TOIMINTASUUNNITELMA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2005"

Transkriptio

1 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2005 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä Vasson perustehtävä ja painopistealueet... 3 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen... 4 Sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävät Asiantuntijatyöryhmien toiminta Tiedotus- ja julkaisutyö... 6 Kotisivut... 6 Julkaisutoiminta Sisältöalueiden kehittäminen... 6 Varhaiskasvatus... 6 Sosiaalityö... 7 Lastensuojelu... 7 Päihdehuolto... 7 Monikulttuurinen työ... 7 Vammaispalvelut... 7 Tietohallinto... 8 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Talous ja henkilöstö Toimintasuunnitelman liitteet Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut Oy VASSO Ab:n osakkaat Vasson hallitus Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Vasson henkilöstö... 16

3 3 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle Yleistä Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta voimaan tulleen osaamiskeskuslain myötä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab, on yksi yhdeksästä maahamme perustetuista sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joista kahdeksan on alueellista ja yksi ruotsinkielinen. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää alueellinen yhteistyörakenne, jolla turvataan sosiaalialan osaamisen ja palvelujen kehittyminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn lähentyminen. Sosiaalialaan kuuluu myös varhaiskasvatus. Valtakunnallisesta linjauksesta huolehtii valtakunnallinen osaamiskeskustyön neuvottelukunta, jossa on kunkin osaamiskeskuksen edustus (liite 1). Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perustehtävän ja toiminnan roolin tarkempaa määrittelyä varten neuvottelukunta on laatinut suunnitelman. Valtakunnallinen linjaus, jolla määritellään osaamiskeskustoiminnan rooli suhteessa muihin toimijoihin, on määrä valmistua keväällä Osaamiskeskuksen perustamisessa olemme Varsinais-Suomessa siirtymässä toiminnan käynnistämisen kaudesta toiminnan vakiinnuttamisen, roolien ja tehtävien tarkemman määrittelyn aikaan. Vuosi 2005 on Vassossa kolmas varsinaisen toiminnan vuosi. Vasson toiminta-alueella Varsinais-Suomen maakunnassa (liite 2) on noin asukasta (vuoden 2003 lopulla). Toimialueella on 56 kuntaa, suuri joukko merkittäviä järjestöjä, kolme yliopistoa ja maakunnallinen ammattikorkeakoulu sekä useita keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Leimallista on pienten kuntien suuri määrä. Kuntien asukasluku vaihtelee 240 asukkaan Velkuasta noin asukkaan Turkuun. Osakkaita Vassossa on 44 (liite 3), joista kuntia on 33. Vaikka vuonna 2003 toteutetussa osakeannissa ulkopuolelle jäi 23 pienempää kuntaa, niin kaikki kunnat pääsevät toiminnasta osallisiksi. Ensi vuoden aikana selvitetään, olisiko tarpeellista järjestää uusi osakeanti, jotta halukkaat uudet jäsenet voisivat liittyä osakeyhtiöön. Osaamiskeskuksen hallinnosta vastaa kahdesti vuodessa kokoontuva yhtiökokous ja 11 -jäseninen hallitus (liite 4), jonka toimikausi kestää kaksi vuotta. Nykyinen hallitus valittiin vuosiksi Vasson perustehtävä ja painopistealueet Vasson perustehtäväksi on määritelty: edistää sosiaalialan osaamisen kehittymistä maakunnassa lisäämällä käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä ja yhteistyötä sekä verkostoimalla kuntia ja muita toimijoita hyvinvointipalvelujen riittävyyden, niiden laadun ja sisällöllisen uudistumisen turvaamiseksi.

4 Erityisiä haasteita Varsinais-Suomessa ovat alueen pienten kuntien osaamisen turvaaminen ja toisaalta suuren kaupungin osaamisen erityistarpeet. Kaksikielisten saaristokuntien palveluja kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen osaamiskeskuksen kanssa. Palveluja ja niiden rakenteita kehitetään seutukunnittain ja tarvittaessa koko maakunnan tasolla. Vuoden 2005 aikana arvioidaan miten paljon erilaiset kunnat ovat mukana osaamiskeskuksen toiminnassa. Toiminnan painopisteitä ovat päivähoidon, sosiaalityön, lastensuojelun ja vammaistyön osaamisen kehittäminen sekä tietohallinnon kehittäminen ja hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö. Jäljempänä kerrotaan, miten Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. 4 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Vasson tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistää alueen hyvinvoinnin kehittymistä vahvistamalla sosiaalialan kehittämistyötä ja lisäämällä osaamista. Vasso toimii verkostoimalla yhteistyötä alueensa - korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa - järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja yritysten kanssa - maakunnallisten toimijoiden kanssa - terveydenhuollon ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Valtakunnallisella tasolla yhteistyöstä tehdään mm. ministeriöiden, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. Luonnollisesti yhteistyötä tehdään muiden osaamiskeskusten kanssa. Osaamiskeskuksen ja kuntien yhteistyötä toteutetaan lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa, hanketoiminnassa, asiantuntijatyöryhmissä, seutukuntien sosiaalijohdon yhteistyörenkaissa ja maakunnallisissa tapaamisissa ja foorumeissa. Vasso pyrkii toiminnallaan selvittämään kehittämistarpeita, aktivoimaan ja motivoimaan uudenlaista toimintaa. Keskeistä on pyrkimys avoimeen ja laaja-alaiseen vuoropuheluun toimintaympäristön keskeisten toimijoitten kanssa, Painopisteenä on seudullinen ja maakunnallinen palvelujen ja palvelurakenteitten kehittämistyö sekä sosiaali- ja hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen. 3. Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen Valtioneuvosto antoi syksyllä 2003 periaatepäätöksen Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Tämä periaatepäätös toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Kehittämishankkeen tarkoituksena on - palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen

5 5 - palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen - henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Lisäksi käynnistetään pidemmän aikavälin kehittämisohjelman valmistelu Hyvinvointi 2015 ohjelman nimellä. Sosiaalialan osaamiskeskuksille on kehittämishankkeen alueellisessa toimeenpanossa annettu merkittävä rooli. Sosiaalialan osaamiskeskukset - neuvottelevat alueensa kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä - laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja niiden rahoituksesta kehittämishankkeen aikana - osallistuvat sosiaalialan hyvät käytännöt ohjelman toteuttamiseen ja asiantuntijaverkoston työhön - tukevat seudullisten kehittämisyksiköitten suunnittelua ja toteuttamista - organisoivat hankkeen alueellisen toimeenpanon Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä toimintaohjelman laatimiseksi yhdessä kuntien ja seutukuntien kanssa. Vuosittain laadittava ohjelma toimii sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen että Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille myönnettävien valtionavustusten jakamisen perusteena. Sen vuoksi tällä toimintakokonaisuudella on keskeinen merkitys osaamiskeskuksen ja kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä sosiaalialan kehittämisen aikaansaamiseksi. Ensimmäinen toimintaohjelma on laadittu kesän ja syksyn aikana 2004 (liite). Sosiaalialan kehittämishankkeen täytäntöönpanoa varten on asetettu alueellinen johtoryhmä, jonka käytännön työstä ja asioiden valmistelusta vastuuta kantaa Vasso (liite 5). Ensi vuoden aikana Stakes nimeää oman edustajansa alueellisiin johtoryhmiin. Edustaja tulee myös toimimaan yhdyshenkilönä Stakesin ja osaamiskeskuksen välillä kehittämisponnistelujen vahvistamiseksi ja syventämiseksi. Osaamiskeskusten tehtävänä on myös tukea hankkeitten suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Maakunnallisten hankkeitten käytännön toteutus on työnjaossa seutujen ja kuntien kanssa katsottu yleensä luontevasti sopivan osaamiskeskukselle. Ensi vuoden aikana osaamiskeskuksella on tärkeä yhteistyötehtävä suunnitella maakuntaan sopiva ja tarvittava kehittämisyksikkörakenne, joka tukee ja kehittää sosiaalialan toimintaa seudullisesti pitkäjänteisellä tavalla. 4. Asiantuntijatyöryhmien toiminta Vasso on vuonna 2004 koonnut lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, päihdehuollon ja vammaistyön asiantuntijatyöryhmät. Asiantuntijatyöryhmien tarkoituksena on toimia tiedon välittämisen sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena foorumina Varsinais-Suomessa. Ryhmien tehtävänä on luoda yhteyksiä kuntien ja seutukuntien välillä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välillä, käydä keskustelua palvelujen kehittämistarpeista ja olla aloitteellisena toimijana kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Asiantuntijatyöryhmät koostuvat seutukuntien, kuntayhtymien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen ja järjestöjen edustajista. Ryhmät toimivat avoimesti ja verkostoperiaatteella siten, että tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita alueen toimijoita. Vuonna 2004 koottiin lasten ja perheiden palveluja Varsinais-Suomessa kehittävien hankkeiden koordinaattorien projektiverkosto, joka jatkaa kokoontumisia vuonna Verkostokokouksissa vaihdetaan kokemuksia hyvistä ja huonoista toimintatavoista, keskustellaan arviointikäytännöistä ja

6 suunnitellaan yhteistyötä. Projektiverkoston toiminnan tavoitteena on hanketyön kokemusten ja tulosten kokoaminen ja välittäminen jatkossa tapahtuvan kehittämistyön tueksi ja tulosten niveltämiseksi osaksi perustyötä. Maahanmuuttajatyön kehittämistä ja työntekijöiden verkostoitumista varten on koottu työryhmä, joka toimii sekä vertaiskonsultaation että kehittämissuunnittelun foorumina. Työryhmän kokoonpanoa laajennetaan siten, että se voi toimia asiantuntijatyöryhmien tavoin. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden verkottumista jatketaan käynnistämällä seudullisia asiantuntijaryhmiä. Varsinais-Suomen alueelle luotua kiertävien erityislastentarhanopettajien verkostoa, keltorengasta ja sen toimintaa vertaistukena sekä erityisosaamisen ja palvelujen kehittämistarpeiden välittäjänä lujitetaan edelleen. Keltorengas toimii myös keltojen työnohjauksellisena, koulutuksellisena ja koulutuksen suunnittelun välineenä Tiedotus- ja julkaisutyö Kotisivut Vuoden 2005 keskeisiä tehtäviä on Vasson kotisivujen kehittäminen. Kotisivujen käyttömahdollisuuksia tieto- ja asiantuntipankkina sekä Vasson hankkeiden tiedotusfoorumina kehitetään. Vuonna 2004 koottua sosiaalialan asiantuntijarekisteriä kehitetään toimivaksi asiantuntijapankiksi, joka on käytettävissä kotisivujen välityksellä. Asiantuntijapankista tiedotetaan ja sen toimivuutta seurataan kehittämällä palautejärjestelmä toiminnan kokemuksista. Lastensuojelun juridista konsultaatiota jatketaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja kokemuksia hyödynnetään konsultaation kehittämistyössä. Julkaisutoiminta Vasson vuonna 2004 perustetussa julkaisusarjassa julkaistaan selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia, jotka on tehty Vassossa tai Vasson kanssa yhteistyössä. Julkaisut ovat luettavissa myös Vasson kotisivuilla. 6. Sisältöalueiden kehittäminen Varhaiskasvatus Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä varhaiskasvatussuunnitelma-koulutus on alkanut vuonna 2004 ja jatkuu edelleen vuonna Koulutuksella tuetaan kuntien omien suunnitelmien tekoa. Päivähoidon erityispalvelujen ja erityisosaamisen turvaaminen koko maakunnan alueella on edelleen ajankohtaista ja maakunnalliselle erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeelle haetaan rahoitusta STM:ltä. Hankkeen toteutumisen kautta on mahdollista aloittaa pitkäjänteinen varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen palvelujen kehittäminen Varsinais- Suomessa. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat varhaiskasvatussuunnitelman implementointi maakunnallisesti ja seudullisesti, erityispäivähoidon palvelurakenteen kehittäminen, erityiskasvatuksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston rakentaminen valmiiksi ja työn käynnistäminen sekä koulutustarpeiden selvittäminen osana osaamisen kehittämistä.

7 7 Sosiaalityö Sosiaalityön kehittäminen sisältyy osana Vasson hankkeissa ja asiantuntijatyöryhmissä tapahtuvaan toimintaan. Sosiaalityön osaamisen ja toimintaedellytysten parantaminen huomioidaan myös tulevissa hankkeissa ja toiminnoissa kehittämällä täydennyskoulutusta ja konsultaatiota sekä tiedotusta sosiaalityön kehittämistarpeista. Käytännön sosiaalityössä toimivien sekä yliopistotasoisen tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelun vahvistaminen on sosiaalityön kehittämistyössä tärkeää. Vasson ja sosiaalityön perusopetuksen yhteistyö voi toteutua käytännön opetuksen kautta siten, että kehittämistyöstä kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa harjoittelun osaamis-keskuksessa. Lastensuojelu Lastensuojelun kehittämistyötä suunnitellaan asiantuntijatyöryhmässä ja sijaishuollon verkostossa, joka osittain pohjautuu Laituri -hankkeen Varsinais-Suomen pilottiryhmän toimintaan. Avohuollon palvelurakenteiden ja osaamisen kehittämistä sekä seudullista ja moniammatillista verkostoitumista toteutetaan syksyllä 2004 alkaneessa maakunnallisessa Yhteinen lastensuojelu hankkeessa. Sijaishuollon kehittämistä ja koordinaatiota varten käynnistetään sijaishuollon kehittämishanke. Lastensuojelun erityisosaamisen kehittämisyksikön toteuttamismalleja suunnitellaan yhdessä kuntien, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja lastensuojelun kehittämiseen antaa valtakunnallinen lastensuojelun kehittämishanke. Päihdehuolto Päihdehuollon palvelujen kehittämistä suunnitellaan päihdehuollon asiantuntijatyöryhmän toiminnan puitteissa. Päihdehuollon kehittämistarpeita priorisoidaan ja suunnitellaan toteutettavissa olevia kuntien yhteisiä kehittämishankkeita. Osaamiskeskusalueiden päihdetyön verkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja päihdehuollon kehittämiseen antavat sosiaalialan kehittämishanke ja alkoholiohjelma. Monikulttuurinen työ Sosiaalialan kehittämisessä huomioidaan kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen erityistarpeet palveluissa. Vähemmistönäkökulmia huomioidaan toimintaohjelmissa ja kehittämishankkeita suunniteltaessa. Vähemmistöjen palveluja käsittelevistä tilaisuuksista, koulutuksista ja tutkimuksista tiedotetaan monikulttuurisen työn sähköpostituslistaan ilmoittautuneille sekä Vasson kotisivuilla. Valtakunnallista verkostoitumista jatketaan muiden osaamiskeskusten ja monikulttuurista työtä kehittävien toimijoiden kanssa. Vammaispalvelut Vammaispalveluja kehitetään maakunnallisella hankkeella, joka on käynnistynyt syksyllä Toiminta on keskittynyt lähinnä hankkeen puitteiden rakentamiseen, käynnistymiseen liittyviin hallinnollisiin ja käytännön kysymyksiin sekä verkostoitumiseen muiden, sisällöllisesti tai muulla tavalla läheisten hankkeiden kanssa. Syksyn aikana on perustettu hankkeen ohjausryhmä sekä operatiivista työtä varten asiantuntijaryhmä. Samanaikaisesti on täsmennetty itse hankesuunnitelmaa sekä terävöitetty hankkeen tavoitteita sekä luotu kehittämislinjat, joilla tavoitteeseen päästään. Valmisteluvaiheessa hankkeen perusteluina olivat hyvien käytäntöjen luominen, vaikeavammaisuuden kriteerien ja siitä seuraavien palvelujen ja tukitoimien myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, yhteistyö- ja työnjakokysymykset monitoimijaisessa palvelurakenteessa. Näistä kehittämistarpeista on muodostettu neljä osahanketta: hyvät käytännöt, toimintakyvyn ja vaikeavammaisuuden arviointi, seudullisuus sekä palveluiden ja osaamisen rakenteet. Hankkeessa mukana olevien tahojen edustajat muodostavat asiantuntijaryhmän, joka on

8 jakaantunut osahankkeita vastaaviin ryhmiin. Työskentelyn käynnistyttyä ja edettyä osahankkeet on ollut mahdollista koota kahteen kehittämislinjaan. Vuosi 2005 on hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisen tärkeää toiminnan aikaa. Hankkeessa on kaksi pääkehittämislinjaa yhdenmukaisten työkäytäntöjen luomisen sekä niistä sopimisen linja sekä toisena rakenteiden uudistamiseen tähtäävien suunnitelmien tekeminen. Kuntien ja hankkeessa olevien muiden toimijoiden kesken on oltava kehitettynä ja sovittuna yhteiset käytännöt ennen kuin voidaan edetä rakenteiden uudistamiseen. Työn painopiste on siten yhteisten käytäntöjen luomisessa. Rakenteiden uudistamiseen tähtäävän suunnitelman teossa on keskeisenä selvittää, mikä nykyrakenteessa toimii hyvin ja vahvistaa sitä edelleen. Seudullisuus on rakenteiden uudistamistyön keskiössä siten, että se yhtenä mahdollisuutena tulee käytyä läpi rakenteena niin palveluiden kuin osaamisenkin osalta. Hyvien käytäntöjen kehittämisessä ovat sosiaalityön menetelmien, yhdenmukaisten mittareiden ja arviointimenetelmien selvittäminen ja kehittäminen keskeistä. Tavoitteena on hankkeessa mukana olevien tahojen kesken päästä vuoden 2005 aikana kaikkien käytössä olevaan hyvään vammaispalveluiden käytäntöön. Siihen kuuluvat yhdenmukaiset, kuvatut asiakasprosessit, yhteisesti käyttöönotettu toimintakyvyn arviointi mittaristoineen, samankaltaiset vaikeavammaisuuden arviointikriteerit ja palveluiden ja tukitoimien päätösmekanismit. Tämän rinnalla kehitetään vammaispalveluiden sosiaalityötä, koska nykyiset vammaispalveluissa keskeisesti ongelmiksi koetut asiat ja käytännöt johtuvat myös suurelta osin sosiaalityön menetelmien kehittymättömyydestä vammaistyössä. Viimeksi mainittujen seikkojen kehittämiseksi hankkeen yhteistyö sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on tärkeää. Edelleen on pyrittävä kiinteämpään, tavoitteellisempaan yhteistyöhön Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa vammaistyön oppisisältöjen kehittämiseksi sekä opiskelijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tätä erityisalaa kohtaan. Rakenteen uudistamisen lähtökohdaksi on otettu lähipalveluiden ja perusosaamisen vahvistaminen. Hankkeessa kehitetään sellaisia mekanismeja, jotka tukevat tätä peruslähtökohtaa. Uusia rakenteita ei luoda, ellei niihin ole perusteltua tarvetta ja vanhasta samanaikaisesti luovuta. Tällainen uusi toimija voisi olla esimerkiksi vammaispalveluiden ja osaamisen mentorointityö seudullisena tai muuna rakenteena. Tämä selvittämistyö on aloitettu syksyllä 2004 ja kehittäminen jatkuu vuoden 2005 aikana. 8 Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään vuonna 2004 valmistuneen Varsinais-Suomen sosiaalialan tietohallinnon nykytila raportissa (www.vasso.fi) esitettyjen toimenpidesuositusten mukaisesti. Vuoden alussa valmistuu jatkohanke, jossa keskitytään tietohallinnon organisoinnin käytännön toteuttamiseen maakunnallisesti ja seudullisesti. Lisäksi tuotetaan viiden seuraavan vuoden ajalle toimintaohjelma/strategia joka aikatauluttaa käytännön toimenpiteet tietohallinnon ja tietoteknologian kehittämisessä etenemissä. Sosiaalialan tietoteknologian kehittämisessä tehdään saumatonta yhteistyötä terveydenhuollon vastaavan kehittämistyön kanssa. Vasson edustaja on mukana sairaanhoitopiirin johdolla työskentelevässä terveydenhuollon IT neuvottelukunnassa. Sosiaalialan hankkeen johtoryhmä nimeää sosiaalialalle vastaavanlaisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta kokoaa keskeiset toimijat yhteen sekä sosiaalialan käytännön työn edustajista kuin tietohallinnon osaajista ja kuntien tietohallinnon ammattilaisista. Ensi vuoden alussa laaditaan maakunnallinen hankesuunnitelma sosiaalialan tietohallinnon ja - teknologian kehittämistä varten STM:ssä valmisteilla olevan valtakunnalliseen linjaukseen ja maakunnan kehittämistarpeitten mukaisesti. Kehittämistehtävien työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan muiden osaamiskeskusten kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään erityisesti Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen laitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä rakennetaan myös Turku ICT keskuksen kanssa.

9 9 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä tehdään Salon seudulla vuosina Seutukunta ostaa asiantuntijapalvelun osaamiskeskukselta. Syke verkostotyötä pyritään jatkamaan yhdessä seutukuntien ja maakuntaliiton kanssa Vassossa myös ensimmäisen rahoitusjakson päättymisen jälkeen keväästä 2005 eteenpäin. Tärkeää on seurata ja analysoida maakunnan hyvinvoinnin tilannetta laaja-alaisessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tätä kautta saadaan tietoa kehittämistarpeista sekä suunniteltua käytännön toimenpiteitä ja työnjakoa hyvinvoinnin lisäämiseksi alueellisesti ja paikallisesti. On tärkeää saada syntymään vuoropuhelu kuntien, seutukuntien, maakunnan liiton ja lääninhallituksen välillä eri suunnitelmien johdonmukaisuudesta ja nivomisesta yhteen hyvinvointitavoitteellisen työn edistämiseksi. Poliittisen päätöksenteon pohjaksi on kehitettävä käyttökelpoista hyvinvointitietoa (hyvinvointi-indikaattoreita). Tällaista tietopankkia voidaan kehittää Vasson kotisivuille. Tiedon levittämiseksi ja keskustelun ylläpitämiseksi tarvitaan aktiivista otetta eri tilaisuuksissa nostaa esille hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittava työ. Maakuntaohjelman toteuttamisessa Vasson tehtävänä on mm. lapsitutkimusyksikön toiminnan käynnistämisvastuu yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Tähän tehtävään pyritään kumppaniksi saamaan Stakes. Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa on tehty keväästä 2004 lukien, ohjelma valmistuu huhtikuussa Hyvinvointipoliittinen ohjelma tehdään osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa ja sen ohjausryhmänä toimii aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Ohjelman tavoitteena on luoda seutukuntaan hyvinvointiin liittyviä linjauksia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Linjauksia on työstetty pääasiassa kuntien johtoryhmissä, kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmässä ja seutukunnallisissa eri hallinnonalojen johtajien kokouksissa. Lisäksi alueen hoivayrittäjät, järjestöt ja luottamushenkilöt tulevat antamaan näkemyksiään ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan seudun ihmisten hyvinvoinnin kehittämisen painopisteitä työstetään laaja-alaisesti sitoen ohjelma muihin alueen keskeisiin strategioihin, kuten seutustrategiaan ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelma on tiiviissä yhteistyössä Stakesin vetämän TEJO -hankkeen (terveydenhuollon rakenteiden ja johtamisen kehittäminen) kanssa, jossa Salon kaupunki on mukana. Hankkeessa kehitetään Salon kaupunkiin hyvinvointitilinpitomallia. Ajatuksena on mallin laajentaminen koko seutukuntaan. Vuoden 2005 puolella valmistuu hyvinvointipoliittisen ohjelman tilastoaineisto ja ohjelmaa kirjoitetaan saadun aineiston pohjalta. Kirjoitettua ohjelmaa tärkeämpänä voitaneen pitää kuitenkin sen tekemisprosessia ja niitä kehittämishaasteita, joita lähdetään konkreettisesti viemään eteenpäin. Turun seutukunnassa hyvinvointipoliittisella työllä pyritään lisäämään kuntien välistä ja seutukunnallista yhteistyötä hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuntien ilmoittamien tarpeitten mukaisesti. Hyvinvointikoordinaattori on mukana aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostotyössä, kehittää Turun seutukunnassa hyvinvointitilanteen seuraamiseen ja mittaamiseen tarvittavia työvälineitä ja menetelmiä sekä seutukunnallista strategia- ja suunnittelutyötä hyvinvointipalveluiden alueella. Läheisessä yhteistyössä toimitaan hyvinvointi-indikaattoreita kehittävän HYVI hankkeen kanssa. Hyvinvointipalvelut hanke sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ohjausryhmässä hyväksytyn suunnitemassa mukaisesti, mm. kustannuslaskennan kehittämisen, hyvinvoinnin verkkotietokeskuksen ylläpitoa ja edelleen kehittämistä, sosiaalialan tukipalveluyksikön perustamisen ja työterveyshuollon uudelleen organisoinnin. Painopistettä tultaneen siirtämään tulevina vuosina AKO rahotteisissa hankkeissa enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimen alueella. Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen toteutetaan valtakunnallisen kehittämishankerahoituksen avulla.

10 10 7. Talous ja henkilöstö Osaamiskeskuksen perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka ensi vuodelle lienee edelleen noin euroa. Perusrahoitus on pysynyt ennallaan kolmen vuoden ajan. Avustuksen määrästä neljä viidesosaa muodostuu toiminta-alueen väestömäärän ja yksi viidesosa pinta-alan perusteella. Kuntien ja muiden osakkeenomistajien osakepääoma on euroa. Osakassopimukseen ei liity vuosittaista osuusmaksua. Perusrahoitus on tarkoitettu lähinnä osaamiskeskuksen pysyvän henkilöstön palkkaukseen ja toimintakuluihin. Perusrahoituksen lisäksi toiminnan rahoitus muodostuu hankerahoituksesta muilta verkostossa mukana olevilta kuten ministeriöltä, maakuntaliitolta ja kunnilta. Vasson vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö. Lisäksi on määräaikaista henkilökuntaa hankkeissa sekä suunnittelija ja toimistoassistentti (liite 6). Maakunnallisten hankkeitten koordinaattorit työskentelevät Vasson tiloissa.

11 11 Toimintasuunnitelman liitteet Liite nro 1 Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan tehtävänä on: Muodostaa osaamiskeskustoiminnan valtakunnalliset linjaukset. Huolehtia kunkin osaamiskeskuksen erityisistä painoalueista, sopimisesta sekä muutoinkin yhteen sovittaa ja tukea osaamiskeskusten toimintaa. Lausuntoja antamalla tai muutoin ottaa kantaa periaatteellisesti tärkeisiin osaamiskeskustoimintaa tai osaamiskeskusten hallintoa koskeviin kysymyksiin. Tarvittaessa tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Sopia valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamista koskevasta työnjaosta sekä huolehtia näiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevien sopimus- ja rahoitusmenettelyjen kehittämisestä. Osaamiskeskustoiminnan arvioinnin järjestäminen Huolehtia laissa ja asetuksessa erikseen määriteltyjen Pohjanmaan maakuntien osaamiskeskuksen ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen erityistehtävien (pohjoismainen yhteistyö ja saamenkielisen väestön palvelut) seuraamisesta ja edistämisestä. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Sirkka-Leena Hörkkö, ylitarkastaja, opetusministeriö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila Henkilökohtainen varajäsen: sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, professori Petri Kinnunen Henkilökohtainen varajäsen: kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Juha Karvala Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Merja Joutsen Onnela Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Markus Hemmilä Henkilökohtainen varajäsen: tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Marja Heikkilä Henkilökohtainen varajäsen: sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Lasse Rautniemi Henkilökohtainen varajäsen: professori Tarja Pösö Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Henkilökohtainen varajäsen: osaamiskeskuksen johtaja Tarja Myllärinen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kehitysjohtaja Merja Salmi Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä

12 12 Jäsenet: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen: johtaja Terhi Lönnfors, Stakes Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Henkilökohtainen varajäsen: toimitusjohtaja Lasse Murto, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kyösti Urponen, professori, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Henkilökohtainen varajäsen: professori Marjo Kuronen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Päivi Rinne, koulutusohjelmavastaava, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Jari Helminen, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Anna-Raija Nummenmaa, professori, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Henkilökohtainen varajäsen: yliassistentti Kirsti Karila, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Rolf Eriksson, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen: Heli Sahala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Elli Aaltonen, sosiaalineuvos, Itä-Suomen lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen: Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Sihteerit: Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Pirjo Marjamäki, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat vuorottelevat sihteeristössä neuvottelukunnan sopimassa järjestyksessä.

13 13 Liite nro 2 Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut (Sotka-tilastotietokanta) Turunmaa: Dragsfjärd (3 424) Houtskari (653) Iniö (248) Kemiö (3 327) Korppoo (941) Nauvo (1 424) Parainen (11 975) Västanfjärd (810) Yhteensä Salon seutu: Halikko ((9 247) Kiikala (1 861) Kisko (1 940) Kuusjoki (1 835) Muurla (1 453) Perniö (6 051) Pertteli (3 713) Salo (24 686) Somero (9 676) Suomusjärvi (1 324) Särkisalo (744) Yhteensä Loimaan seutu: Alastaro (3 051) Aura (3 457) Karinainen (2 468) Koski Tl (2 553) Loimaa (7 149) Loimaan kunta (5 991) Marttila (2 102) Mellilä (1 223) Oripää (1 326) Pöytyä (3 682) Tarvasjoki (1 932) Yläne (2 154) Turun seutu: Askainen (925) Kaarina (20 897) Lemu (1 529) Lieto (14 605) Masku (5 646) Merimasku (1 468) Naantali (13 428) Nousiainen (4 269) Paimio (9 880) Piikkiö (6 639) Raisio (23 322) Rusko (3 564) Rymättylä (1 964) Sauvo ( 2 871) Turku ( Vahto (1 844) Velkua (240) Yhteensä Vakka-Suomi: Kustavi (973) Laitila (8 685) Mietoinen (1 749) Mynämäki (6 198) Pyhäranta (2 290) Taivassalo (1 759) Uusikaupunki (16 696) Vehmaa (2 491) Yhteensä Yhteensä

14 14 Liite nro 3 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2003 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 5 Loimaan kunta 5 Mellilä 5 Pöytyä 5

15 15 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5 Liite nro 4 Vasson hallitus JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Sari Johansson Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Veikko Klemetti Loimaan seutu Paavo Varis Jouni Saarinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Partanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa

16 16 Liite nro 5 Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Helvi Heiniö, Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Katja Forssén, Turun yliopisto, varapuheenjohtaja Antero Paananen, Kaarinan kaupunki Maija Kyttä, Turun kaupunki Sari Johansson, Raision kaupunki Jaakko Kaunisto, Loimaan kaupunki Paavo Varis, Salon kaupunki Matti Tunkkari, Alastaron kunta Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Tuula Halttunen, Varsinais-Suomen liitto Ritva Paulin, Turun ammattikorkeakoulu Raija Haataja-Nurminen, V-S lastensuojelujärjestöt ry Hannu Ranta, A-klinikkasäätiö, Salo Seija Arve, kansallinen terveyshanke Markus Hemmilä, Oy Vasso Ab Helena Smirnoff, Paraisten kaupunki Liite nro 6 Vasson henkilöstö alkaen Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Kirsti Yrttiaho, suunnittelija Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti Tarja Miikkulainen, projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula, projektipäällikkö Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Mari Isotalo, hankekoordinaattori Turun seudun aluekeskusohjelma, Syke2004 Salon seudun hyvinvointiohjelma, Syke2004 Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Tietohallinto -hanke Erillisenä liitteenä: Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen toimintaohjelma vuodelle 2005 hanketietoineen

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 12.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 2 VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2005 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous...

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003

2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003 2 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta 2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003 3 Sosiaalitaito Oy:n tavoitteet ja toiminta-idea 4 Sosiaalitaito

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2004 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous...

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 3 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Aika keskiviikkona 16.3. klo 9.00-12.00/14.30 Paikka Mauno Koivisto -keskus, BioCity, Tykistökatu 6 (Auditorio) Päivi Sillanaukee,

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2006

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2006 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2006 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2006 Hyväksytty yhtiökokouksessa 27.3.2007 2 SISÄLLYSLUETTELO: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 1.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Maaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti 300 KM Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 22/03.01/2008 81/00.10/2008 SOSLTK 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom S ocom on yksi maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Socomin toimialueena ovat Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet

Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet 1 Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet Sijaisperhepankki Sijaisperheiden Rekrytointi Valmennus Jatkokoulutus Tukipalveluiden järjestäminen Tuki- ja kriisiperheiden

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 22.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. YLEISTÄ... 3 2. VASSON PERUSTEHTÄVÄT, VISIO JA TOIMINTA-AJATUS...

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

Mikä on kylä tulevaisuudessa? Mikä on kylä tulevaisuudessa? Lähidemokratia ja asukasvaikuttaminen Päijät-Hämeessä Paikallisesti PARAS 19.11.2008 Lahti, Fellmanni Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Maanrakennusurakoitsijoita

Maanrakennusurakoitsijoita Maanrakennusurakoitsijoita Yritys Kunta Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Auran Monipalvelu Aura Kirkkotie 138 21370 AURA KK 0500 533705 vire@susfeu.fi Autoilija Antero Rokka Nousiainen Valpperintie

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

1 Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Turun kaupunki.

1 Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Turun kaupunki. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. L U K U SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on,

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke

Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke SEUDULLINEN PERUSOPETUKSEN LAATU -HANKE 12 kuntaa 2 120 opettajaa (9.9.2010)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12. Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.2007 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYSKOKEILU -HANKE 2006 22/03.01/2006 45/00.10/2006

Lisätiedot