VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous... 3 Henkilökunta... 3 Toimitilat... 3 Valtakunnallinen yhteistyö VASSON STRATEGIAN LAATIMINEN YLEISTÄ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN... 6 Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän toiminta... 6 Yhteinen lastensuojelu hanke... 6 Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hanke ja Suunnitelmallinen perhehoito hanke VARHAIS- JA ERITYISKASVATUS... 7 Verkostotyö... 7 Varhaiskasvatussuunnitelmatyö... 7 Hanketoiminta... 7 Valtakunnallinen ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö TÄYDENNYSKOULUTUSYHTEISTYÖ HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMATYÖ... 8 SYKE2004-hanke... 8 Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma ja Salon seudun hyvinvointikatsaus... 9 Turun seudun hyvinvointikoordinaatio... 9 Halikon kunnan vanhustenhuollon strategia VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN MONIKULTTUURISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN MUUT TYÖRYHMÄT SOSIAALIALAN TIETOHALLINNON KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN ARVIOINTI JA TUTKIMUS YHTEISTYÖ- JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT KOTISIVUT JA JULKAISUT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LIITTEET... 16

3 1. Yhtiön toiminnan tausta 3 Yhtiön osakkaat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Yhtiössä on osakkaita 43 (liite 1). Osakaskuntien luku väheni yhdellä Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistyttyä. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2005 aikana 5 kertaa ja toteutti yhden kehittämispäivän yhdessä henkilöstön kanssa. Nykyisen 11 - jäseninen hallituksen (liite 2) on yhtiökokous valinnut yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaisesti Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Hallitus päätti, että vuonna 2006 valittavan uuden hallituksen kokouksiin kutsutaan myös hallituksen varajäsenet. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2005 oli euroa. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto-, tila- ja laitemenoihin, hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan vuonna 2005 saatiin euroa hankerahoitusta. Vuoden 2005 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2005 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja kehittämispäällikkö Merja Anis. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelija Kirsti Yrttiaho, toimistoassistentti Mirkka Lehtonen ja suunnittelija Tiina Heiliö. Lisäksi maakunnallisten hankkeiden työntekijät projektipäällikkö Pirkko Pakkala, seutukehittäjä Jussi Ketonen, erikoissuunnittelija Elina Lehtonen ja projektisuunnittelija Sirpa Vainio toimivat osaamiskeskuksen tiloissa (liite 3). Vuoden aikana yhtiössä ovat työskennelleet myös projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula asti sekä projekteissa Tarja Miikkulainen ja Mari Isotalo asti. Harjoittelijoina ovat olleet sosiaalipolitiikan harjoittelija Salla Salmenniemi ajalla sekä Yhteinen lastensuojelu - hankkeessa Anni Vääri ajalla Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina.

4 4 Valtakunnallinen yhteistyö Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja varajäsenenä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marit Holmberg. Neuvottelukunta on valmistellut vuosien aikana valtakunnallisen osaamiskeskustyön linjauksen keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat (12) ovat muodostaneet oman yhteistyöryhmän, jonka toiminta vakiintui vuoden aikana. Vasson työntekijöitä osallistui osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Osaamiskeskuksilla on lisääntyvää yhteistyötä sosiaalialan eri sisältöalueilla, mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdehuollon, vanhustyön ja maahanmuuttajatyön alueella. Yhteistyö Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa on lisääntynyt merkittävästi ministeriön, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. 2. Vasson strategian laatiminen Toimintavuoden aikana laadittiin Vasson strategiaa. Aluksi vertailtiin osaamiskeskuksen perustamisvaiheessa suunniteltua ja alkuvuosina toteutunutta toimintaa. Yhteenvetona todettiin että perustamisvaiheessa suunniteltu toiminta oli toteutunut varsin hyvin. Toisessa vaiheessa pyydettiin yhteistyökumppaneita arvioimaan nykyistä toimintaa ja tekemään ehdotuksia. Strategian laadintaa jalkautettiin järjestämällä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa. Uudet tavoitteet on sisällytetty vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan. Toiminnassa korostuu yhteistyön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden konkretisointi, taloudellisten resurssien hankinta ja jatkuvan strategiatyöprosessin toteuttaminen. Strategia valmistuu vuonna Toimintasuunnitelmassa 2006 Vasson hallitus on linjannut vision ja toiminta-ajatuksen seuraavasti: VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Vasson visio on olla vuonna 2010 varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita - ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita - välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa - osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen. 3. Yleistä Toimintasuunnitelman mukaisesti vuosi 2005 oli osaamiskeskustoiminnassa toiminnan vakiintumisen vaihetta. Palvelujen ja osaamisen kehittämistä toteutettiin valituilla painopistealueilla lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa. Lisäksi tietohallintoa kehitettiin hankerahoituksella.

5 Yhteistyö seutukuntien sosiaalijohdon kanssa alkoi vakiintua. Täydennyskoulutuksessa yhteistyö alkoi säännöllistyä. Verkostotyö ja asiantuntijatyöryhmien toiminta eri sisältöalueilla jatkui vilkkaana. Työryhmien toimintaa selostetaan jäljempänä. Ryhmissä ovat olleet edustettuina sekä käytännön työntekijät kunnista ja järjestöistä että tutkimuksen ja opetuksen edustajat. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä tehtiin useiden hankkeiden kanssa mm., Varvas (Huvituksen Varhaiskuntoutuksen kehittämishanke), Hyvi (hyvinvointi-indikaattorit), Ako (Aluekeskusohjelma) ja Hope (Hoivapalveluyrittäjien tietoverkkohanke). Seutuyhteistyö kehittyi erityisesti Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelman kanssa. Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön keskeiseksi kehittämishaasteeksi muodostui Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Varsinais-Suomen alueen sosiaalialan kehittämishankkeen johtoryhmä (liite 5) kokoontui vuonna 2005 kuusi kertaa. Kokouksissa sovittiin vuoden aikana toteutettavista toimenpiteistä, käsiteltiin kehittämishankkeen etenemistä niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin ja seurattiin hanketilannetta (rahoituksen saaneiden hankkeiden toteutuminen, valtionavustuspäätökset hankehakemuksille sekä seuraavan vuoden toimintaohjelmaan sisällytettävät hankkeet). Lisäksi kuultiin ryhmän Stakes edustajan puheenvuoro sekä valtakunnallisen koordinaatioryhmän kuulumisia, pohdittiin sosiaali- ja terveyshankkeiden yhteistyön edistämistä sekä kehittämisyksikköjen perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Johtoryhmä sai myös tietoa kehittämishankkeen Extranet sivustosta ja valtakunnallisten tietoteknologia-, lastensuojelu- ja henkilöstöhankkeiden etenemisestä. Vierailijoina johtoryhmän kokouksissa erillisiä puheenvuoroja käyttivät mm. Pirkko Pakkala Vammaispalveluiden palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeesta (Kaarinan kaupunki/oy Vasso Ab), Kristiina Laiho (STM) valtakunnallisesta lastensuojeluhankkeesta, Jussi Ketonen Yhteinen lastensuojelu hankkeesta (Salon kaupunki/oy Vasso Ab), Mari Isotalo (Oy Vasso Ab) maakunnallisesta tietohallinnon kehittämishankkeesta, Marja-Leena Kuusisto (LSLH) Sosiaalialan kehittämishankkeesta Länsi-Suomen läänin alueella, Reijo Väärälä (STM) sosiaalialan kehittämishankkeen valtakunnallisesta etenemisestä, Marita Turppa (LSLH) valtakunnallisesta henkilöstöosiosta sekä Jaana Malén (Turun työvoiman palvelukeskus), Päivi Klami (Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) ja Liisa Heinämäki (STM) kehittämisyksiköihin liittyvistä kysymyksistä. Vuoden 2005 toimintaohjelmaan sisältyi 17 hanketta, joista kolmelle myönnettiin rahoitus lääninhallituksesta ja neljälle sosiaali- ja terveysministeriöstä. Osaamiskeskus päivitti sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueen toimintaohjelman seutukuntakierroksella sekä alueen johtoryhmässä käytyjen keskusteluiden pohjalta. Osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat myös kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehittämishankkeiden ideointiin ja suunnitteluun. Johtoryhmän vuoden 2005 viimeisessä kokouksessa ohjeellisesti hyväksymään vuoden 2006 toimintaohjelmaan sisältyi 13 hanketta. Vuonna 2007 haettavaksi kaavaillun lastensuojelun kehittämisyksikköhankkeen sisältöä ryhdyttiin muokkaamaan syksyllä Vuoden lopulla lastensuojelun asiantuntijaryhmän jäsenistä muodostettiin lisäksi työryhmä suunnittelun tueksi. Aluejohtoryhmän jäsenistä koottu työryhmä antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon koskien palveluiden järjestämistapoja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liittyen.

6 Marraskuun lopulla Vasso osallistui sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettuun hankkeen arviointiseminaariin. Salme Kallinen-Kräkin ja Seniha Djihangir STM:stä vierailivat johtoryhmän kokouksessa syyskuussa informoimassa tilaisuudesta. Vuoden 2006 toimintaa pohjustamaan sovittiin, että Vassossa laaditaan maakunnallisen toimintaohjelman pohjalta väliarviointi sosiaalialan kehittämishankkeen tähänastisesta toteutumisesta Varsinais-Suomessa johtoryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltäväksi Lastensuojelun kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän toiminta Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmää laajennettiin siten, että jäseniksi pyydettiin järjestöjen edustajia ja kaikille jäsenille varajäsenet. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Pääasiallisia käsiteltäviä teemoja olivat lastensuojelun perus- ja täydennyskoulutus sekä lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen ja lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeen suunnittelu. Keväällä järjestetyssä lastensuojelun kehittäjäverkoston seminaarissa suunniteltiin sijaishuollon kehittämishanketta yhdessä Perhehoitoliiton kanssa sekä esiteltiin ja keskusteltiin Turun yliopiston lastensuojelun sosiaalityön koulutuksesta. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä. Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimusyksikkö hanke esittäytyi työryhmälle loppuvuodesta ja yhteistyötä päätettiin jatkaa kehittämisyksikön suunnittelun yhteydessä. Lastensuojelun kehittämisyksikköön liittyvästä yhteistyöstä neuvoteltiin alustavasti asiantuntijatyöryhmässä, Yhteinen lastensuojelu -hankkeen ohjausryhmässä ja Turun yliopiston moniammatillisen klinikan sekä lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus hankkeen kanssa. Varsinainen hankesuunnittelutyö ajoittuu vuodelle Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeeseen tehtiin tutustumiskäynti syksyllä yhdessä useiden Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämishankkeiden kanssa. Yhteistyötä Satakunnan kanssa päätettiin jatkaa vuonna 2006 järjestämällä lasten huolto- ja tapaamisasioihin ja kehittämisyksikköön liittyvä tapaaminen Vassossa. Syksyllä järjestettiin yhdessä lääninhallituksen kanssa seminaari, jossa olivat esillä valtakunnallinen lastensuojeluhanke ja Varsinais-Suomen maakunnalliset lastensuojeluhankkeet. Säännöllinen lastensuojeluyhteistyö lääninhallituksen kanssa käynnistyi syksyllä 2005 yhteistyökokousten muodossa. Yhteinen lastensuojelu hanke Yhteinen lastensuojelu -hankkeen tavoitteena on avohuollon lastensuojelupalveluiden laadun parantaminen alueellista ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä ja organisoimalla. Hankkeen myötä kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, välitetään tietoa hyvistä työkäytännöistä ja - menetelmistä sekä parannetaan lastensuojelussa työskentelevien mahdollisuuksia saada konsultaatiopalveluita ja vertaistukea. Vuoden 2005 aikana kehittämistyötä tehtiin aktiivisesti viiden kuntatoimijoista kootun kehittämisryhmän avulla. Ryhmät koostuvat kuntien ja yhteistyötahojen edustajista ja niiden tehtävänä on suunnitella ja käynnistää avohuollon palveluiden eri osa-alueisiin liittyvää kehittämistoimintaa. Kehittämisen painopistealueiksi on valittu lastensuojeluosaamisen kehittäminen kiertävä erityissosiaalityöntekijä -toiminnan avulla, jälkihuolto, perhetyö, tukihenkilötoiminta ja työntekijöiden verkostoituminen. Kehittämisryhmät aloittivat toimintansa tammikuussa 2005, jonka jälkeen ryhmät ovat kokoontuneet työkokouksiin kuukausittain. Ryhmien yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun ammattikorkeakoulu, MLL:n Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry ja lastensuojelukuntayhtymä. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän toiminnan aloittamiseksi haettiin rahoitusta Sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa. Yhteinen lastensuojelu -hanke on järjestänyt myös kaksi maakunnan lastensuojelutoimijoille suunnattua koulutustilaisuutta; Dokumentointi sosiaalityössä -koulutuksen ja Ammatillinen huoli ja varhainen puuttuminen -koulutuksen

7 7 Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hanke ja Suunnitelmallinen perhehoito hanke Lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseksi haettiin hankerahoitusta 12 kunnan yhteisellä hakemuksella. Vasso toimi hankkeen kokoajana ja hakemuksen laatijana. Hanke sai rahoituksen ja alkoi lokakuussa 2005 Raision hallinnoimana. Yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa käynnistetty perhehoidon kehittämishanke hanke alkoi syyskuussa Hankkeisiin palkattiin suunnittelijat, jotka toimivat Vasson tiloissa. Syksyllä 2005 suunnittelijat tekivät kuntakierroksen, jonka tuloksena hankkeiden tavoitteet täsmennettiin. Tärkeimpiä kehittämisalueita ovat sijaisperheiden rekrytointi ja valmennus, sijaishuollon kustannuksiin ja laadunhallintaan liittyvät kysymykset sekä keskitetyn sijaishuoltopaikkojen hallinnan suunnittelu ja toteutus. Sijaishuoltoon liittyvästä koulutusyhteistyöstä neuvoteltiin oppilaitosten kanssa. 6. Varhais- ja erityiskasvatus Verkostotyö Varhaiskasvatuksen kehittämistyötä jatkettiin tehostamalla yhteistyötä kuntien kanssa sekä valtakunnallista yhteistyötä. Yhteydenpito on tapahtunut hankesuunnittelussa ja asiantuntijaverkoston kautta. Varhaiskasvatuksessa aloitettiin myös tiedotekirjeiden lähettäminen kuntiin ja muille yhteistyökumppaneille Lisäksi Vasson suunnittelija lähetti kaikkiin maakunnan kuntiin päivähoidosta vastaaville esimiehille varhaiskasvatuksen tilaa ja kehittämistarpeita kartoittavan kyselyn. Vastauksia saatiin 27 kunnasta (50 %). Varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi lokakuussa järjestettiin koko varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston, maakunnallisen työryhmän ja seutukuntien asiantuntijatyöryhmien yhteinen työseminaari. Seminaari koettiin tärkeäksi ja käytäntöä päätettiin jatkaa vuosittain. Toinen maakunnallinen verkosto, kiertävien erityislastentarhanopettajien verkosto, jatkoi tapaamisiaan ja kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Verkosto on toiminut keltojen työnohjauksellisena ja vertaistukiverkostona. Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen yhdessä suunnittelema kaksivuotinen maakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) -koulutus päättyi joulukuussa Koulutuksessa oli mukana kaikkiaan 99 opiskelijaa 32 kunnasta. Lähikoulutuspäiviä oli kahden vuoden aikana yhdeksän. Lähipäivien välillä opiskelijat tapasivat tutor- ja asiantuntijaryhmissä sekä opiskelivat itsenäisesti. Lisäksi Vasson internetsivuille avattiin koulutuksessa mukana oleville vasu -keskustelupalsta. Vuoden loppuun mennessä vasu -suunnitelma oli valmistunut tai tekeillä 16 koulutuksessa mukana olleessa kunnassa. Hanketoiminta Varhaiskasvatuksen alueella ei käynnistynyt yhtään uutta sellaista hanketta, jossa Vasso oli mukana suunnittelussa. Molemmat Vassossa valmistellut hankkeet, Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa ja monikulttuurisen päivähoidon KIEKU -kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hanke, jäivät ilman valtion rahoitusta. Syksyn aikana valmisteltiin Salon seudulle kuntien yhteistyössä moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen tuen työmenetelmien kehittämiseen keskittyvää hanketta, mutta hankeanomus jätettiin lähettämättä hankkeeseen sitoutuneiden kuntien vähetessä vuoden vaihteeseen mennessä. Merimaskun hallinnoima hanke varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa jatkui kuuden kunnan alueella (Askainen, Merimasku,

8 Masku, Rymättylä, Vahto ja Velkua). Vuoden 2004 lopussa päättyneen Lasten sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatus (sosem) - hankkeen raportti ilmestyi kesällä Vasson julkaisusarjassa. Valtakunnallinen ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö Osaamiskeskusten varhaiskasvatuksesta vastaavat muodostavat verkoston ja tapaavat säännöllisesti. Vasson suunnittelija oli mukana osaamiskeskusten varhaiskasvatuksen verkoston työskentelyssä. Verkoston kautta välittyy tietoa maan eri osien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilasta ja hankkeista. Lisäksi verkosto välittää tietoa sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työskentelystä. Tapaamisia järjestettiin vuoden aikana kolme. Stakesin Varttua hanke on koordinoinut valtakunnallista varhaiskasvatuksen hanketyötä ja sen järjestämiin tapaamisiin on myös Vassosta osallistuttu. Lisäksi Vasso järjesti varhaisen tuen koulutustilaisuuden, jossa kouluttajana oli VarTu hankkeen projektipäällikkö. Vuoden 2004 lopulla päättyneellä hankkeella Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa osallistuttiin Stakesin Hyvät käytännöt miniseminaariin Täydennyskoulutusyhteistyö Täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmään kuuluivat edustajat Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Turun ammattikorkeakoulusta, Åbo Akademista ja kolme kuntaedustajaa sekä edustajat Vassosta. Syksyn aikana suunniteltiin vuonna 2005 toteutettavaa täydennyskoulutusseminaaria, lähtökohtana sosiaalialan uusi elokuussa voimaan astunut täydennyskoulutusta koskeva järjestämisvelvoite. Täydennyskoulutuksen työryhmä päätti vakinaistaa työryhmän työskentelyn ja suunnitella ns. tiedon tiivistämisen päiviä vuodelle Yhteistyössä valmisteltiin myös ohjelmaa sosiaalityön asiantuntijakoulutukseksi. 8. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö SYKE2004-hanke Varsinais-Suomessa toteutettiin vuosina Varsinais-Suomen liiton aloitteesta käynnistettyä SYKE2004-hanketta. Maakuntaohjelman teemaan Syrjästä toiminnan keskipisteeseen liittynyttä hanketta toteutettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen koordinoimana 15 toimijan allekirjoittaman ohjelmasopimuksen perusteella. Tärkeäksi koettua hanketta jatkettiin vielä aikana Oy Vasso Ab:n toimintana tavoitteena vakiinnuttaa sen toiminta. Tällöin hanke keskittyi maakuntaliiton kehittämisrahoituksella ja seutukuntien kehittämiskeskusten omarahoituksella julkisten palvelujen kehittämisen teemaan. Teemaa nivottiin yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuoltohankkeen kanssa seutukunnalliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Hankkeessa julkaistiin neljännen kerran maakunnallinen hyvinvointikatsaus, oltiin mukana maakunnallisessa hyvinvointi-indikaattorien kehittämisessä ja käyttöönotossa, ylläpidettiin muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestettiin keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. SYKE2004-hanke päättyi Viimeisen vuoden aikana oli tarkoitus vakiinnuttaa hankkeessa tehdyt asiat jatkuvaksi toiminnaksi, mikä Varsinais-Suomen liiton mielestä olisi sopinut erityisen hyvin Vasso Oy:n toiminnaksi. Osaksi hankkeen ansiosta ja osaksi muuten meneillään olevasta kehityksestä johtuen monet hankkeen toiminnot jatkuvatkin. Turun ammattikorkeakoulun Hyvi hanke (hyvinvointiohjelmien ja indikaattorien kehittäminen) jatkaa tilastollisen hyvinvointikatsauksen tekemistä. Hyvi-hanke on myös mukana seudullisten hyvinvointipoliittisten ohjelmien seurannan kehittämisessä. Hyvinvointipoliittiset ohjelmat on tehty Vakka-Suomen ja Salon seutukuntiin, ja näiden

9 molempien tekemisessä oltiin SYKE2004 hankkeesta mukana. Siitä huolimatta etteivät hankkeen aikana muodostetut yhteistyöryhmät eikä toimeenpanoryhmä jatkakaan verkostomaista yhteistyötä sellaisenaan, niin muun muassa kansallisten terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämishankkeiden takia maakunnassa kokoontuu samankaltaisten asioiden parissa erilaisia verkostoja. Nämä verkostot eivät tosin ole niin laaja-alaisia kuin hankkeessa olivat. Sama ilmiö koskee niin ikään hyvinvointipoliittisia foorumeja ja seminaareja. Vasso Oy järjestää niitä, ja ne osaltaan jatkavat SYKE2004-hankkeen aikana pidettyjä hyvinvointipoliittisia foorumeja. Näin ollen hankkeen perinteet ja toimintamuodot jatkuvat ainakin jossain muodossa maakunnassa edelleen. Myös seutukuntien aluekeskusohjelmat ja seutu-hankkeet vievät syrjäytymisen ehkäisemistä ja hyvinvoinnin edistämistä eteenpäin osaltaan. SYKE2004-hankkeessa julkaistiin vuoden 2005 aikana Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuoden raportti Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004 sekä Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää 1/3 työpanoksella. Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma ja Salon seudun hyvinvointikatsaus Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa tehtiin osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa keväästä 2004 lähtien. Se hyväksyttiin seutuvaltuustossa ja julkistettiin kesäkuussa Salon seutukunta osti asiantuntijapalvelun Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta, mikä tarkoitti 2/3 työntekijän vuoden työpanoksesta. Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa linjattiin seutukunnan hyvinvointipolitiikkaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hyvinvointipoliittinen ohjelma tehtiin ajalla ja sen ohjausryhmänä toimi aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Lisäksi toimi pienempi työryhmä kokoontuen verrattain tiiviisti. Työryhmässä olivat kunnanjohtajat Kari Kotiranta Perttelistä ja Simo Paassilta Halikosta, aluekeskusohjelman ohjelmapäällikkö Janne Hyvärinen Salon Seudun Kehittämiskeskuksesta ja projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Oy Vasso Ab). Projektipäällikkö vastasi ohjelman tekemisen koordinoimisesta ja kirjoittamisesta. Ohjelman tekemisen prosessissa käytiin kuntakohtaiset keskustelut seudun kuntien johtoryhmissä ja keskusteltiin sekä hoivayrittäjien että järjestöjen edustajien kanssa. Lisäksi ohjelmaa työstettiin seutuseminaarissa Ohjelman tekeminen oli pitkähkö prosessi, jossa mietittiin hyvinvoinnin käsitettä: mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitkä näistä vaikuttavista tekijöistä ovat tällä hetkellä hyvin ja missä on ongelmia. Keskustelut, tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden suunnitteleminen olivat asioita, jotka jäivät vaikuttamaan toivottavasti kirjoitettua ohjelmaa voimakkaammin. Oleellista oli löytää tekijöitä, joihin seudulla on nyt vaikutettava, jotta hyvinvointi edistyisi seuraavan kymmenen vuoden aikana myönteisesti. Koska alueella asuvien ihmisten hyvinvointi ei ole sidoksissa vain yhden hallinnonalan tai yhden kunnan tekemiin ratkaisuihin ja palveluihin, on tärkeää miettiä sitä, miten tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä hallintokuntien, kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kesken. Tärkeä näkökulma hyvinvoinnin edistämisessä on ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen. Ihmisen voimavarat ja osallisuus paitsi edistävät henkilökohtaista hyvinvointia, niin myös ennaltaehkäisevät ongelmia. Useita ohjelmassa esitettäviä toimenpiteitä kehitetään hankkeissa. Vaikka hanketoiminta aiheuttaa väsymystä, on se keino uuden kokeilemiseen ja sitä tuetaan voimakkaasti valtionavustuksilla. Kansalliset sosiaalialan kehittämishanke (valtioneuvosto periaatepäätös 2003) ja terveydenhuollon hanke (valtioneuvoston periaatepäätös 2002) ovat keskeiset suuret hankekokonaisuudet. Näiden mukaisia hankkeita on jo käynnissä Salon seudulla. Lisäksi aluekeskusohjelman ja maakunnan kehittämisrahoitusta voidaan hakea/käyttää hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Turun seudun hyvinvointikoordinaatio Vuosien 2004 ja 2005 aikana Turun seudun kehittämiskeskus osti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntijapalveluna Hyvinvointipalvelut -hankkeen koordinaation (1/2 1 9

10 työpanoksesta). Hyvinvointipalvelut hanketta rahoitetaan aluekeskusohjelmasta. Hankkeessa kehitetään Turun seudun seutuyhteistyötä hyvinvointipalveluiden alueella ja hankkeistetaan seudullisia kehittämis- ja yhteistyökohteita rahoituksen hakemiseksi. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistä näkemystä ja sitoutumista seudun asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseen pitkäjänteisesti muun muassa seudun elinkeino- ja seutustrategian tekemisen ja toimeenpanon yhteydessä. Toimintaa ohjaa osaltaan Sosiaalikehitys Oy:n tekemä lasten ja nuorten erityispalveluiden sekä vanhuspalveluiden peruskartoitus ja esitykset yhteistyömahdollisuuksista Turun seudulla. (Oy Vasso Ab 2005d.) Halikon kunnan vanhustenhuollon strategia 2015 Halikon kunta osti sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntija-apua (viisi kuukautta, ½ työaika) kuntansa vanhustenhuollon strategiatyön tukemiseen, tiedon keräämiseen, kokoamiseen ja kirjoittamiseen. Halikon vanhustenhuollon strategian tekeminen alkoi maaliskuussa Laajaalainen työryhmä kokoontui työstämään sitä yksitoista kertaa. Ohjausryhmä kokoontui työstämään strategiaa kolme kertaa. Strategiseksi päätavoitteeksi selkiytyi omaishoitoon ja kotipalveluun panostaminen aiempaa enemmän. Lisäksi laitoshoidon paikkojen lukumäärän ja tuottaminen piti ratkaista. Strategiassa otettiin kantaa myös tilaaja-tuottajamallin soveltamiseen ja palvelusetelin käyttöön ottamiseen. Palveluasuminen kunnassa on järjestetty hyvin ja paikkamäärä riittää myös jatkossa Vammaispalvelujen kehittäminen Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hanke Varsinainen hanketyöskentely pääsi vauhtiin vuoden 2005 alussa. Edellinen syksy oli kulunut organisointiin, rajaukseen, strategiatyöhön ja toteuttamissuunnitelman täsmentämiseen. Hanketyössä keskityttiin työmenetelmien ja työvälineiden, tieto-taidon välittämismekanismien sekä yhteisen toimintamallin kehittämiseen. Alussa laadittu hankkeen etenemisjärjestys oli strategisesti viisas ratkaisu. Yhteisesti työstetty ja sopimuksin vahvistettu toimintamalli kestää edessä olevan kunnallisen palvelurakenteen myllerryksen. Osaamista ja palvelutarpeen arviointia tukevia työmenetelmiä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän sekä lainmuutoksista, että asiakkaiden palvelutarpeiden kasvusta ja palvelujen monipuolistumisesta johtuen. Palvelurakenteen uudistamisesta saatava hyöty ja tehokkuus valuvat hukkaan, jos vasta uudistusten jälkeen ryhdytään tekemään työtä toimintalinjojen ja työprosessien yhdenmukaistamiseksi. Hankkeen keskeisin kehittämiskohde oli vammaispalvelujen varsinaissuomalainen toimintakäytäntö. Yhteisen toimintakäytännön tarve oli syy, miksi hanke ylipäätään käynnistettiin. Toimintakäytäntö koottiin käsikirjan muotoon ja sen ensimmäistä luonnosversiota käsiteltiin asiantuntija- ja ohjausryhmässä vuoden lopulla. Hanketyöskentely eteni myös rakenteellisten uudistusten osalta, vaikkakin yhteistä toimintakäytäntöä on jo sinänsä pidettävä merkittävänä rakenteellisena uudistuksena. Työnjaot ja yhteiset toimintalinjat ovat myös osa toimintarakennetta. Hankkeen Rakenteet ja osaaminen pienryhmä teki kehittämistyötä seudullisen vammaispalvelutoimiston perustamiseksi Salon seudulle. Alustavaa suunnitelmaa ja lähtökohtia esiteltiin seudun sosiaalijohtajille. Seutu-ryhmä oli jo pidempään valmistellut seudullisia vammaispalvelutyön tukimenetelmiä, joissa keskeisenä on seudullisesti saatavilla oleva työpari. Turun seudulle suunniteltiin asiantuntijoiden keskinäiseen kiinteään yhteistyöhön perustuvaa rakennetta. Neljä pienryhmää yhdistyi syksyllä kahdeksi ryhmäksi, kuten hyväksytyssä strategisissa linjauksissa suunniteltiinkin.

11 Yhteinen toimintakäytäntö ryhmä työsti vision mukaista varsinaissuomalaista toimintamallia, jonka pohjana ovat yhteisesti sovitut arvot, toimintarakennetta yhtenäistävät lomakkeet, asiakasprosessit, yleiset saatavuuskriteerit sekä palvelukartoitusmalli. Rakse -ryhmä muodostui entisistä Seutu ryhmästä sekä Rakenteet ja osaaminen ryhmästä. Työn tavoitteena oli laatia ehdotukset toimintarakenteen uudistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Toimintarakenteen uudistamiseksi tehtiin seuraavat suunnitelmat: 1. Samankokoisten kuntien sosiaalityöntekijöiden organisoiminen asiantuntijarenkaaksi. Samankokoisilla tarkoitetaan tapausmääriin nähden riittävän kokoisia kuntia. Tällä ajattelutavalla renkaaksi muodostui Naantali, Raisio, Lieto, Kaarina, Paimio ja Piikkiö. 2. Vakka-Suomen työparityöskentelymallin täsmentäminen. 3. Salon vammaispalvelun sosiaalityön työparityöskentelyn mahdollisuuksien selvittäminen ja moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kokoaminen. 4. Vammaispalvelun sosiaalityön seudullistaminen Salon seudulla. Hankkeen toteuttamissuunnitelmassa vuoden 2005 työlle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hanke eteni hieman jäljessä aikataulustaan, koska varsinaiseen hanketyöskentelyyn päästiin suunniteltua hitaammin. Tästä syystä esimerkiksi syksyyn 2005 ajoitettu lausuntokierros siirrettiin toteutettavaksi vuoden vaihteen jälkeen Päihdehuollon kehittäminen Päihdehuollon asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sen lisäksi kokoontui asiantuntijatyöryhmän jäsenistä koottu hankesuunnittelutyöryhmä keväällä Työryhmän pääasiallisia käsiteltyjä teemoja olivat päihdehuollon maakunnallisen kehittämishankkeen suunnittelu ja käynnissä olevia hankkeita esittelevän seminaarin suunnittelu- ja järjestely. Lisäksi työryhmässä käsiteltiin Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun päihdetyön opintoja ja esiteltiin tutkimusta. Työryhmä suunnitteli maakunnallisen päihdehuollon kehittämishankkeen sisältöjä, hankesuunnitelmasta tiedotettiin kunnille laajasti ja tarjottiin suunnitteluapua paikallisten kehittämistarpeiden esiin tuomiseksi hankesuunnitelmassa. Maakunnallista päihdetyön kehittämishanketta eivät kunnat lähteneet hakemaan, mutta työryhmätyöskentelyn ulkopuolisia seudullisia ehkäisevän päihdetyön kehittämishankehakemuksia syntyi. Syksyllä järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä päihdetyön seminaari, jossa esillä olivat mm. alueella käynnissä olevat kuntien ja järjestöjen kehittämishankkeet ja valtakunnallinen päihdetyön kehittäminen. Seminaariin osallistui n. 100 henkilöä. Päihdetyön kehittämiseen liittyvää valtakunnallista yhteistyötä käynnistettiin Stakesin ja A- klinikkasäätiön kanssa ja aloitettiin Varsinais-Suomen kuntajohdolle suunnatun ehkäisevään päihdetyöhön painottuvan seminaarin suunnittelutyöt. 11. Monikulttuurisuustyön kehittäminen Sosiaalityössä tarvittavaa erityisosaamista ja kehittämistarpeita kartoitettiin toteuttamalla kysely maahanmuuttajasosiaalityön ja romaniasioiden erityiskysymyksistä lastensuojelun, päihdehuollon, vammais- ja vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijöille alueen suurimpiin kuntiin. Alalla todettiin tarvittavan kulttuuriosaamista ja siihen liittyvää koulutusta lähinnä isommissa kunnissa. Kehittämistarpeita kartoitettiin myös Turun sosiaalitoimistoihin tehdyillä vierailukäynneillä ja romaniasioihin liittyvillä asiantuntijakeskusteluilla lääninhallituksessa. Loppuvuodesta koottiin maakunnallinen maahanmuuttaja-asioiden yhteistyöryhmä. Työryhmän tarpeellisuutta ja tehtäviä arvioimaan kutsuttiin ensin koolle suunnitteluryhmä, jossa oli edustajia suurimpien kuntien maahanmuuttajatyöstä, järjestöistä ja TE-keskuksesta. Työryhmän perustaminen

12 todettiin tärkeäksi ja sen tavoitteeksi asetettiin maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen, eri sektorien yhteistyön kehittäminen monikulttuurisuustyössä sekä osaamisen ja hyvien käytäntöjen välittäminen. Ryhmässä on Vasson lisäksi edustettuina isoimpien kuntien maahanmuuttajatyöstä vastaavia henkilöitä pääasiassa sosiaalityön, päivähoidon ja koulutoimen osalta, TE-keskus, työvoimatoimiston kansainväliset palvelut, lääninhallitus, vastaanottokeskukset, Ensi- ja turvakotien liitto, maahanmuuttajayhdistyksiä ja maahanmuuttajaasioihin kytkeytyviä kehittämishankkeita. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa olivat esillä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset sekä käytännön kotouttamistoiminta ja siihen liittyvät kehittämistarpeet Muut työryhmät Lasten ja perheiden palvelujen projektiverkosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Pääasiallisia käsiteltäviä asioita olivat hankearviointi, hyvien käytäntöjen kokoaminen ja täydennyskoulutusyhteistyö. Työryhmässä mm. keskusteltiin hankkeissa käytössä olevista arviointimalleista. Teemana oli mm. lasten tiedon esille saaminen arvioinneissa. Hyvien toimintakäytäntöjen kokoamiseksi suunniteltiin sähköistä lomakemallia. Hanketyöntekijöille käynnistettiin yhteinen työnohjaus. Vasson kehittämispäällikkö osallistui lääninhallituksen koordinoimaan lähisuhdeväkivaltatyöryhmän toimintaan. Työryhmän tarkoituksena on edistää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä sekä tuottaa ja levittää konkreettisia toimintamalleja eri ammattiryhmien yhteiseen väkivaltatyöhön. Kehittämispäällikkö on mukana myös koulutuksen suunnittelun alatyöryhmässä. 13. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen Syksyllä 2004 käynnistyi sosiaalialan tietohallinnon kehittämisprojekti ja työtä tukeva vuosille ulottuva hankesuunnittelu yhteistyössä Vasson, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa Varsinais-Suomen liiton myöntämällä maakunnallisella kehittämisrahalla. Kehittämisprojektin tavoitteena oli tukea sosiaalialan IT-neuvottelukunnan työn käynnistämistä ja laatia sosiaalialan tietohallintostrategia vuodelle Hankkeen strategiatyön organisointiin ja suunnittelutehtävään Vasso palkkasi koordinaattorin, joka aloitti tehtävässään syyskuun lopulla Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kiinteästi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman aluetietojärjestelmähankkeen kanssa, jonka projektipäällikkö osallistui myös sosiaalialan tietohallinnon ohjaus- ja suunnitteluryhmiin. Sosiaalialan tietohallinnon kehittämistä vauhditti ja linjasi alan omista kehittämistarpeista konkreettisemmin valtakunnallinen sosiaalialan tietoteknologian edistämisen hankesuunnitelma, joka valmistui STM:n antaman toimeksiannon pohjalta Kuntaliiton toteuttamana vuoden 2004 lopussa. Sosiaalialan IT-neuvottelukunta perustettiin vuonna 2004 ja sen tarkoitus on integroida tietohallintoon ja tietoteknologiaan liittyvää osaamista lähelle sosiaalialan palvelurakenteiden, palvelusisältöjen ja työprosessien kehittämistä. Ehdotus neuvottelukunnan perustamisesta saatiin Vasson tietohallinnon nykytila -selvityksestä. Neuvottelukunta koostuu läänin, maakunnan, seutukuntien, kuntajohdon, sosiaalitoimenjohdon, lastensuojelujärjestön, sosiaalialan kuntayhtymien, terveydenhuollon sekä Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson edustajista (liite 6). Tammi-helmikuun aikana IT-neuvottelukunnalle järjestettiin neljä työpaja-seminaaria. Neuvottelukunnan tehtävänä oli laatia maakunnalle sosiaalialan tietohallinnon kehittämisestä karkea strategia ja visio vuodelle 2010 sekä tätä työtä tukeva kehittämispolku. Sosiaalialan tietohallinnon seminaareissa keskusteltiin sosiaalialan keskeisistä tietohallinnon kehittämistarpeista mm. yhteistyörakenteiden nykyisistä ongelmista ja pysyvien rakenteiden aikaansaamisen edellytystekijöistä, sosiaalitoimen johtamisessa ja ohjauksessa sekä palvelujen tuottamisessa tarvittavasta tiedosta, tiedon käyttäjien rooleista ja tiedon tuottamiseen ja parempaan hallintaan tarvittavasta

13 tietoteknologiasta, sosiaalialan palvelujen tuottavuuskysymyksistä sekä tietoteknologian mahdollisuuksista uudistaa palvelutoimintaa ja kasvattaa sektorin tuottavuutta. Seminaareissa nousi esille se, että sosiaalialalla tietotekniikkaa ei osata hyödyntää riittävästi, kehittämistyö on pirstoutunutta sekä alueellisesti että myös alan substanssin osalta. Kehittämistyöstä puuttuu sosiaalialan oma tarve- ja prosessilähtöisyys. Kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä ja pitkäjänteisesti tarvittavaa osaamista kehittämällä on mahdollista tuoda tietoteknologiaa hallitusti kuntien sosiaalitoimen tarpeisiin. Yksittäisen kunnan resurssien ollessa pienet, kuntien välinen yhteistyö tietojärjestelmähankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa tuntuu järkevältä ja välttämättömältä vaihtoehdolta. Seminaarityöskentelyssä keskeisiksi tietohallinnon kehittämistarpeiksi nousivat mm. sosiaalialan palvelu/työprosessien mallintaminen ja tietoteknologiaan pohjautuvan prosessikuvaamisen menetelmien sekä toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien kehittäminen. Strategiatyöskentely osoitti, että tietojärjestelmien kehittämisen tulisi jatkossa nivoutua entistä kiinteämmin yhteen sosiaalialan toiminnan kehittämishankkeiden kanssa. Uudenlaiset kuntien yhteenliittymät ja alueelliset palvelujen järjestämisratkaisut edellyttävät myös kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistämistä. Strategiatyöstä nousseista kehittämistarpeista työstettiin hankesuunnitelma vuosille Strategiaprosessissa ja strategian laadintatyön kuluessa muotoutui myös käsitys toimenpiteistä, joiden katsotaan vievän sosiaalialan tietohallinnon kehittämisen missiota ja asetettuja tavoitteita eteenpäin alan omista tarpeista käsin. Syyskuun alussa ilmestyneessä projektin loppuraportissa ehdotetaan käynnistettäväksi seuraavat toimenpiteet: (1) Kuntien sosiaalialan tietohallintoon liittyvien yhteistyötarpeiden esille tuleminen ja niiden tukeminen edellyttävät sopimusta kuntien yhteisen alueellisen tietohallintokoordinaattorin palkkaamisesta. (2) Kokonaiskuvan saaminen kuntien alueellisesta yhteistyön kehittämisestä edellyttää yksityiskohtaisemman kartoituksen teettämistä sosiaalialan alueellisista ja sektorikohtaisista tietohallinnollisista yhteistyötarpeista. (3) Kuntien aktiivinen toiminta sosiaalialan yhteisten hankkeiden läpiviemisessä edellyttää pysyviä menettelytapoja, joilla voidaan sopia mm. hankeyhteistyön muodosta ja kustannuksista. (4) Kunnan oman henkilöstön roolin määrittäminen edellyttää osaamiskartoituksen teettämistä sosiaalialan ammattilaisten tietohallinnollisista osaamisvajeista ja koulutustarpeista. (5) Tietoteknologian hyödyntämiseen vaadittavan prosessiosaamisen kasvattaminen edellyttää tietohallinnon osaamistarpeista lähtevän täydennyskoulutusohjelman ja tutkimustoiminnan suunnittelun käynnistämistä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. (6) Maakunta tarvitsee oman foorumin, jossa tietohallinnon kehittämistä voidaan viedä eteenpäin myös strategiselta pohjalta. Sosiaalialan alueellisen tietohallinnon kehittämisen tueksi perustetun IT-neuvottelukunnan työtä jatketaan ja sen kokoonpanoa tarkistetaan. Seutukuntien edustus hoidetaan seudullisilla tietohallinnollisilla yhdyshenkilöillä. Neuvottelukunnan muut jäsenet edustavat kolmatta ja yksityistä sektoria sekä korkeakouluja. Lisäksi neuvottelukunnassa on edustus erityishuoltopiiristä ja terveydenhuollosta. IT-neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyötä edistävänä foorumina ja hahmotella pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia. Varsinainen kehitystyö tapahtuu hankkeiden muodossa. Myös IT-neuvottelukunnan työn edistämiseksi perustetun ohjausryhmän työskentelyä jatketaan. Ohjausryhmän kokoonpanoa vahvistetaan kahdella kunnan sosiaali- tai sektorijohtajalla. Ryhmän tehtäväksi tulee myös tietohallintohankkeen loppuraportissa esitetyn projektimallin markkinoiminen Asiantuntijapalvelujen kehittäminen Vasson kotisivuilla käytössä olevan asiantuntijatietokannan käyttöä arvioitiin toteuttamalla sosiaalipolitiikan opiskelijan harjoittelutyönä listan asiantuntijoille kysely. Asiantuntijoita oli vastausten mukaan käytetty varsin vähän. Lastensuojelun juridinen konsultaatio oli edelleen tunnetuin ja käytetyin konsultaatiopalvelu. Kyselyn pohjalta päivitettiin asiantuntijaluetteloa, päätettiin tehostaa tiedotusta ja suunniteltiin asiantuntijaryhmien verkostoimista.

14 15. Arviointi ja tutkimus 14 Sosiaalialan osaamiskeskusten roolia arviointi-, suunnittelu-, selvitys ja ohjelmatyössä selvitettiin toteuttamalla kartoitus muiden sosiaalialan osaamiskeskusten arviointi- ja tutkimustoiminnasta sekä Varsinais-Suomen kuntien tarpeesta tämän kaltaiselle työlle. Osaamiskeskuksissa arviointi- ja tutkimustyöhön on palkattu työntekijöitä enimmäkseen hankerahoituksella. Lähes puolessa sosiaalialan osaamiskeskuksista osallistutaan oman toiminnan ulkopuoliseen arviointityöhön. Sosiaalijohtajien kyselyyn vastasi 21 sosiaalijohtajaa (39 %). Kyselyn tulosten mukaan Vasso Oy:ltä toivotaan muun muassa koulutusta sekä asiantuntija-apua työn sisältöihin, työn koordinoimiseen ja taustatietojen keräämiseen. Vasson arviointitoiminnan kehittämiseksi tehtiin suunnitelma Vasson yhteydessä toimivien hankkeiden arvioinnin toteuttamisesta ja arviointikoulutuksesta. Yhteinen lastensuojelu hankkeen väliarviointi toteutettiin kyselynä hankkeen toimijoille. Hankkeessa toiminut opiskelija teki arvioinnista yhteenvedon ja raportin. Syksyllä järjestettiin projektiarviointiin liittyvä arviointikoulutuspäivä. Koulutuksessa oli esillä erilaisia arviointimalleja ja käytännön arviointikokemuksia. Koulutukseen osallistui n. 30 henkilöä. Vasson strategiatyön yhteydessä suunniteltiin tutkimukseen liittyvän roolin täsmentämisestä suhteessa yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Päätettiin myös käynnistää Tiivistetyn tiedon päiviä, joissa esitellään opinnäytetöitä ja tutkimuksia. 16. Yhteistyö- ja asiantuntijatehtävät Kehittämispäällikkö toimi Oulun lastensuojelun kehittämishankkeen maahanmuuttajasosiaalityötä kehittävän tiimin konsulttina neljä kertaa. Sonet Botnian kanssa jatkettiin maahanmuuttajasosiaalityön kehittämiseen liittyvää yhteistyötä Vaasassa järjestetyn koulutuspäivän muodossa. Kehittämispäällikkö järjesti Pikassos Oy:n käytännön opetuksen selvityshankkeen vierailukäynnit Varsinais-Suomeen ja kirjoitti hankkeen raporttiin Turun yliopiston moniammatillista opetusklinikkaa koskevan artikkelin. Moniammatillisen opetusklinikan toimintaa esiteltiin myös Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun hankeverkostolle syksyllä. Turun sosiaalitoimistoihin tehtiin vierailukäynnit, joilla keskusteltiin sosiaalityön tilanteesta ja kehittämistarpeista ja tiedotettiin Vasson toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista. 17. Kotisivut ja julkaisut Vasson kotisivuille luotiin sähköinen oppimisympäristö, joka sisältää keskustelutilan, sähköisen lomakkeen ja materiaaliosion. Kotisivuille lisättiin englannin- ja ruotsinkieliset sivut ja koulutuskalenteri. Vasson julkaisusarjassa ilmestyi kolme raporttia päättyneistä kehittämishankkeista. - Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Varsinais-Suomen "Syrjästä toiminnan keskipisteeseen" SYKE2004-hanke, Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab. Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 1/2005. Painosalama Oy, Turku. - Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi. Varsinais-Suomen "Syrjästä toiminnan keskipisteeseen" SYKE2004-hanke, Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 2/2005. Painosalama Oy, Turku.

15 - Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa -hankkeen loppuraportti. Tarja Kallio ja Päivi Pihlaja (toim.) Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 3/2005. Painosalama Oy, Turku Kansainvälinen yhteistyö Toukokuussa toteutettiin vierailu- ja opintokäynti Tukholmaan ja Leksandiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson perhekeskusverkoston kanssa. Käynnillä tutustuttiin maahanmuuttajasosiaalityön kehittämiseen Tukholman alueella ja perhekeskustoimintaan Tukholmassa ja Leksandissa ja luotiin yhteistyöverkostoa perhekeskus- ja maahanmuuttajatyöhön.

16 16 Liitteet Liite nro 1 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2005 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 10 Mellilä 5

17 17 Pöytyä 5 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5

18 18 Liite nro 2 Vasson hallitus 2005 JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Hannele Elo-Kuru Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Eeva-Sirkku Salomaa Loimaan seutu Paavo Varis Helena Hyytiäinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Rantanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa Liite nro 3 Vasson henkilöstö Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Kirsti Yrttiaho, suunnittelija Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti Tiina Heiliö, suunnittelija Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Sirpa Vainio, projektisuunnittelija Elina Lehtonen, erikoissuunnittelija määräaikainen määräaikainen määräaikainen Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Suunnitelmallinen perhehoito -hanke Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke

19 19 Liite nro 4 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Sirkka-Leena Hörkkö, ylitarkastaja, opetusministeriö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila Henkilökohtainen varajäsen: sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, professori Petri Kinnunen Henkilökohtainen varajäsen: kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Juha Karvala Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Merja Joutsen Onnela Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Markus Hemmilä Henkilökohtainen varajäsen: tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Marja Heikkilä Henkilökohtainen varajäsen: sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Lasse Rautniemi Henkilökohtainen varajäsen: professori Tarja Pösö Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Henkilökohtainen varajäsen: osaamiskeskuksen johtaja Tarja Myllärinen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kehitysjohtaja Merja Salmi Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Jäsenet: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen: johtaja Terhi Lönnfors, Stakes Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Henkilökohtainen varajäsen: toimitusjohtaja Lasse Murto, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kyösti Urponen, professori, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Henkilökohtainen varajäsen: professori Marjo Kuronen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Päivi Rinne, koulutusohjelmavastaava, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Jari Helminen, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Anna-Raija Nummenmaa, professori, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Henkilökohtainen varajäsen: yliassistentti Kirsti Karila, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Rolf Eriksson, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen: Heli Sahala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Elli Aaltonen, sosiaalineuvos, Itä-Suomen lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen: Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Sihteerit: Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Pirjo Marjamäki, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat vuorottelevat sihteeristössä neuvottelukunnan sopimassa järjestyksessä.

20 20 Liite nro 5 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen johtoryhmä 2005 Nimi Nimike Työnantaja Rooli Heiniö, Helvi sosiaali- ja terveysjohtaja, jäsen asti Uudenkaupungin kaupunki Puheenjohtaja Forssen, Katja sosiaalityön professori Turun yliopisto Varapuheenjohtaja Paananen, Antero sosiaalijohtaja, puheenjohtaja asti Kaarinan kaupunki Jäsen Johansson, Sari sosiaalijohtaja, jäsenenä asti Raision kaupunki Jäsen Kaunisto, Jaakko peruspalvelujohtaja Loimaan kaupunki Jäsen Varis, Paavo sosiaalitoimenjohtaja Salon kaupunki Jäsen Pakkala, Pirkko lääninsosiaalitarkastaja, jäsenenä asti Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Halttunen, Tuula erikoissuunnittelija Varsinais-Suomen liitto Jäsen Paulin, Ritva vararehtori Turun ammattikorkeakoulu Jäsen Haataja-Nurminen, Raija puheenjohtaja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Jäsen Ranta, Hannu johtaja A-klinikkasäätiö, Salo Jäsen Arve, Seija ylihoitaja Kansallisen terveydenhuollon hankkeen koordinaattori, Varsinais-Suomen alue Jäsen Hemmilä, Markus toimitusjohtaja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jäsen Kyttä, Maija sosiaalitoimenjohtaja Turun kaupunki Jäsen Tunkkari, Matti kunnanjohtaja Alastaron kunta Jäsen Smirnoff, Helena sosiaalipalvelupäällikkö Paraisten kaupunki Jäsen Kapari, Risto sosiaalineuvos, jäsen lähtien Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Lönnfors, Terhi johtaja, jäsen lähtien Stakes Jäsen