Osaava Verso OSAAVA VERSO II RAPORTTI AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava Verso OSAAVA VERSO II RAPORTTI 2011-2012 AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI"

Transkriptio

1 Osaava Verso OSAAVA VERSO II RAPORTTI AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI

2 SISÄLTÖ 1 Hankkeen lähtökohtana Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa ja verkostoissa Taustaa Osaava-ohjelman tavoitteet Osaava Verso II -hankkeen tarveperustelut ja tavoitteet Hankkeen hallinnointi, ohjaus ja tiedottaminen Sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumit kehittymisyhteisönä -hankeosion kuvaus Koulutusorganisaatio kehittämisyhteisönä -hankeosion kuvaus OSAAMISALUEET OSAAMISKARTTANA Osaamisalueiden yleisjäsennys Eriytyvät osaamisalueet Mallintaminen Kokemuksia osaamisalueiden kuvaamisesta Alakohtaiset kokemukset hankkeesta OSAAMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT JA OSAAMISEN ARVIOINTI Osaamisen arvioinnin yleiset kriteerit Kokemuksia osaamisen arvioinneista ja osaamisen tavoiteprofiileista KEHITTÄMISSUUNNITELMAT JA KEHITTÄMISEN MUODOT Yleiset linjaukset Kokemuksia kehittämissuunnitelmien laadinnasta CASE: Osaamisen mallintamisen prosessi OSAO:n Kontinkankaan yksikössä Kokonaisprosessin toteutuksesta, kokemuksista ja palautteista Esimiehen rooli osaamisen kehittämisessä Tiedotus Kokonaisuuden toteutuksessa tarvittava ohjaus ja koulutus Opettajille soveltuvia kehittämisen tapoja Yhteenvetoa ja opiksi jatkoon Hyvät käytänteet ja uudet innovaatiot

3 8.1 Osaava opettaja sosiaalisen median kehittämisfoorumi Työyhteisötilaisuudet osana organisaatiokohtaista osaamisen kehittämisen mallintamista Yhteenvetoa työyhteisökohtaisten tilaisuuksien pääajatuksista Lähteet

4 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTANA AMMATILLISEN OPETTAJAN OSAAMISEN KEHITTÄMI- NEN KOULUTUSORGANISAATIOSSA JA VERKOSTOISSA 1.1 TAUSTAA Yhteiskunnan muutokset, työelämän uudet ammattitaitovaatimukset ja koulutuspolitiikan uudistukset luovat kehittymisvaatimuksia ammatillisille opettajille, opettajien kouluttajille ja koulutuksenjärjestäjille. Opetushenkilöstön osaamisen johtaminen ja osaamisen kehittäminen ovatkin suurimpia tulevaisuuden haasteita. Toiminta edellyttää täydennyskoulutuksen järjestäjien, koulutusorganisaatioiden johdon ja lähiesimiesten saumatonta yhteistyötä ja vuorovaikutusta niin opettajien kuin opiskelijoidenkin kanssa. Opettajien ammatillinen hyvinvointi on tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ja tulevaisuuskeskustelujen keskiössä. Kouluyhteisön toimintakulttuurilla on suuri merkitys opettajien ammatilliselle hyvinvoinnille. Kollegiaalinen yhteistyö, vuorovaikutus sekä yhdessä tekeminen auttavat opettajaa hänen työssään ja opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisessa. Osaamisjärjestelmän rakenteet (Otala 2008) mahdollistavat oikean osaamistarpeen tunnistamisen, tarvittavan osaamisen hankkimisen sekä olemassa olevan osaamisen hyödyntämisen. Näin yksilöiden osaaminen eli henkilöpääoma voidaan muuttaa organisaation osaamiseksi. Rakenne sisältää muun muassa seuraavat järjestelmät ja prosessit, joilla osaamista hankitaan, kehitetään, hyödynnetään ja jaetaan: tiedon ja osaamisen hallinnassa tarvittava tietotekniset laitteet ja verkot, rekrytointijärjestelmä, osaamisen kehittämisjärjestelmä, osaamisen kehittämisohjelmat, osaamisen hallintajärjestelmä, osaamisen käyttöä tukevat järjestelmät, johtamisjärjestelmä, oppimiseen ja osaamisen jakamiseen kannustava palkitsemisjärjestelmä, ilmapiiri ja yrityskulttuuri ja arvot, yhteistyön tukijärjestelmät organisaation fyysinen rakenne ja tiimit. (Otala 2008, ). Tutkijat korostavat yhteisön oppimisessa johtajien oppimista, oppimisprosessin ymmärtämistä sekä prosessin ohjaamiseen liittyvää kokemusta. Kehityskeskustelujen ja henkilöstön henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien kytkeminen organisaation toimintasuunnitelmaan varmentaa onnistuessaan strategisen ajattelun ja yhteisten toimintatapojen siirtymisen organisaation yksilöja eri yhteisötasoille sekä lisää vuorovaikutusta eri tasoilla. Tämä edellyttää avointa organisaatiokulttuuria, jossa sallitaan asioiden kyseenalalaistaminen ja erilaiset mielipiteet. Viitalan (2005, 165) mukaan osaamisen johtamisen ydinkysymys on, miten mallinnetaan ja rakennetaan oppimisen polku yksilöosaamisesta organisaation kyvykkyydeksi. 3

5 2 OSAAVA-OHJELMAN TAVOITTEET Osaamisen kehittäminen lisää työmotivaatiota ja tukee työuran eri vaiheissa tarvittavaa ammattitaitoa. Samalla edistetään työssä jaksamista ja työurien pidentämiseen tähtäävien tavoitteiden toteuttamista. Tarjolla olevan koulutuksen tulee palvella henkilöstöä ja heidän henkilökohtaista ammatillista kehittymistään ja samalla koko työyhteisöä sekä oppilaita ja opiskelijoita. Henkilöstölle ja työyhteisöille tulee painottaa täydennyskoulutuksesta koituvaa hyötyä eli täydennyskoulutus tulee nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, joka on sekä työyhteisöllistä että yksilöllistä hyötyä lisäävää. OSAAVA -ohjelman tavoitteena on ohjelmakauden loppuun mennessä lisätä opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta. Tähän pyritään parantamalla suunnitelmallisesti ja monipuolisesti henkilöstön osaamista ja myötävaikuttamalla opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuspalvelujen lisääntyneeseen saatavuuteen kattavasti maan eri osissa. Alueiden erityispiirteet, täydennyskoulutuksen tarvelähtöisyys ja eri henkilöstöryhmien erilaiset mahdollisuudet osallistua omaa ammatillista osaamistaan parantavaan täydennyskoulutukseen otetaan huomioon, samoin koulutuksen ja opetuksen järjestäjien tarpeet koulutuspalvelujen kehittämisessä. Ohjelman lopussa alueille on kehitetty alueellisesti ja paikallisesti verkostoituneet suunnitelmallisen ammatillisen osaamisen kehittämisen rakenteet. Ohjelma auttaa luomaan kooltaan vaihtelevia, mutta pysyviä täydennyskoulutusratkaisuja, joilla on käytössään osaamisen johtamisen työkaluja ja täydennyskoulutustarjonnasta tiedottav(i)a tietojärjestelm(i)ä. Osaamisen johtaminen on juurrutettu työyhteisöihin. Ohjelman avulla kyetään luomaan työyhteisöihin tarvelähtöisesti uudentyyppisiä ja vakiintuneita osaamisen kehittämisen työmuotoja, joissa mm. mentoroinnilla ja oppilaitosjohdon uudistuneella täydennyskoulutuksella on oma selkeä roolinsa. OSAAVA -ohjelman avulla kehitetään entistä osaavampia oppilaitosyhteisöjä, joiden toiminnan kehittämiseen liittyy läheisesti laadunarvioinnin näkökulma. Ohjelmakauden lopulla maan eri alueet ja paikkakunnat hyödyntävät niille ohjelman avulla muotoutuneita ja jo ohjelmakauden alussa olemassa olevia suunnitelmallisen ammatillisen osaamisen kehittämisen verkostoja, esimerkiksi opetuksen järjestäjien ja koulutusta tarjoavien organisaatioiden välillä. Keskeisellä sijalla OSAAVA -ohjelmassa on parantaa opetustoimen henkilöstön osaamista, erityisesti oppilaitosjohdon valmiuksia sekä ylläpitää harvoin täydennyskoulutukseen osallistuvien henkilöiden uudistumiskykyä. Oppilaitosjohdon osaamisen johtamisen valmiuksia kehittämällä parannetaan myös koko henkilöstön osallistumista omaa ammatillista osaamistaan parantavaan koulutukseen. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe /opetustoimenkoulutus/julkaisut/osaavatavoitteet.pdf) 4

6 3 OSAAVA VERSO II -HANKKEEN TARVEPERUSTELUT JA TAVOITTEET Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi sekä koulutuksen laadun ja kokonaisvaltaisen oppimisympäristöajattelun ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uudenlaista opettajien osaamista. Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen on ajankohtainen asia valtakunnallisesti, alueellisesti, koulutusorganisaatiokohtaisesti, alakohtaisesti ja yksittäisen opettajan osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kehittämistoiminnan tulee olla kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista ja sen tulee kytkeytyä valtakunnallisen ammattiopistostrategian tavoitteisiin, alueellisiin tarpeisiin, koulutusorganisaatioiden toimintaan sekä yksittäisten opettajien osaamisen kehittämiseen. OSEKK on Pohjois-Suomen alueen suurimpana toimijana ja alueen ainoana ammatillisten opettajien koulutuksen järjestäjänä pyrkinyt kehittämään ammatillisten koulutusorganisaatioiden kokonaisvaltaista toimintamallia ammatillisten opettajien koko työuranaikaisen osaamisen tukemiseksi. Osaava Verso II- hankkeen tavoitteena oli ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumeissa ja ammatillisten koulutusorganisaatioiden verkostossa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ammatillisten opettajien ja johdon tietoyhteiskuntaosaamista ja kokeilla uusia täydennyskoulutusmuotoja. Osaava Verso II hanke koostui kahdesta hankeosiosta: 1. Sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumit kehittymisyhteisöinä osion tavoitteena oli kehittää edelleen Osaava Verso I -hankkeessa luotua verkostomaista toimintamallia sosiaalisen median ympäristöissä ja edelfoi verkko-ohjelmassa. Yhteisöä kehitettiin koulutusorganisaatioiden yhteisöllisenä areenana, joka toi uuden, aikaan ja paikkaan sitoutumattoman mahdollisuuden alueellisten, ala- ja teemakohtaisten yhteyshenkilöiden yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen. Toimintamalli mahdollisti joustavan työn ohessa tapahtuvan opiskelun. Osaavaopettaja.fi sivuston alakohtaisiin ryhmiin on luotu mm. hankkeessa mukana olevien alojen osaamiskuvauksia. 2. Koulutusorganisaatio kehittämisyhteisönä ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatioissa osiossa kuvattiin viiden alan opettajien osaamiset (kone- ja metalli, prosessitekniikka, elintarviketeollisuus, käsi- ja taideteollisuus ja autoala) ja pilotoitiin osaamisen kehittämisen toimintamallia seitsemän ammatillisen koulutusorganisaation verkostossa. Tavoitteena oli mallintaa koulutuksen järjestäjän strategiaan kytkeytyvää ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Mallinnus toteutettiin koulutuksen järjestäjien oman osaamisen kehittämisprosessiin liittyen. 5

7 4 HANKKEEN HALLINNOINTI, OHJAUS JA TIEDOTTAMINEN Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto myönsi rahoituksen Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hankehakemukseen (hakemus dnro 01/52/11, rahoituspäätös PSA- VI/506/ /2011). Oulun ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu toimi hankkeessa opettajien osaamisen kehittämis- ja koulutusprosessin toteuttajana. Osaava Verso II hankkeelle perustettiin ohjausryhmä, joka ohjasi hankkeen kehittämistyötä, arvioi toimintaa ja tuloksia, sekä teki ehdotuksia ammatillisten opettajien osaamisen kehittämiseksi Pohjois-Suomen alueella. Ohjausryhmän asiantuntemus oli monialaista, sisältäen koulutusorganisaatioiden johdon, henkilöstöjohtamisen ja opettajien koulutuksen sekä yritystoiminnan näkökulmat. Ohjausryhmässä oli edustus Oulun seudun, Oulu-eteläisen ja Kainuun alueelta. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Aloituskokous pidettiin Toinen ohjausryhmän kokous pidettiin Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Raimo Sivonen, rehtori, Kainuun ammattiopisto, varajäsen: koulutuspäällikkö Esa Oikarinen Ritva Joki-Kolehmainen, apulaisrehtori, Haapaveden ammattiopisto Jarmo Paloniemi, rehtori, Oulun seudun ammattiopisto Mikko Ahola, toimitusjohtaja, Synkroni Oy Annukka Lankila, henkilöstöjohtaja, OSEKK Asko Karjalainen, johtaja, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Irmeli Männistö, yksikönjohtaja, OSAO, Kontinkangas Aarne Törmänen, yksikön johtaja, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Toholammin yksikkö Aila Paaso, koulutuspäällikkö, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivi Haapakoski, koulutussuunnittelija, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sihteeri Marjo Liukkonen, koulutussihteeri, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Alueellisen tason informointi hankkeesta suunnattiin yhteistyötahoille jaettavin koulutusesittein ja sähköpostitiedottein sekä asiakasneuvotteluissa ja yhteistyötapaamisissa. Suoramarkkinointi, verkostotiedottaminen ja sisäinen tiedottaminen tapahtuivat pääasiassa seuraavissa verkostoissa: Koulutuskalenteri: enteri/ Osaavaopettaja ympäristö, Osaava ammatillinen opettaja facebook sivusto, 6

8 5 SOSIAALISEN MEDIAN JA EDELFOIN TOIMINTAFOORUMIT KEHITTYMISYHTEISÖNÄ - HANKEOSION KUVAUS Sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumit kehittymisyhteisöinä -hankeosion tavoitteena oli kehittää sosiaalisen median toimintaympäristöä, jota hyödynnettäisiin sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Osaavaopettaja.fi -sivusto mahdollistaa yhteisen työskentelyn, jaetun asiantuntijuuden ja dokumenttien jakamisen (www.osaavaopettaja.fi). Sosiaalisen median ympäristön sisältösuunnittelussa keskityttiin pohtimaan yhteisen ympäristön tuomaa lisäarvoa ja toiminnallisuutta. Sosiaalisen median vuorovaikutteisen toimintaympäristön tulisi mahdollistaa Pohjois-Suomen alueen ammatillisten opettajien osaamisen ennakoinnin, yhteisen suunnittelun, työstämisen sekä kokemusten ja dokumenttien jakamisen. Osaavaopettaja.fi sivustolle luotiin hankkeeseen osallistuvien alojen teemakohtaiset ryhmät ja tietosisällöksi integroitiin jo aikaisemmin osaamistarpeiden ennakointiaineisto (edelfoi), jossa kuvataan toisen asteen ammatillisten opettajien osaaminen (www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja). Ympäristöä kehitettiin laajentamalla sitä sekä tuottamalla tukimateriaalia ja käyttöohjeita Delfoi linkityksiin. Osaavaopettaja.fi sivustolle luodut alakohtaiset ryhmät ovat avoimia myös muille saman alan kehittäjäopettajille. Perusajatus on, että ryhmän ylläpitäjät ja ydintoimijat kehittävät aktiivisesti omaa sosiaalisen median osaamistaan hankkeessa ja jakavat osaamistaan sekä omassa työyhteisössään että hankkeen koko verkostossa. Koulutuspäivät. Sosiaalisen median ja edelfoin toimintafoorumit kehittymisyhteisöinä hankeosioon kuuluvaa koulutusta järjestettiin seuraavasti: 1. Oppilaitosjohdon sosiaalisen median koulutus: seminaaripäivä Sosiaalisen median tukitunnit: ja järjestettiin some-koulutus AC-yhteyden kautta. Aiheena olivat some-infot osaavaopettaja.fi-ympäristöstä sekä wikispaces ja facebook sovelluksista. 3. Alkuperäisen suunnitelman mukainen ryhmänvetäjien koulutus (2 pv) korvattiin työyhteisökohtaisilla sosiaalisen median koulutuksilla, joita järjestettiin syksyllä 2012 yhteensä kahdeksassa hankkeessa mukana olevien koulutusorganisaatioiden työyhteisössä. Koulutuksiin oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (AC-yhteys). Näin ollen koulutuksilla tavoitettiin paremmin opettajia ja palaute koulutuksista oli hyvää, sillä osallistujat vaikuttivat koulutussisältöihin itse esittämällä kouluttajalle etukäteen teematoiveita. 4. Verkoston jäsenten työssä oppiminen: Osaamistarpeiden ennakointiaineistoon (EDELFOI) ja osaamiskuvauksiin tutustuminen, keskustelu osaamis- ja koulutustarpeista vuoden 2013 alueellisten koulutusten järjestämiseksi. Työskentelyä osaavaopettaja.fi -ympäristössä on tarvittaessa ohjattu. 7

9 Kouluttajat. Koulutus- ja seminaaripäivien kouluttajina toimivat Hannu Linturi, Kaisa Lindström, Ville Venäläinen, Taru Kekkonen, Jouni Karnasaari, Ulla Kettunen ja Jere Rinne Otavan Opistolta, Aila Paaso (Oamk), Jukka Ylikunnari (Oamk)) ja Sanna Brauer (Oamk). Työyhteisökohtaisissa somekoulutuksissa kouluttajana toimi Sirpa Karjalainen (OSAO). Hankeosion verkostoon osallistuvien ammatillisen koulutuksen järjestäjien osalta - kehittämisyhteisössä käytävään opettajien osaamisen ennakointikeskusteluun ja kuvattujen osaamisalueiden kommentointiin osallistuivat seuraavassa mainittujen vastuuhenkilöiden taholta nimetyt henkilöt. Oulun seudun ammattiopisto, Jarmo Paloniemi, rehtori Ammattiopisto Lappia, Markku Niva, koulutusjohtaja Ammattiopisto Luovi, Anne Tornberg, kehitysjohtaja Haapaveden ammattiopisto, Ritva Joki - Kolehmainen, apulaisrehtori Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Raimo Sivonen, rehtori Kainuun ammattiopisto, Kuusamo, Seppo Manninen, koulutusjohtaja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Toholammen yksikkö, Aarne Törmänen, yksikön johtaja Kokkolan ammattiopisto, Marja-Leena Stenberg, opettaja Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto, Seija von Bruun - Riegels, lehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus, Tuuli Lähteenmäki, koulutuspäällikkö Oulun Diakoniaopisto, Liisa Ukkola, rehtori Oulun Palvelualan Opisto, Tiina Kangas, rehtori Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto, Hannele Siekkinen, apulaisrehtori Raahen ammattiopisto, Jukka Pekka Ansamaa, kuntayhtymän johtaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Seppo Kolari, koulutuspäällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu, Aila Ylihärsilä, koulutuspäällikkö. Seinäjoki on mukana verkostossa oman Osaava -ohjelmaan kuuluvan Oskar & Osma II hankkeen osalta. 8

10 6 KOULUTUSORGANISAATIO KEHITTÄMISYHTEISÖNÄ -HANKEOSION KUVAUS Koulutusorganisaatio kehittämisyhteisönä Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatiossa hankeosion tarkoituksena oli koulutusorganisaation strategisten tavoitteiden, henkilöstöstrategian linjausten ja ammatillisten opettajien osaamistarpeiden ennakointihankkeen (www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja) tulosten pohjalta mallintaa viiden kokeiluun osallistuvan perustutkinnon opettajien osaaminen. Osaamisen kuvauksessa ja mallintamisessa olivat mukana: kone- ja metalliala o Oulun seudun ammattiopisto (Kaukovainion yksikkö, tekniikka) o Ammattiopisto Lappia o Raahen ammattiopisto o Koulutuskeskus Sedu (oma Osaava hanke) prosessiteollisuuden ala o Oulun seudun ammattiopisto (Kaukovainion yksikkö, tekniikka) o Ammattiopisto Lappia o Savon ammatti- ja aikuisopisto käsi- ja taideteollisuusala o Oulun seudun ammattiopisto (Pikisaaren yksikkö) o Ammattiopisto Lappia o Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Toholammin yksikkö) o Koulutuskeskus Sedu (oma Osaava hanke) autoala o Oulun seudun ammattiopisto (Haukiputaan, Kempeleen ja Muhoksen yksikkö) o Kainuun ammattiopisto o Raahen ammattiopisto o Koulutuskeskus Sedu (oma Osaava hanke) elintarvikeala o Oulun seudun ammattiopisto (Myllytullin yksikkö) o Kokkolan ammattiopisto o Koulutuskeskus Sedu (oma Osaava hanke) Opettajien osaamisalueiden kuvaus toteutettiin seitsemän koulutusorganisaation yhteistyöverkostossa. Osaamisalueiden kuvaukseen osallistuvat seuraavassa mainittujen vastuuhenkilöiden taholta nimetyt henkilöt. Oulun seudun ammattiopisto, Jarmo Paloniemi, rehtori Ammattiopisto Lappia, Markku Niva, koulutusjohtaja Kainuun ammattiopisto, Kajaani, Raimo Sivonen, rehtori 9

11 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Toholammen yksikkö, Aarne Törmänen, yksikön johtaja Kokkolan ammattiopisto, Marja Leena Stenberg, opettaja Raahen ammattiopisto, Jukka Pekka Ansamaa, kuntayhtymän johtaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Seppo Kolari, koulutuspäällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Aila Ylihärsilä, koulutuspäällikkö. Sedun kehittäjäyhteisön jäsenet osallistuvat osaamisen kuvausprosessiin liittyviin Osaava Verso II hankkeen ACP luentoihin. Oulun seudun ammattiopisto, Koulutuskeskus Sedu, Kainuun ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus muodostivat benchmarking verkoston. Oppilaitosten johtavat henkilöt kokoontuivat erilaisten mm. johtamiseen, ennakointiin, organisaation rakenteisiin ja hyviin käytänteisiin liittyvien teemojen merkeissä. Lukuvuonna tapaamisissa yhtenä teemana oli Osaamisen hallinta ja johtaminen. Koulutuspäivät. Hankeosioon kuuluvat työseminaarit järjestettiin seuraavasti: 1. Aloitusseminaari Oulussa a. osaamisen kehittämisen kokonaisuus sekä sen mallintaminen osana organisaation strategiaa b. kokonaisjäsennyksen hahmotus osaamisalueista c. alustavat alakohtaiset osaamiskuvausten jäsennykset d. jatkotyön sopiminen 2. Alakohtaiset työseminaarit Oulussa a. alakohtaisten osaamisalueiden kuvaus alakohtaisissa ryhmissä b. seminaarit järjestettiin 4., 11. ja neuvotteluhuone Pihlajassa. 3. Työseminaari alakohtaisten ryhmien edustajille a. laadittujen kuvausten yhteinen käsittely sekä jatkotyöstäminen 4. Alakohtaiset työseminaarit oppilaitoksittain a. alakohtaisten osaamisalueiden kuvaus oppilaitoskohtaisissa ryhmissä b. työyhteisökohtaisia seminaareja järjestettiin yhteensä kahdeksalle työyhteisölle ajalla Työseminaari; yhteenveto ja osaamisen arviointien toteutus sekä kehityssuunnitelmat a. osaamisaineiston viimeistely ensimmäistä arviointia varten b. arvioinnissa käytettävän toimintatavan suunnittelu c. pilotoinnin käytännöt ja ohjeistusten laadinta i. pilotointi toteutetaan osaamiskartoituksen, kehityskeskustelujen ja osaamisen kehittämissuunnitelmien laadinnan osalta 10

12 ii. pilotoinnin jälkeen kerätään palautteet sekä sisällöllisistä aineistoista että ohjeistuksista 6. Teemaseminaari a. Hankkeessa päädyttiin järjestämään myös yksi ylimääräinen kaikille yhteinen teemaseminaari, jonka aiheena oli kehittämissuunnitelmien laadinta. 7. Päätösseminaari Oulussa a. yhteenvedot pilotoinnista saaduista kokemuksista ja aineistoista b. sopimus osaamiskartan jatkokäytöstä c. sopimus osaamisen arvioinnin toteutuksesta jatkossa d. osaamisen kehittämissuunnitelmien laadinta ja kehittämisen käytännön toteutus koulutuksineen Kaikille yhteisten työseminaarien lisäksi alakohtaisille pienryhmille järjestettiin ohjattuja työskentelypäiviä. Alakohtaiset pienryhmät kokoontuivat myös itsenäisesti työstämään osaamiskuvauksiaan. Hankkeen työseminaari- ja koulutuspäivät järjestettiin Oulussa ja Oulunsalossa. Uutena innovaationa edelliseen Osaava Verso hankkeeseen verrattuna olivat työyhteisökohtaiset seminaarit oppilaitoksissa. Osaamisen kehittämisen asiantuntija ohjasi ala- ja oppilaitoskohtaisia seminaareja maakunnassa jokaisessa Pohjois-Suomen alueen osaamisen mallintamisprosessissa mukana olevassa koulutusorganisaatiossa. Työyhteisökohtaisia seminaareja järjestettiin vuonna 2011 seuraavasti: Oulun seudun ammattiopisto o prosessiteollisuusala o kone- ja metalliala OSAO o käsi- ja taideteollisuusala OSAO o elintarvikeala Kainuun ammattiopisto o autoala Kokkolan ammattiopisto o elintarvikeala Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto / Toholammin yksikkö o käsi- ja taideteollisuusala Raahen ammattiopisto o autoala Kouluttajat. Koulutusorganisaatio kehittämisyhteisönä ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatioissa hankeosioprosessin pääohjaajana toimi toimitusjohtaja Heljä Hätönen Educa-Instituutti Oy:stä. Työseminaareissa puheenvuoroja ovat pitäneet 11

13 koulutuspäällikkö Aila Paaso (Oamk), henkilöstöjohtaja Annukka Lankila (Osekk) ja hr-asiantuntija Tiina Räisänen (Osekk). 6.1 OSAAMISALUEET OSAAMISKARTTANA OSAAMISALUEIDEN YLEISJÄSENNYS Jotta organisaation osaamisesta voidaan keskustella yhteisesti ja konkreettisesti, tarvitaan yhteinen työväline, osaamiskartta. Osaamiskarttaan kuvataan ne osaamisalueet, joita organisaatiossa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi osaamiskarttaan sisällytetään osaamisen tasokuvaukset avuksi osaamisen arviointiin ja kehittämisen. Osaamiskartta sisältää organisaatiossa nyt ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen toimii osaamisen arvioinnin apuna antaa mahdollisuuksia työntekijöille oman osaamisensa itsearviointiin sekä osaamisensa kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen antaa välineitä osaamisesta käytävään yhteisölliseen keskusteluun antaa raamit henkilöstön osaamisen kehittämiselle jäsentää osaamisen kehittämisen tulosten ja vaikutusten arviointia auttaa uusien henkilöiden rekrytoinnissa. Osaamisen kuvaaminen luo yhteisen ja yhtenäisen käsityksen organisaation kokonaisosaamisesta, antaa täsmällistä tietoa tarvittavasta osaamisesta eri tehtävissä ja ryhmissä ja mahdollistaa näin ryhmille itselleen myös sovitun vastuunoton osaamisensa arvioinnista ja kehityksen suunnittelusta. Usein tavoitteena on saada organisaation tarvitsema tulevaisuuden osaaminen sellaiseen näkyvään muotoon, että voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilö-, ryhmä- ja organisaatiokohtaisia kehittämissuunnitelmia. Tällöin jokainen yksilö voi pitää yllä omaa osaamiskarttaansa ja kehittää osaamistaan sen pohjalta. Osaava Verso II:ssa hyödynnettiin OSEKK:ssä luotua osaamisalueiden kuvaustapaa. Osaamisalueiden pääjäsennys on seuraava: 12

14 Osaamisalueiden kokonaisjäsennys Kaikille yhteiset osaamisalueet 1. Työyhteisöosaaminen 2. Elinikäisen oppimisen taidot 3. Kielitaito Eriytyvät osaamisalueet 4. Työelämäyhteistyön osaaminen 5. Pedagoginen osaaminen 6. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaosaaminen OPETUKSEN ALAKOHTAISET OSAAMISALUEET Erityispätevyydet Osaava Verso II / H. Hätönen Kaikille yhteiset osaamisalueet sisältävät niitä osaamisalueita, joita kunkin organisaation koko henkilöstön tulisi hallita. Osaava Verso I:n aikana arvioitiin myös näiden osaamisalueiden toimivuutta, koska kokeilu ja kehittämistyö aloitettiin yhdessä organisaatiossa. Osaava Verso II:ssa oli mukana useamman koulutusorganisaation edustajia, jolloin osaamisalueiden tarkastelukulmana olivat vain Eriytyvät osaamisalueet ERIYTYVÄT OSAAMISALUEET Eriytyviä osaamisalueita ovat: 1. Työelämäyhteistyön osaaminen, johon sisältyvät Yhteistyöosaaminen työelämän edustajien kanssa Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja kouluttamisosaaminen Työelämän kehittämisosaaminen 2. Pedagoginen osaaminen, johon sisältyvät Opiskelijan oppimiseen liittyvä osaaminen Opiskelijan kohtaamiseen liittyvä osaaminen Opetuksen suunnitteluosaaminen Opetuksen toteutusosaaminen Arviointi- ja palauteosaaminen 13

15 Opetuksen kehittämisosaaminen Yrittäjyyskasvatusosaaminen Erityispedagoginen osaaminen Näyttötutkinto-osaaminen 3. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaosaaminen, johon kuuluvat Tutkimustyön osaaminen Tutkimus- ja kehittämishankkeiden osaaminen Innovaatiotoiminta osaaminen 4. Opetukseen liittyvät alakohtaiset osaamisalueet Osaava Verso II:n aikana laadittiin seuraavat opettajien opetukseen liittyvät osaamisalueet: Autoala Elintarvikeala Kone- ja metalliala Käsi- ja taideteollisuus Prosessiteollisuus Osaamiskuvaukset ovat sivuilla Osaamiskuvausten laadinnassa hyödynnettiin kunkin alan tutkinnon perusteita. Vaikka osaamisalueita ei kaikissa ryhmissä suoraan määritelty perusteiden pohjalta, olivat perusteet apuna osaamisen määrittämisessä. Niiden avulla tarkennettiin, että opettajien osaamisalueet kattavat tutkinnon perusteiden mukaisten tutkinnon osien opetuksen osaamisen. Kokemuksia osaamisalueiden määrittämisestä on voitu siirtää Osaava Verso III:n vaiheeseen. Silloin voidaan myös koota työkirjamaisesti ohjeita muidenkin alojen osaamisalueiden määrittämiseksi MALLINTAMINEN Hankkeen aikana työstettiin alakohtaisia osaamiskuvauksia. Mallintamisen prosessin suunniteltiin sisältävän seuraavat toimenpiteet: osaamisen ennakointi, kytkentä koulutuksenjärjestäjän strategiaan ja edelfoi osaamisen ennakointihankkeeseen opettajien osaamisalueiden kuvaukset, pohjana käytetään Osaava Verso I hankkeessa luotua osaamisalueiden jäsennystä osaamisprofiilien määrittäminen 14

16 osaamiskartoituksen toteuttaminen hyväksikäyttäen laadittuja osaamiskarttoja sekä koulutuksen järjestäjien omia toimintamalleja kehityskeskustelujen toteuttaminen kunkin koulutuksenjärjestäjän oman toimintamallin mukaisesti osaamisen kehittämissuunnitelmien laadinta koulutussuunnitelmien laadinta Mallintamisen tueksi muodostettiin hankkeessa mukana olevien alojen edustajista ryhmät, jotka kokoontuivat eri kokoonpanoissa työstämään osaamisaineistoja. Osaamistyöryhmien jäsenet tulevat jatkossakin toimimaan osaamisen kehittämisen mentoreina omissa oppilaitosorganisaatioissaan. Ennakointi. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (Opetushallitus 2008a) mukaisesti koulutuksenjärjestäjien tulee olla selvillä opetushenkilöstönsä nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista. Ennakoinnissa voidaan käyttää erilaisia tulevaisuustutkimuksen menetelmiä, kuten heikkoja signaaleja, tulevaisuuskuvia tai skenaarioita. Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi kytkeytyi osaavaopettaja.fi ympäristössä jaettuihin edelfoi menetelmällä toteutettuun Osaava Opettaja osaamisen ennakointihankkeen tuloksiin. Osaava Verso II -hankkeessa toimivien viiden alan opettajien osaaminen oli tarkoitus kytkeä hankkeen eri koulutusorganisaatioiden omiin osaamisen hallintajärjestelmiin KOKEMUKSIA OSAAMISALUEIDEN KUVAAMISESTA Hankkeen viimeisessä yhteisessä seminaarissa käsiteltiin kokemuksia osaamisalueiden työstämisestä. Palautetta työstämisestä oli pyydetty myös ennakkoon. Asioita käsiteltiin seuraavien kysymysten avulla. Osaamiskartta. mm: Yleisarvio osaamiskartan toimivuudesta Yhteiset osaamisalueet, miten niitä käytettiin? Opettajien alakohtaiset osaamisalueet (ryhmien työstämät) Osaamiskartan työstäminen Haasteet osaamiskartan osalta Opiksi jatkoon: 4 Osaava Verso II / H. Hätönen

17 Osaamiskartat laadittiin alan opettajien yhteistyönä erilaissa ryhmäkokoonpanoissa. Osaamiskuvaukset oli tehty tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelmien pohjalta. Osaamiskuvausten laadinnan koettiin auttaneen tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelmien sisäistämistä. Myös yhteiset keskustelut koettiin antoisiksi, sekä omien opettajien kesken että myös muiden koulutuksen järjestäjien edustajien kesken. Moni toi esille, että opettajien osaamiskuvausten myötä oli mahdollisuus sellaisiin opetusta koskeviin kollegiaalisiin keskusteluihin, joihin ei yleensä ollut tilaisuuksia. Osaava Verso II:ssa keskityttiin opettajien alakohtaisten osaamisalueiden laadintaan. Kaikilla oli lisäksi mahdollisuus käyttää valmiina olleita muita eriytyviä osaamisalueita. Valmiina olleita eriytyviä osaamisalueita hyödynnettiin kattavasti. Pidettiin hyvänä, että kaikkien ei tarvitse erikseen miettiä esim. pedagogista osaamista. Näin edellinen Osaava Verson ensimmäinen hanke on hyödyttänyt tätä II-vaihetta. Keskusteluissa nousi esille myös OSEKK:ssa laadittujen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvausten hyödyntämisen mahdollisuudet. Alakohtaisten osaamisalueiden päivitystapa on syytä miettiä. Varsinkin ensimmäisten arviointien jälkeen tulisi varata vielä aikaa osaamisalueiden täsmentämiseen. Osaava Verso II -hankkeessa korostettiin sitä, että osaamisalueet tulee kiinnittää kunkin organisaation omaan strategiaan ja toiminnan tavoitteisiin. Tämä synnytti keskustelua siitä, tuleeko eri koulutuksenjärjestäjien saman alan opettajien osaamisalueet olla samoja. Hankkeen aikana tuettiin ajatusta, että osaamisalueiden kuvaus tapahtuu yhteisesti. Jokainen koulutuksenjärjestäjä ottaa sen jälkeen käyttöönsä sen osaamisaineiston, joka palvelee parhaiten omaa toimintaa. Näin osaan osaamiskuvauksista syntyi useitakin versioita, vaikka perusajatukset kuvauksista olivat samoja. Eroavuuksia osaamistarpeisiin synnyttivät mm. se, mitä tutkinnon osia opiskelijoille tarjotaan ja miten valinnaisuuksia järjestetään ALAKOHTAISET KOKEMUKSET HANKKEESTA 1. Autoala Kari Määttä (Oulun seudun ammattiopisto) ja Harri Tyni (Raahen ammattiopisto) Osaava Verso II -hanke aloitettiin Oulunsalossa yhteisessä aloitusseminaarissa, jossa alustettiin tulevaa autoalan osaamiskuvauskartoitusta ja sen tavoitteita. Prosessi eteni aluksi suuntaansa etsien, koska ongelmana oli löytää yhteinen näkemys autoalan osaamiskartoituskuvaukseen tulevista nimikkeistä ja niiden sisällöistä. Ensiksi oli tarkoitus tehdä mallintaminen ajoneuvoasentajien koulutusohjelman osalta, mutta laajensimme osaamiskuvauksia niin, että mukana ovat autokorinkorjaajat ja automaalarit. Kaikilta koulutusohjelmilta oli omat edustajansa. Koulutusohjelmien mukaiset tarkennukset tehtiin suurelta osin Kajaanissa, Oulussa ja Raahessa tehtyjen tapaamisten yhteydessä. Lisäksi oli yksi videoneuvottelu, sähköpostiviestintää, sosiaalista 16

18 mediaa ja puhelinneuvotteluja. Työn pohjana olivat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, joita laajennettiin työelämän nykyisten ammattitaitovaatimusten mukaisiksi osaamisalueiksi. Mukana olleet opistot tekivät oman ehdotuksen sisällöistä, jonka jälkeen niistä keskusteltiin järjestetyssä kaikille yhteisessä tapaamisessa. Kajaanissa olleessa tapaamisessa (mukana vain KAOn autoalan opettajia) syntyi alustava sisältö autoalan nimikkeistä, jonka pohjalta sitä hienosäädettiin Raahen ammattiopistolla ja autoalan osaamiskuvaukset saatiin valmiiksi ajoneuvoasentajien kohdalta. OSAOn osallistujat lisäsivät ko. kuvaukseen korikorjaukseen liittyvät osaamiskuvaukset. Prosessin tuotoksena saimme tehtyä yhteiset autoalan opettajan osaamisalueet, joita voidaan hyödyntää ainakin prosessiin osallistuneissa opistoissa. Osaamiskuvauksia hyödynnetään mm. kehittämiskeskusteluissa ja osaamisen kartoituksissa, jotta voimme kouluttaa suunnitellusti henkilökuntaa tarpeen mukaisesti ja etsiä parasta osaamista kuhunkin opetettavaan aineeseen. Kuvausta hyödynnetään myös siten, että henkilökuntaa rekrytoitaessa voimme todeta vahvuudet ja kehitettävät asiat. Työ tehtiin oman työn ohessa. Alussa oli hankalaa, koska prosessin sisältö ei auennut ja alakohtaiset sisällöt aiheuttivat paljon keskustelua. Olisimme toivoneet, että kaikki mukaan kutsutut autoalan opettajat olisivat tulleet mukaan prosessiin, jotta tulosten levitys onnistuisi paremmin. Oleellista on myös, että organisaation johto sitoutetaan prosessiin. Tällöin varmistetaan, että prosessien tuotokset todella jalkautuvat käytäntöön ja paras hyöty saavutetaan. Hankkeen aikana koulutusohjelmien osittain vanhentuneet ammattitaitovaatimukset tarkistettiin nykypäivän tasolle. Hyväksi koettiin myös mahdollisuus tavata oman alan kouluttajia ja vaihtaa ajatuksia sekä pohtia opettajien osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Suosittelemme vastaaviin projekteihin osallistumista, koska ainakin autoalan projektissa saavutimme asetetun tavoitteen. Seuraava haaste on saada se siirtymään käytäntöön, mutta uskomme sen onnistuvan. 2. Kone- ja metalliala Teppo Tuomela (Raahen ammattiopisto) ja Markku Tahvanainen (Oulun seudun ammattiopisto) Prosessi eteni laaditun suunnitelman mukaisesti. Kaikille osallistujille yhteisissä seminaareissa saimme suuntaviittoja siitä, mihin pyritään. Yhteistyö OSAOn ja Raahen ammattiopiston kone- ja metalliosastojen kanssa käynnistyi välittömästi, osaamiskuvauksia alettiin heti suunnitella ja tehdä. Aluksi purkaminen tehtiin hyvinkin yksityiskohtaisesti tavoitteena saada esiin yksittäisetkin opettajien osaamistarpeet. Seuraavan seminaarin jälkeen pidimme myös osastoilla palaverin osaamiskuvauksesta. Aiemminkin oli toki keskusteltu hankkeesta useassa keskustelutilaisuudessa. Huhtikuun seminaarissa oltiin myös mukana ja osaamiskuvauksien lopullinen muoto ja tarkkuus alkoi olla kohdallaan. Jokaisen 17

19 seminaarin jälkeen onkin suunniteltu ja laadittu erilaisia versioita osaamisen arviointiin. Työ jatkui omana työskentelynä, jossa oli tukena ja mielipiteiden antajana mukana osastojemme muita opettajia. Yhteyttä mukana olevien kesken on pidetty sähköpostitse ja Osaava Verso-sivuston kautta (www.osaavaopettaja.fi). Hankkeen positiiviset vaikutukset ovat syvällinen perehtyminen opetussuunnitelmiin sekä omassa että muissa oppilaitoksissa, kuvauksen toimiminen perehdyttämisen ja rekrytoinnin apuvälineenä ja tulosten näyttäessä oppilaitoksen johdolle henkilöstön koulutustarpeen. Myös opettajille itselleen saa muistutuksen oman työn ja osaamisen kehittämisvelvoitteesta. Negatiivisena vaikutuksena opettajat kokivat jonkinlaisen karsinoinnin ja tunteen siitä, ettei osaa tarpeeksi. Keskustelujen jälkeen todettiin, ettei kaikkien tarvitse osata kaikkea, opintolinjoille on olemassa eri opettajat. 3. Käsi ja taideteollisuuden ala Seija Lehto (Oulun seudun ammattiopisto) Prosessin liikkeellelähtö oli hieman hidasta yksikön näkökulmasta, koska aikatauluja ei saatu alusta alkaen toimimaan kunnolla. Koulutuksen ja kehittämisen sisällyttäminen oppilaitosmaailmaan vaatisi oikeastaan vähintään puolen vuoden aikatauluennakoinnin ja käytännön elämässä tämä on mahdotonta. Hitaasta alusta ja aikatauluista johtuen mukaan lähti vain osa käsi- ja taideteollisuusalan opettajista he olivat kuitenkin halukkaita kehittäjiä, joten työteho oli hyvä. Pääasiassa yksikkökohtaista toimintaa vietiin eteenpäin hankkeen tapaamisten rytmissä ja työtä tehtiin silloin kun oltiin koolla. Lisäksi hyödynnettiin Osaava Verso I:sen ja muiden käta-oppilaitosten tuotoksia. Hankkeesta tiedotettiin koko opettajakuntaa yhteisissä kokouksissa. Yhdessä laaditut opetusalakohtaiset osaamiskuvaukset liitettiin osaksi Elbit Skills ohjelman sisältöä ja opettajille tarjottiin mahdollisuutta arvioida omaa osaamistaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Osa opettajista teki arvioinnin, osa ei. Sovittiin, että osaamisen arviointia otetaan käyttöön vähitellen ja pyritään korjaamaan järjestelmässä olevia puutteita sekä avaamaan osaamiskuvauksia laajemmin. Kahdessa opettajarekrytoinnissa kokeilimme myös käyttää osaamiskuvauksia. Johtuen nettijärjestelmän puutteista, emme saaneet tällä tavoin lisätietoa. Rekrytoinnin yhteydessä on kuvattava tarkasti, millaista osaamista osaamisalueet sisältävät ja ennen kaikkea miten osaamistasot arvioidaan. Hyötyä olisi myös etukäteen tehdystä osaamisprofiilista. Myös tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon opettajien osaaminen tulisi kuvata. Tähän palataan, kunhan saamme hankkeesta luvatun työkirjan käyttöömme. 18

20 Mukana prosessissa olivat yksikönjohtaja, koulutusjohtaja, aikuiskoulutusvastaava sekä 3 alan opettajaa. Kaikilla em. henkilöillä on taustanaan joko käsi- ja taideteollisuusalan koulutus, työkokemus ja/ tai alan pitkä opettajakokemus. Prosessista ei vielä ole saatu kaikkea irti aika ja aikataulut huomioon ottaen olemme kuitenkin hyvässä vauhdissa. Ilman projektia emme olisi tehneet mitään. Tekstiili- ja vaatetusalan opettajat ovat jo kysyneet, koske heidän kanssaan tehdään vastaavat osaamiskuvaukset. 4. Prosessiteollisuuden ala Antti Pöyry (Oulun seudun ammattiopisto) Hanke alkoi ripeästi, eteni ripeästi ja päättyi valmiiseen lopputulokseen annetussa ajassa. Hankkeessa laadittiin ripeästi opettajien osaamisalueet prosessiteollisuuden opettajien yhteistyönä opetuksen ohella, sovituissa seminaareissa ja työkokouksissa. Osastokokouksissa työtä sivuttiin muistiomerkinnöin. Työvälineinä olivat ensisijaisesti uuden opetussuunnitelman perusteet sekä toissijaisesti aikuisten ammattitutkinnon että erikoisammattitutkinnon perusteet. Dokumenttien laadinnassa käytettiin GoogleDocs-työkalua sekä MsOfficen Excel-taulukkolaskenta-pohjia. Videoneuvotteluväline jäi vähemmälle huomiolle. Osaamisen arvioinnin kriteerit 0-4 saatiin valmiiksi annettuina. Prosessiteollisuuden opettaja päivitti kuvaukset ripeästi sivustolle. Hankkeeseen opettajat käyttivät omaa aikaa minimaalisesti, ja raportointi jäi jälkeen annetusta aikataulusta. OSAO, Myllytullin yksikön tietoliikenneopettajille esitämme kiitokset pilottihankkeen materiaaliavusta ja kommenteista meidän tulevalle työlle. Hankkeessa toteutettu osaamismalli ei siirtynyt käyttöön sillä aikataululla kuin oli suunniteltu eikä sitä jalkautettu suunnitellusti. Mallista ei ole esitetty opettajille konkreettista käyttöä työpaikka- eikä osastokokouksissa ei kirjauksia muistioissa. Jos sitä on käytetty yksittäisissä tilanteissa, se ei ole kuitenkaan näkynyt systemaattisena tulevan suunnittelussa. Kun keväällä päättyi muitakin hankkeita, alkoi ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valmistavat koulutukset sekä henkilökohtaisten näyttösuunnitelmien tekeminen, ja yksi opettaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, projektin raportointi jäi jälkeen. Yleisemminkin ammatillisten aineiden opettajien opetusvelvollisuustuntien määräämien työjärjestysten ulkopuolisten hankkeiden toteuttaminen on haasteellista eikä onnistu käskyttämällä. 5. Elintarvikeala Maire Saukko (Oulun seudun ammattiopisto) ja Marja-Leena Stenberg (Kokkolan ammattiopisto) Prosessi eteni vuoden ajan. Valmistelimme asioita yhdessä ja erikseen, minkä jälkeen teimme yhteenvetoja. Lisäksi käsittelimme alakohtaisia osaamiskuvauksia elintarviketiimissä niin Oulussa 19

21 kuin Kokkolassakin. Yhteydenpito puolin ja toisin oli aktiivista, teimme paljon yhteistyötä. Aikaansaannokset käytiin läpi, kommentoitiin sekä kirjattiin yhteisissä tilaisuuksissa. Alussa myös Seinäjoki oli mukana, mutta pääsääntöisesti lopputulos oli Oulun ja Kokkolan yhteistyön tulos. Osaamisen kuvauksien kautta voi nähdä opettajan tämän hetkisen osaamisen sekä kehittymistarpeet ja sitä kautta laatia kehittämissuunnitelmia. Kokemus oli myönteinen, prosessi selkeytti opettajan ammattitaitovaatimuksia elintarvikealalla. Myös yhteistyö sujui ja oli antoisaa. 6.2 OSAAMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT JA OSAAMISEN ARVIOINTI Jotta osaamista voidaan arvioida mahdollisimman yhdenmukaisesti, määritellään osaamiskarttaan myös osaamisen arvioinnin tapa. Yleensä suositellaan, että osaamisen arviointiasteikko olisi suhteellisen laaja, jolloin samaa osaamisaluetta voidaan arvioida sekä perusosaamisen että huippuosaamisen näkökulmasta. Osaamisen alin taso on aina jo myönteistä osaamista, ja monilla osaamisalueilla tämän tason osaaminen voi olla jo riittävää. Huippuosaaminen tarkoittaa sellaista harvinaista osaamista, jota yleensä voi olla yksittäisellä henkilöllä vain joillain osaamisalueilla. Kaikkien ei siis tarvitse osata kaikkia asioita samalla osaamistasolla. Osaamistasoihin voi kuulua myös 0-taso. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöllä ei vielä ole ko. osaamista, vaikka se kuuluukin hänelle hän saattaa esimerkiksi olla uusi työntekijä. 0-taso voi olla tyypillinen silloin, kun lähdetään kehittämään tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Jos osaamisalueet on kirjoitettu tulevaisuuden näkökulmasta, on luonnollista, ettei kaikkea tulevaisuuden osaamista vielä hallita OSAAMISEN ARVIOINNIN YLEISET KRITEERIT Osaamisen arviointikriteerit laadittiin Osaava Verso I:n aikana yleisasteikoksi. Asteikko on 0 4. Tasokuvaukset ovat seuraavat: 0 = ei vielä tarvittavaa osaamista, osaaminen on esimerkiksi uusi osaaminen Taso 1 = henkilö osaa toimia osaamisalueella sovittujen toimintatapojen mukaisesti hallitsee osaamisalueen perusteet omaa erillisiä tietoja ja taitoja osaamisalueelta. 20

22 Taso 2 = henkilö osaa toimia osaamisalueen tehtävissä sujuvasti ja itsenäisesti omaa osaamisalueesta hyvän ja jäsentyneen tietoperustan ja osaa soveltaa sitä joustavasti työssään osaa kehittää osaamisalueen asioita oman työnsä kannalta. Taso 3 = henkilö osaa toimia osaamisalueen asioissa luovasti ja joustavasti osaa kehittää osaamisalueen asioita ja löytää uusia ratkaisu- ja toimintamalleja laajasti on sisäistänyt osaamisalueen asiat syvällisesti osaa jakaa kokemustaan muiden käytettäväksi. Taso 4 = henkilö osaaminen on laajalti tunnustettua myös organisaation ulkopuolella on valmis jakamaan osaamistaan esim. erilaisissa työryhmissä organisaation ulkopuolellakin osaa käyttää ja kehittää osaamisalueen asioita koko organisaation ja kannalta Tätä yleisasteikkoa käytettiin Osaava Verso II:n aikana OSAO:n opettajaryhmien osaamisen arvioinneissa. Samaa asteikkoa käytettiin pienin muokkauksin myös muiden koulutuksenjärjestäjien osaamisen arvioinnissa. Kokkolan ammattiopistossa arviointiasteikko on koko organisaatiossa käytössä oleva asteikko 1 5. Osaamisen arvioinnit toteutettiin kehityskeskusteluissa, joita ennen opettajat olivat arvioineet osaamistaan järjestelmän avulla. 21

23 6.2.2 KOKEMUKSIA OSAAMISEN ARVIOINNEISTA JA OSAAMISEN TAVOITEPROFIILEISTA Osaamisen arviointi ja tavoitteet: Oman osaamisen arviointi, toteutustapa Osaamisen tavoitetasojen määrittäminen (milloin? kuka? miten?) Kehityskeskustelun toteutustapa osaamisen arvioinnin apuna (ajoitus? toteutustapa? järjestelmä?) Haasteet osaamisen arvioinnissa Opiksi jatkoon: 5 Osaava Verso II / H. Hätönen Osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut Osaamisen arvioinnit toteutettiin pääosin hyväksikäyttäen sähköistä järjestelmää. Ennen osaamisen arviointeja arviointiin liittyvää tiedottamista pidettiin tärkeänä. Tiedottaminen on toteutettu esimerkiksi osastokokouksissa. Tiedottamisessa on korostettu sitä, että arviointien perusteella tullaan laatimaan kehittämisen suunnitelmia. Lisäksi yhdessä on käsitelty osaamiskartan koko sisältöä, arviointikriteereitä ja mahdollisia osaamisen tavoiteprofiileita. Osaamisen arviointi on tehty ensin yksilöarviointina ja sitten tuloksia on käsitelty yhdessä esimiehen kanssa kehityskeskustelussa. Joissain tapauksissa varsinainen kehityskeskustelukierros oli toteutettu erikseen ja osaamisen arviointi erikseen. Tavoitteena pidettiin sitä, että käytännöt yhdistyisivät, jotta ei tehdä päällekkäisiä ratkaisuja. Osaltaan käytännön toteutukseen vaikuttaa myös se, miten monen henkilön kanssa kukin esimies toteuttaa kehityskeskustelun. Toivottavaa on se, että osaamisen arvioinnit ja kehityskeskusteluvaihe toteutettaisiin organisaatiossa yhteisesti sovitussa, suhteellisen tiiviissä aikatauluissa. Näin tuloksia voidaan hyödyntää myös koko organisaation yhteisten kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Tällöin vaiheen tulisi olla osa ns. organisaation vuosikelloa. Tällainen ratkaisu koettiin vielä haastavana toteuttaa kaikissa organisaatioissa. Esille tuli myös tilanne, että kehityskeskusteluja ei ole toteutettu aiemmin systemaattisesti vaan niiden sisällöistä ja toteutustavoista on sovittu aina erikseen. Tulevaisuudessa osa kehittämisen ja koulutuksen muodoista voi olla jo nähtävissä verkossa (esim. linkin takana) valmiina. Tällöin kehityskeskustelussa voidaan valita suoraan, mihin koulutukseen 22

24 henkilö osallistuu. Tällainen ratkaisu koskee esim. sellaisia koulutuksia, jotka toistuvat vuosittain ja/tai joista on jo tehty suunnitelmat valmiiksi. Tällaisia valmiita suunnitelmia voi olla esim. sellaisista osaamisalueista, joiden kehittämiseen halutaan erityisesti panostaa. Osaamisen tavoiteprofiilit Osaamisen arviointiin liittyy keskeisenä kysymys siitä, laaditaanko opettajille ennen osaamisen arviointeja osaamisen tavoiteprofiilit, joihin arvioija vertaa omaa nykyosaamistaan. Osaamisprofiililla tarkoitetaan osaamiskartan perusteella muodostettua osaamisalueiden ja osaamistasojen yhdistelmää, joka voidaan määrittää yksilöille, työntekijäryhmille, tiimeille tai koko organisaatiolle. Osaamisprofiilin avulla osoitetaan, mitä osaamista eri henkilöillä tulee olla ja mitä osaamista tulee arvioida ja kehittää. Osaamisprofiilin määrittäminen sisältää sekä osaamisalueiden että -tasojen valinnan. Itse osaamiskartassa on jo mahdollista pohjustaa osaamisprofiileja. Tämä tapahtuu siten, että jo osaamisalueiden kohdalla määritetään, kuuluuko ko. osaaminen esimerkiksi kaikille organisaation työntekijöille vai ovatko mainitut osaamisalueet valinnaisia riippuen siitä, minkä tehtävän hoitajan osaamisesta on kyse. Esimerkiksi pedagoginen osaaminen kuuluu kaikille opettajille, mutta ei välttämättä muulle henkilöstölle. Osaamisprofiilien käyttö estää yksittäistä työntekijää ajattelemasta, että hänen tulee hallita kaikki osaamisalueet ja vielä mahdollisimman täydellisesti. Olennaista on, että eri henkilöiden osaamisesta syntyy organisaatiossa tarkoituksenmukainen yhdistelmä. Näin varmistetaan myös se, että osaaminen nähdään yhteisöllisenä asiana, ei vain yksilöiden asiana. Hyvänä pidetään sitä, että ainakin keskeisten osaamisalueiden osalta johto linjaa osaamisprofiileja ja että näitä linjauksia hyödynnetään ryhmien ja yksilöiden osaamisprofiilien tarkentamisessa. Pohjana voivat olla esimerkiksi tulevan toiminnan painopisteet. Lisäksi työelämälähtöiset kehittämislinjaukset vaikuttavat osaamisen kehittämistarpeisiin. Kehittämislinjauksissa voidaan ottaa huomioon eri aloilla tapahtuva kehittyminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Nämä linjaukset viestitetään edelleen kehityskeskusteluja käyvien esimiesten käyttöön. Lisäksi palaute- ja seurantajärjestelmien kautta saatujen tietojen yhteenvedoista voidaan nostaa esille sellaiset osaamisalueet, joiden hallintaa tulee erityisesti arvioida ja tarpeen mukaan kehittää. Palaute- ja seurantatietoja saadaan mm. työelämälle tehdyistä palautteista sekä opiskelijapalautteista. Ennen osaamisen arviointeja (kehityskeskustelujen käynnistymistä) on tarpeen järjestää henkilöstölle tiedotustilaisuuksia, joissa tuodaan esille kehittämisen painopisteitä ja valittuja linjauksia sekä kehityskeskustelun käytännön toteutus. 23

25 Osaamisprofiilit on mahdollista määrittää ennen osaamisen arviointeja. Joissakin tapauksissa osaamisprofiilit laaditaan vasta ensimmäisten arviointien jälkeen. Osaava Verso II:n kokemusten mukaan nimenomaan osaamisen tavoiteprofiilien laadinta synnytti paljon pohdittavaa. Kokemusten perusteella todettiin, että olisi hyvä, että osaamisen arviointivaihetta varten olisi kullekin arvioijalle/ryhmälle laadittu ennakkoon oma osaamisprofiili, jonka perusteella osaamista arvioidaan. Tämä profiili lukittaisiin niin, että esim. järjestelmää käytettäessä arviointivaiheessa ei olisi mukana sellaisia osaamisalueita, jotka eivät kuulu henkilölle. Tällainen tavoiteprofiili voitaisiin linjata organisaation tasolla yhteistoiminnallisesti eri tehtäväroolien mukaisesti. Etunsa on toisaalta siinä, että jokainen voisi käydä läpi mahdollisesti koko osaamiskartan ja poimia siellä ne osaamisalueet, joihin liittyvää osaamista itsellä on. Näin esille tulisivat myös ne osaamisalueet, joita henkilön nykyisessä työssä ei ehkä tarvita, mutta joita henkilö voisi käyttää uusissa tilanteissa tai tulevaisuuden työtehtävissä. Tällainen arviointi toki kasvattaa arvioitavien osaamisalueiden määrää. Todettiin, että jos ennakkoon on asetettu vain osa osaamisalueista arvioitaviksi, saattaa osaamisen arviointi kiinnittyä liiaksi nykyisiin työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen. Siksi hyvä käytäntö voisi olla se, että jokainen voi halutessaan kirjata itsellään olevan muunkin osaamisen. Tällöin koko osaamiskartta tulee olla nähtävissä ja käytettävissä esim. järjestelmässä. On hyvä, jos ennen kehityskeskustelutilaisuuksia yhteisesti käydään läpi esim. yksikössä / tiimissä tarvittavat osaamisalueet ja tasot. Nämä ohjaisivat tekemään valintoja kehityskeskusteluvaiheessa kunkin henkilön osaamisen kehittämiseksi. Olennaistahan on, että ryhmässä tulisi olla tarkoituksenmukainen eri osaamisalueiden ja tasojen yhdistelmä. Kaikkien osaamisyhdistelmät eivät näin ollen ole samanlaisia. Olennaisena pidettiin sitä, että yksilöarviointien jälkeen käydään yhteinen keskustelu tuloksista ja kehittämissuunnitelmista. Myös ryhmäkehityskeskustelut todettiin käyttökelpoisiksi. Ne eivät kuitenkaan korvaa yksilöllisiä kehityskeskusteluja. Esimerkkejä osaamisprofiilien laadinnasta: Johto ja esimiehet poimivat osaamiskartan osaamisalueista osaamisprofiilin eri henkilöstöryhmille. Tämän pohjalta ryhmissä konkretisoidaan kyseisen ryhmän tarvitsemat osaamisalueet ja -tasot. Sen jälkeen jokainen henkilö määrittää yhdessä esimiehensä kanssa henkilökohtaisen tavoiteprofiilin. Johto linjaa kriittiset osaamisalueet, joita kehityskeskusteluissa nostetaan erityisesti esille. Kriittiset osaamisalueet voivat koskea kaikkia tai osaa työntekijöistä. Ne voivat olla myös uudenlaisia osaamisyhdistelmiä, joiden olemassaoloa halutaan erityisesti arvioida ja kehittää. Tiimit poimivat itselleen osaamisprofiilit yhteisestä osaamiskartasta. Tämän perusteella jatketaan henkilökohtaisten profiilien laadintaan. 24

Osaava Verso OSAAVA VERSO III RAPORTTI 2012-2013 AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI

Osaava Verso OSAAVA VERSO III RAPORTTI 2012-2013 AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI Osaava Verso OSAAVA VERSO III RAPORTTI 2012-2013 AILA PAASO HELJÄ HÄTÖNEN RITVA ARVOLA PÄIVI HAAPAKOSKI 1 2 SISÄLTÖ 1 Hankkeen lähtökohtana Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio Muistio 1 (5) TOT-hankkeen pidetyn AC-kokouksen muistio Läsnä: Oulun seudun ammattiopisto: Sari Veijola (Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö), puheenjohtaja Seija Rannikko (Oulun seudun ammattiopisto,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 6 OP

OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 6 OP OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 6 OP 1. Työelämäpedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa 6op... 3 2. Koulutuksen ennakkotehtävä... Error! Bookmark not defined. 1 OSAAVA TYÖELÄMÄPEDAGOGI

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut

Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolut Valmennusohjelma alueellisille, ammatillista huippuosaamista kehittäville yhteistyöverkostoille Valmennusohjelman tavoitteet Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Pedagogisen johtamisen kehittämishanke 2011-2012 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) kehittämishanke 2011-2012 8.2.2011 Seminaari, Vantaa Pedagogisen johtamisen kehittämishanke Tavoitteena on

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen

eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen OSAAMISKARTOITUS eväitä kirjaston kehittämiseen AMK-kirjastopäivät 9.-10.6.2010 Iiris Kuusinen, Ulla Ohvo ja Marja-Leena Saarinen Miksi osaamiskartoitus? Organisaation osaaminen on elinehto ja kilpailuvaltti.

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle ESITYKSEN SISÄLTÖ OSAAMISTARVEKARTTA TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä edut ja kehittämistarpeet esimerkkitapaus

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ulla Ilomäki-Keisala ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 MIKÄ ON? OPStuki

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Koulutuksen laadun kehittäminen

Koulutuksen laadun kehittäminen Koulutuksen laadun kehittäminen Aikuiskoulutuksen prosessit palvelualojen pk-yritysten tueksi RAPORTTI 31.1.2009 RAAHEN PORVARI- JA KAUPPAKOULU SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen taustaa 2 2. Laadunhallinta

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot