TOIMINTASUUNNITELMA 2006

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa

2 SISÄLLYSLUETTELO: YLEISTÄ...3 VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...3 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa...4 VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT...4 Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen...4 Kehittämisyksikkörakenteiden suunnittelu...5 RESURSSIT...5 TIEDOTTAMINEN ja JULKAISUTOIMINTA...6 OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ...6 ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT...6 MUU TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY...6 SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN...7 ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN...7 TUTKIMUS- JA KOULUTUSYHTEISTYÖ...7 SISÄLTÖALUEIDEN KEHITTÄMINEN...7 Varhaiskasvatus...7 Sosiaalityö...8 Lastensuojelu...8 Monikulttuurisuustyö...8 Päihdehuolto...9 Tietohallinto...9 Kehittämishankkeet...9 Oy VASSO Ab:n osakkaat...11 Vasson hallitus Vasson henkilöstö...12 Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet

3 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2006 YLEISTÄ Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta voimaan tulleen osaamiskeskuslain myötä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab, on yksi yhdeksästä maahamme perustetuista sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joista kahdeksan on alueellista ja yksi ruotsinkielinen. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää alueellinen yhteistyörakenne, jolla turvataan sosiaalialan osaamisen ja palvelujen kehittyminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn lähentyminen. Sosiaalialaan kuuluu myös varhaiskasvatus. Valtakunnallisesta linjauksesta on huolehtinut osaamiskeskustyön neuvottelukunta. Neuvottelukunnan työn jatkamisesta ja tehtävistä päätetään vuoden 2005 lopulla. Vasson toiminta-alueella Varsinais-Suomen maakunnassa on noin asukasta. Toimialueella on 54 kuntaa, suuri joukko merkittäviä järjestöjä, kolme yliopistoa ja maakunnallinen ammattikorkeakoulu sekä useita keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Leimallista on pienten kuntien suuri määrä. Kuntien asukasluku vaihtelee 240 asukkaan Velkuasta noin asukkaan Turkuun. VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Vasson visio on olla vuonna 2010 varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita - ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita - välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa - osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Vasson lähivuosien tavoitteena on vakiinnuttaa asemaansa sosiaalialan käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittäjänä. Hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävässä työssä hyödynnetään valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja osaamista. 3

4 Erityisiä haasteita Varsinais-Suomessa ovat alueen pienten kuntien osaamisen turvaaminen ja toisaalta suuren kaupungin osaamisen erityistarpeet. Kaksikielisten saaristokuntien palveluja kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen osaamiskeskuksen kanssa. Palveluja ja niiden rakenteita kehitetään seutukunnittain ja tarvittaessa koko maakunnan tasolla. Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Vasson tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistää alueen hyvinvoinnin kehittymistä vahvistamalla sosiaalialan kehittämistyötä ja lisäämällä osaamista. Vasso toimii verkostoimalla yhteistyötä alueensa - korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa - järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja yritysten kanssa - maakunnallisten toimijoiden kanssa - terveydenhuollon ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Valtakunnallisella tasolla yhteistyötä tehdään mm. ministeriöiden, Stakesin, Kuntaliiton sekä muiden osaamiskeskusten kanssa. Osaamiskeskuksen ja kuntien yhteistyötä toteutetaan lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa, hanketoiminnassa, asiantuntijatyöryhmissä, seutukuntien sosiaalijohdon yhteistyörenkaissa ja maakunnallisissa tapaamisissa ja foorumeissa. Vasso pyrkii toiminnallaan selvittämään kehittämistarpeita sekä aktivoimaan ja motivoimaan uudenlaista toimintaa. Keskeistä on pyrkimys avoimeen ja laaja-alaiseen vuoropuheluun toimintaympäristön keskeisten toimijoiden kanssa. Painopisteenä on seudullinen ja maakunnallinen palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämistyö sekä sosiaali- ja hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta työstää yleisiä osaamiskeskuslinjauksia. Vasso on tehnyt omaa toimintastrategiaa syksyn 2005 aikana hyödyntäen yhteistyötahojen, osakkeenomistajien ja hallituksen näkemyksiä toiminnan linjauksista. Vasson toimintaa suunnataan valtakunnallisten osaamiskeskuslinjausten ja Vasson oman alueellisista tarpeista lähtevän toimintastrategian mukaisesti. Vasson toiminnan sisällöllisinä painopisteinä ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä vammaispalvelujen kehittäminen. Tämän lisäksi Vasso koordinoi alueellaan sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamista mm. avustamalla hankesuunnittelussa sekä osallistuu alueellisesti merkittävään suunnittelu- ja ohjelmatyöhön. Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen Valtioneuvosto antoi syksyllä 2003 periaatepäätöksen Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Tämä periaatepäätös toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Kehittämishankkeen tarkoituksena on - palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen - palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen - henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Lisäksi käynnistetään pidemmän aikavälin kehittämisohjelman valmistelu Hyvinvointi 2015 ohjelman nimellä. 4

5 Sosiaalialan osaamiskeskuksille on kehittämishankkeen alueellisessa toimeenpanossa annettu merkittävä rooli. Sosiaalialan osaamiskeskukset - neuvottelevat alueensa kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä - laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja niiden rahoituksesta kehittämishankkeen aikana - osallistuvat sosiaalialan hyvät käytännöt ohjelman toteuttamiseen ja asiantuntijaverkoston työhön - tukevat seudullisten kehittämisyksiköitten suunnittelua ja toteuttamista - organisoivat hankkeen alueellisen toimeenpanon Vasso tekee yhteistyötä toimintaohjelman laatimiseksi yhdessä kuntien ja seutukuntien kanssa. Toimintakokonaisuudella on keskeinen merkitys osaamiskeskuksen ja kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä sosiaalialan kehittämisen aikaansaamiseksi, sillä vuosittain laadittava ohjelma toimii sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen että Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille myönnettävien valtionavustusten jakamisen perusteena. Sosiaalialan kehittämishankkeen täytäntöönpanoa varten on asetettu alueellinen johtoryhmä, jonka käytännön työstä ja asioiden valmistelusta vastuuta kantaa Vasso. Aluejohtoryhmä tekee yhteisyötä Sosiaali- ja terveysministeriön, eri alahankkeiden asiantuntijoiden ja Stakesin edustajien kanssa. Kehittämisyksikkörakenteiden suunnittelu Vuoden 2006 aikana Vasso koordinoi sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvien kehittämisyksiköiden alueellista suunnittelutyötä. Varsinais-Suomen toimintaohjelmaan sisältyvää lastensuojelun kehittämisyksikköä suunnitellaan vuoden 2006 aikana. Suunniteltava yksikkö kokoaa Varsinais-Suomessa meneillään olevaa lastensuojelun kehittämistyötä yhteisen rakenteen alle. Suunnittelutyötä tehdään yhdessä jo meneillään olevissa lastensuojeluhankkeissa mukana olevien kuntien, Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n kanssa. Kehittämisyksikön toiminta-ajatuksena on kuntien yhteistyön vakiinnuttaminen palvelujen tuottamisessa, ostamisessa ja koordinoinnissa, konsultaatiopalvelujen turvaaminen, käytännön opetuksen kehittäminen sekä käytäntöä palvelevan lastensuojelun tutkimuksen vahvistaminen Varsinais-Suomessa. Tiedotusta tulevasta kehittämisrakenteesta sekä kehittämisyksiköiden perustamiseen liittyvistä kriteereistä ja mahdollisuuksista tehostetaan. RESURSSIT Osaamiskeskusten perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka on ollut n vuodessa sekä osakepääomasta, joka on Perusrahoitus mahdollistaa kahden vakinaisen työntekijän palkkaamisen. Taloudellisten toimintaresurssien vahvistamiseksi toimitusjohtaja kartoittaa eri rahoitusmahdollisuuksia. Vasson vakinaista henkilöstöä ovat toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö. Määräaikaisina työntekijöinä ovat suunnittelija ja toimistoassistentti. Lisäksi henkilöstöön kuuluu kuntien ja järjestöjen kehittämishankkeiden työntekijöitä. Vasson henkilöstön työnkuvia täsmennetään. Hankehenkilöstön roolia ja osallistumista Vasson toiminnassa selkeytetään. 5

6 TIEDOTTAMINEN ja JULKAISUTOIMINTA Tiedotusta Vasson toiminnasta tehostetaan vuoden 2006 aikana. Vasson kotisivuja kehitetään monipuolisemmaksi. Kotisivujen linkitystä lisätään mm. eri opetus- ja tutkimustahoihin. Kotisivuille luodaan sähköinen viestintälomake, jolla on mahdollisuus lähettää Vassoon toivomuksia, palautetta, kysymyksiä ja yhteydenottopyyntöjä. Tiedottamista tehostetaan myös aloittamalla säännöllinen 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä Vasso -tiedote, jota jaetaan sekä sähköisesti että paperiversiona. Alkuvuodesta tehdään viestintästrategia myös muuhun tiedottamiseen ja tiedonsaantiin liittyen. Vasson julkaisusarjassa julkaistaan Vasson omia ja yhteistyössä toteutettuja selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia. OSAAMISKESKUSYHTEISTYÖ Valtakunnallista osaamiskeskusyhteistyötä toteutetaan osallistumalla osaamiskeskusjohtajien työryhmään ja subtanssikohtaisiin työryhmiin. Näistä keskeisimpiä ovat lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työryhmät. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Asiantuntijatyöryhmät toimivat Vasson verkostorakenteena substanssialueittain: lastensuojelu, varhaiskasvatus, vammaistyö, päihdetyö, maahanmuuttajatyö, perhekeskustyö sekä tietohallinto. Työryhmien toimintaa jatketaan ja kehitetään suunnitelmallisemmaksi. Työryhmille asetetaan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Asiantuntijatyöryhmien toiminnasta tiedotetaan entistä tehokkaammin. Niille työryhmille, joiden substanssialueella ei ole kehittämishanketta, pyritään varaamaan vuosittainen pieni toimintaraha mm. ajankohtaisseminaarien järjestämiseen. MUU TYÖRYHMÄTYÖSKENTELY Yhteistyötä Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskusten kanssa jatketaan säännöllisellä työryhmätyöskentelyllä, jolla pyritään alueella tarvittavan täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuuden lisäämiseen. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä kehitetään perustamalla työryhmä, jossa mukana ovat Vasson edustajat, järjestöjen edustajat ja sosiaalijohtajia muutamasta kunnasta. Ensimmäisenä konkreettisena teemana on lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelu lastensuojelujärjestöjen kanssa. Työryhmä kehittää, käytännöllistää ja vakiinnuttaa kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Vasson koordinoima lasten, nuorten ja perheiden palvelujen projektiverkosto jatkaa kokoontumisia 4 5 kertaa vuodessa. Projektiverkosto kokoaa alueella meneillään olevaa kehittämistyötä, vahvistaa ja jakaa hankekokemuksia ja osaamista sekä suunnittelee hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja jakamiseen sekä hankearviointiin soveltuvia malleja. Vasson edustaja osallistuu Länsi-Suomen lääninhallituksen koordinoimaan Lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmään. Työryhmän tehtävänä on lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, hoitoon ja ehkäisyyn liittyvän työn kehittäminen. Vasson yhteistyöroolina on väkivaltatyön linkittäminen kehittämishankkeisiin ja maahanmuuttajatyöhön liittyvän näkökulman tuominen ryhmään sekä koulutuksen suunnitteluun osallistuminen. 6

7 SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Koko Turun seutukunnan sosiaalijohdon yhteistyötä käynnistetään vuoden alussa. Muiden seutujen sosiaalijohdon kokouksissa käydään säännöllisesti muutaman kerran vuodessa keskustelemassa ja sopimassa ajankohtaisista asioista. Seutuyhteistyölle tehdään vuosittain toimintasuunnitelmat, joissa linjataan vuoden aikana tapahtuvan yhteistyön suuntaviivat, keskustellaan hankkeista ja käydään läpi Vasson toimintaa. ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Vasson kotisivuilla esillä olevan asiantuntijatietokannan hyödyntämistä tehostetaan. Lastensuojelun juridisen konsultaation toimintaa jatketaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Vasso tarjoaa maahanmuuttajasosiaalityön konsultaatiota ostopalveluna myös muille alueille. Vuoden aikana suunnitellaan konsultaatiokäytäntöjä ja konsulttien tukimuotoja sekä tiedotetaan asiantuntijapalveluista. TUTKIMUS- JA KOULUTUSYHTEISTYÖ Täydennyskoulutusyhteistyön lisäksi jäsennetään yhteistyöroolia Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Järjestetään tiivistetyn tiedon iltapäiviä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tarkoituksena on esitellä substanssialoittain uusinta tutkimustietoa ja hankkeita tiiviissä muodossa. Vassoon nimetty tutkimusvastaava suunnittelee tutkimukseen liittyvää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tutkimuslinjaukset kiinnittyvät aluksi sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa suunniteltavaan kehittämisyksikkörakenteeseen. Vassoon ja Vasson yhteydessä toimiviin hankkeisiin otetaan vuosittain 3 4 yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opiskelijaa työharjoittelujaksolle. Vasso tarjoaa ja välittää yhteistyötahoilta opiskelijoille myös aiheita ja materiaaleja opinnäytetöihin. Opiskelijatöinä tehtävät selvitykset ja tutkimukset suunnitellaan ja niitä tuetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Vasso toimii myös aloitteellisesti sosiaalityöntekijöiden pätevöitymiskoulutuksen saamiseksi alueelle. SISÄLTÖALUEIDEN KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen kehittämisen tärkeimmät työvälineet ovat asiantuntijaverkostot. Verkoston muodostavat maakunnallinen työryhmä ja seutukunnittaiset työryhmät. Vasso tukee verkoston toimintaa järjestämällä syksyllä koko asiantuntijaverkoston yhteisen työseminaarin ja pitää yhteyttä seudullisiin työryhmiin. Vasso tukee myös toisen maakunnallisen verkoston, kiertävien erityislastentarhanopettajien kelto -verkoston toimintaa ja välittää verkostoista nousevat kehittämisen haasteet eteenpäin. Molemmat verkostot kokoontuvat 4-5 kertaa vuodessa. Varhaiskasvatussuunnitelman implementointi maakunnallisesti ja seudullisesti on lähivuosien tärkein tehtävä varhaiskasvatuksessa. Vasso on kuntien tukena tässä työssä. Edelleen ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämisen kohteita ovat päivähoidon erityispalvelujen ja 7

8 erityisosaamisen turvaaminen koko maakunnan alueella sekä erityispäivähoidon palvelurakenteen kehittäminen. Varhaiskasvatuksen koulutustarpeita on kartoitettu ja ne tulevat lähivuosinakin olemaan erityisvarhaiskasvatuksessa ja varhaisen tuen kysymyksissä. Täydennyskoulutuksen suunnittelutyö on asiantuntijatyöryhmän keskeinen tehtävä vuonna Samoin asiantuntijatyöryhmä selvittää varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Valtakunnallinen yhteistyö toteutuu varhaiskasvatuksen osaamiskeskusverkoston kautta. Sosiaalityö Sosiaalityön kehittäminen sisältyy osana Vasson hankkeissa ja asiantuntijatyöryhmissä tapahtuvaan toimintaan. Sosiaalityön osaamisen ja toimintaedellytysten parantaminen huomioidaan myös tulevissa hankkeissa ja toiminnoissa osallistumalla täydennyskoulutuksen ja konsultaation kehittämiseen. Uutena kehittämisalueena on lasten huolto- ja tapaamisasioihin liittyvä sosiaalityö. Vuoden 2006 aikana kartoitetaan tähän alueeseen liittyviä kehittämistarpeita yhdessä Satakunnan alueen kanssa. Yhteinen työkokous pidetään helmikuussa Lastensuojelu Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kokoontuu vuoden aikana 4-5 kertaa. Asiantuntijatyöryhmän keskeisinä tehtävinä vuonna 2006 on kehittämisyksikön perustamiseen ja täydennyskoulutukseen liittyvä suunnittelutyö. Lääninhallituksen ja osaamiskeskuksen yhteistyöryhmässä suunnitellaan ja linjataan alueen lastensuojelun kehittämistä valtakunnallisen lastensuojelun kehittämishankkeen mukaisesti. Keväällä 2006 pidetään valtakunnallisen hankkeen teemojen pohjalta alueellinen seminaari Varsinais-Suomessa. Lastensuojelun kehittäminen kanavoituu suurelta osin Vasson yhteydessä toimivien kehittämishankkeiden kautta. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa sekä osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston toimintaan osallistumalla. Monikulttuurisuustyö Vuonna 2005 perustetun maahanmuuttajatyön maakunnallisen asiantuntijatyöryhmän toimintaa kehitetään vuoden 2006 aikana siten, että työryhmästä muodostuu merkittävä osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamisfoorumi ja kehittämisen ydinryhmä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien ja eri toimintasektoreiden välistä yhteistyötä maahanmuuttajatyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Vasso osallistuu syrjimättömyyttä ja tasavertaisuutta edistävään työhön NovaEtna verkoston kautta. Verkosto pyrkii tiedottamisen ja koulutuksen avulla vaikuttamaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Romaniasioissa yhteistyötahona toimii Länsi-Suomen lääninhallitus. 8

9 Valtakunnallista yhteistyötä jatketaan muiden osaamiskeskusten ja monikulttuurista työtä kehittävien toimijoiden kanssa. Päihdehuolto Päihdehuollon asiantuntijatyöryhmä kokoontuu vuoden aikana 4-5 kertaa. Työryhmän keskeisinä keskustelu- ja kehittämisteemoina on päihdehuollon laatusuositusten toteutuminen kunnissa, perustyön päihdetyön osaamisen turvaaminen sekä vuonna 2005 alkaneen seminaarityöskentelyn jatkaminen. Päihdehuollon kehittämisessä keskeisiä Vasson ja kuntien yhteistyökumppaneita ovat A-klinikkasäätiö, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiologian laitokset sekä Stakes. Paikallista järjestöyhteistyötä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluohjauksen kehittämisessä toteutetaan osallistumalla Kaarinassa toimivan Poiju hankkeen ohjausryhmään. Sosiaalialan kehittämishanke ja alkoholiohjelma antavat suuntaviivoja päihdetyön kehittämiseen. Tietohallinto Tietohallinnon kehittämiseksi perustettu maakunnallinen sosiaalialan IT neuvottelukunta jatkaa työtään. Keskeisenä tavoitteena on saada aikaan tietohallinnon kehittämistä konkreettisen kehittämishankkeen avulla valtakunnallisen tietoteknologiasuunnitelman pohjalta. Keskeisiä yhteistyötahoja kuntien lisäksi ovat sairaanhoitopiiri, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu. Kehittämishankkeet Lastensuojelu Vasson yhteydessä toimii kolme lastensuojelun kehittämishanketta, joiden avulla luodaan perusta lastensuojelun palvelujen ja osaamisen maakunnalliselle kehittämiselle. Hankkeissa on mukana 30 kuntaa. Turun ammattikorkeakoulu ja yliopisto sekä lastensuojelujärjestöjä on hankkeiden keskeisinä yhteistyökumppaneina. Hankkeet toimivat myös osana valtakunnallista lastensuojelun kehittämishanketta, joka koordinoi lastensuojelun kehittämistä koko maassa tavoitteena koko lastensuojelun työprosessin kattava kehittämisohjelma. Lastensuojelun kehittämisohjelman teemaseminaari pidetään Varsinais-Suomessa keväällä Länsi-Suomen lääninhallitus ja Vasso ovat seminaarin alueellisina järjestäjinä. Avohuollon kehittäminen Yhteinen lastensuojelu hankkeessa Lastensuojelun avohuollon palveluiden kehittäminen jatkuu syksyllä 2004 alkaneen Salon kaupungin hallinnoiman Yhteinen lastensuojelu -hankkeen puitteissa kesäkuuhun Kehittämistyötä tehdään viidessä kuntatyöntekijöistä kootussa kehittämisryhmässä, jotka keskittyvät perhetyön, jälkihuollon, tukihenkilötoiminnan, lastensuojelun sosiaalityön osaamisen kehittämisen ja verkostotyön kysymyksiin. Vuoden kestäneen työskentelyvaiheen jälkeen kehittämisryhmien toiminnan painopiste siirtyy voimakkaammin tulosten juurruttamiseen liittyvään toimintaan. Rakennetuille yhteistyöverkostoille ja toimintamalleille pyritään löytämään jatkuvuuden turvaavat toimintaympäristöt kevään 2006 aikana. Hankekunnille järjestetään kevään aikana myös erilaisia kehittämisen teemapäiviä mm. jälkihuollosta. 9

10 Yhteinen lastensuojelu hankkeen aikana on luotu suunnitelma pienten kuntien lastensuojelun osaamisen turvaamiseksi siten, että haetaan rahoitusta kuntien yhteisen lastensuojelun erityisosaajan palkkaamiseksi. Lastensuojeluosaaja sijoittuisi hankkeen alkuvaiheessa Vassoon. Sijaishuollon hankkeet Lokakuun 2005 alussa käynnistyi Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais- Suomessa hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2007 asti. Hanketta hallinnoi Raision kaupunki. Hankkeen tavoitteena on perhehoidon kehittäminen yhteistyössä Perhehoitoliitto ry:n Suunnitelmallinen perhehoito hankkeen kanssa sekä sijoitusten hallinnan ja sijaishuollon kehittämiseen myös muiden sijoitusvaihtoehtojen osalta. Perhehoitoliiton Suunnitelmallinen perhehoito hanke käynnistyi RAY:n tuella syyskuun 2005 alussa. Hanke jatkuu vuoden 2007 loppuun. Hankkeen päämääränä on luoda suunnitelmallisen perhehoidon alueellinen malli Varsinais-Suomeen yhteistyössä sijaishuollon kehittämishankkeen kanssa sekä perhehoidon edellytysten ja toiminnan parantaminen. Kummatkin hankkeet vahvistavat kuntien yhteistyötä sijaishuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa. Hanketyön tarkoituksena on tuottaa jo hankevaiheessa konkreettista apua kunnille erityisesti perhehoidon järjestämiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on myös luoda malli ja hyviä käytäntöjä järjestötoimijan ja kuntien yhteistyöhankkeen toteutukselle. Vasso ohjaa lastensuojelun kehittämishankkeita ja mahdollistaa laajan yhteistyörakenteen. Vasso toimii myös hankkeiden arvioinnin tukena. Vammaistyö Maakunnassa toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hanketta. Hankkeessa on mukana 30 kunnallista toimijaa, neljä suurta kansanterveys- ja vammaisjärjestöä, Aurainstituutti ja Vasso. Hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki. Hankkeen keskeisiä kehittämiskohteita ovat työmenetelmien ja työvälineiden kehittäminen vammaissosiaalityöhön, yhteisen toimintakäytännön kehittäminen, yhteistoiminnallisten oppimismenetelmien hyödyntäminen laajassa asiantuntijajoukossa, seudullisten ja muiden yhteistyömuotojen kehittäminen sekä sosiaalityön nosteen lisääminen. Hanke päättyy toukokuun lopussa. 10

11 OY VASSO AB:N OSAKKAAT ALKAEN OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (4) Koski Tl 5 Loimaa 10 11

12 Mellilä 5 Pöytyä 5 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5 Vasson hallitus JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Hannele Elo-Kuru Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Eeva-Sirkku Salomaa Loimaan seutu Paavo Varis Helena Hyytiäinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Rantanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa 12

13 Vasson perushenkilöstö alkaen Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö, osa-aikaisena asti Tiina Heiliö, osa-aikaisena suunnittelijana asti Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti, määräaikainen Yhteistyöhankkeissa työskentelevät Pirkko Pakkala, Vammaispalvelu hankkeen projektipäällikkö asti, hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki Jussi Ketonen, Yhteinen lastensuojelu hankkeen seutukehittäjä asti, hanketta hallinnoi Salon kaupunki Elina Lehtonen, Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen erikoissuunnittelija asti, hanketta hallinnoi Raision kaupunki Sirpa Vainio, Suunnitelmallinen perhehoito hankkeen projektisuunnittelija asti, hanketta hallinnoi Perhehoitoliitto ry Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Helvi Heiniö, Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Katja Forssén, Turun yliopisto, varapuheenjohtaja Maija Kyttä, Turun kaupunki Eero Vaissi, Raision kaupunki Antero Paananen, Kaarinan kaupunki Jaakko Kaunisto, Loimaan kaupunki Paavo Varis, Salon kaupunki Matti Tunkkari, Alastaron kunta Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Tuula Halttunen, Varsinais-Suomen liitto Ritva Paulin, Turun ammattikorkeakoulu Raija Haataja-Nurminen, V-S lastensuojelujärjestöt ry Hannu Ranta, A-klinikkasäätiö, Salo Seija Arve, kansallinen terveyshanke Markus Hemmilä, Oy Vasso Ab Helena Smirnoff, Paraisten kaupunki Terhi Lönnfors, Stakes 13