VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2007

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta Hyväksytty Vasson yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VASSO ORGANISAATIONA...5 Hallinto...5 Henkilökunta...5 Toimitilat VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...6 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT...7 Sosiaalialan kehittämishankkeesta kansalliseen kehittämisohjelmaan...7 Kehittämisyksikkörakenteiden suunnittelu RESURSSIT TIEDOTTAMINEN ja JULKAISUTOIMINTA OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUS-, ARVIOINTI- JA KOULUTUSYHTEISTYÖ ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT MUU TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY SISÄLTÖALUEIDEN KEHITTÄMINEN...17 Varhaiskasvatus...17 Aikuissosiaalityö...18 Lastensuojelu...19 Monikulttuurisuustyö...20 Vammaistyö...21 Vanhustyö...21 Päihdetyö...22 Tietohallinto HANKKEET...24 Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa Suunnitelmallinen perhehoito Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen toimintaohjelma Sosiaalialan käytännön opetuksen kehittäminen LIITTEET...28

3 3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2007 oli varsin isojen muutosten aikaa sekä Vasson toiminnan että sosiaalialan kehittämisen yleisemmästä näkökulmasta. Sosiaalialan kehittämishanke, joka loppui viime vuonna, on neljän vuoden ajan vahvasti määrittänyt sosiaalialan osaamiskeskusten tehtäviä, ja sen kautta on saatu merkittäviä resursseja palvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Varsinais-Suomessa saavutettiin laaja osallistujapohja pienkuntavaltaisesta alueesta huolimatta. Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuseminaaria varten tehdyssä yhteenvedossa totesimme, että kaikki alueen kunnat osallistuivat hankkeisiin jossain muodossa. Substanssien kehittämisen lisäksi kehittämis- ja arviointityön osaamisen taso kohosi maakunnassa laajasti ja kuntien välinen yhteistyö vahvistui. Hankkeita syntyi eri painopisteistä lähtien, eikä kehittämistyössä syntynyt varsinaisia katvealueita. Valmista ei tietysti vielä tullut ja kehittäminen jatkukoon! Vasson toiminnan painopisteenä on ollut lastensuojelun kehittäminen maakunnallisella yhteistyöllä. Lastensuojelun kehittämiselle on kunnissa ollut selkeä ja akuutti tarve. Maakunnallisten lastensuojeluhankkeiden veturin vastuuta ovat eri vaiheissa kantaneet Salo, Raisio, Kaarina ja Lemu. Järjestötoimijat ovat kuntien rinnalla tehneet merkittävää kehittämistyötä. Vassossa tehdyt hankearvioinnit osoittavat kehittämistyön hyödyn olleen konkreettista ja uusien toimintamallien jääneen perustyöhön. Pitkäjänteinen kehittämistyö on kantanut hedelmää, ja vuonna 2007 Varsinais-Suomi sai oman lastensuojelun kehittämisyksikön jatkona aiemmille avo- ja sijaishuollon kehittämishankkeille. Kehittämisyksikköön on sitouduttu 47 kunnan voimin, mitä voi pitää valtakunnallisestikin merkittävänä yhteistyön saavutuksena. Niin lastensuojelun kehittämisyksikön kuin muidenkin aloittaneiden tai suunnitteilla olevien kehittämisyksiköiden jatkuvuuden turvaaminen pysyvinä kehittämisen rakenteina on osaamiskeskusten agendalla jatkossakin. Vasson resurssia suunnattiin vuonna 2007 aiempaa enemmän myös vanhus-, vammais- ja päihdetyön kehittämiseen palkkaamalla suunnittelijat viemään näitä kehittämisalueita eteenpäin. Päihdetyön kehittämissuunnitelman laatimisessa uutta oli, että se tehtiin osaamiskeskusten yhteistyönä ja siihen saatiin ylimääräistä valtionavustusta. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman laatiminen laajalla verkostoyhteistyöllä oli myös aivan uudenlainen tapa tuottaa kehittämiseen tarvittavaa tietoa erilaisia tiedonkeruumenetelmiä hyödyntämällä ja laajoja toimijajoukkoja osallistamalla. Kehittämistyö entistä laajempaa yhteistyötä hyödyntäen on näiden kokemusten myötä osoittautunut mahdolliseksi, hyödylliseksi ja innostavaksikin. Sosiaalihankkeen rahoituksella aloitetut kehittämistoiminnot jatkuvat, mutta uuden kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) myötä kehittämisen tavat muuttuvat ja yhteistyö laajenee sekä alueellisesti että sisällöllisesti. Uudistuvat kuntarakenteet mahdollistavat pitkällä tähtäimellä paremmat edellytykset kehittämistyölle, mutta asettavat myös isoja haasteita palvelurakenteita suunnitteleville. Suuri kysymys sosiaalialan osaamiskeskuksen näköalapaikalta katsottuna on, miten KASTE ja PARAS voisivat parhaiten yhdessä tuottaa asiakaslähtöisiä ja toimivia palvelurakenteita, niin ettei KASTE jäisi PARAS hankkeen "jalkoihin" ja ettei uudistusten kiireessä hävitettäisi jo hyvin toimivia palvelu- ja yhteistyörakenteita. KASTE ohjelman hyviä tavoitteita ja toimenpidelinjauksia kannattaisi käyttää nyt kun palvelurakenteita uudelleen suunnitellaan. Sosiaalialan kehittämisen kentällä on meneillään paljon sekä alueellisia että valtakunnallisia muutosprosesseja. Vassoon kohdistuu myös hyvinkin erilaisia odotuksia sekä osakkailta että muilta yhteistyökumppaneilta. Tähän mennessä koottu alueen erityispiirteiden, toimijoiden ja verkostojen tuntemus sekä kokemus yhteisestä kehittämistyöstä ja sen hedelmistä antaa suuntaa tulevalle. Kaikkien muutosvoimien keskellä on hyvä muistaa osaamiskeskusten perustehtävä sosiaalialan asiantuntemuksen, käytäntöjen ja palvelujen alueellisena kehittäjänä käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteyksiä vahvistamalla ja hyödyntämällä. Nämä elementit näkyvät tätä

4 4 toimintakertomusta lukiessa. Vasson resurssit ja henkilövaihdokset sekä kunnissa ja muissa organisaatioissa meneillään olevat muutosprosessit huomioon ottaen voi yhteiseen toimintaamme näin uuden, keväällä 2007 tehtävässä aloittaneen, toimitusjohtajan näkökulmasta olla varsin tyytyväinen. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ovat menneiden toimintavuosien kokemusten pohjalta listanneet yhtäältä osaamiskeskustoiminnan toimivia elementtejä ja toisaalta vahvistusta kaipaavia seikkoja. Toimintaa edesauttavia tekijöitä ovat selvästikin luottamukselliset kuntasuhteet, käytäntölähtöisyys, valtiollisen ja alueellisen ohjauksen yhteensovittaminen, kehittäjäroolin neutraalisuus, rajat ylittävä yhteistyö, joustavuus ja nopea reagointikyky, matala organisaatio, avoimuus sekä suuret toiminta-alueet. Vahvistusta tarvittaisiin paitsi talouteen, myös toimijamandaattiin, STM:n ohjausmenettelyyn, tutkimusyhteistyöhön ja yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa. Kannattaa jatkaa sellaisia tapoja toimia, jotka ovat arvioinneissa ja kokemuksissa hyväksi todettuja sekä pyrkiä vahvistamaan heikompia tai vasta tulollaan olevia toimintoja ja yhteistyörakenteita. Kiitos Vasson osakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä henkilöstölle ja harjoittelijoille uurastuksesta yhteisen kehittämistyön parissa! Kaarinassa Merja Anis toimitusjohtaja

5 5 2. VASSO ORGANISAATIONA Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Osakepääoma on euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Yhtiössä on osakkaita 43 (liite 1). Oy Vasso Ab:n perustajaosakas Palveluverkkosäätiö lakkautti toimintansa keväällä Ruissalo Säätiö osti Palveluverkkosäätiön 20 osaketta ja sai jäsenen ja varajäsenen paikan Vasson hallituksesta. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana 8 kertaa. Yhtiökokous on valinnut 11 -jäsenisen hallituksen (liite 2) yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Henkilökunta Oy Vasso Ab:n toimitusjohtaja vaihtui keväällä Markus Hemmilän siirryttyä muihin tehtäviin toimitusjohtajaksi valittiin alkaen Merja Anis. Vakinaiseen henkilökuntaan kuului vuoden 2007 lopussa lisäksi toimistoassistentti Erja Annala. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelijat Niko Lankinen, Tiina Heiliö ja Pirjo Rinne sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija Maija- Liisa Rantanen. Lisäksi hankkeiden työntekijät erikoissuunnittelija Elina Lehtonen, projektisuunnittelija Sirpa Vainio ja erikoissuunnittelija Ritva Alkio toimivat osaamiskeskuksen yhteydessä. Sivutoimisina hanketyöntekijöinä toimivat loppuvuodesta myös Riikka Alakiikonen, Teemu Ollikainen ja Oona Ylönen. (liite 3.) Vuoden aikana osaamiskeskuksessa työskenteli viisi sosiaalialan opiskelijaa harjoittelijoina. Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina.

6 6 3. VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Vasson visiona on vuonna 2010 olla varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita - ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita - välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa - osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat: - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Vasson hallitus ja henkilökunta jatkavat strategiatyöskentelyä jonka tuloksena syntyvät osaamiskeskuksen ajantasainen toimintastrategia vastaamaan käynnissä olevaa kehittämistyön muutosta ja kunta- ja sosiaalialan rakennemuutosta. Vasson hallitus päätti jatkaa strategiatyöskentelyä vuoden 2008 alussa. Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Vasso tarjoaa kunnille ja seutukunnille hankeapua erityspalvelujen kehittämistä ja järjestämistä varten. Vasso tarjoaa ja välittää kehittämishankkeitten, kokeilujen ja tutkimusten tuottamaa kokemusta ja tietoa hyvistä toimintatavoista ja palvelurakenteista ja palvelujen järjestämistavoista kuntien päätöksenteon tueksi. Palvelujen ja rakenteiden kehittämistä tuetaan kumppanuus periaatteella eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Yhteistyötä Stakesin kanssa tiivistetään. Yhteistyötä käynnistetään yhdellä tai useammalla sosiaalialan sisältöalueella.

7 7 Vasso osallistuu Varsinais-Suomen liiton, Länsi-Suomen lääninhallituksen Turun toimipisteen, TE keskuksen ja muiden mahdollisesti mukaan kutsuttavien tahojen kanssa maakuntaohjelman seurantaan ja kehittämistyön taloudellisten ja hallinnollisten edellytysten luomiseen. Kumppanuus suunnitelmassa mainittujen eri toimijoiden kesken ja kokemusten sekä hyvien käytäntöjen vaihto on toteutunut Vasson kehittämistyöryhmissä, eri tilaisuuksissa ja hanketyössä.. Vasso on tukenut kehittämishankkeiden suunnittelua, käynnistämistä ja toteutusta. - Lastensuojelun kehittämisyksikkö - Lastensuojeluosaamisen kehittämishanke - Päihdepalvelujen kehittämishanke, jossa Vasso toimii koko läänin alueen hankkeiden hallinnoijana ja Varsinais-Suomen kuntahankkeiden tukena - Salon seudun sosiaalityön kehittämishanke - Projektiverkoston kautta on tuettu hanketoimintaa laajemmin Stakesin kanssa on yhteistyö tiivistynyt Lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden ja päihdetyön kehittämisessä. Varsinais-Suomen liiton, TE -keskuksen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa on seurattu maakuntaohjelman toteutumista ja koottu kehittämistarpeita. Aiempaa huomattavasti laajemmalla yhteistyöpohjalla (työvoimahallinto, sosiaali- ja terveystoimi, elinkeinoelämä, ammattiyhdistystoiminta, järjestöt, opetus- ja koulutusorganisaatiot) toteutettiin maakuntaohjelmaan sisältyvä TE keskuksen hallinnoima Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen toimintaohjelma hanke maakunnan kehittämisrahan turvin (ks. kpl 13 Hankkeet). 4. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Sosiaalialan kehittämishankkeesta kansalliseen kehittämisohjelmaan Sosiaalialan kehittämishankkeen varsinainen kausi päättyy vuonna 2007, hankkeet jatkuvat vuoteen 2009 asti. Osaamiskeskus on edelleen toteuttamassa hankkeen alueellisia tehtäviä, joiden tarkoituksena on - palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen - palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen - henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen Valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintasuunnitelmasta siirrytään Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan.

8 8 Osaamiskeskustoimintaa kehitetään vastaamaan muutoksessa olevaa kehittämisrakennetta niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Vasso ottaa kansallisen kehittämisohjelman mukaiset osaamiskeskukselle annettavat tehtävät hoidettavakseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen aluejohtoryhmän kanssa suunnitellaan ryhmän toiminnan jatkamista vuoden 2007 jälkeen kansallisen kehittämisohjelman maakunnallisena työryhmänä/vasson neuvottelukuntana. Sosiaalialan kehittämishankkeen aluejohtoryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa ja päätti toimintansa vuoden 2007 lopulla. Sosiaalihankkeen Varsinais-Suomen päätösseminaari pidettiin Seminaariin osallistui 65 henkilöä. Uusi johtoryhmä ei ole nimennyt alatyöryhmiä, joten sosiaalihankkeen aluejohtoryhmä ei jatkanut toimintaansa. Vasson toimitusjohtaja on nimetty kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen Länsi-Suomen alueellisen johtoryhmän jäseneksi ja tätä kautta on mahdollisuus osallistua alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman laatimiseen. Kehittämisyksikkörakenteiden suunnittelu Vuoden 2007 aikana Vasso jatkaa sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvien kehittämisyksiköiden alueellisen suunnittelutyön koordinointia. Laaditaan kuntien, oppi- ja tutkimuslaitosten ja järjestöjen yhteinen hankesuunnitelma lastensuojelun kehittämisyksiköstä ja jätetään valtionavustushakemus helmikuun 2007 loppuun mennessä. Käynnistetään ja tuetaan kehittämisyksiköiden suunnittelua eri substanssialoilla: varhaiskasvatus, vanhustyö, vammaistyö ja päihdetyö. Vasso sopii kehittämisyksikkörakenteen kokonaissuunnitelman laatimisesta maakuntaan yhdessä yhteistyökumppaneitten kanssa. Vasso laati yhdessä maakunnan 47 kunnan kanssa Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön hankesuunnitelman, jolle saatiin valtionavustus euroa keväällä Hallinnoijakuntana hakemusvaiheessa toiminut Kaarinan kaupunki luopui hallinnoijan tehtävästä syksyllä 2007 ja hanke siirtyi Raision kaupungin hallinnoimaksi. Hankkeeseen rekrytoitiin kuusi työntekijää vuoden 2007 lopulla. Hanke toimii Vasson yhteydessä. Vasson toimitusjohtaja kuuluu hankkeen johtoryhmään. Seudullinen työllistymispalveluiden ja niihin liittyvän aikuissosiaalityön kehittämisyksikkö (TASK)

9 9 Turun seudulla oli mukana mm. Vasson täydennyskoulutustyöryhmässä. Vasso toimi välittäjänä valtakunnallisen aikuissosiaalityön kehittäjäverkoston ja TASK:n välillä. Kehittämisyksiköiden suunnittelua aloitettiin päihdetyössä sekä vammais- ja vanhustyössä. Päihdetyön kehittämisyksikkö suunnitelman kokoaminen sisällytettiin osaksi vuonna 2008 alkavaa päihdepalvelujen kehittämishanketta. Vammais- ja vanhustyön suunnittelija alkoi syksyllä valmistella itsenäisen selviytymisen kehittämiskokonaisuutta, joka voi organisoitua kehittämisyksiköksi. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön mahdollisuuksia kartoitettiin varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmässä. Joulukuussa 2007 järjestettiin Kehittämisyksiköt alueellisina toimijoina seminaari, jossa esiteltiin käynnissä olevia kehittämisyksikköhankkeita ja keskusteltiin kehittämisyksiköiden tulevaisuudesta. Tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä. Kehittämisyksiköiden kokonaissuunnitelman laatiminen jäi odottamaan vuonna 2008 alkavaa KASTE ohjelmaa ja sen linjauksia kehittämistyön pysyvistä rakenteista. 5. RESURSSIT Vasson perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2007 oli euroa sekä osakepääomasta, joka on Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto-, tila- ja laitemenoihin, hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan saatiin hankerahoitusta. Vuoden 2007 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Vasson toimintaan hankitaan maakunnallisella yhteistyöllä hankerahaa yhden kehittämishankkeen aloittamiseen. Maakunnan yhteistyöryhmän kanssa hahmotellaan kehystä osaamiskeskuksen taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Valtakunnallisella tasolla Vasso on mukana osaamiskeskusjohtajien ja neuvottelukunnan yhteisessä ponnistelussa perusrahoituksen tason korjaamiseksi. Vassolla oli vuonna 2007 yksi oma hanke Sosiaalialan käytännön opetuksen kehittämishanke sekä neljä yhteistyöhanketta Sijaishuollon kehittäminen, Suunnitelmallinen perhehoito, Lastensuojeluosaamisen kehittämishanke ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen toimintaohjelma hankkeet. Lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeelle (Raisio + 46 kuntaa) ja Vasson hallinnoimalle Länsi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteiselle päihdepalvelujen kehittämishankkeelle saatiin rahoitus. (ks. kpl 13 Hankkeet)

10 10 Varsinais-Suomen liitto on tukenut Vasson pyrkimyksiä toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ovat useissa eri yhteyksissä ja lausunnoissa perustelleet ja painottaneet osaamiskeskustoiminnan resurssien lisäämisen tärkeyttä. Viimeisimmässä osaamiskeskustoiminnan arviointiraportissa otetaan myös resurssikysymys esille. 6. TIEDOTTAMINEN ja JULKAISUTOIMINTA Tiedotusta Vasson toiminnasta tehostetaan vuoden 2007 aikana. Viestintästrategiasta tehdään Vasson tiedotusta ja näkyvyyttä vahvistava käytännön työväline. Vasson kotisivuja jäsennetään tiedonhaun kannalta selkeämmiksi. Kotisivuille luodaan sähköinen viestintälomake, jolla on mahdollisuus lähettää Vassoon toivomuksia, palautetta, kysymyksiä ja yhteydenottopyyntöjä. Tiedottamista jatketaan 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvällä Vasso -tiedotteella, jota jaetaan pääasiassa sähköisesti. Sähköposti- ja osoitetiedostoja täydennetään ja päivitetään säännöllisesti. Vasson julkaisusarjassa julkaistaan Vasson omia ja yhteistyössä toteutettuja selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia. Tiedottamista tehostetaan myös yhteistyössä Stakesin ja muiden osaamiskeskusten kanssa ja pyritään yhteisten kotisivujen saamiseen osaksi Sosiaaliporttia. Vasso on mukana Oulussa järjestettävien TerveSos -päivien messutapahtumassa yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Turussa elokuussa 2007 järjestettävien Sosiaaliturvapäivien osalta yhteistyötä tehdään Sosiaaliturvan Keskusliiton kanssa. Viestintästrategian laatiminen aloitettiin ja työ jatkuu vuonna 2008 osana Vasson strategiaprosessia. Sähköposti- ja osoitetietoja päivitettiin säännöllisesti. Vasso tiedote ilmestyi kolme kertaa ja se jaettiin hyvin laajalle toimijajoukolle sosiaali-, terveys-, opetus- ja tutkimustahoille sekä valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Vasson julkaisusarjassa ilmestyi kolme julkaisua vuonna 2007: - Elina Lehtonen ja Sirpa Vainio: Taipaleen matkaa yhdessä lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen kuntien ja järjestön yhteistyöllä. Vasson julkaisuja 1/2007.

11 11 - Merja Anis, Tiina Heiliö, Olli Hietanen ja Jouni Marttinen: Kohti monikulttuurista Varsinais- Suomea. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tilastoselvitys, haastattelut, tulevaisuusverstaat ja kysely. Vasson julkaisuja 2/ Katri Mannonen-Sandberg: Sosiaalityöntekijöiden työliikkuvuus. Tutkimus kuntien sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden työliikkuvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Vasson julkaisuja 3/2007. Vassossa työskennelleet harjoittelijat laativat selvityksiä ja raportteja, joita on koottu Vasson wwwsivuille: - Minna Hänninen (10/2007) Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sosiaalipalvelut Varsinais- Suomessa. (14 s.) - Liisa Paakkanen (12/2007) Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen alkuarviointi. (diasarja) - Ville Lahtivuori (12/2007) Laadunhallintaa ja arviointia Varsinais-Suomessa vuonna Arviointimenetelmien käyttö kunnissa ja sosiaalijohtajien arviointimenetelmä- ja laadunhallintatietämys. (30 s.) - Ville Lahtivuori (12/2007) Suomen kielen opetuksen kehittäminen ulkomaalaisille Turun korkeakouluissa. Vaihto- ja tutkinto-opiskelijat sekä korkeakoulutetut maahanmuuttajat. (8 s.) - Pauliina Pietiläinen (3/2008) Johtajuus sosiaalialan osaamiskeskuksissa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma. (43 s.) Osaamiskeskukset päättivät, että kukin ylläpitää omia kotisivuja, eikä niitä yhdistetä Sosiaaliportin osaksi. Vasson kotisivut uudistettiin ja lisättiin mm. palautelomake. Kotisivut ovat osoitteessa Vasso osallistui TerveSos päiville toukokuussa ja Sosiaaliturvan päiville elokuussa Huhtikuussa 2007 järjestettiin avoimien ovien päivä liittyen toimitusjohtajan vaihdoksesta tiedottamiseen. 7. OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa Vasson hallituksen puheenjohtaja, tutkimuspäällikkö Marit Holmberg varajäsenenään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piirin toiminnanjohtaja Raija Haataja-Nurminen. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ovat muodostaneet neuvottelukunnan alaisuudessa toimivan työvaliokunnan (liite 5). Vuoden aikana se on valmistellut neuvottelukunnassa käsiteltyjä asioita ja osaamiskeskusten ajankohtaisia asioita.

12 12 Valtakunnallista osaamiskeskusyhteistyötä toteutetaan osallistumalla osaamiskeskusjohtajien työryhmään ja substanssikohtaisiin työryhmiin. Sosiaaliportin sivut ovat yksi yhteistyön väline, jolla voidaan tehostaa osaamiskeskusten substanssiryhmien toimintaa ja valtakunnallista konsultaatiotoimintaa. Vasson edustajat tekevät aloitteita valtakunnallisen yhteistyön kehittämisestä asiantuntijuuden yhteistä vahvistamista ajatellen. Vasso järjestää valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät elokuussa Vasson edustajat osallistuivat osaamiskeskusneuvottelukunnan toimintaan. Vasson johtaja osallistui kuukausittain järjestettäviin osaamiskeskusjohtajien kokouksiin ja muut työntekijät substanssikohtaisiin työryhmiin. Vasso järjesti valtakunnalliset osaamiskeskuspäivät Rymättylän Herrankukkarossa Päiville osallistui 105 henkilöä eri osaamiskeskuksista. Osaamiskeskuspäivillä kokoontui ensimmäisen kerran monikulttuurisen työn osaamiskeskustoimijoiden työryhmä Vasson aloitteesta.

13 13 8. SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Seutujen sosiaalijohdon kokouksissa käydään säännöllisesti muutaman kerran vuodessa keskustelemassa kehittämisen painopisteistä, hankkeista ja osaamisen kehittämisestä, täydennyskoulutustarpeista ja muista ajankohtaisista asioista. Seutuyhteistyölle tehdään vuosittain suunnitelmat, joissa linjataan vuoden aikana tapahtuvan yhteistyön suuntaviivat. Seutukuntien kanssa ja oppilaitosyhteistyönä laaditaan henkilöstön tehtävärakennetta ja mitoitusta kehittävä hankesuunnitelma osana sosiaalialan kehittämishanketta. Seutujen ja kuntien tilanteita kartoitettiin ja kehittämistarpeita koottiin sosiaalihankkeen aluejohtoryhmän, Vasson kehittämistyöryhmien sekä hankesuunnittelun yhteydessä. Lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeen valmistelutyössä kartoitettiin koko Varsinais-Suomen alueen lastensuojelun kehittämisen tilanne ja kuntien määrittelemät painopisteet. Muiden substanssien osalta seutuyhteistyötä toteutettiin kehittämistyöryhmissä. Vanhustyön osalta seudullisen yhteistyön kartoitus aloitettiin loppuvuodesta uuden suunnittelijan aloitettua toimessa. Salon seudun kuntayhdistymisen ja palvelurakenteen kehittämisen tueksi laadittiin hankesuunnitelma sosiaalityön tehtävärakenteen kehittämiseksi. Hanke sai rahoituksen ja Vasso on yhteistyökumppanina hankkeen toteutuksessa. 9. ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Vasson kotisivuilla esillä olevan asiantuntijatietokannan hyödyntämistä tehostetaan säännöllisellä tiedottamisella ja tietojen päivityksellä. Vasso tiedottaa ja opastaa alueella toimivien ja valtakunnallisten asiantuntijapalveluiden käyttöön ja mahdollisuuksiin liittyvistä asioista. Lastensuojelun sosiaalityön konsultaatio- ja työparikäytäntöjä kehitetään pienten kuntien lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeessa. Lastensuojelun juridisen konsultaation toimintaa jatketaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Lastensuojelun kehittämisyksikön toimintasuunnitelmaan sisällytetään moniammatillisen konsultaation kehittäminen Vammaispalvelujen konsultaatio- ja työparikäytäntöjä kehitetään vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmän organisoimissa seudullisissa tapaamisissa. Vammaispalveluihin liittyvää tiedon välittymistä tehostetaan työryhmän käytössä olevan Vasson kotisivujen sähköisen keskustelutilan avulla. Suunnitellaan sosiaaliportin hyödyntämisen tapoja asiantuntijapalvelujen ja sähköisen konsultaatiovälineen tarjoajana yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa.

14 14 Asiantuntijoiden kiinnostusta ja tarvetta yhteiseen kokoontumiseen ja verkostoitumiseen kartoitettiin Vasson harjoittelijan ja suunnittelijan yhteistyönä asiantuntijoille lähetetyn sähköisen kyselyn avulla. Kartoitus osoitti kiinnostuksen olevan varsin laajaa. Asiantuntijoiden konsultaatiopäivä suunniteltiin loppuvuodesta ja se toteutui vuoden 2008 alussa. Samassa yhteydessä tiedotettiin ja opastettiin Sosiaaliportin käytön mahdollisuuksiin. Vammaistyön suunnittelija tarjosi kunnille konsultaatiopalvelua syyskuusta 2007 alkaen. Vammaispalvelutyöryhmälle luotua sähköistä keskustelutilaa Vasson kotisivuilla ei käytetty, mutta uusille kotisivuille luodut hankeblogit tarjoavat edelleen sähköisen keskustelutilan. Vasson tj. osallistui Sosiaaliportin valtakunnalliseen maahanmuuttajatyön konsultaatioryhmään. Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminta siirtyi alkavaksi vuoden 2008 alussa. Pienten kuntien osalta konsultaatio ja työparityöskentely toteutui Lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeessa. (ks. Hankkeet) 10. TUTKIMUS-, ARVIOINTI- JA KOULUTUSYHTEISTYÖ Täydennyskoulutusyhteistyön lisäksi jäsennetään yhteistyöroolia Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Jatketaan tiivistetyn tiedon iltapäivien" järjestämistä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Lastensuojelun kehittämisyksikkösuunnitelmaan liittyvää tutkimus- ja koulutusyhteistyötä viedään eteenpäin Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen, moniammatillisen opetusklinikan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Aikuissosiaalityön tutkimus- ja koulutusyhteistyötä mallinnetaan Turussa työllistymispalvelujen seudullisen kehittämisyksikön ja Sirkkalan päiväkeskuksen toimintaan liittyen yhteistyössä Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön käynnistyttyä otetaan kehittämistyöhön mukaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Vassoon ja Vasson yhteydessä toimiviin hankkeisiin otetaan vuosittain 3 4 yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opiskelijaa työharjoittelujaksolle. Vasso tarjoaa ja välittää yhteistyötahoilta opiskelijoille myös aiheita ja materiaaleja opinnäytetöihin. Opiskelijatöinä tehtävät selvitykset ja tutkimukset suunnitellaan ja niitä tuetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tiivistetyn tiedon iltapäiviä ei vuonna 2007 järjestetty henkilöstövaihdoksista johtuvien työjärjestelyjen vuoksi. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä koordinoitiin STM:n rahoittamassa käytännön harjoittelun hankkeessa, jossa sosiaalityön, psykologian ja sosionomiopiskelijat ohjatusti jäsensivät

15 15 alan tehtävärakennetta. (ks.hankkeet) Vasso avusti lastensuojeluhankkeiden arvioinnin toteutusta tekemällä arviointisuunnitelmia ja tarjoamalla käyttöön kotisivujen sähköisen kyselylomakkeen. Arviointiraportteja tehtiin harjoittelijatöinä. Vasso osallistui myös hankkeiden arviointipäiviin. Turun yliopiston kanssa yhteistyössä suunniteltu Varsinais-Suomen sosiaalityöntekijöiden työliikkuvuustutkimus toteutettiin pro gradu työnä ja julkaistiin Vasson julkaisusarjassa (ks. Tiedottaminen ja julkaisutoiminta). Tutkimuksesta tiedotettiin kunnille. Opinnäytetyön aiheita tarjottiin opiskelijoille mm. maahanmuuttopoliittisen toimintaohjelman laadinnassa kerätystä haastatteluaineistosta. Vassossa toimi harjoittelijoina neljä yliopisto-opiskelijaa ja yksi ammattikorkeakoulun opiskelija. Lisäksi tarjottiin työelämäjakso yhdelle ammatti-instituutin opettajalle. 11. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Asiantuntijatyöryhmät toimivat Vasson verkostorakenteena substanssialueittain: lastensuojelu, varhaiskasvatus, vanhustyö, vammaistyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö sekä tietohallinto. Lastensuojelutyöryhmän koordinointi siirtyy Lastensuojelun kehittämisyksikölle sen aloitettua toimintansa. Asiantuntijatyöryhmien työtä jäntevöitetään. Asiantuntijatyöryhmien edustajat kutsutaan koolle yhteiseen tilaisuuteen vuoden aikana miettimään yhteistä muotoa työryhmätyöskentelyn tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Jokainen työryhmä laatii toimintavuodelle oman suunnitelmansa, jota se arvioi ja jonka tuloksista se kertoo Vasson hallitukselle. Vanhustenhuollon verkostotyön kehittämiseksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä. Perhekeskustyötä kehittämään perustettu asiantuntijatyöryhmä aktivoidaan toimimaan maakunnallisesti edistämään uusimuotoista perhepalvelujen verkostotyötä. Asiantuntijatyöryhmien toiminnan luonnetta ja tavoitteita täsmennettiin. Ryhmiä päätettiin kutsua jatkossa kehittämistyöryhmiksi. Niiden tehtäväksi määrittyy selkeämmin aktiivinen kehittämistyö ja ne ovat avoimia kulloinkin ajankohtaisesta kehittämistyöstä kiinnostuneille toimijoille. Työryhmät ovat vuosittain laatineet toimintasuunnitelman ja arvioineet edellisen vuoden toimintaa. Työryhmien toiminnan näkyvyyttä parannettiin siten, että kokousmuistiot ja muut materiaalit ovat luettavissa Vasson kotisivuilla. Työryhmät on kukin vuorollaan esitelty Vasson tiedotteessa. Vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä aloitti vuoden alussa toimintansa ja kokoontui vuoden

16 16 aikana neljä kertaa. Perhekeskushankkeet ovat juurtuneet osaksi kuntien perustyötä. Kehittämistyö jatkuu osana KASTE hanketta vuonna Työryhmien yhteisenä teemana oli täydennyskoulutusyhteistyön kehittäminen. Kokoontuminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. Työryhmien toiminnasta kerrotaan kappaleessa 13: Sisältöalueiden kehittäminen. 12. MUU TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY Yhteistyötä Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskusten kanssa jatketaan säännöllisellä työryhmätyöskentelyllä, jolla pyritään alueella tarvittavan täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuden lisäämiseen. Vasson koordinoima lasten, nuorten ja perheiden palvelujen projektiverkosto jatkaa kokoontumisia 4 5 kertaa vuodessa. Projektiverkosto kokoaa alueella meneillään olevaa kehittämistyötä, vahvistaa ja jakaa hankekokemuksia ja osaamista sekä suunnittelee hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja jakamiseen sekä hankearviointiin soveltuvia malleja. Projektiverkostoa laajennetaan niin, että eri substanssialojen projektihenkilöstö voi osallistua toimintaan. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä jäsennetään asiantuntijatyöryhmissä ja kehittämisyksiköiden suunnittelutyössä. Täydennyskoulutustyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Keskiössä oli Vasson, maakunnan alueella toimivien koulutusorganisaatioiden ja kuntien välisen täydennyskoulutusyhteistyön sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuosituksen mukainen kehittäminen. Vasso oli kuluneen vuoden aikana mukana kolmen eri koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Turun yliopiston ja Turun AMK:n kanssa toteutettuun kotihoidon henkilökunnalle suunnattuun ikäihmisten päihde- ja mielenterveystyön koulutukseen osallistui noin 100 henkilöä. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutukseen osallistui V-S kunnista yhteensä noin 600 henkilöä. Koulutus koostui erilaisista moduuleista, joissa käsiteltiin erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatusta, perhepäivähoitajien osaamisen kehittämistä ja vasun maastouttamista. Täydennyskoulutustyöryhmässä päätettiin lähteä kehittämään mallia, joka ohjaa tulevaisuudessa mallissa mukana olevien toimijoiden yhteistyötä prosessin aikana aina koulutuksen suunnittelusta sen arviointiin. Mallin kehittämistä ja pilotointia varten laadittiin erillinen hankesuunnitelma, jolla haetaan projektille erillistä hankerahoitusta työministeriöltä tammikuussa Projektiverkosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Ryhmän toiveiden mukaisesti suunnittelija kartoitti maakunnan alueella käynnissä olevia sosiaalialan kehittämishankkeita. Lisäksi sovittiin, että työryhmän jäsenet tiedottavat kukin tahollaan verkoston toiminnasta. Kiinnostuksen projektiverkoston toimintaa kohtaan ilmoitti yhteensä 22 eri substanssialueen hankkeen edustajaa.

17 17 Työryhmässä käsiteltiin julkisen sektorin prosessien kuvauksista annettuja suosituksia, suositusten mukaista prosessien dokumentointitekniikkaa ja projektien riskien arviointia. Vuoden aikana järjestettiin kaksi puolipäiväistä arviointikoulutusta. Ensimmäisessä koulutuksessa käytiin läpi arviointia ja sen merkitystä oppimisen näkökulmasta. Toisessa koulutuksessa osallistujat saivat valmiudet prosessiarvioinnin hyödyntämiselle osana kehittämisprojektia sekä Kompetenssi, Bikva ja Kuvastin arviointimenetelmien soveltamiselle. Koska verkosto koostuu useiden eri substanssialueiden hankkeista, nähtiin tulevaisuudessa järkevämpänä käsitellä projekteja ja kehittämistarpeita ko. substanssialueita koskevissa kehittämistyöryhmissä. Eri järjestöt osallistuivat aktiivisesti em. työryhmiin ja kehittämisyksikkötoiminnan suunnitteluun. 13. SISÄLTÖALUEIDEN KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen sivutoimisen asiantuntijan ja asiantuntijatyöryhmän toiminnan tavoitteena on vakiinnuttaa ja vahvistaa varhaiskasvatuksessa opetuksen, tutkimuksen ja käytännön työn verkostotoimintaa ja aikaansaada hyötyjä yhteistoiminnasta osaamisen, erityisesti erityisosaaminen, vahvistumiseen ja asiakkaiden saamaan palveluun. Varhaiskasvatuksen maakunnallinen kehittämisryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden aikana haettiin työmuotoja, joiden avulla saataisiin varhaiskasvatuksen osa-aikaisen asiantuntijan työpanos sekä kehittämisryhmän toiminta hyödynnettyä mahdollisimman hyvin varhaiskasvatuksen kentän hyväksi. Seutukunnilta nousseiden tarpeiden pohjalta kehitettiin laaja varhaiskasvatuksen koulutusprosessi yhteistyössä TE -keskuksen ja alueen täydennyskoulutuskeskusten kanssa. Prosessiin sisältyvät koulutukset alkoivat syksyllä 2007 ja jatkuvat keväälle Marraskuussa 2007 järjestettiin Varsinais-Suomen varhaiskasvatus Paras hankkeen ajassa seminaari, jonka tavoitteena oli luoda mahdollisuuksia kuntien väliseen ajatustenvaihtoon sekä nostaa esille niitä yhteistyömuotoja ja -tarpeita, joita uudet kuntarakenteet edellyttävät. Seminaariin osallistui 41 varhaiskasvatuksen vaikuttajaa maakunnan 24 eri kunnasta sekä Folkhälsan Raseborg AB:sta, Turun yliopistosta ja Turun ammattikorkeakoulusta. Seminaarista nousseesta annista muodostui kehittämisryhmän toiminnalle jatkossa uusia tehtäväalueita. Varhaiskasvatuksen kehittämisryhmä käsitteli vuoden aikana kannanottoja varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyöhön sekä varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan visiointiin. Varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui valtakunnallisen verkoston yhteistyökokouksiin

18 18 tammikuussa, elokuussa ja marraskuussa. Kehittämisryhmä on asettanut päämääräksi asiantuntijan työpanoksen kokoaikaistamisen. Esillä on ollut mahdollisten rahoitusvaihtoehtojen etsintää sekä kehittämisyksikkötoiminnan vähittäistä käynnistämistä maakunnan alueella. Aikuissosiaalityö Vasso koordinoi Turussa toteutettavaa aikuissosiaalityöhön ja aikuisten sosiaaliohjaukseen liittyvää käytännön opetuksen kehittämishanketta järjestämällä yhteistyötä, kokoamalla hankkeessa tuotettua materiaalia ja toimittamalla hankeraportin. Kehittämispäällikkö koordinoi vammaispalveluiden sosiaalityön asiantuntijatyöryhmän kokouksia kahdesti vuoden aikana. Kokouksissa seurataan vammaispalveluiden kehittämishankkeessa tuotetun vammaispalveluiden sosiaalityön toimintakäytännön niveltymistä käytännön sosiaalityöhön. Vasso toteutti Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan, Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuslinjan, Turun työvoiman palvelukeskuksen ja Sirkkalan päiväkeskuksen välisenä yhteistyönä sosiaalialan käytännön opetuksen kehittämishankkeen. Hankkeessa kehitettiin moniammatillista käytännön opetuksen mallia. Sisällöllisesti hanke kohdentui työllistymispalveluihin ja aikuisten psykososiaalisen kuntoutuksen sekä arjen tukimuotojen kehittämisen alueelle. Hanketta pilotoitiin keväällä 2007, ja lokakuusta vuoden loppuun saakka hankkeessa työskenteli kokopäiväinen koordinaattori, joka kokosi ja dokumentoi tietoa hanketyöstä sekä osallistui valtakunnallisen STM:n koordinoiman työryhmän toimintaan. Lisäksi hankkeeseen palkattiin syksyn 2007 aikana toimintaan osallistuneiden opiskelijoiden ohjaajat. Ohjaajien työpanos sisälsi asiakastyön ohjauksen ja suunnittelun, koordinaattorin tapaamiset sekä ohjausryhmän kokoukset. Kaikki ohjaajat tekivät hanketyötä oman päätyönsä ohella. Opiskelijoita hanketyön aikaiseen toimintaan osallistui kaikkiaan seitsemän. Kevään 2007 ryhmän ohjaajina toimivat hankkeessa mukana olevien koulutusorganisaatioiden edustajat. Hankkeesta tuotetaan valtakunnallinen raportti kevään 2008 aikana. Sosiaalialan kehittämishankkeesta myönnettiin Vasson laatiman suunnitelman perusteella valtionavustusta Salon seudulla toteutettavaan sosiaalityön kehittäminen ja seudullinen tuottaminen hankkeeseen. Hanke on osa meneillään olevaa laajempaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka tähtää Salon seudun kymmenen kunnan yhdistymiseen Vasso on mukana vuosina toteutettavassa projektissa lähinnä sosiaalihuollon henkilöstön työolojen ja tehtävärakenteen kehittämisen osalta. Hankkeeseen perustettiin lastensuojelun ja perhetyön, aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden ja lastenvalvojan työn seudulliset kehittämistyöryhmät. Vasson suunnittelija koulutti edellä mainittujen ryhmien jäsenet prosessiajattelun perusteisiin ja niitä koskeviin olemassa oleviin suosituksiin. Työryhmät kokoontuivat vuoden loppuun mennessä yhteensä kuusi kertaa.

19 19 Lastensuojelu Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kokoontuu vuoden aikana 4-5 kertaa. Tiedon välittymistä, vuoropuhelua ja sitoutumista edistetään kokoontumalla eri toimipisteissä. Asiantuntijatyöryhmän keskeisinä tehtävinä vuonna 2007 on kehittämisyksikön perustamiseen ja täydennyskoulutukseen liittyvä suunnittelutyö sekä lastensuojelupalveluiden suunnittelu osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Ehkäisevää työtä suunnitellaan ja kehitetään yhdessä lastensuojelujärjestöjen kanssa. Vasso koordinoi lastensuojelun kehittämisyksikkösuunnitelman laatimista ja Kaarinan hallinnoimalle hankkeelle haetaan valtionavustusta helmikuun 2007 loppuun mennessä. Vasso osallistuu hankkeen käynnistämiseen ja ohjaukseen. Lääninhallituksen ja osaamiskeskuksen yhteistyöryhmässä suunnitellaan ja linjataan alueen lastensuojelun kehittämistä valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman ja uudistuvan lainsäädännön mukaisesti. Vasso osallistuu lääninhallituksen lastensuojelun koulutuspäivän suunnitteluun ja toteutukseen. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa sekä osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston toimintaan osallistumalla. Lastensuojelun osaamista ja yhteistyörakenteita kehitetään Vasson yhteydessä toimivissa maakunnallisissa kehittämishankkeissa: - Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa Suunnitelmallinen perhehoito Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Eri toimintayksiköiden välisen tietojen vaihdon parantamiseksi kokoonnuttiin eri toimintayksiköissä. Työryhmä käsitteli lastensuojelun kehittämisyksikköön liittyvien asioiden lisäksi uutta lainsäädäntöä, täydennyskoulutusta, ehkäisevää lastensuojelua sekä eri toimintayksiköiden työkäytäntöjä ja alueen lastensuojelupalvelujen tilannetta. Lastensuojelupalvelujen ja -osaamisen kehittäminen toteutui kolmen kehittämishankkeen puitteissa (ks. Hankkeet), joissa hyödynnettiin valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke sai valtionavustuspäätöksen keväällä Hanketta hakuvaiheessa hallinnoinut Kaarinan kaupunki luopui hallinnoijan roolista ja hallinnointi siirtyi Raision kaupungille syksyllä Vasso koordinoi hankekumppanien yhteistyötä ja hankesuunnittelua. Hankkeeseen rekrytoitiin kuusi työntekijää loppuvuodesta Vasso toteutti lastensuojeluhankkeiden arviointia ja kehittämisyksikkö hankkeen alkuarvioinnin harjoittelijatyönä.

20 20 Monikulttuurisuustyö Suunnitellaan maahanmuuttajapalvelujen kehittämistä asiantuntijatyöryhmässä ja täsmennetään työryhmän roolia. Laaditaan Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaan liittyvä maahanmuuttopoliittinen toimintaohjelma yhdessä TE-keskuksen, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Turun ja Salon kaupunkien kanssa. Tiedotetaan ohjelmatyöstä ja ohjelmasta. Osallistutaan valtakunnalliseen yhteistyöhön STM:n ja muiden osaamiskeskusten kanssa ja suunnitellaan valtakunnallista yhteistyötä edellyttäviä toimenpiteitä. Kehittämispäällikkö toimii tarvittaessa monikulttuurisuusteemoihin liittyvissä koulutustehtävissä. Maakunnallinen maahanmuuttaja-asioiden asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden aikana tutustuttiin maahanmuuttajayhdistyksiin, käsiteltiin maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelmahankkeen etenemistä ja Turun kaupungin kotouttamisohjelman päivitystyötä sekä tutustuttiin Tampereen seudun kuntia palvelevan maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisyksikön toiminnan alkuvaiheisiin. Vasso osallistui Varsinais-Suomen liiton aloitteesta toteutettuun maakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman laadintaan. Ohjelmatyötä rahoittivat maakuntaliiton lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskus, Vasso sekä Turun ja Salon kaupungit. Vasso osallistui työn taustaksi tarvittavan materiaalin kokoamiseen kartoittamalla tutkimuksia harjoittelijatyönä. Edellisenä vuonna aloitettuja ryhmähaastatteluja jatkettiin haastattelemalla kasvatuksen ja opetuksen edustajia Salossa ja Itä-Turussa. Vasson edustajat osallistuivat myös hankkeen puitteissa järjestettyihin tulevaisuusverstaisiin sekä ohjausryhmätyöskentelyyn. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma julkaistiin seminaarissa lokakuussa. Vasso toimitti ja julkaisi hankkeesta loppuraportin. (ks. Hankkeet) Hankkeen aikana ja loppuseminaarin yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuuksia. Hankkeesta tiedotettiin useissa tiedotusvälineissä. Vasso osallistui Raision hallinnoiman PAVAKE hankkeen ohjausryhmään, jonka tarkoituksena on edistää pakolaisten vastaanottoon liittyvää osaamista ja pakolaisten sijoittumista Turun seudun kuntiin. Vasso osallistui myös Vaasassa järjestettyyn NOPUS seminaariin sekä Turussa järjestettyyn pohjoismaiseen seminaariin Kunniakulttuurista kunnioituksen kulttuuriin. Vasson elokuussa järjestämillä valtakunnallisilla osaamiskeskuspäivillä kokoontui monikulttuurisuustyön teemaryhmä. Tämän tapaamisen pohjalta on tarkoitus käynnistää valtakunnallisen osaamiskeskusten monikulttuurisuustyön verkoston toiminta. Kehittämispäällikkö/toimitusjohtaja toimi monikulttuurisuustyön kouluttajana eri puolilla Suomea.

21 21 Vammaistyö Vasso järjestää keväällä ja syksyllä 2007 vammaispalveluiden asiantuntijafoorumit, joissa arvioidaan vammaispalveluiden palvelurakenteiden kehittämishankkeen ( ) aikana luotujen uusien vammaispalveluiden toimintamallien ja työvälineiden käyttöönottoa ja toimivuutta keskustelemalla, jakamalla kokemuksia ja suunnittelemalla jatkotyöskentelyä. Huhtikuussa järjestetyssä vammaistyön seurantafoorumissa käytiin läpi saavutettuja käytäntöjä ja päätettiin edetä kehittämisyksikön selvitystyössä. Syyskuussa palkattiin vammaistyön suunnittelija. Vammaisfoorumissa marraskuussa oli vieraana Kouvolan seudun vammaistyön kehittämishankkeen projektikoordinaattori kertomassa kehittämisyksikön perustamisesta Kaakkois-Suomessa. Tilaisuuteen osallistui 28 vammaistyön toimijaa. Kehittämistyö fokusoitui itsenäisen selviytymisen kehittämiskokonaisuuteen uuden KASTE - ohjelman tavoitteiden mukaisesti substanssikehittämisen rajat ylittäen. Vanhustyö Vanhustyön kehittämiseksi perustetaan moniammatillinen maakunnallinen asiantuntijatyöryhmä. Työryhmä suunnittelee toiminnalleen yleistavoitteet ja vuosisuunnitelman. Toteutetaan vanhustyön koulutushanke vanhustyön asiantuntijatyöryhmän ja täydennyskoulutustyöryhmän yhteistyönä. Vanhustenhuollon kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Ryhmä koottiin kuntien ja koulutusorganisaatioiden edustajista. Kokouksia oli vuoden aikana neljä. Työryhmä käsitteli vuoden aikana seuraavia asioita: toiminnan painopisteet, täydennyskoulutusyhteistyöryhmän esityksen mukaisen täydennyskoulutusyhteistyömallin markkinoiminen, kokeileminen ja arvioiminen, sekä vanhustyön hyvien käytäntöjen löytäminen ja tiedottaminen; hankkeiden toiminnasta tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen; sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen arviointi sekä arviointi ja laadun arvioinnin menetelmät. Vanhustyön koulutuskokonaisuus suunniteltiin yhdessä täydennyskoulutustyöryhmän kanssa.

22 22 Päihdetyö Päihdetyön asiantuntijatyöryhmä kokoontuu vuoden aikana 4-5 kertaa. Sosiaalialan kehittämishanke ja alkoholiohjelma antavat suuntaviivoja päihdetyön kehittämiseen. Kunta- ja palvelurakennehankkeen mukaisesti työryhmän työtä ohjaa ajatus päihdepalvelujen nykyistä kehittyneemmästä maakunnallisesta ja seudullisesta järjestämisestä. Laajennetaan työryhmää terveydenhuollon ja sosiaalijohdon edustusta vahvistamalla. Jatketaan vuonna 2005 aloitettua, päihdetyöntekijöille ja myös opiskelijoille suunnattua seminaarisarjaa, jonka tarkoituksena on mm. levittää tietoa uusista työtavoista. Paikallista järjestöyhteistyötä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjauksen kehittämisessä toteutetaan osallistumalla Kaarinassa toimivan Poiju hankkeen ohjausryhmään. Jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä Stakesin kanssa. Päihdetyön asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Työryhmässä käsiteltyjä teemoja olivat hoitoketjut, kuntoutusjatkumot ja uuden vankeuslain haasteet päihdetyön kannalta, sosiaalialan kehittämisyksikköjen toimintaperiaatteet ja päihdepalveluiden järjestämisen tulevaisuuden näkymät. Aiheita käsiteltiin asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Länsi-Suomen läänin sosiaalialan osaamiskeskukset hakivat yhdessä hankerahoitusta päihdepalvelujen suunnittelijoiden palkkaamiseksi päihdetyöhön suunnatun ylimääräisen valtionavustuksen turvin. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi täyden rahoituksen Naantalin ja Salon seudun kuntahankkeille sekä osaamiskeskusten hankkeelle. Vasso tarjosi hanketukea kuntien hankesuunnitteluun ja kokosi osaamiskeskusten yhteisen hakemuksen. Vasso toimii osaamiskeskusten päihdehankkeiden hallinnoijana. Vuonna 2005 järjestetylle Seudullisuus ja uudet työmallit seminaarille päätettiin järjestää jatkoa alkuvuodesta Päihdetyön kehittämiseen liittyvää yhteistyötä Stakesin kanssa jatkettiin. Vasso osallistui toukokuussa Jyväskylässä järjestettyyn valtakunnallisen päihdetyön asiantuntijaverkoston kokoukseen. Lisäksi oltiin mukana Kaarinassa ja lähikunnissa toimivan päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjausta kehittävän Poiju hankkeen ohjausryhmässä. Yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa edistettiin kutsumalla ryhmään edustaja Halikon sairaalasta. Tietohallinto Tietohallinnon kehittämisen tavoitteena on suunnitella ja käynnistää tietohallinnon kehittämishankkeita. Salon kaupungin hallinnoimaan varhaiskasvatuksen tietohallintohankkeeseen pyritään verkostotyöllä saamaan jatkohanke helmikuun 2007 lopulla jätettäväksi osaksi valtakunnallista sosiaalialan tietohallinnon ja -teknologian kehittämistä.

23 23 Sosiaalialan maakunnallinen IT -neuvottelukunta kokoontuu kahdesti vuodessa koordinoimaan maakunnallista kehittämistyötä. Neuvottelukunta seuraa ja koordinoi alan kehittämistä sekä maakunnan että koko maan näkökulmasta. Maakunnallinen sosiaalialan IT -neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Työryhmän puheenjohtajana aloitti Turun kaupungin tietohallintojohtaja. Keskeisiä yhteistyötahoja kuntien lisäksi olivat sairaanhoitopiiri, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu. Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aiheuttama työmäärä heikensi kuntien mahdollisuuksia osallistua neuvottelukunnan toimintaan. Kokouksissa käytiin läpi lokakuussa 2006 aloittaneen KuntaIT:n toimintaa sekä Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) osalta asiakastietojärjestelmäkehittämisen tilannekatsaus. Salon tietohallintohanke sai jatkorahoituksen.

24 HANKKEET Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa Hallinnoija Raisio Muut osallistuvat Alastaro, Halikko, Lieto, Loimaa, Mellilä, Naantali, Paimio, Perniö, Salo, kunnat Somero, Turku, Uusikaupunki Muut Perhehoitoliitto ry., Vasso, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun yliopisto, hankekumppanit Turun ammattikorkeakoulu Rahoitus Valtionavustus (Lääninhallitus) ja kunnat Tavoitteet - Lastensuojelun sijaishuollon alueellisen koordinaatiojärjestelmän ja käytäntöjen luominen - Uusien perhehoitajien rekrytointi - Koulutusstrategian luominen perhehoitajien valmennuksen, koulutuksen ja tuen turvaamiseksi - Sijaishuollon laatukriteerien käyttöönotto - Sijaishuollon laadun ja kustannusten hallinta Toiminta yhteistyössä Suunnitelmallinen perhehoito hankkeen kanssa - Sijoitettujen lasten mahdollisuuksia päästä perhehoitoon parannettiin: rekrytoitiin ja valmennettiin 37 uutta sijaisperhettä ja 50 lasta sai perhehoitopaikan - Perustettiin sijaisperhepankki - Suunniteltiin kuntien yhteistä sijaishuollon hallinta- ja asiantuntijayksikköä, joka toteutetaan lastensuojelun kehittämisyksikön puitteissa - Järjestettiin 9 koulutuskokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä useita työkokouksia - Kartoitettiin yksityisten sijaishuollon palveluntuottajien palvelutarjontaa - Toteutettiin harjoitteluyhteistyötä mm. Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa Työntekijä erikoissuunnittelija Elina Lehtonen asti Kesto Julkaisu Elina Lehtonen ja Sirpa Vainio (2007) Taipaleen matkaa yhdessä. Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen kuntien ja järjestön yhteistyöllä. Vasso Julkaisuja 1/2007.