäksi julkishallinnon taloushallinnon tietojärjestelmän tulee kyetä lähettämään kuluttajille verkkolaskuja. Mikäli verkkolaskua ei voida lähettää asiakkaalle, tulee laskutuksessa käyttää sähköistä paperille tulostettavaa kirjettä täysin sähköisen (myynti) laskutuksen mahdollistamiseksi. Tällaisessa paperille tulostettavassa laskussa on oltava pankkiviivakoodi. Asiakirjassa suositellaan julkishallinnon yksiköille verkkolaskuoperaattorien käyttöä verkkolaskutuksessa. Suosituksen avulla halutaan tehostaa julkishallinnon taloushallinnon toimintoja lisäämällä verkkolaskujen lähettämistä ja vastaanottamista. Yleisenä tavoitteena on, että sähköisten laskujen osuus kaikkien Suomessa lähetettävien laskujen määrästä ylittää puolet vuonna Tähän tavoitteeseen pyritään yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla laskujen käsittelyrutiineja ja käyttämällä vain yleisesti käytössä olevia toimintamalleja. Verkkolaskujen käytön tavoitteena julkishallinnossa on taloushallinnon tehokkuuden ja luotettavuuden lisääminen mahdollistamalla nopeamman laskujen käsittelyn automaattisesti. Käyttämällä yhdenmukaisia toimintamalleja eri yksiköt voivat suunnitella ja kehittää omat toimintonsa hyödyntämällä jo muualla 22 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2003

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntatalous 6/2004. joulukuu

Kuntatalous 6/2004. joulukuu Kuntatalous 6/2004 joulukuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 6/2002 Joulukuu December Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen 4/2003 Lokakuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet v. 2004 Alueellinen pelastustoimi - taloudenhoidon järjestäminen Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

6/2001 Joulukuu. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Viivästys- ja peruskorko

6/2001 Joulukuu. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Viivästys- ja peruskorko 6/2001 Joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Ajankohtaista eurosta JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Valtionosuudet vuonna 2005. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 1/2005 maaliskuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys 5/2007 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhtenäinen euromaksualue

Lisätiedot

Yleinen taloudellinen tilanne. Valtionosuudet vuonna 2006. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Yleinen taloudellinen tilanne. Valtionosuudet vuonna 2006. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 6/2005 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2006 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna 2005 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut 2006 Kirjanpitoon ja tilastointiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008 4/2008 joulukuu Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2009 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnan, kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen tarkastuspalvelujen

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 1028/2014 Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO 4/2006 Syyskuu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004 4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko 1.7.-31.12.2004 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år 7/2000 22.12.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Euron käyttöönotto JHTT-tilintarkastajat Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kuntatalous 4/11 Epävarmuuden aika Verotus Valtionosuudet Valtion lainamarkkinat muutoksessa Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilastoinnin määrityksiä tilastovuodelle

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU TIEDOTE 5.1.2015 Luontoisedut 2015 RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,20 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän 5/2006 marraskuu Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntien yhdistymisavustukset 2008 2013 Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Ennakkoperinnän avainluvut 2016

Ennakkoperinnän avainluvut 2016 Ennakkoperinnän avainluvut 2016 Hyvä lukija, Olen koonnut tähän esitteeseen vuoden 2016 ennakkoperinnän keskeiset avainluvut. Esitteeseen on kerätty tietoa seuraavista aiheista: valtion tuloveroasteikko

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 3/2004 kesäkuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2004 Lehti ilmestyy

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE Y/10/2013 30.12.2013 1(8) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2014 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Maksatko liikaa autoedustasi?

Maksatko liikaa autoedustasi? Maksatko liikaa autoedustasi? Autoedun saajan edut automaattista Paikannin.com -ajopäiväkirjaa käytettäessä: autoedun verotusarvo perustuu todelliseen käyttöön (ks. esimerkkilaskelmat) käyttöedun saajan

Lisätiedot

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 KORVATAAN UUDELLA: 1.1.1-1a, 1.1.5-9, 1.2.1, 1.2.3, 1.3.2-6, 1.4.6, 1.4.9, 1.5.2, 3.1, 3.5, 4.2-4.4, 4.8, 5.3, 6.1-3, 6.5, 6.8-10, 7.1.3-4, 7.2.1, 7.3.1-2, 8.2, 8.5-7,

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008 3/2008 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys 2009 Verotus Vuoden 2009 valtionosuudet Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien sähköisten

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot