KUVATAIDE- AKATEMIA YLIOPISTO TAIDE- VALINTA- OPAS

Transkriptio

1 KUVATAIDE- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016

2 SISÄLTÖ HAKUAJAT HAKIJALLE KUVATAIDEAKATEMIA TUTKINNOT Kuvataiteen kandidaatti Kuvataiteen maisteri Kuvataiteen tohtori OPETTAJAT KOULUTUSOHJELMAT Kuvanveisto Maalaustaide Taidegrafiikka Tila-aikataiteet Taideteoria ja yleinen opetus Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma Tohtorikoulutusohjelma KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (2 vuotta) Valintaperusteet Valintamenettely Hakeminen Usein kysyttyä maisterivalinnasta PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMIS- KÄYTÄNTÖJEN MAISTERIOHJELMA, KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (2 vuotta) Valintaperusteet Valintamenettely Hakeminen HAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU ERITYISJÄRJESTELYT TULOSTEN ILMOITTAMINEN KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (3,5 + 2 vuotta) Valintaperusteet Valintamenettely Hakeminen Valintakurssitehtäviä OIKAISUHAKEMUS OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN ILMOITTAUTUMINEN 1. LUKUVUODELLE KUVATAIDEAKATEMIAAN HAKENEET JA HYVÄKSYTYT SORA-LAINSÄÄDÄNTÖ 53 NEUVONTA 2

3 HAKUAJAT 1. KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS ( opintopistettä, 3,5 + 2 vuotta) Hakuaika on klo 15 asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa Tuloste sähköisestä hakulomakkeesta, kuvataiteelliset näytetyöt ja liitteet toimitetaan erikseen ajalla Tarkista toimitusosoite ja vastaanottokellonajat Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta ( Myös postitse lähetettyjen näytetöiden on oltava perillä keskiviikkona klo 15 mennessä. 2. KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (120 opintopistettä, 2 vuotta) Hakuaika on klo 15 asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa Tuloste sähköisestä hakulomakkeesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan keskiviikkoon klo 15 mennessä. 3. PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMISKÄYTÄNTÖJEN MAISTERIOHJELMA, KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (120 opintopistettä, 2 vuotta) Hakuaika on klo 15 asti. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa Tuloste sähköisestä hakulomakkeesta, liitteet ja portfolio toimitetaan suoraan Kuvataideakatemiaan keskiviikkoon klo 15 mennessä. TOHTORIKOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJAVALINTA KUVATAITEEN TOHTORIN TUTKINTO (240 opintopistettä) Seuraavan kerran tohtorikoulutusohjelma ottaa uusia opiskelijoita koulutukseen joka alkaa syyslukukaudella Hakuohjeet julkistetaan syksyllä

4 SINULLE JOKA HAET KUVATAIDEAKATEMIAN OPISKELIJAKSI Kuvataideakatemiassa koulutetaan vapaita taiteilijoita. Opetuksemme päämääränä on antaa taiteen alasta perustavanlaatuista käytännön ja teorian tietoa, jonka avulla opiskelija voi kehittyä kuvataiteilijaksi. Koulutuksen päämääränä on näin antaa ymmärrystä niistä edellytyksistä, joita taiteellinen toiminta vaatii. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka muodostavat Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia. Akatemiassamme voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja. Koulutus on näin sopusoinnussa kansainvälisten taidekorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opetus pohjautuu kuvataideakatemioiden perinteeseen, jonka juuret juontuvat 1400-luvun Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että koulussa välitetyt ajatukset taiteilijuudesta ja taiteesta saavat ravintonsa sekä oman aikamme globaalisuuden laajasta ymmärryksestä että oman kuvastomme historiasta ja sen kulttuurisen merkityksen syvällisestä tiedostamisesta. Opiskelu Kuvataideakatemiassa sisältää näin käytännöllisen työskentelyn yhdistämisen käsitteelliseen tiedostamiseen kuvataiteen opetuksen klassisen tradition ja nykytaiteen laajenevan kentän välisenä dialogina. Opiskelu Kuvataideakatemiassa merkitsee uskallusta olla avoin tuntemattoman edessä ilman varmuutta mistään itsestään selvistä tuloksista. Hyvä itsetuntemus, rohkeus ja sitoutuneisuus yhdistettynä taiteelliseen lahjakkuuteen ovat hyviä lähtökohtia opinnoille. Niiden lisäksi tarvitaan halua olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa taiteen avulla ja varautumista siihen, että tästä suhteesta saattaa kehittyä vaativa ja elinikäinen. Markus Konttinen Kuvataideakatemian dekaani 4

5 KUVATAIDEAKATEMIA Kuvataideakatemia on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt akatemia, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataideakatemia on antanut maan ylintä kuvataiteen koulutusta runsaan 160 vuoden ajan. Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa, jonka toiminta käynnistyi kun Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia yhdistyivät Taideyliopistoksi Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet, valokuvataide) koulutusohjelmissa. Näiden lisäksi Kuvataideakatemiassa käynnistyi syksyllä 2012 kaksivuotinen Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jossa annetaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavaa taideteoreettispainotteista opetusta. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä oppilaitoksen pienuus (opiskelijoita noin 270) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän kontaktin kuvataiteen kenttään. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon (alempi korkeakoulututkinto) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Kuvataiteen maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen. Alemman kuvataidealan korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneet hakijat voivat hakea suorittamaan 2-vuotisia kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavia opintoja. Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittanut voi pyrkiä jatko-opiskelijaksi nelivuotiseen tohtorikoulutukseen. 5

6 Kuvataiteen tohtorin tutkinnon (jatkotutkinto) tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla. Vaikka Kuvataideakatemialla ei ole erillistä kansainvälistä hakua eikä vieraskielisiä ohjelmia, akatemian opiskelijoista noin 15 prosenttia on ulkomaisia, sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita. Akatemian opiskelijana sinun on mahdollista kansainvälistyä opintojesi aikana esimerkiksi suorittamalla tutkintoosi kuuluvia opintoja akatemian yhteistyökorkeakouluissa. Kuvataideakatemia toteuttaa aktiivista yhteistyötä myös muiden alan laitosten kanssa muun muassa opetusohjelmiensa sisällä ja näyttelytoiminnassaan. Kuvataideakatemiassa vierailee vuosittain lukuisia ulkomaisia luennoitsija-, opettajaja näyttelyvieraita. Opiskelijoiden käytössä on myös ateljeeasunnot Berliinissä ja New Yorkissa. Vuonna 2016 Kuvataideakatemiaan otetaan enintään 53 uutta perustutkintoopiskelijaa. 6

7 TUTKINNOT Kuvataideakatemiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot: kuvataiteen kandidaatti (KuK/BFA), kuvataiteen maisteri (KuM/MFA) ja kuvataiteen tohtori (KuT/DFA) Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa. 7

8 KUVATAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä mainituista taiteen alueista. Näiden valmiuksien ansiosta hänellä on edellytykset kuvataiteen kehityksen seuraamiseen sekä kyky soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa työskentelyssään. Kandidaatin tutkinnon suorittaneella on myös valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintäja kielitaito. Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Uudet tutkintovaatimukset astuvat voimaan lukuvuoden alussa. Uusissa tutkintovaatimuksissa korostuu opiskelijan mahdollisuus löytää oma opintopolkunsa ja keskittyä taiteellisten tavoitteidensa mukaiseen opiskeluun sekä saada henkilökohtaista ohjausta niin sisältöjen kuin tekniikoiden alueella. Tutkintorakenteeseen kuuluu taiteellisia opintoja, teoriaopintoja sekä kielija viestintäopintoja. Kun tutkinnon rakenne on vahvistettu, se julkaistaan Taideyliopiston verkkosivuilla ( 8

9 KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTO (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hän pystyy asettamaan itselleen päämääriä ja tavoitteita, ja hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon. Kuvataiteen maisterin tutkinnon opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Uudet tutkintovaatimukset astuvat voimaan lukuvuoden alussa. Uusissa tutkintovaatimuksissa korostuu opiskelijan mahdollisuus löytää oma opintopolkunsa ja keskittyä taiteellisten tavoitteidensa mukaiseen opiskeluun sekä saada henkilökohtaista ohjausta niin sisältöjen kuin tekniikoiden alueella. Opintoihin sisältyy taiteellisia opintoja ja teoriaopintoja. Maisteriopinnoissa kehitetään kykyä tunnistaa ja ilmaista omaa taiteellista ajattelua, nykytaiteen historian ja teorian tuntemusta sekä näyttelysuunnittelun ja tilallisuuden ymmärrystä. Kun tutkinnon rakenne on vahvistettu, se julkaistaan Taideyliopiston verkkosivuilla ( Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne maisterin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen (120 op) lisäksi. 9

10 KUVATAITEEN TOHTORIN TUTKINTO (KuT/DFA) 240 opintopistettä, 4 vuotta TOHTORIKOULUTUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. Taiteellinen tutkimus on monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. KuvAn tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita. Taiteilija-tutkijat kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Taideyliopiston tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina. TAVOITETUTKINTO JA SEN RAKENNE Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT) Kuvataiteen tohtorin opinnäyte Kuvataidealan jatko-opinnot Taiteellisen tutkimuksen seminaarit Teemaseminaarit Tutkijaseminaarit Opinnäytepiiri Metodiopinnot Kirjoittaminen Taiteellisen tutkimuksen rajapinnat Tutkimusvalmiudet Perehdytysjakso Konferenssiesiintyminen Symposium Julkaisu Valinnaiset opinnot 240 op 170 op 70 op 48 op 16 op 8 op 4 op 8 op 8 op 4 op 12 op 1 op 2 op 5 op 4 op 10 op 10

11 11

12 OPETTAJAT Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntijaja arviointitehtävissä. Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat koulutusohjelmissa henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Kuvataideakatemian opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja ja heidän opetuksensa antaa opiskelijoille mahdollisuuden teknisten taitojen laajentamiseen. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle. 12

13 KOULUTUSOHJELMAT Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Näitä ovat kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan sekä tila-aikataiteiden koulutusohjelmat. 13

14 KUVANVEISTO Kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Huomion saa nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen sekä kuvanveiston traditio ja perinne, kuten ajattelu ja käsintekeminen. Kuvanveiston kentän laaja-alaisen perehtymisen kautta opiskelijan oma taiteellinen työskentely vahvistuu. Kuvanveiston opinnot sisältävät galleriaan, museoon ja julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen esittämiskäytäntöjen tutkimista. Installaatioon, aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehdytään myös. Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan itsenäisessä taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen nykytaiteen keinoin. 14

15 MAALAUSTAIDE Maalaustaiteen koulutusohjelmassa opettaa kaksi professoria ja kolme lehtoria sekä joukko tunnettuja taiteilijoita tuntiopettajina. Työpajojen, seminaarien, ateljeekäyntien ja ekskursioiden sisältö heijastaa opettajakunnan näkemyksiä ja taiteen eri alueiden asiantuntemusta. Opetuksen teemoina ovat muun muassa maalauksen materiaalisuus ja laajentunut kenttä, maalauksen rinnastaminen toisiin ilmaisumuotoihin sekä maalauksen kielen analyyttinen pohdinta. Kursseilla vierailee kotimaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita ja teemojen puitteissa tehdään ekskursioita myös ulkomaille. Maalaustaiteen opetus kytkeytyy nykymaalauksen tapaan muihin taiteen aloihin ja lajeihin. Opetus pyrkii laajentamaan opiskelijoiden käsitystä siitä, mitä maalaus voisi olla, mitä se saattaisi merkitä ja mihin kaikkeen se voisi liittyä. Toisin sanoen, opetuksessa esitellään ja työstetään nykymaalausta moninaisissa, muuttuvissa muodoissaan. Yksilöllisten teemojen taustalla vaikuttavat nykytaiteen yleiset ominaispiirteet kuten taiteen paikkasidonnaisuus ja teosten tulkinta yhteiskunnallisissa tai eri tiedonalojen teoreettisissa viitekehyksissä. Maalauksen koulutusohjelman opetuksen käsitteelliset lähtökohdat kietoutuvat käytäntöön ja yhteiseen pohdintaan. Opiskelun ydin muodostuu itsenäisestä ateljeetyöskentelystä, joka toimii henkilökohtaisen ohjauksen perustana. Olennainen osa opetusta ovat seminaarit, joissa keskustellaan pienissä ryhmissä viikoittain opiskelijoiden töistä. Maalauksen materiaaliseen perustaan perehdyttävä materiaalioppi tukee ja tarkentaa käsitteellis-käytännöllistä työskentelyä. 15

16 TAIDEGRAFIIKKA Taidegrafiikan koulutusohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, eri menetelmistä ja materiaalisesta perustasta. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan. Koulutusohjelmassa pohditaan painettua taidetta, taidegrafiikkaa, suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Seminaarit, näyttelykäynnit, luennot ja taiteilijaesittelyt, kriitikkokohtaamiset ja työhuonekäynnit ovat osa opetusta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus. Työskentelyprosessissa läsnä ovat painolaatta sekä siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin. Kaksisuuntaisesta lähestymistavasta seuraa myös taidegrafiikan esittämisessä uusia nykytaiteen käytäntöjä, kuten installaatioita, animaatioita ja kokeellista elokuvaa. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisu hallitsee välinettä eikä väline ilmaisua. 16

17 TILA-AIKATAITEET Tila-aikataiteiden koulutusohjelman opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus. Tila-aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Opiskelija voi painottaa opiskelussaan jotakin koulutusohjelman kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, valokuva tai paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila-ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esim. interventio, installaatio, esitys, video-, valokuva- tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta rohkaistaan opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua. 17

18 TAIDETEORIA JA YLEINEN OPETUS Yleinen opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutkia omalle taiteelliselle työskentelylle tärkeitä kysymyksiä. Taideteoria ja yleinen opetus koostuu taidehistorian ja taideteorian opetuksesta, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä taiteilija yhteiskunnassa -opinnoista. Yleinen opetus vastaa myös ensimmäisen vuosikurssin koko syksyn kestävästä yhteisestä opetuksesta ja tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista sekä tietoja viestintätekniikan opinnoista. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija pystyy tarkastelemaan sekä tämän hetken taidetta että nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Taideteoria ja yleinen opetus avaavat yhteyksiä ja luovat siltoja eri asioiden ja näkökulmien välille. Opetus käsittelee monenlaisia taiteeseen, taideteoriaan ja filosofiaan liittyviä kysymyksiä. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisun harjoittamiseen ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa huomiota. 18

19 PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMISKÄYTÄNTÖJEN MAISTERIOHJELMA Praxis-maisteriohjelma on suunnattu nykytaiteen teorioista, esityskäytännöistä ja kuratoinnista kiinnostuneille kuvataiteilijoille ja teoriaopiskelijoille. Ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. Kaksivuotisen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. 19

20 TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma antaa opiskelijoille välineitä taiteen esittämiseen erilaisissa konteksteissa ja näyttelyn ymmärtämiseen omana medianaan. Ohjelmassa perehdytään taiteilijan, taiteen tutkijan ja kriitikon muuttuviin työnkuviin sekä taiteilijan toimintaan kuraattorina tai näyttelytiimin jäsenenä. Ohjelma tarjoaa opiskelijoille teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia taiteesta keskustelemiseen, kirjoittamiseen sekä taiteen esillepanon ja välittämisen tapojen kriittiseen tarkasteluun. Praxis-maisteriohjelmassa opiskelijat saavat tietoa nykytaiteen teorioista, taiteesta kirjoittamisesta sekä taidenäyttelyiden järjestämisen käytännöistä. Lähtökohtana on taiteen ja sen historallisten syiden, teorioiden ja kontekstien sekä yhteiskunnallisten tilanteiden ja rakenteiden tuntemus. Opinnoissa tarkastellaan eri konteksteja, joissa kuraattorit, taiteilijat ja taiteen tutkijat nykytaiteen kentällä työskentelevät. Ohjelman tavoitteena on tarjota opiskelijoille uudenlaisia ammatillisen toiminnan edellytyksiä. Opetuksen sisällössä huomioidaan taiteilijoiden ja taidealan toimijoiden entistä suurempi tarve osallistua oman alansa kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja työtilaisuuksiin. Ohjelma edistää myös opiskelijoiden omien näyttely- ja taideprojektien toteutumista ja luo heille kontakteja taidekentän erilaisiin toimijoihin. Koulutus antaa valmiuksia uudenlaisten taideprojektien ja näyttelymallien kehittämiselle sekä syventää opiskelijoiden taidemaailman tuntemusta. Ohjelma tekee yhteistyötä museoiden ja muiden näyttelypaikkojen, eri taidelaitosten, koti- ja ulkomaisten taide- ja tiedeyliopistojen kuraattoriohjelmien sekä taidealan järjestöjen kanssa. Praxis-maisteriohjelman opetuskielinä on suomi ja englanti. Jos maisteriohjelmaan tulee valituksi ulkomainen hakija, hänelle järjestetään mahdollisuus suorittaa kaikki tutkintoon liittyvät opinnot englanninkielisenä. TUTKINNON RAKENNE Kuvataiteen maisterin tutkinto 120 opintopistettä, 2 vuotta Syventävät opinnot 120 op Näyttelytyö: kuratoinnin filosofiset ja käytännölliset perusteet Teoreettiset opinnot Maisterin opinnäyte ja kypsyyskoe 50 op 30 op 40 op Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavia kieliopintoja aikaisemmin, hänen on suoritettava ne yllä esiteltyjen syventävien opintojen (120 op) lisäksi. 20

21 OPINNOT Praxis-maisteriopinnot (120 op) keskittyvät taiteen esittämis- ja näyttelykäytäntöihin, nykytaiteen teoreettiseen tuntemukseen, historiaan ja taiteesta kirjoittamiseen. Opintojen aikana tarkastellaan kuraattorien erilaisia rooleja ja toimintatapoja nykytaiteen muuttuvalla kentällä. Näyttelytyön opintokokonaisuuden (50 op) ydin on temaattinen Praxis-seminaari, jossa käsitellään nykytaiteen ja sen esittämisen filosofisia ja käytännöllisiä perusteita. Kuraattorien työskentelykenttää tarkastellaan näyttelytoiminnan, julkisen taiteen esittämisen, taidekokoelmien ja niin kutsutun vapaan taiteen kentän (galleriat, festivaalit, tapahtumat jne.) näkökulmista. Käytännön näyttelytyöhön perehdytään monipuolisesti mm. konseptisuunnittelun, talouden, tuotannon, tekijänoikeuksien, installoinnin, markkinoinnin ja viestinnän kannalta. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vierailuluentoja, vierailuja, opintomatkoja, harjoittelu ja projekteja. Teoreettiset opinnot (30 op) sisältävät opintojaksoja mm. nykytaiteen teorioista ja historiasta, taidefilosofiasta, taiteen kritiikistä, nykytaiteen tutkimuksen perusteista ja erilaisista taiteesta kirjoittamisen tavoista ja tyyleistä. Opintokokonaisuus sisältää lisäksi taiteilija yhteiskunnassa -kokonaisuuden sekä vierailuluentoja ja seminaareja. Syventäviin opintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte ja kypsyyskoe sekä kaksivuotinen opinnäyteseminaari. 21

22 TOHTORIKOULUTUSOHJELMA Vuodesta 1997 lähtien Kuvataideakatemiassa on voinut suorittaa jatkotutkintona kuvataiteen tohtorin tutkinnon (KuT). Kuvataideakatemian tohtorikoulutusta koordinoi Tohtorikoulutusohjelma. LISÄTIEDOT Tohtorikoulutusohjelman johtaja, professori (100%) Mika Elo Professori (50%) Anita Seppä Professori (50%) Maija Timonen Tutkimuskoordinaattori Michaela Bränn puh , Opintoamanuenssi Henri Wegelius puh , 22

23 23

24 KUVATAITEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus koulutusohjelmiin -jaksolla, jonka jälkeen valitsevat oman koulutusohjelmansa. 24

25 VALINTAPERUSTEET Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja jolla on soveltuva koulutus. Soveltuva koulutus on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Soveltuvan koulutustaustan lisäksi valintaperusteena olevaa hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta tarkastellaan hakijan esittämien näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn kautta. VALINTAMENETTELY Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista ja virkaopettajista. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. 5,5-vuotisen, kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvosteluryhmä valitsee hakijoiden toimittamien näytetöiden tai työnäytekansion perusteella valintakurssille kutsuttavat hakijat. Valintakurssin jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) näytetöiden ja valintakurssityöskentelyn perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. Näytetöitä, työnäytekansioita tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä. HAKEMINEN Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan 5,5-vuotiseen koulutukseen haetaan valtakunnallisen yhteishaun kautta. 25

26 ENSIMMÄINEN VAIHE 1. Täytä ja lähetä sähköinen hakulomake osoitteessa Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakuaika alkaa ja päättyy klo 15. Mikäli haet paperisella lomakkeella, on myös sen oltava täytettynä perillä Kuvataideakate- miassa klo 15 mennessä. 2. Toimita erikseen välisenä aikana: Paperikopio sähköisestä hakulomakkeesta Alkuperäiset näytetyöt (enintään 5 kpl, tarkemmat ohjeet jäljempänä) TAI mahdollinen työnäytekansio Sekä seuraavat liitteet: Täytetty näytetöiden erittelylomake. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta ( Lyhyt motivaatiokirje, jossa kerrot miksi haluat opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odotat opiskelulta. Huom! Kopioita koulutodistuksista ei tarvitse haun tässä vaiheessa toimittaa. Tarkista näytetöiden ja liitteiden tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta ( Jos toimitat näytetyösi postitse, niiden on oltava perillä Kuvataideakatemian antamassa osoitteessa viimeistään keskiviikkona klo 15. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä että näytetyöt kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien/kuljetusliikkeen kautta toimitettavien näytetöiden kuoreen/pakettiin merkitään Opiskelijavalinta. Huom. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia tai hakemuksen osia ei käsitellä. 26

27 NÄYTETYÖT Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemian 5,5-vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan esittämällä ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaimman tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää korkeintaan viisi (5) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva-, video-, käsite- tai mediataiteen teoksia. Toimita digitaalisessa muodossa (USB) ainoastaan liikkuvaa kuvaa. Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). Mikäli hakija ei voi toimittaa alkuperäisiä näytetöitä, esimerkiksi teosten suuren koon tai teosten tekniikan vuoksi, hän voi esitellä työskentelyään työnäytekansion avulla. LIIKKUVA KUVA / VIDEOTEOKSET Editoi tarjoamasi materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä USB-tikulta. Hyväksytty liikkuvan kuvan/videoteosten formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Huom! USB-tikkuun tulee selkeästi merkitä hakijan nimi, muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä erilliselle paperille, jonka hakija liittää näytetöiden erittelylomakkeen yhteyteen. MULTIMEDIA- JA VERKKOTEOKSET Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia. 27

28 ISOT INSTALLAATIOT JA MUUT KOLMIULOTTEISET TEOKSET Näytetöiden tulee olla ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 2 kuvaa/näytetyö (näytetöitä yhteensä kuitenkin enintään 5). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. KOTISIVUT Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. NÄYTETÖIDEN VAKUUTTAMINEN Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. NÄYTETÖIDEN PALAUTUS Mikäli hakijaa ei hyväksytä toiseen vaiheeseen eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt pois sen jälkeen, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu. Tarkista tarkka osoite ja päivämäärät sekä kellonajat Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta, Valintakurssille hyväksytyt hakijat saavat noutaa näytetyönsä sekä valintakurssin aikana tekemänsä teokset pois vasta opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Tarkka osoite ja päivämäärät sekä kellonajat julkaistaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivulla ( Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (20 /lähetys). 28

29 Mikäli palautuspostimerkkien liittäminen näytetöiden yhteyteen on mahdotonta, on palautuslähetys maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille: Saaja: Taideyliopisto Tilinumero: FI BIC/SWIFT: NDEAFIHH Viitenumero: Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä näytetöiden yhteyteen. Näytetöiden palautukset tehdään kesäkuun aikana opiskelijavalinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt hävitetään. TOINEN VAIHE VALINTAKURSSI JATKOON HYVÄKSYTYILLE Tieto toiseen vaiheeseen eli valintakurssille hyväksytyistä hakijoista julkaistaan maanantaina Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla ( niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt saavat myös sähköpostitse ja kirjeitse erillisen kutsun valintakurssille. Muille hakijoille ei ilmoiteta 1. vaiheen tuloksista kirjeitse/ sähköpostitse. Valintakurssi alkaa maanantaina ja päättyy lauantaina Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus- ja maalaustarvikkeita. Kurssilaisten tulee varautua mahdolliseen pieneen järjestely- ja materiaalimaksuun. Valintakurssilla hakijat työskentelevät arvosteluryhmän antamien, vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan, ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä. 29

30 VALINTAKURSSITEHTÄVIÄ Ihminen ja tila 2. Hernesaari 3. Dialogi 4. Asetelma Toteuta teoksia annetuista aiheista. Töiden määrä ja tekniikka ovat vapaat. Töistä on löydyttävä kuitenkin yksi teos, joka on toteutettu maalaus- tai piirustustekniikalla, yksi teos valokuva- tai videotekniikalla ja yksi teos kolmiulotteisena (veistos-/installaatio-/performancetekniikalla). Valintakurssin ennakkotehtävä: Miksi haluan taiteilijaksi, teksti, max. A4-pituinen Lähestyn maalausta. Pohdi maalauksen olemusta. 2. Luo/rajaa/osoita tila tai reagoi tilaan. Perustele halutessasi. Jos tila on fyysinen, sen on oltava Kaikukatu 4:n alueella. Jos tila on muualla, esitä siitä dokumentti. 3. Käytä oheista tekstiä teoksen lähtökohtana (teksti annettiin erikseen). Jokaisesta tehtävästä on toteutettava ainakin yksi. Voit myös painottaa jotain tehtävää toteuttamalla siitä useampia töitä. Toteutustapa ja -väline vapaat Yllättävä yhdistelmä Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: tiheys on muoto-ominaisuus, käyrätorvi on konkreettinen olio ja muukalaisviha on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. Tulppaani ja jäähyväiset ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia. Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, hylkiön perjantaihin tai kulmikkaan kosteaan. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa Veden huoneet. Juhana Vähänen kysyy: 30

31 Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina/hirvisormet/huutomummo/karuselliruoste/ määräpeto/raittiusluukku. Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen. 2. Määrittele paikka/tila ja suhteesi siihen. 3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä mustavalkoinen musta valkoinen musta, valkoinen musta-valkoinen musta/valkoinen Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia. 4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena 2011 Viivana On line Valo Tässä Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus Piirrä. Väline vapaa 2. Tunnista tapa, jolla teet. Valitse yksi näytetyösi lähtökohdaksi ja tee toisin (esimerkiksi tekotavaltaan tai tunnelmaltaan). 3. Rakenna yhteys. Arvosteluryhmään kuuluvat opettajat tarkentavat tehtävänantoa suullisesti. 31

32 2013 Toteuta valintakurssin aikana 1 3 seuraavista tehtävistä. Väline vapaa. 1. Katso ympärillesi 2. Muutos 3. Aistimisesta 2014 Toteuta valintakurssin aikana sarja teoksia 1 3 seuraavasta aiheesta 1. Katso ympärillesi 2. Muutos 3. Piirrä (väline vapaa) 4. Yllättävä yhdistelmä 2015 Valitse 2 aihetta seuraavista vaihtoehdoista ja tee toisesta niistä vähintään kaksi versiota 1. Sitaatti Käytä yhtä tai useampaa liitteenä olevista sitaateista työsi lähtökohtana. Jos teet tästä tehtävästä useamman kuin yhden version, käytä samaa sitaattia versioihin. (sitaatit annettiin erikseen) 2. Ympärilläni 3. Yhdistä! 32

33 33

34 KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (2 vuotta) Kaksivuotiset kuvataiteen maisterin tutkintoon (120 op) johtavat opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden koulutusohjelmissa. Tila-aikataiteissa on mahdollista valita suuntautumisvaihtoehdoksi liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet tai valokuvataide. 34

35 VALINTAPERUSTEET YLEINEN KELPOISUUS Yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon (kuvataiteen maisteri), on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. KUVATAIDEAKATEMIAAN KELPOINEN KOULUTUSTAUSTA Koti- tai ulkomaisessa taideyliopistossa suoritettu taidealan alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Fine Arts) Ammattikorkeakoulussa suoritettu taidealan tutkinto (AMK) Muiden tietojen ja valmiuksien riittävyyden Kuvataideakatemia arvioi tapauskohtaisesti. Maisterivalinnassa valintaperusteina ovat yllä esitetyn soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus ja soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Arviointi perustuu ensimmäisessä vaiheessa hakemukseen, liitteisiin ja portfolioon ja toisessa vaiheessa haastatteluun ja mahdolliseen lisänäyttöön. VALINTAMENETTELY Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintaa hoitavat valintalautakunta ja arvosteluryhmät, jotka koostuvat akatemian professoreista ja lehtoreista. Arvosteluryhmiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia jäseniä. 2-vuotisen kuvataiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arvosteluryhmä valitsee hakemusten ja portfolioiden perusteella haastatteluun kutsuttavat hakijat. Haastattelujen jälkeen arvosteluryhmä valitsee (toisessa vaiheessa) haastattelujen ja mahdollisen lisänäytön perusteella hakijat, jotka se esittelee valintalautakunnalle. Valintalautakunta tekee perustutkinto-opiskelijoiden valintaa koskevan lopullisen esityksen Kuvataideakatemian dekaanille, joka hyväksyy Kuvataideakatemiaan otettavat uudet opiskelijat. 35

36 Hakemuksia, portfoliota, liitteitä tai haastatteluja ei pisteytetä. Arvosteluryhmällä on mahdollisuus esittää hyväksyttäväksi hakija myös ilman haastattelua. Arvosteluryhmä voi ehdottaa hakijalle myös muuta kuin hakijan hakulomakkeessa toivomaa koulutusohjelmaa. HAKEMINEN ENSIMMÄINEN VAIHE 2-vuotisiin maisteriopintoihin haetaan valtakunnallisen yhteishaun kautta. Sähköisestä hakujärjestelmästä Kuvataideakatemia löytyy Taideyliopiston alta. Hakemuslomakkeeseen merkitään koulutusohjelma, johon opiskelija hakee. Opiskelija voi hakea yhteen koulutusohjelmaan. Arvosteluryhmä voi ehdottaa hakijalle myös toista koulutusohjelmaa. 1. Täytä ja lähetä sähköinen hakulomake osoitteessa Tulosta myös paperikopio sähköisestä hakulomakkeestasi. Hakuaika alkaa ja päättyy klo 15. Mikäli haet paperisella lomakkeella, on myös sen oltava täytettynä perillä Kuvataideakatemiassa klo 15 mennessä. 2. Toimita suoraan Kuvataideakatemiaan viimeistään klo 15 mennessä: Kopio sähköisestä hakulomakkeesta Portfolio, koko enintään A3 (jäljempänä tarkemmat ohjeet). Sekä seuraavat liitteet: Vapaamuotoinen motivaatiokirje, jossa hakija kuvailee taiteellista työskentelyään sekä kertoo, miksi hän haluaa suorittaa maisteriopintonsa juuri Kuvataideakatemiassa. Hakemuksessa on hyvä mainita myös hakijalle tärkeitä opintojen painopistealueita. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 4 liuskaa (A4, 1,5 riviväli). Ansioluettelo/CV (sisältäen henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt,julkaisut, palkinnot, apurahat ja opintomatkat). Kuvataidealan todistusten jäljennökset ja mahdolliset muut todistusjäljennökset, joihin hakija haluaa viitata. Lisäksi taidealan BFA/AMK-tutkinnon 36

37 antaneen oppilaitoksen selvitys opintojen rakenteesta ja sisällöistä, mikäli ne eivät selviä todistuksesta. Toimitusosoitteet: Postiosoite: Kuvataideakatemia PL 10, Taideyliopisto. Katuosoite: Mikäli tuot hakemuksesi ja portfoliosi itse tai toimitat ne kuriiripalvelun kautta, käytä katuosoitetta Kuvataideakatemia, Elimäenkatu 25 A, Helsinki. Jos postitat portfoliosi sekä hakemuksesi liitteet, huolehdi siitä, että lähetyksesi on perillä Kuvataideakatemiassa viimeistään klo 15. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Myöhästyneitä hakemuksia/portfolioita ei käsitellä. Kuvataideakatemia ei lunasta puutteellisella postimaksulla lähetettyjä hakemuksia/liitteitä/ portfolioita. Merkitse kuoreen/pakettiin merkintä: Maisterihaku. Huom. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia/hakemuksen osia ei käsitellä. PORTFOLIO Harkitse tarkkaan portfoliosi sisältö. Portfolion koko on enintään A3. Älä toimita Kuvataideakatemiaan alkuperäisiä taideteoksia, vaan esittele kuvataiteellista työskentelyäsi portfoliossasi. Huom! Toimita vain liikkuvaa kuvaa digitaalisessa muodossa (USB). Älä esitä samaa teosta useammassa muodossa. Portfoliossa on oltava selkeästi näkyvissä tekijän nimi ja teostiedot: nimi, koko, tekniikka ja valmistumisvuosi. Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityisyys, ilmaise se selkeästi teosten yhteydessä. LIIKKUVA KUVA/VIDEOTEOKSET Editoi tarjottava materiaali niin, että kaikkien teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan viisi (5) minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdeltä USB-tikulta. Hyväksytty liikkuvan kuvan formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna USB-tikulle. Varmista että USB-tikulla ei ole muuta materiaalia kuin näytetyösi. Huom! USB-tikkuun tulee selkeästi merkitä hakijan nimi, muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä erilliselle paperille, jonka hakija liittää portfolion yhteyteen. 37

38 MULTIMEDIA- JA VERKKOTEOKSET Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. (Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 minuuttia.) KOTISIVUT Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. PORTFOLIOIDEN VAKUUTTAMINEN Kuvataideakatemia ei vastaa portfolioista eikä vakuuta niitä. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. PORTFOLIOIDEN PALAUTUS Portfoliot on noudettava Kuvataideakatemian infosta aikaisintaan ja viimeistään osoitteesta Elimäenkatu 25 A, Helsinki. Mikäli hakija haluaa, että hänen portfolionsa palautetaan hänelle postitse, on hakemuksen/portfolion mukaan liitettävä palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. Tässä tapauksessa portfoliot palautetaan valinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Muita hakemusasiakirjoja ei palauteta. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut portfoliot hävitetään jälkeen, eikä Kuvataideakatemia ole korvausvelvollinen mahdollisista vahingoista. TOINEN VAIHE HAASTATTELUT JATKOON HYVÄKSYTYILLE Haastattelut järjestetään viikoilla 13, 14 ja 15 maalis- ja huhtikuussa Tieto jatkoon hyväksytyistä/haastatteluun kutsuttavista julkaistaan maanantaina Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla ( niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt saavat myös kirjeitse/sähköpostitse erillisen haastattelukutsun, josta ilmenee tarkka haastatteluaika ja paikka. Muille hakijoille ei ilmoiteta asiasta kirjeitse/sähköpostitse. 38

39 USEIN KYSYTTYÄ 2-VUOTISEEN MAISTERIN KOULUTUKSEEN HAKEMISESTA Saan BFA-/AMK-tutkintoni valmiiksi vasta alkukesästä. Voinko silti hakea kevään haussa? Kyllä voit. Jos tulet valituksi, sinun täytyy vain toimittaa jäljennös BFA-/AMKtodistuksestasi Taideyliopiston hakijapalveluihin viimeistään opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen kanssa eli mennessä. Pitääkö vapaamuotoisessa motivaatiokirjeessä kertoa mitä kursseja aikoo suorittaa? Ei pidä. Kyse ei ole kurssien luettelosta eikä niiden nimeäminen olisi edes mahdollista, koska opetustarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Hakemuksesta tulee selvitä, mitkä asiat hakija kokee tärkeiksi ja itseään kiinnostaviksi opiskelussaan ja minkä asioiden tutkimiseen hän haluaa keskittyä. Haluaako hän esimerkiksi jatkaa jo aloittamaansa suuntaan vai vallata uusia alueita? Onko portfolion laajuudella vähimmäis- tai enimmäisrajaa? Portfolion koko on enintään A3, portfolion laajuutta ei ole muilta osin rajattu. Otathan kuitenkin huomioon, että hakemuksia tulee paljon ja portfolioiden läpikäyminen on aikaa vievä urakka. Mieti, miten annat töidesi kautta parhaan kuvan itsestäsi ja niistä tavoitteista, joita esittelet vapaamuotoisessa hakemuksessasi. Sinun itsesi on ratkaistava, mikä työskentelyssäsi on keskeistä ja miten sen osoitat. Valitsijoita kiinnostaa myös se, missä olet nyt taiteilijana ja miten aiot jatkaa sekä se, miten hakemukseesi liittämäsi portfolio perustelee näitä kysymyksiä. Minulla on tutkinto tiedeyliopistosta ja olen käynyt useita taidealan kursseja ja harrastanut pitkään taiteen tekemistä. Voinko hakea Kuvataideakatemian 2-vuotiseen maisterikoulutukseen opiskelijaksi? Aiempaa koulutusta koskevana vaatimuksena on nimenomaan taidealan alempi korkeakoulu- tai AMK-tutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto. Erilaiset taidekurssit tai taideopinnot muissa kuin yliopisto- tai AMK-oppilaitoksissa eivät yleensä anna riittäviä valmiuksia suoraan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Sinun kannattaisi hakea opiskelijaksi kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan 5,5-vuotiseen koulutukseen, ja jos tulet valituksi, voit saada osan aiemmista opinnoistasi hyväksiluettua. 39