VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004"

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta

2 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous... 3 Henkilökunta... 3 Toimitilat... 4 Valtakunnallinen yhteistyö... 4 Valiokuntatyöskentely YLEISTÄ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN... 5 Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän perustaminen ja toiminta... 5 Yhteinen lastensuojelu hankkeen käynnistäminen ja alkuvaiheet... 6 Sijaishuollon kehittäjäverkoston kokoaminen ja sijaishuollon kehittämishankkeen suunnittelu... 6 Valtakunnallinen osaamiskeskusten lastensuojeluyhteistyö... 7 Projektiverkoston kokoaminen ja toiminta VARHAIS- JA ERITYISKASVATUS... 7 Verkostotyö... 8 Varhaiskasvatussuunnitelmatyö. 8 Hanketoiminta... 8 Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa... 8 Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa... 9 Uusien hankkeiden suunnittelu TÄYDENNYSKOULUTUSYHTEISTYÖ... 9 Lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutusfoorumi HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMATYÖ SYKE2004 -hanke..10 Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma...12 Turun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointipalvelujen koordinointi VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Neurologisten vammaisryhmien palveluiden arviointi- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmä Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hanke PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN MAAHANMUUTTAJATYÖN KEHITTÄMINEN TIETOHALLINNON KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖN OPETUS JA OPINNÄYTETYÖT SELVITYS- JA JULKAISUTOIMINTA LIITTEET... 19

3 1. Yhtiön toiminnan tausta 3 Yhtiön osakkaat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Yhtiön perustivat Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Paimion kaupunki, Raision kaupunki, Salon kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Turun yliopistosäätiö, Åbo Akademi ja Palveluverkkosäätiö. Vuonna 2003 toteutettiin osakeanti, jonka jälkeen osakkaiden määrä on 44 (liite 1). Ulkopuolelle jäi 21 pientä kuntaa. Osaamiskeskuksen toiminnasta pääsevät osallisiksi kuitenkin kaikki kunnat. Lisäksi viisi uutta järjestöä liittyi osakkeenomistajiksi. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Kevätyhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että mahdollisessa selvitysmenettelyssä yhtiön netto-omaisuus jaetaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin sosiaalialan kehittämiseksi Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Yleishyödyllisen yhtiön aseman saaminen mahdollistaa sen, ettei yhtiön tuottamaa voittoa tuloveroteta. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2004 aikana 8 kertaa. Nykyisen 11 -jäseninen hallituksen (liite 2) on yhtiökokous valinnut yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaisesti Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2004 oli euroa. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto- ja hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan vuonna 2004 saatiin euroa hankerahoitusta. Vuoden 2004 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2004 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja kehittämispäällikkö Merja Anis. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelija Kirsti Yrttiaho, toimistoassistentti Mirkka Lehtonen ja hankkeissa työskennelleet projektipäälliköt Tarja Miikkulainen, Aino Ukkola-Kettula ja hankekoordinaattori Mari Isotalo. Lisäksi maakunnallisten hankkeiden

4 työntekijät projektipäällikkö Pirkko Pakkala ja seutukehittäjä Jussi Ketonen toimivat osaamiskeskuksen tiloissa. (liite 3) Vuoden aikana yhtiössä ovat työskennelleet myös seuraavat henkilöt: Päivi Pihlaja kehittämispäällikkönä asti, Mira Halonen toimistoassistenttina asti ja projekteissa Pirjo Järvi asti sekä Tarja Kallio asti. Sosiaalityön harjoittelijana työskenteli Jaana Mattila Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina. Toimistotilaa oli käytössä vuoden 2004 lopussa yhteensä 146 m². Valtakunnallinen yhteistyö Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja varajäsenenä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marit Holmberg. Neuvottelukunta valmistelee vuosien aikana linjauksen keskeistein yhteistyötahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat (12) ovat muodostaneet oman yhteistyöryhmän. Osaamiskeskusjohtajat suunnittelivat mm. yhteisen kehittämisprosessin toteuttamista vahvistaakseen rooliaan ja kykyään yhteistyö- ja kehittäjärakenteena omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Konsultointiprosessi toteutettiin vuoden 2004 aikana ja osaamiskeskusjohtajien työryhmäroolia neuvottelukunnan alaisuudessa kehitetään edelleen. Vasson työntekijöitä osallistui osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Osaamiskeskuksilla on lisääntyvää yhteistyötä sosiaalialan eri sisältöalueilla, mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdehuollon, vanhustyön ja maahanmuuttajatyön alueella. Yhteistyö Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa on lisääntynyt merkittävästi ministeriön, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. Valiokuntatyöskentely Vasson hallituksen alaisuudessa on toiminut toimitusjohtajan apuna valmisteluvaliokunta, johon ovat kuuluneet: Marit Holmberg, Jarkko Rasinkangas, Helvi Heiniö ja Antero Paananen. Valiokuntatyössä on lähinnä haettu osaamiskeskustyölle strategista, maakunnan ominaispiirteistä lähtevää toiminnan linjausta Yleistä Toimintasuunnitelman mukaisesti vuosi 2004 oli osaamiskeskustoiminnassa vielä perustoiminnan luomisen mutta osittain jo toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Palvelujen ja osaamisen kehittämistä toteutettiin valituilla painopistealueilla lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa. Lisäksi tietohallintoa kehitettiin hankerahoituksella. Verkostotyö ja asiantuntijatyöryhmien toiminta eri sisältöalueilla käynnistyi vilkkaasti. Työryhmien toimintaa selostetaan jäljempänä. Ryhmissä ovat olleet edustettuina sekä käytännön työntekijät kunnista ja järjestöistä että tutkimuksen ja opetuksen edustajat. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä tehtiin mm seuraavien hankkeitten kanssa: Harava, Laituri (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto), Varvas (Huvituksen Varhaiskuntoutuksen kehittämishanke), Hyvi (hyvinvointi-indikaattorit), Ako (Aluekeskusohjelma), Hope (Hoivapalveluyrittäjien tietoverkkohanke), Veturi (tulkkipalvelujen kehittäminen) Vakasso (Vakka- Suomen kuntien sosiaalityön kehittämishanke), Juuria (tietohallinnon kehittämishanke), Seutuyhteistyö kehittyi erityisesti Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelman kanssa. Toimitusjohtaja

5 oli sairaanhoitopiirin IT neuvottelukunnan jäsen sekä lastensuojelujärjestöjen tietohallintoprojektin ohjausryhmän jäsen. Lisäksi hän osallistui uuden maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteita suunnittelevan työryhmän työhön. Asiantuntijapalveluita kehitettiin kokoamalla asiantuntijoista tietokanta Vasson kotisivuille. Vuoden aikana julkaistiin selvityksiä ja raportteja täydennyskoulutuksesta, päivähoidon ja lastensuojelun kunnallisista suunnitelmista, tietohallinnosta sekä laadittiin sosiaalialan kehittämishankkeen maakunnallinen toimintaohjelma. Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön keskeiseksi kehittämishaasteeksi muodostui Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Valtioneuvoston päätöksen mukainen Sosiaalialan kehittämishankkeen käytännöllinen toteuttaminen maakunnassa muodostui osaamiskeskuksen työtä hallitsevaksi kokonaisuudeksi kertomusvuonna. Työtä tehtiin yhdessä alueelle perustetun hankkeen aluejohtoryhmän (liite 5) kanssa. Käytännössä työ koostui seutukuntien kanssa tehdystä yhteistyöstä kehittämistarpeiden selvittämiseksi, maakunnallisista seminaareista ja maakunnallisen toimintaohjelman laatimisesta hankkeineen. Hankkeen johdosta järjestettiin seuraavat seminaarit ja työkokoukset yhteistyössä aluejohtoryhmän, sosiaali- ja terveysministeriön, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa: Alueellinen työkokous Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnille. Tilaisuus oli luonteeltaan informatiivinen johdon kokous. Maakunnallinen seminaari aiheena "Yhteisen näkemyksen rakentaminen sosiaalialan kehittämiseen Varsinais-Suomessa". Tilaisuudella luotiin yhteistä käsitystä sosiaalialan nykytilasta ja kehittämistarpeista. Alueellinen työkokous , keskeisenä aiheena palvelujen seudullinen kehittäminen ja järjestäminen. Seminaari kehittämisohjelman maakunnallisesta rakentumisesta ja tietohallinnon kehittämisestä Kehittämisohjelman toimeenpanossa sosiaalialan osaamiskeskukselle annettiin tehtäväksi organisoida kuntien yhteistoimintaa niin, että syntyisi laajoja hankkeita ja alueelliset tarpeet olisi yhteen sovitettu valtakunnallisen hankeohjelman tavoitteiden kanssa. Tätä tavoitetta varten Vasson työntekijät neuvottelivat seutukuntien kanssa vuoden aikana keskeisistä kehittämistarpeista ja niiden hankkeistamisesta. Tuloksena syntyi Maakunnallinen toimintaohjelma hankekokonaisuuksineen ja seudullisine taustaselvityksineen. Ohjelma on julkaistu Vasson kotisivuilla. Vuoden lopulla osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat kuntien kanssa kehittämishankkeitten ideointiin ja suunnitteluun. Kehittämisohjelman mukaisia hankeanomuksia maakunnan alueelta lääninhallitukselle jätettiin seitsemän vuoden 2004 lopulla. 4. Lastensuojelun kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän perustaminen ja toiminta Vuonna 2004 koottiin lastensuojelun maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä (liite 6), jonka tarkoituksena on toimia lastensuojeluun liittyvän tiedon välittymisen sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena foorumina. Ryhmän tehtävänä on luoda maakunnallisesti yhteyksiä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välille, käydä keskustelua palvelujen kehittämistarpeista ja olla aloitteellisena toimijana kehittämistyössä. Asiantuntijatyöryhmä koostuu seutukuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen, lastensuojelun kuntayhtymän, järjestöjen ja Vasson

6 edustajista. Ryhmässä on lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon, kuntoutuksen, terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui vuonna 2004 kolme kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. ryhmän toiminnan suunnittelu, valtakunnallinen lastensuojelun kehittämisohjelma ja alueelliset kehittämistarpeet. Syksyllä järjestettiin Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelma hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus, ja siihen osallistui 35 henkilöä alueen lastensuojelupalveluista. Yhteinen lastensuojelu hankkeen käynnistäminen ja alkuvaiheet Yhteinen lastensuojelu lastensuojelun palvelurakenteen ja osaamisen kehittäminen Varsinais- Suomessa hanke sai sosiaalialan kehittämishankkeen kautta rahoituksen vuosille Yhteinen lastensuojelu hankkeen avulla pyritään parantamaan avohuollon erityispalveluiden laatua alueellista ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä ja organisoimalla. Alueellista vuorovaikutusta tehostamalla tavoitellaan pysyviä toimintamalleja, jotka perustuvat kuntien välisille sopimuksille lastensuojelupalveluiden järjestämisestä. Yhteinen lastensuojelu -hanke perustuu Varsinais-Suomen alueella tehdyille analyyseille (mm. VEP hanke ja sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijätilanne Länsi-Suomen kunnissa vuonna 2003) sekä valtakunnallisille sosiaalialan ja edelleen lastensuojelun kehittämistä koskeville linjauksille. Hankkeessa ovat osallisina 28 Varsinais-Suomen kuntaa sekä lastensuojelukuntayhtymä. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteita ovat yhteistyökäytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen, lastensuojelun palveluprosessiin liittyvän osaamisen kartuttaminen, tiedon välittäminen hyvistä työkäytännöistä ja menetelmistä sekä vertaistuen ja konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen. Tavoitteisiin pyritään koordinoimalla lastensuojelun eri toimijoiden yhteistyötä verkosto- ja työkokousten avulla, järjestämällä koulutusta, organisoimalla kuntien tarpeisiin perustuvia kehittämisryhmiä ja tiedottamalla sekä paikallisesta että valtakunnallisesta kehittämistyöstä. Hanke käynnistyi , jolloin kehittämistyön aloittamiseen liittyvistä käytännön toimista vastasivat yhteistyössä Salon kaupunki ja Vasso. Lastensuojelun seutukehittäjä aloitti tehtävässään Hankkeen ohjausryhmä koottiin syksyllä 2004 (liite 7). Syksyn 2004 aikana työn painopistealueena oli suunnitteluun, tiedotukseen ja hankekokonaisuuden jäsentelyyn liittyvä toiminta. Seutukehittäjä teki kuntakierroksen, keskustellen kuntakohtaisista tarpeista ja hankkeeseen kohdistuvista odotuksista. Kuntien lastensuojeluhenkilöstölle järjestettiin myös kaksi kehittämisiltapäivää, joissa keskusteltiin sijaishuollon maakunnallisesta kehittämisestä ja valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen sisällöistä ja toimenpanosta. Kuntatapaamisten tuottaman tiedon avulla muodostettiin viisi kehittämisryhmää, joille määriteltiin seuraavat kehittämistyön sisällöt: perhetyö, jälkihuolto, tukihenkilöpankin perustaminen, kiertävä erityissosiaalityöntekijän palkkaaminen ja työntekijöiden verkostoituminen. Kehittämisryhmät aloittivat toimintansa vuoden 2005 alussa, muodostuen kuntien ja hankkeen muiden yhteistyökumppaneiden edustajista. Niiden avulla pyritään käytännönläheiseen ja kuntakohtaisiin intresseihin perustuvaan toimintaan lastensuojelupalveluiden laadun parantamiseksi. Sijaishuollon kehittäjäverkoston kokoaminen ja sijaishuollon kehittämishankkeen suunnittelu Lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseen osallistuttiin yhteistyössä valtakunnallisen Laituri hankkeen kanssa. Vasson kehittämispäällikkö toimi Laiturin Varsinais-Suomen pilottiryhmän aluekoordinaattorina. Hanke loppui vuoden 2004 lopussa ja sen tuotoksena syntyivät Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit. 6

7 Vasso järjesti syksyllä sijaishuollon kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden, johon osallistui 15 lastensuojelussa toimivaa henkilöä Varsinais-Suomen kunnista ja järjestöistä sekä Perhehoitoliiton edustaja. Tilaisuudessa keskusteltiin perhehoidon ja yleisemminkin sijaishuollon kehittämistarpeista. Kuntien yhteisinä intresseinä todettiin olevan sijaishuollon maakunnallisen tieto- ja koordinointijärjestelmän luominen, perhehoitajien rekrytointi- ja koulutus sekä avo- ja sijaishuollon yhteistyökäytäntöjen kehittäminen. Erityisesti yksityisten palveluntuottajien toiminnasta tarvitaan enemmän tietoa, jotta lasten yksilölliset tarpeet voidaan sijoituspaikkaa haettaessa huomioida mahdollisimman hyvin ja sijoitusten vaihdoilta vältyttäisiin. Laajana kehittämistavoitteena pidettiin sijaishuollon laatusuositusten käyttöönottoa. Keskustelutilaisuudessa sovittiin kuntien yhteisen kehittämishankkeen vireillepanosta, jossa Vasso toimii kuntien välisen yhteistyön koordinoijana. Perhehoitoliitto ohjaa vuodesta 2005 alkaen toimintaresursseja Varsinais-Suomeen palkkaamalla saamallaan hankerahoituksella perhehoidon aluekehittäjän, joka toimii yhteistyössä kuntien projektityöntekijän kanssa. Myös Ammatillisten perhekotien liiton kanssa suunniteltiin yhteistyötä. Sijaishuollon maakunnalliseen kehittämishankkeeseen päätti lähteä mukaan 12 Varsinais-Suomen kuntaa. Veturikuntana toimii Raisio. Hankkeeseen tulivat mukaan myös Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyön muodossa sekä Lausteen perhekuntoutuskeskus. Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin perhehoidon edellytysten ja toiminnan parantaminen yhdessä Perhehoitoliiton kanssa, sijaishuollon laadun ja kustannusten hallinnan parantaminen, avo- ja sijaishuollon yhteistyökäytäntöjen ja sijoittamisprosessin hallinnan parantaminen, lastensuojelun sijaishuollon maakunnallisen tietokannan, koordinaatiojärjestelmän ja käytäntöjen luominen sekä suunnitelman laatiminen hankkeen tulosten vakiinnuttamiseksi. Hankesuunnitelma laadittiin Vassossa ja valtionavustushakemus jätettiin vuoden lopulla Länsi- Suomen lääninhallitukseen. Valtakunnallinen osaamiskeskusten lastensuojeluyhteistyö Osaamiskeskusten lastensuojelutoimijoiden valtakunnallista yhteistyötä käynnistettiin yhdessä ISOn ja Pikassoksen kanssa. Ensimmäinen lastensuojeluverkostotapaaminen järjestettiin Kuopiossa keväällä Tässä tapaamisessa aloiteltiin yhteistyötä osaamiskeskusten lastensuojelutoimijoiden kesken yhdessä valtakunnallisen lastensuojeluhankkeen kanssa. Myös valtakunnallisten osaamiskeskuspäivien yhteydessä kokoontui lastensuojelun teemaryhmä. Alkaneiden valtionavustusta saaneiden hankkeiden valtakunnallista yhteistyötä koordinoi STM, joka järjesti hankkeiden verkostotapaamisia. Projektiverkoston kokoaminen ja toiminta Varsinais-Suomessa on käynnissä lukuisia kuntien ja järjestöjen hallinnoimia ja eri rahoituslähteillä toimivia lasten ja perheiden palveluja kehittäviä hankkeita. Hanketyön yhteisiä intressejä ovat mm. arviointiin ja koulutukseen sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja motivointiin liittyvät kysymykset sekä hanketyön ja tulosten niveltyminen perustyöhön. Lasten ja perheiden palveluihin kohdistuvien kehittämishankkeiden yhteistyötä ja tiedonvälitystä parantamaan koottiin projektiverkosto (liite 8), joka kokoontui Vassossa kolme kertaa vuoden 2004 aikana. Verkostoon kuuluu sekä järjestöjen että kuntien hallinnoimia hankkeita. Tapaamisiin osallistui vuoden aikana 14 eri hankkeen projektikoordinaattoria. Tapaamisissa käsiteltiin mm. hankearviointia, hankkeiden yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä sekä projektityöhön liittyviä vaikeuksia ja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Verkostossa sovittiin yhteistyöstä ja vaihdettiin kokemuksia. 5. Varhais- ja erityiskasvatus Varhaiskasvatuksen kehittäminen jatkui aikaisempia linjauksia vakiinnuttaen. Kehittämistyöhön vaikutti se, että varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntijana Vassossa ollut kehittämispäällikkö siirtyi kevään aikana muihin tehtäviin pois Vassosta. Syyskuussa aloitti työnsä määräaikainen suunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu myös varhaiskasvatuksen kehittämistyön jatkaminen. 7

8 8 Verkostotyö Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeeseen liittyvän työn päättymisen ja henkilövaihdoksen myötä suora yhteys kuntiin on ollut vähäisempää ja perustunut kuntien yhteydenottoon Vasson suuntaan. Yhteydenpito on toteutunut verkostojen avulla ja hankesuunnittelussa. Varsinais-Suomen kiertävien erityislastentarhanopettajien verkosto kokoontui kaksi kertaa ja syksyllä asetettiin varhaiskasvatuksen asiantuntijatyöryhmä (liite 9), joka kokoontui kerran. Työryhmässä on edustus jokaisesta seutukunnasta, Turun yliopistolta, Turun ammattikorkeakoulusta, Länsi-Suomen läänistä ja järjestöistä, joita työryhmässä edustaa Samfundet Folkhälsan. Vassosta työryhmään kuuluu suunnittelija, joka toimii myös työryhmän sihteerinä. Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen yhdessä suunnittelema kaksivuotinen maakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelmakoulutus alkoi suunnitelman mukaisesti helmikuussa. Koulutuksessa on ollut mukana kaikkiaan 93 opiskelijaa 32 kunnasta. Vuoden loppuun mennessä opiskelijoiden määrä hieman supistui. Lähikoulutuspäiviä oli vuoden aikana 5. Lähipäivien välillä opiskelijat tapasivat tutorja asiantuntijaryhmissä sekä opiskelivat itsenäisesti. Koulutukseen osallistujilla oli myös mahdollisuus kääntyä ongelmatilanteissa Vasson suunnittelijan puoleen. Vasson suunnittelija osallistui myös Stakesin Vasu Mentor -koulutukseen. Hanketoiminta Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa (sosem- hanke) Sosem-hanke aloitti toimintansa ja hanke päättyi vuoden 2004 lopussa. Hanketta hallinnoi Liedon kunta ja rahoitus saatiin Länsi-Suomen läänin myöntämästä valtionavustuksesta. Hanke liittyi syrjäytymisen ehkäisyyn ja lasten palvelujen kehittämiseen. Hankkeen lähtökohtana oli puuttua varhain lasten sosiaalisemotionaalisiin vaikeuksiin ja tämän avulla pyrkiä ennaltaehkäisemään lasten mahdollinen syrjäytyminen. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellytti päivähoidon työntekijöiden erityispedagogisten valmiuksien kehittämistä. Tärkeää oli myös tarkastella lapsen kasvuympäristöä ja kehittää myös sitä kasvua ja oppimista ohjaavaksi kontekstiksi. Kiertävien erityislastentarhanopettajien vetämät konsultaatioryhmät projektilaisille jatkoivat kokoontumisia säännöllisesti koko kevään ja syksyn ajan. Kontekstianalyysin käsittelyä jatkettiin kevään aikana. Ryhmissä työntekijät pystyivät yhdessä jakamaan kokemuksiaan työstään sekä syventämään tietämystään sosem -lapsista ja siihen liittyvästä problematiikasta. Yhteisiä koulutuspäiviä järjestettiin kevään aikana kolme. Teemat päiviin syntyivät projektilaisten tarpeista. Ensimmäisessä koulutusiltapäivässä käsiteltiin ryhmäilmiöitä sekä perehdyttiin holding-hoitoon sekä tunteiden käsittelyyn. Toisen päivän teemana oli yhteistyö sekä lasten vanhempien että lastensuojelun kanssa. Kolmantena koulutuspäivän aiheena oli sosem -lapsi ja terapeuttiset menetelmät. Projektikoordinaattori vieraili hankepäiväkodeissa kevään aikana ja kertoi koko henkilökunnalle projektin etenemisestä sekä piti alustuksen päiväkodissa esiinnousseesta hankkeeseen liittyvästä aiheesta. Myös päiväkotien johtajille järjestettiin yhteinen kokous, jossa arvioitiin hanketta. Syksyn aikana järjestettiin kuntakohtaiset koulutuspäivät, jotka samalla toimivat hankkeen levittämisenä. Kuntakohtaiseen suunnitteluryhmään kuului projektikoordinaattorin lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), ohjausryhmän jäsen sekä päivähoidosta vastaava henkilö. Suunnittelu ja toteuttaminen lähtivät kunkin kunnan omista tarpeista ja ne suunnattiin muillekin kunnan päivähoidon työntekijöille sekä yhteistyötahoille. Syksyllä järjestettiin arviointi-iltapäivä hankkeessa mukana oleville sekä kuntien päivähoidosta vastaaville henkilöille. Arviointipäivässä kuultiin projektissa mukana olevien ryhmien käsityksiä

9 hankkeesta sekä konsultaatioryhmistä, johtajien näkemyksiä hankkeen vaikuttavuudesta ja keltojen ajatuksia uudesta työmuodosta. Arviointipäivässä esiteltiin myös gradu-tutkimus Koulutusinterventiosta sosem -hankkeessa. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Seminaari järjestettiin kutsuseminaarina, johon jokainen kunta kutsui 20 henkilöä kunnastaan projektilaisten lisäksi. Näin mahdollisimman iso joukko pääsi osallistumaan luentoihin, jotka edustivat uutta ja ajankohtaista tutkimusta. Seminaarin ohjelma koostui seuraavista luennoista: lapsen näkökulma aikuispalveluihin, lasten traumat ja niiden vaikutus käyttäytymiseen (sijaistraumatisoituminen) sekä kiintymyssuhteen häiriintyminen ja korjaamisen mahdollisuudet. Projektilaisilta saadun palautteen ja arvioinnin mukaan hanke koettiin kokonaisuudessa antoisaksi ja omaa työtä kehittäväksi. Erityisesti hankkeen rakennetta pidettiin hyvänä; konsultaatio ja koulutus sekä jatkuva oman työn reflektointi ja arviointi nähtiin arvokkaaksi. Syksyllä 2003 perustettu ohjausryhmä toimi koko projektin aikana aktiivisesti hanketta tukien ja ideoiden. Hankkeesta on tekeillä loppuraportti, joka julkaistaan kevään 2005 aikana. Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa Hanke varhais- ja erityiskasvatuksen sekä vanhemmuuden vahvistamiseksi päivähoidossa suunniteltiin erityisesti pienten kuntien päivähoidon osaamisen kehittämiseksi. Kaksivuotinen hanke käynnistyi elokuussa Merimaskun hallinnoimana. Hanketyöntekijäksi palkattiin erityislastentarhanopettaja. Projektityöntekijä osallistuu Vasson verkostojen toimintaan. Uusien hankkeiden suunnittelu Varhaiskasvatuksen alueella valmisteltiin syksyn aikana kahta hanketta, joille haetaan rahoitusta STM:ltä (suluissa hakijakunta). Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa (Uusikaupunki) Hanketta laajennettiin koskemaan kaikkia pienten lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä tahoja. Lisäksi uudessa hakesuunnitelmassa korostetaan erityiskasvatuksen toteuttamista osana normaalipalveluja, mikä merkitsee peruspäivähoidon laadun parantamista ja osaamisen kehittämistä. KIEKU: kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa päivähoito matkalla monikulttuurisuuteen (Raisio) Hanketta suunnittelemassa olleet kunnat (Raisio, Salo ja Turku) ovat kokeneet erityisen tärkeänä päivähoitoajan hyödyntämisen lasten suomen kielen opettamisessa ja kotoutumisprosessin tukemisessa. Osaamiskeskusten välinen yhteistyö Osaamiskeskusten varhaiskasvatuksesta vastaavat muodostavat verkoston ja tapaavat säännöllisesti. Vasson suunnittelija oli mukana syksyn tapaamisessa. Osaamiskeskusten kesken muodostettiin Verkosto ja Stakes sopivat yhteyslinkin muodostamisesta osaamiskeskusten varhaiskasvatussivujen ja Stakesin Varttua -sivujen kanssa Täydennyskoulutusyhteistyö Sosiaalialalla tarvittavan täydennyskoulutuksen ja sen suunnitelmallisuuden edistämisestä keskusteltiin Vasson asiantuntijatyöryhmissä, täydennyskoulutuskeskusten kanssa pidetyissä yhteistyöpalavereissa sekä hankkeiden koulutussuunnittelun ja -toiminnan yhteydessä. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusta suunniteltiin ja järjestettiin yhteistyössä lääninhallituksen, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

10 10 Lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutusfoorumi Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Täydennyskoulutusfoorumi -hanke alkoi vuonna 2003 Turun yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatti-instituutin ja Vasson yhteistyöllä. Vuoden 2004 aikana hankkeessa järjestettiin kaksi täydennyskoulutusfoorumia, jotka kokosivat täydennyskouluttajia ja kuntien henkilöstöä yhteisiin keskusteluihin, sekä pilottikoulutus, jonka tavoitteena oli toimintamallin kehittäminen lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutuksen strategiselle suunnittelulle kunnissa. Pilottikoulutukseen osallistui 15 henkilöä kahdeksasta eri kunnasta. Koulutus ja foorumit antoivat osallistujien mukaan välineitä täydennyskoulutuksen pitkäjänteiseen suunnitteluun. Koulutuksen uskottiin myös lisäävän kuntien välisen yhteistyön ja verkottumisen mahdollisuuksia sekä osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamista. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja kokemusten pohjalta rakentui täydennyskoulutussuunnittelun "metatoimintamalli", joka kuvaa portaittain ne vaiheet, jotka kuntien täydennyskoulutuksen suunnitteluprosesseissa tulisi ottaa huomioon. Hankkeen kuluessa kartoitettiin myös Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun ja päivähoidon palvelusuunnitelmia ja täydennyskoulutuksen suunnittelua keväällä 2004 Turun yliopiston sosiaaliraportointikurssin ja Vasson yhteistyönä. Selvityksessä todettiin, että lastensuojelun ja päivähoidon sekä täydennyskoulutuksen suunnitelmia on vain harvoissa kunnissa. Raportissa tuotettiin tietopohjaa kuntien välisen yhteistyön suunnittelulle. Täydennyskoulutusfoorumihanke päättyi Hankkeen ulkopuolisen arvioinnin suoritti Turun yliopiston koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö. Hankkeen loppuraportti ja arviointiraportti julkaistiin Vasson sarjassa. Sosiaalialan osaamisen ja täydennyskoulutustoiminnan kehittämiseksi suunniteltiin loppuvuodesta jatkohanketta yhdessä oppilaitosten ja kuntien kanssa. Toiminnan kehittämisen suunnittelua päätettiin jatkaa tulevana vuonna asiantuntijatyöryhmien ja Vasson yhteydessä toimivien kehittämishankkeiden puitteissa. 7. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö SYKE2004 -hanke Hankkeen tavoitteena on juurruttaa maakunnallisen Hyvinvointikatsauksen julkaiseminen Oy Vasso Ab:n toiminnaksi, olla mukana ja edistää maakunnallisten hyvinvointi-indikaattorien kehittämistä ja käyttöönottoa, ylläpitää muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestää keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on niin ikään laatia hyvinvointipoliittisia ohjelmia seutukuntien / kuntien valmiuksien mukaan ohjelma kerrallaan sekä koota näin muodostuvaa tietoa maakunnallisen suunnittelutyön tueksi. SYKE2004-hankkeen toiminnan jatkuvuus haluttiin turvata erityisesti laaja-alaisten yhteistyöverkostojen ylläpitämiseksi ja hyvinvointikatsauksen päivittämiseksi. Nykyinen maakuntaliiton myöntämä kehittämisrahoitus ja seutukuntien kehittämiskeskusten rahoitus ulottuu saakka, jonka jälkeen Oy Vasso Ab jatkaa hankkeen mukaista toimintaa osana vakinaista tai hanketyötä. Julkisten palvelujen kehittäminen teemavuosi Julkisten palvelujen kehittäminen teemaa on toteutettu vuonna 2004 osallistumalla Varsinais- Suomen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisohjelman seutukuntakierroksiin ja tuomalla niissä esiin sekä seutukunnallisia että maakunnallisia kehittämistarpeita hyvinvoinnin lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Tarvittaessa on annettu apua hankesuunnitteluun. Projektipäällikkö on ollut sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueen johtoryhmän sihteeri. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelma vuosille tehtiin SYKE2004 hankkeen henkilöstön lisätyönä syksyllä 2004.

11 järjestetyssä maakunnallisessa Julkisten palvelujen kehittäminen -foorumissa tarkasteltiin julkisten palvelujen kehittämistä arvioinnin ja hanketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi foorumissa nostettiin esiin maakunnassa olevia hyviä käytäntöjä palvelujen kehittämiseksi. Foorumissa oli n. 70 osallistujaa. Hyvien käytäntöjen esittelyssä on tavoitteena paitsi edistää niiden soveltamista ja juurruttamista, myös nostaa esille maakunnassa tehtyä monipuolista kehittämistyötä laajemmin. Paikallisen ja seudullisen hyvinvointitavoitteellisen selvitys-, strategia- ja kehittämistyön kirjaaminen, kokoaminen ja julkistaminen ovat tärkeää kehittämistyön suunnitelmallisuuden ja hyvien käytäntöjen dokumentoimisen lisäämiseksi. SYKE2004 hankkeessa on välitetty vuorovaikutteisesti tietoa maakunnallisten, seutukunnallisten ja kuntien suunnitelmien kesken palvelujen kehittämiseksi sekä tuotu esiin tarve riittävän laaja-alaiseen yhteistyöhön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi-indikaattorit Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin kolme Varsinais-Suomen hyvinvointikatsausta, ja viimeisin ilmestyi talvella Seuraavan katsauksen ( ) tietojen kerääminen tehdään tammihelmikuussa Hyvinvointi-indikaattoreita toimitettiin Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman taustaksi, niitä käytetään Salon seudun hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa ja niistä tehtiin yhteenveto Turun seudun aluekeskusohjelman nettisivuille Hanke on mukana Stakesin indikaattoriyhteistyöryhmässä, Stakesin TEJO -hankkeen (terveydenhuollon rakenteen ja johtamisen kehittäminen Salon kaupungissa) ja Hyvi-hankeen (Turun amk:n hyvinvointiohjelmat ja -indikaattori hanke) ohjausryhmissä. Hyvinvointitiedon välittäminen vuosittain hyvinvointifoorumissa toteutettiin Oy Vasso Ab:n maakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aloitusseminaarin yhteydessä. Verkostotyö SYKE2004-hankkeessa paikallista ja seutukunnallista syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyöryhmät SYKE2004-tukiyksikön avustuksella vuodesta 2001 saakka. Yksittäisten sopijakuntien jäätyä pois hankkeesta toukokuussa 2004 on toiminta keskittynyt seutukuntiin. Turun seutukunnassa toimii aluekeskusohjelman hyvinvoinnin osa-alueella oma ryhmänsä, jonka toimintaa koordinoi Tarja Miikkulainen. Salon seudulla yhteistyöryhmänä on toiminut aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Vakka-Suomessa sosiaalijaosto on tehnyt hyvinvointipoliittista ohjelmaa, missä työssä SYKE2004-hanke oli aiemmin tiiviisti mukana. Loimaan seutukunnassa aiemmin hyvin aktiiviselle yhteistyöryhmälle ei ole nähty tarkoituksenmukaista jatkoa. Turunmaalla varsinaista yhteistyöryhmää ei ole ollut. Hyvi projektin puitteissa myös aikaisempien yhteistyöryhmien jäseniä hyödynnetään hyvinvointitiedon analysoinnissa ja kehittämisessä kuntien / seutukuntien tarpeisiin. Toimeenpanoryhmä kokoontui kaksi kertaa ajalla Toimeenpanoryhmän kaltaisen laaja-alaisen ryhmän on nähty tarpeelliseksi kokoontua tarpeen mukaan aihekohtaisesti. Koska hanketoiminta rahoitetaan pitkälle ministeriöiden kautta sektoreittain, jää laaja-alaisen yhteistyön tarve hanketoiminnan kautta vähäiseksi. Yhteistyössä toimiminen on vaikeaa ja jonkun täytyy olla toiminnan selkeänä organisoijana. Seutukuntakohtaiselle kehittämiselle ja resursoinnille on yhä enemmän tarvetta. Maakunnallinen yhteistyö SYKE2004-hankkeen toimeenpanoryhmän ja tukiyksikön keskeisiä tehtäviä oli osallistua maakuntaohjelman ja suunnitelman tekemiseen sekä Harmaantuva Varsinais-Suomi- ja lasten ja nuorten Visioteko-ryhmiin. 11

12 12 Hyvinvointipoliittinen strategia- ja ohjelmatyö Hyvinvointipoliittisia ohjelmia seutukunnissa on tekeillä Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Ohjelmasta on suuri hyöty niillä ehdoilla, että sen tekemisen aikana käydään ensinnäkin laajaa arvokeskustelua nimenomaista seutua ajatellen. Toiseksi ohjelmatyössä on tärkeää yhdistää kehittämisajatukset laajempiin kokonaisuuksiin kuten maakuntaohjelmaan ja kolmanneksi esittää konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa tehdään osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa ajalla Ohjelmaa tekemään on palkattu projektipäällikkö 2/3 työajastaan. Ohjelmaprosessin ohjausryhmänä on toiminut Salon seudun aluekeskusohjelman ohjausryhmä, joka on kokoontunut kuukausittain. Pienempi työryhmä on ohjannut työtä tarvittaessa kokoontuen vuoden 2004 aikana kolme kertaa. Hyvinvointipoliittista ohjelmaa työstettiin vuoden 2004 aikana Salon seutukunnan 11 kunnan johtoryhmissä, seudullisissa koulutoimen ja sosiaalijohtajien kokouksissa, hoivayrittäjien syysseminaarissa, seutufoorumissa, järjestöjen kanssa palavereissa, sähköpostitse seudun kirkkoherrojen kanssa ja muissa yksittäisissä palavereissa muun muassa Nokian henkilöstöpäällikön kanssa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut Salon kaupungin TEJO -hankkeen (terveydenhuollon johtamisen ja rakenteiden kehittämishanke) johtoryhmän työskentelyyn. Ohjelmassa luodaan linjaukset hyvinvoinnin kehittämisestä vuoteen 2015 ja sen tavoitteita seurataan jatkossa osana seutustrategian seurantaa ja päivittämistä. Oleellinen osa ohjelmaa on ollut tilastollisen katsauksen tekeminen seutukunnan kuntien hyvinvointitilanteesta ajanjaksolla Hyvinvointipoliittisen ohjelman on tarkoitus toimia muun muassa sosiaalialan kehittämisen apuna seudulla. Turun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointipalvelujen koordinointi Seutuyhteistyön käynnistämisen pohjaksi teetettiin vuonna 2004 Sosiaalikehitys Oy:ssä lasten ja nuorten palveluihin liittyvien hankkeiden ja lisäresurssisuunnitelmien peruskartoitus ja vanhustenhuollon palvelutuotannon resurssien peruskartoitus. Selvityksestä pyydettiin Turun seutukunnan kunnilta lausunnot mennessä. Toiminto- ja kustannuslaskennan yhtenäistäminen Turun seutukunnalla Sosiaalikehitys Oy:n selvityksen pohjalta käynnistettiin työryhmä yhtenäistämään Turun seutukunnan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuslaskentaa. Tarkoituksena on, että kuntien yhteisesti sopima kustannuslaskentamalli mahdollistaa kuntien välisen sopimuspohjaisen palvelutuotannon. Seudullisella yhteisellä palvelujen resurssipoolilla voidaan tasata palvelukysynnän huippuja tai paikata tilapäisesti henkilöstöresurssien vajeita kuntien raja-alueilla esimerkiksi kotihoito- ja päivähoitopalveluissa. Työryhmässä on kartoitettu vanhusten kotihoidon ja lasten päivähoidon kustannuslaskentatilannetta Turun seudulla. Tavoitteena on päästä sopimukseen järkevästä suosituksesta Turun seudun kunnille kustannuslaskennassa käytettävästä mallista. Työ liittyy osaksi Turun seutukunnan hankintasuunnitelmaa kilpailuttamisen pohjana oleva palveluiden kustannuslaskenta mahdollistaa sähköisen kauppapaikan perustamisen seutukunnalliseen palvelutuotantoon. Sähköisen kauppapaikan perustaminen Palvelujen myynnin ja oston helpottamiseksi tavoitteena on luoda sähköinen kauppapaikka kuntien yhteiseen käyttöön -sivustolle. Sähköisen kauppapaikan perustamista varten tarvitaan sekä tieto palvelun sisällöstä (mitä halutaan ostaa tai myydä) sekä myytävän palvelun hinta. Palvelu toimisi sopimuspohjaisena ilman erillistä kilpailuttamista, jotta seudun palvelukapasiteetti

13 voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi palvelujen kustannuslaskenta edistää palvelujen kilpailuttamista esimerkiksi yksityisten palvelujen kanssa sekä vertailtavien tunnuslukujen käytön parhaita käytäntöjä etsittäessä. Hyvinvointiosaamisen verkkotietokeskus -sivut on päivitetty vuonna Sivut sisältävät tällä hetkellä tilastollista hyvinvointitietoa Turun seutukunnan kunnista, hankerekisterin ja linkit sekä kuntien että eri viranomaisten sivuille. Sivujen käyttöä ei vielä olla opittu. Sivujen sisällön suunnittelu ja ylläpito vie tosiasiallisesti runsaasti aikaa sen jälkeen, kun sisältö saadaan vastaamaan kuntien tarpeita. Tavoitteena on, että sivuilta löytyy se hyvinvointitieto, mitä kunnat tarvitsevat suunnitellessaan hyvinvointia edistäviä hankkeita ja kehittämistä tai etsiessään hyviä käytäntöjä ja yhteistyökumppaneita. Sosiaalialan tukipalveluyksikkö Kuntien aloitteen pohjalta on tehty päätös hankkia HAUS Kehittämiskeskukselta selvitys mahdollisuudesta järjestää uudelleen sosiaalialan tukipalvelut kuntien välisenä yhteistyönä. Selvitys sisältää vaihtoehdot yhdessä organisaatiossa seutukunnallisesti toteutettavista sosiaaliasiamiehen, yleisen edunvalvonnan, sosiaalisen luototuksen, velkaneuvonnan, elatusturvan, rikosten sovittelun, alaikäisten esitutkinnan ja oikeusedustuksen sekä mahdollisesti kuluttajaneuvonnan palvelut sekä näiden eri vaihtoehtojen kustannukset. Läntisten kuntien työterveyshuollon uudelleen organisointi Hankkeen toteuttamissopimus on tehty Raision kaupungin kanssa. Raision kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sopimuksen kokouksessaan Hankkeen vetäjänä toimii asti Raision työterveyshuollosta vastaava terveydenhoitaja Eija Lahti. Hankkeeseen vetäjäksi haettiin apulaisylilääkäriä. Virkaan ei kuitenkaan saatu hakijoita. Läntisten kuntien yhteinen työterveyshuolto aloittaa toimintansa Raision kaupungin alaisuudessa alkaen. Muilla Turun seudun kunnilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan myöhemmin. Tavoitteena on palvelujen laadun parantaminen (henkilöstön pätevyys ja erikoistuminen) sekä palvelujen saatavuuden turvaaminen. Isommalla yksiköllä on paremmat mahdollisuudet rekrytoida ja kehittää henkilöstöä. Kuntien hanketoiminnassa avustaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden hakemisessa on avustettu läntisten kuntien seutukehittäjä -hankesuunnittelussa sekä omaishoidon kumppanuus hankesuunnittelussa. Sosiaalialan tietohallintohankkeen strategiatyöhön osallistutaan Vammaispalvelujen kehittäminen Neurologisten vammaisryhmien palveluiden arviointi- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmä Neurologisia vammaisryhmiä edustavat järjestöt tekivät Varsinais-Suomen osaamiskeskukselle aloitteen vuonna 2002 neurologisia vammaispalveluja kehittävän ja arvioivan asiantuntijaryhmän perustamisesta osaamiskeskuksen yhteyteen. Asia ei silloin suunnitellussa muodossa ole edennyt vuoden 2004 aikana. Aloitteen tehneistä järjestöistä neljä on mukana maakunnallisessa vammaispalvelujen palvelurakennehankkeessa.

14 Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hankeen käynnistyminen Vammaispalvelujen rakenteiden ja toimintakäytäntöjen uudistamiseen tähtäävä maakuntatasoinen hanke käynnistyi vuonna Hanke sai sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankerahoituksena. Hanke toteuttaa osaltaan valtakunnallista, valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista Sosiaalialan kehittämishanketta, jossa yhtenä tavoitteena on palvelurakenteiden uudistaminen ja palveluiden saatavuuden turvaaminen. Seutuyhteistyön käynnistäminen on koettu yhdeksi keskeisimmistä keinoista turvata tulevaisuudessa riittävät palvelut ja erityisosaaminen. Samanaikaisesti valtakunnan tasolla käynnistyivät vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain uudistamistyö sekä kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ajanmukaistamiseen tähtäävät selvitykset. Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittämishanke perustuu lukuisan toimijajoukon esittämiin kehittämistoiveisiin ja tarpeisiin, joita on tuotu esiin VEP- hankkeen eri vaiheissa, Vasson perustamisvaiheessa, verkostoyhteistyössä sekä muilla yhteistyöfoorumeilla. Vahvat yhteiset kehittämislähtökohdat näkyvät hankkeessa toimijoiden runsaslukuisuutena. Vammaispalvelut ovat tyypillisesti hyvin erilaisia toimijatahoja yhteen kokoava sosiaalihuollon erityisalue. Hankkeessa oli alkuaan mukana 26 kuntaa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Lihastautiliitto, Suomen MS-liitto, Suomen Parkinson liitto, Aura-instituutti sekä Oy Vasso Ab. Hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki. Hanke käynnistyi varsinaisesti elokuussa 2004, jolloin projektipäällikkö aloitti työnsä. Sitä ennen hankkeelle oli tehty Kaarinan kaupungin ja Vasson yhteistyönä valmisteluja, kuten työtilojen järjestäminen ja varustelu sekä projektipäällikön rekrytointiin, palkkaamiseen ja työsuhteeseen liittyvät tehtävät. Alkusyksy oli hankkeessa puitteiden luomisen aikaa. Hankkeeseen tuli kolme kuntaa lisää. Hankkeelle luotiin rakenne ja organisaatio. Hankkeen kokonaistavoitteiden mukaisesta toteutumisesta vastaa ohjausryhmä. Operatiivisesta toiminnasta vastaavat projektipäällikkö, asiantuntijaryhmä ja Vasso. Toimijoiden runsaslukuisuuden, suurien kehittämishaasteiden ja laajojen tavoitteiden takia piti tehdä ratkaisu siitä, millä tavalla toimien kaikki mukana olevat toimijatahot saadaan hankkeeseen mukaan tavoitteisiin sitouttavalla tavalla. Ratkaisu oli koota asiantuntijaryhmä sellaiseksi, että siinä ovat edustettuna kaikki hankkeessa mukana olevat tahot. Koska asiantuntijaryhmä tällä tavalla on erittäin suuri, 36 henkilöä, päätettiin hanke jakaa tavoitteiden mukaisiksi osahankkeiksi ja asiantuntijaryhmä niitä vastaaviksi pienryhmiksi. Osahankkeita ja niitä toteuttavia pienryhmiä on neljä eli hyvät käytännöt ryhmä, toimintakyvyn ja vaikeavammaisuuden arviointi ryhmä, seutu ryhmä sekä palveluiden ja osaamisen rakenteet ryhmä. Hankkeen työskentelytavoiksi valittiin sellaiset menetelmät, jotka palvelevat toisaalta kuntalähtöistä kehittämistä ja toisaalta hankkeen verkostoitumista muuhun valtakunnalliseen ja alueelliseen kehittämiseen. Syksyn aikana työn painopiste oli hankkeen rakentamisessa sekä laajojen tavoitteiden konkretisoinnissa käytännönläheisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Työn edetessä loppusyksyn aikana hankkeen kehittämislinjat löytyivät. Hanke etenee strategisesti siten, että ensi vaiheessa luodaan yhteiset käytännöt. Vasta tämän jälkeen siirretään painopiste rakenteiden ja työnjakojen kehittämiseen. Koko kehittämistyön peruslinjauksena on lähipalvelujen ja perusosaamisen turvaaminen. Palvelurakennetta kehitetään siten, että uusi rakenne turvaa tehdyn perusratkaisun. Toisena peruslinjauksena on vammaistyön sosiaalityön kehittäminen sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti. Syksyn työn tuloksia olivat hankkeen visio, strategiset linjaukset sekä konkreettisen työskentelyn käynnistyminen tavoitteena vammaispalvelujen varsinaissuomalainen toimintamalli. 14

15 9. Päihdehuollon kehittäminen 15 Päihdehuollon maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä (liite 10) koottiin kuntien välisen yhteistyön sekä käytännön työn, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen välisen yhteistyön edistämiseksi. Ryhmässä on seutukuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen, seurakunnan, Vasson, A-klinikoiden ja A-killan edustus. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Ryhmässä käsiteltiin laajasti alueen päihdehuollon kehittämistarpeita, pohdittiin alkoholiohjelman sisältöä, esiteltiin tutkimushankkeita ja keskusteltiin maakunnallisen yhteistyön mahdollisuuksista päihdehuollon palveluissa ja kehittämisessä. Yhteistyön ja tiedon välittymisen parantamiseen todettiin tarvittavan yhteistä alueellista päihdehuollon henkilöstöä palvelevaa tietokantaa ja tietoverkkoa päihdehuollon palvelutarjonnasta ja hoitopoluista Loppuvuodesta työryhmä suunnitteli Varsinais-Suomen päihdeportaali hankkeen, jolle Vasso haki rahoitusta Varsinais-Suomen liiton ideahaun puitteissa. Portaali hankkeelle ei saatu rahoitusta, mutta hankesuunnitelmaa päätettiin laajentaa ja kehittää edelleen sosiaalialan kehittämishankkeen ja alkoholiohjelman tavoitteiden suuntaan. 10. Maahanmuuttajatyön kehittäminen Maahanmuuttajatyön vertaiskonsultaatio/kehittäjäryhmä (liite 11) kokoontui Vassossa vuonna 2004 kuusi kertaa. Alkuvuoden tapaamisissa keskusteltiin asiakastyöhön liittyvistä kysymyksistä, tutkimusnäkökulmista ja kehittämistarpeista. Ryhmän toiminta muotoutui loppuvuodesta hankesuunnitteluksi. Ryhmä täydentyi päivähoidon edustajilla ja suunnitteli hankkeen maahanmuuttajalasten kielen ja kulttuurin tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Maahanmuuttajatyön verkostoa ylläpidettiin myös sähköpostiryhmän muodossa tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä hankekumppanuuksien muodossa. Maahanmuuttajatyön valtakunnallista ja pohjoismaista yhteistyötä toteutettiin Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen ja pohjoismaisen Nopus -verkoston kanssa verkostotapaamisessa Vaasassa. Tilaisuudessa keskusteltiin maahanmuuttajatyöhön liittyvistä suunnitelmista, kehittämishankkeista, konsultaatiotarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista sekä suunniteltiin jatkoyhteistyötä ja pohjoismaista seminaaria. 11. Tietohallinnon kehittäminen Sosiaalialan tietohallinnon asiantuntijatyöryhmän perustaminen Sosiaalialan aluejohtoryhmä perusti Varsinais-Suomeen sosiaalialan kehittämishankkeen osaksi tietohallinnon asiantuntija-työryhmän, sosiaalialan IT-neuvottelukunnan, jonka tarkoitus on integroida tietohallintoon ja tietoteknologiaan liittyvää osaamista lähelle sosiaalialan palvelurakenteiden, palvelusisältöjen ja työprosessien kehittämistä. Aloite neuvottelukunnan perustamisesta oli saatu Vasson tietohallinnon nykytila -selvityksen suosituksesta. Verkoston avulla pyritään luomaan sosiaalialan tietoteknologian hyödyntämistä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja sekä kasvattamaan tietoteknologian hyödyntämiseen suuntautuvaa osaamista pohjautuen kuntien tarpeisiin. Sosiaalialan IT-neuvottelukunta koostuu läänin, maakunnan, seutukuntien, kuntajohdon, sosiaalitoimenjohdon, lastensuojelujärjestön, sosiaalialan kuntayhtymien, terveydenhuollon, Stakesin sekä Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson edustajista (liite 12). IT-neuvottelukunnan konkreettiset tehtävät ovat maakunnallisen sosiaalialan tietohallintostrategian laatiminen, tiedon välittäminen alueen kuntien tai muiden tahojen hankkeista ja niiden pohjalta yhteistyön harkitseminen, maakunnallisten kehittämisohjelmien arviointi ja suuntaaminen,

16 maakunnallisten uusien yhteistyöhankkeiden valmistelu ja ohjaaminen sekä maakunnallisten hankkeiden käyttöönoton ja onnistumisen seuranta sekä uusien toimintamallien juurruttaminen. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen Kevään 2004 aikana toteutettu sosiaalialan nykytilan kartoitus nosti esiin runsaasti tietohallinnon kehittämistarpeita, joista osa katsottiin järkeväksi toteuttaa maakuntatasolla tehtävän alueellisen yhteistyön kautta. Selvitys sisälsi toimenpide-ehdotukset tietohallinnon kehittämisen organisointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin ja sovelluskehitykseen. Kokonaisuutena sosiaalialan nykytilaselvityksistä sekä Varsinais-Suomen että vertailevana tutkimuksena läpikäydystä Itä-Suomen vastaavasta raportista piirtyi kuva laajoista sektorin kehittämistarpeista. Sosiaalialan tietohallinnon kehittämistä vauhditti ja linjasi alan omista kehittämistarpeista konkreettisemmin valtakunnallinen sosiaalialan tietoteknologian edistämisen hankesuunnitelma, joka valmistui STM:n antaman toimeksiannon pohjalta Kuntaliiton toteuttamana vuoden 2004 lopussa. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen ja työtä tukeva vuosille ulottuva hankesuunnittelu käynnistettiin Varsinais-Suomessa yhteistyössä Vasson, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa Varsinais-Suomen liiton myöntämällä maakunnallisella kehittämisrahalla. Hankkeen strategiatyön organisointiin ja suunnittelutehtävään Vasso palkkasi koordinaattorin, joka aloitti tehtävässään syyskuun lopulla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kiinteästi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman aluetietojärjestelmähankkeen kanssa, jonka projektipäällikkö osallistui myös sosiaalialan tietohallinnon ohjaus- ja suunnitteluryhmiin. Sosiaalialan IT-neuvottelukunnan tehtävänä oli laatia maakunnalle sosiaalialan tietohallinnon kehittämisestä karkea strategia ja visio vuodelle 2010 sekä tätä työtä tukeva kehittämispolku. Sosiaalialan IT-neuvottelukunnan työskentely käynnistyi joulukuussa ja varsinainen strategiatyöskentely toteutettiin tammi- ja helmikuun aikana neljän työpaja/seminaarin muodossa. Sosiaalialan tietohallinnon seminaareissa keskusteltiin sosiaalialan keskeisistä tietohallinnon kehittämistarpeista mm. yhteistyön rakenteiden nykyisistä ongelmista ja pysyvien rakenteiden aikaansaamisen edellytystekijöistä, sosiaalitoimen johtamisessa ja ohjauksessa sekä palvelujen tuottamisessa tarvittavasta tiedosta, tiedon käyttäjien rooleista ja tiedon tuottamiseen ja parempaan hallintaan tarvittavasta tietoteknologiasta, sosiaalialan palvelujen tuottavuuskysymyksistä ja sekä tietoteknologian mahdollisuuksista uudistaa palvelutoimintaa ja kasvattaa sektorin tuottavuutta. Seminaareissa nousi esille se, että sosiaalialalla tietotekniikkaa ei osata hyödyntää riittävästi, kehittämistyö on pirstoutunutta sekä alueellisesti että myös alan substanssin osalta. Kehittämistyöstä puuttuu sosiaalialan oma tarve- ja prosessilähtöisyys. Pitkäjänteisellä sitoutumisella tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä on mahdollista tuoda tietoteknologiaa hallitusti kuntien sosiaalitoimen tarpeisiin. Yksittäisen kunnan resurssien ollessa pienet, kuntien välinen yhteistyö tietojärjestelmähankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa tuntuu järkevältä ja väistämättömältä vaihtoehdolta. Seminaarityöskentelyn ja siinä kertyneen aineiston pohjalta käynnistyi myös varsinainen strategiaraportin laadinta, jossa keskeiseksi tietohallinnon kehittämistarpeiksi nousee mm. sosiaalialan palvelu/työprosessien mallintaminen ja tietoteknologiaan pohjautuvan prosessikuvaamisen menetelmien sekä toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien kehittäminen. Strategiatyöskentely osoitti, että sosiaalialan tietohallinnon kehittämiseen kunnissa on jo olemassa erittäin selkeitä ja jo vähitellen esille nouseviakin tarpeita. Toisaalta näiden tarpeiden muuntaminen konkreettisiksi kehittämishankkeiksi ja kehittämistyön nivominen lähelle kuntien todellisia sosiaalialan arkityön prosesseja vaatii työyhteisöissä sekä työntekijälähtöisen prosessiosaamisen kehittämistä että selkeiden tietohallinnollisten tehtävärakenteiden luomista kuntien sosiaalialan omien toimintaympäristön vaatimusten pohjalta. Kuitenkin monet kuntien sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat nopeaa vauhtia etenevät muutokset edellyttävät maakuntatasolla tehtävää pysyvien yhteistyörakenteiden kehittämistä moniammatillisuutta ja monitoimijuutta korostavien toimintamallien vahvistamiseksi. Strategiatyö osoitti, ettei tämä rakenteisiin kohdistuva muutos onnistu ilman, että eri työntekijäryhmien käytössä oleva koko sosiaalialaa koskeva vielä sähköistämätön tietoarkkitehtuuri ja 16

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2005 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2005 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 1.12.2004 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä... 3 2. Vasson perustehtävä ja painopistealueet...

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 12.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 2 VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 22.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. YLEISTÄ... 3 2. VASSON PERUSTEHTÄVÄT, VISIO JA TOIMINTA-AJATUS...

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2007

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2007 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2007 Hyväksytty Vasson yhtiökokouksessa 29.4.2008 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:a ylläpitää sijaintikuntiensa omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015 Aika: 19.2.2015 klo 13.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS x OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn toiminta-ajatus LAPE on hallituksen kärkihanke jossa tavoitteena pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot