VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2005"

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v Tilikaudelta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous... 3 Henkilökunta... 3 Toimitilat... 3 Valtakunnallinen yhteistyö VASSON STRATEGIAN LAATIMINEN YLEISTÄ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN... 6 Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän toiminta... 6 Yhteinen lastensuojelu hanke... 6 Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hanke ja Suunnitelmallinen perhehoito hanke VARHAIS- JA ERITYISKASVATUS... 7 Verkostotyö... 7 Varhaiskasvatussuunnitelmatyö... 7 Hanketoiminta... 7 Valtakunnallinen ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö TÄYDENNYSKOULUTUSYHTEISTYÖ HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMATYÖ... 8 SYKE2004-hanke... 8 Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma ja Salon seudun hyvinvointikatsaus... 9 Turun seudun hyvinvointikoordinaatio... 9 Halikon kunnan vanhustenhuollon strategia VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMINEN MONIKULTTUURISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN MUUT TYÖRYHMÄT SOSIAALIALAN TIETOHALLINNON KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN ARVIOINTI JA TUTKIMUS YHTEISTYÖ- JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT KOTISIVUT JA JULKAISUT KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LIITTEET... 16

3 1. Yhtiön toiminnan tausta 3 Yhtiön osakkaat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oy Vasso Ab:n, toiminta käynnistyi syksyllä Yhtiö rekisteröitiin ja merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön toimialana on tuottaa ja välittää sosiaalialan kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja sekä harjoittaa sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Osakepääoma on korotuksen jälkeen euroa. Osakepääoman enimmäismäärä on euroa ja vähimmäispääoma euroa. Yhtiössä on osakkaita 43 (liite 1). Osakaskuntien luku väheni yhdellä Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistyttyä. Hallinto Yhtiökokous kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Oy Vasso Ab:n hallitus kokoontui vuoden 2005 aikana 5 kertaa ja toteutti yhden kehittämispäivän yhdessä henkilöstön kanssa. Nykyisen 11 - jäseninen hallituksen (liite 2) on yhtiökokous valinnut yhtiön osakassopimuksen mukaisesti vuosiksi Hallituksen puheenjohtajana toimii osakassopimuksen mukaisesti Turun kaupungin edustaja, sosiaalikeskuksen tutkimuspäällikkö Marit Holmberg ja varapuheenjohtajana Turun yliopistosäätiön edustaja, tutkija Jarkko Rasinkangas yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Hallitus päätti, että vuonna 2006 valittavan uuden hallituksen kokouksiin kutsutaan myös hallituksen varajäsenet. Tilintarkastajana toimii KHT -yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Dan Jungar. Talous Yhtiön perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta, joka vuonna 2005 oli euroa. Valtionavustus määräytyy väkiluvun ja pinta-alan mukaisesti. Sen on tarkoitus kattaa osaamiskeskuksen perustoiminnan kulut; käytännössä se riittää toimisto-, tila- ja laitemenoihin, hallintomenoihin ja vajaan kolmen työntekijän palkkausmenoihin. Perusrahoituksen lisäksi Oy Vasso Ab:n toimintaan vuonna 2005 saatiin euroa hankerahoitusta. Vuoden 2005 liikevaihto oli noin euroa. Yhtiön toteuttamat hankkeet ovat nollakatteisia, jolloin keskeneräiset projektit tilinpäätöksessä jaksotetaan niin että ne vastaavat kertyneitä kustannuksia. Henkilökunta Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluivat vuoden 2005 lopussa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja kehittämispäällikkö Merja Anis. Määräaikaiseen henkilökuntaan kuuluivat suunnittelija Kirsti Yrttiaho, toimistoassistentti Mirkka Lehtonen ja suunnittelija Tiina Heiliö. Lisäksi maakunnallisten hankkeiden työntekijät projektipäällikkö Pirkko Pakkala, seutukehittäjä Jussi Ketonen, erikoissuunnittelija Elina Lehtonen ja projektisuunnittelija Sirpa Vainio toimivat osaamiskeskuksen tiloissa (liite 3). Vuoden aikana yhtiössä ovat työskennelleet myös projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula asti sekä projekteissa Tarja Miikkulainen ja Mari Isotalo asti. Harjoittelijoina ovat olleet sosiaalipolitiikan harjoittelija Salla Salmenniemi ajalla sekä Yhteinen lastensuojelu - hankkeessa Anni Vääri ajalla Toimitilat Yhtiön vuokraamat toimitilat sijaitsevat Kaarinan kaupungissa, osoitteessa Lautakunnankatu 6, Kaarina.

4 4 Valtakunnallinen yhteistyö Osaamiskeskustyötä johtaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta (liite 4). Neuvottelukunnassa yhtiötä edustaa toimitusjohtaja Markus Hemmilä ja varajäsenenä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Marit Holmberg. Neuvottelukunta on valmistellut vuosien aikana valtakunnallisen osaamiskeskustyön linjauksen keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat (12) ovat muodostaneet oman yhteistyöryhmän, jonka toiminta vakiintui vuoden aikana. Vasson työntekijöitä osallistui osaamiskeskusten yhteisille neuvottelupäiville elokuussa Osaamiskeskuksilla on lisääntyvää yhteistyötä sosiaalialan eri sisältöalueilla, mm. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdehuollon, vanhustyön ja maahanmuuttajatyön alueella. Yhteistyö Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa on lisääntynyt merkittävästi ministeriön, Stakesin ja Kuntaliiton kanssa. 2. Vasson strategian laatiminen Toimintavuoden aikana laadittiin Vasson strategiaa. Aluksi vertailtiin osaamiskeskuksen perustamisvaiheessa suunniteltua ja alkuvuosina toteutunutta toimintaa. Yhteenvetona todettiin että perustamisvaiheessa suunniteltu toiminta oli toteutunut varsin hyvin. Toisessa vaiheessa pyydettiin yhteistyökumppaneita arvioimaan nykyistä toimintaa ja tekemään ehdotuksia. Strategian laadintaa jalkautettiin järjestämällä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa. Uudet tavoitteet on sisällytetty vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan. Toiminnassa korostuu yhteistyön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden konkretisointi, taloudellisten resurssien hankinta ja jatkuvan strategiatyöprosessin toteuttaminen. Strategia valmistuu vuonna Toimintasuunnitelmassa 2006 Vasson hallitus on linjannut vision ja toiminta-ajatuksen seuraavasti: VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Vasson visio on olla vuonna 2010 varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä - luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita - ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita - välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa - osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen. 3. Yleistä Toimintasuunnitelman mukaisesti vuosi 2005 oli osaamiskeskustoiminnassa toiminnan vakiintumisen vaihetta. Palvelujen ja osaamisen kehittämistä toteutettiin valituilla painopistealueilla lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa. Lisäksi tietohallintoa kehitettiin hankerahoituksella.

5 Yhteistyö seutukuntien sosiaalijohdon kanssa alkoi vakiintua. Täydennyskoulutuksessa yhteistyö alkoi säännöllistyä. Verkostotyö ja asiantuntijatyöryhmien toiminta eri sisältöalueilla jatkui vilkkaana. Työryhmien toimintaa selostetaan jäljempänä. Ryhmissä ovat olleet edustettuina sekä käytännön työntekijät kunnista ja järjestöistä että tutkimuksen ja opetuksen edustajat. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä tehtiin useiden hankkeiden kanssa mm., Varvas (Huvituksen Varhaiskuntoutuksen kehittämishanke), Hyvi (hyvinvointi-indikaattorit), Ako (Aluekeskusohjelma) ja Hope (Hoivapalveluyrittäjien tietoverkkohanke). Seutuyhteistyö kehittyi erityisesti Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelman kanssa. Maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön keskeiseksi kehittämishaasteeksi muodostui Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen Varsinais-Suomen alueen sosiaalialan kehittämishankkeen johtoryhmä (liite 5) kokoontui vuonna 2005 kuusi kertaa. Kokouksissa sovittiin vuoden aikana toteutettavista toimenpiteistä, käsiteltiin kehittämishankkeen etenemistä niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin ja seurattiin hanketilannetta (rahoituksen saaneiden hankkeiden toteutuminen, valtionavustuspäätökset hankehakemuksille sekä seuraavan vuoden toimintaohjelmaan sisällytettävät hankkeet). Lisäksi kuultiin ryhmän Stakes edustajan puheenvuoro sekä valtakunnallisen koordinaatioryhmän kuulumisia, pohdittiin sosiaali- ja terveyshankkeiden yhteistyön edistämistä sekä kehittämisyksikköjen perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Johtoryhmä sai myös tietoa kehittämishankkeen Extranet sivustosta ja valtakunnallisten tietoteknologia-, lastensuojelu- ja henkilöstöhankkeiden etenemisestä. Vierailijoina johtoryhmän kokouksissa erillisiä puheenvuoroja käyttivät mm. Pirkko Pakkala Vammaispalveluiden palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeesta (Kaarinan kaupunki/oy Vasso Ab), Kristiina Laiho (STM) valtakunnallisesta lastensuojeluhankkeesta, Jussi Ketonen Yhteinen lastensuojelu hankkeesta (Salon kaupunki/oy Vasso Ab), Mari Isotalo (Oy Vasso Ab) maakunnallisesta tietohallinnon kehittämishankkeesta, Marja-Leena Kuusisto (LSLH) Sosiaalialan kehittämishankkeesta Länsi-Suomen läänin alueella, Reijo Väärälä (STM) sosiaalialan kehittämishankkeen valtakunnallisesta etenemisestä, Marita Turppa (LSLH) valtakunnallisesta henkilöstöosiosta sekä Jaana Malén (Turun työvoiman palvelukeskus), Päivi Klami (Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) ja Liisa Heinämäki (STM) kehittämisyksiköihin liittyvistä kysymyksistä. Vuoden 2005 toimintaohjelmaan sisältyi 17 hanketta, joista kolmelle myönnettiin rahoitus lääninhallituksesta ja neljälle sosiaali- ja terveysministeriöstä. Osaamiskeskus päivitti sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais-Suomen alueen toimintaohjelman seutukuntakierroksella sekä alueen johtoryhmässä käytyjen keskusteluiden pohjalta. Osaamiskeskuksen työntekijät osallistuivat myös kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehittämishankkeiden ideointiin ja suunnitteluun. Johtoryhmän vuoden 2005 viimeisessä kokouksessa ohjeellisesti hyväksymään vuoden 2006 toimintaohjelmaan sisältyi 13 hanketta. Vuonna 2007 haettavaksi kaavaillun lastensuojelun kehittämisyksikköhankkeen sisältöä ryhdyttiin muokkaamaan syksyllä Vuoden lopulla lastensuojelun asiantuntijaryhmän jäsenistä muodostettiin lisäksi työryhmä suunnittelun tueksi. Aluejohtoryhmän jäsenistä koottu työryhmä antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon koskien palveluiden järjestämistapoja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liittyen.

6 Marraskuun lopulla Vasso osallistui sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettuun hankkeen arviointiseminaariin. Salme Kallinen-Kräkin ja Seniha Djihangir STM:stä vierailivat johtoryhmän kokouksessa syyskuussa informoimassa tilaisuudesta. Vuoden 2006 toimintaa pohjustamaan sovittiin, että Vassossa laaditaan maakunnallisen toimintaohjelman pohjalta väliarviointi sosiaalialan kehittämishankkeen tähänastisesta toteutumisesta Varsinais-Suomessa johtoryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltäväksi Lastensuojelun kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän toiminta Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmää laajennettiin siten, että jäseniksi pyydettiin järjestöjen edustajia ja kaikille jäsenille varajäsenet. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Pääasiallisia käsiteltäviä teemoja olivat lastensuojelun perus- ja täydennyskoulutus sekä lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen ja lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeen suunnittelu. Keväällä järjestetyssä lastensuojelun kehittäjäverkoston seminaarissa suunniteltiin sijaishuollon kehittämishanketta yhdessä Perhehoitoliiton kanssa sekä esiteltiin ja keskusteltiin Turun yliopiston lastensuojelun sosiaalityön koulutuksesta. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä. Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimusyksikkö hanke esittäytyi työryhmälle loppuvuodesta ja yhteistyötä päätettiin jatkaa kehittämisyksikön suunnittelun yhteydessä. Lastensuojelun kehittämisyksikköön liittyvästä yhteistyöstä neuvoteltiin alustavasti asiantuntijatyöryhmässä, Yhteinen lastensuojelu -hankkeen ohjausryhmässä ja Turun yliopiston moniammatillisen klinikan sekä lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus hankkeen kanssa. Varsinainen hankesuunnittelutyö ajoittuu vuodelle Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö hankkeeseen tehtiin tutustumiskäynti syksyllä yhdessä useiden Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämishankkeiden kanssa. Yhteistyötä Satakunnan kanssa päätettiin jatkaa vuonna 2006 järjestämällä lasten huolto- ja tapaamisasioihin ja kehittämisyksikköön liittyvä tapaaminen Vassossa. Syksyllä järjestettiin yhdessä lääninhallituksen kanssa seminaari, jossa olivat esillä valtakunnallinen lastensuojeluhanke ja Varsinais-Suomen maakunnalliset lastensuojeluhankkeet. Säännöllinen lastensuojeluyhteistyö lääninhallituksen kanssa käynnistyi syksyllä 2005 yhteistyökokousten muodossa. Yhteinen lastensuojelu hanke Yhteinen lastensuojelu -hankkeen tavoitteena on avohuollon lastensuojelupalveluiden laadun parantaminen alueellista ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä ja organisoimalla. Hankkeen myötä kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, välitetään tietoa hyvistä työkäytännöistä ja - menetelmistä sekä parannetaan lastensuojelussa työskentelevien mahdollisuuksia saada konsultaatiopalveluita ja vertaistukea. Vuoden 2005 aikana kehittämistyötä tehtiin aktiivisesti viiden kuntatoimijoista kootun kehittämisryhmän avulla. Ryhmät koostuvat kuntien ja yhteistyötahojen edustajista ja niiden tehtävänä on suunnitella ja käynnistää avohuollon palveluiden eri osa-alueisiin liittyvää kehittämistoimintaa. Kehittämisen painopistealueiksi on valittu lastensuojeluosaamisen kehittäminen kiertävä erityissosiaalityöntekijä -toiminnan avulla, jälkihuolto, perhetyö, tukihenkilötoiminta ja työntekijöiden verkostoituminen. Kehittämisryhmät aloittivat toimintansa tammikuussa 2005, jonka jälkeen ryhmät ovat kokoontuneet työkokouksiin kuukausittain. Ryhmien yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun ammattikorkeakoulu, MLL:n Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry ja lastensuojelukuntayhtymä. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän toiminnan aloittamiseksi haettiin rahoitusta Sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa. Yhteinen lastensuojelu -hanke on järjestänyt myös kaksi maakunnan lastensuojelutoimijoille suunnattua koulutustilaisuutta; Dokumentointi sosiaalityössä -koulutuksen ja Ammatillinen huoli ja varhainen puuttuminen -koulutuksen

7 7 Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Varsinais-Suomessa -hanke ja Suunnitelmallinen perhehoito hanke Lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseksi haettiin hankerahoitusta 12 kunnan yhteisellä hakemuksella. Vasso toimi hankkeen kokoajana ja hakemuksen laatijana. Hanke sai rahoituksen ja alkoi lokakuussa 2005 Raision hallinnoimana. Yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa käynnistetty perhehoidon kehittämishanke hanke alkoi syyskuussa Hankkeisiin palkattiin suunnittelijat, jotka toimivat Vasson tiloissa. Syksyllä 2005 suunnittelijat tekivät kuntakierroksen, jonka tuloksena hankkeiden tavoitteet täsmennettiin. Tärkeimpiä kehittämisalueita ovat sijaisperheiden rekrytointi ja valmennus, sijaishuollon kustannuksiin ja laadunhallintaan liittyvät kysymykset sekä keskitetyn sijaishuoltopaikkojen hallinnan suunnittelu ja toteutus. Sijaishuoltoon liittyvästä koulutusyhteistyöstä neuvoteltiin oppilaitosten kanssa. 6. Varhais- ja erityiskasvatus Verkostotyö Varhaiskasvatuksen kehittämistyötä jatkettiin tehostamalla yhteistyötä kuntien kanssa sekä valtakunnallista yhteistyötä. Yhteydenpito on tapahtunut hankesuunnittelussa ja asiantuntijaverkoston kautta. Varhaiskasvatuksessa aloitettiin myös tiedotekirjeiden lähettäminen kuntiin ja muille yhteistyökumppaneille Lisäksi Vasson suunnittelija lähetti kaikkiin maakunnan kuntiin päivähoidosta vastaaville esimiehille varhaiskasvatuksen tilaa ja kehittämistarpeita kartoittavan kyselyn. Vastauksia saatiin 27 kunnasta (50 %). Varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi lokakuussa järjestettiin koko varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston, maakunnallisen työryhmän ja seutukuntien asiantuntijatyöryhmien yhteinen työseminaari. Seminaari koettiin tärkeäksi ja käytäntöä päätettiin jatkaa vuosittain. Toinen maakunnallinen verkosto, kiertävien erityislastentarhanopettajien verkosto, jatkoi tapaamisiaan ja kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Verkosto on toiminut keltojen työnohjauksellisena ja vertaistukiverkostona. Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Vasson ja Länsi-Suomen lääninhallituksen yhdessä suunnittelema kaksivuotinen maakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) -koulutus päättyi joulukuussa Koulutuksessa oli mukana kaikkiaan 99 opiskelijaa 32 kunnasta. Lähikoulutuspäiviä oli kahden vuoden aikana yhdeksän. Lähipäivien välillä opiskelijat tapasivat tutor- ja asiantuntijaryhmissä sekä opiskelivat itsenäisesti. Lisäksi Vasson internetsivuille avattiin koulutuksessa mukana oleville vasu -keskustelupalsta. Vuoden loppuun mennessä vasu -suunnitelma oli valmistunut tai tekeillä 16 koulutuksessa mukana olleessa kunnassa. Hanketoiminta Varhaiskasvatuksen alueella ei käynnistynyt yhtään uutta sellaista hanketta, jossa Vasso oli mukana suunnittelussa. Molemmat Vassossa valmistellut hankkeet, Erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa ja monikulttuurisen päivähoidon KIEKU -kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa -hanke, jäivät ilman valtion rahoitusta. Syksyn aikana valmisteltiin Salon seudulle kuntien yhteistyössä moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen tuen työmenetelmien kehittämiseen keskittyvää hanketta, mutta hankeanomus jätettiin lähettämättä hankkeeseen sitoutuneiden kuntien vähetessä vuoden vaihteeseen mennessä. Merimaskun hallinnoima hanke varhais- ja erityisvarhaiskasvatuksen ja vanhemmuuden vahvistaminen päivähoidossa jatkui kuuden kunnan alueella (Askainen, Merimasku,

8 Masku, Rymättylä, Vahto ja Velkua). Vuoden 2004 lopussa päättyneen Lasten sosiaalisemotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatus (sosem) - hankkeen raportti ilmestyi kesällä Vasson julkaisusarjassa. Valtakunnallinen ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö Osaamiskeskusten varhaiskasvatuksesta vastaavat muodostavat verkoston ja tapaavat säännöllisesti. Vasson suunnittelija oli mukana osaamiskeskusten varhaiskasvatuksen verkoston työskentelyssä. Verkoston kautta välittyy tietoa maan eri osien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilasta ja hankkeista. Lisäksi verkosto välittää tietoa sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työskentelystä. Tapaamisia järjestettiin vuoden aikana kolme. Stakesin Varttua hanke on koordinoinut valtakunnallista varhaiskasvatuksen hanketyötä ja sen järjestämiin tapaamisiin on myös Vassosta osallistuttu. Lisäksi Vasso järjesti varhaisen tuen koulutustilaisuuden, jossa kouluttajana oli VarTu hankkeen projektipäällikkö. Vuoden 2004 lopulla päättyneellä hankkeella Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa osallistuttiin Stakesin Hyvät käytännöt miniseminaariin Täydennyskoulutusyhteistyö Täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmään kuuluivat edustajat Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Turun ammattikorkeakoulusta, Åbo Akademista ja kolme kuntaedustajaa sekä edustajat Vassosta. Syksyn aikana suunniteltiin vuonna 2005 toteutettavaa täydennyskoulutusseminaaria, lähtökohtana sosiaalialan uusi elokuussa voimaan astunut täydennyskoulutusta koskeva järjestämisvelvoite. Täydennyskoulutuksen työryhmä päätti vakinaistaa työryhmän työskentelyn ja suunnitella ns. tiedon tiivistämisen päiviä vuodelle Yhteistyössä valmisteltiin myös ohjelmaa sosiaalityön asiantuntijakoulutukseksi. 8. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö SYKE2004-hanke Varsinais-Suomessa toteutettiin vuosina Varsinais-Suomen liiton aloitteesta käynnistettyä SYKE2004-hanketta. Maakuntaohjelman teemaan Syrjästä toiminnan keskipisteeseen liittynyttä hanketta toteutettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen koordinoimana 15 toimijan allekirjoittaman ohjelmasopimuksen perusteella. Tärkeäksi koettua hanketta jatkettiin vielä aikana Oy Vasso Ab:n toimintana tavoitteena vakiinnuttaa sen toiminta. Tällöin hanke keskittyi maakuntaliiton kehittämisrahoituksella ja seutukuntien kehittämiskeskusten omarahoituksella julkisten palvelujen kehittämisen teemaan. Teemaa nivottiin yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuoltohankkeen kanssa seutukunnalliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Hankkeessa julkaistiin neljännen kerran maakunnallinen hyvinvointikatsaus, oltiin mukana maakunnallisessa hyvinvointi-indikaattorien kehittämisessä ja käyttöönotossa, ylläpidettiin muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestettiin keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. SYKE2004-hanke päättyi Viimeisen vuoden aikana oli tarkoitus vakiinnuttaa hankkeessa tehdyt asiat jatkuvaksi toiminnaksi, mikä Varsinais-Suomen liiton mielestä olisi sopinut erityisen hyvin Vasso Oy:n toiminnaksi. Osaksi hankkeen ansiosta ja osaksi muuten meneillään olevasta kehityksestä johtuen monet hankkeen toiminnot jatkuvatkin. Turun ammattikorkeakoulun Hyvi hanke (hyvinvointiohjelmien ja indikaattorien kehittäminen) jatkaa tilastollisen hyvinvointikatsauksen tekemistä. Hyvi-hanke on myös mukana seudullisten hyvinvointipoliittisten ohjelmien seurannan kehittämisessä. Hyvinvointipoliittiset ohjelmat on tehty Vakka-Suomen ja Salon seutukuntiin, ja näiden

9 molempien tekemisessä oltiin SYKE2004 hankkeesta mukana. Siitä huolimatta etteivät hankkeen aikana muodostetut yhteistyöryhmät eikä toimeenpanoryhmä jatkakaan verkostomaista yhteistyötä sellaisenaan, niin muun muassa kansallisten terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämishankkeiden takia maakunnassa kokoontuu samankaltaisten asioiden parissa erilaisia verkostoja. Nämä verkostot eivät tosin ole niin laaja-alaisia kuin hankkeessa olivat. Sama ilmiö koskee niin ikään hyvinvointipoliittisia foorumeja ja seminaareja. Vasso Oy järjestää niitä, ja ne osaltaan jatkavat SYKE2004-hankkeen aikana pidettyjä hyvinvointipoliittisia foorumeja. Näin ollen hankkeen perinteet ja toimintamuodot jatkuvat ainakin jossain muodossa maakunnassa edelleen. Myös seutukuntien aluekeskusohjelmat ja seutu-hankkeet vievät syrjäytymisen ehkäisemistä ja hyvinvoinnin edistämistä eteenpäin osaltaan. SYKE2004-hankkeessa julkaistiin vuoden 2005 aikana Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuoden raportti Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004 sekä Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää 1/3 työpanoksella. Salon seudun hyvinvointipoliittinen ohjelma ja Salon seudun hyvinvointikatsaus Salon seudun hyvinvointipoliittista ohjelmaa tehtiin osana Salon seudun aluekeskusohjelmaa keväästä 2004 lähtien. Se hyväksyttiin seutuvaltuustossa ja julkistettiin kesäkuussa Salon seutukunta osti asiantuntijapalvelun Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta, mikä tarkoitti 2/3 työntekijän vuoden työpanoksesta. Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa linjattiin seutukunnan hyvinvointipolitiikkaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hyvinvointipoliittinen ohjelma tehtiin ajalla ja sen ohjausryhmänä toimi aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Lisäksi toimi pienempi työryhmä kokoontuen verrattain tiiviisti. Työryhmässä olivat kunnanjohtajat Kari Kotiranta Perttelistä ja Simo Paassilta Halikosta, aluekeskusohjelman ohjelmapäällikkö Janne Hyvärinen Salon Seudun Kehittämiskeskuksesta ja projektipäällikkö Aino Ukkola-Kettula Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta (Oy Vasso Ab). Projektipäällikkö vastasi ohjelman tekemisen koordinoimisesta ja kirjoittamisesta. Ohjelman tekemisen prosessissa käytiin kuntakohtaiset keskustelut seudun kuntien johtoryhmissä ja keskusteltiin sekä hoivayrittäjien että järjestöjen edustajien kanssa. Lisäksi ohjelmaa työstettiin seutuseminaarissa Ohjelman tekeminen oli pitkähkö prosessi, jossa mietittiin hyvinvoinnin käsitettä: mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitkä näistä vaikuttavista tekijöistä ovat tällä hetkellä hyvin ja missä on ongelmia. Keskustelut, tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden suunnitteleminen olivat asioita, jotka jäivät vaikuttamaan toivottavasti kirjoitettua ohjelmaa voimakkaammin. Oleellista oli löytää tekijöitä, joihin seudulla on nyt vaikutettava, jotta hyvinvointi edistyisi seuraavan kymmenen vuoden aikana myönteisesti. Koska alueella asuvien ihmisten hyvinvointi ei ole sidoksissa vain yhden hallinnonalan tai yhden kunnan tekemiin ratkaisuihin ja palveluihin, on tärkeää miettiä sitä, miten tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti yhteistyössä hallintokuntien, kuntien, yrittäjien ja järjestöjen kesken. Tärkeä näkökulma hyvinvoinnin edistämisessä on ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen. Ihmisen voimavarat ja osallisuus paitsi edistävät henkilökohtaista hyvinvointia, niin myös ennaltaehkäisevät ongelmia. Useita ohjelmassa esitettäviä toimenpiteitä kehitetään hankkeissa. Vaikka hanketoiminta aiheuttaa väsymystä, on se keino uuden kokeilemiseen ja sitä tuetaan voimakkaasti valtionavustuksilla. Kansalliset sosiaalialan kehittämishanke (valtioneuvosto periaatepäätös 2003) ja terveydenhuollon hanke (valtioneuvoston periaatepäätös 2002) ovat keskeiset suuret hankekokonaisuudet. Näiden mukaisia hankkeita on jo käynnissä Salon seudulla. Lisäksi aluekeskusohjelman ja maakunnan kehittämisrahoitusta voidaan hakea/käyttää hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin. Turun seudun hyvinvointikoordinaatio Vuosien 2004 ja 2005 aikana Turun seudun kehittämiskeskus osti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntijapalveluna Hyvinvointipalvelut -hankkeen koordinaation (1/2 1 9

10 työpanoksesta). Hyvinvointipalvelut hanketta rahoitetaan aluekeskusohjelmasta. Hankkeessa kehitetään Turun seudun seutuyhteistyötä hyvinvointipalveluiden alueella ja hankkeistetaan seudullisia kehittämis- ja yhteistyökohteita rahoituksen hakemiseksi. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistä näkemystä ja sitoutumista seudun asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseen pitkäjänteisesti muun muassa seudun elinkeino- ja seutustrategian tekemisen ja toimeenpanon yhteydessä. Toimintaa ohjaa osaltaan Sosiaalikehitys Oy:n tekemä lasten ja nuorten erityispalveluiden sekä vanhuspalveluiden peruskartoitus ja esitykset yhteistyömahdollisuuksista Turun seudulla. (Oy Vasso Ab 2005d.) Halikon kunnan vanhustenhuollon strategia 2015 Halikon kunta osti sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntija-apua (viisi kuukautta, ½ työaika) kuntansa vanhustenhuollon strategiatyön tukemiseen, tiedon keräämiseen, kokoamiseen ja kirjoittamiseen. Halikon vanhustenhuollon strategian tekeminen alkoi maaliskuussa Laajaalainen työryhmä kokoontui työstämään sitä yksitoista kertaa. Ohjausryhmä kokoontui työstämään strategiaa kolme kertaa. Strategiseksi päätavoitteeksi selkiytyi omaishoitoon ja kotipalveluun panostaminen aiempaa enemmän. Lisäksi laitoshoidon paikkojen lukumäärän ja tuottaminen piti ratkaista. Strategiassa otettiin kantaa myös tilaaja-tuottajamallin soveltamiseen ja palvelusetelin käyttöön ottamiseen. Palveluasuminen kunnassa on järjestetty hyvin ja paikkamäärä riittää myös jatkossa Vammaispalvelujen kehittäminen Vammaispalvelujen palvelurakenteen kehittäminen Varsinais-Suomessa hanke Varsinainen hanketyöskentely pääsi vauhtiin vuoden 2005 alussa. Edellinen syksy oli kulunut organisointiin, rajaukseen, strategiatyöhön ja toteuttamissuunnitelman täsmentämiseen. Hanketyössä keskityttiin työmenetelmien ja työvälineiden, tieto-taidon välittämismekanismien sekä yhteisen toimintamallin kehittämiseen. Alussa laadittu hankkeen etenemisjärjestys oli strategisesti viisas ratkaisu. Yhteisesti työstetty ja sopimuksin vahvistettu toimintamalli kestää edessä olevan kunnallisen palvelurakenteen myllerryksen. Osaamista ja palvelutarpeen arviointia tukevia työmenetelmiä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän sekä lainmuutoksista, että asiakkaiden palvelutarpeiden kasvusta ja palvelujen monipuolistumisesta johtuen. Palvelurakenteen uudistamisesta saatava hyöty ja tehokkuus valuvat hukkaan, jos vasta uudistusten jälkeen ryhdytään tekemään työtä toimintalinjojen ja työprosessien yhdenmukaistamiseksi. Hankkeen keskeisin kehittämiskohde oli vammaispalvelujen varsinaissuomalainen toimintakäytäntö. Yhteisen toimintakäytännön tarve oli syy, miksi hanke ylipäätään käynnistettiin. Toimintakäytäntö koottiin käsikirjan muotoon ja sen ensimmäistä luonnosversiota käsiteltiin asiantuntija- ja ohjausryhmässä vuoden lopulla. Hanketyöskentely eteni myös rakenteellisten uudistusten osalta, vaikkakin yhteistä toimintakäytäntöä on jo sinänsä pidettävä merkittävänä rakenteellisena uudistuksena. Työnjaot ja yhteiset toimintalinjat ovat myös osa toimintarakennetta. Hankkeen Rakenteet ja osaaminen pienryhmä teki kehittämistyötä seudullisen vammaispalvelutoimiston perustamiseksi Salon seudulle. Alustavaa suunnitelmaa ja lähtökohtia esiteltiin seudun sosiaalijohtajille. Seutu-ryhmä oli jo pidempään valmistellut seudullisia vammaispalvelutyön tukimenetelmiä, joissa keskeisenä on seudullisesti saatavilla oleva työpari. Turun seudulle suunniteltiin asiantuntijoiden keskinäiseen kiinteään yhteistyöhön perustuvaa rakennetta. Neljä pienryhmää yhdistyi syksyllä kahdeksi ryhmäksi, kuten hyväksytyssä strategisissa linjauksissa suunniteltiinkin.

11 Yhteinen toimintakäytäntö ryhmä työsti vision mukaista varsinaissuomalaista toimintamallia, jonka pohjana ovat yhteisesti sovitut arvot, toimintarakennetta yhtenäistävät lomakkeet, asiakasprosessit, yleiset saatavuuskriteerit sekä palvelukartoitusmalli. Rakse -ryhmä muodostui entisistä Seutu ryhmästä sekä Rakenteet ja osaaminen ryhmästä. Työn tavoitteena oli laatia ehdotukset toimintarakenteen uudistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Toimintarakenteen uudistamiseksi tehtiin seuraavat suunnitelmat: 1. Samankokoisten kuntien sosiaalityöntekijöiden organisoiminen asiantuntijarenkaaksi. Samankokoisilla tarkoitetaan tapausmääriin nähden riittävän kokoisia kuntia. Tällä ajattelutavalla renkaaksi muodostui Naantali, Raisio, Lieto, Kaarina, Paimio ja Piikkiö. 2. Vakka-Suomen työparityöskentelymallin täsmentäminen. 3. Salon vammaispalvelun sosiaalityön työparityöskentelyn mahdollisuuksien selvittäminen ja moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kokoaminen. 4. Vammaispalvelun sosiaalityön seudullistaminen Salon seudulla. Hankkeen toteuttamissuunnitelmassa vuoden 2005 työlle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hanke eteni hieman jäljessä aikataulustaan, koska varsinaiseen hanketyöskentelyyn päästiin suunniteltua hitaammin. Tästä syystä esimerkiksi syksyyn 2005 ajoitettu lausuntokierros siirrettiin toteutettavaksi vuoden vaihteen jälkeen Päihdehuollon kehittäminen Päihdehuollon asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sen lisäksi kokoontui asiantuntijatyöryhmän jäsenistä koottu hankesuunnittelutyöryhmä keväällä Työryhmän pääasiallisia käsiteltyjä teemoja olivat päihdehuollon maakunnallisen kehittämishankkeen suunnittelu ja käynnissä olevia hankkeita esittelevän seminaarin suunnittelu- ja järjestely. Lisäksi työryhmässä käsiteltiin Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun päihdetyön opintoja ja esiteltiin tutkimusta. Työryhmä suunnitteli maakunnallisen päihdehuollon kehittämishankkeen sisältöjä, hankesuunnitelmasta tiedotettiin kunnille laajasti ja tarjottiin suunnitteluapua paikallisten kehittämistarpeiden esiin tuomiseksi hankesuunnitelmassa. Maakunnallista päihdetyön kehittämishanketta eivät kunnat lähteneet hakemaan, mutta työryhmätyöskentelyn ulkopuolisia seudullisia ehkäisevän päihdetyön kehittämishankehakemuksia syntyi. Syksyllä järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä päihdetyön seminaari, jossa esillä olivat mm. alueella käynnissä olevat kuntien ja järjestöjen kehittämishankkeet ja valtakunnallinen päihdetyön kehittäminen. Seminaariin osallistui n. 100 henkilöä. Päihdetyön kehittämiseen liittyvää valtakunnallista yhteistyötä käynnistettiin Stakesin ja A- klinikkasäätiön kanssa ja aloitettiin Varsinais-Suomen kuntajohdolle suunnatun ehkäisevään päihdetyöhön painottuvan seminaarin suunnittelutyöt. 11. Monikulttuurisuustyön kehittäminen Sosiaalityössä tarvittavaa erityisosaamista ja kehittämistarpeita kartoitettiin toteuttamalla kysely maahanmuuttajasosiaalityön ja romaniasioiden erityiskysymyksistä lastensuojelun, päihdehuollon, vammais- ja vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijöille alueen suurimpiin kuntiin. Alalla todettiin tarvittavan kulttuuriosaamista ja siihen liittyvää koulutusta lähinnä isommissa kunnissa. Kehittämistarpeita kartoitettiin myös Turun sosiaalitoimistoihin tehdyillä vierailukäynneillä ja romaniasioihin liittyvillä asiantuntijakeskusteluilla lääninhallituksessa. Loppuvuodesta koottiin maakunnallinen maahanmuuttaja-asioiden yhteistyöryhmä. Työryhmän tarpeellisuutta ja tehtäviä arvioimaan kutsuttiin ensin koolle suunnitteluryhmä, jossa oli edustajia suurimpien kuntien maahanmuuttajatyöstä, järjestöistä ja TE-keskuksesta. Työryhmän perustaminen

12 todettiin tärkeäksi ja sen tavoitteeksi asetettiin maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen, eri sektorien yhteistyön kehittäminen monikulttuurisuustyössä sekä osaamisen ja hyvien käytäntöjen välittäminen. Ryhmässä on Vasson lisäksi edustettuina isoimpien kuntien maahanmuuttajatyöstä vastaavia henkilöitä pääasiassa sosiaalityön, päivähoidon ja koulutoimen osalta, TE-keskus, työvoimatoimiston kansainväliset palvelut, lääninhallitus, vastaanottokeskukset, Ensi- ja turvakotien liitto, maahanmuuttajayhdistyksiä ja maahanmuuttajaasioihin kytkeytyviä kehittämishankkeita. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa olivat esillä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset sekä käytännön kotouttamistoiminta ja siihen liittyvät kehittämistarpeet Muut työryhmät Lasten ja perheiden palvelujen projektiverkosto kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Pääasiallisia käsiteltäviä asioita olivat hankearviointi, hyvien käytäntöjen kokoaminen ja täydennyskoulutusyhteistyö. Työryhmässä mm. keskusteltiin hankkeissa käytössä olevista arviointimalleista. Teemana oli mm. lasten tiedon esille saaminen arvioinneissa. Hyvien toimintakäytäntöjen kokoamiseksi suunniteltiin sähköistä lomakemallia. Hanketyöntekijöille käynnistettiin yhteinen työnohjaus. Vasson kehittämispäällikkö osallistui lääninhallituksen koordinoimaan lähisuhdeväkivaltatyöryhmän toimintaan. Työryhmän tarkoituksena on edistää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä sekä tuottaa ja levittää konkreettisia toimintamalleja eri ammattiryhmien yhteiseen väkivaltatyöhön. Kehittämispäällikkö on mukana myös koulutuksen suunnittelun alatyöryhmässä. 13. Sosiaalialan tietohallinnon kehittäminen Syksyllä 2004 käynnistyi sosiaalialan tietohallinnon kehittämisprojekti ja työtä tukeva vuosille ulottuva hankesuunnittelu yhteistyössä Vasson, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa Varsinais-Suomen liiton myöntämällä maakunnallisella kehittämisrahalla. Kehittämisprojektin tavoitteena oli tukea sosiaalialan IT-neuvottelukunnan työn käynnistämistä ja laatia sosiaalialan tietohallintostrategia vuodelle Hankkeen strategiatyön organisointiin ja suunnittelutehtävään Vasso palkkasi koordinaattorin, joka aloitti tehtävässään syyskuun lopulla Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kiinteästi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman aluetietojärjestelmähankkeen kanssa, jonka projektipäällikkö osallistui myös sosiaalialan tietohallinnon ohjaus- ja suunnitteluryhmiin. Sosiaalialan tietohallinnon kehittämistä vauhditti ja linjasi alan omista kehittämistarpeista konkreettisemmin valtakunnallinen sosiaalialan tietoteknologian edistämisen hankesuunnitelma, joka valmistui STM:n antaman toimeksiannon pohjalta Kuntaliiton toteuttamana vuoden 2004 lopussa. Sosiaalialan IT-neuvottelukunta perustettiin vuonna 2004 ja sen tarkoitus on integroida tietohallintoon ja tietoteknologiaan liittyvää osaamista lähelle sosiaalialan palvelurakenteiden, palvelusisältöjen ja työprosessien kehittämistä. Ehdotus neuvottelukunnan perustamisesta saatiin Vasson tietohallinnon nykytila -selvityksestä. Neuvottelukunta koostuu läänin, maakunnan, seutukuntien, kuntajohdon, sosiaalitoimenjohdon, lastensuojelujärjestön, sosiaalialan kuntayhtymien, terveydenhuollon sekä Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson edustajista (liite 6). Tammi-helmikuun aikana IT-neuvottelukunnalle järjestettiin neljä työpaja-seminaaria. Neuvottelukunnan tehtävänä oli laatia maakunnalle sosiaalialan tietohallinnon kehittämisestä karkea strategia ja visio vuodelle 2010 sekä tätä työtä tukeva kehittämispolku. Sosiaalialan tietohallinnon seminaareissa keskusteltiin sosiaalialan keskeisistä tietohallinnon kehittämistarpeista mm. yhteistyörakenteiden nykyisistä ongelmista ja pysyvien rakenteiden aikaansaamisen edellytystekijöistä, sosiaalitoimen johtamisessa ja ohjauksessa sekä palvelujen tuottamisessa tarvittavasta tiedosta, tiedon käyttäjien rooleista ja tiedon tuottamiseen ja parempaan hallintaan tarvittavasta

13 tietoteknologiasta, sosiaalialan palvelujen tuottavuuskysymyksistä sekä tietoteknologian mahdollisuuksista uudistaa palvelutoimintaa ja kasvattaa sektorin tuottavuutta. Seminaareissa nousi esille se, että sosiaalialalla tietotekniikkaa ei osata hyödyntää riittävästi, kehittämistyö on pirstoutunutta sekä alueellisesti että myös alan substanssin osalta. Kehittämistyöstä puuttuu sosiaalialan oma tarve- ja prosessilähtöisyys. Kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä ja pitkäjänteisesti tarvittavaa osaamista kehittämällä on mahdollista tuoda tietoteknologiaa hallitusti kuntien sosiaalitoimen tarpeisiin. Yksittäisen kunnan resurssien ollessa pienet, kuntien välinen yhteistyö tietojärjestelmähankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa tuntuu järkevältä ja välttämättömältä vaihtoehdolta. Seminaarityöskentelyssä keskeisiksi tietohallinnon kehittämistarpeiksi nousivat mm. sosiaalialan palvelu/työprosessien mallintaminen ja tietoteknologiaan pohjautuvan prosessikuvaamisen menetelmien sekä toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien kehittäminen. Strategiatyöskentely osoitti, että tietojärjestelmien kehittämisen tulisi jatkossa nivoutua entistä kiinteämmin yhteen sosiaalialan toiminnan kehittämishankkeiden kanssa. Uudenlaiset kuntien yhteenliittymät ja alueelliset palvelujen järjestämisratkaisut edellyttävät myös kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistämistä. Strategiatyöstä nousseista kehittämistarpeista työstettiin hankesuunnitelma vuosille Strategiaprosessissa ja strategian laadintatyön kuluessa muotoutui myös käsitys toimenpiteistä, joiden katsotaan vievän sosiaalialan tietohallinnon kehittämisen missiota ja asetettuja tavoitteita eteenpäin alan omista tarpeista käsin. Syyskuun alussa ilmestyneessä projektin loppuraportissa ehdotetaan käynnistettäväksi seuraavat toimenpiteet: (1) Kuntien sosiaalialan tietohallintoon liittyvien yhteistyötarpeiden esille tuleminen ja niiden tukeminen edellyttävät sopimusta kuntien yhteisen alueellisen tietohallintokoordinaattorin palkkaamisesta. (2) Kokonaiskuvan saaminen kuntien alueellisesta yhteistyön kehittämisestä edellyttää yksityiskohtaisemman kartoituksen teettämistä sosiaalialan alueellisista ja sektorikohtaisista tietohallinnollisista yhteistyötarpeista. (3) Kuntien aktiivinen toiminta sosiaalialan yhteisten hankkeiden läpiviemisessä edellyttää pysyviä menettelytapoja, joilla voidaan sopia mm. hankeyhteistyön muodosta ja kustannuksista. (4) Kunnan oman henkilöstön roolin määrittäminen edellyttää osaamiskartoituksen teettämistä sosiaalialan ammattilaisten tietohallinnollisista osaamisvajeista ja koulutustarpeista. (5) Tietoteknologian hyödyntämiseen vaadittavan prosessiosaamisen kasvattaminen edellyttää tietohallinnon osaamistarpeista lähtevän täydennyskoulutusohjelman ja tutkimustoiminnan suunnittelun käynnistämistä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. (6) Maakunta tarvitsee oman foorumin, jossa tietohallinnon kehittämistä voidaan viedä eteenpäin myös strategiselta pohjalta. Sosiaalialan alueellisen tietohallinnon kehittämisen tueksi perustetun IT-neuvottelukunnan työtä jatketaan ja sen kokoonpanoa tarkistetaan. Seutukuntien edustus hoidetaan seudullisilla tietohallinnollisilla yhdyshenkilöillä. Neuvottelukunnan muut jäsenet edustavat kolmatta ja yksityistä sektoria sekä korkeakouluja. Lisäksi neuvottelukunnassa on edustus erityishuoltopiiristä ja terveydenhuollosta. IT-neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyötä edistävänä foorumina ja hahmotella pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia. Varsinainen kehitystyö tapahtuu hankkeiden muodossa. Myös IT-neuvottelukunnan työn edistämiseksi perustetun ohjausryhmän työskentelyä jatketaan. Ohjausryhmän kokoonpanoa vahvistetaan kahdella kunnan sosiaali- tai sektorijohtajalla. Ryhmän tehtäväksi tulee myös tietohallintohankkeen loppuraportissa esitetyn projektimallin markkinoiminen Asiantuntijapalvelujen kehittäminen Vasson kotisivuilla käytössä olevan asiantuntijatietokannan käyttöä arvioitiin toteuttamalla sosiaalipolitiikan opiskelijan harjoittelutyönä listan asiantuntijoille kysely. Asiantuntijoita oli vastausten mukaan käytetty varsin vähän. Lastensuojelun juridinen konsultaatio oli edelleen tunnetuin ja käytetyin konsultaatiopalvelu. Kyselyn pohjalta päivitettiin asiantuntijaluetteloa, päätettiin tehostaa tiedotusta ja suunniteltiin asiantuntijaryhmien verkostoimista.

14 15. Arviointi ja tutkimus 14 Sosiaalialan osaamiskeskusten roolia arviointi-, suunnittelu-, selvitys ja ohjelmatyössä selvitettiin toteuttamalla kartoitus muiden sosiaalialan osaamiskeskusten arviointi- ja tutkimustoiminnasta sekä Varsinais-Suomen kuntien tarpeesta tämän kaltaiselle työlle. Osaamiskeskuksissa arviointi- ja tutkimustyöhön on palkattu työntekijöitä enimmäkseen hankerahoituksella. Lähes puolessa sosiaalialan osaamiskeskuksista osallistutaan oman toiminnan ulkopuoliseen arviointityöhön. Sosiaalijohtajien kyselyyn vastasi 21 sosiaalijohtajaa (39 %). Kyselyn tulosten mukaan Vasso Oy:ltä toivotaan muun muassa koulutusta sekä asiantuntija-apua työn sisältöihin, työn koordinoimiseen ja taustatietojen keräämiseen. Vasson arviointitoiminnan kehittämiseksi tehtiin suunnitelma Vasson yhteydessä toimivien hankkeiden arvioinnin toteuttamisesta ja arviointikoulutuksesta. Yhteinen lastensuojelu hankkeen väliarviointi toteutettiin kyselynä hankkeen toimijoille. Hankkeessa toiminut opiskelija teki arvioinnista yhteenvedon ja raportin. Syksyllä järjestettiin projektiarviointiin liittyvä arviointikoulutuspäivä. Koulutuksessa oli esillä erilaisia arviointimalleja ja käytännön arviointikokemuksia. Koulutukseen osallistui n. 30 henkilöä. Vasson strategiatyön yhteydessä suunniteltiin tutkimukseen liittyvän roolin täsmentämisestä suhteessa yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Päätettiin myös käynnistää Tiivistetyn tiedon päiviä, joissa esitellään opinnäytetöitä ja tutkimuksia. 16. Yhteistyö- ja asiantuntijatehtävät Kehittämispäällikkö toimi Oulun lastensuojelun kehittämishankkeen maahanmuuttajasosiaalityötä kehittävän tiimin konsulttina neljä kertaa. Sonet Botnian kanssa jatkettiin maahanmuuttajasosiaalityön kehittämiseen liittyvää yhteistyötä Vaasassa järjestetyn koulutuspäivän muodossa. Kehittämispäällikkö järjesti Pikassos Oy:n käytännön opetuksen selvityshankkeen vierailukäynnit Varsinais-Suomeen ja kirjoitti hankkeen raporttiin Turun yliopiston moniammatillista opetusklinikkaa koskevan artikkelin. Moniammatillisen opetusklinikan toimintaa esiteltiin myös Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun hankeverkostolle syksyllä. Turun sosiaalitoimistoihin tehtiin vierailukäynnit, joilla keskusteltiin sosiaalityön tilanteesta ja kehittämistarpeista ja tiedotettiin Vasson toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista. 17. Kotisivut ja julkaisut Vasson kotisivuille luotiin sähköinen oppimisympäristö, joka sisältää keskustelutilan, sähköisen lomakkeen ja materiaaliosion. Kotisivuille lisättiin englannin- ja ruotsinkieliset sivut ja koulutuskalenteri. Vasson julkaisusarjassa ilmestyi kolme raporttia päättyneistä kehittämishankkeista. - Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Varsinais-Suomen "Syrjästä toiminnan keskipisteeseen" SYKE2004-hanke, Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab. Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 1/2005. Painosalama Oy, Turku. - Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi. Varsinais-Suomen "Syrjästä toiminnan keskipisteeseen" SYKE2004-hanke, Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 2/2005. Painosalama Oy, Turku.

15 - Lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien hoito ja kasvatuksen kehittäminen päivähoidossa -hankkeen loppuraportti. Tarja Kallio ja Päivi Pihlaja (toim.) Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Julkaisuja 3/2005. Painosalama Oy, Turku Kansainvälinen yhteistyö Toukokuussa toteutettiin vierailu- ja opintokäynti Tukholmaan ja Leksandiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja Vasson perhekeskusverkoston kanssa. Käynnillä tutustuttiin maahanmuuttajasosiaalityön kehittämiseen Tukholman alueella ja perhekeskustoimintaan Tukholmassa ja Leksandissa ja luotiin yhteistyöverkostoa perhekeskus- ja maahanmuuttajatyöhön.

16 16 Liitteet Liite nro 1 OY VASSO AB:N OSAKKAAT VUODEN 2005 LOPUSSA OSAKKEENOMISTAJA OSAKEMÄÄRÄ PERUSTAJAOSAKKAAT 2002 Turun kaupunki 60 Kaarinan kaupunki 15 Liedon kunta 15 Naantalin kaupunki 15 Paimion kaupunki 15 Raision kaupunki 15 Salon kaupunki 15 Uudenkaupungin kaupunki 15 Turun yliopistosäätiö 30 Åbo Akademi 30 Palveluverkkosäätiö 20 UUDET OSAKKAAT, OSAKEANTI V KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Turun seutu (8) Askainen 5 Lemu 5 Masku 5 Nousiainen 5 Rusko 5 Rymättylä 5 Vahto 5 Velkua 5 Salon seutu (3) Halikko 5 Perniö 5 Somero 5 Vakka-Suomi (5) Laitila 5 Kustavi 5 Mietoinen 5 Pyhäranta 5 Vehmaa 5 Loimaan seutu (5) Koski Tl 5 Loimaa 10 Mellilä 5

17 17 Pöytyä 5 Turunmaa (6) Iniö 5 Kemiö 5 Korppoo 5 Nauvo 5 Parainen 5 Västanfjärd 5 Kuntayhtymät (1) Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 5 JÄRJESTÖT Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry 5 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri 5 Varsinais-suomen lastensuojelujärjestöt ry 5 Suomen Uusperheellisten liitto ry 5 Operaatio TOIVO ry 5

18 18 Liite nro 2 Vasson hallitus 2005 JÄSEN VARAJÄSEN TAUSTAYHTEISÖ Marit Holmberg Antti Perälä Turku Ritva Paulin Marjut Putkinen Turku Jarkko Rasinkangas Juhani Tähtinen Turun yliopistosäätiö Siv Sandberg Leif Nordberg Åbo Akademi Satu Gustafsson Kimmo Sainio Palveluverkkosäätiö Hannele Elo-Kuru Riitta Ylipelkonen Turun seutukunta läntiset Antero Paananen Kristina Bergroth Turun seutukunta itäiset Jaakko Kaunisto Eeva-Sirkku Salomaa Loimaan seutu Paavo Varis Helena Hyytiäinen Salon seutu Helvi Heiniö Sari Rantanen Vakka-Suomen seutu Helena Smirnoff Åsa Myrberg Turunmaa Liite nro 3 Vasson henkilöstö Markus Hemmilä, toimitusjohtaja Merja Anis, kehittämispäällikkö Kirsti Yrttiaho, suunnittelija Mirkka Lehtonen, toimistoassistentti Tiina Heiliö, suunnittelija Pirkko Pakkala, projektipäällikkö Jussi Ketonen, seutukehittäjä Sirpa Vainio, projektisuunnittelija Elina Lehtonen, erikoissuunnittelija määräaikainen määräaikainen määräaikainen Vammaispalvelu -hanke Yhteinen lastensuojelu -hanke Suunnitelmallinen perhehoito -hanke Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke

19 19 Liite nro 4 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTOIMINNAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: Martti Lähteinen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja: Sirkka-Leena Hörkkö, ylitarkastaja, opetusministeriö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila Henkilökohtainen varajäsen: sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, professori Petri Kinnunen Henkilökohtainen varajäsen: kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Juha Karvala Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Merja Joutsen Onnela Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Markus Hemmilä Henkilökohtainen varajäsen: tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, johtaja Marja Heikkilä Henkilökohtainen varajäsen: sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Mirjam Kalland Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Häme-Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus, osaamiskeskuksen johtaja Lasse Rautniemi Henkilökohtainen varajäsen: professori Tarja Pösö Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Henkilökohtainen varajäsen: osaamiskeskuksen johtaja Tarja Myllärinen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kehitysjohtaja Merja Salmi Henkilökohtainen varajäsen: nimeämättä Jäsenet: Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes Henkilökohtainen varajäsen: johtaja Terhi Lönnfors, Stakes Riitta Särkelä, toiminnanjohtaja, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Henkilökohtainen varajäsen: toimitusjohtaja Lasse Murto, YTY/Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kyösti Urponen, professori, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Henkilökohtainen varajäsen: professori Marjo Kuronen, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET Päivi Rinne, koulutusohjelmavastaava, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Henkilökohtainen varajäsen: yksikön johtaja Jari Helminen, Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkosto Anna-Raija Nummenmaa, professori, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Henkilökohtainen varajäsen: yliassistentti Kirsti Karila, Varhaiskasvatuksen yliopisto-opetus Rolf Eriksson, kehityspäällikkö, Suomen Kuntaliitto Henkilökohtainen varajäsen: Heli Sahala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Elli Aaltonen, sosiaalineuvos, Itä-Suomen lääninhallitus Henkilökohtainen varajäsen: Risto Kapari, Länsi-Suomen lääninhallitus Sihteerit: Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Pirjo Marjamäki, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat vuorottelevat sihteeristössä neuvottelukunnan sopimassa järjestyksessä.

20 20 Liite nro 5 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen alueellinen johtoryhmä 2005 Nimi Nimike Työnantaja Rooli Heiniö, Helvi sosiaali- ja terveysjohtaja, jäsen asti Uudenkaupungin kaupunki Puheenjohtaja Forssen, Katja sosiaalityön professori Turun yliopisto Varapuheenjohtaja Paananen, Antero sosiaalijohtaja, puheenjohtaja asti Kaarinan kaupunki Jäsen Johansson, Sari sosiaalijohtaja, jäsenenä asti Raision kaupunki Jäsen Kaunisto, Jaakko peruspalvelujohtaja Loimaan kaupunki Jäsen Varis, Paavo sosiaalitoimenjohtaja Salon kaupunki Jäsen Pakkala, Pirkko lääninsosiaalitarkastaja, jäsenenä asti Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Halttunen, Tuula erikoissuunnittelija Varsinais-Suomen liitto Jäsen Paulin, Ritva vararehtori Turun ammattikorkeakoulu Jäsen Haataja-Nurminen, Raija puheenjohtaja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Jäsen Ranta, Hannu johtaja A-klinikkasäätiö, Salo Jäsen Arve, Seija ylihoitaja Kansallisen terveydenhuollon hankkeen koordinaattori, Varsinais-Suomen alue Jäsen Hemmilä, Markus toimitusjohtaja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jäsen Kyttä, Maija sosiaalitoimenjohtaja Turun kaupunki Jäsen Tunkkari, Matti kunnanjohtaja Alastaron kunta Jäsen Smirnoff, Helena sosiaalipalvelupäällikkö Paraisten kaupunki Jäsen Kapari, Risto sosiaalineuvos, jäsen lähtien Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Lönnfors, Terhi johtaja, jäsen lähtien Stakes Jäsen

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2005 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 1.12.2004 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä... 3 2. Vasson perustehtävä ja painopistealueet...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 12.12.2006 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO:... 2 VASSON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2004 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2004 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1. YHTIÖN TOIMINNAN TAUSTA... 3 Yhtiön osakkaat... 3 Hallinto... 3 Talous...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2006

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2006 1 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2006 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2006 Hyväksytty yhtiökokouksessa 27.3.2007 2 SISÄLLYSLUETTELO: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 1.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 3 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Aika keskiviikkona 16.3. klo 9.00-12.00/14.30 Paikka Mauno Koivisto -keskus, BioCity, Tykistökatu 6 (Auditorio) Päivi Sillanaukee,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2008

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 TOIMINTASUUNNITELMA 2008 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Hyväksytty yhtiökokouksessa 22.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. YLEISTÄ... 3 2. VASSON PERUSTEHTÄVÄT, VISIO JA TOIMINTA-AJATUS...

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2007

VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB. Toimintakertomus v. 2007 VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB Toimintakertomus v. 2007 Tilikaudelta 1.1. 31.12.2007 Hyväksytty Vasson yhtiökokouksessa 29.4.2008 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ 1 KAARINA Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKESUUNNITELMA 15.12.2006 Sisältää sijaishuollon yksikön kehittämissuunnitelman Kaarinan kaupunki ja Varsinais-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS 1 (5) KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS NATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Koske, Matarankatu 4, 4 krs, Saunakabinetti Osallistujat Janhonen, Jouko

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot