Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisällys Sisällys Johdanto Varhaiskasvatus Sastamalassa Varhaiskasvatuksen arvot Varhaiskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapselle ominaiset toimintatavat Varhaiskasvatuksen sisällöt Mediakasvatus Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatuksen tuki Monialainen yhteistyö Tuen järjestäminen Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus Yhteistyökumppanit Varhaiskasvatuksen laatu, arviointi ja kehittäminen

3 1. Johdanto Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Tähän asiakirjaan on ensimmäistä kertaa koottu Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, jonka arvot pohjautuvat kaupungin strategiaan. Suunnitelma on henkilöstön yhteinen työväline, joka linjaa varhaiskasvatuksen toiminnan. Tämä asiakirja varmistaa toiminnan yhtenäisyyden ja lasten sekä heidän perheidensä tasavertaisuuden toteutumisen. Varhaiskasvatussuunnitelma on pohjana päivähoitoyksiköiden omille varhaiskasvatussuunnitelmille sekä laatujärjestelmän luomiselle. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä valitsi suunnitelmaa laatimaan työryhmän: - Häijään päiväkoti: lto Sanna Mattila ja lto Salla Vainionperä - Kiikan päiväkoti: lto Heini Stenberg - Ojansuun päiväkoti: lto Emmi Laaksonen ja lto Hanna Kolu - Uotsolan päiväkoti: lto Nina Laine - Kiertävät erityislastentarhanopettajat Anne Lehtimäki ja Reetta Reikko Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Työskentely jatkui kevään 2014, jolloin ryhmäläiset kävivät sisällöistä keskustelua myös omissa yksiköissään. Syksyllä 2014 suunnitelmaluonnos lähetettiin kommentoitavaksi päivähoitoyksiköihin. Samalla pyydettiin toimittamaan sisältöä tukevia valokuvia. Saatujen palautteiden perusteella luonnosta muokattiin ja valokuvat valittiin työryhmän viimeisessä tapaamisessa marraskuussa

4 2. Varhaiskasvatus Sastamalassa Sastamala on asukkaan kaupunki Pirkanmaalla. Nykyinen Sastamalan kaupunki on perustettu vuonna 2009 Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kuntaliitoksen myötä. Vuonna 2013 kaupunkiin liitettiin myös Kiikoisten kunta. Sastamalassa on kaunis luonto ja runsaasti vesistöä, maalaismaiseman ympäröimä keskustaajamakin on rakennettu järvien rannalle. Varhaiskasvatusta Sastamalan kaupunki tarjoaa päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Päivähoitoyksiköt on jaettu sijaintinsa mukaan neljään alueeseen: etelä, keskusta, länsi ja pohjoinen. Päivähoitoyksiköt löytyvät luetteloituna Sastamalan kaupungin nettisivuilta ( Perhepäivähoidossa päivähoidon paikkana on hoitajan oma koti ja hoitaja on työsuhteessa kaupunkiin. Hänellä voi ryhmässään olla kokopäiväisesti enintään neljä alle kouluikäistä lasta. Lisäksi hoitoryhmässä voi olla yksi osapäivähoidossa oleva lapsi. Ryhmäperhepäiväkodeissa kaksi tai kolme hoitajaa työskentelee yhdessä kaupungin järjestämissä tiloissa. Sastamalan ryhmäperhepäiväkodeissa työskentelee 4

5 perhepäivähoitajia ja lähihoitajia. Ryhmässä voi olla yhtä hoitajaa kohti kokopäivähoidossa neljä lasta ja yksi osapäivähoidossa oleva lapsi. Päiväkodeissa työskentelee lastentarhanopettajia, lastenhoitajia sekä tarvittaessa avustajia. Lapsiryhmässä voi yhtä aikuista kohden olla neljä alle 3-vuotiasta ja seitsemän yli 3-vuotiasta lasta. Vuorohoito on tarkoitettu lapsille, joiden hoidon tarve johtuu molempien huoltajien vuorotyöstä tai ammatillisesta opiskelusta. Ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan Häijään päiväkodissa sekä vuorohoitoa klo välillä Keskustan päiväkodissa. Esiopetus toteutetaan sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä. Sastamalan kaupungin oma esiopetussuunnitelma on nähtävissä kaupungin nettisivuilla. 5

6 .2.1 Varhaiskasvatuksen arvot Varhaiskasvatuksemme arvojen taustalla ovat Sastamalan kaupungin strategiassa (2020) mainitut arvot: rohkea realismi, osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Hyvän elämän Sastamala 2020 kasvaa asukkaista. Kunnioitamme jokaista ihmistä ja pelaamme yhtenä joukkueena parantaaksemme kaupungin palveluja ja elinympäristöä. Päätöksissä huomioimme ihmisen, kestävän kehityksen ja talouden. Palvelujen järjestämisessä käytämme uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia sekä liikkuvia palveluita, jotka tavoittavat ihmiset myös harvaan asutuilla alueilla. Juuriensa velvoittamana Sastamala jatkaa elämäänsä elinvoimaisena ja asukkaidensa rakastamana kaupunkina. Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen keskeisiä arvoja ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkeus ja kestävä kehitys. Näiden arvojen mukaan toimiessamme takaamme jokaiselle lapselle turvallisen kasvun ja opin polun. 6

7 TURVALLISUUS Edistämme lapsen hyvinvointia luomalla mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsi nauttii olostaan yhteisössä, jossa hän kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Huolehdimme myös fyysisen ympäristön turvallisuudesta. Luomme lapselle ikätason mukaiset selkeät rajat ja säännöt. ASIAKASLÄHTÖISYYS Kohtaamme jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti. On tärkeää, että jokainen lapsi ja perhe kokevat, että heitä arvostetaan riippumatta heidän sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. YHTEISÖLLISYYS Toimimme yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti ja sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin. Arvostamme vanhempien kasvatusvastuuta ja toimimme yhdessä lapsen parhaaksi. Huolehdimme siitä, että lapsi kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Teemme monipuolista yhteistyötä ja mahdollistamme sekä lapsen perheen että muiden yhteistyökumppanien aktiivisen osallistumisen toimintaamme. ROHKEUS Varhaiskasvatuksemme toimintakulttuuri on osallistava ja innovatiivinen. Toimintatapojen arviointi ja kehittäminen ovat osa jokaista päiväämme. Suhtaudumme muutoksiin myönteisesti ja uskallamme kokeilla uutta. KESTÄVÄ KEHITYS Valitsemme varhaiskasvatuksessa sellaisia toimintatapoja, menetelmiä ja materiaaleja, jotka turvaavat ympäristön kantokyvyn, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurien kirjon säilymisen. Tuemme lasten kasvua kestävään elämäntapaan ja harjoittelemme kantamaan vastuuta ympäristöstä ja toisista ihmisistä. 7

8 .2.2 Varhaiskasvatuksen päämäärät ja tavoitteet Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen toteuttamista viitoittaa kolme keskeisintä koko ihmisen elämää koskevaa ihmisenä kasvamisen päämäärää. Päämäärät on linjattu valtakunnallisesti ja tähtäävät lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. 8

9 1. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä on kunnioittaa jokaista asiakasta tasa-arvoisesti ja omana persoonanaan riippumatta sukupuolesta, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustasta tai etnisestä alkuperästä. Lapsella on oikeus kasvaa, oppia ja kehittyä niin, että hän tulee kuulluksi ja huomioiduksi yksilönä. Lapsen tulee tuntea, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hän on tärkeä. Perusturvallisuus muodostuu turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden kautta. Varhaiskasvatusympäristön merkittävin tekijä on aikuinen, jolla on herkkyyttä pysähtyä lasten kysymysten äärelle, tarkastella ympäristöä lapsen näkökulmasta, kykyä hyödyntää olemassa olevan ympäristön mahdollisuuksia ja halua tavoitteellisesti uudistaa kasvun ja oppimisen ympäristöä jokaisen lapsen ja lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi. Pysyvät kasvatussuhteet takaavat sen, että kasvattaja pystyy havaintojensa kautta huomioimaan lapsen yksilöllisiä tarpeita, vahvistamaan lapsen itsetuntoa ja tukemaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Lapsen erityiset tarpeet huomataan ja lapsi tulee hyväksytyksi, nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. 2. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen Toisten huomioon ottaminen kasvatuspäämääränä on ennen kaikkea sitä, että kunnioitamme jokaista ihmistä. Lapsi oppii suhtautumaan myönteisesti itseensä ja muihin sekä välittämään toisista. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä eri yhteisöjen, hyvän yhteiskunnan ja yhteisen maailman muodostumiselle. Päivähoitoyksikkö muodostaa sosiaalisen oppimisympäristön, joka erilaisten vertaisryhmien, toiminnallisten pienryhmien ja aikuisten ja lasten sekä lasten keskinäisten suhteiden kautta edesauttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä ja näin ollen edesauttaa hyvinvointia ja tukee yksilön kasvua yhteiskunnan jäsenenä. 3. Itsenäisyyden lisääminen Lapsi opettelee edellytystensä mukaisesti huolehtimaan itsestään ja läheisistään sekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppiessaan uusia taitoja ja huomatessaan selviytyvänsä arjen tilanteista yhä enemmän itsenäisesti. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä. 9

10 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksen tärkeimpänä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatusympäristön tulee tarjota jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja häntä arvostetaan omana, ainutlaatuisena itsenään. Lapsen yksilölliset tarpeet, persoonallisuus ja perhetausta otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Myönteinen, lämmin ja välittävä ilmapiiri rohkaisee jokaista lasta kasvamaan ja kehittymään omalla yksilöllisellä tavallaan. Hoito, kasvatus ja opetus muodostavat varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Ravinto, lepo, puhtaus ja ulkoilu ovat jokaisen lapsen perustarpeita. Nämä perustarpeet rytmittävät lapsen arkea ja luovat turvallisuuden tunnetta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, joka toiminnallaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kasvattajat luovat lapselle oppimaan innostavan, monipuolisen ja joustavan ympäristön, joka herättää lapsissa kokeilunhalua, mielenkiintoa ja uteliaisuutta. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö tarjoaa toimivat puitteet myös pienryhmätoiminnan toteuttamiselle. Kasvattajan tulee olla sitoutunut ja tiedostaa omaan kasvattajuutensa taustalla vaikuttavat arvot ja eettiset periaatteet. Kasvattaja kuuntelee lasten tarpeita 10

11 ja tunteita ja reagoi niihin. Kasvattajan empaattisuus ja herkkyys luovat ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kielellä on keskeinen merkitys lapsen rakentaessa käsitystään ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapselle luodaan kielen kehitystä tukeva virikkeellinen ja toiminnallinen kasvuympäristö, sekä tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen. Lapsen kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä..3.1 Lapselle ominaiset toimintatavat Lapselle ominaisia toimintatapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Lapsen hyvinvointi ja käsitys itsestään vahvistuu, kun hän saa toimia itselleen luontaisella tavalla. Lapselle ominaiset toimintatavat huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin tuetaan lapsen ajattelun kehitystä sekä käsitystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Leikki on aina luonteeltaan sosiaalista, ja vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Pienet lapset leikkivät vuorovaikutuksessa aikuisen tai isomman lapsen kanssa, isommat lapset yhdessä toistensa kanssa. Leikeissä lapset yhdistävät kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. He jäljittelevät ja luovat uutta. Leikki on lapselle välttämätöntä: se tuottaa iloa ja mahdollistaa uusien tietojen ja taitojen oppimisen. Leikki- ja vuorovaikutustaitojen opettelu on tärkeä osa lapsen varhaisvuosien kehitystä. Lasten leikin tukeminen vaatii kasvattajalta huolellista havainnointia, sekä kykyä ymmärtää ja eritellä leikkejä myös oppimisen näkökulmasta. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Leikkiympäristöä muokattaessa otetaan aina huomioon lasten ikä- ja kehitystaso sekä ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Liikkuessaan lapsi tulee tietoiseksi omasta kehostaan ja sen hallinnasta. Lapsen hyvinvointi ja terve kasvu perustuvat päivittäiseen liikkumiseen. Liikunnallisen elämäntavan kehittymistä voidaan tukea varhaislapsuudesta lähtien. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lasten päivittäinen liikkuminen, sekä luoda liikuntaan kannustava ympäristö ja ilmapiiri. Lapsiryhmän liikuntaa suunniteltaessa hyödynnetään monipuolisesti lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia. 11

12 Taiteelliset kokemukset virittävät lapsen toiminnallisuutta ja tempaavat mukaansa. Musiikin, tanssin, draaman, lastenkirjallisuuden ja kädentaitojen avulla lapsen on mahdollista kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Kasvattajan tulee antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Varhaislapsuuden taiteelliset kokemukset vaikuttavat lapsen myöhempiin taidemieltymyksiin sekä kulttuurisiin arvostuksiin. Tutkiminen ja ihmettely ovat lapselle luontaisia toimintatapoja syntymästä saakka. Tutkimista ja ihmettelyä innoittavat lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten, aikuisten ja lähiympäristön kanssa. Yritys, erehdys ja oivallus ovat kokemuksia, jotka ylläpitävät ja vahvistavat oppimisen iloa. Tutkimiseen innostava varhaiskasvatusympäristö tarjoaa lapsen käyttöön runsaasti mielenkiintoisia materiaaleja ja välineitä. Kasvattajat innostavat ja kannustavat lasta tutkimaan ja pohtimaan maailman ilmiöitä kaikilla aisteilla. 12

13 .3.2 Varhaiskasvatuksen sisällöt Orientaatiolla tarkoitetaan suuntautumista, tutustumista tai perehtymistä johonkin asiaan tai aihepiiriin. Varhaiskasvatuksessa orientaatioihin tutustutaan kokonaisvaltaisesti ilman oppiainejakoa. Tarkoituksena ei ole eri oppiaineiden sisältöjen opiskelu, vaan sellaisten valmiuksien omaksumisen aloittaminen, joiden avulla lapsi pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Orientaatioiden omaksuminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti lapselle ominaisten toimintatapojen kautta. Lapset ovat aktiivisia oppijoita. Vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa he käsittelevät ja jäsentävät tietoa. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO vertaaminen, laskeminen, päätteleminen, luokittelu leikit, pelit, arjen tilanteet: pukeminen, ruokailu LUONNON- TIETEELLINEN ORIENTAATIO havainnointi, tutkiminen, kokeileminen eläimet, kasvit, syy-seuraussuhteet, luonnonilmiöt, vuodenaikojen vaihtelu: retket lähiympäristöön, vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, kestävä kehitys HISTORIALLIS- YHTEIS- KUNNALLINEN ORIENTAATIO menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus omiin juuriin ja kotiseutuun tutustuminen: esineet, dokumentit, kertomukset, kansansadut, kotiseudun kohteet ja nähtävyydet 13

14 ESTEETTINEN ORIENTAATIO havaitseminen, kuunteleminen, tunteminen, luominen, kuvitteleminen, intuitio, samastuminen elämykset, aistimukset, tuntemukset, kokemukset: musiikki, sadut, esitykset, näyttelyt, oppimisympäristön viihtyisyys EETTINEN ORIENTAATIO arvojen, sääntöjen ja normien pohdinta oikea ja väärä, hyvä ja paha, totuus ja valhe, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, vapaus: arkipäivän vuorovaikutustilanteet, tapakasvatus, tunnetaitojen harjoittelu (Askeleittain-materiaali) USKONNOLLIS- KATSOMUK- SELLINEN ORIENTAATIO hiljentyminen, ihmettely, kyseleminen, pohdinta uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt: yhteistyö seurakunnan kanssa, kirkolliset juhlapyhät, lasta lähellä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin tutustuminen, yhteistyö vanhempien kanssa lapsen uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sisällöstä 14

15 .3.3 Mediakasvatus Lasten mediakasvatuksella tarkoitetaan sekä erilaisiin medioihin tutustumista, että kriittisen medialukutaidon oppimista. Media vaikuttaa jokaisen lapsen elämään, ja mediakulttuuri onkin lapsen keskeinen toiminta- ja oppimisympäristö. Mediakasvatuksessa käytettäviä välineitä ovat esimerkiksi lehdet, kirjat, kuvat, elokuvat, musiikki, pelit, Internet, kamera ja videokamera, televisio, tietokone, radio, mikrofoni, matkapuhelin. Näiden välineiden avulla lapset voivat itse tuottaa ääni- ja kuvaesityksiä, tutkia ympäristöään sekä dokumentoida toimintaansa. 15

16 4. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa vuorovaikutusta vanhempien ja varhaiskasvatuksen välillä. Kumppanuus on tasavertaista: vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu; varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden luomisesta. Sen pohjana on molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus, jolla voidaan luoda avoin vuorovaikutussuhde. Yhteisenä päämääränä on lapsen hyvinvointi. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä alkaa, kun lapsen tuleva hoitopaikka on varmistunut. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan hoitopaikkaan yhdessä lapsen kanssa jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. Tavoitteena on lapsen kannalta mielekäs hoidon aloitus, joka pyritään toteuttamaan lapsen tarpeet huomioiden. Mahdollista on sopia useampia tutustumiskäyntejä ennen kuin lapsi ensimmäisen kerran jää itsekseen hoitopaikkaan. Hoidon alkua voivat helpottaa alun lyhyemmät hoitopäivät. 16

17 Kun päivähoitoarki on alkanut, kasvatuskumppanuutta toteutetaan säännöllisimmin ja arkisimmin lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Päivittäisissä kohtaamisissa kerrotaan lapsen päivän tärkeimmistä tapahtumista ja jutellaan lapsen kannalta merkityksellisistä asioista. Keskusteleminen auttaa ymmärtämään lasta sekä vahvistaa kasvatuskumppanuutta ja yhteistä ymmärrystä vanhempien ja työntekijöiden välillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on vaitiolovelvollinen lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänelle laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jota päivitetään vuosittain keskustelemalla vanhempien kanssa. Vasu on varhaiskasvatuksen suunnittelun perusta. Yhteistyön tukemiseksi järjestetään vanhempainiltoja, juhlia ja koko perheen tapahtumia, jotka mahdollistavat tapaamiset myös toisten vanhempien ja perheiden kanssa. Joissakin päiväkodeissa toimii lisäksi vapaaehtoinen vanhempaintoimikunta. Lapsen havainnointi ja varhaiskasvatuksen lomakkeet Varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti. Leikin havainnoiminen, kannattelu ja rikastuttaminen ovat tärkeä osa kasvattajien tehtävää. Lapsen kokemukset, vahvuudet ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet otetaan huomioon kasvatuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Kasvattajat antavat myös lapsille mahdollisuuden osallistua toiminnan ja toimintaympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen ottamalla huomioon lasten ehdotuksia, aloitteita, ajatuksia ja ideoita. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista seurataan ja tuetaan päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa. Vasuun kirjataan vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön havaintoja ja kokemuksia lapsesta sekä kehityksen tavoitteita ja menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Vasu kulkee lapsen mukana koko päivähoidossa olon ajan ja siirtyy tämän mukana myös uuteen hoitopaikkaan Sastamalan kaupungin alueella. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista seurataan vasuun vuosittain liitettävillä ikäkausikaavakkeilla. Tarvittaessa lapselle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma tai kuntoutussuunnitelma. Sastamalassa on käytössä 5 -vuotiaille lapsille tarkoitettu kehityksen arviointi KEHU. Arvioinnin avulla tunnistetaan lapsen kehityksen vahvat sekä harjaannuttamista vaativat alueet. KEHU-arviointi sisältää lapsen arkea koskevien kysymysten lisäksi tehtävistön, jonka lapsi tekee yhdessä lastentarhanopettajan kanssa. Vanhemmat vievät neuvolaan lapsen 4-vuotiaan vasulomakkeen ja 5 -vuotiaan KEHU -yhteenvedon. Vastaavasti he tuovat neuvolan palautteen päivähoitoyksikköön. Tarvittaessa myös muita vasu - lomakkeita voidaan toimittaa neuvolaan. 17

18 5. Varhaiskasvatuksen tuki Varhaiskasvatuksessa sitoudutaan kunnioittamaan jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta yksilönä. On tärkeää luoda kokonaiskuvaa lapsesta; sekä hänen vahvuuksistaan että tuen tarpeistaan. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsella aiemmin todettu tuen tarve. Tuen tarve voi liittyä yhteen tai useampaan kehityksen osa-alueeseen ja/tai lapsen muihin elämän olosuhteisiin. Tukitoimet lapselle aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Vanhempien luvalla voidaan konsultoida asiantuntijoita ja hankkia tarvittaessa asiantuntijalausunto..5.1 Monialainen yhteistyö Päiväkodeissa kokoontuu lapsihuoltotyöryhmä, jossa käsitellään lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä asioita moniammatillisena / monialaisena yhteistyönä. Ryhmään osallistuu varhaiskasvatuksen henkilöstöä (päiväkodin johtaja, kelto, ryhmän lastentarhanopettaja / lastenhoitaja) sekä tarvittaessa terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai muu asiantuntija. Työryhmän tarkoituksena on osaltaan tukea varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä ja toimia sekä vaikeuksia ennaltaehkäisevänä että korjaavana tahona. 18

19 .5.2 Tuen järjestäminen Sastamalan kaupungissa tukea tarvitsevien lasten yleisin hoitomuoto on päiväkoti. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen pohjautuu kasvatushenkilöstön vahvaan perusosaamiseen ja kuntouttavaan arkeen. Lasten, heidän perheidensä ja kasvatushenkilöstön tukena työskentelee kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (kelto). Heidän tehtävänään on vahvistaa kasvattajien osaamista sekä ohjata käyttämään erilaisia varhaiserityiskasvatuksen toimintatapoja ja menetelmiä. Keltot toimivat yhteyshenkilöinä perheen ja lapsen yhteistyöverkostossa. Varhaiskasvatuksessa kuten perusopetuksessakin on otettu käyttöön tuen kolmiportaisuuden periaate (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ), tavoitteena oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki 19

20 varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki: - vuorovaikutustaidot - perustaitojen harjaannuttaminen - itsetunnon vahvistaminen - joustavat ryhmätoiminnot - kasvatuskumppanuus - keltojen ryhmät ja ohjaus - lapsen yksilöllinen tukeminen ja ohjaus - apuvälineet - yhteistyötahot - oppimisympäristön huomioiminen YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI perustyö lapsella ilmeinen tuen lapsella arvioitu tuen tarve tarve (lausunto) lapsen tuen tarvetta arvioidaan (pedagoginen ar- keinot sekä lisäksi: yleisen ja tehostetun tuen vio-lomake) lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma - päivitetään ikäkausittain (+-1kk) - yhteistyö neuvolan kanssa (4-vuotistarkastus ja ns. huolilapsista myös muut terveystarkastukset, tiedonkulku) Kehu-arviointi 5-vuotiaille - yhteistyö neuvolan kanssa, tiedonkulku materiaaleina: - Askeleittain - Turvataito - kielellisen tietoisuuden harjoitukset tukitoimet kirjataan yhdessä huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (tai tehostetun tuen suunnitelma liitteenä varhaiskasvatussuunnitelmaan) työvälineenä Työkalupakki-lomake kelton konsultointi tarvittaessa muiden asiantuntijoiden konsultaatiot varhaiskasvatuksen kuntoutukselliset tukikeinot: - struktuuri - eriyttäminen - kommunikoinnin keinot ja apuvälineet - lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen - lapsen kehityksen osaalueiden tukeminen - apuvälineet - avustajan tuki - oppimisympäristöön vaikuttaminen - nepsy-konsultaatiot ja - keinot kuntoutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa moniammatillinen yhteistyö tukipalvelut (esim. toimintaja puheterapia) avustajan tuki pidennetty oppivelvollisuus: erityisen tuen päätös päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta hojks 20

21 6. Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaaneja, viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys on osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten kasvatuspalveluiden yhteydessä, siten, että lapsen sosiaalisia kontakteja ryhmässä tuetaan ja otetaan hänen kulttuurinen taustansa ja äidinkielensä huomioon. Eri uskontokuntiin kuuluvien vakaumusta kunnioitetaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä on ensisijaisesti perheellä. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää, tarvittaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan tulkkia. Tavoitteena on lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen sekä suomenkielen harjaannuttaminen ja suomalaisen kulttuurin välittäminen. Varhaiskasvatuksen ilmapiirin tulisi olla avoin ja turvallinen erilaisuuden hyväksymiselle. Lapsi oppii suomea päivähoidon arkitilanteissa, toimiessaan toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee sekä kielellisesti aktivoivaa arkea että kasvattajien ohjaamaa toimintaa kielen kehityksessään. Kasvattajan tehtävänä on suunnitella toiminta kielellisesti aktivoivaksi. Arjen säännöllisyys ja ennakoitavuus tukevat kielen oppimista ja kehitystä. 21

22 Myös oppimisympäristö tulee suunnitella ja järjestää niin, että lapsella on mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. Kielen oppimisessa sanaston kartuttaminen on tärkeää, mutta myös kielen käyttöä tulee mallintaa monipuolisesti eri menetelmiä käyttämällä. Tällaisia menetelmiä ovat mm. aikuisen selkeäkielisyys, mallintaminen, sanottaminen ja toistaminen. Samoin tukiviittomat ja kuvat puheen tukena, pienryhmätoiminta, vertaistuki sekä lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja kysymyksiin vastaaminen. Sastamalan varhaiskasvatukseen laaditaan Suomi toisena kielenä (S2) -käsikirja ja opetussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään S2 -lomake, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. 7. Yhteistyökumppanit Lapsen tarpeiden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja laadukas varhaiskasvatus edellyttävät useiden eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyöhön osallistuu lasta ja perhettä palveleva moniammatillinen verkosto. Tämän yhteistyön selkiyttämiseksi ja helpottamiseksi on Sastamalassa aloittanut toimintansa perhepalveluverkosto elokuussa Seurakunta Yksityiset palveluntuottajat puheterapia fysioterapia toimintaterapia Järjestöt Perusopetus Esiopetus LAPSI VARHAISKASVATUKSESSA päiväkoti perhepäivähoito ryhmäperhepäiväkoti Kulttuuripalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Perusterveydenhuolto lastenneuvola lääkärit fysioterapia toimintaterapia Erikoissairaanhoito TAYS Perhe- ja sosiaalipalvelut perheneuvola lastensuojelu kehitysvammahuolto perheohjaus Liikuntapalvelut jäähalli uimahalli urheilukentät ulkoilualueet 22

23 8. Varhaiskasvatuksen laatu, arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia tietoa päätöksenteon ja koulutuksen järjestämisen pohjaksi, lasten hoidon ja opetuksen edellytysten parantamiseksi sekä henkilöstön työn kehittämiseksi. Arviointia tekevät lapset, perheet, henkilöstö ja varhaiskasvatuksen järjestäjät. Sastamalan kaupungin päivähoidossa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja varhaiskasvatuksen laatua mitataan vuosittain tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla saadaan selville, miten asetetut tavoitteet on saavutettu, mitkä ovat toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Vastausten pohjalta nostetaan yksikkökohtaiset sekä koko varhaiskasvatusta koskevat kehittämiskohteet. Kyselyn tuloksista tiedotetaan vanhemmille yksikkökohtaisesti. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ja seurataan vuosittain. Laadun kehittämisessä lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintatapa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön oman ja ryhmän toiminnan päivittäinen arviointi kuuluu vahvasti kasvatustyön luonteeseen. Arviointia toteutetaan mm. yksiköiden tiimipalavereissa ja kehittämispäivillä. Henkilöstön osaamista ja työssäjaksamista kartoitetaan säännöllisesti vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Samalla sovitaan henkilökohtaisista tavoitteista ja osaamisen kehittämisestä. Henkilöstökysely tehdään joka toinen vuosi CAF-mallin (Common Assesement Framework, Eurooppalainen laadunhallinta) mukaisesti. Laadun keskeisin tekijä on osaava ja ammatillisesti toimiva henkilöstö. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään vuosittain painottaen yhteiskoulutuksia. Henkilöstön yksilölliset koulutustarpeet ja toiveet määritellään esimiehen ja työntekijän kesken. Tavoitteena on työntekijöiden osaamisen jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. Sastamalan varhaiskasvatuksen laatukäsikirja valmistui kesällä Sen päivitys tehdään joka toinen vuosi ja joka toinen vuosi laatua arvioidaan laadun auditointipäivässä. Laatukäsikirja on toiminnan arviointia ohjaava työkalu. Sen tarkoituksena on mahdollistaa vahvuuksien ja kehittämisalueiden löytäminen. 23

24 24