KUVATAIDE- AKATEMIA YLIOPISTO TAIDE- VALINTA- OPAS

Transkriptio

1 KUVATAIDE- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2017

2 SISÄLTÖ HAKIJALLE TAIDEYLIOPISTON KUVATAIDE- AKATEMIA HAKUKOHTEET VUONNA 2017 KIELITAITOVAATIMUKSET LUKUVUOSIMAKSU TUTKINNOT Kuvataiteen kandidaatti Kuvataiteen maisteri Kuvataiteen tohtori KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (3,5 + 2 vuotta) Valintaperusteet Valintamenettely Hakeminen ERITYISJÄRJESTELYT PAKOLAISEN TAI PAKOLAISEEN RINNASTETTAVISSA OLEVAN HAKIJAN HUOMIOIMINEN VALINNASSA SIIRTO-OPISKELIJAHAKU OPETUSALUEET Kuvanveisto Maalaustaide Taidegrafiikka Tila-aikataiteet Yhteinen opetus Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Tohtorikoulutusohjelma TULOSTEN ILMOITTAMINEN OIKAISUHAKEMUS OPISKELUPAIKAN VASTAAN- OTTAMINEN ILMOITTAUTUMINEN 1. LUKUVUODELLE 24 OPETTAJAT 38 KUVATAIDEAKATEMIAAN HAKENEET JA HYVÄKSYTYT VALINTAKURSSITEHTÄVIÄ NEUVONTA 2

3 3

4 SINULLE JOKA HAET KUVATAIDEAKATEMIAN OPISKELIJAKSI Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa koulutetaan vapaita taiteilijoita. Opetuksemme päämääränä on antaa taiteen alasta perustavanlaatuista käytännön ja teorian yhdistävää tietoa, jonka avulla opiskelija voi kehittyä kuvataiteilijaksi. Koulutuksen päämääränä on näin antaa ymmärrystä niistä edellytyksistä, joita taiteellinen toiminta vaatii. Akatemiassamme voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon. Koulutus on näin sopusoinnussa kansainvälisten taidekorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opetus pohjautuu kuvataideakatemioiden perinteeseen, jonka juuret juontuvat 1400-luvun Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että koulussa välitetyt ajatukset taiteilijuudesta ja taiteesta saavat ravintonsa sekä oman aikamme globaalisuuden laajasta ymmärryksestä että oman kuvastomme historiasta ja sen kulttuurisen merkityksen syvällisestä tiedostamisesta. Opiskelu Kuvataideakatemiassa sisältää käytännöllisen työskentelyn yhdistämisen käsitteelliseen tiedostamiseen kuvataiteen opetuksen klassisen tradition ja nykytaiteen laajenevan kentän välisenä dialogina. Opiskelu Kuvataideakatemiassa merkitsee uskallusta olla avoin tuntemattoman edessä ilman varmuutta itsestään selvistä tuloksista. Hyvä itsetuntemus, rohkeus ja sitoutuneisuus yhdistettynä taiteelliseen lahjakkuuteen ovat hyviä lähtökohtia opinnoille. Niiden lisäksi tarvitaan halua olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa taiteen avulla ja varautumista siihen, että tästä suhteesta saattaa kehittyä vaativa ja elinikäinen. Markus Konttinen Kuvataideakatemian dekaani 4

5 TAIDEYLIOPISTON KUVATAIDEAKATEMIA Taideyliopiston Kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt akatemia, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta jo lähes 170 vuoden ajan. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka toiminta käynnistyi kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia yhdistyivät Taideyliopistoksi Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide opetusalueilla. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa koulutetaan kriittisesti ajattelevia ammattilaisia moninaisiin taiteen kentän tehtäviin ja välittäjärooleihin. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetus sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 270) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään elävässä suhteessa kuvataiteen kenttään. Kuvataideakatemia tarjoaa runsaasti opetusta englanninkielellä ja akatemian opiskelijoista noin 15 prosenttia on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. Akatemian opiskelijana sinun on mahdollista kansainvälistyä opintojesi aikana esimerkiksi suorittamalla tutkintoosi kuuluvia opintoja akatemian yhteistyökorkeakouluissa. Kuvataideakatemian eri opetusalueet tekevät aktiivista yhteistyötä. Kuvataideakatemiassa vierailee vuosittain lukuisia ulkomaisia luennoitsija-, opettaja- ja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa. Vuonna 2017 Kuvataideakatemiaan otetaan enintään 48 uutta perustutkinto-opiskelijaa. 5

6 HAKUKOHTEET KEVÄÄLLÄ 2017 KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS ( opintopistettä, 3,5 + 2 vuotta) Hakuaika on klo 15 asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa Vaaditut liitteet ja kopio hakulomakkeesta toimitetaan Kuvataideakatemian hakijapalveluihin mennessä. Kuvataiteelliset näytetyöt toimitetaan erikseen ajalla Tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat ilmoitetaan hakukelpoisille hakijoille sähköpostitse. Osoite ilmoitetaan myös Kuvataideakatemian valintasivuilla osoitteessa Myös postitse lähetettyjen näytetöiden on oltava perillä keskiviikkona klo 15 mennessä. SYKSYLLÄ 2017 KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (120 opintopistettä, 2 vuotta) Hakuaika 2-vuotisiin tammikuussa 2018 alkaviin maisteriopintoihin on syksyllä Erillinen maisterivalintaopas julkaistaan keväällä 2017 Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla osoitteessa 6

7 VAADITTAVA KIELITAITO KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVAAN KOULUTUKSEEN Tutkintoihin johtava koulutus Kuvataideakatemiassa edellyttää riittäviä suomen, ruotsin ja/tai englannin kielen taitoja. Pääosa opetuksesta tapahtuu suomen ja englannin kielellä. Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen ja ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu. Hakijan on todistettava hakuvaiheessa joko suomen, ruotsin tai englannin kielentaitonsa. SUOMEN TAI RUOTSIN KIELEN TAIDON TODISTAMINEN SUOMEN- JA RUOTSINKIELISISSÄ HAKUKOHTEISSA Hakijan, joka on: saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä suorittanut korkeakoulututkinnon suomen tai ruotsin kielellä joka on ylioppilastutkinnossaan suorittanut suomen tai ruotsin toisena kielenä vähintään arvosanalla magna cum laude (Ylioppilastutkintoasetuksen 11 :n mukaan kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen), ei tarvitse toimittaa suomen- tai ruotsinkielisiin hakukohteisiin hakiessaan kielitodistusta edellyttäen, että yllä mainittu pohjakoulutus on suoritettu ko. opiskelukielellä. Hänen on kuitenkin liitettävä hakemuksensa mukaan todistus suoritetusta koulusivistyksestä tai tutkinnosta joka todistaa kielitaidon. Jos tutkinto on hakuvaiheessa vielä kesken, tulee hakijan liittää hakemukseensa koulun myöntämä todistus siitä, että tutkinto valmistuu mennessä. Muiden suomen- tai ruotsinkielisiin hakukohteisiin hakevien tulee toimittaa suomen tai ruotsin kielen todistus. Suomen tai ruotsin kielen todistukseksi hyväksytään yleisen kielitutkinnon keskitason testin suorittaminen. Tasolla B1 kaikkien osasuoritusten tulee olla suoritettu vähintään taitotasolla 3. 7

8 ENGLANNIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN Englannin kielen kielitestiä ei vaadita seuraavilta hakijoilta: Hakijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä tai suorittaneet korkeakoulututkinnon englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen. Hakijat, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Suomeksi tai ruotsiksi suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä asetuksen 794/2004 mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä, minkä tulee myös käydä ilmi tutkintotodistuksesta/liitteestä. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös Suomessa suoritettavaan keskeneräiseen korkeakoulututkintoon kuuluvat asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Tällöin hakijan on toimitettava Taideyliopistoon opintosuoritusotteen lisäksi myös ko. korkeakoulun tutkintovaatimukset tai muu todistus, josta käy ilmi tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. ENGLANNIN KIELEN KIELITESTIT HYVÄKSYTTÄVÄT KIELITESTIT JA NIIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET OVAT VÄHIMMÄISTASOLLA 3 / B1 TOEFL (IBT = Internet Based Test, PBT = Paper Based Test) Total score: 73 (IBT), 533 (PBT) IELTS (Academic) Overall Band Score: 5.5 Cambridge FCE/CAE/CPE (FCE=First Certificate in English, CAE = Certificate of Advanced English, CPE = Certificate of Proficiency in English) Grades accepted: A, B, C Pearson Test of English (Academic) Total Score: 43 Huomioithan että IELTS-, TOEFL- ja PTE-tulokset ovat voimassa kaksi vuotta testipäivästä lähtien. Kielitestin tuloksen on oltava voimassa testin toimittamishetkellä. 8

9 LUKUVUOSIMAKSU Taideyliopisto perii EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta euron lukuvuosimaksun. Maksu pysyy saman suuruisena ko. opiskelijalle myönnetyn tutkinnonsuoritusoikeuden ajan. Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalinnoissa lukuvuosimaksu koskee hakijoita, jotka hakevat englanninkieliseen koulutukseen. Maksua ei peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Kansalaisuuden perusteella maksuvelvolliseksi määritellyn hakijan tulee ilmoittaa Opintopolun hakulomakkeella, mikäli hän vapautuu maksuvelvollisuudesta yllä mainituin perustein. Ko. hakijan on toimitettava hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä tarvittavat dokumentit, jotka osoittavat maksuvelvollisuudesta vapautumisen. Mikäli hakijan maksuvelvollisuuteen liittyvässä tilanteessa tapahtuu muutos hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hakijan olla yhteydessä hakijapalveluihin välittömästi. Maksuvelvollisen hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella myös se, haluaako hän hakea Taideyliopistolta apurahaa lukuvuosimaksun kattamiseksi, mikäli hän tulee valituksi opiskelijaksi. Apurahoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan opiskelijoiden hakemusten perusteella osalle opiskelijoista. Apurahat ovat suuruudeltaan tai euroa. Mahdollisesta myönnetystä apurahasta ilmoitetaan henkilökohtaisesti opiskelijavalinnan tuloksen ilmoittamisen yhteydessä. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden on mahdollisuus hakea apurahoja tutkintonsa tavoitteellisena suorittamisaikana (esim. maisteriohjelmissa 2 vuotta). Apurahoista päätetään vuosittain. Lukuvuosimaksu tulee maksaa opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä klo 15 mennessä. Hakijan oleskeluluvan hakemisen prosessi voi käynnistyä vasta, kun Taideyliopisto on vastaanottanut maksetun lukuvuosimaksun ja antanut opiskelijalle siitä todistuksen Maahanmuuttovirastoa varten. Taideyliopisto suosittelee, että lukuvuosimaksu maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija saa tiedon hyväksymisestä. 9

10 10

11 TUTKINNOT Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Tutkintojärjestelmä on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin. Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5-vuotiseen koulutukseen, joka sisältää kandidaatin ja maisterin tutkinnon että 2-vuotiseen maisterikoulutukseen. 11

12 KUVATAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. KUVATAITEEN KANDIDAATIN KOULUTUKSEN TAVOITE ON: Rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla taiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä. Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito. 12

13 KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTO (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. KUVATAITEEN MAISTERIN KOULUTUKSEN TAVOITE ON: Tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla kuvataiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tutkimusvalmiudet ja teorian tuntemus laajenevat opiskelijan omista intresseistä käsin ja taiteelliseen toimintaan integroituen. Tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä. Antaa valmiudet taiteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkinto antaa myös edellytykset toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. 13

14 KUVATAITEEN TOHTORIN TUTKINTO (KuT/DFA) 240 opintopistettä, 4 vuotta TOHTORIKOULUTUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. KuvAn tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita, jotka kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Taideyliopiston tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina. 14

15 15

16 OPETUSALUEET Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Opinnot järjestetään opetusalueilla, joita ovat kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden opetusalueet. 16

17 KUVANVEISTO Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Huomion saa nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen sekä kuvanveiston traditio ja perinne kuten ajattelu ja käsintekeminen. Kuvanveiston kentän laajaalaisen perehtymisen kautta opiskelijan oma taiteellinen työskentely vahvistuu. Kuvanveiston opinnot sisältävät galleriaan, museoon ja julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen esittämiskäytäntöjen tutkimista. Installaatioon, aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehdytään myös. Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan itsenäisessä taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen nykytaiteen keinoin. 17

18 MAALAUSTAIDE Maalauksen opetusalue ohjaa ja rohkaisee jokaista opiskelijaa yksilönä tutkimaan, työstämään ja toteuttamaan ideoitaan maalauksen kehyksestä käsin. Työskentely ja teokset voivat toteutua perinteisesti maalaten tai laajasti eri medioita ja materiaaleja käyttäen. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja mihin kaikkeen se voisi liittyä. Toisin sanoen, opetuksessa esitellään ja työstetään nykymaalausta moninaisissa, muuttuvissa muodoissaan. Yksilöllisten teemojen taustalla vaikuttavat nykytaiteen yleiset ominaispiirteet kuten taiteen paikkasidonnaisuus ja teosten tulkinta yhteiskunnallisissa tai eri tiedonalojen teoreettisissa viitekehyksissä. Opiskelun ydin muodostuu itsenäisestä studiotyöskentelystä, joka toimii henkilökohtaisen ohjauksen perustana. Lukuisat työhuonekäynnit, seminaarit ja kurssit ovat luonteeltaan keskustelevia. Vuorovaikutteinen opettaminen ja oppiminen kannustaa opiskelijaa kokeilevuuteen ja kriittiseen ajatteluun taiteilijana ja taiteen vaikuttajana. Maalauksen opetusalueen tekniset, teoreettiset ja maalauksen kieltä ja historiaa käsittelevät kurssit auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa työskentelyään suhteessa maalauksen laajempaan kenttään. Maalauksen materiaalioppi syventää opiskelijan materian ja välineiden tuntemusta luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Maalauksen kieltä käsittelevät temaattiset kurssit luentosarjoineen, opintomatkat sekä maalauksen teoriaja historiaopetus luovat maalaustaiteen perustuntemusta ja kykyä ymmärtää ja kehittää maalausta. 18

19 TAIDEGRAFIIKKA Opetusalue ymmärtää ja tunnistaa taidegrafiikan laajassa ja muuttuvassa merkityksessä osana nykytaiteen kenttää. Taiteenalaan liittyy materiaalinen keveys ja toisaalta temaattinen joustavuus, joka pitää sisällään laajan kirjon opiskelijan mahdollisia kiinnostuksen kohteita painotuotteista uniikkeihin taideteoksiin. Taidegrafiikan opetusalue antaa opiskelijalle mahdollisuuden omaksua kattavat taidot teosten toteuttamiseen itsenäisesti painamalla ja piirtämällä. Käytössä ovat sekä nykyaikaiseen teknologiaan perustuvat että perinteiset käsityömenetelmät ja materiaalit. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä toisten opetusalueiden kanssa. Opetus on työpaja- ja kurssiopetusta, seminaareja ja luentoja sekä erilaisina matkoina ja vierailuina toteutettavaa opetusta. Taidegrafiikan opetusalue toteuttaa käsitteellistä lähestymistapaa painamisen prosessin ja taidegrafiikan tradition tarkasteluun tavoitteenaan kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisun ja välineen suhde tulee ymmärretyksi. Opiskelijoita tuetaan kehittämään ajatteluaan suhteessa sekä yhteiskunnan ja taiteen kehitykseen että taidegrafiikan, piirtämisen ja painamisen traditioihin. Itsenäisen työskentelyn merkitystä korostetaan ja tuetaan yksilöohjauksella, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan. 19

20 TILA-AIKATAITEET Tila-aikataiteiden opetusalueen opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus. Tila-aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuva kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua. Opetusalueen tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila-ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esim. interventio, installaatio, esitys, video-, valokuva- tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta rohkaistaan opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua. 20

21 KUVATAITEEN YHTEINEN OPETUS Kuvataiteen yhteinen opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutkia omalle taiteelliselle työskentelylle tärkeitä kysymyksiä sekä tarkastella sitä suhteessa taiteen historiaan, sekä meneillään oleviin teoreettisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Yhteinen opetus vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, -teorian ja -filosofian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä työelämävalmiudet ja taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetus vastaa myös ensimmäisen vuosikurssin koko syksyn kestävästä kokonaisuudesta Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa itsenäisesti, moniulotteisesti ja kriittisesti. Kuvataiteen yhteinen opetus avaa yhteyksiä ja osoittaa eroja taiteeseen liittyvien ilmiöiden välillä. Opetuksessa ristivalotetaan monitasoisesti taiteeseen, taideteoriaan ja taidefilosofiaan liittyviä kysymyksenasetteluita ja arvoperustoja. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisun harjoittamiseen ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa monipuolisesti huomiota. 21

22 PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMISKÄYTÄNTÖJEN MAISTERIOHJELMA Praxis-maisteriopintojen tavoitteena on taidemaailman toiminnan ja taustavoimien ymmärtäminen sekä oman ajattelun kehittyminen suhteessa taiteen esittämiseen, välittämiseen ja yhteiskuntaan. Praxis-opinnoissa opiskelijat kouluttautuvat yhdessä taideopiskelijoiden kanssa. Praxis kouluttaa taiteen ammattilaisia, joiden toiminnassa ja ajattelussa taiteen välittämisen, kuraattorin ja taiteilijan roolit yhdistyvät taiteen julkisen esittämisen kautta. Opintojen tavoitteena on kouluttaa moninaisiin taiteen kentän tehtäviin ammattilaisia, jotka pystyvät käyttämään taitojaan ja tietojaan kriittisesti ja oivaltavasti. Praxis-opinnot tarjoavat perustiedot sekä taiteen teoriasta ja filosofiasta että taiteen julkisen esittämisen käytännöistä. Praxis-opinnoissa tarjotaan myös mahdollisuus työskennellä taiteilijoiden kanssa erilaisissa taiteen julkisissa esittämistiloissa kuten näyttelytiloissa, julkisessa tilassa, katalogien parissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Praxis-opetus linkittyy tiiviisti Kuvataideakatemialla esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden opetukseen, jossa käsitellään laajasti taiteen esittämisen ja kokemisen konteksteja kognitiivisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista. Praxis-ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. Kaksivuotisen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelmaan otetaan uusia opiskelijoita joka toinen vuosi. Seuraava haku on vuonna

23 TOHTORIKOULUTUSOHJELMA Vuodesta 1997 lähtien Kuvataideakatemiassa on voinut suorittaa jatkotutkintona kuvataiteen tohtorin tutkinnon (KuT). Kuvataideakatemian tohtorikoulutusta koordinoi Tohtorikoulutusohjelma. LISÄTIEDOT Tohtorikoulutusohjelman johtaja, professori Mika Elo, Tutkimuskoordinaattori Michaela Bränn, puh , Opintoamanuenssi Henri Wegelius puh , 23

24 OPETTAJAT Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntijaja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat opetusalueillaan henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Kuvataideakatemian opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat pitävät luentoja, ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja sekä antavat opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle. 24

25 25

26 KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (3,5 + 2 VUOTTA) 5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa 'Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin' -jaksolla, jonka jälkeen valitsevat oman opetusalueensa. 26

27 VALINTAPERUSTEET Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena on hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus, jota tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. VALINTAMENETTELY Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista ja virkaopettajista. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. 5,5-vuotisen, kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvosteluryhmä valitsee hakijoiden toimittamien näytetöiden tai työnäytekansion perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä, työnäytekansioita tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä. 27

28 HAKEMINEN Taideyliopiston koulutukset ovat mukana valtakunnallisessa korkeakoulujen yhteishaussa. Yhteishaussa voi hakea yhteensä enintään kuuteen koulutukseen, jotka pitää laittaa hakutoivejärjestykseen. Hakutoivejärjestys on sitova. Hakija ei voi muuttaa hakukohteita tai niiden keskinäistä ensisijaisuusjärjestystä hakuajan päättymisen jälkeen. Hakija voi tulla valituksi yhteishaussa vain yhteen koulutukseen. Jos hakija olisi hyväksyttävissä useampaan koulutukseen, hänet hyväksytään vain niistä korkeimmalla hakutoiveella olevaan koulutukseen. ENSIMMÄINEN VAIHE 1. Hakuaika alkaa ja päättyy klo Täytä hakuaikana sähköinen hakulomake osoitteessa Tulosta paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi, liitä hakemukseesi todistus kielitaidosta ja lähetä ne Kuvataideakatemian hakijapalveluihin. Hakemuksen liitteineen on oltava Kuvataideakatemiassa viimeistään klo Kuvataideakatemia Hakijapalvelut PL Taideyliopisto Hakulomakkeen ja liitteet voi myös palauttaa tuomalla ne suoraan Kuvataideakatemian Info-pisteeseen vahtimestareille (Elimäenkatu 25) maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Huom. viimeisenä hakupäivänä ( ) myös paikan päälle tuotujen hakemusten tulee olla perillä Kuvataideakatemian Infossa klo mennessä. Hakemuksen (hakulomake ja liitteet) lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Hakijan kannattaa lähettää hakulomake ja liitteet hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, sillä Kuvataideakatemia ja Opetushallitus eivät vastaa postinkulussa tapahtuneista virheistä, joiden takia hakulomake tai liitteet saapuvat vasta hakuajan päätyttyä. Myöhästyneitä hakulomakkeita ei käsitellä. Kuvataideakatemia ei lunasta riittämättömin postimerkein varustettuja hakemuksia. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia tai hakemuksen osia ei käsitellä. 28

29 HAKUKELPOISUUS Hakijan hakukelpoisuus arvioidaan hakuajan päätyttyä. Hakukelpoisuuteen vaikuttaa hakuaikana todistettu kielitaito. Kaikki hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan viikolla 11. Vain myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneita hakijoita pyydetään toimittamaan Kuvataideakatemialle näytetöitä. 2. Hakukelpoiset hakijat toimittavat välisenä aikana: Alkuperäiset näytetyöt (enintään 5 kpl, tarkemmat ohjeet jäljempänä) TAI mahdollinen työnäytekansio Täytetty näytetöiden erittelylomake. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta ( Lyhyt motivaatiokirje, jossa kerrot miksi haluat opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odotat opiskelulta. Kirjoita kirje sillä kielellä, minkä kielitaidon todistit hakulomakkeen yhteydessä. Näytetöiden ja motivaatiokirjeen tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat ilmoitetaan hakukelpoisille hakijoille sähköpostitse. Osoite ilmoitetaan myös Kuvataideakatemian valintasivuilla osoitteessa Jos toimitat näytetyösi postitse, niiden on oltava perillä Kuvataideakatemian antamassa osoitteessa viimeistään keskiviikkona klo 15. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä että näytetyöt kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien/kuljetusliikkeen kautta toimitettavien näytetöiden kuoreen/pakettiin merkitään Opiskelijavalinta. NÄYTETYÖT Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemian 5,5-vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan esittämällä ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaimman tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää korkeintaan viisi (5) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva-, video-, käsite- tai mediataiteen teoksia. Toimita digitaalisessa muodossa (USB) ainoastaan liikkuvaa kuvaa. Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa 29

30 Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). Mikäli hakija ei voi toimittaa alkuperäisiä näytetöitä, esimerkiksi teosten suuren koon tai teosten tekniikan vuoksi, hän voi esitellä työskentelyään työnäytekansion avulla. LIIKKUVA KUVA / VIDEOTEOKSET Editoi tarjoamasi materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä USB-tikulta. Hyväksytty liikkuvan kuvan/videoteosten formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Huom! USB-tikkuun tulee selkeästi merkitä hakijan nimi, muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä erilliselle paperille, jonka hakija liittää näytetöiden erittelylomakkeen yhteyteen. MULTIMEDIA- JA VERKKOTEOKSET Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia. ISOT INSTALLAATIOT JA MUUT KOLMIULOTTEISET TEOKSET Näytetöiden tulee olla ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 2 kuvaa/näytetyö (näytetöitä yhteensä kuitenkin enintään 5). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. KOTISIVUT Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. 30

31 NÄYTETÖIDEN VAKUUTTAMINEN Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. NÄYTETÖIDEN PALAUTUS Mikäli hakijaa ei hyväksytä toiseen vaiheeseen eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt pois sen jälkeen, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu Ohjeistus, tarkka osoite ja päivämäärät sekä kellonajat lähetetään näille hakijoille sähköpostitse sekä julkaistaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivulla ( Valintakurssille hyväksytyt hakijat saavat noutaa näytetyönsä sekä valintakurssin aikana tekemänsä teokset pois vasta opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (20 /lähetys). Mikäli palautuspostimerkkien liittäminen näytetöiden yhteyteen on mahdotonta, on palautuslähetys maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille: Saaja: Taideyliopisto Tilinumero: FI BIC/SWIFT: NDEAFIHH Viitenumero: Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä näytetöiden yhteyteen. Muita maksutapoja ei hyväksytä. Näytetöiden palautukset tehdään kesäkuun aikana opiskelijavalinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt hävitetään. Työt hävitetään myös, mikäli hakija on jättänyt erittelylomakkeessa työn palautuskohdan täyttämättä. 31

32 TOINEN VAIHE VALINTAKURSSI JATKOON HYVÄKSYTYILLE Tieto toiseen vaiheeseen eli valintakurssille hyväksytyistä hakijoista julkaistaan tiistaina Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla ( fi/hae-kuvataideakatemiaan) niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt hakijat saavat sähköpostitse kutsun valintakurssille. Myös näytetöiden perusteella karsituille hakijoille lähetetään tieto päätöksestä sähköpostitse. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin Valintakurssi alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus- ja maalaustarvikkeita. Kurssilaisten tulee varautua mahdolliseen pieneen järjestely- ja materiaalimaksuun. Valintakurssilla hakijat työskentelevät arvosteluryhmän antamien, vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan, ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä. Hakijoita ei ole vakuutettu Kuvataideakatemian puolesta ja hakijat osallistuvat valintakurssille omalla vastuulla. Kuvataideakatemia ei vastaa hakijoiden tapaturmista eikä henkilökohtaisesta omaisuudesta. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleva hakija voidaan poistaa valintakokeesta. 32

33 33

34 ERITYISJÄRJESTELYT Jos hakija tarvitsee aisti- tai liikuntavamman, sairauden tai jonkun muun näihin verrattavissa olevan syyn takia erityisjärjestelyitä valintakokeessa, hänen on oltava yhteydessä Kuvataideakatemian hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä. Erityisjärjestelyitä hakevan on toimitettava hakijapalveluihin erikoislääkärin lausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös. Lukihäiriön perusteella saadut lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Lisäksi sellaiset lausunnot, jotka osoittavat pysyvän vamman, oppimisvaikeuden tai sairauden saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Muiden lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti. PAKOLAISEN TAI PAKOLAISEEN RINNASTETTAVASSA OLEVAN HAKIJAN HUOMIOIMINEN OPISKELIJAVALINNASSA Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hakija voidaan siitä huolimatta todeta hakukelpoiseksi. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakijapalveluihin klo 15 mennessä. SIIRTO-OPISKELIJAHAKU TOISESTA YLIOPISTOSTA Kaikki hakevat Taideyliopistoon tutkinnonsuoritusoikeutta korkeakoulujen yhteishaussa. Taideyliopistolla ei ole käytössä erillistä siirto-opiskelijahakua. Taidealoilla on tarjolla valtakunnallisesti vain vähän aitoja siirtomahdollisuuksia alan sisällä tai soveltuvilta lähialoilta, minkä vuoksi siirto-opiskelijahaku yliopistosta toiseen ei taidealoilla ole todellinen vaihtoehto. Taideyliopisto suosittaa vahvasti, että toisessa korkeakoulussa jo opiskelevat suorittaisivat ensin aloittamansa korkeakoulututkinnon valmiiksi ja hakisivat sen jälkeen Taideyliopiston maisterivaiheen opintoihin. Tämä on opiskelijan opintopolun kannalta luonnollinen alan tai opiskelupaikan vaihdon ajankohta. 34

35 TULOSTEN ILMOITTAMINEN Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee opiskelijavalinnan tuloksen (valintaehdotus) opiskelijavalintasivulla ( niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla ja Kuvataideakatemian ulko-ovessa, osoitteessa Elimäenkatu 25 A, Helsinki. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta Valintaehdotuksessa sisään valittavat ja varasijoille sijoitetut hakijat saavat Kuvataideakatemialta kirjeen sähköpostitse tulosten julkistamisen jälkeen. Tarkistathan, ettei viesti mene roskapostilaatikkoosi! Muille kuin valituille hakijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksista kirjeitse/sähköpostitse. Kaikkien korkeakoulujen tulee tehdä valintaesitykset kesäkuun aikana, ja yhteishaun valtakunnallinen valinnan tulos on selvillä Lopullisen tuloksen voi tarkistaa tuolloin Opintopolun Oma haku -palvelusta. Kaikille hakijoille lähetetään tuolloin myös valtakunnallinen tuloskirje. Opintopolussa voi näkyä valtakunnallinen valinnan tulos yksittäiselle hakijalle myös ennen 30.6., mikäli kaikkien hänen hakukohteidensa tulokset on tallennettu järjestelmään jo aiemmin. Jos olet priorisoinut jonkin toisen suomalaisen korkeakoulun hakukohteen korkeammalle ja pääset ko. korkeakouluun, et voi tulla valituksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijaksi, vaikka olisitkin mukana Kuvataideakatemian valintaehdotuksessa OIKAISUHAKEMUS Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää dekaanin päätökseen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. OIKAISUHAKEMUKSEN TOIMITTAMINEN Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava Taideyliopiston kirjaamoon. Hakemuksen on oltava perillä kirjaamossa 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. Oikaisuhakemuksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Mikäli toimitat oikaisuhakemuksen sähköpostitse, kirjoita sähköpostin otsikko-/ aiheriville, mitä akatemiaa hakemus koskee. Taideyliopisto / kirjaamo PL 38 / Töölönlahdenkatu 16 C Taideyliopisto kirjaamo@uniarts.fi 35

36 OIKAISUHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Oikaisuhakemuksesta on käytävä ilmi: vaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot vaatimukset vaatimusten perusteet OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN Opiskelupaikan voi ottaa vastaan joko Opintopolussa tai hyväksymiskirjeen mukana lähetettävällä opiskelupaikan vastaanottoilmoituksella, joka tulee toimittaa Taideyliopiston hakijapalveluihin. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään klo Lisätietoa osoitteessa: Taideyliopiston hakijapalveluiden kesän 2017 yhteystiedot ja aukioloajat julkaistaan valinnan tulosten yhteydessä Taideyliopiston nettisivustolla osoitteessa Myöhässä saapuneita ilmoituksia ei oteta huomioon. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Opiskelijalla voi olla samanaikaisesti vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus Taideyliopistossa. Opiskelijan ottaessa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden Taideyliopistossa hän menettää aiemman opiskeluoikeutensa Taideyliopistossa. Rehtori voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen yhden opiskeluoikeuden säännöstä. (Taideyliopiston koulutussääntö 13 ). Poikkeusta anotaan vastaanottoilmoituksen jättämisen yhteydessä. Ota tarvittaessa yhteyttä Taideyliopiston vastaavaan opintopäällikköön. Sääntöä sovelletaan vain ja sen jälkeen myönnettyihin opiskeluoikeuksiin. 36

37 ILMOITTAUTUMINEN ENSIMMÄISELLE LUKUVUODELLE Uusille opiskelijoille lähetetään ilmoittautumisohjeet hyväksymismateriaalin liitteenä. Yliopistolain/ammattikorkeakoululain mukaan ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. Poissaolo-oikeutta on haettava kirjallisesti hakijapalveluista mennessä. Jos poissaolon lakisääteinen syy osuu vain toiselle lukukaudelle (esim. tammikuussa alkava asepalvelus tai äitiysvapaa), voit halutessasi ilmoittautua poissaolevaksi koko lukuvuodeksi. Voit myös muuttaa kevätlukukautta koskevan läsnäoloilmoittautumisen poissaoloilmoittautumiseksi kevätlukukauden ilmoittautumisaikana. Jos ilmoittaudut ensimmäisenä opiskeluvuonna poissaolevaksi, mutta et toimita riittävää selvitystä poissaolon syystä korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä, menetät opiskeluoikeutesi. Jos haluat myöhemmin aloittaa opintosi, sinun on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellytä osallistumista opiskelijavalintaan. 37

38 KUVATAIDEAKATEMIAAN HAKENEET JA HYVÄKSYTYT Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus (5,5 vuotta) Kuvataiteen maisterin tutkintoon johtava koulutus (2 vuotta) Hyväksytyt / Hakeneet (hlö) (2,7 %) 25 (8,5 %) (4,2 %) (8,8 %) (4,2 %) (11,7 %)* 205 * (2,8 %) (9,7 %) (2,7 %) (9,1 %)* 230* (2,8 %) (7,5 %) (2,5 %) (9,1 %) (2,4 %) (8,7 %) (5,5, %) (11,3 %) 186 * Vuoden 2012 ja 2014 maisterivalinnan luvut eivät sisällä Praxis-maisteriohjelman lukuja. Vuonna 2013 ja 2015 ei ollut hakua Praxis-maisteriohjelmaan. 38

39 VALINTAKURSSITEHTÄVIÄ Ihminen ja tila 2. Hernesaari 3. Dialogi 4. Asetelma Toteuta teoksia annetuista aiheista. Töiden määrä ja tekniikka ovat vapaat. Töistä on löydyttävä kuitenkin yksi teos, joka on toteutettu maalaus- tai piirustustekniikalla, yksi teos valokuva- tai videotekniikalla ja yksi teos kolmiulotteisena (veistos-/installaatio-/performance-tekniikalla). Valintakurssin ennakkotehtävä: Miksi haluan taiteilijaksi, teksti, max. A4-pituinen Lähestyn maalausta. Pohdi maalauksen olemusta. 2. Luo/rajaa/osoita tila tai reagoi tilaan. Perustele halutessasi. Jos tila on fyysinen, sen on oltava Kaikukatu 4:n alueella. Jos tila on muualla, esitä siitä dokumentti. 3. Käytä oheista tekstiä teoksen lähtökohtana (teksti annettiin erikseen). Jokaisesta tehtävästä on toteutettava ainakin yksi. Voit myös painottaa jotain tehtävää toteuttamalla siitä useampia töitä. Toteutustapa ja -väline vapaat Yllättävä yhdistelmä Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: tiheys on muoto-ominaisuus, käyrätorvi on konkreettinen olio ja muukalaisviha on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. Tulppaani ja jäähyväiset ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia. 39

40 Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, hylkiön perjantaihin tai kulmikkaan kosteaan. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa Veden huoneet. Juhana Vähänen kysyy: Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina/hirvisormet/ huutomummo/karuselliruoste/määräpeto/raittiusluukku. Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen. 2. Määrittele paikka/tila ja suhteesi siihen. 3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä mustavalkoinen musta valkoinen musta, valkoinen musta-valkoinen musta/valkoinen Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia. 4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena 2011 Viivana On line Valo Tässä Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus. 40