TOIMINTASUUNNITELMA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2005"

Transkriptio

1 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2005 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä Vasson perustehtävä ja painopistealueet... 3 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen... 4 Sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävät Asiantuntijatyöryhmien toiminta Tiedotus- ja julkaisutyö... 6 Kotisivut... 6 Julkaisutoiminta Sisältöalueiden kehittäminen... 6 Varhaiskasvatus... 6 Sosiaalityö... 7 Lastensuojelu... 7 Päihdehuolto... 7 Monikulttuurinen työ... 7 Vammaispalvelut... 7 Tietohallinto... 8 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Talous ja henkilöstö Toimintasuunnitelman liitteet Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut Oy VASSO Ab:n osakkaat Vasson hallitus Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Vasson henkilöstö... 16

3 3 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle Yleistä Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta voimaan tulleen osaamiskeskuslain myötä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab, on yksi yhdeksästä maahamme perustetuista sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joista kahdeksan on alueellista ja yksi ruotsinkielinen. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää alueellinen yhteistyörakenne, jolla turvataan sosiaalialan osaamisen ja palvelujen kehittyminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn lähentyminen. Sosiaalialaan kuuluu myös varhaiskasvatus. Valtakunnallisesta linjauksesta huolehtii valtakunnallinen osaamiskeskustyön neuvottelukunta, jossa on kunkin osaamiskeskuksen edustus (liite 1). Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perustehtävän ja toiminnan roolin tarkempaa määrittelyä varten neuvottelukunta on laatinut suunnitelman. Valtakunnallinen linjaus, jolla määritellään osaamiskeskustoiminnan rooli suhteessa muihin toimijoihin, on määrä valmistua keväällä Osaamiskeskuksen perustamisessa olemme Varsinais-Suomessa siirtymässä toiminnan käynnistämisen kaudesta toiminnan vakiinnuttamisen, roolien ja tehtävien tarkemman määrittelyn aikaan. Vuosi 2005 on Vassossa kolmas varsinaisen toiminnan vuosi. Vasson toiminta-alueella Varsinais-Suomen maakunnassa (liite 2) on noin asukasta (vuoden 2003 lopulla). Toimialueella on 56 kuntaa, suuri joukko merkittäviä järjestöjä, kolme yliopistoa ja maakunnallinen ammattikorkeakoulu sekä useita keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Leimallista on pienten kuntien suuri määrä. Kuntien asukasluku vaihtelee 240 asukkaan Velkuasta noin asukkaan Turkuun. Osakkaita Vassossa on 44 (liite 3), joista kuntia on 33. Vaikka vuonna 2003 toteutetussa osakeannissa ulkopuolelle jäi 23 pienempää kuntaa, niin kaikki kunnat pääsevät toiminnasta osallisiksi. Ensi vuoden aikana selvitetään, olisiko tarpeellista järjestää uusi osakeanti, jotta halukkaat uudet jäsenet voisivat liittyä osakeyhtiöön. Osaamiskeskuksen hallinnosta vastaa kahdesti vuodessa kokoontuva yhtiökokous ja 11 -jäseninen hallitus (liite 4), jonka toimikausi kestää kaksi vuotta. Nykyinen hallitus valittiin vuosiksi Vasson perustehtävä ja painopistealueet Vasson perustehtäväksi on määritelty: edistää sosiaalialan osaamisen kehittymistä maakunnassa lisäämällä käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä ja yhteistyötä sekä verkostoimalla kuntia ja muita toimijoita hyvinvointipalvelujen riittävyyden, niiden laadun ja sisällöllisen uudistumisen turvaamiseksi.

4 Erityisiä haasteita Varsinais-Suomessa ovat alueen pienten kuntien osaamisen turvaaminen ja toisaalta suuren kaupungin osaamisen erityistarpeet. Kaksikielisten saaristokuntien palveluja kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen osaamiskeskuksen kanssa. Palveluja ja niiden rakenteita kehitetään seutukunnittain ja tarvittaessa koko maakunnan tasolla. Vuoden 2005 aikana arvioidaan miten paljon erilaiset kunnat ovat mukana osaamiskeskuksen toiminnassa. Toiminnan painopisteitä ovat päivähoidon, sosiaalityön, lastensuojelun ja vammaistyön osaamisen kehittäminen sekä tietohallinnon kehittäminen ja hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö. Jäljempänä kerrotaan, miten Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. 4 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Vasson tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistää alueen hyvinvoinnin kehittymistä vahvistamalla sosiaalialan kehittämistyötä ja lisäämällä osaamista. Vasso toimii verkostoimalla yhteistyötä alueensa - korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa - järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja yritysten kanssa - maakunnallisten toimijoiden kanssa - terveydenhuollon ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Valtakunnallisella tasolla yhteistyöstä tehdään mm. ministeriöiden, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. Luonnollisesti yhteistyötä tehdään muiden osaamiskeskusten kanssa. Osaamiskeskuksen ja kuntien yhteistyötä toteutetaan lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa, hanketoiminnassa, asiantuntijatyöryhmissä, seutukuntien sosiaalijohdon yhteistyörenkaissa ja maakunnallisissa tapaamisissa ja foorumeissa. Vasso pyrkii toiminnallaan selvittämään kehittämistarpeita, aktivoimaan ja motivoimaan uudenlaista toimintaa. Keskeistä on pyrkimys avoimeen ja laaja-alaiseen vuoropuheluun toimintaympäristön keskeisten toimijoitten kanssa, Painopisteenä on seudullinen ja maakunnallinen palvelujen ja palvelurakenteitten kehittämistyö sekä sosiaali- ja hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen. 3. Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen Valtioneuvosto antoi syksyllä 2003 periaatepäätöksen Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Tämä periaatepäätös toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Kehittämishankkeen tarkoituksena on - palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen

5 5 - palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen - henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Lisäksi käynnistetään pidemmän aikavälin kehittämisohjelman valmistelu Hyvinvointi 2015 ohjelman nimellä. Sosiaalialan osaamiskeskuksille on kehittämishankkeen alueellisessa toimeenpanossa annettu merkittävä rooli. Sosiaalialan osaamiskeskukset - neuvottelevat alueensa kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä - laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja niiden rahoituksesta kehittämishankkeen aikana - osallistuvat sosiaalialan hyvät käytännöt ohjelman toteuttamiseen ja asiantuntijaverkoston työhön - tukevat seudullisten kehittämisyksiköitten suunnittelua ja toteuttamista - organisoivat hankkeen alueellisen toimeenpanon Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä toimintaohjelman laatimiseksi yhdessä kuntien ja seutukuntien kanssa. Vuosittain laadittava ohjelma toimii sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen että Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille myönnettävien valtionavustusten jakamisen perusteena. Sen vuoksi tällä toimintakokonaisuudella on keskeinen merkitys osaamiskeskuksen ja kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä sosiaalialan kehittämisen aikaansaamiseksi. Ensimmäinen toimintaohjelma on laadittu kesän ja syksyn aikana 2004 (liite). Sosiaalialan kehittämishankkeen täytäntöönpanoa varten on asetettu alueellinen johtoryhmä, jonka käytännön työstä ja asioiden valmistelusta vastuuta kantaa Vasso (liite 5). Ensi vuoden aikana Stakes nimeää oman edustajansa alueellisiin johtoryhmiin. Edustaja tulee myös toimimaan yhdyshenkilönä Stakesin ja osaamiskeskuksen välillä kehittämisponnistelujen vahvistamiseksi ja syventämiseksi. Osaamiskeskusten tehtävänä on myös tukea hankkeitten suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Maakunnallisten hankkeitten käytännön toteutus on työnjaossa seutujen ja kuntien kanssa katsottu yleensä luontevasti sopivan osaamiskeskukselle. Ensi vuoden aikana osaamiskeskuksella on tärkeä yhteistyötehtävä suunnitella maakuntaan sopiva ja tarvittava kehittämisyksikkörakenne, joka tukee ja kehittää sosiaalialan toimintaa seudullisesti pitkäjänteisellä tavalla. 4. Asiantuntijatyöryhmien toiminta Vasso on vuonna 2004 koonnut lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, päihdehuollon ja vammaistyön asiantuntijatyöryhmät. Asiantuntijatyöryhmien tarkoituksena on toimia tiedon välittämisen sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena foorumina Varsinais-Suomessa. Ryhmien tehtävänä on luoda yhteyksiä kuntien ja seutukuntien välillä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välillä, käydä keskustelua palvelujen kehittämistarpeista ja olla aloitteellisena toimijana kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Asiantuntijatyöryhmät koostuvat seutukuntien, kuntayhtymien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen ja järjestöjen edustajista. Ryhmät toimivat avoimesti ja verkostoperiaatteella siten, että tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita alueen toimijoita. Vuonna 2004 koottiin lasten ja perheiden palveluja Varsinais-Suomessa kehittävien hankkeiden koordinaattorien projektiverkosto, joka jatkaa kokoontumisia vuonna Verkostokokouksissa vaihdetaan kokemuksia hyvistä ja huonoista toimintatavoista, keskustellaan arviointikäytännöistä ja

6 suunnitellaan yhteistyötä. Projektiverkoston toiminnan tavoitteena on hanketyön kokemusten ja tulosten kokoaminen ja välittäminen jatkossa tapahtuvan kehittämistyön tueksi ja tulosten niveltämiseksi osaksi perustyötä. Maahanmuuttajatyön kehittämistä ja työntekijöiden verkostoitumista varten on koottu työryhmä, joka toimii sekä vertaiskonsultaation että kehittämissuunnittelun foorumina. Työryhmän kokoonpanoa laajennetaan siten, että se voi toimia asiantuntijatyöryhmien tavoin. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden verkottumista jatketaan käynnistämällä seudullisia asiantuntijaryhmiä. Varsinais-Suomen alueelle luotua kiertävien erityislastentarhanopettajien verkostoa, keltorengasta ja sen toimintaa vertaistukena sekä erityisosaamisen ja palvelujen kehittämistarpeiden välittäjänä lujitetaan edelleen. Keltorengas toimii myös keltojen työnohjauksellisena, koulutuksellisena ja koulutuksen suunnittelun välineenä Tiedotus- ja julkaisutyö Kotisivut Vuoden 2005 keskeisiä tehtäviä on Vasson kotisivujen kehittäminen. Kotisivujen käyttömahdollisuuksia tieto- ja asiantuntipankkina sekä Vasson hankkeiden tiedotusfoorumina kehitetään. Vuonna 2004 koottua sosiaalialan asiantuntijarekisteriä kehitetään toimivaksi asiantuntijapankiksi, joka on käytettävissä kotisivujen välityksellä. Asiantuntijapankista tiedotetaan ja sen toimivuutta seurataan kehittämällä palautejärjestelmä toiminnan kokemuksista. Lastensuojelun juridista konsultaatiota jatketaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja kokemuksia hyödynnetään konsultaation kehittämistyössä. Julkaisutoiminta Vasson vuonna 2004 perustetussa julkaisusarjassa julkaistaan selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia, jotka on tehty Vassossa tai Vasson kanssa yhteistyössä. Julkaisut ovat luettavissa myös Vasson kotisivuilla. 6. Sisältöalueiden kehittäminen Varhaiskasvatus Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä varhaiskasvatussuunnitelma-koulutus on alkanut vuonna 2004 ja jatkuu edelleen vuonna Koulutuksella tuetaan kuntien omien suunnitelmien tekoa. Päivähoidon erityispalvelujen ja erityisosaamisen turvaaminen koko maakunnan alueella on edelleen ajankohtaista ja maakunnalliselle erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeelle haetaan rahoitusta STM:ltä. Hankkeen toteutumisen kautta on mahdollista aloittaa pitkäjänteinen varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen palvelujen kehittäminen Varsinais- Suomessa. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat varhaiskasvatussuunnitelman implementointi maakunnallisesti ja seudullisesti, erityispäivähoidon palvelurakenteen kehittäminen, erityiskasvatuksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston rakentaminen valmiiksi ja työn käynnistäminen sekä koulutustarpeiden selvittäminen osana osaamisen kehittämistä.

7 7 Sosiaalityö Sosiaalityön kehittäminen sisältyy osana Vasson hankkeissa ja asiantuntijatyöryhmissä tapahtuvaan toimintaan. Sosiaalityön osaamisen ja toimintaedellytysten parantaminen huomioidaan myös tulevissa hankkeissa ja toiminnoissa kehittämällä täydennyskoulutusta ja konsultaatiota sekä tiedotusta sosiaalityön kehittämistarpeista. Käytännön sosiaalityössä toimivien sekä yliopistotasoisen tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelun vahvistaminen on sosiaalityön kehittämistyössä tärkeää. Vasson ja sosiaalityön perusopetuksen yhteistyö voi toteutua käytännön opetuksen kautta siten, että kehittämistyöstä kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa harjoittelun osaamis-keskuksessa. Lastensuojelu Lastensuojelun kehittämistyötä suunnitellaan asiantuntijatyöryhmässä ja sijaishuollon verkostossa, joka osittain pohjautuu Laituri -hankkeen Varsinais-Suomen pilottiryhmän toimintaan. Avohuollon palvelurakenteiden ja osaamisen kehittämistä sekä seudullista ja moniammatillista verkostoitumista toteutetaan syksyllä 2004 alkaneessa maakunnallisessa Yhteinen lastensuojelu hankkeessa. Sijaishuollon kehittämistä ja koordinaatiota varten käynnistetään sijaishuollon kehittämishanke. Lastensuojelun erityisosaamisen kehittämisyksikön toteuttamismalleja suunnitellaan yhdessä kuntien, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja lastensuojelun kehittämiseen antaa valtakunnallinen lastensuojelun kehittämishanke. Päihdehuolto Päihdehuollon palvelujen kehittämistä suunnitellaan päihdehuollon asiantuntijatyöryhmän toiminnan puitteissa. Päihdehuollon kehittämistarpeita priorisoidaan ja suunnitellaan toteutettavissa olevia kuntien yhteisiä kehittämishankkeita. Osaamiskeskusalueiden päihdetyön verkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja päihdehuollon kehittämiseen antavat sosiaalialan kehittämishanke ja alkoholiohjelma. Monikulttuurinen työ Sosiaalialan kehittämisessä huomioidaan kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen erityistarpeet palveluissa. Vähemmistönäkökulmia huomioidaan toimintaohjelmissa ja kehittämishankkeita suunniteltaessa. Vähemmistöjen palveluja käsittelevistä tilaisuuksista, koulutuksista ja tutkimuksista tiedotetaan monikulttuurisen työn sähköpostituslistaan ilmoittautuneille sekä Vasson kotisivuilla. Valtakunnallista verkostoitumista jatketaan muiden osaamiskeskusten ja monikulttuurista työtä kehittävien toimijoiden kanssa. Vammaispalvelut Vammaispalveluja kehitetään maakunnallisella hankkeella, joka on käynnistynyt syksyllä Toiminta on keskittynyt lähinnä hankkeen puitteiden rakentamiseen, käynnistymiseen liittyviin hallinnollisiin ja käytännön kysymyksiin sekä verkostoitumiseen muiden, sisällöllisesti tai muulla tavalla läheisten hankkeiden kanssa. Syksyn aikana on perustettu hankkeen ohjausryhmä sekä operatiivista työtä varten asiantuntijaryhmä. Samanaikaisesti on täsmennetty itse hankesuunnitelmaa sekä terävöitetty hankkeen tavoitteita sekä luotu kehittämislinjat, joilla tavoitteeseen päästään. Valmisteluvaiheessa hankkeen perusteluina olivat hyvien käytäntöjen luominen, vaikeavammaisuuden kriteerien ja siitä seuraavien palvelujen ja tukitoimien myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, yhteistyö- ja työnjakokysymykset monitoimijaisessa palvelurakenteessa. Näistä kehittämistarpeista on muodostettu neljä osahanketta: hyvät käytännöt, toimintakyvyn ja vaikeavammaisuuden arviointi, seudullisuus sekä palveluiden ja osaamisen rakenteet. Hankkeessa mukana olevien tahojen edustajat muodostavat asiantuntijaryhmän, joka on

8 jakaantunut osahankkeita vastaaviin ryhmiin. Työskentelyn käynnistyttyä ja edettyä osahankkeet on ollut mahdollista koota kahteen kehittämislinjaan. Vuosi 2005 on hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisen tärkeää toiminnan aikaa. Hankkeessa on kaksi pääkehittämislinjaa yhdenmukaisten työkäytäntöjen luomisen sekä niistä sopimisen linja sekä toisena rakenteiden uudistamiseen tähtäävien suunnitelmien tekeminen. Kuntien ja hankkeessa olevien muiden toimijoiden kesken on oltava kehitettynä ja sovittuna yhteiset käytännöt ennen kuin voidaan edetä rakenteiden uudistamiseen. Työn painopiste on siten yhteisten käytäntöjen luomisessa. Rakenteiden uudistamiseen tähtäävän suunnitelman teossa on keskeisenä selvittää, mikä nykyrakenteessa toimii hyvin ja vahvistaa sitä edelleen. Seudullisuus on rakenteiden uudistamistyön keskiössä siten, että se yhtenä mahdollisuutena tulee käytyä läpi rakenteena niin palveluiden kuin osaamisenkin osalta. Hyvien käytäntöjen kehittämisessä ovat sosiaalityön menetelmien, yhdenmukaisten mittareiden ja arviointimenetelmien selvittäminen ja kehittäminen keskeistä. Tavoitteena on hankkeessa mukana olevien tahojen kesken päästä vuoden 2005 aikana kaikkien käytössä olevaan hyvään vammaispalveluiden käytäntöön. Siihen kuuluvat yhdenmukaiset, kuvatut asiakasprosessit, yhteisesti käyttöönotettu toimintakyvyn arviointi mittaristoineen, samankaltaiset vaikeavammaisuuden arviointikriteerit ja palveluiden ja tukitoimien päätösmekanismit. Tämän rinnalla kehitetään vammaispalveluiden sosiaalityötä, koska nykyiset vammaispalveluissa keskeisesti ongelmiksi koetut asiat ja käytännöt johtuvat myös suurelta osin sosiaalityön menetelmien kehittymättömyydestä vammaistyössä. Viimeksi mainittujen seikkojen kehittämiseksi hankkeen yhteistyö sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on tärkeää. Edelleen on pyrittävä kiinteämpään, tavoitteellisempaan yhteistyöhön Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa vammaistyön oppisisältöjen kehittämiseksi sekä opiskelijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tätä erityisalaa kohtaan. Rakenteen uudistamisen lähtökohdaksi on otettu lähipalveluiden ja perusosaamisen vahvistaminen. Hankkeessa kehitetään sellaisia mekanismeja, jotka tukevat tätä peruslähtökohtaa. Uusia rakenteita ei luoda, ellei niihin ole perusteltua tarvetta ja vanhasta samanaikaisesti luovuta. Tällainen uusi toimija voisi olla esimerkiksi vammaispalveluiden ja osaamisen mentorointityö seudullisena tai muuna rakenteena. Tämä selvittämistyö on aloitettu syksyllä 2004 ja kehittäminen jatkuu vuoden 2005 aikana. 8 Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään vuonna 2004 valmistuneen Varsinais-Suomen sosiaalialan tietohallinnon nykytila raportissa (www.vasso.fi) esitettyjen toimenpidesuositusten mukaisesti. Vuoden alussa valmistuu jatkohanke, jossa keskitytään tietohallinnon organisoinnin käytännön toteuttamiseen maakunnallisesti ja seudullisesti. Lisäksi tuotetaan viiden seuraavan vuoden ajalle toimintaohjelma/strategia joka aikatauluttaa käytännön toimenpiteet tietohallinnon ja tietoteknologian kehittämisessä etenemissä. Sosiaalialan tietoteknologian kehittämisessä tehdään saumatonta yhteistyötä terveydenhuollon vastaavan kehittämistyön kanssa. Vasson edustaja on mukana sairaanhoitopiirin johdolla työskentelevässä terveydenhuollon IT neuvottelukunnassa. Sosiaalialan hankkeen johtoryhmä nimeää sosiaalialalle vastaavanlaisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta kokoaa keskeiset toimijat yhteen sekä sosiaalialan käytännön työn edustajista kuin tietohallinnon osaajista ja kuntien tietohallinnon ammattilaisista. Ensi vuoden alussa laaditaan maakunnallinen hankesuunnitelma sosiaalialan tietohallinnon ja - teknologian kehittämistä varten STM:ssä valmisteilla olevan valtakunnalliseen linjaukseen ja maakunnan kehittämistarpeitten mukaisesti. Kehittämistehtävien työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan muiden osaamiskeskusten kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään erityisesti Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen laitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä rakennetaan myös Turku ICT keskuksen kanssa.

9 9 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä tehdään Salon seudulla vuosina Seutukunta ostaa asiantuntijapalvelun osaamiskeskukselta. Syke verkostotyötä pyritään jatkamaan yhdessä seutukuntien ja maakuntaliiton kanssa Vassossa myös ensimmäisen rahoitusjakson päättymisen jälkeen keväästä 2005 eteenpäin. Tärkeää on seurata ja analysoida maakunnan hyvinvoinnin tilannetta laaja-alaisessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tätä kautta saadaan tietoa kehittämistarpeista sekä suunniteltua käytännön toimenpiteitä ja työnjakoa hyvinvoinnin lisäämiseksi alueellisesti ja paikallisesti. On tärkeää saada syntymään vuoropuhelu kuntien, seutukuntien, maakunnan liiton ja lääninhallituksen välillä eri suunnitelmien johdonmukaisuudesta ja nivomisesta yhteen hyvinvointitavoitteellisen työn edistämiseksi. Poliittisen päätöksenteon pohjaksi on kehitettävä käyttökelpoista hyvinvointitietoa (hyvinvointi-indikaattoreita). Tällaista tietopankkia voidaan kehittää Vasson kotisivuille. Tiedon levittämiseksi ja keskustelun ylläpitämiseksi tarvitaan aktiivista otetta eri tilaisuuksissa nostaa esille hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittava työ. Maakuntaohjelman toteuttamisessa Vasson tehtävänä on mm. lapsitutkimusyksikön toiminnan käynnistämisvastuu yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Tähän tehtävään pyritään kumppaniksi saamaan Stakes. Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa on tehty keväästä 2004 lukien, ohjelma valmistuu huhtikuussa Hyvinvointipoliittinen ohjelma tehdään osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa ja sen ohjausryhmänä toimii aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Ohjelman tavoitteena on luoda seutukuntaan hyvinvointiin liittyviä linjauksia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Linjauksia on työstetty pääasiassa kuntien johtoryhmissä, kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmässä ja seutukunnallisissa eri hallinnonalojen johtajien kokouksissa. Lisäksi alueen hoivayrittäjät, järjestöt ja luottamushenkilöt tulevat antamaan näkemyksiään ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan seudun ihmisten hyvinvoinnin kehittämisen painopisteitä työstetään laaja-alaisesti sitoen ohjelma muihin alueen keskeisiin strategioihin, kuten seutustrategiaan ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelma on tiiviissä yhteistyössä Stakesin vetämän TEJO -hankkeen (terveydenhuollon rakenteiden ja johtamisen kehittäminen) kanssa, jossa Salon kaupunki on mukana. Hankkeessa kehitetään Salon kaupunkiin hyvinvointitilinpitomallia. Ajatuksena on mallin laajentaminen koko seutukuntaan. Vuoden 2005 puolella valmistuu hyvinvointipoliittisen ohjelman tilastoaineisto ja ohjelmaa kirjoitetaan saadun aineiston pohjalta. Kirjoitettua ohjelmaa tärkeämpänä voitaneen pitää kuitenkin sen tekemisprosessia ja niitä kehittämishaasteita, joita lähdetään konkreettisesti viemään eteenpäin. Turun seutukunnassa hyvinvointipoliittisella työllä pyritään lisäämään kuntien välistä ja seutukunnallista yhteistyötä hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuntien ilmoittamien tarpeitten mukaisesti. Hyvinvointikoordinaattori on mukana aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostotyössä, kehittää Turun seutukunnassa hyvinvointitilanteen seuraamiseen ja mittaamiseen tarvittavia työvälineitä ja menetelmiä sekä seutukunnallista strategia- ja suunnittelutyötä hyvinvointipalveluiden alueella. Läheisessä yhteistyössä toimitaan hyvinvointi-indikaattoreita kehittävän HYVI hankkeen kanssa. Hyvinvointipalvelut hanke sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ohjausryhmässä hyväksytyn suunnitemassa mukaisesti, mm. kustannuslaskennan kehittämisen, hyvinvoinnin verkkotietokeskuksen ylläpitoa ja edelleen kehittämistä, sosiaalialan tukipalveluyksikön perustamisen ja työterveyshuollon uudelleen organisoinnin. Painopistettä tultaneen siirtämään tulevina vuosina AKO rahotteisissa hankkeissa enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimen alueella. Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen toteutetaan valtakunnallisen kehittämishankerahoituksen avulla.

10 10 7. Talous ja henkilöstö Osaamiskeskuksen perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka ensi vuodelle lienee edelleen noin euroa. Perusrahoitus on pysynyt ennallaan kolmen vuoden ajan. Avustuksen määrästä neljä viidesosaa muodostuu toiminta-alueen väestömäärän ja yksi viidesosa pinta-alan perusteella. Kuntien ja muiden osakkeenomistajien osakepääoma on euroa. Osakassopimukseen ei liity vuosittaista osuusmaksua. Perusrahoitus on tarkoitettu lähinnä osaamiskeskuksen pysyvän henkilöstön palkkaukseen ja toimintakuluihin. Perusrahoituksen lisäksi toiminnan rahoitus muodostuu hankerahoituksesta muilta verkostossa mukana olevilta kuten ministeriöltä, maakuntaliitolta ja kunnilta. Vasson vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö. Lisäksi on määräaikaista henkilökuntaa hankkeissa sekä suunnittelija ja toimistoassistentti (liite 6). Maakunnallisten hankkeitten koordinaattorit työskentelevät Vasson tiloissa.

11 11 Toimintasuunnitelman liitteet Liite nro 1 Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan tehtävänä on: Muodostaa osaamiskeskustoiminnan valtakunnalliset linjaukset. Huolehtia kunkin osaamiskeskuksen erityisistä painoalueista, sopimisesta sekä muutoinkin yhteen sovittaa ja tukea osaamiskeskusten toimintaa. Lausuntoja antamalla tai muutoin ottaa kantaa periaatteellisesti tärkeisiin osaamiskeskustoimintaa tai osaamiskeskusten hallintoa koskeviin kysymyksiin. Tarvittaessa tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Sopia valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamista koskevasta työnjaosta sekä huolehtia näiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevien sopimus- ja rahoitusmenettelyjen kehittämisestä. Osaamiskeskustoiminnan arvioinnin järjestäminen Huolehtia laissa ja asetuksessa erikseen määriteltyjen Pohjanmaan maakuntien osaamiskeskuksen ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen erityistehtävien (pohjoismainen yhteistyö ja saamenkielisen väestön palvelut) seuraamisesta ja edistämisestä. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Sirkka-Leena Hörkkö, ylitarkastaja, opetusministeriö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila Henkilökohtainen varajäsen: sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, professori Petri Kinnunen Henkilökohtainen varajäsen: kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Juha Karvala Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Merja Joutsen Onnela Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Markus Hemmilä Henkilökohtainen varajäsen: tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Marja Heikkilä Henkilökohtainen varajäsen: sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Lasse Rautniemi Henkilökohtainen varajäsen: professori Tarja Pösö Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Henkilökohtainen varajäsen: osaamiskeskuksen johtaja Tarja Myllärinen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kehitysjohtaja Merja Salmi Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä

12 12 Jäsenet: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen: johtaja Terhi Lönnfors, Stakes Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Henkilökohtainen varajäsen: toimitusjohtaja Lasse Murto, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kyösti Urponen, professori, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Henkilökohtainen varajäsen: professori Marjo Kuronen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Päivi Rinne, koulutusohjelmavastaava, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Jari Helminen, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Anna-Raija Nummenmaa, professori, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Henkilökohtainen varajäsen: yliassistentti Kirsti Karila, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Rolf Eriksson, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen: Heli Sahala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Elli Aaltonen, sosiaalineuvos, Itä-Suomen lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen: Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Sihteerit: Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Pirjo Marjamäki, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat vuorottelevat sihteeristössä neuvottelukunnan sopimassa järjestyksessä.

13 13 Liite nro 2 Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut (Sotka-tilastotietokanta) Turunmaa: Dragsfjärd (3 424) Houtskari (653) Iniö (248) Kemiö (3 327) Korppoo (941) Nauvo (1 424) Parainen (11 975) Västanfjärd (810) Yhteensä Salon seutu: Halikko ((9 247) Kiikala (1 861) Kisko (1 940) Kuusjoki (1 835) Muurla (1 453) Perniö (6 051) Pertteli (3 713) Salo (24 686) Somero (9 676) Suomusjärvi (1 324) Särkisalo (744) Yhteensä Loimaan seutu: Alastaro (3 051) Aura (3 457) Karinainen (2 468) Koski Tl (2 553) Loimaa (7 149) Loimaan kunta (5 991) Marttila (2 102) Mellilä (1 223) Oripää (1 326) Pöytyä (3 682) Tarvasjoki (1 932) Yläne (2 154) Turun seutu: Askainen (925) Kaarina (20 897) Lemu (1 529) Lieto (14 605) Masku (5 646) Merimasku (1 468) Naantali (13 428) Nousiainen (4 269) Paimio (9 880) Piikkiö (6 639) Raisio (23 322) Rusko (3 564) Rymättylä (1 964) Sauvo ( 2 871) Turku ( Vahto (1 844) Velkua (240) Yhteensä Vakka-Suomi: Kustavi (973) Laitila (8 685) Mietoinen (1 749) Mynämäki (6 198) Pyhäranta (2 290) Taivassalo (1 759) Uusikaupunki (16 696) Vehmaa (2 491) Yhteensä Yhteensä

14 14 Liite nro 3 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2003 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 5 Loimaan kunta 5 Mellilä 5 Pöytyä 5

15 15 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5 Liite nro 4 Vasson hallitus JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Sari Johansson Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Veikko Klemetti Loimaan seutu Paavo Varis Jouni Saarinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Partanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa

16 16 Liite nro 5 Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Helvi Heiniö, Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Katja Forssén, Turun yliopisto, varapuheenjohtaja Antero Paananen, Kaarinan kaupunki Maija Kyttä, Turun kaupunki Sari Johansson, Raision kaupunki Jaakko Kaunisto, Loimaan kaupunki Paavo Varis, Salon kaupunki Matti Tunkkari, Alastaron kunta Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Tuula Halttunen, Varsinais-Suomen liitto Ritva Paulin, Turun ammattikorkeakoulu Raija Haataja-Nurminen, V-S lastensuojelujärjestöt ry Hannu Ranta, A-klinikkasäätiö, Salo Seija Arve, kansallinen terveyshanke Markus Hemmilä, Oy Vasso Ab Helena Smirnoff, Paraisten kaupunki Liite nro 6 Vasson henkilöstö alkaen Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Kirsti Yrttiaho, suunnittelija Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti Tarja Miikkulainen, projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula, projektipäällikkö Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Mari Isotalo, hankekoordinaattori Turun seudun aluekeskusohjelma, Syke2004 Salon seudun hyvinvointiohjelma, Syke2004 Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Tietohallinto -hanke Erillisenä liitteenä: Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen toimintaohjelma vuodelle 2005 hanketietoineen

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 12.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 2 VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2007 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2004 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 JARKKO

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/2015 18 Kokousaika 20.4.2015 kello 18.00 18.10 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Jokinen, Olli Juhala-Nuutila,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom. Toimintasuunnitelma

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom. Toimintasuunnitelma 1 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Toimintasuunnitelma 2004 2 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen kahdeksasta alueellisesta ja yhdestä ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Niiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä

Lisätiedot

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003

2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003 2 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta 2 Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab:n lähtökohta vuonna 2003 3 Sosiaalitaito Oy:n tavoitteet ja toiminta-idea 4 Sosiaalitaito

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/ Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/2015 1 Vakka-Suomen sosiaalijohto 21.08.2015 Aika 21.08.2015 klo 09:00-13:00 Paikka Uudenkaupungin Golfklubi, Välskärintie 2 H, Uusikaupunki Luettelo käsitellyistä

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Turun seudun kuntien liikuntastrategia

Turun seudun kuntien liikuntastrategia Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 7.10.2014 Helsinki Eduskunta/Valtiovarainvaliokunta/Kunta- ja terveysjaosto Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen

Sosiaalipäivystyksen järjestäminen Sosiaalilautakunta 42 21.05.2008 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYS 22/03.01/2008 81/00.10/2008 SOSLTK 42 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisvelvollisuus perustuu

Lisätiedot

Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen

Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen Seudullisen LAPE- ryhmän perustaminen Sivi 20.9.2016 178 Sote 20.9.2016 149 OHEINEN Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on Sosiaalija terveysministeriön vastuulla oleva hallituksen kärkihanke.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi MARKA185 24.11.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot