KUVA.FI KUVATAIDEAKATEMIAN VALINTAOPAS

Transkriptio

1 Kuvataideakatemian Valinnat 2013 Perusvalinta hakuaika KUVA.FI KUVATAIDEAKATEMIAN VALINTAOPAS Maisterivalinta hakuaika

2 Sisällysluettelo Hakuajat 3 Hakijalle 4 Kuvataideakatemia 5 Perustutkinnot 7 Kuvataiteen kandidaatti 7 Kuvataiteen maisteri 8 Koulutusohjelmat 9 Kuvanveisto 10 Maalaustaide 11 Taidegrafiikka 13 Tila-aikataiteet 14 Taideteoria ja yleinen opetus 15 Perusvalinta 2013 kuvataiteen kandidaatti ja maisteri 17 Valintaperusteet 17 Valintamenettely 17 Hakulomake, liitteet ja näytetyöt 18 Valintakurssi jatkoon hyväksytyille 21 Tulosten ilmoittaminen 21 Opiskelupaikan vastaanottaminen 21 Oikaisupyyntö 21 Valintakurssitehtäviä Opiskelupaikan vastaanottaminen 30 Oikaisupyyntö 30 Usein kysyttyä maisterivalinnasta 31 Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta Valintaperusteet 32 Valintamenettely 33 Hakuohjeet 33 Kuvataideakatemiaan hakeneet ja hyväksytyt Esteetön korkeakouluopiskelu 35 Yhteen korkeakoulututkintoon johtavan paikan säännös 36 SORA-lainsäädäntö 36 Neuvonta 37 Maisterivalinta 2013 kuvataiteen maisteri 25 Valintaperusteet 25 Valintamenettely 26 Hakulomake, liitteet ja portfolio 27 Haastattelut jatkoon hyväksytyille 30 Tulosten ilmoittaminen 30

3 3 Hakuajat Perustutkintoihin haetaan Yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Vuoden 2013 alussa Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia yhdistyvät vapaan taiteen yliopistoksi, jonka nimeksi tulee Taideyliopisto. Sähköisestä hakujärjestelmästä Kuvataideakatemia löytyy Taideyliopiston alta. 1. Perusvalinta kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto ( opintopistettä, 3,5 + 2 vuotta). Hakuaika on klo asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa Kuvataiteelliset näytetyöt ja liitteet toimitetaan erikseen ajalla Tarkista toimitusosoite ja vastaanottokellonajat Kuvataideakatemian verkkosivuilta! Myös postitse lähetettyjen näytetöiden on oltava perillä tiistaina klo mennessä. 2. Maisterivalinta kuvataiteen maisterin tutkinto (120 opintopistettä, 2 vuotta). Hakuaika on klo asti. Täytä sähköinen hakelomake osoitteessa Kopio sähköisestä hakulomakkeesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan perjantaihin klo mennessä. 3. Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta kuvataiteen tohtorin tutkinto (240 opintopistettä). Hakuaika on klo asti.

4 4 Sinulle joka haet Kuvataideakatemian opiskelijaksi Kuvataideakatemiassa koulutetaan vapaita taiteilijoita. Opetuksemme päämääränä on antaa taiteen alasta perustavanlaatuista käytännön ja teorian tietoa, jonka avulla opiskelija voi kehittyä kuvataiteilijaksi. Koulutuksen päämääränä on näin antaa ymmärrystä niistä edellytyksistä, joita taiteellinen toiminta vaatii alkaen Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka muodostavat Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius- Akatemia. Koulussamme toimii nykyaikaisen yliopiston mukaisesti kolme eri tason tutkintoa. Koulutus on näin sopusoinnussa kansainvälisten taidekorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opetus pohjautuu kuvataideakatemioiden perinteeseen, jonka juuret juontuvat 1400-luvun Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että koulussa välitetyt ajatukset taiteilijuudesta ja taiteesta saavat ravintonsa sekä oman aikamme globaalisuuden laajasta ymmärryksestä että oman kuvastomme historiasta ja sen kulttuurisen merkityksen syvällisestä tiedostamisesta. Opiskelu Kuvataideakatemiassa merkitsee uskallusta olla avoin tuntemattoman edessä ilman varmuutta mistään itsestään selvistä tuloksista. Hyvä itsetuntemus, rohkeus ja sitoutuneisuus yhdistettynä taiteelliseen lahjakkuuteen ovat hyviä lähtökohtia opinnoille. Niiden lisäksi tarvitaan halua olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa taiteen avulla ja varautumista siihen, että tästä suhteesta saattaa kehittyä vaativa ja elinikäinen. Markus Konttinen Kuvataideakatemian rehtori

5 5 Kuvataideakatemia kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt akatemia, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta runsaan 160 vuoden ajan. Vuoden 2013 alusta Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka toiminta käynnistyy kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia yhdistyvät. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide) koulutusohjelmissa. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 kaksivuotinen Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa annetaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavaa taideteoreettispainotteista opetusta. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 300) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään. >

6 6 Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Kuvataiteen maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen. Kuvataiteen tohtorin tutkinnon (jatkotutkinto) tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Kuvataideakatemiaan voi päästä opiskelemaan kolmen eri valinnan kautta. Perusvalinnassa otetaan opiskelijoita suorittamaan kandidaatin ja maisterin yhteensä 5,5 vuotta kestäviä opintoja. Soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneet voivat pyrkiä maisterivalinnassa suoraan kaksivuotisiin maisterin opintoihin. Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittanut voi pyrkiä jatko-opiskelijaksi nelivuotiseen tohtorikoulutukseen. Kuvataideakatemialla ei ole erillistä kansainvälistä hakua. Ulkomaiset opiskelijat hakevat samassa valinnassa muiden kanssa. Kuvataideakatemian opiskelijoista noin 20 % on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. ERASMUS-, NORDPLUS- ja FIRST-ohjelmien kautta Kuvataideakatemian opiskelijat voivat hakeutua vaihto-opiskelijoiksi eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja venäläisiin taidekorkeakouluihin. Akatemialla on myös kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ulkomaisten taideyliopistojen kanssa mm. Yhdysvalloissa. Akatemia toteuttaa aktiivista yhteistyötä myös muiden alan laitosten kanssa mm. näyttelytoiminnassaan. Akatemiassa vierailee vuosittain kymmeniä ulkomaisia luennoitsija-, opettaja- ja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa.

7 7 Perustutkinnot Kuvataideakatemiassa suoritettavat perustutkinnot ovat kuvataiteen kandidaatti (KuK/BFA) ja kuvataiteen maisteri (KuM/MFA). Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Näiden valmiuksien kautta hänellä on edellytykset kuvataiteen kehityksen seuranstaan sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työskentelyssään. Kandidaatin tutkinnon suorittaneella on myös valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. tutkinnon rakenne Perusopinnot 40 op Kieliopinnot 8 op Aineopinnot 162 op Pääaineen pakolliset opinnot 45 op Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op Taide nyky-yhteiskunnassa I (teoreettiset opinnot) 17 op Piirustus ja havainto 10 op Valinnaiset opinnot 50 op Kandidaatin opinnäyte 10 op

8 8 Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon. tutkinnon rakenne Syventävät opinnot 120 op Kriittinen tutkimus ja käytäntö (taiteelliset opinnot) op Taide nyky-yhteiskunnassa II (teoreettiset opinnot) op Maisterin opinnäyte 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi.

9 9 Koulutusohjelmat Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Näitä ovat kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden koulutusohjelmat.

10 10 Kuvanveisto kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä. Kuvanveiston opinnot sisältävät installaation ja galleria- ja museotilaan sijoittuvan taiteen tutkimisen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehtymistä. Koulutusohjelmassa keskitytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.

11 11 Maalaustaide maalaustaiteen koulutusohjelmassa opettaa viisi vakinaista opettajaa, kaksi professoria ja kolme lehtoria sekä joukko erittäin korkeatasoisia tuntiopettajia. Pienessä työryhmässä työpajojen, seminaarien ja ekskursioiden sisältö heijastaa opettajakunnan näkemyksiä. Maalaustaiteen koulutusohjelman opetus painottuu muun muassa professorien, Tarja Pitkänen-Walterin ja Silja Rantasen, yksilöllisten kiinnostusten mukaan. Tarja Pitkänen- Walter lähestyy maalausta tekona ja prosessina; maalauksen materiaalisuutta ja moniaistisuutta sekä maalauksen laajentunutta kenttää. Näitä teemoja hän on käsitellyt väitöstutkimuksessaan Liian haurasta kuvaksi (2006). Tarja Pitkänen-Walter järjestää opetuskokonaisuuksia, jotka liittyvät näihin aiheisiin. Kursseilla vierailee kotimaisia ja ulkomaalaisia kyseisten aihepiirien asiantuntijoita ja teemojen puitteissa tehdään ekskursioita myös ulkomaille. Silja Rantanen on kiinnostunut taidehistoriasta, sommittelusta ja muodon merkityksestä nykytaiteessa eli siitä, miltä käsitteellisiä merkityksiä kantavat teokset näyttävät ja miten ne on pantu kokoon. Silja Rantanen tulkitsee luennoillaan modernin ja nykytaiteen taiteilijoiden teoksia taiteilijan näkökulmasta. Rantasen haave on tutustuttaa maalauksen opiskelijoita kulttuuriin laajassa yleissivistävässä mielessä. Hänen meneillään oleva pitkäkestoinen opetuskokonaisuutensa käsittelee kokonaistaideteoksen valmistamista perusteista käytännön produktioon. >

12 12 Lehtori Petri Hytönen on rabulistisemmin suuntautunut ja vetää työskentelyprojekteja, jotka ottavat kontakteja Kuvataideakatemian ulkopuoliseen maailmaan, Karjalaan, Lappiin, Aaltoyliopiston arkkitehtiosastolle, Berliiniin tai Helsingin Kallioon. Lehtori Harri Monnin erikoisprojektin teema on liikkuvan kuvan yhteys maalaustaiteeseen. Hän vetää lukupiiriä Sven-Olov Wallensteinin kirjasta Den sista bilden sekä ruotsinkielistä seminaaria yhdessä Silja Rantasen kanssa. Suunnitteilla on myös Harri Monnin vetämä ekskursio New Yorkiin. Koulutusohjelman opetus kytkeytyy jatkuvasti monin tavoin muihin taiteen aloihin ja lajeihin kuten uusi maalaustaidekin. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja millä tavoin se liittyy kaikkeen siihen mikä ei ole maalausta. Maalauksen koulutusohjelman opetus ei professorien ja lehtorien tutkimuksellisista harrastuksista huolimatta ole kuitenkaan pääasiallisesti teoreettista vaan tärkeintä ovat seminaarit, joissa keskustellaan pienissä ryhmissä viikoittain opiskelijoiden töistä sekä ennen kaikkea itsenäinen ateljeetyöskentely ja tuntiopettajien, arvostettujen taiteilijoiden, ateljeekäynnit. Erityisen tasokasta ja tunnettua on koulutusohjelman materiaaliopin opetus, josta vastaa lehtori Malla Tallgren. Malla Tallgren on muokannut materiaaliopin oppiaineen sisällön ja nostanut sen vuosien varrella täysin uudelle, uuden maalauksen vaatimuksia vastaavalle tasolle.

13 13 Taidegrafiikka taidegrafiikan koulutusohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot ja taidot taide-grafiikan ilmaisumahdollisuuksista, eri menetelmistä ja materiaalisesta perustasta. Opetuksessa taidegrafiikkaa pohditaan suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan taidegrafiikan luonteen kaksijakoisuus. Työskentelyprosessissa läsnä ovat painolaatta sekä siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin. Kaksisuuntaisesta lähestymistavasta seuraa myös taidegrafiikan esittämisessä uusia nykytaiteen käytäntöjä, kuten installaatioita, animaatioita ja kokeellista elokuvaa. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisu hallitsee välinettä eikä väline ilmaisua. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan. Näyttelykäynnit, luennot ja taiteilijaesittelyt, kriitikkokohtaamiset ja työhuonekäynnit ovat osa opetusta.

14 14 Tila-aikataiteet tila-aikataiteiden koulutusohjelman opetuksessa keskitytään tilan, ajan ja kehon vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelija voi painottaa opiskelussaan jotakin koulutusohjelman kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet ja valokuva. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja henkilökohtainen tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa ja yleiseen taiteen historiaan. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään omaa yksilöllistä lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisuvälineitä. Näitä välineitä ovat esimerkiksi ääni, video- ja elokuva, valokuva, performanssi, installaatiot ja elektroninen taide. Opetuksessa pyritään teorian ja käytännön kautta eri ilmaisukeinojen hallintaan ja näin vahvistamaan opiskelijan taiteellista ajattelua ja työskentelyä. Tila-ajan opetus muodostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Koulutusohjelmassa kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat aloittavat opintonsa yhteisellä jaksolla, jossa perehdytään eri suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden perusteisiin.

15 15 Taideteoria ja yleinen opetus yleinen opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutkia omalle taiteelliselle työskentelylle tärkeitä kysymyksiä. Taideteoria ja yleinen opetus koostuu taidehistorian ja taideteorian opetuksesta, piirustuksen ja havainnon opetuksesta ja taiteilija yhteiskunnassa -opinnoista sekä Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmasta. Yleinen opetus vastaa myös ensimmäisen vuosikurssin koko syksyn kestävästä yhteisestä opetuksesta ja tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnoista. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija pystyy tarkastelemaan sekä tämän hetken taidetta että nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Taideteoria ja yleinen opetus avaavat yhteyksiä ja luovat siltoja eri asioiden ja näkökulmien välille. Opetus käsittelee monenlaisia taiteeseen, taideteoriaan ja filosofiaan liittyviä kysymyksiä. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisun harjoittamiseen ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa huomiota.

16 16 Praxis-maisteriohjelma kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 uusi taideteoreettinen koulutusohjelma Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma. Taideteoreettisen maisteriohjelman perustana on kysymys siitä, millaista taiteilijan merkitystä korostava teoria ja kuratointi voivat olla. Mikä tekee taiteesta taidetta ja mikä on taiteessa arvokasta ja erityislaatuista? Mikä on kuratoinnin kohde, ja mitä taiteilija tekee luodessaan uusia teoksia mitä voi olla ennennäkemättömän kuratointi? Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelman lähtökohtana on taiteen kriittinen tarkastelu ja nykytaiteen kontekstien tuntemus. Praxis pohjautuu ajatukseen, että taide itse tuottaa filosofisia, teoreettisia ja taidehistoriallisia kysymyksiä. Näiden tuntemus on osa kuraattorin ammattitaitoa. Samalla sekä taide itse että toiminta taiteilijana ja kuraattorina ovat osa yhteiskuntaa: taide syntyy ja on välitettävissä yleisölle vain sosiaalisten prosessien tuloksena. Taiteen kuratoinnin asema kytkeytyy viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin taiteen ja maailman suhteessa. Enää ei ole itsestään selvää, millainen on kuraattorin asema asiantuntijana. Kuka on tai voi olla kuraattori? Ammattimainen kuratointi edellyttää taiteen teoreettista tuntemusta ja tietoa taiteen historiasta ja taidemaailmasta sekä taiteen esillepanosta, markkinoinnista, lainsäädännöstä, taidehallinnosta ja kritiikistä. Opintokokonaisuus sisältää luentoja, vierailijoiden puheenvuoroja, seminaareja ja workshopeja koti- ja ulkomailla. Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmaan ei ole hakua vuonna 2013.

17 17 Perusvalinta 2013 Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri Perusvalinnassa haetaan suorittamaan 5,5 vuoden mittaista maisterin tutkintoa, jonka välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Koulutusohjelma valitaan opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Valintaperusteet kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena olevaa hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. Valintamenettely kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, virkaopettajista ja opiskelijajäsenistä. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. Perusvalinnan valintamenettely on kaksivaiheinen. Perusvalinnan arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakijoiden toimittamien näytetöiden perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Viikon mittaisen valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian rehtorille/dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä.

18 18 Hakulomake, liitteet ja näytetyöt kuvataideakatemian päävalinta eli perusvalinta kuvataiteen maisterin tutkintoon järjestetään valtakunnallisen yhteishaun kautta. Sähköisestä hakujärjestelmästä Kuvataideakatemia löytyy Taideyliopiston alta. 1. Täytä ja lähetä osoitteessa sähköinen hakulomake. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakuaika alkaa ja päättyy klo Jos sinulla ei ole mahdollisuutta täyttää sähköistä yhteishaun hakulomaketta, voit tilata paperisen hakulomakkeen puhelimitse Opetushallituksen valtakunnallisesta yliopistohaun neuvontapalvelusta puh arkisin klo (puhelun hinta kaikkialta Suomesta pvm tai mvm). 2. Toimita erikseen välisenä aikana: Alkuperäiset näytetyöt (enintään 5 kpl, tarkemmat ohjeet jäljempänä) Täytetty näytetöiden erittelylomake (Lomakkeen voi tulostaa Kuvataideakatemia verkkosivuilta) Paperikopio sähköisestä hakulomakkeesta Lyhyt motivaatiokirje, jossa kerrot miksi haluat opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odotat opiskelulta. Kopioita koulutodistuksista ei tarvitse haun tässä vaiheessa toimittaa. Huom! Tarkista näytetöiden ja liitteiden tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat Kuvataideakatemian verkkosivuilta. Jos toimitat näytetyösi postitse, niiden on oltava perillä Kuvataideakatemian antamassa osoitteessa viimeistään tiistaina klo Kyseisen päivän postileima ei riitä. Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä että näytetyöt kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien/kuljetusliikkeen kautta toimitettavien näytetöiden kuoreen/pakettiin merkitään Perusvalinta. Huom. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia tai hakemuksen osia ei käsitellä.

19 19 näytetyöt Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemiaan haetaan esittämällä alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaimman tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää korkeintaan viisi (5) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva-, video-, käsite- tai mediataiteen teoksia. Älä siis lähetä kuvia alkuperäistöistäsi, vaan itse teokset. Toimita digitaalisessa muodossa ainoastaan liikkuvaa kuvaa. Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella (Lomakkeen voi tulostaa Kuvataideakatemian verkkosivuilta). Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). liikkuva kuva / videoteokset Editoi tarjottava materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä levyltä/ USB-tikulta. Hyväksytyt liikkuvan kuvan/videoteosten formaatit ovat: DVD Video levy. Varmista, että levy on nauhoitettu PAL-järjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että se voidaan toistaa tavallisella DVD-soittimella. Jos näin ei ole, näytetyöt jäävät katsomatta. DVD-Video standardin lisäksi hyväksymme myös Video CD - tai Super Video CD -standardin mukaisia levyjä, jotka ovat toistettavissa tavallisella DVD-soittimella. DVD:n ääniraita kuunnellaan stereoformaatissa (2 kanavaa). Levyllä saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. Huom! emme hyväksy seuraavia formaatteja: CD-ROM, DATA-DV. Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Kaikkiin teoksiin on selvästi merkittävä tekijän nimi (Huom! myös itse levyyn/usbtikkuun), osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu tärkeä tieto.

20 20 multimedia- ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia. isot installaatiot ja muut kolmiulotteiset teokset Näytetöiden tulee olla alkuperäisiä teoksia. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 10 (korkeintaan viidestä työstä). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. kotisivut Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. näytetöiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. näytetöiden palautus Mikäli hakija ei pääse jatkoon eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt pois sen jälkeen, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu. Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut. Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt hävitetään. Tarkista näytetöiden viimeinen hakupäivä ja osoite Kuvataideakatemian verkkosivuilta.

21 21 Valintakurssi jatkoon hyväksytyille tieto jatkoon hyväksytyistä/valintakursseille kutsuttavista julkaistaan maanantaina Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt saavat myös sähköpostitse ja kirjeitse erillisen kutsun valintakurssille. Muille hakijoille ei imoiteta asiasta kirjeitse/sähköpostitse. Valintakurssi alkaa maanantaina ja päättyy maanantaina Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustusja maalaustarvikkeita. Kurssilaisten tulee varautua mahdolliseen pieneen järjestely- ja materiaalimaksuun. Valintakurssilla hakijat työskentelevät arvosteluryhmän antamien, vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan (ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä). Tulosten ilmoittaminen uusien opiskelijoiden nimet julkaistaan keskiviikkona Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta (09) (vaihde). Opiskelemaan hyväksytyille lähetetään tieto opiskelupaikasta myös kirjeitse. Muille kuin valituille hakijoille ei imoiteta valinnan tuloksista kirjeitse/sähköpostitse. Opiskelupaikan vastaanottaminen opiskelupaikan saaneen opiskelijan tulee ilmoittaa klo mennessä ottaako hän vastaan tarjotun opiskelupaikan. Opiskelupaikan saaneille toimitetaan kirjeitse tarkemmat ohjeet koskien opiskelupaikan vastaanottamista. Oikaisupyyntö kuvataideakatemian opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää oikaisua kirjallisesti Kuvataideakatemialta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

22 22 Valintakurssitehtäviä Kirjoitustehtävä Mitä näit? on pakollinen ja toteutetaan tiistaina. Valitse muista annetuista tehtävistä kaksi tai kolme ja toteuta ne valintakurssin aikana. Voit toteuttaa kustakin valitsemastasi tehtävästä yhden tai useampia teoksia. 1. Mitä näit. Tiistaina esitetään kaksi lyhytelokuvaa muutamia kertoja. Laadi näkemästäsi kirjallinen kommentti. Tehtävä on pakollinen. 2. Jotain tuttua, jotain vierasta. Aloita tehtävä vierailemalla läheisillä hautausmaan ja uimarannan alueilla. Käsittele kokemaasi otsikon mukaan. Teoksen toteutus ja materiaali on vapaa. 3. Eilen nyt huomenna. Toteuta teema kahdessa otsikkoa eri tavoin tulkitsevassa teoksessa. Molemmat teokset voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta. 4. Väri. Toteuta väriä pohtiva teos. Käytä kertakäyttökameralla otettua valokuvaa/valokuvia osana teosta. 5. Materiaalista mielikuvaan. Tulkitse aistimusta vapaasti valitsemallasi materiaalilla ja tekniikalla Ihminen ja tila 2. Hernesaari 3. Dialogi 4. Asetelma Toteuta teoksia annetuista aiheista. Töiden määrä ja tekniikka ovat vapaat. Töistä on löydyttävä kuitenkin yksi teos, joka on toteutettu maalaus- tai piirustustekniikalla, yksi teos valokuva- tai videotekniikalla ja yksi teos kolmiulotteisena (veistos-/installaatio-/ performance-tekniikalla). Valintakurssin ennakkotehtävä: Miksi haluan taiteilijaksi, teksti, max. A4-pituinen.

23 Lähestyn maalausta. Pohdi maalauksen olemusta. 2. Luo/rajaa/osoita tila tai reagoi tilaan. Perustele halutessasi. Jos tila on fyysinen, sen on oltava Kaikukatu 4:n alueella. Jos tila on muualla, esitä siitä dokumentti. 3. Käytä oheista tekstiä teoksen lähtökohtana (teksti annettiin erikseen). Jokaisesta tehtävästä on toteutettava ainakin yksi. Voit myös painottaa jotain tehtävää toteuttamalla siitä useampia töitä. Toteutustapa ja -väline vapaat Yllättävä yhdistelmä Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: tiheys on muoto-ominaisuus, käyrätorvi on konkreettinen olio ja muukalaisviha on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. Tulppaani ja jäähyväiset ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia. Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, hylkiön perjantaihin tai kulmikkaan kosteaan. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa Veden huoneet. Juhana Vähänen kysyy: Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina/hirvisormet/huutomummo/karuselliruoste /määräpeto/raittiusluukku. Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen. 2. Määrittele paikka/tila ja suhteesi siihen. 3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä mustavalkoinen musta valkoinen musta, valkoinen musta-valkoinen musta/valkoinen Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia. 4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena

24 Viivana On line Valo Tässä Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus Piirrä. Väline vapaa 2. Tunnista tapa, jolla teet. Valitse yksi näytetyösi lähtökohdaksi ja tee toisin (esimerkiksi tekotavaltaan tai tunnelmaltaan). 3. Rakenna yhteys. Arvosteluryhmään kuuluvat opettajat tarkentavat tehtävänantoa suullisesti.

25 25 Maisterivalinta 2013 Kuvataiteen maisteri Maisterivalinnassa haetaan suorittamaan kaksivuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa (120 op). Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden koulutusohjelmissa. Tila-aikataiteissa on mahdollista valita suuntautumisvaihtoehdoksi liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet tai valokuvataide. Valintaperusteet yleinen kelpoisuus Yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon (kuvataiteen maisteri), on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. kuvataideakatemiaan kelpoinen koulutustausta Koti- tai ulkomaisessa taideyliopistossa suoritettu taidealan alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Fine Arts) Ammattikorkeakoulussa suoritettu taidealan tutkinto (AMK) Muiden tietojen ja valmiuksien riittävyyden Kuvataideakatemia arvioi tapauskohtaisesti. Maisterivalinnassa valintaperusteina ovat yllä esitetyn soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Arviointi perustuu ensimmäisessä vaiheessa hakemukseen, liitteisiin ja portfolioon ja toisessa vaiheessa haastatteluun ja mahdolliseen lisänäyttöön.

26 26 Valintamenettely kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista, virkaopettajista ja opiskelijajäsenistä. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. Maisterivalinnan valintamenettely on kaksivaiheinen. Maisterivalintojen arvosteluryhmä valitsee (ensimmäisessä vaiheessa) hakemusten ja portfolioiden perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Haastattelujen jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) haastattelujen ja mahdollisen lisänäytön perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian rehtorille/dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Hakemuksia, portfoliota, liitteitä tai haastatteluja ei pisteytetä. Arvosteluryhmällä on mahdollisuus esittää hyväksyttäväksi hakija myös ilman haastattelua. Arvosteluryhmä voi ehdottaa hakijalle myös muuta kuin hakijan itse toivomaa koulutusohjelmaa.

27 27 Hakulomake, liitteet ja portfolio Kuvataideakatemian maisteriopiskelijaksi haetaan yhteisen yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Sähköisestä hakujärjestelmästä Kuvataideakatemia löytyy Taideyliopiston alta. Hakemuslomakkeeseen merkitään koulutusohjelma/koulutusohjelmat, joihin opiskelija hakee (opiskelija voi hakea 1 2 koulutusohjelmaan). 1. Täytä ja lähetä osoitteessa sähköinen hakulomake. Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakuaika alkaa ja päättyy klo Jos sinulla ei ole mahdollisuutta täyttää sähköistä hakulomaketta, voit tilata paperisen hakulomakkeen Kuvataideakatemiasta puhelimitse (09) , faxilla , kirjeitse (Kuvataideakatemia, Kaikukatu 4, Helsinki, kuoreen merkintä hakulomaketilaus ) tai sähköpostitse hakijapalvelut@kuva.fi (viestin aiheeksi hakulomaketilaus ). Hakulomaketta tilatesssasi ilmoita nimesi, tarkka postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Paperinen hakulomake toimitetaan täytettynä Kuvataideakatemiaan yhdessä portfolion ja liitteiden kanssa perjantaihin klo mennessä. 2. Toimita suoraan Kuvataideakatemiaan viimeistään klo mennessä: Kopio sähköisestä hakulomakkeesta Vapaamuotoinen motivaatiokirje, jossa hakija kuvailee taiteellista työskentelyään sekä kertoo, miksi hän haluaa suorittaa maisteriopintonsa juuri Kuvataideakatemiassa. Hakemuksessa on hyvä mainita myös hakijalle tärkeitä opintojen painopistealueita. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 4 liuskaa (A4, 1,5 riviväli). Portfolio, koko enintään A3 (jäljempänä tarkemmat ohjeet). Ansioluettelo/CV (sisältäen henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt, julkaisut, palkinnot, apurahat ja opintomatkat). Kuvataidealan todistusten jäljennökset ja mahdolliset muut todistusjäljennökset, joihin hakija haluaa viitata. Lisäksi taidealan BFA/AMK -tutkinnon antaneen oppilaitoksen selvitys opintojen rakenteesta ja sisällöistä, mikäli ne eivät selviä todistuksesta. Toimitusosoitteet: Postiosoite: Kuvataideakatemia PL 10, Taideyliopisto. Katuosoite: Kuvataideakatemia Kaikukatu Helsinki. Jos postitat portfoliosi sekä hakemuksesi liitteet, huolehdi siitä, että lähetyksesi on perillä Kuvataideakatemiassa viimeistään perjantaina klo Kyseisen päivän postileima ei riitä. Myöhästyneitä hakemuksia/portfolioita ei käsitellä. Kuvataideakatemia ei lunasta puutteellisella postimaksulla lähetettyjä hakemuksia/liitteitä/ portfolioita. Merkitse kuoreen/pakettiin merkintä: Maisterivalinta. Huom. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia/hakemuksen osia ei käsitellä.

28 28 portfolio Harkitse tarkkaan portfoliosi sisältö. Portfolion koko on enintään A3. Huom! Toimita vain liikkuvaa kuvaa digitaalisessa muodossa. Älä esitä samaa teosta useammassa muodossa. Portfoliossa on oltava selkeästi näkyvissä tekijän ja teosten nimet! Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityisyys, ilmaise se selkeästi teosten yhteydessä. liikkuva kuva/videoteokset Editoi tarjottava materiaali niin, että kaikkien teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä nauhalta/usb-tikulta. Hyväksytyt liikkuvan kuvan formaatit ovat: DVD Video levy. Varmista, että levy on nauhoitettu PAL -järjestelmällä (eurooppalainen videostandardi) ja että se voidaan toistaa tavallisella DVD-soittimella. Jos näin ei ole, näytetyöt jäävät katsomatta. DVD-Video standardin lisäksi hyväksymme myös Video CD - tai Super Video CD -standardin mukaisia levyjä, jotka ovat toistettavissa tavallisella DVD-soittimella. DVD:n ääniraita kuunnellaan stereoformaatissa (2 kanavaa). Levyllä saa olla vain hakemiseen liittyviä töitä. Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Kaikkiin teoksiin täytyy selvästi merkitä: tekijän nimi (Huom! Myös levyyn/usb-tikkuun), osoite, teoksen valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu tärkeä tieto.

29 29 multimedia- ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. (Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 minuuttia.) kotisivut Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. portfolioiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa portfolioista eikä vakuuta niitä. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. portfolioiden palautus Portfoliot on noudettava Kuvataideakatemian vahtimestarilta aikaisintaan ja viimeistään osoitteesta Kaikukatu 4, Helsinki. Mikäli hakija haluaa, että hänen portfolionsa palautetaan hänelle postitse, on hakemuksen/portfolion mukaan liitettävä palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. Tässä tapauksessa portfoliot palautetaan valinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Muita hakemusasiakirjoja ei palauteta. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut portfoliot hävitetään jälkeen, eikä Kuvataideakatemia ole korvausvelvollinen mahdollisista vahingoista.

30 30 Haastattelut jatkoon hyväksytyille haastattelut järjestetään viikoilla 15 ja 16. Tieto jatkoon hyväksytyistä/haastatteluun kutsuttavista julkaistaan keskiviikkona Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla ( Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt saavat myös kirjeitse/sähköpostitse erillisen haastattelukutsun, josta ilmenee tarkka haastatteluaika ja paikka. Muille hakijoille ei imoteta asiasta kirjeitse/sähköpostitse. Tulosten ilmoittaminen tieto opiskelijaksi hyväksytyistä julkaistaan keskiviikkona Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla (Kaikukatu 4, Helsinki) ja verkkosivuilla ( niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Opiskelijavalinnan tuloksista voi kysyä tämän jälkeen myös puhelimitse numerosta (09) (vaihde). Opiskelemaan hyväksytyille lähetetään tieto opiskelupaikasta myös kirjeitse. Muille kuin valituille opiskelijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksesta kirjeitse/sähköpostitse. Opiskelupaikan vastaanottaminen opiskelupaikan saaneen opiskelijan tulee ilmoittaa klo mennessä ottaako hän vastaan tarjotun opiskelupaikan. Opiskelupaikan saaneille toimitetaan kirjeitse tarkemmat ohjeet koskien opiskelupaikan vastaanottamista. Oikaisupyyntö valinnan tuloksiin tyytymätön voi pyytää oikaisua kirjallisesti Kuvataideakatemialta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

31 31 Usein kysyttyä maisterivalinnasta Saan BFA-/AMK-tutkintoni valmiiksi vasta alkukesästä. Voinko silti hakea kevään maisterihaussa? Kyllä voit. Jos tulet valituksi, sinun täytyy vain toimittaa jäljennös BFA-/AMK - todistuksestasi Kuvataideakatemiaan viimeistään opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen kanssa eli mennessä. Pitääkö vapaamuotoisessa motivaatiokirjeessä kertoa mitä kursseja aikoo suorittaa? Ei pidä. Kyse ei ole kurssien luettelosta eikä niiden nimeäminen olisi edes mahdollista, koska opetustarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Hakemuksesta tulee selvitä, mitkä asiat hakija kokee tärkeiksi ja itseään kiinnostaviksi opiskelussaan ja minkä asioiden tutkimiseen hän haluaa keskittyä. Haluaako hän esimerkiksi jatkaa jo aloittamaansa suuntaan vai vallata uusia alueita? Onko portfolion laajuudella vähimmäis- tai enimmäisrajaa? Portfolion koko on enintään A3, portfolion laajuutta ei ole muilta osin rajattu. Otathan kuitenkin huomioon, että hakemuksia tulee paljon ja portfolioiden läpikäyminen on aikaa vievä urakka. Mieti, miten töittesi kautta annat parhaan kuvan itsestäsi ja niistä tavoitteista, joita esittelet vapaamuotoisessa hakemuksessasi. Sinun itsesi on ratkaistava, mikä työskentelyssäsi on keskeistä ja miten sen osoitat. Valitsijoita kiinnostaa myös se, missä olet nyt taiteilijana ja miten aiot jatkaa sekä se, miten hakemukseesi liittämäsi portfolio perustelee näitä kysymyksiä. Minulla on tutkinto tiedeyliopistosta ja olen käynyt useita taidealan kursseja ja harrastanut pitkään taiteen tekemistä. Voinko hakea Kuvataideakatemiaan maisteriopiskelijaksi? Aiempaa koulutusta koskevana vaatimuksena on nimenomaan taidealan alempi korkeakoulu- tai amk-tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto. Erilaiset taidekurssit tai taideopinnot muissa kuin yliopisto- tai amk-oppilaitoksissa eivät yleensä anna riittäviä valmiuksia kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Sinun kannattaisi hakea opiskelijaksi perusvalinnassa, ja jos tulet valituksi, voit saada osan aiemmista opinnoistasi hyväksiluetuiksi.

32 32 Tohtorikoulutusohjelman opiskelijavalinta 2013 Hakuaika klo Kuvataideakatemian jatkotutkinto on kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT/DFA). Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksessa painottuvat korkeatasoinen taiteellinen työskentely ja siihen luontevasti liittyvä kuvataiteellinen tutkimus. Jatko-opintojen oleellisen osan muodostaa tiivis seminaarityöskentely kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa. Jatko-opiskelijat ovat oman alueensa asiantuntijoita, kuvataiteilijoita, joiden työskentelyä leimaa tutkimuksellinen ote. Heillä on tietoinen suhde omaan ilmaisukieleensä ja tarve tutkia sekä kehittää taiteelliseen työskentelyyn liittyviä toimintatapoja ja strategioita. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin sekä kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Tohtoriopinnot palvelevat myös Kuvataideakatemian muuta opetusta syventävänä ja kehittävänä resurssina. Valintaperusteet valintaperusteina ovat yliopistolaissa (558/2009, 37 ) mainitun koulutuspohjan (soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, vastaava ulkomainen koulutus tai yliopiston muutoin opintoja varten toteamat riittävät tiedot ja valmiudet) lisäksi kuvataiteellinen lahjakkuus ja valmiudet uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen.

33 33 Valintamenettely ensimmäisessä vaiheessa Kuvataideakatemian rehtorin asettama tohtorihaun arvosteluryhmä valitsee hakemusten, työnäytteiden sekä tutkimussuunnitelmien pohjalta ne hakijat, jotka kutsutaan hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Toisessa vaiheessa valitut hakijat pyydetään haastatteluun, jossa heillä on mahdollisuus esitellä tarkemmin taiteellista työskentelyään sekä suunniteltua taiteellista tutkimusta. Kolmannessa, viimeisessä karsintavaiheessa valittuja hakijoita pyydetään tarkentamaan hakemukseen sisältynyttä tutkimussuunnitelmaansa, täsmentäen tutkintoon sisältyvien kuvataiteellisten produktio- ja teoriaosuuksien luonnetta sekä taiteellisia tavoitteita. Arvosteluryhmä tekee Kuvataideakatemian rehtorille/dekaanille esityksen opiskelijavalinnasta toukokuun loppuun mennessä. Tohtoriopiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Hakijoille tiedotetaan valinnan tuloksista kirjeitse. Hakuohjeet kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelmaan haetaan julkisen haun kautta. Syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen otetaan 3 5 uutta opiskelijaa. Haku alkaa Hakuohjeen mukaisten hakemusten tulee olla toimitettuna Kuvataideakatemiaan viimeistään klo Kuoreen merkitään: Hakemus Tohtorikoulutusohjelma. Toimitusosoite: Kuvataideakatemia Kaikukatu Helsinki Hakemuksia tai hakemuksen osia ei oteta vastaan sähköpostitse tai Internetin välityksellä. Tohtoriopiskelijoiden valinnan tuloksista ilmoitetaan Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla ja verkkosivuilla (

34 34 hakemuksen tulee sisältää: Hakulomake Lomakkeen voi tulostaa Kuvataideakatemian kotisivuilta (ks. > opiskelu > opiskelijavalinnat > tohtorivalinta) tai hakea vahtimestarilta akatemian infopisteestä, Kaikukatu 4, Helsinki. Luonnos jatkotutkinnon tutkimussuunnitelmaksi (max sanaa.) Sisältää mahdollisimman perusteellisen kuvauksen siitä, millaisia kuvataiteellisia produktio-osioita (näyttely, julkaisu, tapahtuma tai muu kuvataiteellinen työ) ja millaisia teoriaosioita hakija suunnittelee sisällyttävänsä tutkintoon ja millainen on osioiden välinen suhde. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä (max. 400 sanaa) Ansioluettelo Tiedot hakijan taiteellisesta toiminnasta ja koulutuksesta, sekä tiedot muusta toiminnasta, jonka hakija katsoo antavan taustaa jatko-opinnoille (esim. bibliografia, toiminta kuraattorina, muut kuin taideopinnot) Hakijan keskeisiksi katsomat työnäytteet Portfoliot, katalogit, videot, diat tai muu dokumentaatio. Huom! Hakijoiden tulee itse noutaa työnäytteensä Kuvataideakatemiasta hakuprosessin päätyttyä mennessä. Hakemus tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. lisätiedot Tohtorikoulutusohjelman johtaja, professori Jan Kaila, puh. (09) , Opintoamanuenssi Henri Wegelius puh. (09) tai , Kuvataideakatemia Tohtorikoulutusohjelma Kaikukatu Helsinki Faksi: (09)