m/lomakkeet/riih.vasu RIIHIKADUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 m/lomakkeet/riih.vasu RIIHIKADUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Riihikadun päiväkoti 2. Arvot 2.1 Henkilökunnan ajatuksia lapsesta 2.2 Vanhempien arvot lapsen päivähoidossa 2.3 Lasten ajatuksia päiväkodista 3. Toimintamme keskeisiä ajatuksia 3.1 Oppimisympäristö 3.2 Leikki 3.3 Kulttuuri 3.4 Liikunta 4. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 4.1 Matematiikka 4.2 Luonnontiede 4.3 Historia ja yhteiskunta 4.4 Etiikka 4.5 Estetiikka 4.6 Uskonto ja elämänkatsomus 5. Yhteistyö vanhempien kanssa 5.1 Henkilökunnan ajatuksia perheestä 6. Päiväkotimme yhteistyötahot 7. Suunnittelu ja arviointi

2 1. RIIHIKADUN PÄIVÄKOTI Riihikadun päiväkoti on perustettu vuonna 1904 ja on Porin kaupungin toiseksi vanhin päiväkoti. Päiväkotimme on viihtyisä puutalo, joka henkii kodikkuutta ja vanhan talon tunnelmaa. Päiväkoti sijaitsee 6. kaupunginosassa Valtiosillan kupeessa lähellä kaupungin liikunta- ja kulttuuritarjontaa. Riihikadun päiväkodissa toimivat seuraavat ryhmät: - Ruusulan kokopäiväryhmä 3-5-vuotiaille lapsille. Ryhmässä on 23 paikkaa. Lapsia ohjaa kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. - Vuokkolan kokopäiväryhmä 5-6 vuotiaille lapsille. Vuokkolan ryhmässä on paikkaa. Lapsia ohjaa kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. -Päivölän kokopäiväpienryhmä 3-6-vuotiaille lapsille. Ryhmässä on 15 paikkaa. Lapsia ohjaa lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja lastenhoitaja/avustaja. Palvelu/jakelukeittiössä toimii Palveluliikelaitoksen ruokapalveluvastaava ja päiväkotimme siisteydestä huolehtii Palveluliikelaitoksen osa-aikainen laitoshuoltaja.

3 2. ARVOT Päiväkotimme arvomaailma pohjautuu lasta kunnioittavaan ja lapsen yksilölliseen huomioimiseen. Annamme lapselle valinnan vapautta ja rajoja sopivassa suhteessa. Olemme aikuisina läsnä lapselle ja nautimme yhdessä lapsen kanssa toiminnan toteutuksesta ja tuloksista. Toimimme tavoitteellisesti, mutta olemme valmiit joustamaan tarpeen mukaan. Kaikki me aikuiset olemme lapselle samanarvoisia. Arvostamme omaa ja toisten työpanosta. Kunnioitamme perheiden yksityisyyttä. Luomme kaikkiaan lämminhenkisen päiväkodin, johon lapsen perheineen on hyvä tulla ja jossa lapsi voi turvallisesti viettää päivänsä.

4 2.1 HENKILÖKUNNAN AJATUKSIA LAPSESTA

5 2.2 VANHEMPIEN ARVOT LAPSEN PÄIVÄHOIDOSSA

6 2.3 LASTEN AJATUKSIA PÄIVÄKODISTA

7 3. TOIMINTAMME KESKEISIÄ AJATUKSIA Toiminnan ja opetuksen pohjana on luonto, liikunta ja kulttuuriperinne. Ilo, leikki ja mielikuvitus luovat maaperän, josta kasvaa ajatteleva, tunteva ja vastuullinen aikuinen. Toteutamme suunnitelmallista opetusta eri sisältöalueilla ikäkausittain leikkien ja oppimisesta iloiten. Luomme lapselle turvallisen ja hyväksyvän kasvuilmapiirin osoittamalla välittämistä ja vastuuntuntoa rajojen asettamisessa. Tavoitteenamme on tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvän itsetunnon omaava lapsi. 3.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Päiväkotimme oppimisympäristö on psyykkisiltä ominaisuuksiltaan turvallinen, salliva, lämminhenkinen ja positiivisesti kannustava. Aikuinen on lasten saatavilla, mikä on mahdollista pienryhmä työskentelyssä. Lapset huomioidaan yksilönä ja toiminta tapahtuu lasten iän ja taitojen mukaan. Päiväkodissamme lelut, askartelumateriaalit ja urheiluvälineet ovat lasten saatavilla. Lapsilla on mahdollisuus leikkimiseen, kokeilemiseen ja onnistumiseen. Esikoululaisilla on oma Pähkinäriihi (huone), jossa on esillä erilaisia oppimispelejä, tietokirjoja yms. Kiinnitämme huomiota välineiden laatuun ja kuntoon. Päiväkotimme pikkuhuoneet mahdollistavat tilojen muunneltavuuden ja mahdollisuuden pienryhmä työskentelyyn. Toisaalta meitä haittaa tilojen (mm. wc- ja eteistilojen) ahtaus. Oppimisympäristö on myös esteettinen. Päiväkotimme kodikkuutta luovat siisteys, järjestys ja lasten työt.. Mukava oppimisympäristö syntyy ideoilla ja luovuudella. Ulkoilussa lapsille on mielekästä vapaa toiminta ja liikunta. Piha on turvallinen korkeine aitoineen. Asfalttipintaa on hyödynnetty erilaisilla tehtävä- ja hyppyruuduilla. Liukumäki, kiipeilytelineet, keinut, Muumitalo sekä leikkivälineet vuodenaikojen mukaan luovat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen ulkoiluun. Tärkeä osa oppimisympäristöä ovat lähialueen puistot luontoleikkipaikkoina ja leikkikentät.

8 3.2 LEIKKI Leikkiessään lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät ja hänen tunne-elämänsä vahvistuu. Leikki tuottaa lapselle iloa ja kokemuksia. Päiväkodissa vietetään oman lelun/tms. päivää. Päivästä ilmoitetaan aina erikseen. Päiväkotimme tilat ovat tilavat, idearikkaat ja helposti hallittavat pienryhmätiloineen. Lasta rohkaistaan omaan ajatteluun ja itsetekemiseen, joten olemme hankkineet lasten saataville hyvät välineet askartelua, rakentelua ja tutkimusta varten.

9 3.3 KULTTUURI Päiväkotimme on yli 100-vuotias, joten koemme kuttuuriperinteen vaalimisen tärkeäksi. Erilaisten juhlapäivien (mm. päiväkodin syntymäpäivän ja joulukirkko isovanhemmille) viettäminen ja leikkiperinteen ylläpitäminen perinne- ja ulkoleikein auttavat lasta ymmärtämään omaa kulttuuriaan. Lapset vierailevat Satakunnan museossa, Porin taidemuseossa ja Korsmannin talossa.

10 3.4 LIIKUNTA Liikunnan avulla lapsi kokee iloa ja onnistumista, toteuttaa tunteiden hallintaa ja mielikuvien ilmaisua. Liikkumalla lapsi oppii perusliikkeiden hallintaa hahmottamaan tilaa, suuntaa, aikaa ja voimaa. Liikunta tukee lapsen kykyä hahmottaa kokonaisvaltaisesti omaa itseään sekä ympäristöään. Liikuntaa käytämme oppimisen välineenä. Päiväkodissamme kannustamme kaikkia lapsia päivittäin omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntavälineet, mm. pallot, keilat, hyppynarut, sählymailat ja maalit, trampoliini, laskuvarjo ja tunneli, ovat lasten saatavilla. Ohjattu liikunta on säännöllistä, vähintään kerran viikossa tapahtuvaa. Osallistumme Nuoren Suomen ideoimiin liikuntatempauksiin mm.vauhtivarpaat ja Pihaseikkailu. Teemme metsäretkiä ja liikumme lähiympäristössä.

11 4.VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET MATEMATIIKKA - lukumäärät muodot (ympyrä, neliö, kolmio) - käsitteet mm. enemmän/vähemmän, ensimmäinen/viimeinen - lorut ja laulut - askartelut (esim. lasketaan ötököiden jalat) - pelit (noppa-, lauta- ja matikkapelit) - aika (kellonajoista tasa- ja puolitunnit, päivämäärät, kuukaudet ja vuosiluvut sekä ikävuodet lasten syntymävuosista) - mittaaminen (paino ja pituus) LUONNONTIEDE - pihapiirin ötökät, pensaat ja puut - retket lähiympäristöön, sen tarkkailu ja huomioiminen - vuodenaikojen ja säätilojen seuraaminen - erilaiset projektit, esim. vesiprojekti - lasten käytössä suurennuslasit ja luupit, mikroskoopit - luontoleikit mm. Vanhalla hautausmaalla - sadonkorjuujuhla syksyisin HISTORIA JA YHTEISKUNTA - päiväkotimme on perustettu v.1904, perinteet velvoittavat - isovanhemmille joulukirkko ja kirkokahvit lasten kanssa - esikouluryhmän vierailut Korsmannin talolla - juhlapyhien viettäminen - vierailut lähiseudun vanhusten luona ja heille ilon tuottaminen ETIIKKA - toiseten ihmisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen - oikean ja väärän oppiminen - hyvien käytöstapojen (tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja antaminen, vuoron odottaminen) oppiminen - luonnnon kunnioittaminen ja suojeleminen

12 ESTETIIKKA - luonnon ihailu ja tarkkailu - päiväkodin siisteydestä tavaroista pidetään huolta - lasten työt esillä - lahjojen (mm. Äitienpäivä ja Isienpäivä) valmistaminen ja antaminen - taidemuseokäynnit USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUS - ruokarukoukset - laulut mm. Jumalan kämmenellä - juhlapyhien viettäminen - hiljentyminen - enkelihuone Pyhäinpäivän aikaan - yhteistyö Teljän seurakunnan kanssa - joulukirkko isovanhempien kanssa - esikoululaisten siunaus koulutielle

13 5. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kasvatuskumppanuuden lähtökohtana on avoin ja rakentava yhteistyö vanhempien ja henkilökunnan välillä. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen edun ja tarpeiden turvaaminen kodin arvoja kunnoittaen. Tavoitteena on lapsen mahdollisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja perheen tukeminen kasvatustyössä ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa jo silloin, kun lapsi perheineen tulee tutustumaan päiväkotiin. Tutustumiskäynti tuo lapselle turvallisuuden tunnetta ja luo vanhemmille luottamusta päivähoitopaikkaa kohtaan. Syksyisin pidämme vanhempien kanssa keskustelut, joissa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma l.vasu. Suunnitelma ohjaa lapsen kanssa tehtävää hoito- ja kasvatustyötä. Siihen kirjataan lapsen vahvuudet ja tarpeet, yksilöllinen kehitys, sen tukeminen sekä lapsen perheen kanssa tehtävän yhteistyön muodot. Suunnitelmaa tarkennetaan ja arvioidaan vanhempien kanssa säännöllisesti vähintään kerran syys- että kevät lukukauden aikana. Esiopetusvuoden aikana lapsen kehitystä ja oppimisvalmiuksia arvioidaan käyttäen Esiopetuksen oppimissuunnitelma-havainnointilomaketta. Lomakkeen vanhemmat vievät opettajalle kouluuntutustumispäivänä toukokuussa. Lapsen 4v. ja 5v.-tarkastusta(v /5V.) varten päiväkodissa täytetään yhdessä vanhempien kanssa havainnointilomake, jonka vanhemmat vievät neuvolaan. Vanhemmat toimittavat neuvolasta saadun kirjallisen palautteen päiväkotiin. Järjestämme aina kiireettömän ja rauhallisen keskustelumahdollisuuden, kun vanhemmilla on asiaa lapsestaan.

14 5.1 HENKILÖKUNNAN AJATUKSIA PERHEESTÄ

15 6. PÄIVÄKOTIMME YHTEISTYÖTAHOT

16 7. SUUNNITTELU JA ARVOINTI Päiväkodin toiminta vaatii työyhteisöltämme jatkuvaa pohdintaa, seurantaa, arviointia, palavereja ja vastuun jakamista. Lapsihavainnointia teemme päivittäin. Suunnittelemme ja tarvittaessa muutamme toimintaamme lasten tarpeiden mukaan. Otamme myös lasten vanhemmat mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan oman lapsensa varhaiskasvatusta. Keskustelemme heidän kanssaan lapsensa kehitykseen liittyvistä havainnoista. Näin saatu tieto kirjataan lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyödynnetään koko lapsiryhmän toiminnnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Havainnointi, suunnitelmien kirjaaminen ja palaute ovat toimintamme suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin keskeisiä välineitä. Työntekijät arvioivat toimintaansa käymällä esimiehen kanssa kehityskeskustelun kerran vuodessa. Käytössä on myös tiimityön arviointi, jolloin työntekijät arvioivat tiimityönsä onnistumista kaksi kertaa vuodessa. Päivähoidon moninaiset työryhmät, palaverit ja koulutukset ovat mainioita foorumeita jakaa ja kehittää varhaiskasvatuksen antia.