Yleinen taloudellinen tilanne. Valtionosuudet vuonna Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut. Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Transkriptio

1 6/2005 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2006 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna 2005 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut 2006 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Perus- ja viivästyskorko JHTT-lautakunta tiedottaa

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1270 kpl Upplaga 1270 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Yleinen taloudellinen tilanne Kunnallistalous vuosina Verotus 3 Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2005 ja 2006 Yksittäisten kuntien verovuoden 2006 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Kuntayhtymän tuloverovelvollisuudesta Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy Vuoden 2006 verokorttien voimaantulo Vuoden 2006 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2006 Ennakkotietoa vuoden 2006 vuosi-ilmoituksista Työsuhdematkalipun käyttöönotto Rakentamattoman rakennuspaikan ja voimalaitosten kiinteistövero Valtionosuudet vuonna Uudistusten ja talousarvion käsittely eduskunnassa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Siirtymätasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Vuoden 2005 valtionosuudet Vuoden 2006 valtionosuudet Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna Vuoden 2005 harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista päätettiin Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksut Eläkemaksut Kirjanpitolain ja -asetuksen muutosten soveltaminen kunnissa ja kuntayhtymissä alkaen 19 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Viivästyskorko JHTT-lautakunta tiedottaa 22 Vuonna 2005 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt JHTT-tutkinto vuonna 2006 JHTT-yhteisöt JHTT-säädöksiin muutoksia Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2006 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuona , mrd. (liite 6b) Sivu 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2005 keskimäärin noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Paperiteollisuuden työseisokki vähensi tuotantoa merkittävästi kesällä. Kasvunäkymät ovat loppuvuodesta ainakin tilapäisesti parantuneet. Vuonna 2006 kansantuotteen määrän arvioidaankin osittain alhaisen vertailutason johdosta kasvavan keskimäärin noin 3,5 prosenttia. Teollisuuden suhdannenäkymät ovat hyvät ja kotimainen kysyntä pysynee vahvana. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2005 odotettua vähemmän eli vain noin prosentin. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolitoista prosenttia. Työttömyysaste on ollut vuonna 2005 keskimäärin noin kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2006 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste kohoaa edelleen ensi vuonna. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2005 ja 2006 perustuvat pääosin valtiovarainministeriön joulukuiseen suhdanne-ennusteeseen sekä syyskuussa julkaistuun taloudelliseen katsaukseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut vuonna 2005 noin 4½ prosentin vauhdilla eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasumman melko nopeaan kasvuun vaikuttivat ansiotason kohoaminen noin neljän prosentin verran sekä työpanoksen kasvu ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräiseen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2006, mikä johtuu sopimuskorotusten pienenemisestä. Toisaalta palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä mahdolliset liukumat kohottavat edelleen kunta-alan ansiotasoa. Kuntien ansiotasoindeksi kohonnee vuonna 2006 vuositasolla keskimäärin kolmisen prosenttia. Koko palkkasumman kasvuun vaikuttaa ansiotason muutosten ohella muun muassa se, minkälaisia ratkaisuja kunnat tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan palkkasumma arvioidaan kasvavan noin 4 % vuonna Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista suuri osa on vahvistettu vuodelle Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Taulukkoa on muutettu aiemmasta siten, että taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin työnantajan eläkevakuutusmaksut on painotettu siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005 3

4 90 prosenttia ja VEL-maksun osuus on 10 %. Luvut ovat keskimääräisiä koko kuntatyönantajaa kuvaavia lukuja. Vuonna 2005 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat melko tarkkaan neljä prosenttia eli hieman enemmän kuin vuosi sitten ennakoitiin. Kunnallisveron tilitykset kohosivat vuonna 2005 noin 3,5 % eli lähestulkoon vuoden takaisen ennusteen mukaisesti. Kunnallisveron tilitysten nopea kasvu tammilokakuussa kääntyi marras- joulukuussa negatiiviseksi suurten veronpalautusten ja kuntaryhmän jako-osuuden alenemisen johdosta. Yhteisöverotulot kasvoivat arvioitua nopeammin. Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman nopeutuvan vuodesta Verotulojen ennustetaan lisääntyvän lähes 5 % ja verotulojen määrä on melkein 15 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan viisi prosenttia. Veropohjaa kasvattaa toisaalta ansiotulojen lisäys ja toisaalta se, ettei kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdä juurikaan muutoksia. Tuloveroprosenttia nostaa ennätysmäärä eli 140 kuntaa. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2006 noin 13 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2006 noin 1,2 miljardia euroa. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 760 miljoonaa euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon joulukuussa 2005 päivitettyyn versioon. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä Kuntaliiton ennusteet vuosille 2005 ja Ensi vuonna toimintamenot kasvavat edelleen melko nopeasti muun muassa sen johdosta, että työmarkkinatukiuudistus tulee voimaan. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan kuitenkin paranevan vuonna Tilastokeskus on julkaissut kuntien neljännesvuositilaston vuoden 2005 kolmannelta neljännekseltä. Tilaston mukaan kuntien (pl. liiketoiminta) vuosikatteet ovat kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvaneet merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. On kuitenkin todettava, että kuntien taloustilannetta heikentää viimeisellä neljänneksellä muun muassa verotulojen tilitysten kääntyminen alenevaan suuntaan. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

5 Verotus Verotilitykset Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2005 ja 2006 Verovuoden 2005 ennakkoperinnän jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa 2005 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Kuntaryhmän jakoosuus laskee vuodelle 2005 nykyisestä 55,83 %:sta 55,21 %:iin. Muutos johtuu pääomatulojen ennustettua kovemmasta kasvusta. Ennakkotiedot yksittäisten kuntien uusista jako-osuuksista ja tilitysten oikaisuista on viety vero.fi sivuille kohtaan tilitykset veronsaajille Myös verovuodelle 2006 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2006 tehtävissä tilityksissä. Vielä tässä vaiheessa vuodelle 2006 laskettavasta kuntaryhmän jako-osuudesta ei voida esittää ennakkoarviota, koska vuoden 2006 veroperustemuutosten (esim. valtionverotuksen uusi ansiotulovähennys) takia laskentaa ollaan vasta käynnistämässä. Yksittäisten kuntien verovuoden 2006 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Verovuoden 2006 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2005 jako-osuuksia. Verovuoden 2006 lopulliset jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja otetaan käyttöön tammikuussa Laskelmat kuntakohtaisista jakoosuuksista saataneen lasketuksi vasta tammikuun alkuun mennessä konsernisuhdetiedoissa havaituista epäselvyyksistä johtuen. Tuloverotus Kuntayhtymän tuloverovelvollisuudesta Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antamassaan päätöksessä T 3210 vahvistanut keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun KVL N 42/2005, jonka mukaan kuntayhtymä on verovelvollinen harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta ja kiinteistön tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle. Tuloverolain 21 :n 4 momentin viimeisen lauseen sisältämää verovapaussäännöstä, jonka mukaan kunta ei ole verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta, ei voitu soveltaa kuntayhtymään. Kuntayhtymät ovat siis tuloverovelvollisia kaikesta harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta sekä sellaisen kiinteistön tuottamista tulosta, joka on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Puheena olevassa KHO:n päätöksessä ei oteta kantaa siihen sisältökysymykseen, mikä kuntayhtymien toiminta olisi mahdollisesti luoneeltaan elinkeinotoimintana verotettavaa tai, mitä kiinteistön yleisellä ja yleishyödyllisellä käytöllä kuntien Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005 5

6 toiminnassa tarkoitetaan. Tapausta on käsitelty aiemmin Kuntatalous-tiedotteessa 4/2005 sivuilla KHO T 3210 Välitön verotus - Osittain verovapaat yhteisöt - Kuntayhtymä - Elinkeinotulo - Kiinteistön tuottama tulo - Verovelvollisuus kunnalle ja seurakunnalle Tuloverolain 21 :n 4 momentin mukaan muun muassa kunta ja kuntayhtymä ovat verovelvollisia ainoastaan elinkeinotulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleis-hyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta. Tuloverolain 21 :n 4 momentin viimeisen lauseen mukaan kunta ei kuitenkaan ole verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Tätä kuntaa koskevaa verovapaussäännöstä ei voitu soveltaa kuntayhtymään, vaan kuntayhtymän katsottiin olevan verovelvollinen harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta ja kiinteistön tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle. Ennakkoratkaisu vuosille 2005 ja Tuloverolaki 21 1 mom. 3 kohta Tuloverolaki 21 4 mom. Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy vuoden 2005 lopussa. Vuoden 2006 alusta kaikki metsät siirtyvät puun myyntitulon verotukseen, jolloin todellinen myyntitulo verotetaan pääomatulona ja veronsaajana on valtio. Eduskunta on hyväksynyt hallitus esitykseen (HE 212/2005), johon sisältyy muutoksia tuloverolakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisen johdosta. Lisäksi eduskunta on hyväksynyt kumottavaksi eri verolakeihin sisältyvät säännökset, jotka koskevat metsätalouden puhtaan tulon laskemista sekä metsäveroluokitusta ja metsätalouden tuottoperusteiden laskemista. Muutokseen liittyvistä vaikutuksista verotulotasauksen laskentaan on käsitelty tässä tiedotteessa sivulla 13. Vuoden 2006 verokorttien voimaantulo Verohallitus on päättänyt uusien verokorttien käyttöönotosta. Tammikuu Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa vuonna 2006 maksettavasta suorituksesta joulukuun 31 päivänä 2005 voimassa olleiden pidätysprosenttien mukaisesti. Ennakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2005 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verovelvollisella on verotoimiston vuodelle 2006 määräämä verokortti, ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

7 Helmikuusta alkaen Vuodelle 2006 vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan alkaen. Jos verokortissa olevan määräyksen mukaan ennakonpidätysprosentti nousee tulojen kasvaessa (ns. portaikkoverokortti), tammikuussa vuonna 2006 maksetut palkat, eläkkeet ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset otetaan huomioon ennakonpidätyksen määrää laskettaessa tai sen jälkeen. Kuten vuonna 2005 perusverokortissa on valittavana kaksi erilaista ennakonpidätyksen toimittamistapaa: palkkakausikohtaiseen tulorajaan ja vuositulorajaan perustuvat vaihtoehdot. Pidätysprosentit (sekä perus- että lisäprosentti) ovat kummassakin vaihtoehdossa samat. Palkansaaja valitsee ennakonpidätyksen toimittamistavan rastittamalla valitsemansa vaihtoehdon perusverokortille. Tehtyä valintaa ei voi vaihtaa kesken vuoden. Jos palkansaaja ei rastita kumpaakaan vaihtoehtoa, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia rajoja. Jos työsuhde päättyy vuositulorajakortin voimassaoloaikana, työnantajan on merkittävä maksamansa palkat verokorttiin. Verokorttitietojen suorasiirto Työnantajat voivat tehdä verokorttitietojen suorasiirtopyyntöjä sähköisesti Tyvipalvelun kautta. Sähköiset pyynnöt tulee tehdä Verohallitukselle viimeistään tammikuun 2006 loppuun mennessä. Suorasiirtoa koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta Verokorttien suorasiirto -otsikon alta. Verohallitus palauttaa tiedot sitä mukaa kuin vastaustietoja valmistuu. Tavoitteena on palauttaa vastaukset viikon sisällä sähköisen pyynnön teosta. Vuoden 2006 luontoisetuarvot Vuoden 2006 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta: Autoetu Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun uushankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin. Autoetujen arvoihin ei ole tullut muutoksia edellisestä vuodesta. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa ensi vuoden alusta myös multimediaviestit. Asuntoetujen arvot nousevat Asuntoetujen arvot nousevat koko maassa. Syynä on vuokratason nousu. Erityisesti päästökaupan arvioidaan nostavan lämmityskustannuksia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005 7

8 Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2006 pidetään 3,68 ateriaa kohden (3,60 vuonna 2005). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,94 ateriaa kohden (2,88 vuonna 2005). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on ensi vuonna 4,90 euroa aterialta (4,80 vuonna 2005) kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aineja palkkakustannukset eivät ylitä 8,20 euroa aterialta (8 vuonna 2005). Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2006 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallitus on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta: Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai, jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat samat kuin vuodelle 2005 vahvistetussa päätöksessä, jotka ovat seuraavat: kokopäiväraha osapäiväraha ateriakorvaus 30,00 euroa 14,00 euroa 7,50 euroa Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä on 42 senttiä kilometriltä. Korvaus on 5 prosenttia korkeampi kuin vuodelle 2005 vahvistettu 40 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on noussut 10 sentistä 12 senttiin kilometriltä. Korvaukset, joita maksetaan kilometrikorvauksen lisäksi, ovat muuttuneet siten, että henkilöiden, suurten tai painavien esineiden sekä koiran kuljettamisesta maksettavan verovapaan korvauksen enimmäismäärä on noussut yhdestä sentistä kahteen senttiin kilometriä kohden. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 209 maalle tai alueelle. Päivärahan määrä nousi 91 maassa tai alueella ja aleni 29 maassa tai alueella. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

9 Ennakkotietoa vuoden 2006 vuosi-ilmoituksista Työnantajan vuosi-ilmoituksen saajakohtainen erittely Uuden päivärahamaksun maksupohjan laskemista varten joudutaan pyytämään työnantajalta tieto niistä eristä, jotka sisältyvät ennakkoperintälain 13 :n mukaiseen palkkaan, mutta eivät ole päivärahamaksun perusteena. Kyse on samoista palkkaeristä, joista ei peritä myöskään työeläkevakuutusmaksuja. Työsuhdematkalippuna annettavan luontoisedun osalta työnantaja ilmoittaa palkkaan lisätyn ja/tai työntekijältä perityn määrän. Tämä vähennetään viran puolesta työntekijän verotuksessa. Lisälomake matalapalkkatukea varten Matalapalkkatuen saaminen edellyttää, että myös kuntatyönantaja antaa vuosiilmoituksen yhteydessä erillisellä lomakkeella tuen valvontaa varten laissa määritellyt tiedot. Näitä ovat: palkka ja tuen määrä jokaiselta tukeen oikeuttavalta palkanmaksukuukaudelta sekä työntekijän tekemien työtuntien määrät niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana tehdystä työstä tukeen oikeuttava palkka on maksettu. Jos työntekijä on osa-aikaeläkkeellä, työnantajan on lisäksi ilmoitettava ns. laskennallinen palkka. Matalapalkkatuki ei aiheuta muutoksia niiden työnantajien vuosi-ilmoittamiseen, jotka eivät osallistu tukikokeiluun. Vuosi-ilmoituksen yhteenveto Koska yhteenvetoilmoituksella ilmoitettaviin suorituslajikohtaisiin palkkoihin voi maksupohjan muutosten takia sisältyä vuodesta 2006 alkaen joissakin tapauksissa myös sellaisia tuloja, joista ei peritä työnantajan sosiaaliturvamaksua, nämä erät joudutaan ilmoittamaan erikseen omassa kohdassaan. Kohdassa ilmoitetaan tieto palkkaeristä, jotka eivät ole päivärahamaksun perusteena. Työsuhdematkalipun käyttöönotto Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on laatinut ohjeet vuoden 2006 alusta käyttöönotettavan työsuhdematkalipun menettelytavoista (muistio 12/2005). Seuraavassa tiivistetyt ohjeet: Lainsäädäntö Työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten arvostetaan luontoisetujen verotuksessa 75 %:in matkalipun käyvästä arvosta. Käyvällä arvolla tarkoitetaan hintaa, jolla vastaava lippu olisi yleisesti hankittavissa. Säännös koskee yleisesti käytettävissä olevaa säännöllistä henkilöliikennettä ja taksikalustolla ajettavaa reittiliikennettä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisesta liikenteestä tilausliikenne, kuten esimerkiksi normaali taksiliikenne. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005 9

10 Verotus Työsuhdematkalippuun sisältyvän veroedun edellytyksenä on se, että matkalipun käyttöoikeus on ainoastaan työntekijällä. Arvostamista koskeva säännös ei koske matkalippua, jota työntekijän lisäksi voisivat käyttää myös muut henkilöt. Huojennus koskee ainoastaan lippuja, jotka on annettu asuinpaikan ja työpaikan välistä matkaa varten. Lippu ei oikeuta joukkoliikenteen käyttöön laajemmalla alueella kuin mitä on tarpeen asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Esimerkiksi Helsingissä asuvalle ja työssäkäyvälle työntekijälle voidaan antaa Helsingin sisäisiin matkoihin oikeuttava matkalippu, mutta ei matkalippua, joka oikeuttaa joukkoliikenteen käyttöön koko pääkaupunkiseudun alueella. Vaikka lippu on pääsääntöisesti tarkoitettu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, säännökseen ei liity matkojen määrään tai vuorokauden aikaan liittyvää rajoitusta, vaan työnantaja voi antaa työntekijälleen esimerkiksi kausilipun, jolla työntekijä voi matkustaa vapaasti. Matkalipun hankkii työnantaja. Jos palkansaaja ostaa lipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle lipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama osuus on kokonaan työntekijän palkkaa. Työnantaja voi periä lipun hankinnasta korvausta työntekijältä. Tämä nettopalkasta vähennettävä korvaus pienentää verotettavaa etua. Jos työntekijä maksaa 75 % lipun hinnasta, verotettavaa luontoisetua ei synny lainkaan. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosi-ilmoituksella erillisenä tietona palkaksi katsottu työsuhdematkalipun arvo. Jos työnantaja perii osan matkalipun arvosta työntekijältä, myös tämä summa tulee ilmoittaa. Näin on meneteltävä, koska sekä palkaksi katsottu osa matkalipun arvosta että työntekijän oma maksuosuus olisivat vähennyskelpoisia palkansaajan verotuksessa. Luontoisetu verotetaan sinä aikana, jolloin etu on ollut palkansaajan käytössä. Jos työnantaja ostaa lipun, joka on voimassa kahtena eri vuonna, hinta jaetaan näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa. Esim. Lippu on voimassa Tällöin 2/5 lipun hinnasta on vuoden 2006 tuloa ja 3/5 vuoden 2007 tuloa. Palkansaajan vähennysoikeus jakautuu samalla tavalla. Työnantajan palkansaajalle asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiin matkoihin hankkiman matkalipun arvonlisävero ei ole vähennyskelpoinen. Jos matkalippua käytetään myös työtehtävissä tehtäviin matkoihin, vähennyskelpoista on tällaisia matkoja vastaava osuus lipun hinnan arvonlisäverosta. Joskus palkansaaja joutuu työtehtäviensä hoitamisessa käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Tällaisia tehtäviä ovat esim. lähetin, vahtimestarin ja tarkastajan työt. Tällöin työnantaja on saattanut hankkia hänelle lipun julkisiin kulkuneuvoihin. Koska lippu on hankittu ensisijaisesti työtehtävien hoitamista varten, se voi oikeuttaa asunnon ja työpaikan välistä matkaa laajemmalle alueelle, esim. Helsingissä asuva ja työssä käyvä henkilö voi saada seutulipun. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

11 Jos lipun käyttö on sallittu myös asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla, palkansaajalle syntyy tältä osin veronalainen etu. Edun arvo on sama kuin työsuhdematkalipun saajalla, 75 % lipun hinnasta. Jos asiointilippu oikeuttaa kotimatkaa laajemmalle alueelle, lasketaan veronalainen etu asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin tarvittavan lipun hinnasta. Esimerkkejä toteutustavoista Työntekijän bruttopalkkaa nostamalla a) Työnantaja antaa työntekijälle lipun rahapalkan lisäksi. Veronalainen osuus lipun hinnasta eli 75 % lisätään luontoisetuna työntekijän veronalaiseen tuloon jolloin bruttopalkka nousee. Työantajan kustannus kasvaa työsuhdematkalipun hankintahinnan verran. b) Työnantaja vähentää työsuhdelipun veronalaisen osuuden (75 %) työntekijän nettopalkasta, jolloin työntekijä hyötyy verottoman osuuden verran. Työnantajan kustannukset kasvavat lipun verovapaan osuuden verran, mutta verovapaasta osuudesta työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Työntekijän bruttopalkka pidetään samana c) Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työsuhdematkalippu on osa palkkaa niin, ettei kokonaispalkkaus muutu. Työntekijä maksaa lipun kokonaan, mutta hyötyy siitä, että veronalainen tulo lipun osalta pienenee 25 %. Työnantajan kustannukset vähenevät, koska verovapaasta osuudesta työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Mahdollisten hankinta- ja palkkakustannusten lisäksi työnantajalle syntyy kaikissa vaihtoehdoissa kustannuksia lippujen hallinnoinnista ja maksujen tilityksistä. Menettely työpaikoilla Työnantaja päättää viime kädessä siitä, otetaanko työsuhdematkalippu käyttöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat, miten luontaisetuna annettava lippu otetaan huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa, vaihtoehtoja on monta. Työnantajan tehtävänä on valita myös tarkoituksenmukainen menettelytapa, miten lipun käyttöönotosta tiedotetaan henkilöstölle. Tässä yhteydessä on tärkeää myös selvittää konkreettisesti, mitkä ovat etuuden käyttöönoton nettovaikutukset työntekijän kannalta. Etuudesta saataviin hyötyihin vaikuttavat toteutustavan lisäksi mm. henkilön palkka, työmatkakulujen verotuksessa vähennyskelpoinen määrä sekä mahdollinen työnantajan osallistuminen lipun rahoitukseen. Käytännön toteutus Työsuhdematkalipun käytännön toteutus on järkevintä tehdä olemassa olevia matkakortti- ja lippu-järjestelmiä hyödyntäen. Koska työsuhdematkalippu on työnantajan järjestämä luontoisetu, työnantaja hankkii matkalipun ja antaa sen työntekijälleen. Käytännössä voidaan kuitenkin menetellä myös niin, että työnantaja tekee liikennöitsijän / vastuu- tai lipunmyyntiorganisaation kanssa sopimuksen työsuhdematkalipusta palveluksessaan oleville nimetyille henkilöille. Näin työntekijä voi hankkia ja lunastaa lippunsa itse. Tarjolla on myös tuotteita, jotka mahdollistavat suoraveloituksen. Työnantaja voisi esimerkiksi hankkia työntekijälleen toistaiseksi voimassaolevan kausilipun, jonka liikennöitsijä laskuttaa kuukausittain työnantajalta suoraveloituksella. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

12 Muu verotus Rakentamattoman rakennuspaikan ja voimalaitosten kiinteistövero Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen (HE 145/2005) kiinteistöverolain muuttamiseksi muutamilla tekemillään teknisluonteisilla tarkistuksilla. Rakentamattoman asuntotarkoitukseen kaavoitetun rakennuspaikan kiinteistöverotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kunnanvaltuuston on määrättävä 14 pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kunnassa rakentamattomalle rakennuspaikalle veroprosentti, joka on vähintään yhtä prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 3,0 prosenttia. Korotettua veroa ei sovelleta yhteen sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan, omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä olevaan rakennuspaikkaan, jollei kunnanvaltuusto toisin määrää. Lisäksi ydinvoimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia korotetaan 2,20 prosentista ja muun voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia 1,40 prosentista 2,50 prosenttiin. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia. Voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädetään vuoden 2006 alun jälkeen käyttöön otettavien vesivoimalaitosten kiinteistöveroprosenttien siirtymäkaudesta, joka koskee vuosia Siirtymäkautta on siis pidennetty kahdella vuodella hallituksen esitykseen verrattuna. Siirtymäsäännös koskee nimellisteholtaan yli 10 megavolttiampeerin voimalaitoksia. Niiden kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää rajoitettaan siirtymäkautena niin, että se voisi olla pääsäännöstä poiketen enintään 1,40 prosenttia. Jos vesivoimalaitoksen teho on tasan 10 megavolttiampeeria, laitos kuuluu siis 14 :n 2 momentin piiriin. Siihen sovelletaan siten pysyvästi kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöverolain muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2006 Uudistusten ja talousarvion käsittely eduskunnassa Tiedot vuoden 2006 valtionosuuksista esitettiin laajemmin Kuntatalous-tiedotteessa 5/2005. Nyt esitetään lähinnä vain aiempiin tietoihin tulleet muutokset. He 88/2005 valtionosuusuudistukseksi vuoden 2006 alusta on hyväksytty eduskunnassa 2. käsittelyssä hallintovaliokunnan (HaVM 24/2005) esittämin pienin tarkistuksin. Mm. ns. pienkoululisä poistuu pääosin samoin lastensuojelun suurten kustannusten tasausrahasto hallituksen esityksen mukaan. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

13 He 164/2005 työmarkkinatuesta on hyväksytty eduskunnassa 2. käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämin eräin tarkistuksin (StVM 34/2005). Työmarkkinatuesta on saatavissa enemmän tietoa Kuntaliiton joulukuussa 2005 lähettämästä yleiskirjeestä 24/2005. He 112/2005 vapaasta sivistystyöstä (mm. kansalaisopiston yksikköhinta) on hyväksytty eduskunnassa 2. käsittelyssä sivistysvaliokunnan (SiVM 14/2005) esittämin pienin muutoksin. Valtion talousarvioesitys (He 119/2005) ja esitys edellä mainitun esityksen täydentämisestä (He 201/2005) on hyväksytty eduskunnassa Valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 45/2005), josta muutosehdotukset varsinaiseen talousarvioesitykseen (He 119/2005) käyvät ilmi, on annettu Seuraavassa selostetaan vain aiempiin valtionosuustietoihin tulleet muutokset, jotka on päivitetty myös Internet-sivuille osoitteeseen kohtaan Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Ennen vuoden vaihdetta ministeriöt tekevät päätöksensä vuoden 2006 valtionosuuksista. Mahdolliset korjaukset valtionosuustietoihin päätösten johdosta tehdään vuoden vaihteen jälkeen. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Tasauksen tasausrajaa on nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen ja 0,5 prosenttiyksiköllä sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen johdosta, jolloin tasausraja oli 91,50 %. Lisäksi viimeksi mainitun uudistuksen johdosta ns. tasausleikkuri muuttui 40 prosentista 37 prosenttiin. Nämä muutokset oli jo otettu huomioon Kuntaliiton Internet-sivuilla olleissa kuntakohtaisissa ennakkolaskelmissa (Kuntaliitto ). Tämän lisäksi tasausrajaa on vielä nostettu 0,36 prosenttiyksikköä 91,86 %:iin metsäverouudistukseen liittyen. Siirtyminen kokonaan puun myyntituloon perustuvaan metsäverotukseen aiheuttaa kunnille noin 30 milj. euron verotulomenetykset, jotka kompensoidaan kunnille tasauksen tasausrajaa nostamalla. Tasausrajan nosto on toteutettu He 164/2005 (työmarkkinatukiuudistus) yhteydessä kuntien valtionosuuslain 7 :ää muutettaessa (ks. sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 34/2005). Perusteet: - tasausraja - % 91,86 % (aiemmin 91,50 %) - tasausraja ( /as) 2416,87 (aiemmin 2407,40) - tasausleikkuri 37 % (ei muutosta) Uudet kuntakohtaiset laskelmat (SM ) löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > valtionosuudet vuonna Tasauslisää tai -vähennystä ei ole otettu huomioon tässä tiedotteessa mainituissa yleisen valtionosuuden eikä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kuntakohtaisissa laskelmissa. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

14 Siirtymätasaus Valtionosuusuudistuksen siirtymätasauslaskelmat ovat kuntakohtaisina koelaskelmien mukaisina osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Tämä laskelma korjataan vuoden 2006 puolella sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2005 lopulliset valtionosuudet on laskettu. Tammikuun valtionosuudet maksettaneen koelaskelmien mukaisilla siirtymätasauksilla. Helmikuun valtionosuudet maksettaneen korjatuilla siirtymätasauksilla. Siirtymätasausten määrät siirtymäkautena (lisättävät ja vähennettävät) näkyvät laskelman sarakkeilla asianomaisen vuoden kohdalla. Siirtymätasausta ei ole, jos sarakkeen luku on nolla. Vuoden 2006 sarakkeessa olevaa siirtymätasauslisää tai -vähennystä ei ole otettu huomioon tässä tiedotteessa mainituissa yleisen valtionosuuden eikä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kuntakohtaisissa laskelmissa. Yleinen valtionosuus Yleiseen valtionosuuteen ei ole tullut muutoksia aiempaan verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtainen ennakkolaskelma valtionosuuksista on korjattu. Tällöin on otettu huomioon korjaukset lastensuojelukertoimeen, vammaiskertoimeen ja sairastavuuskertoimeen. Valtionosuuksien perusteissa on otettu lisäksi huomioon eduskunnan tekemä euron valtionosuuslisäys pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia varten (valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 45/2005, annettu ). Muutos on otettu huomioon terveydenhuollon vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi on otettu huomioon Virolahden ja Reisjärven kuntien syrjäisyyslisät, jotka ovat puuttuneet aiemmista ennakkolaskelmista. Tämän johdosta monet asukaskohtaiset perusteet ovat muuttuneet joillakin senteillä. V euroa/asukas korjattuina: Ikäryhmä Sosiaalihuolto Aiemmin Terveydenhuolto Aiemmin 0-6-vuotiaat 4 719, ,84 581,26 581, vuotiaat 223,44 223,47 661,89 661, vuotiaat 621,25 621, , , vuotiaat 3 776, , , ,84 Yli 85-vuotiaat , , , ,13 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Aiemmin - Työttömyyden mukainen euromäärä 423,33 ei muutosta - Työttömyysasteen mukainen euromäärä 38,65 ei muutosta - Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä 11,52 11,53 - Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä 32,53 32,63 - Sairastavuuden mukainen euromäärä 286,49 ei muutosta - Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 539, ,71 - Työttömyysprosentti 11,40 % ei muutosta - Asukasluku (vuodenvaihde 04/05) ei muutosta - Valtionosuusprosentti 33,32 % ei muutosta 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

15 Muut tiedot valtionosuuksista ovat tiedotteen 5/2005 mukaiset. Korjattu kuntakohtainen laskelma (STM ) löytyy osoitteesta kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Samassa osoitteessa on myös valtionosuuslaskuri, jolla voi laskea tai tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Vuoden 2005 valtionosuudet Vuoden 2005 valtionosuuksiin vaikuttava vuoden 2005 rahoitusosuus on vahvistettu. Rahoitusosuudeksi on vahvistettu 607,42 euroa asukasta kohti. Ennakollinen rahoitusosuus oli 609,93 euroa/asukas, joten rahoitusosuus aleni 2,51 euroa asukasta kohti. Korjattu rahoitusosuus otetaan huomioon vahvistettaessa vuoden 2005 lopullisia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia. Korjaukset toteutuvat vuonna 2006 helmikuun lopussa. Vuoden 2006 valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2006 ennakolliseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 623,15 euroa asukasta kohti. Kunnille jo toimitetut ehdollisesti vahvistetut yksikköhinnat löytyvät Opetushallituksen sivuilta osoitteesta Tietoja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusperusteista löytyy tiedotteesta 5/2005 ja osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2006 mm. perusopetuksen yksikköhintojen laskentaperusteista. Samassa osoitteessa on myös perusopetuksen yksikköhintalaskuri, jolla voi tarkistaa tai laskea perusopetuksen kuntakohtaisen yksikköhinnan. Sillä voi laskea myös saaristokunnan tai kunnan, jossa on alle 4 asukasta/km 2, kouluverkkovaihtoehtojen vaikutuksia yksikköhintaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna 2005 Vuoden 2005 harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista päätettiin Sisäasiainministeriö päätti myöntää avustusta 105 kunnalle yhteensä 40 miljoonaa euroa (SM /Ha-43). Avustus on maksettu asianomaisille kunnille Avustusta haki 238 kuntaa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

16 Tiedot avustusta hakeneista ja avustusta saaneista kunnista on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Avustuksen käytölle on sisäasiainministeriön päätöksen mukaan asetettu seuraavat ehdot: 1. Avustus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttö- että investointimenoja. 2. Avustus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen johdosta. Tällaisia tarpeita ovat varautuminen velanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa oleviin tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin kuten valtionosuusuudistuksen siirtymätasauksen päättymiseen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Martti Kallio p. (09) , Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut 2006 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Hallitus on antanut esityksen Eduskunnalle (HE 68/2005) sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esityksen mukaan kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee tällöin nykyisestä 1,6 prosentista 2,06 prosenttiin vuonna Nousu hyvitetään alentamalla kansaneläkemaksua vastaavasti. Eduskunta on toisessa käsittelyssä hyväksynyt ehdotuksen. Kansaneläkemaksu Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on vuonna ,416 prosenttia. Yllä mainittu työnantajan sairausvakuutusmaksun nousu hyvitetään alentamalla uudistuksen voimaantulovaiheessa työnantajien kansaneläkemaksua työnantajan sairausvakuutusmaksun nousua vastaavasti. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu olisi siten 1,948 % vuonna Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Eduskunta on toisessa käsittelyssä hyväksynyt hallituksen esityksen Eduskunnalle laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain muuttamisesta (HE 170/2005). Uuden lain mukaan jatketaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain voimassaoloa vuoteen Lisäksi lain soveltamisalaa 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

17 laajennetaan siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevat mm. myös kunnat ja näissä kunnissa sijaitsevat kuntayhtymät. Sosiaalimaksujen vapautuksen enimmäismäärä on euroa työnantajaa kohden kultakin palkanmaksuvuodelta maksettavasta sosiaaliturvamaksusta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta sovelletaan nykyisen lain mukaisesti Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A- saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Tämän lisäksi myös kuntatyönantajat Kainuun hallintokokeilualueella ovat vapautetut sosiaaliturvamaksusta (vapautuksen enimmäismäärä euroa vuodessa). Työttömyysvakuutusmaksut Sekä palkansaajan että työnantajien työttömyysvakuutusmaksu nousevat ensi vuoden alusta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 on 0,58 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti. Sen ylittävältä osalta työnantajan maksu on 2,95 prosenttia palkasta. Palkansaajan maksu nousee siten 0,08 prosenttiyksikköä ja työnantajan keskimääräinen maksu 0,12 prosenttiyksikköä vuodesta Lakimuutos on vahvistettu Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuodelle 2006 alle 53-vuotiaan palkansaajan eläkemaksuksi 4,3 % (4,6 % vuonna 2005) ja sitä vanhemman palkansaajan eläkemaksuksi 5,4 % (5,8 % vuonna 2005) palkasta. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on vuonna 2006 esimerkiksi kunta-alalla noin 4,6 % palkasta. KuEL-maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta päätti korvata omavastuumaksut vuoden 2006 alusta varhaiseläkemenoperusteisella maksulla ja muuttaa eläkemenoperusteisen maksun määräytymistä vuoden 2005 alusta. KuEL-maksu koostuu siten vuonna 2006: palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja eläkemenoperusteisesta maksusta Jäsenyhteisökohtainen työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikilla jäsenyhteisöillä sama. Vuoden 2006 työnantajan palkkaperusteinen maksu on 17,1 % palkkojen kokonaismäärästä, eli sama kuin kuluvana vuonna (vahvistettu ). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

18 Varhe-maksu perustuu maksuvuonna ja kahtena sitä edeltävänä vuonna alkaneiden varhe-maksun perustana olevien eläkkeiden yhteenlaskettuihin eläkemenoihin. Aluksi käytettävissä on vain yhden vuoden eläkemeno. Jäsenyhteisökohtaisten muutosten pienentämiseksi siirtymävaiheessa maksu otetaan käyttöön asteittain. Vuonna 2006 varhe-maksun kokonaismääräksi on vahvistettu 59 milj. euroa, eli noin 2,4 % maksettavista eläkkeistä. Koska aikaisempaa tietoa maksun jakaumasta ei ole, jäsenyhteisöt voivat varautua maksuun omavastuumaksujensa suhteessa budjetoimalla varhe-maksuun 5/7 omavastuumaksuihin käyttämästään summasta. Ennakkomaksun suuruus ilmoitetaan jäsenyhteisöille tammikuussa 2006 yhdessä euromääräisten laskujen kanssa. Maksusta on tarkoitus tuottaa tieto toimintayksikkötasolla, jotta se voidaan kohdistaa budjetoinnissa ja kirjanpidossa tehtävittäin. Varhe-maksu olisi tarkoituksenmukaisinta budjetoida euromääräisenä summana. Eläkemenoperusteisen maksun kokonaismääräksi on vahvistettu 724 milj. euroa eli noin 29 % maksettavista eläkkeistä. Maksu voidaan budjetoida kertomalla vuodelta 2005 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,14. Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2006 on 28,3 prosenttia. Kun tästä vähennetään kuntatyöntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu n. 4,6 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jää 23,7 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen maksu voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä maksusta. VEL-eläkemaksu (päivitetty ) Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2006 on 25,36 %. Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen eläkemaksu n. 4,6 % (= alle 53- vuotiaan työntekijän arvioitu maksuprosentti kerrottuna luvulla 1,07), jää työnantajan keskimääräiseksi VEL-eläkemaksuksi 20,76 prosenttia (vuonna ,48 %). Kaikille kuntatyönantajille, joiden palveluksessa on VEL-järjestelmään kuuluvia työntekijöitä, Valtiokonttori on vahvistanut työnantajakohtaisen ennakkoeläkemaksuprosentin, joka vuonna 2006 vaihtelee kunnittain 23,42-28,68 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä 4,6 %-yksikköä. Valtiokonttorin uudet päätökset on lähetetty kunnille Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2006 vahvistetaan keväällä LEL- ja TaEL-maksut LEL-maksuprosentti vuodelle 2006 on 22,5% (vahvistettu ). Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen maksu (4,6 %), niin työnantajan maksuksi vuonna 2006 jää 17,9 prosenttia. TaEL-maksuprosentti vuodelle 2006 on 20,3 % (vahvistettu ). Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen maksu (4,6), niin työnantajan maksuksi jää 15,7 prosenttia vuonna Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005

19 Kirjanpitolain ja -asetuksen muutosten soveltaminen kunnissa ja kuntayhtymissä alkaen Kuntajaosto on päättänyt kokouksessaan muuttaa antamaansa päätöstä, joka koski kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain (1304/2004) ja valtioneuvoston asetuksen (1313/2004) soveltamista kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Aiemmin annetusta päätöksestä tiedotettiin Internet-sivulla: > Kuntatalous > Kirjanpito ja kustannuslaskenta > Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet > Kirjanpitolain ja -asetuksen muutosten soveltaminen kunnissa ja kuntayhtymissä ja muutoksista aiheutuvat yleisohjeiden tarkistukset sekä Kuntatalous-tiedotteessa 2/2005. Edellä mainittu laki ja asetus ovat tulleet voimaan vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta Parhaillaan on kuitenkin vireillä lainsäädännön muutos, jonka mukaan konsernituloslaskelman laadintaa ollaan sisällyttämässä kunnan konsernitilinpäätökseen. Lisäksi kirjanpitolautakunnassa on valmisteltavana yleisohje rahoituslaskelman laatimisesta ja muita yleisohjetarkistuksia, mitkä saattavat vaikuttaa myös kuntien ja kuntayhtymien yleisohjeisiin. Osittain näistä syistä myös kuntajaoston yleisohjeiden tarkistus edellä viitattujen laki- ja asetusmuutosten osalta on kesken. Näin ollen kuntajaosto pitää perusteltuna, että muutoksia ryhdytään soveltamaan kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa vasta alkaen. Kuntien määräysvallassa olevat kiinteistö- ja muut osakeyhtiöt noudattavat kuitenkin kirjanpitolain muutoksia laissa säädetyn mukaisesti. Kuntajaosto muistuttaa myös, että kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1750/ Tilinpäätösperiaatteiden muutosten ja aikaisempia tilikausia koskevien virheiden käsittelystä tilinpäätöksessä. Kuntajaosto käsittelee tarvittavat ohjeet tämän lausunnon soveltamisesta yleisohjeiden tarkistuksen yhteydessä, joten myös sen soveltaminen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätökseen on perusteltua siirtää vuoden 2006 tilinpäätökseen. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

20 Kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilaston luokitukset 2006 Vuoden 2006 tietoja kerättäessä käytettävää kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoinnin tehtäväluokitusta ja niiden yhteydessä kerättävien tietojen luokituksia on tarkistettu. Luokitusjulkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 on valmistunut. Luokitustarkistukset on tehty yhteistyössä Tilastokeskuksen, eri ministeriöiden, Stakesin, Opetushallituksen ja Kuntaliiton kesken eri tahojen tietotarvetta varten periaatteena se, että vältyttäisiin päällekkäiseltä tiedonkeruulta. Suurimpia muutoksia on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväluokissa, mm. aikaisempi tehtäväluokka 206 Muu lasten päivähoito on jaettu kahdeksi tehtäväluokaksi, 205 Lasten perhepäivähoito ja 207 Muu lasten päivähoito sekä aikaisempi tehtäväluokka 252 Perusterveydenhuolto (pl. hammashuolto) jaettu luokkiin 253 Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto) ja 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Luokkien nimikkeitä ja sisältöjä on muutettu: aikaisempi tehtäväluokka 210 Lasten ja nuorten laitoshuolto muutettu luokaksi 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä aikaisemman tehtäväluokan 215 Muut lasten ja perheiden palvelut numero on muutettu numeroksi 217 ja sen sisältö on osittain muuttunut. Myös tehtäväluokkien 225 Vammaisten laitospalvelut ja 230 Vammaisten työllistämistoiminta nimikkeet on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä. Opetus- ja kulttuuritoimessa aikaisempi tehtäväluokka 377 Museot, teatterit ja orkesterit on jaettu kolmeksi tehtäväluokaksi: 370 Museo- ja näyttelytoiminta, 375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta ja 385 Musiikkitoiminta. Myös seuraavat luokkien nimikkeet ovat uusia: 350 Kirjastotoimi, 360 Nuorisotoimi ja 390 Muu kulttuuritoiminta. Investointihyödykkeiden jaottelua on muutettu aikaisempaa tarkemmaksi ja menoja tuloerittelyihin on tullut tarkennuksia. Taulukosta 07 Eräitä tietoja kunnan/kuntayhtymän taloudesta on poistettu joitakin tietoja, mutta vastaavasti myös lisätty lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollosta kerättäviä tietoja. Kerättävissä toimintatiedoissa on myös muutoksia, joitakin aikaisempia tietoja on poistettu kokonaan tai sektorijakoja on poistettu sekä uusia lisätty. Toimintatietojen muutoksia on eniten sosiaali- ja terveydenhuollosta kerättävissä tiedoissa. On erittäin tärkeää, että muuttuneista luokituksista tiedotetaan välittömästi ja julkaisu toimitetaan käyttöön jokaiselle henkilölle, jotka joutuvat työssään osallistumaan tietojen keräämiseen määrittelemällä kirjanpidon tai muun koneellisen tai manuaalisen tietojärjestelmän sisältöjä sellaisiksi, että tiedot ovat vaivattomasti saatavissa tilastointia varten, taikka muutoin joutuvat keräämään ja antamaan tietoja tilastointia varten. Tietojen kerääminen on pääsääntöisesti aloitettava jo heti vuoden 2006 alusta. Julkaisu Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 on saatavissa ilmaisena pdf-julkaisuna Kuntaliiton Internet-sivuilta: 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2005