VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta

2 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous... 3 Henkilökunta... 3 Toimitilat... 4 Valtakunnallinen yhteistyö... 4 Valiokuntatyöskentely YLEISTÄ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN... 5 Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän perustaminen ja toiminta... 5 Yhteinen lastensuojelu hankkeen käynnistäminen ja alkuvaiheet... 6 Sijaishuollon kehittäjäverkoston kokoaminen ja sijaishuollon kehittämishankkeen suunnittelu... 6 Valtakunnallinen osaamiskeskusten lastensuojeluyhteistyö... 7 Projektiverkoston kokoaminen ja toiminta VARHAIS- JA ERITYISKASVATUS... 7 Verkostotyö... 8 Varhaiskasvatussuunnitelmatyö. 8 Hanketoiminta... 8 Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa... 8 Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa... 9 Uusien hankkeiden suunnittelu TÄYDENNYSKOULUTUSYHTEISTYÖ... 9 Lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutusfoorumi HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMATYÖ SYKE2004 -hanke..10 Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma...12 Turun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointipalvelujen koordinointi VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Neurologisten vammaisryhmien palveluiden arviointi- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmä Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hanke PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN MAAHANMUUTTAJATYÖN KEHITTÄMINEN TIETOHALLINNON KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖN OPETUS JA OPINNÄYTETYÖT SELVITYS- JA JULKAISUTOIMINTA LIITTEET... 19

3 1. Yhtiön toiminnan tausta 3 Yhtiön osakkaat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Yhtiön perustivat Turun kaupunki, Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Paimion kaupunki, Raision kaupunki, Salon kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Turun yliopistosäätiö, Åbo Akademi ja Palveluverkkosäätiö. Vuonna 2003 toteutettiin osakeanti, jonka jälkeen osakkaiden määrä on 44 (liite 1). Ulkopuolelle jäi 21 pientä kuntaa. Osaamiskeskuksen toiminnasta pääsevät osallisiksi kuitenkin kaikki kunnat. Lisäksi viisi uutta järjestöä liittyi osakkeenomistajiksi. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Kevätyhtiökokouksessa yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että mahdollisessa selvitysmenettelyssä yhtiön netto-omaisuus jaetaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin sosiaalialan kehittämiseksi Varsinais-Suomen maakunnan alueella. Yleishyödyllisen yhtiön aseman saaminen mahdollistaa sen, ettei yhtiön tuottamaa voittoa tuloveroteta. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2004 aikana 8 kertaa. Nykyisen 11 -jäseninen hallituksen (liite 2) on yhtiökokous valinnut yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaisesti Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2004 oli euroa. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto- ja hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan vuonna 2004 saatiin euroa hankerahoitusta. Vuoden 2004 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2004 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja kehittämispäällikkö Merja Anis. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelija Kirsti Yrttiaho, toimistoassistentti Mirkka Lehtonen ja hankkeissa työskennelleet projektipäälliköt Tarja Miikkulainen, Aino Ukkola-Kettula ja hankekoordinaattori Mari Isotalo. Lisäksi maakunnallisten hankkeiden

4 työntekijät projektipäällikkö Pirkko Pakkala ja seutukehittäjä Jussi Ketonen toimivat osaamiskeskuksen tiloissa. (liite 3) Vuoden aikana yhtiössä ovat työskennelleet myös seuraavat henkilöt: Päivi Pihlaja kehittämispäällikkönä asti, Mira Halonen toimistoassistenttina asti ja projekteissa Pirjo Järvi asti sekä Tarja Kallio asti. Sosiaalityön harjoittelijana työskenteli Jaana Mattila Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina. Toimistotilaa oli käytössä vuoden 2004 lopussa yhteensä 146 m². Valtakunnallinen yhteistyö Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja varajäsenenä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marit Holmberg. Neuvottelukunta valmistelee vuosien aikana linjauksen keskeistein yhteistyötahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat (12) ovat muodostaneet oman yhteistyöryhmän. Osaamiskeskusjohtajat suunnittelivat mm. yhteisen kehittämisprosessin toteuttamista vahvistaakseen rooliaan ja kykyään yhteistyö- ja kehittäjärakenteena omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Konsultointiprosessi toteutettiin vuoden 2004 aikana ja osaamiskeskusjohtajien työryhmäroolia neuvottelukunnan alaisuudessa kehitetään edelleen. Vasson työntekijöitä osallistui osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Osaamiskeskuksilla on lisääntyvää yhteistyötä sosiaalialan eri sisältöalueilla, mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdehuollon, vanhustyön ja maahanmuuttajatyön alueella. Yhteistyö Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa on lisääntynyt merkittävästi ministeriön, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. Valiokuntatyöskentely Vasson hallituksen alaisuudessa on toiminut toimitusjohtajan apuna valmisteluvaliokunta, johon ovat kuuluneet: Marit Holmberg, Jarkko Rasinkangas, Helvi Heiniö ja Antero Paananen. Valiokuntatyössä on lähinnä haettu osaamiskeskustyölle strategista, maakunnan ominaispiirteistä lähtevää toiminnan linjausta Yleistä Toimintasuunnitelman mukaisesti vuosi 2004 oli osaamiskeskustoiminnassa vielä perustoiminnan luomisen mutta osittain jo toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Palvelujen ja osaamisen kehittämistä toteutettiin valituilla painopistealueilla lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa. Lisäksi tietohallintoa kehitettiin hankerahoituksella. Verkostotyö ja asiantuntijatyöryhmien toiminta eri sisältöalueilla käynnistyi vilkkaasti. Työryhmien toimintaa selostetaan jäljempänä. Ryhmissä ovat olleet edustettuina sekä käytännön työntekijät kunnista ja järjestöistä että tutkimuksen ja opetuksen edustajat. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä tehtiin mm seuraavien hankkeitten kanssa: Harava, Laituri (Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto), Varvas (Huvituksen Varhaiskuntoutuksen kehittämishanke), Hyvi (hyvinvointi-indikaattorit), Ako (Aluekeskusohjelma), Hope (Hoivapalveluyrittäjien tietoverkkohanke), Veturi (tulkkipalvelujen kehittäminen) Vakasso (Vakka- Suomen kuntien sosiaalityön kehittämishanke), Juuria (tietohallinnon kehittämishanke), Seutuyhteistyö kehittyi erityisesti Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelman kanssa. Toimitusjohtaja

5 oli sairaanhoitopiirin IT neuvottelukunnan jäsen sekä lastensuojelujärjestöjen tietohallintoprojektin ohjausryhmän jäsen. Lisäksi hän osallistui uuden maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteita suunnittelevan työryhmän työhön. Asiantuntijapalveluita kehitettiin kokoamalla asiantuntijoista tietokanta Vasson kotisivuille. Vuoden aikana julkaistiin selvityksiä ja raportteja täydennyskoulutuksesta, päivähoidon ja lastensuojelun kunnallisista suunnitelmista, tietohallinnosta sekä laadittiin sosiaalialan kehittämishankkeen maakunnallinen toimintaohjelma. Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön keskeiseksi kehittämishaasteeksi muodostui Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Valtioneuvoston päätöksen mukainen Sosiaalialan kehittämishankkeen käytännöllinen toteuttaminen maakunnassa muodostui osaamiskeskuksen työtä hallitsevaksi kokonaisuudeksi kertomusvuonna. Työtä tehtiin yhdessä alueelle perustetun hankkeen aluejohtoryhmän (liite 5) kanssa. Käytännössä työ koostui seutukuntien kanssa tehdystä yhteistyöstä kehittämistarpeiden selvittämiseksi, maakunnallisista seminaareista ja maakunnallisen toimintaohjelman laatimisesta hankkeineen. Hankkeen johdosta järjestettiin seuraavat seminaarit ja työkokoukset yhteistyössä aluejohtoryhmän, sosiaali- ja terveysministeriön, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa: Alueellinen työkokous Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnille. Tilaisuus oli luonteeltaan informatiivinen johdon kokous. Maakunnallinen seminaari aiheena "Yhteisen näkemyksen rakentaminen sosiaalialan kehittämiseen Varsinais-Suomessa". Tilaisuudella luotiin yhteistä käsitystä sosiaalialan nykytilasta ja kehittämistarpeista. Alueellinen työkokous , keskeisenä aiheena palvelujen seudullinen kehittäminen ja järjestäminen. Seminaari kehittämisohjelman maakunnallisesta rakentumisesta ja tietohallinnon kehittämisestä Kehittämisohjelman toimeenpanossa sosiaalialan osaamiskeskukselle annettiin tehtäväksi organisoida kuntien yhteistoimintaa niin, että syntyisi laajoja hankkeita ja alueelliset tarpeet olisi yhteen sovitettu valtakunnallisen hankeohjelman tavoitteiden kanssa. Tätä tavoitetta varten Vasson työntekijät neuvottelivat seutukuntien kanssa vuoden aikana keskeisistä kehittämistarpeista ja niiden hankkeistamisesta. Tuloksena syntyi Maakunnallinen toimintaohjelma hankekokonaisuuksineen ja seudullisine taustaselvityksineen. Ohjelma on julkaistu Vasson kotisivuilla. Vuoden lopulla osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat kuntien kanssa kehittämishankkeitten ideointiin ja suunnitteluun. Kehittämisohjelman mukaisia hankeanomuksia maakunnan alueelta lääninhallitukselle jätettiin seitsemän vuoden 2004 lopulla. 4. Lastensuojelun kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän perustaminen ja toiminta Vuonna 2004 koottiin lastensuojelun maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä (liite 6), jonka tarkoituksena on toimia lastensuojeluun liittyvän tiedon välittymisen sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena foorumina. Ryhmän tehtävänä on luoda maakunnallisesti yhteyksiä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välille, käydä keskustelua palvelujen kehittämistarpeista ja olla aloitteellisena toimijana kehittämistyössä. Asiantuntijatyöryhmä koostuu seutukuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen, lastensuojelun kuntayhtymän, järjestöjen ja Vasson

6 edustajista. Ryhmässä on lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon, kuntoutuksen, terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui vuonna 2004 kolme kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. ryhmän toiminnan suunnittelu, valtakunnallinen lastensuojelun kehittämisohjelma ja alueelliset kehittämistarpeet. Syksyllä järjestettiin Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelma hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus, ja siihen osallistui 35 henkilöä alueen lastensuojelupalveluista. Yhteinen lastensuojelu hankkeen käynnistäminen ja alkuvaiheet Yhteinen lastensuojelu lastensuojelun palvelurakenteen ja osaamisen kehittäminen Varsinais- Suomessa hanke sai sosiaalialan kehittämishankkeen kautta rahoituksen vuosille Yhteinen lastensuojelu hankkeen avulla pyritään parantamaan avohuollon erityispalveluiden laatua alueellista ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä ja organisoimalla. Alueellista vuorovaikutusta tehostamalla tavoitellaan pysyviä toimintamalleja, jotka perustuvat kuntien välisille sopimuksille lastensuojelupalveluiden järjestämisestä. Yhteinen lastensuojelu -hanke perustuu Varsinais-Suomen alueella tehdyille analyyseille (mm. VEP hanke ja sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijätilanne Länsi-Suomen kunnissa vuonna 2003) sekä valtakunnallisille sosiaalialan ja edelleen lastensuojelun kehittämistä koskeville linjauksille. Hankkeessa ovat osallisina 28 Varsinais-Suomen kuntaa sekä lastensuojelukuntayhtymä. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteita ovat yhteistyökäytäntöjen ja toimintamallien kehittäminen, lastensuojelun palveluprosessiin liittyvän osaamisen kartuttaminen, tiedon välittäminen hyvistä työkäytännöistä ja menetelmistä sekä vertaistuen ja konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen. Tavoitteisiin pyritään koordinoimalla lastensuojelun eri toimijoiden yhteistyötä verkosto- ja työkokousten avulla, järjestämällä koulutusta, organisoimalla kuntien tarpeisiin perustuvia kehittämisryhmiä ja tiedottamalla sekä paikallisesta että valtakunnallisesta kehittämistyöstä. Hanke käynnistyi , jolloin kehittämistyön aloittamiseen liittyvistä käytännön toimista vastasivat yhteistyössä Salon kaupunki ja Vasso. Lastensuojelun seutukehittäjä aloitti tehtävässään Hankkeen ohjausryhmä koottiin syksyllä 2004 (liite 7). Syksyn 2004 aikana työn painopistealueena oli suunnitteluun, tiedotukseen ja hankekokonaisuuden jäsentelyyn liittyvä toiminta. Seutukehittäjä teki kuntakierroksen, keskustellen kuntakohtaisista tarpeista ja hankkeeseen kohdistuvista odotuksista. Kuntien lastensuojeluhenkilöstölle järjestettiin myös kaksi kehittämisiltapäivää, joissa keskusteltiin sijaishuollon maakunnallisesta kehittämisestä ja valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen sisällöistä ja toimenpanosta. Kuntatapaamisten tuottaman tiedon avulla muodostettiin viisi kehittämisryhmää, joille määriteltiin seuraavat kehittämistyön sisällöt: perhetyö, jälkihuolto, tukihenkilöpankin perustaminen, kiertävä erityissosiaalityöntekijän palkkaaminen ja työntekijöiden verkostoituminen. Kehittämisryhmät aloittivat toimintansa vuoden 2005 alussa, muodostuen kuntien ja hankkeen muiden yhteistyökumppaneiden edustajista. Niiden avulla pyritään käytännönläheiseen ja kuntakohtaisiin intresseihin perustuvaan toimintaan lastensuojelupalveluiden laadun parantamiseksi. Sijaishuollon kehittäjäverkoston kokoaminen ja sijaishuollon kehittämishankkeen suunnittelu Lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseen osallistuttiin yhteistyössä valtakunnallisen Laituri hankkeen kanssa. Vasson kehittämispäällikkö toimi Laiturin Varsinais-Suomen pilottiryhmän aluekoordinaattorina. Hanke loppui vuoden 2004 lopussa ja sen tuotoksena syntyivät Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit. 6

7 Vasso järjesti syksyllä sijaishuollon kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden, johon osallistui 15 lastensuojelussa toimivaa henkilöä Varsinais-Suomen kunnista ja järjestöistä sekä Perhehoitoliiton edustaja. Tilaisuudessa keskusteltiin perhehoidon ja yleisemminkin sijaishuollon kehittämistarpeista. Kuntien yhteisinä intresseinä todettiin olevan sijaishuollon maakunnallisen tieto- ja koordinointijärjestelmän luominen, perhehoitajien rekrytointi- ja koulutus sekä avo- ja sijaishuollon yhteistyökäytäntöjen kehittäminen. Erityisesti yksityisten palveluntuottajien toiminnasta tarvitaan enemmän tietoa, jotta lasten yksilölliset tarpeet voidaan sijoituspaikkaa haettaessa huomioida mahdollisimman hyvin ja sijoitusten vaihdoilta vältyttäisiin. Laajana kehittämistavoitteena pidettiin sijaishuollon laatusuositusten käyttöönottoa. Keskustelutilaisuudessa sovittiin kuntien yhteisen kehittämishankkeen vireillepanosta, jossa Vasso toimii kuntien välisen yhteistyön koordinoijana. Perhehoitoliitto ohjaa vuodesta 2005 alkaen toimintaresursseja Varsinais-Suomeen palkkaamalla saamallaan hankerahoituksella perhehoidon aluekehittäjän, joka toimii yhteistyössä kuntien projektityöntekijän kanssa. Myös Ammatillisten perhekotien liiton kanssa suunniteltiin yhteistyötä. Sijaishuollon maakunnalliseen kehittämishankkeeseen päätti lähteä mukaan 12 Varsinais-Suomen kuntaa. Veturikuntana toimii Raisio. Hankkeeseen tulivat mukaan myös Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyön muodossa sekä Lausteen perhekuntoutuskeskus. Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin perhehoidon edellytysten ja toiminnan parantaminen yhdessä Perhehoitoliiton kanssa, sijaishuollon laadun ja kustannusten hallinnan parantaminen, avo- ja sijaishuollon yhteistyökäytäntöjen ja sijoittamisprosessin hallinnan parantaminen, lastensuojelun sijaishuollon maakunnallisen tietokannan, koordinaatiojärjestelmän ja käytäntöjen luominen sekä suunnitelman laatiminen hankkeen tulosten vakiinnuttamiseksi. Hankesuunnitelma laadittiin Vassossa ja valtionavustushakemus jätettiin vuoden lopulla Länsi- Suomen lääninhallitukseen. Valtakunnallinen osaamiskeskusten lastensuojeluyhteistyö Osaamiskeskusten lastensuojelutoimijoiden valtakunnallista yhteistyötä käynnistettiin yhdessä ISOn ja Pikassoksen kanssa. Ensimmäinen lastensuojeluverkostotapaaminen järjestettiin Kuopiossa keväällä Tässä tapaamisessa aloiteltiin yhteistyötä osaamiskeskusten lastensuojelutoimijoiden kesken yhdessä valtakunnallisen lastensuojeluhankkeen kanssa. Myös valtakunnallisten osaamiskeskuspäivien yhteydessä kokoontui lastensuojelun teemaryhmä. Alkaneiden valtionavustusta saaneiden hankkeiden valtakunnallista yhteistyötä koordinoi STM, joka järjesti hankkeiden verkostotapaamisia. Projektiverkoston kokoaminen ja toiminta Varsinais-Suomessa on käynnissä lukuisia kuntien ja järjestöjen hallinnoimia ja eri rahoituslähteillä toimivia lasten ja perheiden palveluja kehittäviä hankkeita. Hanketyön yhteisiä intressejä ovat mm. arviointiin ja koulutukseen sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja motivointiin liittyvät kysymykset sekä hanketyön ja tulosten niveltyminen perustyöhön. Lasten ja perheiden palveluihin kohdistuvien kehittämishankkeiden yhteistyötä ja tiedonvälitystä parantamaan koottiin projektiverkosto (liite 8), joka kokoontui Vassossa kolme kertaa vuoden 2004 aikana. Verkostoon kuuluu sekä järjestöjen että kuntien hallinnoimia hankkeita. Tapaamisiin osallistui vuoden aikana 14 eri hankkeen projektikoordinaattoria. Tapaamisissa käsiteltiin mm. hankearviointia, hankkeiden yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä sekä projektityöhön liittyviä vaikeuksia ja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Verkostossa sovittiin yhteistyöstä ja vaihdettiin kokemuksia. 5. Varhais- ja erityiskasvatus Varhaiskasvatuksen kehittäminen jatkui aikaisempia linjauksia vakiinnuttaen. Kehittämistyöhön vaikutti se, että varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntijana Vassossa ollut kehittämispäällikkö siirtyi kevään aikana muihin tehtäviin pois Vassosta. Syyskuussa aloitti työnsä määräaikainen suunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu myös varhaiskasvatuksen kehittämistyön jatkaminen. 7

8 8 Verkostotyö Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeeseen liittyvän työn päättymisen ja henkilövaihdoksen myötä suora yhteys kuntiin on ollut vähäisempää ja perustunut kuntien yhteydenottoon Vasson suuntaan. Yhteydenpito on toteutunut verkostojen avulla ja hankesuunnittelussa. Varsinais-Suomen kiertävien erityislastentarhanopettajien verkosto kokoontui kaksi kertaa ja syksyllä asetettiin varhaiskasvatuksen asiantuntijatyöryhmä (liite 9), joka kokoontui kerran. Työryhmässä on edustus jokaisesta seutukunnasta, Turun yliopistolta, Turun ammattikorkeakoulusta, Länsi-Suomen läänistä ja järjestöistä, joita työryhmässä edustaa Samfundet Folkhälsan. Vassosta työryhmään kuuluu suunnittelija, joka toimii myös työryhmän sihteerinä. Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen yhdessä suunnittelema kaksivuotinen maakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelmakoulutus alkoi suunnitelman mukaisesti helmikuussa. Koulutuksessa on ollut mukana kaikkiaan 93 opiskelijaa 32 kunnasta. Vuoden loppuun mennessä opiskelijoiden määrä hieman supistui. Lähikoulutuspäiviä oli vuoden aikana 5. Lähipäivien välillä opiskelijat tapasivat tutorja asiantuntijaryhmissä sekä opiskelivat itsenäisesti. Koulutukseen osallistujilla oli myös mahdollisuus kääntyä ongelmatilanteissa Vasson suunnittelijan puoleen. Vasson suunnittelija osallistui myös Stakesin Vasu Mentor -koulutukseen. Hanketoiminta Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa (sosem- hanke) Sosem-hanke aloitti toimintansa ja hanke päättyi vuoden 2004 lopussa. Hanketta hallinnoi Liedon kunta ja rahoitus saatiin Länsi-Suomen läänin myöntämästä valtionavustuksesta. Hanke liittyi syrjäytymisen ehkäisyyn ja lasten palvelujen kehittämiseen. Hankkeen lähtökohtana oli puuttua varhain lasten sosiaalisemotionaalisiin vaikeuksiin ja tämän avulla pyrkiä ennaltaehkäisemään lasten mahdollinen syrjäytyminen. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellytti päivähoidon työntekijöiden erityispedagogisten valmiuksien kehittämistä. Tärkeää oli myös tarkastella lapsen kasvuympäristöä ja kehittää myös sitä kasvua ja oppimista ohjaavaksi kontekstiksi. Kiertävien erityislastentarhanopettajien vetämät konsultaatioryhmät projektilaisille jatkoivat kokoontumisia säännöllisesti koko kevään ja syksyn ajan. Kontekstianalyysin käsittelyä jatkettiin kevään aikana. Ryhmissä työntekijät pystyivät yhdessä jakamaan kokemuksiaan työstään sekä syventämään tietämystään sosem -lapsista ja siihen liittyvästä problematiikasta. Yhteisiä koulutuspäiviä järjestettiin kevään aikana kolme. Teemat päiviin syntyivät projektilaisten tarpeista. Ensimmäisessä koulutusiltapäivässä käsiteltiin ryhmäilmiöitä sekä perehdyttiin holding-hoitoon sekä tunteiden käsittelyyn. Toisen päivän teemana oli yhteistyö sekä lasten vanhempien että lastensuojelun kanssa. Kolmantena koulutuspäivän aiheena oli sosem -lapsi ja terapeuttiset menetelmät. Projektikoordinaattori vieraili hankepäiväkodeissa kevään aikana ja kertoi koko henkilökunnalle projektin etenemisestä sekä piti alustuksen päiväkodissa esiinnousseesta hankkeeseen liittyvästä aiheesta. Myös päiväkotien johtajille järjestettiin yhteinen kokous, jossa arvioitiin hanketta. Syksyn aikana järjestettiin kuntakohtaiset koulutuspäivät, jotka samalla toimivat hankkeen levittämisenä. Kuntakohtaiseen suunnitteluryhmään kuului projektikoordinaattorin lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), ohjausryhmän jäsen sekä päivähoidosta vastaava henkilö. Suunnittelu ja toteuttaminen lähtivät kunkin kunnan omista tarpeista ja ne suunnattiin muillekin kunnan päivähoidon työntekijöille sekä yhteistyötahoille. Syksyllä järjestettiin arviointi-iltapäivä hankkeessa mukana oleville sekä kuntien päivähoidosta vastaaville henkilöille. Arviointipäivässä kuultiin projektissa mukana olevien ryhmien käsityksiä

9 hankkeesta sekä konsultaatioryhmistä, johtajien näkemyksiä hankkeen vaikuttavuudesta ja keltojen ajatuksia uudesta työmuodosta. Arviointipäivässä esiteltiin myös gradu-tutkimus Koulutusinterventiosta sosem -hankkeessa. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Seminaari järjestettiin kutsuseminaarina, johon jokainen kunta kutsui 20 henkilöä kunnastaan projektilaisten lisäksi. Näin mahdollisimman iso joukko pääsi osallistumaan luentoihin, jotka edustivat uutta ja ajankohtaista tutkimusta. Seminaarin ohjelma koostui seuraavista luennoista: lapsen näkökulma aikuispalveluihin, lasten traumat ja niiden vaikutus käyttäytymiseen (sijaistraumatisoituminen) sekä kiintymyssuhteen häiriintyminen ja korjaamisen mahdollisuudet. Projektilaisilta saadun palautteen ja arvioinnin mukaan hanke koettiin kokonaisuudessa antoisaksi ja omaa työtä kehittäväksi. Erityisesti hankkeen rakennetta pidettiin hyvänä; konsultaatio ja koulutus sekä jatkuva oman työn reflektointi ja arviointi nähtiin arvokkaaksi. Syksyllä 2003 perustettu ohjausryhmä toimi koko projektin aikana aktiivisesti hanketta tukien ja ideoiden. Hankkeesta on tekeillä loppuraportti, joka julkaistaan kevään 2005 aikana. Varhais- ja erityiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa Hanke varhais- ja erityiskasvatuksen sekä vanhemmuuden vahvistamiseksi päivähoidossa suunniteltiin erityisesti pienten kuntien päivähoidon osaamisen kehittämiseksi. Kaksivuotinen hanke käynnistyi elokuussa Merimaskun hallinnoimana. Hanketyöntekijäksi palkattiin erityislastentarhanopettaja. Projektityöntekijä osallistuu Vasson verkostojen toimintaan. Uusien hankkeiden suunnittelu Varhaiskasvatuksen alueella valmisteltiin syksyn aikana kahta hanketta, joille haetaan rahoitusta STM:ltä (suluissa hakijakunta). Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa (Uusikaupunki) Hanketta laajennettiin koskemaan kaikkia pienten lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä tahoja. Lisäksi uudessa hakesuunnitelmassa korostetaan erityiskasvatuksen toteuttamista osana normaalipalveluja, mikä merkitsee peruspäivähoidon laadun parantamista ja osaamisen kehittämistä. KIEKU: kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa päivähoito matkalla monikulttuurisuuteen (Raisio) Hanketta suunnittelemassa olleet kunnat (Raisio, Salo ja Turku) ovat kokeneet erityisen tärkeänä päivähoitoajan hyödyntämisen lasten suomen kielen opettamisessa ja kotoutumisprosessin tukemisessa. Osaamiskeskusten välinen yhteistyö Osaamiskeskusten varhaiskasvatuksesta vastaavat muodostavat verkoston ja tapaavat säännöllisesti. Vasson suunnittelija oli mukana syksyn tapaamisessa. Osaamiskeskusten kesken muodostettiin Verkosto ja Stakes sopivat yhteyslinkin muodostamisesta osaamiskeskusten varhaiskasvatussivujen ja Stakesin Varttua -sivujen kanssa Täydennyskoulutusyhteistyö Sosiaalialalla tarvittavan täydennyskoulutuksen ja sen suunnitelmallisuuden edistämisestä keskusteltiin Vasson asiantuntijatyöryhmissä, täydennyskoulutuskeskusten kanssa pidetyissä yhteistyöpalavereissa sekä hankkeiden koulutussuunnittelun ja -toiminnan yhteydessä. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusta suunniteltiin ja järjestettiin yhteistyössä lääninhallituksen, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

10 10 Lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutusfoorumi Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Täydennyskoulutusfoorumi -hanke alkoi vuonna 2003 Turun yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatti-instituutin ja Vasson yhteistyöllä. Vuoden 2004 aikana hankkeessa järjestettiin kaksi täydennyskoulutusfoorumia, jotka kokosivat täydennyskouluttajia ja kuntien henkilöstöä yhteisiin keskusteluihin, sekä pilottikoulutus, jonka tavoitteena oli toimintamallin kehittäminen lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutuksen strategiselle suunnittelulle kunnissa. Pilottikoulutukseen osallistui 15 henkilöä kahdeksasta eri kunnasta. Koulutus ja foorumit antoivat osallistujien mukaan välineitä täydennyskoulutuksen pitkäjänteiseen suunnitteluun. Koulutuksen uskottiin myös lisäävän kuntien välisen yhteistyön ja verkottumisen mahdollisuuksia sekä osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamista. Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja kokemusten pohjalta rakentui täydennyskoulutussuunnittelun "metatoimintamalli", joka kuvaa portaittain ne vaiheet, jotka kuntien täydennyskoulutuksen suunnitteluprosesseissa tulisi ottaa huomioon. Hankkeen kuluessa kartoitettiin myös Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun ja päivähoidon palvelusuunnitelmia ja täydennyskoulutuksen suunnittelua keväällä 2004 Turun yliopiston sosiaaliraportointikurssin ja Vasson yhteistyönä. Selvityksessä todettiin, että lastensuojelun ja päivähoidon sekä täydennyskoulutuksen suunnitelmia on vain harvoissa kunnissa. Raportissa tuotettiin tietopohjaa kuntien välisen yhteistyön suunnittelulle. Täydennyskoulutusfoorumihanke päättyi Hankkeen ulkopuolisen arvioinnin suoritti Turun yliopiston koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö. Hankkeen loppuraportti ja arviointiraportti julkaistiin Vasson sarjassa. Sosiaalialan osaamisen ja täydennyskoulutustoiminnan kehittämiseksi suunniteltiin loppuvuodesta jatkohanketta yhdessä oppilaitosten ja kuntien kanssa. Toiminnan kehittämisen suunnittelua päätettiin jatkaa tulevana vuonna asiantuntijatyöryhmien ja Vasson yhteydessä toimivien kehittämishankkeiden puitteissa. 7. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö SYKE2004 -hanke Hankkeen tavoitteena on juurruttaa maakunnallisen Hyvinvointikatsauksen julkaiseminen Oy Vasso Ab:n toiminnaksi, olla mukana ja edistää maakunnallisten hyvinvointi-indikaattorien kehittämistä ja käyttöönottoa, ylläpitää muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestää keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on niin ikään laatia hyvinvointipoliittisia ohjelmia seutukuntien / kuntien valmiuksien mukaan ohjelma kerrallaan sekä koota näin muodostuvaa tietoa maakunnallisen suunnittelutyön tueksi. SYKE2004-hankkeen toiminnan jatkuvuus haluttiin turvata erityisesti laaja-alaisten yhteistyöverkostojen ylläpitämiseksi ja hyvinvointikatsauksen päivittämiseksi. Nykyinen maakuntaliiton myöntämä kehittämisrahoitus ja seutukuntien kehittämiskeskusten rahoitus ulottuu saakka, jonka jälkeen Oy Vasso Ab jatkaa hankkeen mukaista toimintaa osana vakinaista tai hanketyötä. Julkisten palvelujen kehittäminen teemavuosi Julkisten palvelujen kehittäminen teemaa on toteutettu vuonna 2004 osallistumalla Varsinais- Suomen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisohjelman seutukuntakierroksiin ja tuomalla niissä esiin sekä seutukunnallisia että maakunnallisia kehittämistarpeita hyvinvoinnin lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Tarvittaessa on annettu apua hankesuunnitteluun. Projektipäällikkö on ollut sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueen johtoryhmän sihteeri. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelma vuosille tehtiin SYKE2004 hankkeen henkilöstön lisätyönä syksyllä 2004.

11 järjestetyssä maakunnallisessa Julkisten palvelujen kehittäminen -foorumissa tarkasteltiin julkisten palvelujen kehittämistä arvioinnin ja hanketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi foorumissa nostettiin esiin maakunnassa olevia hyviä käytäntöjä palvelujen kehittämiseksi. Foorumissa oli n. 70 osallistujaa. Hyvien käytäntöjen esittelyssä on tavoitteena paitsi edistää niiden soveltamista ja juurruttamista, myös nostaa esille maakunnassa tehtyä monipuolista kehittämistyötä laajemmin. Paikallisen ja seudullisen hyvinvointitavoitteellisen selvitys-, strategia- ja kehittämistyön kirjaaminen, kokoaminen ja julkistaminen ovat tärkeää kehittämistyön suunnitelmallisuuden ja hyvien käytäntöjen dokumentoimisen lisäämiseksi. SYKE2004 hankkeessa on välitetty vuorovaikutteisesti tietoa maakunnallisten, seutukunnallisten ja kuntien suunnitelmien kesken palvelujen kehittämiseksi sekä tuotu esiin tarve riittävän laaja-alaiseen yhteistyöhön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi-indikaattorit Hankesuunnitelman mukaisesti tehtiin kolme Varsinais-Suomen hyvinvointikatsausta, ja viimeisin ilmestyi talvella Seuraavan katsauksen ( ) tietojen kerääminen tehdään tammihelmikuussa Hyvinvointi-indikaattoreita toimitettiin Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman taustaksi, niitä käytetään Salon seudun hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa ja niistä tehtiin yhteenveto Turun seudun aluekeskusohjelman nettisivuille Hanke on mukana Stakesin indikaattoriyhteistyöryhmässä, Stakesin TEJO -hankkeen (terveydenhuollon rakenteen ja johtamisen kehittäminen Salon kaupungissa) ja Hyvi-hankeen (Turun amk:n hyvinvointiohjelmat ja -indikaattori hanke) ohjausryhmissä. Hyvinvointitiedon välittäminen vuosittain hyvinvointifoorumissa toteutettiin Oy Vasso Ab:n maakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aloitusseminaarin yhteydessä. Verkostotyö SYKE2004-hankkeessa paikallista ja seutukunnallista syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyöryhmät SYKE2004-tukiyksikön avustuksella vuodesta 2001 saakka. Yksittäisten sopijakuntien jäätyä pois hankkeesta toukokuussa 2004 on toiminta keskittynyt seutukuntiin. Turun seutukunnassa toimii aluekeskusohjelman hyvinvoinnin osa-alueella oma ryhmänsä, jonka toimintaa koordinoi Tarja Miikkulainen. Salon seudulla yhteistyöryhmänä on toiminut aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Vakka-Suomessa sosiaalijaosto on tehnyt hyvinvointipoliittista ohjelmaa, missä työssä SYKE2004-hanke oli aiemmin tiiviisti mukana. Loimaan seutukunnassa aiemmin hyvin aktiiviselle yhteistyöryhmälle ei ole nähty tarkoituksenmukaista jatkoa. Turunmaalla varsinaista yhteistyöryhmää ei ole ollut. Hyvi projektin puitteissa myös aikaisempien yhteistyöryhmien jäseniä hyödynnetään hyvinvointitiedon analysoinnissa ja kehittämisessä kuntien / seutukuntien tarpeisiin. Toimeenpanoryhmä kokoontui kaksi kertaa ajalla Toimeenpanoryhmän kaltaisen laaja-alaisen ryhmän on nähty tarpeelliseksi kokoontua tarpeen mukaan aihekohtaisesti. Koska hanketoiminta rahoitetaan pitkälle ministeriöiden kautta sektoreittain, jää laaja-alaisen yhteistyön tarve hanketoiminnan kautta vähäiseksi. Yhteistyössä toimiminen on vaikeaa ja jonkun täytyy olla toiminnan selkeänä organisoijana. Seutukuntakohtaiselle kehittämiselle ja resursoinnille on yhä enemmän tarvetta. Maakunnallinen yhteistyö SYKE2004-hankkeen toimeenpanoryhmän ja tukiyksikön keskeisiä tehtäviä oli osallistua maakuntaohjelman ja suunnitelman tekemiseen sekä Harmaantuva Varsinais-Suomi- ja lasten ja nuorten Visioteko-ryhmiin. 11

12 12 Hyvinvointipoliittinen strategia- ja ohjelmatyö Hyvinvointipoliittisia ohjelmia seutukunnissa on tekeillä Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Ohjelmasta on suuri hyöty niillä ehdoilla, että sen tekemisen aikana käydään ensinnäkin laajaa arvokeskustelua nimenomaista seutua ajatellen. Toiseksi ohjelmatyössä on tärkeää yhdistää kehittämisajatukset laajempiin kokonaisuuksiin kuten maakuntaohjelmaan ja kolmanneksi esittää konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa tehdään osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa ajalla Ohjelmaa tekemään on palkattu projektipäällikkö 2/3 työajastaan. Ohjelmaprosessin ohjausryhmänä on toiminut Salon seudun aluekeskusohjelman ohjausryhmä, joka on kokoontunut kuukausittain. Pienempi työryhmä on ohjannut työtä tarvittaessa kokoontuen vuoden 2004 aikana kolme kertaa. Hyvinvointipoliittista ohjelmaa työstettiin vuoden 2004 aikana Salon seutukunnan 11 kunnan johtoryhmissä, seudullisissa koulutoimen ja sosiaalijohtajien kokouksissa, hoivayrittäjien syysseminaarissa, seutufoorumissa, järjestöjen kanssa palavereissa, sähköpostitse seudun kirkkoherrojen kanssa ja muissa yksittäisissä palavereissa muun muassa Nokian henkilöstöpäällikön kanssa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut Salon kaupungin TEJO -hankkeen (terveydenhuollon johtamisen ja rakenteiden kehittämishanke) johtoryhmän työskentelyyn. Ohjelmassa luodaan linjaukset hyvinvoinnin kehittämisestä vuoteen 2015 ja sen tavoitteita seurataan jatkossa osana seutustrategian seurantaa ja päivittämistä. Oleellinen osa ohjelmaa on ollut tilastollisen katsauksen tekeminen seutukunnan kuntien hyvinvointitilanteesta ajanjaksolla Hyvinvointipoliittisen ohjelman on tarkoitus toimia muun muassa sosiaalialan kehittämisen apuna seudulla. Turun seudun aluekeskusohjelman hyvinvointipalvelujen koordinointi Seutuyhteistyön käynnistämisen pohjaksi teetettiin vuonna 2004 Sosiaalikehitys Oy:ssä lasten ja nuorten palveluihin liittyvien hankkeiden ja lisäresurssisuunnitelmien peruskartoitus ja vanhustenhuollon palvelutuotannon resurssien peruskartoitus. Selvityksestä pyydettiin Turun seutukunnan kunnilta lausunnot mennessä. Toiminto- ja kustannuslaskennan yhtenäistäminen Turun seutukunnalla Sosiaalikehitys Oy:n selvityksen pohjalta käynnistettiin työryhmä yhtenäistämään Turun seutukunnan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuslaskentaa. Tarkoituksena on, että kuntien yhteisesti sopima kustannuslaskentamalli mahdollistaa kuntien välisen sopimuspohjaisen palvelutuotannon. Seudullisella yhteisellä palvelujen resurssipoolilla voidaan tasata palvelukysynnän huippuja tai paikata tilapäisesti henkilöstöresurssien vajeita kuntien raja-alueilla esimerkiksi kotihoito- ja päivähoitopalveluissa. Työryhmässä on kartoitettu vanhusten kotihoidon ja lasten päivähoidon kustannuslaskentatilannetta Turun seudulla. Tavoitteena on päästä sopimukseen järkevästä suosituksesta Turun seudun kunnille kustannuslaskennassa käytettävästä mallista. Työ liittyy osaksi Turun seutukunnan hankintasuunnitelmaa kilpailuttamisen pohjana oleva palveluiden kustannuslaskenta mahdollistaa sähköisen kauppapaikan perustamisen seutukunnalliseen palvelutuotantoon. Sähköisen kauppapaikan perustaminen Palvelujen myynnin ja oston helpottamiseksi tavoitteena on luoda sähköinen kauppapaikka kuntien yhteiseen käyttöön -sivustolle. Sähköisen kauppapaikan perustamista varten tarvitaan sekä tieto palvelun sisällöstä (mitä halutaan ostaa tai myydä) sekä myytävän palvelun hinta. Palvelu toimisi sopimuspohjaisena ilman erillistä kilpailuttamista, jotta seudun palvelukapasiteetti

13 voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi palvelujen kustannuslaskenta edistää palvelujen kilpailuttamista esimerkiksi yksityisten palvelujen kanssa sekä vertailtavien tunnuslukujen käytön parhaita käytäntöjä etsittäessä. Hyvinvointiosaamisen verkkotietokeskus -sivut on päivitetty vuonna Sivut sisältävät tällä hetkellä tilastollista hyvinvointitietoa Turun seutukunnan kunnista, hankerekisterin ja linkit sekä kuntien että eri viranomaisten sivuille. Sivujen käyttöä ei vielä olla opittu. Sivujen sisällön suunnittelu ja ylläpito vie tosiasiallisesti runsaasti aikaa sen jälkeen, kun sisältö saadaan vastaamaan kuntien tarpeita. Tavoitteena on, että sivuilta löytyy se hyvinvointitieto, mitä kunnat tarvitsevat suunnitellessaan hyvinvointia edistäviä hankkeita ja kehittämistä tai etsiessään hyviä käytäntöjä ja yhteistyökumppaneita. Sosiaalialan tukipalveluyksikkö Kuntien aloitteen pohjalta on tehty päätös hankkia HAUS Kehittämiskeskukselta selvitys mahdollisuudesta järjestää uudelleen sosiaalialan tukipalvelut kuntien välisenä yhteistyönä. Selvitys sisältää vaihtoehdot yhdessä organisaatiossa seutukunnallisesti toteutettavista sosiaaliasiamiehen, yleisen edunvalvonnan, sosiaalisen luototuksen, velkaneuvonnan, elatusturvan, rikosten sovittelun, alaikäisten esitutkinnan ja oikeusedustuksen sekä mahdollisesti kuluttajaneuvonnan palvelut sekä näiden eri vaihtoehtojen kustannukset. Läntisten kuntien työterveyshuollon uudelleen organisointi Hankkeen toteuttamissopimus on tehty Raision kaupungin kanssa. Raision kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sopimuksen kokouksessaan Hankkeen vetäjänä toimii asti Raision työterveyshuollosta vastaava terveydenhoitaja Eija Lahti. Hankkeeseen vetäjäksi haettiin apulaisylilääkäriä. Virkaan ei kuitenkaan saatu hakijoita. Läntisten kuntien yhteinen työterveyshuolto aloittaa toimintansa Raision kaupungin alaisuudessa alkaen. Muilla Turun seudun kunnilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan myöhemmin. Tavoitteena on palvelujen laadun parantaminen (henkilöstön pätevyys ja erikoistuminen) sekä palvelujen saatavuuden turvaaminen. Isommalla yksiköllä on paremmat mahdollisuudet rekrytoida ja kehittää henkilöstöä. Kuntien hanketoiminnassa avustaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden hakemisessa on avustettu läntisten kuntien seutukehittäjä -hankesuunnittelussa sekä omaishoidon kumppanuus hankesuunnittelussa. Sosiaalialan tietohallintohankkeen strategiatyöhön osallistutaan Vammaispalvelujen kehittäminen Neurologisten vammaisryhmien palveluiden arviointi- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmä Neurologisia vammaisryhmiä edustavat järjestöt tekivät Varsinais-Suomen osaamiskeskukselle aloitteen vuonna 2002 neurologisia vammaispalveluja kehittävän ja arvioivan asiantuntijaryhmän perustamisesta osaamiskeskuksen yhteyteen. Asia ei silloin suunnitellussa muodossa ole edennyt vuoden 2004 aikana. Aloitteen tehneistä järjestöistä neljä on mukana maakunnallisessa vammaispalvelujen palvelurakennehankkeessa.

14 Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hankeen käynnistyminen Vammaispalvelujen rakenteiden ja toimintakäytäntöjen uudistamiseen tähtäävä maakuntatasoinen hanke käynnistyi vuonna Hanke sai sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankerahoituksena. Hanke toteuttaa osaltaan valtakunnallista, valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista Sosiaalialan kehittämishanketta, jossa yhtenä tavoitteena on palvelurakenteiden uudistaminen ja palveluiden saatavuuden turvaaminen. Seutuyhteistyön käynnistäminen on koettu yhdeksi keskeisimmistä keinoista turvata tulevaisuudessa riittävät palvelut ja erityisosaaminen. Samanaikaisesti valtakunnan tasolla käynnistyivät vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain uudistamistyö sekä kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ajanmukaistamiseen tähtäävät selvitykset. Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittämishanke perustuu lukuisan toimijajoukon esittämiin kehittämistoiveisiin ja tarpeisiin, joita on tuotu esiin VEP- hankkeen eri vaiheissa, Vasson perustamisvaiheessa, verkostoyhteistyössä sekä muilla yhteistyöfoorumeilla. Vahvat yhteiset kehittämislähtökohdat näkyvät hankkeessa toimijoiden runsaslukuisuutena. Vammaispalvelut ovat tyypillisesti hyvin erilaisia toimijatahoja yhteen kokoava sosiaalihuollon erityisalue. Hankkeessa oli alkuaan mukana 26 kuntaa, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Lihastautiliitto, Suomen MS-liitto, Suomen Parkinson liitto, Aura-instituutti sekä Oy Vasso Ab. Hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki. Hanke käynnistyi varsinaisesti elokuussa 2004, jolloin projektipäällikkö aloitti työnsä. Sitä ennen hankkeelle oli tehty Kaarinan kaupungin ja Vasson yhteistyönä valmisteluja, kuten työtilojen järjestäminen ja varustelu sekä projektipäällikön rekrytointiin, palkkaamiseen ja työsuhteeseen liittyvät tehtävät. Alkusyksy oli hankkeessa puitteiden luomisen aikaa. Hankkeeseen tuli kolme kuntaa lisää. Hankkeelle luotiin rakenne ja organisaatio. Hankkeen kokonaistavoitteiden mukaisesta toteutumisesta vastaa ohjausryhmä. Operatiivisesta toiminnasta vastaavat projektipäällikkö, asiantuntijaryhmä ja Vasso. Toimijoiden runsaslukuisuuden, suurien kehittämishaasteiden ja laajojen tavoitteiden takia piti tehdä ratkaisu siitä, millä tavalla toimien kaikki mukana olevat toimijatahot saadaan hankkeeseen mukaan tavoitteisiin sitouttavalla tavalla. Ratkaisu oli koota asiantuntijaryhmä sellaiseksi, että siinä ovat edustettuna kaikki hankkeessa mukana olevat tahot. Koska asiantuntijaryhmä tällä tavalla on erittäin suuri, 36 henkilöä, päätettiin hanke jakaa tavoitteiden mukaisiksi osahankkeiksi ja asiantuntijaryhmä niitä vastaaviksi pienryhmiksi. Osahankkeita ja niitä toteuttavia pienryhmiä on neljä eli hyvät käytännöt ryhmä, toimintakyvyn ja vaikeavammaisuuden arviointi ryhmä, seutu ryhmä sekä palveluiden ja osaamisen rakenteet ryhmä. Hankkeen työskentelytavoiksi valittiin sellaiset menetelmät, jotka palvelevat toisaalta kuntalähtöistä kehittämistä ja toisaalta hankkeen verkostoitumista muuhun valtakunnalliseen ja alueelliseen kehittämiseen. Syksyn aikana työn painopiste oli hankkeen rakentamisessa sekä laajojen tavoitteiden konkretisoinnissa käytännönläheisiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Työn edetessä loppusyksyn aikana hankkeen kehittämislinjat löytyivät. Hanke etenee strategisesti siten, että ensi vaiheessa luodaan yhteiset käytännöt. Vasta tämän jälkeen siirretään painopiste rakenteiden ja työnjakojen kehittämiseen. Koko kehittämistyön peruslinjauksena on lähipalvelujen ja perusosaamisen turvaaminen. Palvelurakennetta kehitetään siten, että uusi rakenne turvaa tehdyn perusratkaisun. Toisena peruslinjauksena on vammaistyön sosiaalityön kehittäminen sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti. Syksyn työn tuloksia olivat hankkeen visio, strategiset linjaukset sekä konkreettisen työskentelyn käynnistyminen tavoitteena vammaispalvelujen varsinaissuomalainen toimintamalli. 14

15 9. Päihdehuollon kehittäminen 15 Päihdehuollon maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä (liite 10) koottiin kuntien välisen yhteistyön sekä käytännön työn, tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen välisen yhteistyön edistämiseksi. Ryhmässä on seutukuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen, seurakunnan, Vasson, A-klinikoiden ja A-killan edustus. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Ryhmässä käsiteltiin laajasti alueen päihdehuollon kehittämistarpeita, pohdittiin alkoholiohjelman sisältöä, esiteltiin tutkimushankkeita ja keskusteltiin maakunnallisen yhteistyön mahdollisuuksista päihdehuollon palveluissa ja kehittämisessä. Yhteistyön ja tiedon välittymisen parantamiseen todettiin tarvittavan yhteistä alueellista päihdehuollon henkilöstöä palvelevaa tietokantaa ja tietoverkkoa päihdehuollon palvelutarjonnasta ja hoitopoluista Loppuvuodesta työryhmä suunnitteli Varsinais-Suomen päihdeportaali hankkeen, jolle Vasso haki rahoitusta Varsinais-Suomen liiton ideahaun puitteissa. Portaali hankkeelle ei saatu rahoitusta, mutta hankesuunnitelmaa päätettiin laajentaa ja kehittää edelleen sosiaalialan kehittämishankkeen ja alkoholiohjelman tavoitteiden suuntaan. 10. Maahanmuuttajatyön kehittäminen Maahanmuuttajatyön vertaiskonsultaatio/kehittäjäryhmä (liite 11) kokoontui Vassossa vuonna 2004 kuusi kertaa. Alkuvuoden tapaamisissa keskusteltiin asiakastyöhön liittyvistä kysymyksistä, tutkimusnäkökulmista ja kehittämistarpeista. Ryhmän toiminta muotoutui loppuvuodesta hankesuunnitteluksi. Ryhmä täydentyi päivähoidon edustajilla ja suunnitteli hankkeen maahanmuuttajalasten kielen ja kulttuurin tukemiseksi varhaiskasvatuksessa. Maahanmuuttajatyön verkostoa ylläpidettiin myös sähköpostiryhmän muodossa tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä hankekumppanuuksien muodossa. Maahanmuuttajatyön valtakunnallista ja pohjoismaista yhteistyötä toteutettiin Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen ja pohjoismaisen Nopus -verkoston kanssa verkostotapaamisessa Vaasassa. Tilaisuudessa keskusteltiin maahanmuuttajatyöhön liittyvistä suunnitelmista, kehittämishankkeista, konsultaatiotarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista sekä suunniteltiin jatkoyhteistyötä ja pohjoismaista seminaaria. 11. Tietohallinnon kehittäminen Sosiaalialan tietohallinnon asiantuntijatyöryhmän perustaminen Sosiaalialan aluejohtoryhmä perusti Varsinais-Suomeen sosiaalialan kehittämishankkeen osaksi tietohallinnon asiantuntija-työryhmän, sosiaalialan IT-neuvottelukunnan, jonka tarkoitus on integroida tietohallintoon ja tietoteknologiaan liittyvää osaamista lähelle sosiaalialan palvelurakenteiden, palvelusisältöjen ja työprosessien kehittämistä. Aloite neuvottelukunnan perustamisesta oli saatu Vasson tietohallinnon nykytila -selvityksen suosituksesta. Verkoston avulla pyritään luomaan sosiaalialan tietoteknologian hyödyntämistä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja sekä kasvattamaan tietoteknologian hyödyntämiseen suuntautuvaa osaamista pohjautuen kuntien tarpeisiin. Sosiaalialan IT-neuvottelukunta koostuu läänin, maakunnan, seutukuntien, kuntajohdon, sosiaalitoimenjohdon, lastensuojelujärjestön, sosiaalialan kuntayhtymien, terveydenhuollon, Stakesin sekä Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson edustajista (liite 12). IT-neuvottelukunnan konkreettiset tehtävät ovat maakunnallisen sosiaalialan tietohallintostrategian laatiminen, tiedon välittäminen alueen kuntien tai muiden tahojen hankkeista ja niiden pohjalta yhteistyön harkitseminen, maakunnallisten kehittämisohjelmien arviointi ja suuntaaminen,

16 maakunnallisten uusien yhteistyöhankkeiden valmistelu ja ohjaaminen sekä maakunnallisten hankkeiden käyttöönoton ja onnistumisen seuranta sekä uusien toimintamallien juurruttaminen. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen Kevään 2004 aikana toteutettu sosiaalialan nykytilan kartoitus nosti esiin runsaasti tietohallinnon kehittämistarpeita, joista osa katsottiin järkeväksi toteuttaa maakuntatasolla tehtävän alueellisen yhteistyön kautta. Selvitys sisälsi toimenpide-ehdotukset tietohallinnon kehittämisen organisointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin ja sovelluskehitykseen. Kokonaisuutena sosiaalialan nykytilaselvityksistä sekä Varsinais-Suomen että vertailevana tutkimuksena läpikäydystä Itä-Suomen vastaavasta raportista piirtyi kuva laajoista sektorin kehittämistarpeista. Sosiaalialan tietohallinnon kehittämistä vauhditti ja linjasi alan omista kehittämistarpeista konkreettisemmin valtakunnallinen sosiaalialan tietoteknologian edistämisen hankesuunnitelma, joka valmistui STM:n antaman toimeksiannon pohjalta Kuntaliiton toteuttamana vuoden 2004 lopussa. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen ja työtä tukeva vuosille ulottuva hankesuunnittelu käynnistettiin Varsinais-Suomessa yhteistyössä Vasson, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa Varsinais-Suomen liiton myöntämällä maakunnallisella kehittämisrahalla. Hankkeen strategiatyön organisointiin ja suunnittelutehtävään Vasso palkkasi koordinaattorin, joka aloitti tehtävässään syyskuun lopulla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kiinteästi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman aluetietojärjestelmähankkeen kanssa, jonka projektipäällikkö osallistui myös sosiaalialan tietohallinnon ohjaus- ja suunnitteluryhmiin. Sosiaalialan IT-neuvottelukunnan tehtävänä oli laatia maakunnalle sosiaalialan tietohallinnon kehittämisestä karkea strategia ja visio vuodelle 2010 sekä tätä työtä tukeva kehittämispolku. Sosiaalialan IT-neuvottelukunnan työskentely käynnistyi joulukuussa ja varsinainen strategiatyöskentely toteutettiin tammi- ja helmikuun aikana neljän työpaja/seminaarin muodossa. Sosiaalialan tietohallinnon seminaareissa keskusteltiin sosiaalialan keskeisistä tietohallinnon kehittämistarpeista mm. yhteistyön rakenteiden nykyisistä ongelmista ja pysyvien rakenteiden aikaansaamisen edellytystekijöistä, sosiaalitoimen johtamisessa ja ohjauksessa sekä palvelujen tuottamisessa tarvittavasta tiedosta, tiedon käyttäjien rooleista ja tiedon tuottamiseen ja parempaan hallintaan tarvittavasta tietoteknologiasta, sosiaalialan palvelujen tuottavuuskysymyksistä ja sekä tietoteknologian mahdollisuuksista uudistaa palvelutoimintaa ja kasvattaa sektorin tuottavuutta. Seminaareissa nousi esille se, että sosiaalialalla tietotekniikkaa ei osata hyödyntää riittävästi, kehittämistyö on pirstoutunutta sekä alueellisesti että myös alan substanssin osalta. Kehittämistyöstä puuttuu sosiaalialan oma tarve- ja prosessilähtöisyys. Pitkäjänteisellä sitoutumisella tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä on mahdollista tuoda tietoteknologiaa hallitusti kuntien sosiaalitoimen tarpeisiin. Yksittäisen kunnan resurssien ollessa pienet, kuntien välinen yhteistyö tietojärjestelmähankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa tuntuu järkevältä ja väistämättömältä vaihtoehdolta. Seminaarityöskentelyn ja siinä kertyneen aineiston pohjalta käynnistyi myös varsinainen strategiaraportin laadinta, jossa keskeiseksi tietohallinnon kehittämistarpeiksi nousee mm. sosiaalialan palvelu/työprosessien mallintaminen ja tietoteknologiaan pohjautuvan prosessikuvaamisen menetelmien sekä toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien kehittäminen. Strategiatyöskentely osoitti, että sosiaalialan tietohallinnon kehittämiseen kunnissa on jo olemassa erittäin selkeitä ja jo vähitellen esille nouseviakin tarpeita. Toisaalta näiden tarpeiden muuntaminen konkreettisiksi kehittämishankkeiksi ja kehittämistyön nivominen lähelle kuntien todellisia sosiaalialan arkityön prosesseja vaatii työyhteisöissä sekä työntekijälähtöisen prosessiosaamisen kehittämistä että selkeiden tietohallinnollisten tehtävärakenteiden luomista kuntien sosiaalialan omien toimintaympäristön vaatimusten pohjalta. Kuitenkin monet kuntien sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvat nopeaa vauhtia etenevät muutokset edellyttävät maakuntatasolla tehtävää pysyvien yhteistyörakenteiden kehittämistä moniammatillisuutta ja monitoimijuutta korostavien toimintamallien vahvistamiseksi. Strategiatyö osoitti, ettei tämä rakenteisiin kohdistuva muutos onnistu ilman, että eri työntekijäryhmien käytössä oleva koko sosiaalialaa koskeva vielä sähköistämätön tietoarkkitehtuuri ja 16

17 siihen kytkettävä tietoteknologia tukee vahvemmin sosiaalialan rakenteiden muutoksenhallintaa ja rakenteiden sisällöllistä kehittämistä. Strategiatyöskentely osoitti, että tietojärjestelmien kehittämisen tulisi jatkossa nivoutua entistä kiinteämmin yhteen sosiaalialan toiminnan kehittämishankkeiden kanssa. Uudenlaiset kuntien yhteenliittymät ja alueelliset palvelujen järjestämisratkaisut edellyttävät myös kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistämistä. Näistä strategiatyöstä nousseista kehittämistarpeista työstettiin hankesuunnitelma vuosille , ja tähän suunnitteluun pohjautuvaa kehittämistyötä pyritään viemään eteenpäin valtakunnallisten ja alueella tehtyjen maakunnallisten linjausten pohjalta osana kansallista sosiaalialan kehittämisohjelman toimeenpanoa Asiantuntijapalvelujen kehittäminen Asiantuntijapalveluja kehitettiin toteuttamalla asiantuntijakysely Varsinais-Suomessa. Vassossa työskenteli kesällä 2004 sosiaalityön harjoittelija, joka kokosi harjoittelutyönään asiantuntijatietokannan alueen sosiaalialan palvelujen piiristä. Harjoittelijan toteuttamaan kyselyyn vastasi noin 60 eri sektorin asiantuntijaa, jotka ovat tarvittaessa käytettävissä asiantuntijatehtävissä. Tietokannan pohjalta tehtiin asiantuntijaluettelo yhteystietoineen, joka on luettavissa Vasson kotisivuilla. Lastensuojelun juridinen konsultaatio jatkui yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kanssa. Konsultaatiokyselyjä tuli vuoden aikana yhteensä noin 20 ja palvelua käytti noin 10 kuntaa/kaupunkia. Kysymykset koskivat tavallisimmin lasten huolto- ja tapaamisasioita, elatusta ja edunvalvontaa, viranomaisten välisiä vastuukysymyksiä sekä kuntien välisiä kiistoja maksuista ja toimivaltuuksista. Asiantuntijapalvelujen kehittämistä ja laajentamista suunniteltiin myös eri työryhmissä sekä Stakesin Ekonsultaatiohankkeen kanssa. 13. Käytännön opetus ja opinnäytetyöt Käytännön opetus- ja opinnäyteyhteistyöllä oppilaitosten kanssa pyrittiin tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuus yhdistää opiskelu ja tutkimustoiminta suoraan käytännön työn ja kehittämisen näkökulmiin. Samalla tuotettiin kuntien ja Vasson käyttöön hyödyllisiä tietokantoja ja selvityksiä kehittämistoiminnan pohjaksi. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa toteutettiin Sosiaaliraportoinnin kurssin opiskelijaryhmän kanssa kartoitus lastensuojelun ja päivähoidon täydennyskoulutussuunnitelmista sekä tärkeimmistä kehittämisalueista Varsinais-Suomen kunnissa. Raportti julkaistiin Vasson julkaisusarjan ensimmäisenä julkaisuna vuonna Kurssin opiskelijat ottivat yhteyttä kuntiin ja kokosivat tietoja puhelinhaastatteluina. Saadun materiaalin pohjalta kunnat ryhmiteltiin väestöennusteen ja kehittämistarpeiden mukaisiin ryhmiin. Selvitystyö palveli sekä Vasson täydennyskoulutusfoorumihankkeen että lastensuojelun ja päivähoidon kehittämisen tiedontarpeita. Selvitys oli myös yleisemmin kuntayhteistyön suunnittelun apuna kehittämisalueita arvioitaessa. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen Arviointi ja asiantuntijuus kurssin opiskelijaryhmä toteutti lasten ja perheiden palvelujen kehittämishankekartoituksen Varsinais-Suomen alueella. Selvitykseen valittiin seitsemän hanketta, joiden tavoitteita, toimintaa ja arviointimalleja tarkasteltiin lähemmin. Selvitys toimi myös Vasson projektiverkoston kokoamisen tukena. Kesällä 2004 Vassossa työskenteli sosiaalityön harjoittelija Kuopion yliopistosta. Harjoittelun sisältöinä oli sosiaalialan asiantuntijuusalueiden ja sosiaalityön työympäristöjen hahmottaminen, yhteen kumppanuushankkeeseen perehtyminen sekä osaamiskeskuksen toimintaan tutustuminen.

18 Harjoittelija toteutti asiantuntijakyselyn, osallistui Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen Varvas (Varhainen vastuunotto) hankkeen arviointiin ja toimi avustajana Vasson seutukierroksilla Selvitys- ja julkaisutoiminta Vasson työryhmä kirjoitti ja toimitti alkuvuodesta 2004 Varsinais-Suomen Verkostoituvat erityispalvelut hankkeen loppuraportin, joka julkaistiin Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarjassa. Varsinais-Suomen tietohallinnon tilasta tehtiin selvitys yhdessä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Vassossa koottiin ja kirjoitettiin sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen toimintaohjelma. Vasson oma julkaisusarja perustettiin ja siinä julkaistiin kaksi raporttia vuonna Päivähoidon ja lastensuojelun tila Varsinais-Suomen kunnissa. Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä Jarkko Rasinkangas ja Laura Saurama (toim.) Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 1/2004. Painosalama Oy, Turku. - Pirjo Järvi (2004) Portaita pitkin osaamiseen. Lastensuojelun ja päivähoidon Täydennyskoulutusfoorumi -hankkeen loppuraportti / Anne Tuittu, Kirsi Klemelä ja Laura Wallenius (2004) Suunnitelmallisuutta ja seudullisuutta täydennyskoulutukseen. Vasson täydennyskoulutusfoorumi -hankkeen Pilottikoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 2/2004. Painosalama Oy, Turku.

19 19 Liitteet Liite nro 1 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2004 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 5 Loimaan kunta 5

20 20 Mellilä 5 Pöytyä 5 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5