TOIMINTASUUNNITELMA 2005

Transkriptio

1 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2005 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä Vasson perustehtävä ja painopistealueet... 3 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen... 4 Sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävät Asiantuntijatyöryhmien toiminta Tiedotus- ja julkaisutyö... 6 Kotisivut... 6 Julkaisutoiminta Sisältöalueiden kehittäminen... 6 Varhaiskasvatus... 6 Sosiaalityö... 7 Lastensuojelu... 7 Päihdehuolto... 7 Monikulttuurinen työ... 7 Vammaispalvelut... 7 Tietohallinto... 8 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Talous ja henkilöstö Toimintasuunnitelman liitteet Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut Oy VASSO Ab:n osakkaat Vasson hallitus Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Vasson henkilöstö... 16

3 3 Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle Yleistä Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta käynnistyi vuoden 2002 alusta voimaan tulleen osaamiskeskuslain myötä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab, on yksi yhdeksästä maahamme perustetuista sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joista kahdeksan on alueellista ja yksi ruotsinkielinen. Osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää alueellinen yhteistyörakenne, jolla turvataan sosiaalialan osaamisen ja palvelujen kehittyminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn lähentyminen. Sosiaalialaan kuuluu myös varhaiskasvatus. Valtakunnallisesta linjauksesta huolehtii valtakunnallinen osaamiskeskustyön neuvottelukunta, jossa on kunkin osaamiskeskuksen edustus (liite 1). Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perustehtävän ja toiminnan roolin tarkempaa määrittelyä varten neuvottelukunta on laatinut suunnitelman. Valtakunnallinen linjaus, jolla määritellään osaamiskeskustoiminnan rooli suhteessa muihin toimijoihin, on määrä valmistua keväällä Osaamiskeskuksen perustamisessa olemme Varsinais-Suomessa siirtymässä toiminnan käynnistämisen kaudesta toiminnan vakiinnuttamisen, roolien ja tehtävien tarkemman määrittelyn aikaan. Vuosi 2005 on Vassossa kolmas varsinaisen toiminnan vuosi. Vasson toiminta-alueella Varsinais-Suomen maakunnassa (liite 2) on noin asukasta (vuoden 2003 lopulla). Toimialueella on 56 kuntaa, suuri joukko merkittäviä järjestöjä, kolme yliopistoa ja maakunnallinen ammattikorkeakoulu sekä useita keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Leimallista on pienten kuntien suuri määrä. Kuntien asukasluku vaihtelee 240 asukkaan Velkuasta noin asukkaan Turkuun. Osakkaita Vassossa on 44 (liite 3), joista kuntia on 33. Vaikka vuonna 2003 toteutetussa osakeannissa ulkopuolelle jäi 23 pienempää kuntaa, niin kaikki kunnat pääsevät toiminnasta osallisiksi. Ensi vuoden aikana selvitetään, olisiko tarpeellista järjestää uusi osakeanti, jotta halukkaat uudet jäsenet voisivat liittyä osakeyhtiöön. Osaamiskeskuksen hallinnosta vastaa kahdesti vuodessa kokoontuva yhtiökokous ja 11 -jäseninen hallitus (liite 4), jonka toimikausi kestää kaksi vuotta. Nykyinen hallitus valittiin vuosiksi Vasson perustehtävä ja painopistealueet Vasson perustehtäväksi on määritelty: edistää sosiaalialan osaamisen kehittymistä maakunnassa lisäämällä käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä ja yhteistyötä sekä verkostoimalla kuntia ja muita toimijoita hyvinvointipalvelujen riittävyyden, niiden laadun ja sisällöllisen uudistumisen turvaamiseksi.

4 Erityisiä haasteita Varsinais-Suomessa ovat alueen pienten kuntien osaamisen turvaaminen ja toisaalta suuren kaupungin osaamisen erityistarpeet. Kaksikielisten saaristokuntien palveluja kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen osaamiskeskuksen kanssa. Palveluja ja niiden rakenteita kehitetään seutukunnittain ja tarvittaessa koko maakunnan tasolla. Vuoden 2005 aikana arvioidaan miten paljon erilaiset kunnat ovat mukana osaamiskeskuksen toiminnassa. Toiminnan painopisteitä ovat päivähoidon, sosiaalityön, lastensuojelun ja vammaistyön osaamisen kehittäminen sekä tietohallinnon kehittäminen ja hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö. Jäljempänä kerrotaan, miten Vasso toteuttaa osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä, jotka ovat - sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen - perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen - sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys - sosiaalialan tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoiminnan toteutuminen. 4 Kumppanuus perustehtävän toteuttamisessa Vasson tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistää alueen hyvinvoinnin kehittymistä vahvistamalla sosiaalialan kehittämistyötä ja lisäämällä osaamista. Vasso toimii verkostoimalla yhteistyötä alueensa - korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa - järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja yritysten kanssa - maakunnallisten toimijoiden kanssa - terveydenhuollon ja muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Valtakunnallisella tasolla yhteistyöstä tehdään mm. ministeriöiden, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. Luonnollisesti yhteistyötä tehdään muiden osaamiskeskusten kanssa. Osaamiskeskuksen ja kuntien yhteistyötä toteutetaan lähtökohtaisesti kaikessa toiminnassa, hanketoiminnassa, asiantuntijatyöryhmissä, seutukuntien sosiaalijohdon yhteistyörenkaissa ja maakunnallisissa tapaamisissa ja foorumeissa. Vasso pyrkii toiminnallaan selvittämään kehittämistarpeita, aktivoimaan ja motivoimaan uudenlaista toimintaa. Keskeistä on pyrkimys avoimeen ja laaja-alaiseen vuoropuheluun toimintaympäristön keskeisten toimijoitten kanssa, Painopisteenä on seudullinen ja maakunnallinen palvelujen ja palvelurakenteitten kehittämistyö sekä sosiaali- ja hyvinvointipoliittinen vaikuttaminen. 3. Osallistuminen sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen Valtioneuvosto antoi syksyllä 2003 periaatepäätöksen Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Tämä periaatepäätös toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Kehittämishankkeen tarkoituksena on - palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen

5 5 - palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen - henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Lisäksi käynnistetään pidemmän aikavälin kehittämisohjelman valmistelu Hyvinvointi 2015 ohjelman nimellä. Sosiaalialan osaamiskeskuksille on kehittämishankkeen alueellisessa toimeenpanossa annettu merkittävä rooli. Sosiaalialan osaamiskeskukset - neuvottelevat alueensa kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä - laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja niiden rahoituksesta kehittämishankkeen aikana - osallistuvat sosiaalialan hyvät käytännöt ohjelman toteuttamiseen ja asiantuntijaverkoston työhön - tukevat seudullisten kehittämisyksiköitten suunnittelua ja toteuttamista - organisoivat hankkeen alueellisen toimeenpanon Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä toimintaohjelman laatimiseksi yhdessä kuntien ja seutukuntien kanssa. Vuosittain laadittava ohjelma toimii sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen että Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille myönnettävien valtionavustusten jakamisen perusteena. Sen vuoksi tällä toimintakokonaisuudella on keskeinen merkitys osaamiskeskuksen ja kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyössä sosiaalialan kehittämisen aikaansaamiseksi. Ensimmäinen toimintaohjelma on laadittu kesän ja syksyn aikana 2004 (liite). Sosiaalialan kehittämishankkeen täytäntöönpanoa varten on asetettu alueellinen johtoryhmä, jonka käytännön työstä ja asioiden valmistelusta vastuuta kantaa Vasso (liite 5). Ensi vuoden aikana Stakes nimeää oman edustajansa alueellisiin johtoryhmiin. Edustaja tulee myös toimimaan yhdyshenkilönä Stakesin ja osaamiskeskuksen välillä kehittämisponnistelujen vahvistamiseksi ja syventämiseksi. Osaamiskeskusten tehtävänä on myös tukea hankkeitten suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Maakunnallisten hankkeitten käytännön toteutus on työnjaossa seutujen ja kuntien kanssa katsottu yleensä luontevasti sopivan osaamiskeskukselle. Ensi vuoden aikana osaamiskeskuksella on tärkeä yhteistyötehtävä suunnitella maakuntaan sopiva ja tarvittava kehittämisyksikkörakenne, joka tukee ja kehittää sosiaalialan toimintaa seudullisesti pitkäjänteisellä tavalla. 4. Asiantuntijatyöryhmien toiminta Vasso on vuonna 2004 koonnut lastensuojelun, varhaiskasvatuksen, päihdehuollon ja vammaistyön asiantuntijatyöryhmät. Asiantuntijatyöryhmien tarkoituksena on toimia tiedon välittämisen sekä palvelujen kehittämisen vuorovaikutuksellisena foorumina Varsinais-Suomessa. Ryhmien tehtävänä on luoda yhteyksiä kuntien ja seutukuntien välillä sekä tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välillä, käydä keskustelua palvelujen kehittämistarpeista ja olla aloitteellisena toimijana kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Asiantuntijatyöryhmät koostuvat seutukuntien, kuntayhtymien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, lääninhallituksen ja järjestöjen edustajista. Ryhmät toimivat avoimesti ja verkostoperiaatteella siten, että tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita alueen toimijoita. Vuonna 2004 koottiin lasten ja perheiden palveluja Varsinais-Suomessa kehittävien hankkeiden koordinaattorien projektiverkosto, joka jatkaa kokoontumisia vuonna Verkostokokouksissa vaihdetaan kokemuksia hyvistä ja huonoista toimintatavoista, keskustellaan arviointikäytännöistä ja

6 suunnitellaan yhteistyötä. Projektiverkoston toiminnan tavoitteena on hanketyön kokemusten ja tulosten kokoaminen ja välittäminen jatkossa tapahtuvan kehittämistyön tueksi ja tulosten niveltämiseksi osaksi perustyötä. Maahanmuuttajatyön kehittämistä ja työntekijöiden verkostoitumista varten on koottu työryhmä, joka toimii sekä vertaiskonsultaation että kehittämissuunnittelun foorumina. Työryhmän kokoonpanoa laajennetaan siten, että se voi toimia asiantuntijatyöryhmien tavoin. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden verkottumista jatketaan käynnistämällä seudullisia asiantuntijaryhmiä. Varsinais-Suomen alueelle luotua kiertävien erityislastentarhanopettajien verkostoa, keltorengasta ja sen toimintaa vertaistukena sekä erityisosaamisen ja palvelujen kehittämistarpeiden välittäjänä lujitetaan edelleen. Keltorengas toimii myös keltojen työnohjauksellisena, koulutuksellisena ja koulutuksen suunnittelun välineenä Tiedotus- ja julkaisutyö Kotisivut Vuoden 2005 keskeisiä tehtäviä on Vasson kotisivujen kehittäminen. Kotisivujen käyttömahdollisuuksia tieto- ja asiantuntipankkina sekä Vasson hankkeiden tiedotusfoorumina kehitetään. Vuonna 2004 koottua sosiaalialan asiantuntijarekisteriä kehitetään toimivaksi asiantuntijapankiksi, joka on käytettävissä kotisivujen välityksellä. Asiantuntijapankista tiedotetaan ja sen toimivuutta seurataan kehittämällä palautejärjestelmä toiminnan kokemuksista. Lastensuojelun juridista konsultaatiota jatketaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja kokemuksia hyödynnetään konsultaation kehittämistyössä. Julkaisutoiminta Vasson vuonna 2004 perustetussa julkaisusarjassa julkaistaan selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia, jotka on tehty Vassossa tai Vasson kanssa yhteistyössä. Julkaisut ovat luettavissa myös Vasson kotisivuilla. 6. Sisältöalueiden kehittäminen Varhaiskasvatus Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä varhaiskasvatussuunnitelma-koulutus on alkanut vuonna 2004 ja jatkuu edelleen vuonna Koulutuksella tuetaan kuntien omien suunnitelmien tekoa. Päivähoidon erityispalvelujen ja erityisosaamisen turvaaminen koko maakunnan alueella on edelleen ajankohtaista ja maakunnalliselle erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeelle haetaan rahoitusta STM:ltä. Hankkeen toteutumisen kautta on mahdollista aloittaa pitkäjänteinen varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen palvelujen kehittäminen Varsinais- Suomessa. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat varhaiskasvatussuunnitelman implementointi maakunnallisesti ja seudullisesti, erityispäivähoidon palvelurakenteen kehittäminen, erityiskasvatuksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston rakentaminen valmiiksi ja työn käynnistäminen sekä koulutustarpeiden selvittäminen osana osaamisen kehittämistä.

7 7 Sosiaalityö Sosiaalityön kehittäminen sisältyy osana Vasson hankkeissa ja asiantuntijatyöryhmissä tapahtuvaan toimintaan. Sosiaalityön osaamisen ja toimintaedellytysten parantaminen huomioidaan myös tulevissa hankkeissa ja toiminnoissa kehittämällä täydennyskoulutusta ja konsultaatiota sekä tiedotusta sosiaalityön kehittämistarpeista. Käytännön sosiaalityössä toimivien sekä yliopistotasoisen tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelun vahvistaminen on sosiaalityön kehittämistyössä tärkeää. Vasson ja sosiaalityön perusopetuksen yhteistyö voi toteutua käytännön opetuksen kautta siten, että kehittämistyöstä kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa harjoittelun osaamis-keskuksessa. Lastensuojelu Lastensuojelun kehittämistyötä suunnitellaan asiantuntijatyöryhmässä ja sijaishuollon verkostossa, joka osittain pohjautuu Laituri -hankkeen Varsinais-Suomen pilottiryhmän toimintaan. Avohuollon palvelurakenteiden ja osaamisen kehittämistä sekä seudullista ja moniammatillista verkostoitumista toteutetaan syksyllä 2004 alkaneessa maakunnallisessa Yhteinen lastensuojelu hankkeessa. Sijaishuollon kehittämistä ja koordinaatiota varten käynnistetään sijaishuollon kehittämishanke. Lastensuojelun erityisosaamisen kehittämisyksikön toteuttamismalleja suunnitellaan yhdessä kuntien, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja lastensuojelun kehittämiseen antaa valtakunnallinen lastensuojelun kehittämishanke. Päihdehuolto Päihdehuollon palvelujen kehittämistä suunnitellaan päihdehuollon asiantuntijatyöryhmän toiminnan puitteissa. Päihdehuollon kehittämistarpeita priorisoidaan ja suunnitellaan toteutettavissa olevia kuntien yhteisiä kehittämishankkeita. Osaamiskeskusalueiden päihdetyön verkoston puitteissa tehdään valtakunnallista yhteistyötä. Suuntaviivoja päihdehuollon kehittämiseen antavat sosiaalialan kehittämishanke ja alkoholiohjelma. Monikulttuurinen työ Sosiaalialan kehittämisessä huomioidaan kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen erityistarpeet palveluissa. Vähemmistönäkökulmia huomioidaan toimintaohjelmissa ja kehittämishankkeita suunniteltaessa. Vähemmistöjen palveluja käsittelevistä tilaisuuksista, koulutuksista ja tutkimuksista tiedotetaan monikulttuurisen työn sähköpostituslistaan ilmoittautuneille sekä Vasson kotisivuilla. Valtakunnallista verkostoitumista jatketaan muiden osaamiskeskusten ja monikulttuurista työtä kehittävien toimijoiden kanssa. Vammaispalvelut Vammaispalveluja kehitetään maakunnallisella hankkeella, joka on käynnistynyt syksyllä Toiminta on keskittynyt lähinnä hankkeen puitteiden rakentamiseen, käynnistymiseen liittyviin hallinnollisiin ja käytännön kysymyksiin sekä verkostoitumiseen muiden, sisällöllisesti tai muulla tavalla läheisten hankkeiden kanssa. Syksyn aikana on perustettu hankkeen ohjausryhmä sekä operatiivista työtä varten asiantuntijaryhmä. Samanaikaisesti on täsmennetty itse hankesuunnitelmaa sekä terävöitetty hankkeen tavoitteita sekä luotu kehittämislinjat, joilla tavoitteeseen päästään. Valmisteluvaiheessa hankkeen perusteluina olivat hyvien käytäntöjen luominen, vaikeavammaisuuden kriteerien ja siitä seuraavien palvelujen ja tukitoimien myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, yhteistyö- ja työnjakokysymykset monitoimijaisessa palvelurakenteessa. Näistä kehittämistarpeista on muodostettu neljä osahanketta: hyvät käytännöt, toimintakyvyn ja vaikeavammaisuuden arviointi, seudullisuus sekä palveluiden ja osaamisen rakenteet. Hankkeessa mukana olevien tahojen edustajat muodostavat asiantuntijaryhmän, joka on

8 jakaantunut osahankkeita vastaaviin ryhmiin. Työskentelyn käynnistyttyä ja edettyä osahankkeet on ollut mahdollista koota kahteen kehittämislinjaan. Vuosi 2005 on hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisen tärkeää toiminnan aikaa. Hankkeessa on kaksi pääkehittämislinjaa yhdenmukaisten työkäytäntöjen luomisen sekä niistä sopimisen linja sekä toisena rakenteiden uudistamiseen tähtäävien suunnitelmien tekeminen. Kuntien ja hankkeessa olevien muiden toimijoiden kesken on oltava kehitettynä ja sovittuna yhteiset käytännöt ennen kuin voidaan edetä rakenteiden uudistamiseen. Työn painopiste on siten yhteisten käytäntöjen luomisessa. Rakenteiden uudistamiseen tähtäävän suunnitelman teossa on keskeisenä selvittää, mikä nykyrakenteessa toimii hyvin ja vahvistaa sitä edelleen. Seudullisuus on rakenteiden uudistamistyön keskiössä siten, että se yhtenä mahdollisuutena tulee käytyä läpi rakenteena niin palveluiden kuin osaamisenkin osalta. Hyvien käytäntöjen kehittämisessä ovat sosiaalityön menetelmien, yhdenmukaisten mittareiden ja arviointimenetelmien selvittäminen ja kehittäminen keskeistä. Tavoitteena on hankkeessa mukana olevien tahojen kesken päästä vuoden 2005 aikana kaikkien käytössä olevaan hyvään vammaispalveluiden käytäntöön. Siihen kuuluvat yhdenmukaiset, kuvatut asiakasprosessit, yhteisesti käyttöönotettu toimintakyvyn arviointi mittaristoineen, samankaltaiset vaikeavammaisuuden arviointikriteerit ja palveluiden ja tukitoimien päätösmekanismit. Tämän rinnalla kehitetään vammaispalveluiden sosiaalityötä, koska nykyiset vammaispalveluissa keskeisesti ongelmiksi koetut asiat ja käytännöt johtuvat myös suurelta osin sosiaalityön menetelmien kehittymättömyydestä vammaistyössä. Viimeksi mainittujen seikkojen kehittämiseksi hankkeen yhteistyö sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on tärkeää. Edelleen on pyrittävä kiinteämpään, tavoitteellisempaan yhteistyöhön Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa vammaistyön oppisisältöjen kehittämiseksi sekä opiskelijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tätä erityisalaa kohtaan. Rakenteen uudistamisen lähtökohdaksi on otettu lähipalveluiden ja perusosaamisen vahvistaminen. Hankkeessa kehitetään sellaisia mekanismeja, jotka tukevat tätä peruslähtökohtaa. Uusia rakenteita ei luoda, ellei niihin ole perusteltua tarvetta ja vanhasta samanaikaisesti luovuta. Tällainen uusi toimija voisi olla esimerkiksi vammaispalveluiden ja osaamisen mentorointityö seudullisena tai muuna rakenteena. Tämä selvittämistyö on aloitettu syksyllä 2004 ja kehittäminen jatkuu vuoden 2005 aikana. 8 Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään vuonna 2004 valmistuneen Varsinais-Suomen sosiaalialan tietohallinnon nykytila raportissa ( esitettyjen toimenpidesuositusten mukaisesti. Vuoden alussa valmistuu jatkohanke, jossa keskitytään tietohallinnon organisoinnin käytännön toteuttamiseen maakunnallisesti ja seudullisesti. Lisäksi tuotetaan viiden seuraavan vuoden ajalle toimintaohjelma/strategia joka aikatauluttaa käytännön toimenpiteet tietohallinnon ja tietoteknologian kehittämisessä etenemissä. Sosiaalialan tietoteknologian kehittämisessä tehdään saumatonta yhteistyötä terveydenhuollon vastaavan kehittämistyön kanssa. Vasson edustaja on mukana sairaanhoitopiirin johdolla työskentelevässä terveydenhuollon IT neuvottelukunnassa. Sosiaalialan hankkeen johtoryhmä nimeää sosiaalialalle vastaavanlaisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta kokoaa keskeiset toimijat yhteen sekä sosiaalialan käytännön työn edustajista kuin tietohallinnon osaajista ja kuntien tietohallinnon ammattilaisista. Ensi vuoden alussa laaditaan maakunnallinen hankesuunnitelma sosiaalialan tietohallinnon ja - teknologian kehittämistä varten STM:ssä valmisteilla olevan valtakunnalliseen linjaukseen ja maakunnan kehittämistarpeitten mukaisesti. Kehittämistehtävien työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan muiden osaamiskeskusten kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään erityisesti Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen laitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä rakennetaan myös Turku ICT keskuksen kanssa.

9 9 Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö Hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä tehdään Salon seudulla vuosina Seutukunta ostaa asiantuntijapalvelun osaamiskeskukselta. Syke verkostotyötä pyritään jatkamaan yhdessä seutukuntien ja maakuntaliiton kanssa Vassossa myös ensimmäisen rahoitusjakson päättymisen jälkeen keväästä 2005 eteenpäin. Tärkeää on seurata ja analysoida maakunnan hyvinvoinnin tilannetta laaja-alaisessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tätä kautta saadaan tietoa kehittämistarpeista sekä suunniteltua käytännön toimenpiteitä ja työnjakoa hyvinvoinnin lisäämiseksi alueellisesti ja paikallisesti. On tärkeää saada syntymään vuoropuhelu kuntien, seutukuntien, maakunnan liiton ja lääninhallituksen välillä eri suunnitelmien johdonmukaisuudesta ja nivomisesta yhteen hyvinvointitavoitteellisen työn edistämiseksi. Poliittisen päätöksenteon pohjaksi on kehitettävä käyttökelpoista hyvinvointitietoa (hyvinvointi-indikaattoreita). Tällaista tietopankkia voidaan kehittää Vasson kotisivuille. Tiedon levittämiseksi ja keskustelun ylläpitämiseksi tarvitaan aktiivista otetta eri tilaisuuksissa nostaa esille hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittava työ. Maakuntaohjelman toteuttamisessa Vasson tehtävänä on mm. lapsitutkimusyksikön toiminnan käynnistämisvastuu yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Tähän tehtävään pyritään kumppaniksi saamaan Stakes. Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa on tehty keväästä 2004 lukien, ohjelma valmistuu huhtikuussa Hyvinvointipoliittinen ohjelma tehdään osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa ja sen ohjausryhmänä toimii aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Ohjelman tavoitteena on luoda seutukuntaan hyvinvointiin liittyviä linjauksia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Linjauksia on työstetty pääasiassa kuntien johtoryhmissä, kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmässä ja seutukunnallisissa eri hallinnonalojen johtajien kokouksissa. Lisäksi alueen hoivayrittäjät, järjestöt ja luottamushenkilöt tulevat antamaan näkemyksiään ohjelmaan. Kaiken kaikkiaan seudun ihmisten hyvinvoinnin kehittämisen painopisteitä työstetään laaja-alaisesti sitoen ohjelma muihin alueen keskeisiin strategioihin, kuten seutustrategiaan ja elinkeinopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelma on tiiviissä yhteistyössä Stakesin vetämän TEJO -hankkeen (terveydenhuollon rakenteiden ja johtamisen kehittäminen) kanssa, jossa Salon kaupunki on mukana. Hankkeessa kehitetään Salon kaupunkiin hyvinvointitilinpitomallia. Ajatuksena on mallin laajentaminen koko seutukuntaan. Vuoden 2005 puolella valmistuu hyvinvointipoliittisen ohjelman tilastoaineisto ja ohjelmaa kirjoitetaan saadun aineiston pohjalta. Kirjoitettua ohjelmaa tärkeämpänä voitaneen pitää kuitenkin sen tekemisprosessia ja niitä kehittämishaasteita, joita lähdetään konkreettisesti viemään eteenpäin. Turun seutukunnassa hyvinvointipoliittisella työllä pyritään lisäämään kuntien välistä ja seutukunnallista yhteistyötä hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuntien ilmoittamien tarpeitten mukaisesti. Hyvinvointikoordinaattori on mukana aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostotyössä, kehittää Turun seutukunnassa hyvinvointitilanteen seuraamiseen ja mittaamiseen tarvittavia työvälineitä ja menetelmiä sekä seutukunnallista strategia- ja suunnittelutyötä hyvinvointipalveluiden alueella. Läheisessä yhteistyössä toimitaan hyvinvointi-indikaattoreita kehittävän HYVI hankkeen kanssa. Hyvinvointipalvelut hanke sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ohjausryhmässä hyväksytyn suunnitemassa mukaisesti, mm. kustannuslaskennan kehittämisen, hyvinvoinnin verkkotietokeskuksen ylläpitoa ja edelleen kehittämistä, sosiaalialan tukipalveluyksikön perustamisen ja työterveyshuollon uudelleen organisoinnin. Painopistettä tultaneen siirtämään tulevina vuosina AKO rahotteisissa hankkeissa enemmän ennaltaehkäisevän työn suuntaan koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimen alueella. Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen toteutetaan valtakunnallisen kehittämishankerahoituksen avulla.

10 10 7. Talous ja henkilöstö Osaamiskeskuksen perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka ensi vuodelle lienee edelleen noin euroa. Perusrahoitus on pysynyt ennallaan kolmen vuoden ajan. Avustuksen määrästä neljä viidesosaa muodostuu toiminta-alueen väestömäärän ja yksi viidesosa pinta-alan perusteella. Kuntien ja muiden osakkeenomistajien osakepääoma on euroa. Osakassopimukseen ei liity vuosittaista osuusmaksua. Perusrahoitus on tarkoitettu lähinnä osaamiskeskuksen pysyvän henkilöstön palkkaukseen ja toimintakuluihin. Perusrahoituksen lisäksi toiminnan rahoitus muodostuu hankerahoituksesta muilta verkostossa mukana olevilta kuten ministeriöltä, maakuntaliitolta ja kunnilta. Vasson vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä toimitusjohtaja ja kehittämispäällikkö. Lisäksi on määräaikaista henkilökuntaa hankkeissa sekä suunnittelija ja toimistoassistentti (liite 6). Maakunnallisten hankkeitten koordinaattorit työskentelevät Vasson tiloissa.

11 11 Toimintasuunnitelman liitteet Liite nro 1 Valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan tehtävänä on: Muodostaa osaamiskeskustoiminnan valtakunnalliset linjaukset. Huolehtia kunkin osaamiskeskuksen erityisistä painoalueista, sopimisesta sekä muutoinkin yhteen sovittaa ja tukea osaamiskeskusten toimintaa. Lausuntoja antamalla tai muutoin ottaa kantaa periaatteellisesti tärkeisiin osaamiskeskustoimintaa tai osaamiskeskusten hallintoa koskeviin kysymyksiin. Tarvittaessa tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Sopia valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamista koskevasta työnjaosta sekä huolehtia näiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevien sopimus- ja rahoitusmenettelyjen kehittämisestä. Osaamiskeskustoiminnan arvioinnin järjestäminen Huolehtia laissa ja asetuksessa erikseen määriteltyjen Pohjanmaan maakuntien osaamiskeskuksen ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen erityistehtävien (pohjoismainen yhteistyö ja saamenkielisen väestön palvelut) seuraamisesta ja edistämisestä. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Sirkka-Leena Hörkkö, ylitarkastaja, opetusministeriö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila Henkilökohtainen varajäsen: sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, professori Petri Kinnunen Henkilökohtainen varajäsen: kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Juha Karvala Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Merja Joutsen Onnela Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Markus Hemmilä Henkilökohtainen varajäsen: tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Marja Heikkilä Henkilökohtainen varajäsen: sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Lasse Rautniemi Henkilökohtainen varajäsen: professori Tarja Pösö Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Henkilökohtainen varajäsen: osaamiskeskuksen johtaja Tarja Myllärinen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kehitysjohtaja Merja Salmi Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä

12 12 Jäsenet: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen: johtaja Terhi Lönnfors, Stakes Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Henkilökohtainen varajäsen: toimitusjohtaja Lasse Murto, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kyösti Urponen, professori, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Henkilökohtainen varajäsen: professori Marjo Kuronen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Päivi Rinne, koulutusohjelmavastaava, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Jari Helminen, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Anna-Raija Nummenmaa, professori, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Henkilökohtainen varajäsen: yliassistentti Kirsti Karila, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Rolf Eriksson, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen: Heli Sahala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Elli Aaltonen, sosiaalineuvos, Itä-Suomen lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen: Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Sihteerit: Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Pirjo Marjamäki, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat vuorottelevat sihteeristössä neuvottelukunnan sopimassa järjestyksessä.

13 13 Liite nro 2 Varsinais-Suomen kunnat ja niiden asukasluvut (Sotka-tilastotietokanta) Turunmaa: Dragsfjärd (3 424) Houtskari (653) Iniö (248) Kemiö (3 327) Korppoo (941) Nauvo (1 424) Parainen (11 975) Västanfjärd (810) Yhteensä Salon seutu: Halikko ((9 247) Kiikala (1 861) Kisko (1 940) Kuusjoki (1 835) Muurla (1 453) Perniö (6 051) Pertteli (3 713) Salo (24 686) Somero (9 676) Suomusjärvi (1 324) Särkisalo (744) Yhteensä Loimaan seutu: Alastaro (3 051) Aura (3 457) Karinainen (2 468) Koski Tl (2 553) Loimaa (7 149) Loimaan kunta (5 991) Marttila (2 102) Mellilä (1 223) Oripää (1 326) Pöytyä (3 682) Tarvasjoki (1 932) Yläne (2 154) Turun seutu: Askainen (925) Kaarina (20 897) Lemu (1 529) Lieto (14 605) Masku (5 646) Merimasku (1 468) Naantali (13 428) Nousiainen (4 269) Paimio (9 880) Piikkiö (6 639) Raisio (23 322) Rusko (3 564) Rymättylä (1 964) Sauvo ( 2 871) Turku ( Vahto (1 844) Velkua (240) Yhteensä Vakka-Suomi: Kustavi (973) Laitila (8 685) Mietoinen (1 749) Mynämäki (6 198) Pyhäranta (2 290) Taivassalo (1 759) Uusikaupunki (16 696) Vehmaa (2 491) Yhteensä Yhteensä

14 14 Liite nro 3 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2003 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 5 Loimaan kunta 5 Mellilä 5 Pöytyä 5

15 15 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5 Liite nro 4 Vasson hallitus JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Sari Johansson Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Veikko Klemetti Loimaan seutu Paavo Varis Jouni Saarinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Partanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa

16 16 Liite nro 5 Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueellisen johtoryhmän jäsenet Helvi Heiniö, Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Katja Forssén, Turun yliopisto, varapuheenjohtaja Antero Paananen, Kaarinan kaupunki Maija Kyttä, Turun kaupunki Sari Johansson, Raision kaupunki Jaakko Kaunisto, Loimaan kaupunki Paavo Varis, Salon kaupunki Matti Tunkkari, Alastaron kunta Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Tuula Halttunen, Varsinais-Suomen liitto Ritva Paulin, Turun ammattikorkeakoulu Raija Haataja-Nurminen, V-S lastensuojelujärjestöt ry Hannu Ranta, A-klinikkasäätiö, Salo Seija Arve, kansallinen terveyshanke Markus Hemmilä, Oy Vasso Ab Helena Smirnoff, Paraisten kaupunki Liite nro 6 Vasson henkilöstö alkaen Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Kirsti Yrttiaho, suunnittelija Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti Tarja Miikkulainen, projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula, projektipäällikkö Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Mari Isotalo, hankekoordinaattori Turun seudun aluekeskusohjelma, Syke2004 Salon seudun hyvinvointiohjelma, Syke2004 Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Tietohallinto -hanke Erillisenä liitteenä: Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen toimintaohjelma vuodelle 2005 hanketietoineen