Ammatillinen koulutus järjestämishaasteita tänään

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus järjestämishaasteita tänään - talous tiukkenee, ammattiosaajien kysyntä korkealla tasolla Bästa yrkesutbildningens vänner! Som vi alla vet är yrkesutbildningen i gott skick idag, fast vi har hårda ekonomiska frågor framför oss. Nu bör vi samla vår styrka och vårt kunnande, enligt AMKEs syfte, att utveckla verksamhetsmodeller. Vi är tvungna att anpassa oss till mindre ekonomiska resurser utan att sänka utbildningens kvalitet. Yrkesutbildningen är i dag en viktig del av samhällspolitik, ekonomisk och regional utveckling och social politik. Ammatillinen koulutus, jonka päämääränä on vastata yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin, on kehittynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Ammattiosaajien kouluttamisessa ja kehittämisessä onnistuminen on mitä suurimmassa määrin keskeinen kilpailutekijä sekä maan sisällä että vientisektorilla. Vajaan vuoden tässä roolissa toimineena, mutta jo nyt kierrettyäni hieman AMKEn jäsenkentällä - olen mitä suurimmassa määrin vaikuttunut ammatillisen koulutuksen laadusta ja aikaansaannoksista. Ammatillinen ja ammatillinen aikuiskoulutus ovat elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, työvoima- ja sosiaalipolitiikan, maahanmuuttajapolitiikan sekä koulutus- ja aluepolitiikan työkaluja. Ne tarjoavat palveluja sekä niin kansalaisten ja eri työyhteisöjen, kuin opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tarpeisiin ja rahoituksella. Koulutuksen järjestäjäverkko, toimintamallit ja palvelut ovat monimuotoisia, kuten sen eri asiakkaidenkin tarpeet. Ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa toimintamallia ammatilliseen koulutukseen. Saimme viime perjantaina elokuusta saakka odottamaamme ammatillista peruskoulutusta koskevan opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelman ja kuultuamme äsken ministerin puheen voimme todeta, että olemme kovien haasteiden edessä. Ministeriön esityksen mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta vähennetään vuoteen 2016 mennessä 7351 paikkaa. Lisäyksiä on paikkaa ja vähennyksiä paikkaa. Paikkojen vähennykset leikkaavat rahoitusta 125 miljoonaa euroa, toisaalta lisäykset tuovat maakuntiin rahoitusta 43 miljoonaa euroa. Vähennysten määrä on erittäin suuri ja tarkoittaa nykyisellä keskihinnalla noin 82 miljoonan euron supistusta ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen. Eistys pohjautuu maakunnittaiseen jakoon ja vuonne 2016 Uusimaa (8,4%), Varsinais-Suomi (1,7%) ja Pirkanmaa (2,5%) saavat lisää paikkoja. Suurimmat vähennykset koskevat Keski-Pohjanmaata (26,5%), Lappia (26,1%), Pohjois-Karjalaa (22,1%) ja Etelä-Savoa (20,9%). Leikkaukset ovat todella kovia ja osassa maakunnista muutokset koskevat vain yhtä koulutuksen järjestäjää. Ministeriön ehdotuksesta pyydetään palaute koulutuksen järjestäjiltä ja muilta ammatillisen koulutuksen sidosryhmiltä vuoden 2012 loppuun mennessä. 1

2 Tämän kannanoton valmistelu on meille tärkeä ja AMKEn hallituksen puheenjohtajana toivon, että saamme kentän vakavat viestit tietoomme, kun hallitus joulukuussa antaa lausunnon. AMKEn hallitus on lokakuussa korostanut, että koulutustarjonnan leikkauksissa tulee huomioida koko koulutuksen kokonaisuus. Ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on kouluttaa ja kehittää eri ikäisiä ammattiosaajia työelämän tarpeisiin. Kyse ei siis ole vain peruskoulun päättävien ikäluokasta. Nyt tulee arvioida mm., - onko suunnitellun perustana ollut toisen asteen ammatillista koulutusta ja tutkintoa vailla olevien henkilöiden määrä alueellisesti, ei siis vain peruskoulun päättävien määrä - onko valtakunnalliset koulutusalat suunniteltu erikseen - onko ammatillisen koulutuksen toteutunut vetovoima suhteessa lukiokoulutukseen huomioitu - onko työelämän ennakoidut tarpeet ja poistuma työvoimasta suhteutettu työmarkkinoille tulevaan ikäluokkaan alueellisesti - onko ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi huomioitu ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkaukset ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen alueellisesti On ehdottoman tärkeää, että koulutustarjontaa suunnitellaan nuorten ja nuorten aikuisten muodostamana koulutuksellisena kokonaisuutena. Tätähän myös työmarkkinajärjestöt ovat ilmaisseet kantanaan. Oppisopimuskoulutuksessa leikkaukset kohdistuvat jo ensi vuoteen siten, että suurin osa lisäkoulutuskiintiöistä on jo ennalta sidottu oppisopimuksiin. Koulutustarjonnan suuntaaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Ministeriön leikkaussuunnitelman tulee olla täysmääräisesti voimassa Ensi syksynä koulutuksensa aloittavat opiskelijat valmistuvat tutkintoon normiaikataulun mukaan keväällä 2016, jolloin leikkaustoimet ovat suurimmillaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopeuttaneet talouttaan ja tehneet rakenteellisia muutoksia merkittävästi jo tähän mennessä. Tulevat leikkaukset lisäävät koulutustarjonnan alakohtaisia lakkauttamisia, henkilöstövähennyksiä ja osa-aikaistamisia, opetuksen määrän vähennystä, toimitilojen supistuksia ja niin edespäin. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialueella työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja on leikattu jo nyt 50 miljoonaa euroa. Jo nyt edessä olevien leikkausten seurauksena ytmenettelyt ovat arkipäivää järjestäjien kentässä erityisesti ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Saamani tiedon mukaan 30 järjestäjällä ovat yt-prosessit olleet menossa. Ammatillisen koulutuksen tarve ja kysyntä kokonaisuutena ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2016 pelkästään liiketalouden, tekniikan ja sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tarvitaan yhteensä noin ammatillisen perustutkinnon suorittanutta osaajaa lisää. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin vaikea, sille tuskin me voimme mitään ja sitä tuskin meidän on kiistäminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja koulutuspaikkaleikkauksia, niin kipeää kuin se tekeekin, emme täysin voi torjua. Tässä tilanteessa on siis syytä katsoa eteenpäin ja hakea uusia toimintamuotoja. 2

3 Jatkuvan järjestäjäkohtaisen vyön kiristämisen sijaan tarvitaan nyt koulutuksen säädösperusteisen rakenteiden uusimista ja myös koulutuksen järjestäjien omien toimintamallien uudelleenarviointia. AMKEn hallitus on jo aikaisemmin korostanut sitä, että ammatillisen koulutuksen elintärkeät vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan varmistetaan innovoimalla uusia ratkaisuja koulutuksen järjestäjien, työmarkkinajärjestöjen ja valtiohallinnon kanssa koulutustarjonnan ja rahoitusleikkausten vaikutusten minimoimiseksi. Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky on voitava taata vaikeinakin aikoina. Tämän haasteen on AMKE omalta osaltaan valmis ottamaan vastan. Mitä uudistuksia nyt sitten tarvitaan? Seuraavassa on muutamia ajatuksia. Rahoitukseen vakautta ja uudistusta Ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksettavaa rahoitusta tulee kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee käynnistää ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistä koskevan työryhmän työ välittömästi. Rahoitus tulee ratkaista siten, että se mahdollistaa riittävät, vakaat ja ennakoitavat olosuhteet tuottaa laatua ja vaikuttavuutta sekä panostaa opetushenkilökunnan osaamisten, järjestäjä- ja oppilaitosorganisaatioiden toimintamallien sekä varsinaisten opetuspalveluiden määrätietoiseen kehittämiseen. Uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa, ettei synny ylisuuria äkkimuutoksia. Mahdolliset vähennykset tai lisäykset tulee olla ennakoitavissa ja sitä kautta viestitettävissä yhteistyökumppaneille ajoissa. Rahoitusmallista emme AMKE-kentässä tingi, rahoitus on maksettava suoraan koulutuksen järjestäjälle. Tuloksiin perustuvaa rahoitusosuutta voidaan harkitusti lisätä. Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen on mitattava muutakin kuin tutkinnon suorittamista. Peruskoulutuksen kuntaosuutta voidaan myös arvioida uudelleen. Koulutusrakenteisiin joustavuutta ja kapasiteettia tehokkaampaan käyttöön Ammatillisessa perusopetuksessa oppilaitosten tilat ja kapasiteetti ovat täysmääräisessä käytössä karkeasti vain puolet ajasta. Voidaanko ajatella myös kesälukukauden lisäämistä ammatilliseen peruskoulutukseen aivan vastaavalla tavalla kuin nyt toimitaan aikuiskoulutuksessa? Voiko ammatillisen peruskoulutuksen aloittaa vakiintuneesti eri aikoina vuodesta? Nämä uudistukset tarvitsevat osittain säädös- ja rahoitusjärjestelmän uudistamista sekä sopimuksia työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöt ovat pari viikkoa sitten tehneet hyviä avauksia työelämään pääsyn helpottamiseksi. Ammatilliseen koulutukseen 2+1 -malli. Tämä merkitsee ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä. Se myös edistäisi työelämässä tarvittavien taitojen hankkimista ja sitä kautta työllistymistä. Kustannuksiltaan se olisi laitosmuotoa edullisempi koulutuksen muoto. Tätä mallia tukevat myös sidosryhmät kuten Suomen Yrittäjät tähdentäen sitä, että oppisopimuksessa voisi olla kyse myös koulutussopimusmallista eikä vain nuoren työsuhteesta. 3

4 Työmarkkinajärjestöt tuovat esille myös ns. tuetun oppisopimusmallin. Siihen sisältyy ns. ennakkojakso ja sitä tukee esityksessä mm avoin ammattiopisto-toimintamalli. Näihin järjestäjien esityksiin on mielestäni AMKEn helppo yhtyä ja omalta osaltaan edistää niiden eteenpäin viemistä. Ammatillinen koulutus kantaa vastuuta nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutumisesta ja sitä kautta nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Ministeriön esittämät suunnitelmat opetuspaikkojen leikkauksista saa vakavasti kysymään, miten käy nuorisotakuun eri maakunnissa? Samalla se nostaa esille sen kysymyksen, että voivatko nykyiset jäykät koulutusrakenteet olla syynä nuorten syrjäytymisuhkaan. Onko osalle nuorista ns. kolmivuotisuus yhtäjaksoisena toteutuksena jo sinällään liian vaativa aiheuttaen keskeyttämisiä? Pitäisikö näiden opiskelijoiden suhteen löytää kevyempiä ja joustavampia malleja suorittaa ammattikelpoisuutta? Tulisiko myös työelämän arvioida vaadittavia kelpoisuuksia uudestaan? Työelämän osallisuutta ja osakkuuttakin koulutuksen järjestämiseen lisää Tilannekuva maamme korkeakoulutuksessa on se, että yliopistot organisoituvat uudelleen ja ammattikorkeakouluista on tulossa osakeyhtiöitä. Näillä muutoksilla tavoitellaan mm. sitä, että vahvistetaan yhteyksiä ja tarpeiden tunnistamista yhteiskuntaan ja työelämään. Ammatillisessa koulutuksessa vastataan uuden työvoiman kouluttamisesta työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tässä läheinen yhteistyö työelämän kanssa on ratkaisevan tärkeää. Kaiken sopeuttamisen keskellä tärkeimpänä haasteena on varmistua siitä, että ammatillista kehittymistä tapahtuu ja oppimistulokset ovat riittäviä ja vastaavat elinkeinoelämän tarpeita. Yhteistyö työelämän kanssa tehostaa myös valmistumista. Etenkin ammattiosaamisen näyttöjen kohdalla työssäoppimispaikkojen saatavuus ja ennen kaikkea työpaikkaohjaus niissä ovat erittäin merkityksellisiä opiskelijoiden tasa-arvoisen aseman takaamiseksi. Olisiko syytä harkita ja selvittää maamme korkea-asteen koulutuksen tapaan osakeyhtiö- tai säätiömallisen organisaation toimivuutta ammatillisessa koulutuksessa yleisestikin? Mitä etuja ja haittoja tästä olisi ja olisiko se muutoinkin välttämätöntä jo senkin tähden, että kilpailulainsäädäntö saattaa vaatia organisoinnin uudistuksia. Elinkeinoelämän rakennemuutokset jatkuvat aikuiskoulutuksen tarve kasvaa Globaalit markkinat ja eurooppalaisen teollisuuden ongelmat suuresta ylikapasiteetista monilla eri alueilla saavat aikaan sen, että suomalaisen teollisuuden rakennemuutokset jatkuvat. Joudumme valitettavasti edelleen kohtaamaan tilanteita, jossa tuotantoyksiköitä suljetaan eri puolilla maatamme ja valmistusta siirretään kehittyviin maihin. Ammatillinen aikuiskoulutus kohtaa tämän muutoksen. Ammatillisen lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen merkitys ja erityispiirteet sekä kysyntä asettaa supistuvien resurssien tilanteessa kovat vaateet järjestäjillemme. Yrityskohtaisesti räätälöidyt tutkintokoulutukset, osaamisen johtaminen ja ammatillisen osaamisen kartoitusprojektit, yritysten 4

5 henkilöstökoulutus sekä muut työelämän kehittämis- ja koulutustehtävän mukaiset palvelut ovat jatkossa yhä keskeisempi osa järjestäjien koulutustuotantoa. Aikuiskoulutus on yrityksen liiketoimintokonseptien ja kilpailuedun kehittämisessä keskeinen kumppani. Tässä muutoksen tilanteessa yrittäjyydellä ja sen tuella on suuri merkitys. Ammatillinen koulutus luo perusvalmiudet yrittäjämäiseen työotteeseen ja yrittäjäuralle ryhtymiseen. Ammatillinen aikuiskoulutus tukee yrittäjyyden syntymistä juuri siinä vaiheessa kun yrittäjä tekee ratkaisevan päätöksen siirtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Tällainen harkinta voi nousta juuri silloin esille kun teollisuuden yritykset tekevät ikäviä sulkemispäätöksiä. Ammatillinen aikuiskoulutus on myös maahanmuuttajien kotouttamisen onnistumisen keskiössä. Parasta kotouttamista on ns. verokorttikiinnitys eli työssä oleminen, suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikuiskoulutus luo ja ylläpitää eri sidosryhmien kanssa työperäisen maahanmuuton vastuullisia ja vaikuttavia toimintamalleja. Hyvät kuulijat, :n jäsenorganisaatioissa on tällä hetkellä 8 kuntaa, 36 kuntayhtymää, 14 osakeyhtiötä, 16 säätiötä ja 7 yhdistystä, yhteensä siis 81 jäsentä. Organisaatiojakauma kuvaa hyvin monimuotoista ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa, joka perustuu omistajien päätöksiin, alueiden tarpeisiin ja koulutustehtävien edellyttämiin eri toimintamalleihin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärissä mitattuna AMKEn kattavuus on noin 95 % ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa noin 80 %. AMKE ry:n jäsenistön liikevaihto yhteensä oli runsaat 2 mrd. euroa. Peruskoulutuksessa oli opiskelijoita noin Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää en pysty edes arvioimaan. AMKE teki jäsenistölleen kyselyn kuluvan vuoden kesällä ja vastauksissa saimme arvokasta tietoa ja avauksia toiminnan kehittämiseksi. Jäsentyytyväisyys on lyhyen kahden vuoden toimintajakson jälkeen ihan hyvä. Toki kritiikkiäkin saatiin. Sanallisissa vastauksissa korostui mm. lisää näkyvyyttä toimintaan ja toiveet aikuiskoulutuksen suuremmasta roolista AMKEn toimissa. Palautteet on huolella käyty läpi ja pyritty löytämään jo ensi vuoden toimintasuunnitelmassa niitä kehittämisuudistuksia, joita kenttä toivoo. Hyvä ammatillisen koulutuksen väki, Meitä on täällä jälleen koolla iso joukko yli 300 edustajaa eri puolelta Suomea. Ammatillinen koulutus edellyttää yhteistyötä eri henkilöiden ja tahojen kanssa, se on joukkuelaji jos mikään juuri tällaisina vaikeina sopeuttamisen aikoina. Nuorille ja aikuisille suunnatun ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet työssään hyvin. Tästä kuuluu kiitos teille AMKEn jäsenille eli ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän edustajille! Tekemällä yhdessä onnistumme myös jatkossa! 5