Sisällysluettelo. Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta

Transkriptio

1 Kuvataideakatemia Valintaopas 2012

2 Sisällysluettelo Hakuajat 3 Hakijalle 4 Kuvataideakatemia 6 Perustutkinnot 8 Kuvataiteen kandidaatti 8 Kuvataiteen maisteri 9 Koulutusohjelmat 10 Kuvanveisto 10 Maalaustaide 10 Taidegrafiikka 11 Tila-aikataiteet 11 Taideteoria ja yleinen opetus 13 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma 15 Perusvalinta 2012 kuvataiteen kandidaatti ja maisteri Valintaperusteet 18 Valintamenettely 18 Hakemus ja näytetyöt 19 Valintakurssi jatkoon hyväksytyille 22 Tulosten ilmoittaminen 23 Oikaisupyyntö 23 Valintakurssitehtäviä Maisterivalinta 2012 kuvataiteen maisteri Yleinen kelpoisuus 28 Kuvataideakatemiaan kelpoinen koulutustausta 28 Valintaperusteet 28 Valintamenettely 29 Hakemus, portfolio/työnäytteet ja liitteet 29 Haastattelut jatkoon hyväksytyille 33 Tulosten ilmoittaminen 33 Oikaisupyyntö 33 Usein kysyttyä maisterivalinnasta 35 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinta 2012 Yleinen kelpoisuus 36 Valintaperusteet 36 Valintamenettely 37 Hakemus, portfolio/työnäytteet ja liitteet 37 Haastattelut jatkoon hyväksytyille 40 Tulosten ilmoittaminen 40 Oikaisupyyntö 40 Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta Kuvataideakatemiaan hakeneet ja hyväksytyt Opiskelijat Esteetön korkeakouluopiskelu 45 Yhteen korkeakoulututkintoon johtavan paikan säännös 45 SORA-lainsäädäntö 45 Neuvonta 46 2

3 Hakuajat Kuvataideakatemian perustutkintoihin haetaan Yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. 1. Perusvalinta Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto ( opintopistettä, 3,5 + 2 vuotta). Täytä sähköinen hakemus osoitteessa Haku on avoinna klo asti. Kuvataiteelliset näytetyöt ja liitteet toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan ja niitä otetaan vastaan Tarkista toimitusosoite ja vastaanottoajat akatemian verkkosivuilta! Myös postitse lähetettyjen näytetöiden on oltava perillä torstaina klo mennessä. 2. Maisterivalinta Kuvataiteen maisterin tutkinto (120 opintopistettä, 2 vuotta). Täytä sähköinen hakemus osoitteessa Haku on avoinna klo asti. Kopio sähköisestä hakemuksesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan perjantaihin klo mennessä. 3. Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinta Kuvataiteen maisterin tutkinto (120 opintopistettä, 2 vuotta). Täytä sähköinen hakemus osoitteessa Haku on avoinna klo asti. Kopio sähköisestä hakemuksesta, liitteet ja mahdollinen portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan perjantaihin klo mennessä. Tohtorikoulutusohjelmaan haetaan julkisen haun kautta. 4. Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta kuvataiteen tohtorin tutkinto (240 opintopistettä). Hakuaika on klo 17 asti. 3

4 Sinulle joka haet Kuvataideakatemian opiskelijaksi Kuvataideakatemia on maamme pienin yliopisto ja maamme ainoa yliopisto, jossa koulutetaan vapaita taiteilijoita. Opetuksemme päämääränä on antaa taiteen alasta perustavanlaatuista käytännön ja teorian tietoa, jonka avulla opiskelija voi kehittyä kuvataiteilijaksi. Koulutuksen päämääränä on näin antaa ymmärrystä niistä edellytyksistä, joita taiteellinen toiminta vaatii. Koulussamme toimii nykyaikaisen yliopiston mukaisesti kolme eri tason tutkintoa. Koulutus on näin sopusoinnussa kansainvälisten taidekorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opetus pohjautuu kuvataideakatemioiden perinteeseen, jonka juuret juontuvat 1400-luvun Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että koulussa välitetyt ajatukset taiteilijuudesta ja taiteesta saavat ravintonsa sekä oman aikamme globaalisuuden laajasta ymmärryksestä että oman kuvastomme historiasta ja sen kulttuurisen merkityksen syvällisestä tiedostamisesta. Opiskelu Kuvataideakatemiassa merkitsee uskallusta olla avoin tuntemattoman edessä ilman varmuutta mistään itsestään selvistä tuloksista. Hyvä itsetuntemus, rohkeus ja sitoutuneisuus yhdistettynä taiteelliseen lahjakkuuteen ovat hyviä lähtökohtia opinnoille. Niiden lisäksi tarvitaan halua olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa taiteen avulla ja varautumista siihen, että tästä suhteesta saattaa kehittyä vaativa ja elinikäinen. Markus Konttinen, rehtori 4

5 Maria Kausalainen Osa installaatiota Luvattu maa

6 Kuvataideakatemia Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta runsaan 160 vuoden ajan. Tämän päivän Kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt yliopisto, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide) koulutusohjelmissa. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyy syksyllä 2012 kaksivuotinen Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa annetaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavaa taideteoreettispainotteista opetusta. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 300), tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Kuvataiteen maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen. 6

7 Kuvataiteen tohtorin tutkinnon (jatkotutkinto) tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Kuvataideakatemiaan voi päästä opiskelemaan neljän eri valinnan kautta. Perusvalinnassa otetaan opiskelijoita suorittamaan kandidaatin ja maisterin yhteensä 5,5 vuotta kestäviä opintoja. Soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneet voivat pyrkiä maisterivalinnassa tai taideteoreettispainotteisen Praxis maisteriohjelman valinnassa suoraan kaksivuotisiin maisterin opintoihin. Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittanut voi pyrkiä jatko-opiskelijaksi nelivuotiseen tohtorikoulutukseen. Kuvataideakatemialla ei ole erillistä kansainvälistä hakua. Ulkomaiset opiskelijat hakevat samassa valinnassa muiden kanssa. Kuvataideakatemia on kansainvälinen yliopisto. Opiskelijoista noin 20 % on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. ERASMUS-, NORDPLUS- ja FIRST-ohjelmien kautta Kuvataideakatemian opiskelijat voivat hakeutua vaihto-opiskelijoiksi eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja venäläisiin taidekorkeakouluihin. Akatemialla on myös kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten taideyliopistojen kanssa mm. Yhdysvalloissa. Akatemia toteuttaa aktiivista yhteistyötä myös muiden alan laitosten kanssa mm. näyttelytoiminnassaan. Akatemiassa vierailee vuosittain kymmeniä ulkomaisia luennoitsija-, opettaja- ja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa. 7

8 Perustutkinnot Kuvataideakatemiassa suoritettavat perustutkinnot ovat kuvataiteen kandidaatti (KuK/BFA) ja kuvataiteen maisteri (KuM/MFA). Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Näiden valmiuksien kautta hänellä on edellytykset kuvataiteen kehityksen seurantaan sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työskentelyssään. Kandidaatin tutkinnon suorittaneella on myös valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkinnon rakenne Perusopinnot 40 op Kieliopinnot 8 op Aineopinnot 162 op Pääaineen pakolliset opinnot 45 op Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Taide nyky-yhteiskunnassa I (teoreettiset opinnot) 17 op Piirustus ja havainto 10 op Valinnaiset opinnot 50 op Kandidaatin opinnäyte 10 op 8

9 Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM /MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon. Tutkinnon rakenne Syventävät opinnot 120 op Kriittinen tutkimus ja käytäntö (taiteelliset opinnot) op Taide nyky-yhteiskunnassa II (teoreettiset opinnot) op Maisterin opinnäyte 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi. 9

10 Koulutusohjelmat Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Näitä ovat kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden koulutusohjelmat. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyy syksyllä 2012 kaksivuotinen Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa voi suorittaa taideteoreettispainotteisia kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Kuvanveisto Kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen lähtökohtana on nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä ja teknisten mahdollisuuksien laaja-alainen ymmärtäminen. Kuvanveiston opetus sisältää installaation ja galleria- tai museotilaan sijoittuvan taiteen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyvien prosessien tutkimista. Koulutusohjelmassa keskitytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Maalaustaide Maalaustaiteen opetuksen tavoitteena on avartaa opiskelijoiden näkemystä maalaustaiteesta yli tekniikoiden ja taiteenlajien rajojen sekä opastaa suhteuttamaan nykytaide taidehistorian traditioon. Opetus perustuu itsenäiselle työskentelylle ja sen ohjaukselle. Opetusmuotoina ovat teknissisällölliset työpajat, käytännön ja teorian limittävät laboratoriot, seminaarit, luennot sekä opintomatkat. 10

11 Taidegrafiikka Taidegrafiikan opetuksen tarkoituksena on antaa perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan eri menetelmistä, materiaalisesta perustasta ja ilmaisumahdollisuuksista sekä pohtia taidegrafiikkaa suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Koulutusohjelman opetuksen perustana ovat intensiivikurssit, työpajat ja projektit. Näissä perehdytään mm. syväpainografiikkaan, litografiaan, serigrafiaan, puupiirrokseen sekä valokuvapohjaisiin ja digitaalisiin menetelmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua paperille painettuun taiteeseen aina paperin valmistuksesta digitaalisiin neliväritulosteisiin samoin kuin muihin vedostusmateriaaleihin, esimerkiksi lasiin, metalliin ja puuhun. Opintoihin kuuluu olennaisena osana näyttelykokonaisuuksien rakentaminen sekä taidegrafiikan menetelmien käytön tutkiminen kolmiulotteisessa ilmaisussa, installaatiossa, maalauksessa, kirjansidonnassa ja liikkuvassa kuvassa. Opetukseen sisältyy myös kaikille taidegrafiikan opiskelijoille yhteinen visuaalisen kulttuurin seminaari, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat taidegrafiikan juuriin ja nykyhetkeen. Seminaarissa opiskelijat esittelevät töitään ja pohtivat niiden sisältöä ja lähtökohtia vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden ja kriitikoiden kanssa sekä osallistuvat näyttelykäynteihin, luentoihin, tekstiseminaareihin, taiteilijaesittelyihin ja työhuonevierailuihin. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, oppimisesta erehdysten ja onnistumisten, kokeilun ja suunnittelun kautta. Tässä prosessissa keskeistä ovat opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kaikista niistä mahdollisuuksista ja edellytyksistä, joilla hän voi ilmaista itseään. Tila-aikataiteet Tila-aikataiteiden koulutusohjelman opetuksessa keskitytään tilan, ajan ja kehon vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelija voi painottaa opis- 11

12 kelussaan jotakin koulutusohjelman kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet ja valokuva. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja henkilökohtainen tuntemus, sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa ja yleiseen taiteen historiaan. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään omaa yksilöllistä lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisuvälineitä. Näitä välineitä ovat esimerkiksi ääni, video- ja elokuva, valokuva, performanssi, installaatiot ja elektroninen taide. Opetuksessa pyritään teorian ja käytännön kautta eri ilmaisukeinojen hallintaan ja näin vahvistamaan opiskelijan taiteellista ajattelua ja työskentelyä. Tila-ajan opetus muodostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Koulutusohjelmassa kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat aloittavat opintonsa yhteisellä jaksolla, jossa perehdytään eri suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden perusteisiin. Anna Rokka, Nowhere is Here Never is Now,

13 Taideteoria ja yleinen opetus Taideteorian opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita sekä erilaisia työskentelytapoja kuten myös sitä mitä taiteilijana toimiminen kulttuurissamme merkitsee. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija pystyy tarkastelemaan sekä tämän hetken taidetta että nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Teoriaopetuksessa korostetaan erityisesti nykytaiteen teorian ja erilaisten taiteellisten käytäntöjen välistä vuoropuhelua. Opetuksen päämääränä on, että opiskelijat hallitsevat tiedollisesti kansainvälisen taideteorian kentän ja sen erilaiset lähtökohdat. Taideteorian opettajina on sekä taiteilijoita että teoreetikoita ja vakinaisen opettajakunnan lisäksi suuri joukko tuntiopettajia. Runsaalla tuntiopetuksella turvataan paitsi eri alueiden asiantuntemus myös mahdollisuus vastata kattavasti opiskelijoiden tarpeisiin tutkia monenlaisia teoriaan, filosofiaan ja taiteeseen liittyviä kysymyksiä. Myös kirjoittamisen opettamiseen, artist s statement- ja essee-genrejen hallintaan ja taidemaailman toimintamekanismien ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa huomiota. Kuvataideakatemian yleinen opetus koostuu mm. ensimmäisen vuosikurssin ohjelmasta, kaikille yhteistä piirustuksen ja havainnon opetuksesta, tieto- ja viestintätekniikan kursseista sekä kieliopetuksesta. Uudet 1. vuosikurssin opiskelijat aloittavat heti syyskauden alkaessa tiiviin, koko syksyn kestävän opintojakson Myllyn, jossa opiskellaan yhtenä ryhmänä taiteellisen työskentelyn perusteita. Opetukseen kuuluu koulutusohjelmien (kuvanveisto, maalaus, taidegrafiikka, tila-aika) perusteita sekä piirustuksen ja havainnon opetusta. Opetus rakentuu pääosin 2 3 viikon mittaisista eri opettajien vetämistä jaksoista sekä luento-opetuksesta. 13

14 Saara Inari Lähteenmäki, Self Portrait with a Deer. 14

15 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Syksyllä 2012 Kuvataideakatemiassa käynnistyy uusi taideteoreettinen koulutusohjelma Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma. Kaksivuotisen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. Praxis maisteriohjelma on suunnattu kuvataiteilijoille ja kuvataiteen parissa työskenteleville. Ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. Tavoitteet ja sisältö Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma antaa opiskelijoille välineitä sisältölähtöiseen taiteen esittämiseen, jonka keskipisteitä ovat näkökulmat taiteilijan toimintaan. Ohjelma tarjoaa opiskelijoille teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia taiteesta keskustelemiseen sekä taiteen esillepanon ja välittämisen menetelmiin. Nämä valmiudet ovat ennen muuta kuraattorin työn perusta. Opiskelijat saavat perustiedot sekä taiteen teoriasta ja kritiikistä että taidenäyttelyiden järjestämisen käytännöistä laajasti ottaen taiteen ja taidemaailman käytännön yhteyksistä. Tavoitteena on tarjota kuvataiteilijoille ja muille kuvataiteen parissa työskenteleville uudenlaisia ammatillisen toiminnan mahdollisuuksia. Opetuksen sisällössä huomioidaan taiteilijoiden ja taidealan toimijoiden entistä suurempi tarve osallistua oman alansa kansainvälisiin työtilaisuuksiin, keskusteluun ja taideteosten levitykseen. Maisteriohjelman tarkoitus on myös edistää opiskelijoiden omien näyttely- ja taideprojektien toteutumista ja luoda heille kontakteja kuvataidealaan ja sen instituutioihin. Ohjelma tekee yhteistyötä gallerioiden, museoiden, eri taidelaitosten koti- ja ulkomaisten taide- ja tiedeyliopistojen sekä taidealan järjestöjen kanssa. 15

16 Tutkinnon rakenne Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM /MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Syventävät opinnot 120 op Taide ja teoria taiteen kontekstit (eli taideteoreettiset opinnot ) n. 35 op Taidenäyttelyn järjestämisen käytännöt (exhibition design) ja kuvataidealan opiskelijoiden taiteelliset opinnot n. 45 op Maisterin opinnäyte ja kypsyyskoe 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi. Opinnot Syventävät opinnot (120 op) keskittyvät taiteen teoreettiseen tuntemukseen, nykytaiteen historiaan ja taiteen esittämis- ja näyttelykäytäntöihin. Taideteoreettiset opinnot (n. 35 op) sisältävät opintojaksoja mm. nykytaiteen teoriasta ja historiasta, taiteen tutkimuksen metodologiasta, taidefilosofiasta, taiteen kritiikistä ja taiteesta kirjoittamisesta. Opintokokonaisuus sisältää lisäksi vierailuluentoja, seminaareja ja workshopeja. Taidenäyttelyn järjestämisen käytännöt (n. 45 op) -opintokokonaisuus sisältää mm. seuraavia opintojaksoja: taiteen kuratoinnin teoreettiset perusteet, taiteilija yhteiskunnassa -kokonaisuus, näyttelyiden suunnittelu ja tuottaminen, taiteen installointi, kuratoinnin erityiskysymykset, kulttuuri- ja taidehallinto sekä lainsäädäntö. Lisäksi taidemarkkinoinnista ja kulttuurintuottamisesta annetaan soveltuvat perustiedot. Ohjelmaan osallistuvat kuvataideopiskelijat suorittavat myös taiteellisia opintoja. Syventäviin opintoihin sisältyy 40 myös op:n opinnäyte ja kypsyyskoe. 16

17 Opiskelukieli Maisteriohjelman opetus on suurimmaksi osaksi suomenkielistä, mutta ohjelmaan kuuluu myös englanninkielisiä opintojaksoja, luentoja ja mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntejä ulkomaille. Opiskelijat Praxis-ohjelmaan otetaan vuosiksi enintään kymmenen (10) opiskelijaa. Valintaperusteina ovat soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijoiden osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus tai kuvataiteen hyvä tuntemus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterintutkintoon johtaviin teoreettispainotteisiin opintoihin. Koulutukseen voivat hakea sekä soveltuvan alan korkeakoulu- että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Soveltuvia aloja ovat kuvataiteiden lisäksi esimerkiksi taidehistoria, estetiikka, filosofia, valtiotieteelliset aineet, kulttuuripolitiikka ja kulttuurintuottaminen. Hannah Hamberg, Kynsi,

18 Perusvalinta 2012 Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri Perusvalinnassa haetaan suorittamaan 5,5 vuoden mittaista maisterin tutkintoa, jonka välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Koulutusohjelma valitaan opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Valintaperusteet Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena olevaa hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. Valintamenettely Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, virkaopettajista ja opiskelijajäsenistä. (Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä.) 18

19 Perusvalinnan valintamenettely on kaksivaiheinen. Perusvalinnan arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakijoiden toimittamien näytetöiden perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Viikon mittaisen valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen rehtorille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä. Hakemus ja näytetyöt Hakemus Kuvataideakatemian päävalinta eli perusvalinta kuvataiteen maisterin tutkintoon järjestetään valtakunnallisen yhteishaun kautta. 1. Täytä ja lähetä osoitteessa sähköinen hakulomake. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakuaika alkaa 5.3. ja päättyy 3.4. klo Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit hakuaikana arkisin klo TILATA paperisen hakulomakkeen puhelimitse Opetushallituksesta puh (puhelun hinta kaikkialta Suomesta paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun mukaisesti). Lomaketta tilatessasi ilmoita kaikki koulutukset, joihin haet (yliopisto ja koulutuksen nimi), sekä postiosoitteesi. Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella. 2. Toimita erikseen Kuvataideakatemiaan välisenä aikana: Alkuperäiset näytetyöt (enintään 5 kpl, tarkemmat ohjeet jäljempänä) Paperikopio sähköisestä hakulomakkeesta Näytetöiden erittelylomake Lyhyt motivaatiokirje, jossa kerrot miksi haluat opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odotat opiskelulta. 19

20 (Kopioita koulutodistuksista ei tarvitse haun tässä vaiheessa toimittaa.) Huom! Tarkista näytetöiden ja liitteiden tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat Kuvataideakatemian verkkosivuilta. Jos toimitat näytetyösi postitse, niiden on oltava perillä KUVATAIDeakatemian anta- MASSA osoitteessa viimeistään TORSTAINA 3.5. KLO ko. päivän postileima ei riitä! Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä, että työt kuljetetaan annettuun osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Akatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Huom! Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksen osia ei voida käsitellä. Näytetyöt Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemiaan haetaan esittämällä alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaimman tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää korkeintaan viisi (5) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva-, video-, käsite- tai mediataiteen teoksia. Älä siis lähetä kuvia alkuperäistöistäsi, vaan itse teokset. Toimita digitaalisessa muodossa ainoastaan liikkuvaa kuvaa. Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella. Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). Liikkuva kuva / videoteokset Editoi tarjottava materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeinaan 5 min. ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä levyltä/nauhalta. Hyväksytyt liikkuvan kuvan/videoteosten formaatit ovat: DVD Video levy. Varmista, että levy on nauhoitettu PAL -järjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että se voidaan toistaa tavallisella DVD-soittimella. Jos näin ei ole, näytetyöt jäävät katsomatta. DVD-Video standardin lisäksi hyväksymme myös Video CD - tai Super Video CD - standardin mukaisia levyjä, jotka ovat tois- 20

21 tettavissa tavallisella DVD-soittimella. DVD:n ääniraita kuunnellaan stereoformaatissa (2 kanavaa). Levyllä saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. Huom! Emme hyväksy seuraavia formaatteja: CD-ROM, DATA-DV. DV MiniDV -nauhalla. Varmista, että kasetti on nauhoitettu PALjärjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että sitä EI ole nauhoitettu puolinopeudella. Nauha tulee voida katsoa tavallisella digitaalivideokameralla ja olla kelattu siihen kohtaan, mistä hakija haluaa katsomisen alkavan. Nauhalla saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. MiniDV nauhalla emme hyväksy NTSC -järjestelmää (amerikkalainen videostandardi) emmekä seuraavia formaatteja: HDV, DVCAM, DVCPRO. Kaikkiin teoksiin on selvästi merkittävä: tekijän nimi (Huom! myös itse levyyn/kasettiin), osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu tärkeä tieto. Multimedia- ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 min. Isot installaatiot ja muut kolmiulotteiset TEOKSET Näytetöiden tulee olla alkuperäisiä. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 10 (korkeintaan viidestä työstä). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. KOTisivut Valintatoimikunnalla ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. 21

22 Näytetöiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. Näytetöiden palautus Mikäli hakija ei pääse jatkoon eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt välittömästi pois, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu. Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla niin pakattuja, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut. Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt hävitetään. Tarkista näytetöiden viimeinen hakupäivä akatemian verkkosivuilta. Valintakurssi jatkoon hyväksytyille Tieto jatkoon hyväksytyistä / valintakursseille kutsuttavista julkaistaan Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki). Jatkoon hyväksytyt saavat myös sähköpostitse ja kirjeitse erillisen kutsun valintakurssille. Valintakurssi alkaa maanantaina ja päättyy maanantaina Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus- ja maalaustarvikkeita. Kurssilaisten tulee varautua mahdolliseen pieneen järjestely- ja materiaalimaksuun. Valintakurssilla hakijat työskentelevät arvosteluryhmän antamien, vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan (ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä). 22

23 Tulosten ilmoittaminen Uusien opiskelijoiden nimet julkaistaan keskiviikkona Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta (09) (vaihde). Oikaisupyyntö Kuvataideakatemian opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti Kuvataideakatemialta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Ilari Hautamäki, Don t Make Fool of Yourself,

24 Emma Tryti, Kvinna med fjarilar i håret,

25 Valintakurssitehtäviä Kirjoitustehtävä Mitä näit? on pakollinen ja toteutetaan tiistaina. Valitse muista annetuista tehtävistä kaksi tai kolme ja toteuta ne valintakurssin aikana. Voit toteuttaa kustakin valitsemastasi tehtävästä yhden tai useampia teoksia. 1. Mitä näit. Tiistaina esitetään kaksi lyhytelokuvaa muutamia kertoja. Laadi näkemästäsi kirjallinen kommentti. Tehtävä on pakollinen. 2. Jotain tuttua, jotain vierasta. Aloita tehtävä vierailemalla läheisillä hautausmaan ja uimarannan alueilla. Käsittele kokemaasi otsikon mukaan. Teoksen toteutus ja materiaali on vapaa. 3. Eilen nyt huomenna. Toteuta teema kahdessa otsikkoa eri tavoin tulkitsevassa teoksessa. Molemmat teokset voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. 4. Väri. Toteuta väriä pohtiva teos. Käytä kertakäyttökameralla otettua valokuvaa/valokuvia osana teosta. 5. Materiaalista mielikuvaan. Tulkitse aistimusta vapaasti valitsemallasi materiaalilla ja tekniikalla ) Ihminen ja tila 2) Hernesaari 3) Dialogi 4) Asetelma Toteuta teoksia annetuista aiheista. Töiden määrä ja tekniikka ovat vapaat. Töistä on löydyttävä kuitenkin yksi teos, joka on toteutettu maalaus- tai piirustustekniikalla, yksi teos valokuva- tai videotekniikalla ja yksi teos kolmiulotteisena (veistos-/installaatio-/performance -tekniikalla). Valintakurssin ennakkotehtävä: Miksi haluan taiteilijaksi, teksti, max. A4-pituinen Lähestyn maalausta. Pohdi maalauksen olemusta. 2. Luo / rajaa / osoita tila tai reagoi tilaan. Perustele halutessasi. Jos tila on fyysinen, sen on oltava Kaikukatu 4:n alueella. Jos tila on muualla, esitä siitä dokumentti. 3. Käytä oheista tekstiä teoksen lähtökohtana (teksti annettiin erikseen). Jokaisesta tehtävästä on toteutettava ainakin yksi. Voit myös painottaa jotain tehtävää toteuttamalla siitä useampia töitä. Toteutustapa ja -väline vapaat. 25

26 Yllättävä yhdistelmä Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: tiheys on muoto-ominaisuus, käyrätorvi on konkreettinen olio ja muukalaisviha on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. Tulppaani ja jäähyväiset ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia. Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, hylkiön perjantaihin tai kulmikkaan kosteaan. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa Veden huoneet. Juhana Vähänen kysyy: Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina / hirvisormet / huutomummo / karuselliruoste / määräpeto / raittiusluukku. Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen. 2. Määrittele paikka / tila ja suhteesi siihen. 3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä mustavalkoinen musta - valkoinen musta, valkoinen musta-valkoinen musta/valkoinen Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia. 4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena 2011 Viivana On line Valo Tässä Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus. 26

27 Eeva Peura, Naisen profiili Limburgin veljesten seuraajan mukaan,

28 Maisterivalinta 2012 Kuvataiteen maisteri Maisterivalinnassa haetaan suorittamaan kaksivuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa (120 op). Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden koulutusohjelmissa. Tilaaikataiteissa on mahdollista valita suuntautumisvaihtoehdoksi liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet tai valokuvataide. Yleinen kelpoisuus Yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon (kuvataiteen maisteri), on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Kuvataideakatemiaan kelpoinen koulutustausta Koti- tai ulkomaisessa taideyliopistossa suoritettu taidealan alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Fine Arts) A mmattikorkeakoulussa suoritettu taidealan tutkinto (AMK) Muiden tietojen ja valmiuksien riittävyyden Kuvataideakatemia arvioi tapauskohtaisesti. Valintaperusteet Maisterivalinnassa valintaperusteina ovat yllä esitetyn soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Arviointi perustuu ensimmäisessä vaiheessa hakemukseen, liitteisiin ja portfolioon/työnäytteisiin ja toisessa vaiheessa haastatteluun ja mahdolliseen lisänäyttöön. 28

29 Valintamenettely Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, virkaopettajista ja opiskelijajäsenistä. (Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä.) Maisterivalinnan valintamenettely on kaksivaiheinen. Maisterivalintojen arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakemusten ja portfolion/työnäytteiden perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Haastattelujen jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) haastattelujen ja mahdollisen lisänäytön perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkintoopiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen rehtorille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Hakemuksia, portfoliota/työnäytteitä ja liitteitä tai haastatteluja ei pisteytetä. Huom! Arvosteluryhmällä on mahdollisuus esittää hyväksyttäväksi hakija myös ilman haastattelua. Arvosteluryhmä voi ehdottaa hakijalle myös muuta kuin hakijan itse toivomaa koulutusohjelmaa (ml. taideteoreettispainotteista Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmaa). Hakemus, portfolio/työnäytteet ja liitteet Kuvataideakatemian maisteriopiskelijaksi haetaan yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. 1. Täytä ja lähetä osoitteessa sähköinen hakemus. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakemuksestasi. Haku on avoinna klo asti. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit hakuaikana tilata paperisen HAKULOMAKKeen KUVATAIDeakatemiasta puhelimitse (09) , faxilla (09) , kirjeitse (KUVATAIDeakatemia, Kaikukatu 4, Helsinki, kuoreen merkintä Haku- LOMAKetilaus ) tai sähköpostitse hakijapalvelut@kuva.fi (aiheeksi: Hakulomaketi- LAUS ). Lomaketta tilatessasi ilmoita nimesi ja tarkka postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Paperinen hakulomake toimitetaan KUVATAIDeakatemiaan yhdessä liitteiden JA portfolion/työnäytteiden kanssa perjantaihin klo mennessä. 29

30 2. Toimita kopio sähköisestä hakemuksestasi, portfolio/työnäytteet sekä kaikki tarvittavat hakemuksen liitteet suoraan Kuvataideakatemiaan viimeistään perjantaina klo TOIMITUSOSOITe: KUVATAIDeakatemia, Kaikukatu 4, Helsinki. Jos postitat liitteet, huolehdi siitä, että lähetyksesi on perillä KUVATAIDeakatemiassa viimeistään per- JANTAINA kyseisen päivän postileima ei riitä! Myöhästyneitä hakemuksia ja PORTFOLIOITA/työnäytteitä ei käsitellä. KUVATAIDeakatemia ei lunasta puutteellisin POSTIMerkein lähetettyjä hakemuksia. Huom! Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksen OSia ei käsitellä. Hakemuksen osat 1. Osoitteessa täytetty ja lähetetty sähköinen hakulomake Erikseen Kuvataideakatemiaan toimitettavat hakemuksen osat: 2. Kopio sähköisestä hakulomakkeesta 3. Vapaamuotoinen perustelu, jossa hakija kuvailee taiteellista työskentelyään sekä kertoo, miksi hän haluaa suorittaa maisteriopintonsa juuri Kuvataideakatemiassa. Hakemuksessa on hyvä mainita myös hakijalle tärkeitä opintojen painopistealueita. Hakija voi myös ilmaista hakemuksessaan sen koulutusohjelman, jonka hän kokee työskentelylleen ominaisimmaksi. Hakemuksen pituus on enintään 4 liuskaa (A4, 1,5 riviväli). 4. Portfolio/työnäytteet, koko enintään A3 (jäljempänä tarkemmat ohjeet). 5. Ansioluettelo/CV (sisältäen henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt, julkaisut, palkinnot, apurahat ja opintomatkat). 6. Kuvataidealan todistusten jäljennökset ja mahdolliset muut todistusjäljennökset, joihin hakija haluaa viitata. Lisäksi taidealan BFA/AMK -tutkinnon antaneen oppilaitoksen selvitys opintojen rakenteesta ja sisällöistä, mikäli ne eivät selviä todistuksesta. 30

31 Portfolio/työnäytteet Harkitse tarkkaan portfoliosi/työnäytteitesi sisältö. Portfolion/työnäytteiden koko on enintään A3. Huom! Toimita vain liikkuvaa kuvaa digitaalisessa muodossa. Älä esitä samaa teosta useammassa muodossa. Portfoliossa ja kaikissa työnäytteissä on oltava selkeästi näkyvissä tekijän ja teosten nimet! Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityisyys, ilmaise se selkeästi teosten yhteydessä. Liikkuva kuva/videoteokset Editoi tarjottava materiaali niin, että kaikkien teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 min. ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä nauhalta/levyltä. Hyväksytyt liikkuvan kuvan formaatit ovat: DVD Video levy. Varmista, että levy on nauhoitettu PAL -järjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että se voidaan toistaa tavallisella DVD-soittimella. Jos näin ei ole, näytetyöt jäävät katsomatta. DVD-Video standardin lisäksi hyväksymme myös Video CD - tai Super Video CD - standardin mukaisia levyjä, jotka ovat toistettavissa tavallisella DVD-soittimella. DVD:n ääniraita kuunnellaan stereoformaatissa (2 kanavaa). Levyllä saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. DV MiniDV -nauhalla. Varmista, että kasetti on nauhoitettu PALjärjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että sitä EI ole nauhoitettu puolinopeudella. Nauha tulee voida katsoa tavallisella digitaalivideokameralla ja olla kelattu siihen kohtaan, mistä hakija haluaa katsomisen alkavan. Nauhalla saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. Kaikkiin teoksiin täytyy selvästi merkitä: tekijän nimi (Huom! Myös levyyn/kasettiin), osoite, teoksen valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu tärkeä tieto. 31

32 Multimedia- ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. (Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 min.) KOTisivut Valintatoimikunnalla ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. Portfolioiden/työnäytteiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa työnäytteistä eikä vakuuta niitä. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. Portfolioiden/työnäytteiden palautus Portfoliot/työnäytteet on noudettava Kuvataideakatemian vahtimestarilta aikaisintaan ja viimeistään osoitteesta Kaikukatu 4, Helsinki. Mikäli hakija haluaa, että portfoliot/työnäytteet palautetaan postitse, hakemuksen mukaan on liitettävä palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. Tässä tapauksessa työnäytteet palautetaan valinnan päätyttyä. Muita hakemusasiakirjoja ei palauteta. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut portfoliot/työnäytteet hävitetään jälkeen, eikä Kuvataideakatemia ole korvausvelvollinen mahdollisista vahingoista. 32

33 Haastattelut jatkoon hyväksytyille Tieto jatkoon hyväksytyistä / haastatteluun kutsuttavista julkaistaan perjantaina Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla ( Kaikukatu 4, Helsinki). Jatkoon hyväksytyt saavat myös kirjeitse/ sähköpostitse erillisen haastattelukutsun, josta ilmenee tarkka haastatteluaika. Haastattelut järjestetään Kuvataideakatemian tiloissa viikoilla 16 ja 17. Tulosten ilmoittaminen Tieto opiskelijaksi hyväksytyistä julkaistaan keskiviikkona Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( Opiskelijavalinnan tuloksista voi kysyä tämän jälkeen myös puhelimitse numerosta (09) (vaihde). Oikaisupyyntö Valinnan tuloksiin tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti Kuvataideakatemialta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Isabel Pathirane, Break on Through,

34 Laura Paavilainen, Keskipäivän posti,

35 Usein kysyttyä maisterivalinnasta Saan BFA-/AMK-tutkintoni valmiiksi vasta alkukesästä. Voinko silti hakea kevään maisterihaussa? Kyllä voit. Jos tulet valituksi, sinun täytyy vain toimittaa jäljennös BFA-/ AMK -todistuksestasi Kuvataideakatemiaan opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen kanssa. Pitääkö vapaamuotoisessa hakemuksessa selittää etukäteen mitä kursseja aikoo suorittaa? Ei pidä. Kyse ei ole kurssien luettelosta eikä niiden nimeäminen olisi edes mahdollista, koska opetustarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Hakemuksesta tulee selvitä, mitkä asiat hakija kokee tärkeiksi ja itseään kiinnostaviksi opiskelussaan ja minkä asioiden tutkimiseen hän haluaa keskittyä. Haluaako hän esimerkiksi jatkaa jo aloittamaansa suuntaan vai vallata uusia alueita? Onko työnäytteillä vähimmäis- tai enimmäisrajaa? Ei ole varsinaisesti. Otathan kuitenkin huomioon, että hakemuksia tulee paljon ja työnäytteiden läpikäyminen on aikaa vievä urakka. Mieti, miten töittesi kautta annat parhaan kuvan itsestäsi ja niistä tavoitteista, joita esittelet vapaamuotoisessa hakemuksessasi. Sinun itsesi on ratkaistava, mikä työskentelyssäsi on keskeistä ja miten sen osoitat. Valitsijoita kiinnostaa myös se, missä olet nyt taiteilijana ja miten aiot jatkaa sekä se, miten hakemukseesi liittämäsi työnäytteet perustelevat näitä kysymyksiä. Minulla on tutkinto tiedeyliopistosta ja olen käynyt useita taidealan kursseja ja harrastanut pitkään taiteen tekemistä. Voinko hakea Kuvataideakatemiaan maisteriopiskelijaksi? Aiempaa koulutusta koskevana vaatimuksena on nimenomaan taidealan alempi korkeakoulu- tai amk-tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto. Erilaiset taidekurssit tai taideopinnot muissa kuin yliopisto- tai amk-oppilaitoksissa eivät yleensä anna riittäviä valmiuksia kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Sinun kannattaisi hakea opiskelijaksi perusvalinnassa, ja jos tulet valituksi, voit saada osan aiemmista opinnoistasi hyväksytyksi akatemian tutkintoon. 35

36 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinta 2012 Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijavalinnassa haetaan suorittamaan kaksivuotista taideteoreettispainotteista kuvataiteen maisterin tutkintoa (120 op). Yleinen kelpoisuus Yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon (kuvataiteen maisteri), on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Praxis-ohjelmaan soveltuvia aiemman tutkinnon aloja ovat kuvataiteiden lisäksi esimerkiksi taidehistoria, estetiikka, filosofia, valtiotieteelliset aineet, kulttuuripolitiikka ja kulttuurintuottaminen. Valintaperusteet Praxis-maisteriohjelman valintaperusteina ovat soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijoiden osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus tai kuvataiteen hyvä tuntemus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin teoreettispainotteisiin opintoihin. Arviointi perustuu ensimmäisessä vaiheessa hakemukseen, sen liitteisiin ja mahdolliseen portfolioon/työnäytteisiin ja toisessa vaiheessa haastatteluun ja mahdolliseen lisänäyttöön. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa erityinen paino on motivaatiokirjeellä. 36

37 Valintamenettely Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden valintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, virkaopettajista ja opiskelijajäsenistä. (Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä.) Praxis-maisteriohjelman opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Maisterivalintojen arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakemusten ja liitteiden sekä mahdollisten portfolioiden/työnäytteiden perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Haastatteluiden jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen rehtorille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Hakemusta, liitteitä, portfoliota/näytetöitä tai haastattelua ei pisteytetä. Huom! Arvosteluryhmällä on mahdollisuus esittää hyväksyttäväksi hakija myös ilman haastattelua. Arvosteluryhmä voi ehdottaa hakijalle myös muuta kuin hakijan itse toivomaa taideteoreettista maisteriohjelmaa (ts. maalaustaiteen, kuvanveiston, taidegrafiikan tai tila-aikataiteen koulutusohjelmaa). Hakemus, portfolio/työnäytteet ja liitteet Kuvataideakatemian Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman opiskelijaksi haetaan yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. 1. Täytä ja lähetä osoitteessa sähköinen hakemus. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakemuksestasi. Haku on avoinna klo asti. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, voit hakuaikana tilata paperisen HAKULOMAKKeen KUVATAIDeakatemiasta puhelimitse (09) , faxilla (09) , kirjeitse (KUVATAIDeakatemia, Kaikukatu 4, Helsinki, kuoreen merkintä Haku- LOMAKetilaus ) tai sähköpostitse (hakijapalvelut@kuva.fi, aiheeksi: Hakulomaketi- LAUS ). Lomaketta tilatessasi ilmoita nimesi ja tarkka postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. (Paperinen hakulomake toimitetaan KUVATAIDeakatemiaan yhdessä tarvittavien liitteiden ja mahdollisen portfolion/työnäytteiden kanssa perjantaihin KLO mennessä. ) 37

38 2. Toimita kopio sähköisestä hakemuksestasi, tarvittavat hakemuksen liitteet sekä mahdollinen portfolio/työnäytteet suoraan Kuvataideakatemiaan viimeistään perjantaina klo TOIMITUSOSOITe: KUVATAIDeakatemia, Kaikukatu 4, Helsinki. Jos postitat liitteet, huolehdi siitä, että lähetyksesi on perillä KUVATAIDeakatemiassa viimeistään kyseisen päivän postileima ei riitä! Myöhästyneitä hakemuksia ja portfolioita/työnäytteitä ei käsitellä. KUVATAIDeakatemia ei lunasta puutteellisin postimerkein lähetettyjä hakemuksia. Huom! Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksen osia ei käsitellä. Hakemuksen osat 1. Sähköisesti osoitteessa täytetty ja lähetetty hakulomake. Erikseen Kuvataideakatemiaan toimitettavat hakemuksen osat: 2. Kopio sähköisestä hakulomakkeesta. 3. Motivaatiokirje, jossa hakija kertoo, miksi hän haluaa opiskella Kuvataideakatemian Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmassa ja mitä hän odottaa tulevilta opinnoilta. Lisäksi hakija voi motivaatiokirjeessään kertoa seikoista esimerkiksi opintotaustasta, ammattisuuntautumisesta, työkokemuksesta, omista hankkeista ja mielenkiinnon kohteista - jotka tukevat hänen mahdollista valintaansa. Hakemuksen pituus on enintään 4 liuskaa (A4, riviväli 1,5). 4. Ansioluettelo/CV (sis. henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt, julkaisut, palkinnot, apurahat ja opintomatkat). 5. Todistusjäljennökset, joihin hakija haluaa viitata. Lisäksi BFA/ AMK -tutkinnon antaneen oppilaitoksen selvitys opintojen rakenteesta ja sisällöistä, mikäli ne eivät selviä todistuksesta. 6. Portfolio/työnäytteet, koko enintään A3. Portfolio/työnäytteet koskevat erityisesti kuvataidealan opiskelijoita. 7. Julkaisuluettelo (sis. suoritetut opinnäytteet ja niiden otsikot, tieteelliset julkaisut, taidetta koskevat kirjoitukset kuten taidekritiikit ja näyttelyjulkaisut ja mahdolliset muut julkaisut). Julkaisuluettelo koskee erityisesti muita kuin kuvataidealan hakijoita. 38