VALINTAOPAS 2019: Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri (5,5 vuotinen koulutus)

Transkriptio

1 Taideyliopiston Kuvataideakatemia VALINTAOPAS 2019: Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri (5,5 vuotinen koulutus) Taideyliopiston Kuvataideakatemia Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa. Kuvataideakatemian vapaaseen taiteeseen profiloitunut opetusohjelma on rakenteeltaan avoin ja antaa paljon valinnanvaraa opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Henkilökohtaisella ohjauksella ja itsenäisellä taiteellisella työllä on opinnoissa keskeinen asema, mutta ryhmäopetus, työpajat, opintomatkat ja erilaiset hankkeet kouluttavat myös yhteisöllisyyteen. Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita kuvataiteilijoita ja eri taiteen alojen asiantuntijoita. Lisäksi akatemiassa vierailee vuosittain lukuisia koti ja ulkomaisia luennoitsijoita ja opettajia. Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita vuodesta Koulutuksen tavoitteena on antaa akatemiasta valmistuneille edellytykset työskennellä itsenäisinä taiteilijoina. Tähän sisältyvät myös yhteiskunnan taide ja kulttuurirakenteita sekä työelämää koskevien perusasioiden hallinta. Pääosa Kuvataideakatemiasta valmistuneista työskentelee vapaina kuvataiteilijoina, mutta monet toimivat myös erilaisissa kuvataiteen asiantuntijatehtävissä tai opettavat taidekouluissa ja oppilaitoksissa. Kuvataideakatemiassa voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin tutkinnon. Lisäksi akatemia järjestää opetusta teoreettispainotteisessa Praxis taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmassa. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan seuraavilla opetusalueilla: kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila aikataiteet. Tila aikataiteiden opetusalueella voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Opiskelija valitsee yhden opetusalueista, mutta yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa hän voi osallistua myös muiden alueiden kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen, opetusalueita yhdistävään taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön. Opiskelu muodostuu taiteellisista opinnoista ja niitä tukevista teoriaopinnoista. Jälkimmäisiin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja filosofian opintoja, työelämäpainotteisia opintoja sekä kieli ja viestintäopintoja. Seminaarityöskentelyn ja kirjoittamisen opintojen avulla opiskelijat oppivat sanallistamaan taiteellista työtään suullisesti ja kirjallisesti. Jokaisella opiskelijalla on itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn tarkoitettu tila tai työpiste, joka on hänen käytössään 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä vuoden ympäri. 1

2 Oman akatemiansa tarjoaman opetuksen lisäksi Kuvataideakatemian opiskelijat voivat osallistua yliopiston yhteiseen opetukseen ja muiden akatemioiden järjestämille kursseille. He voivat myös ottaa osaa monitaiteisiin hankkeisiin. Osana opintoja on mahdollista suorittaa joo opintoja muissa suomalaisissa yliopistoissa ja vaihto opintoja Kuvataideakatemian yhteistyökorkeakouluissa ulkomailla. Kuvataideakatemiassa taiteellinen toiminta on tärkeä osa opetusta. Näyttelytoiminnan ja teosten julkisen esittämisen myötä opiskelijat oppivat kohtaamaan taidekentän ja yleisön. Opintojen tavoitteena on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksenkohteensa kuvataiteen alueella. Opiskelija saa valmiudet työskennellä itsenäisesti kuvataiteilijana ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijalla voi olla monenlaisia rooleja. Kuvataideakatemian hakukohteet vuonna 2019 Kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet voivat hakea opiskelemaan joko 5,5 vuotisiin kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin tai 2 vuotisiin kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. 5,5 vuotisen koulutuksen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterihaussa opetusalue valitaan jo hakemisen yhteydessä. Opiskelijahaku järjestetään vuosittain: tammikuussa 5,5 vuotiseen kuvataiteen kandi ja maisterikoulutuksen ja kesällä/syksyllä 2 vuotiseen kuvataiteen maisterikoulutukseen. Vuonna 2019 Kuvataideakatemiaan otetaan enintään 48 uutta perustutkinto opiskelijaa, joista 25 otetaan 5,5 vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri (3,5 + 2 vuotta) Koulutuksen tavoite ja sisältö Kuvataiteen koulutuksen tavoite on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Koulutus tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. 5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin jaksolla, jonka jälkeen he valitsevat oman opetusalueensa. Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila aikataiteiden opetusalueilla. Tila 2

3 aikataiteissa opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuvan kuvan, valokuvan tai paikka ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua. Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataiteellisten opintojen lisäksi tutkintoihin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja filosofian opintoja sekä kieliopintoja. Kuvataiteen koulutusohjelmassa on tarjolla runsaasti opetusta englannin kielellä ja opiskelijoista noin 15 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Heidän joukossaan on sekä tutkinto että vaihto opiskelijoita. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa myös muiden kuin oman opetusalueensa kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön. 5,5 vuotisen kuvataiteen koulutuksen opiskelijavalinnan valintaperusteet 2019: Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija: joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin, jolla on opintoihin vaadittava koulutustausta, ja joka on todistanut kielitaitonsa akatemian määrittämällä tavalla. Kelpoisuus sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on yliopistolain (558/2009, 37 ) mukaan hakijalla, joka on suorittanut: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa 531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka 3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Valinnan ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan hakijan hakukelpoisuus. Hakija, jolla on vaadittava koulutustausta, ja joka on todistanut kielitaitonsa vaadittavalla tavalla ja on palauttanut motivaatiokirjeen akatemian määräämässä aikataulussa, todetaan hakukelpoiseksi. Toisessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin motivaatiokirjeen ja näytetöiden ja/tai portfolion perusteella. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin näytetöiden ja/portfolion, motivaatiokirjeen ja erityisesti valintakurssityöskentelyn perusteella. 3

4 Kielitaitovaatimukset Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus 5,5 vuotta Tutkintoihin johtava koulutus Kuvataideakatemiassa edellyttää riittävää suomen, ruotsin tai englannin kielen taitoa. Kukin hakija hakee opiskelemaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kaikkien hakijoiden on todistettava hakuvaiheessa kielitaitonsa siitä kielestä, jolla hän hakee Kuvataideakatemiaan opiskelemaan eli joko suomen, ruotsin tai englannin kielen taitonsa. Jos hakija hakee opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi, hänen ei tarvitse todistaa englannin kielen taitoa. Pääosa opetuksesta tapahtuu suomen ja englannin kielellä. Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen ja ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu. Suomen kielen taidon todistaminen Hakija voi todistaa suomen kielen taitonsa seuraavilla tavoilla: Todistus suomeksi suoritetusta koulusivistyksestä (Huom! Suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen suorittaneiden ei tarvitse toimittaa hakijapalveluihin todistuksia, koska ylioppilastiedot löytyvät hakijarekisteristä.) Myös abiturienttien tulee toimittaa hakuvaiheessa opiskelutodistus tai peruskoulun päättötodistus. TAI Todistus suomeksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua valintaperusteissa vahvistettuun ehdollisesti valittavien opiskelijoiden todistusten määräaikaan mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen. Hakija voi todistaa suomen kielen kielitaitonsa myös korkeakoulututkinnollaan, mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta suomen kieli pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus ja aineopinnot (60 op / 30 ov) suomen kielessä. 4

5 Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa suomeksi, hän voi todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista: Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä (S2) koe o suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B) Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ylimääräinen suomi äidinkielenä koe o suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B) Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kotimaisena kielenä koe: o pitkä oppimäärä (A kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E) o keskipitkä oppimäärä (B kieli) suoritettu vähintään arvosanalla laudatur (L) IB tutkinto o A tason suomen kielen koe suoritettu hyväksytysti o B tason suomen kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3 EB tutkinto o suomi L1 kielenä suoritettu hyväksytysti o suomi L2 kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5 RP tutkinto Helsingin Saksalaisessa koulussa (tai vastaava tulos DIA tutkinnosta) o suomi äidinkielenä suoritettu hyväksytysti o suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5 Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suomen kielessä o suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen) Valtionhallinnon suomen kielen kielikoe o suoritettu arvosanalla tyydyttävä kaikista osa alueista (puhuminen, kirjoittaminen ja kielen ymmärtäminen) Kulkuri etäkoulun perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu Ruotsin kielen taidon todistaminen Hakija voi todistaa ruotsin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla: TAI Todistus ruotsiksi suoritetusta koulusivistyksestä (Huom! Suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen suorittaneiden ei tarvitse toimittaa hakijapalveluihin todistuksia, koska ylioppilastiedot löytyvät hakijarekisteristä.) Myös abiturienttien tulee toimittaa hakuvaiheessa opiskelutodistus tai peruskoulun päättötodistus. Todistus ruotsiksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua valintaperusteissa vahvistettuun ehdollisesti valittavien opiskelijoiden todistusten määräaikaan mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen. 5

6 Hakija voi todistaa ruotsin kielen kielitaitonsa myös mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen ruotsiksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta ruotsin kieli / pohjoismaiset kielet pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus ja aineopinnot (60 op / 30 ov) ruotsin kielessä / pohjoismaisten kielten oppiaineessa. Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa ruotsiksi, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista: Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi toisena kielenä (R2) koe o suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B) Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ylimääräinen ruotsi äidinkielenä koe o suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B) Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi toisena kotimaisena kielenä koe: o pitkä oppimäärä (A kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E) o keskipitkä oppimäärä (B kieli) suoritettu vähintään arvosanalla laudatur (L) IB tutkinto o A tason ruotsin kielen koe suoritettu hyväksytysti o B tason ruotsin kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3 EB tutkinto o ruotsi L1 kielenä suoritettu hyväksytysti o ruotsi L2 kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5 Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) ruotsin kielessä o suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen) Valtionhallinnon ruotsin kielen kielikoe o suoritettu arvosanalla tyydyttävä kaikista osa alueista (puhuminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen) Ruotsissa järjestettävä TISUS koe (Test i svenska för universitetsstudier) suoritettu kokonaisuudessaan Englannin kielen taidon todistaminen Hakija voi todistaa englannin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla: Todistus koulusivistyksestä, joka on suoritettu englannin kielellä EU /ETA maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa Seelannissa TAI 6

7 Todistus korkeakoulututkinnosta, joka on suoritettu englannin kielellä EU /ETA maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa Seelannissa Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua valintaperusteissa vahvistettuun ehdollisesti valittavien opiskelijoiden todistusten määräaikaan mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen. TAI Todistus Suomessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetusta korkeakoulututkinnosta suomen, ruotsin tai englannin kielellä (Huom! Suomeksi tai ruotsiksi suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä asetuksen 794/2004 mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä, minkä tulee myös käydä ilmi tutkintotodistuksesta / liitteestä.) Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös Suomessa suoritettavaan keskeneräiseen korkeakoulututkintoon kuuluvat tai muutoin suoritetut asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Tällöin hakijan on toimitettava Taideyliopistoon opintosuoritusotteen lisäksi myös ko. korkeakoulun tutkintovaatimukset tai muu todistus, josta käy ilmi tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa englanniksi jossain hyväksytyistä maista, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista: Suomalaiseen ylioppilastutkintoon sisältyvä pitkän oppimäärän (A kieli) englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M) IB tutkinnossa: o tutkinto suoritettu englanniksi; o A tason englannin koe (literature / language and literature / language and performance) suoritettu hyväksytysti; tai o B tason englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla 5 (good) EB tutkinnossa: o englanti L1 kielenä suoritettu hyväksytysti; tai o englanti L2 tai L3 kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 7 RP tutkinnossa riittävän englannin kielen taidon katsotaan täyttyvän, mikäli hakija on suorittanut englannin A kielenä (tai vastaava tulos DIA tutkinnosta) o kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla o suullisesti vähintään arvosanalla 8 7

8 Todistus Taideyliopiston hyväksymän kielitestin suorittamisesta o TOEFL (IBT = Internet Based Test, PBT = Paper Based Test) Total score: 73 (IBT), 533 (PBT) o IELTS (Academic) Overall Band Score: 5.5 o Cambridge English C2 Proficiency (CPE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level C1 o Cambridge English C1 Advanced (CAE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B2 o Cambridge English B2 First (FCE): Hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B1. o Pearson Test of English (Academic) Total Score: 43 IELTS, TOEFL ja PTE tulokset ovat voimassa kaksi vuotta testipäivästä lähtien. Cambridgetulosten voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Hakeminen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen (3,5 + 2 vuotta) Kuvataiteen 5,5 vuotinen koulutus on mukana valtakunnallisessa korkeakoulujen yhteishaussa (hakuaika ). Yhteishaussa voi hakea yhteensä enintään kuuteen koulutukseen, jotka pitää laittaa hakutoivejärjestykseen. Hakija voi täydentää hakukohteitaan yhteishaun toisen hakuajan aikana, mutta hän ei voi poistaa aikaisempia hakukohteitaan. Hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan. Jos hakija olisi hyväksyttävissä useampaan koulutukseen, hänet hyväksytään vain niistä yhteishaun korkeimmalla hakutoiveella olevaan koulutukseen. Taideyliopiston valinnoissa ei ole käytössä ensikertalaisten kiintiöitä. Kuvataiteen 5,5 vuotiseen koulutukseen hakeneiden hakemuksia, niiden liitteitä, näytetöitä, portfolioita tai valintakurssityöskentelyä ei pisteytetä. 8

9 ENSIMMÄINEN VAIHE Hakuaika alkaa ja päättyy klo Täytä hakuaikana sähköinen hakulomake osoitteessa Hakemuksen tulee sisältää seuraavat sähköisesti Opintopolussa toimitettavat liitteet: Vaaditun koulutustaustan osoittava dokumentti (ks. Valintaperusteet) Kielitaidon todistamiseen käytettävä dokumentti (ks. Kielitaitovaatimukset) Ennakkotehtävä: Vapaamuotoinen motivaatiokirje, jossa hakija kertoo, miksi haluaa opiskella Kuvataideakatemiassa ja mitä odottaa opiskelulta. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 1 liuska (A4, 1,5 riviväli). Motivaatiokirje tulee kirjoittaa sillä kielellä, jolla hakee opiskelemaan Kuvataideakatemiaan ja jonka kielitaidon todistaa. Ne hakijat, joiden pohjakoulutus (esim. lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto), valmistuu kevätlukukauden 2019 aikana, tulee liittää hakemukseen oppilaitoksesta saatava opiskelutodistus (osoittaa koulutustaustan, kts. valintaperusteet) ja peruskoulun päättötodistus (toimii kielitaitotodistuksena, kts. kielitaitovaatimukset). Suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen suorittaneiden ei tarvitse liittää hakemukseen ylioppilastutkintotodistusta koska tiedot tarkistetaan Opintopolusta. Hakemuksen liitteitä voi täydentää Opintopolussa klo 15 asti (koulu ja kielitaitotodistukset sekä ennakkotehtävänä oleva motivaatiokirje). Hakijan tulee käännättää todistus ja opintosuoritusotekopiot virallisella kielenkääntäjällä, mikäli ne eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Hakukelpoisuus Hakijan hakukelpoisuus arvioidaan hakuajan ja liitteiden täydennysajan päätyttyä. Hakija, jolla on opintoihin vaadittava koulutustausta, ja joka on todistanut kielitaitonsa vaadittavalla tavalla ja on palauttanut motivaatiokirjeen akatemian määräämässä aikataulussa, todetaan hakukelpoiseksi. Kaikki hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan viimeistään perjantaina Vain myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneita hakijoita pyydetään toimittamaan Kuvataideakatemialle näytetöitä. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi). Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa. Oikaisupyynnön perusteluineen lähetetään yhtenä PDF tiedostona Taideyliopiston Kirjaamoon 9

10 TOINEN VAIHE Näytetöiden toimittaminen Hakukelpoiset hakijat toimittavat välisenä aikana: Alkuperäiset näytetyöt (enintään 3 kpl) ja/tai portfolio Täytetty näytetöiden erittelylomake. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolta ( kuvataideakatemiaan). Lomake lähetetään hakukelpoisille hakijoille myös sähköpostitse. Näytetöiden ja portfolion tarkka toimitusosoite ja vastaanottoajat ilmoitetaan hakukelpoisille hakijoille sähköpostitse. Osoite ilmoitetaan myös Kuvataideakatemian valintasivuilla osoitteessa kuvataideakatemiaan. Jos toimitat näytetyösi ja mahdollisen portfoliosi postitse, niiden on oltava perillä Kuvataideakatemiassa viimeistään keskiviikkona klo 15. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Mikäli näytetyöt toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä, että näytetyöt kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien/kuljetusliikkeen kautta toimitettavien näytetöiden kuoreen/pakettiin merkitään Opiskelijavalinta. Kuvataideakatemia ei vastaa postin tai kuljetusliikkeiden toiminnasta johtuvista myöhästymisistä tai kadonneista lähetyksistä. Näytetöiden palautus postitse osoitteeseen: Opiskelijavalinta Kuvataideakatemia Hakijapalvelut PL Taideyliopisto Näytetöiden palautus kuljetusliikkeen kautta (ns. kuriiriposti) osoitteeseen: Opiskelijavalinta Kuvataideakatemia Elimäenkatu 25 A Helsinki 10

11 Näytetyöt Näytetöiden on ilmaistava hakijan kuvataiteellisia pyrkimyksiä. Kuvataideakatemian 5,5 vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan esittämällä ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia, jotta arvosteluryhmä saisi parhaan tuntuman ja käsityksen teoksista. Näytetöitä voi jättää yhteensä korkeintaan kolme (3) kappaletta. Ne voivat olla piirustuksia, maalauksia, veistoksia tai grafiikanvedoksia, valokuva, video, käsite tai mediataiteen teoksia. Digitaalisessa muodossa voi toimittaa ainoastaan liikkuvaa kuvaa ja äänitaidetta. Näytetöille ei anneta erillistä aihetta. Liikkuva kuva /videoteokset/äänitaide Editoi tarjoamasi materiaali niin, että kaikkien teostesi yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia ja että kaikki teokset ovat katsottavissa yhdestä tiedostosta. Hyväksytty liikkuvan kuvan/videoteosten formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna sähköiseen Embark järjestelmään (max. tiedostokoko 1 GB) Embark järjestelmä hyväksyy seuraavat audio ja videoformaatit: Audio mp3, m4a, aiff, wma, wav, aac Video mpeg, mpg, mp4, mov, avi, wmv, m4v, vob Sähköisessä muodossa olevat näytetyöt (liikkuva kuva/videoteokset/äänitaide/multimedia ja verkkoteokset) palautetaan Taideyliopiston käyttämään sähköiseen Embark järjestelmään. Linkki tiedostojen palauttamiseksi ilmoitetaan hakukelpoisille hakijoille hakukelpoisuuspäätöksen yhteydessä sekä Taideyliopiston verkkosivuilla. Multimedia ja verkkoteokset Editoi teoksista liikkuvaan kuvaan perustuva demo. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 3 minuuttia. Katso ohjeet materiaalin editoimisesta edellisestä kohdasta. Isot installaatiot ja muut kolmiulotteiset teokset Näytetöiden tulee olla ensisijaisesti alkuperäisiä teoksia. Jos kuitenkin päätät esittää tulosteita esim. isoista installaatioista tai muista isoista kolmiulotteisista kappaleista, tulosteita saa olla korkeintaan 2 kuvaa/näytetyö (näytetöitä yhteensä kuitenkin enintään 3). Merkitse näytetyölomakkeeseen sekä näytetöiden että tulosteiden kappalemäärä. Jokaisessa tulosteessa pitää olla selkeästi merkittynä tekijän ja teoksen nimi. Kotisivut Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin. 11

12 Portfolio/työnäytekansio Hakija voi halutessaan toimittaa näytetöiden lisäksi myös portfolion/työnäytekansion, jonka sivumäärä on maksimissaan 20 sivua, ja maksimikoko A3. Mikäli hakija ei voi toimittaa alkuperäisiä näytetöitä, esimerkiksi teosten suuren koon tai teosten tekniikan vuoksi, hän voi esitellä työskentelyään pelkän portfolion/työnäytekansion avulla. Sen sivumäärä on maksimissaan 20 sivua, ja koko A3. Hakijaa kuitenkin suositellaan toimittamaan alkuperäiset näytetyöt aina kun se on mahdollista. Näytetöiden erittelylomake Laita nimesi selkeästi jokaiseen näytetyöhön ja erittele näytetyösi näytetöiden erittelylomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa Mikäli teostesi esittämiseen liittyy jokin tekninen erityispiirre, kerro se selkeästi teosten yhteydessä (esim. laita valo päälle, paina nappia ja kuuntele ). Näytetöiden vakuuttaminen Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan. Näytetöiden ja portfolion palautus Mikäli hakijaa ei hyväksytä kolmanteen vaiheeseen eli valintakurssille, hänen on noudettava näytetyöt ja mahdollinen portfolio pois sen jälkeen, kun valintakurssille valittujen nimet on julkaistu Ohjeistus, tarkka osoite ja päivämäärät sekä kellonajat lähetetään näille hakijoille sähköpostitse sekä julkaistaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivulla ( kuvataideakatemiaan). Valintakurssille hyväksytyt hakijat saavat noutaa näytetyönsä, portfolionsa sekä valintakurssin aikana tekemänsä teokset pois vasta opiskelijavalinnan tulosten julkaisemisen jälkeen. Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän näytetyöt ja mahdollisen portfolion takaisin, asia on ilmoitettava näytetöiden erittelylomakkeessa. Hakija vastaa itse palautuskuluista: näytetöiden ja portfolion mukaan on liitettävä tarpeellinen määrä palautuspostimerkkejä. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (20 /lähetys). Mikäli palautuspostimerkkien liittäminen näytetöiden ja portfolion yhteyteen on mahdotonta, on palautuslähetys maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille: 12

13 Saaja: Taideyliopisto IBAN: FI BIC/SWIFT: OKOYFIHH Viitenumero: Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä näytetöiden ja portfolion yhteyteen. Muita maksutapoja ei hyväksytä. Näytetöiden palautukset tehdään kesäkuun aikana opiskelijavalinnan tulosten julkistamisen jälkeen. Kuvataideakatemia ei voi säilyttää näytetöitä tai portfolioita. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut näytetyöt ja portfoliot hävitetään. Työt hävitetään myös, mikäli hakija on jättänyt erittelylomakkeessa työn palautuskohdan täyttämättä. KOLMAS VAIHE Valintakurssi jatkoon hyväksytyille Tieto kolmanteen vaiheeseen eli valintakurssille hyväksytyistä hakijoista julkaistaan maanantaina Kuvataideakatemian ulko ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla ( kuvataideakatemiaan) niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen akatemian verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt hakijat saavat sähköpostitse kutsun valintakurssille. Myös näytetöiden perusteella karsituille hakijoille lähetetään tieto päätöksestä sähköpostitse. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin Valintakurssi alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti klo Perjantaina kurssi päättyy hieman aikaisemmin. Kurssilaisilla tulee itsellään olla tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus ja maalaustarvikkeita. Valintakurssilla ei saa käyttää ulkopuolisia avustajia. Valintakurssilla hakijat työskentelevät vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan, ks. esimerkkejä valintakurssitehtävistä jäljempänä. Hakijoita ei ole vakuutettu Kuvataideakatemian puolesta ja hakijat osallistuvat valintakurssille omalla vastuulla. Kuvataideakatemia ei vastaa hakijoiden tapaturmista eikä henkilökohtaisesta omaisuudesta. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleva hakija voidaan poistaa valintakokeesta. 13

14 Tulosten ilmoittaminen Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee opiskelijavalinnan tuloksen ( valintaehdotus ) torstaina Kuvataideakatemian ulko ovessa, osoitteessa Elimäenkatu 25 A, Helsinki, ja opiskelijavalintasivulla ( kuvataideakatemiaan) niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta Valintaehdotuksessa sisään valittavat ja varasijoille sijoitetut hakijat saavat Kuvataideakatemialta kirjeen sähköpostitse tulosten julkistamisen jälkeen. Tarkistathan, ettei viesti mene roskapostilaatikkoosi. Muille kuin valituille hakijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksista kirjeitse/sähköpostitse. Kaikkien korkeakoulujen tulee tehdä valintaesitykset kesäkuun aikana, ja yhteishaun valtakunnallinen valinnan tulos on selvillä Lopullisen tuloksen voi tarkistaa tuolloin Opintopolun Oma haku palvelusta. Kaikille hakijoille lähetetään tuolloin myös valtakunnallinen tuloskirje. Jos olet priorisoinut jonkin toisen yhteishaun hakukohteen korkeammalle ja pääset ko. korkeakouluun, et voi tulla valituksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijaksi, vaikka olisitkin mukana Kuvataideakatemian valintaehdotuksessa Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelupaikan voi ottaa vastaan joko Opintopolussa tai hyväksymiskirjeen mukana lähetettävällä opiskelupaikan vastaanottoilmoituksella, joka tulee toimittaa Taideyliopiston hakijapalveluihin. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään klo Lisätietoa osoitteessa: Taideyliopiston hakijapalveluiden kesän 2019 yhteystiedot ja aukioloajat julkaistaan valintaehdotuksen julkaisemisen yhteydessä Taideyliopiston opiskelijavalintasivustolla osoitteessa Myöhässä saapuneita ilmoituksia ei oteta huomioon. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee sekä yhteishakuja, erillishakuja että yliopistojen jatkotutkintoihin (lisensiaatti, tohtori) johtavien koulutusten hakuja. Yhden korkeakoulupaikan säännös lyhyesti: Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännös koskee myös yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Siirtohaussa saatu paikka korkeakoulussa ei kuulu säännöksen piiriin. Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia 14

15 korkeakouluja. Sinulla voi olla useampi tutkinnonsuoritusoikeus eli paikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta opiskelupaikat pitää ottaa vastaan eri lukukausina. Ilmoittautuminen ensimmäiselle lukuvuodelle Uusille opiskelijoille lähetetään ilmoittautumisohjeet hyväksymismateriaalin liitteenä. Yliopistolain / ammattikorkeakoululain mukaan ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys, isyys tai vanhempainvapaalla; tai 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. Poissaolo oikeutta on haettava kirjallisesti hakijapalveluista mennessä. Jos poissaolon lakisääteinen syy osuu vain toiselle lukukaudelle (esim. tammikuussa alkava asepalvelus tai äitiysvapaa), voit halutessasi ilmoittautua poissaolevaksi koko lukuvuodeksi. Voit myös muuttaa kevätlukukautta koskevan läsnäoloilmoittautumisen poissaoloilmoittautumiseksi kevätlukukauden ilmoittautumisaikana. Jos ilmoittaudut ensimmäisenä opiskeluvuonna poissaolevaksi, mutta et toimita riittävää selvitystä poissaolon syystä korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä, menetät opiskeluoikeutesi. Jos haluat myöhemmin aloittaa opintosi, sinun on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden palauttaminen ei edellytä osallistumista opiskelijavalintaan. Lukuvuosimaksu Taideyliopisto perii EU ja ETA maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta 5000 euron lukuvuosimaksun. Maksu pysyy saman suuruisena ko. opiskelijalle myönnetyn tutkinnonsuoritusoikeuden ajan. Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalinnoissa lukuvuosimaksu koskee hakijoita, jotka hakevat englanninkieliseen koulutukseen. Maksua ei peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen 15

16 perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti Suomessa, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU oleskelulupa Suomessa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Vapautus lukuvuosimaksusta Opiskelijan ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksua, jos hänellä on jokin seuraavista dokumenteista: Passi tai henkilökortti, josta ilmenee EU tai ETA maan tai Sveitsin kansalaisuus EU:n sininen kortti Suomessa Jatkuva oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi A EU kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti Suomessa Pysyvä oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupa P Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi P EU Väliaikaisten lupakorttien ja passien tulee olla voimassa vähintään opintojen alkamiseen asti. Kansalaisuuden perusteella maksuvelvolliseksi määritellyn hakijan tulee ilmoittaa Opintopolun hakulomakkeella, mikäli hän vapautuu maksuvelvollisuudesta yllä mainituin perustein. Ko. hakijan on toimitettava hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä tarvittavat dokumentit, jotka osoittavat maksuvelvollisuudesta vapautumisen. Mikäli hakijan maksuvelvollisuuteen liittyvässä tilanteessa tapahtuu muutos hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hakijan olla yhteydessä hakijapalveluihin välittömästi. LUKUVUOSIMAKSUHUOJENNUKSET Maksuvelvollisen hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella myös se, haluaako hän hakea Taideyliopistolta apurahaa lukuvuosimaksun kattamiseksi, mikäli hän tulee valituksi opiskelijaksi. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella hakuajan päättymiseen mennessä (linkki lomakkeeseen hakulomakkeessa). Apurahoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan opiskelijoiden hakemusten perusteella. Kaikille uusille apurahaa hakeneille lukuvuosimaksuvelvollisille tutkinto opiskelijoille myönnetään 2500 euron (50 %) maksuhuojennus lukuvuosimaksusta ensimmäisenä lukuvuonna. Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan henkilökohtaisesti opiskelijavalinnan tuloksen ilmoittamisen yhteydessä. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden on mahdollisuus hakea apurahoja tutkintonsa tavoitteellisena suorittamisaikana (esim. maisteriohjelmissa 2 vuotta). Apurahoista päätetään vuosittain. Apurahat ovat suuruudeltaan 2500 tai 5000 euroa. Lukuvuosimaksu tulee maksaa opiskelupaikan vastaanoton yhteydessä klo 15 mennessä. Hakijan oleskeluluvan hakemisen prosessi voi käynnistyä vasta, kun lukuvuosimaksu on maksettu. 16

17 Taideyliopisto suosittelee, että lukuvuosimaksu maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija saa tiedon hyväksymisestä. Maksettu lukuvuosimaksu on edellytys läsnäoloilmoittautumiselle ja opintojen suorittamiselle. Erityisjärjestelyt Jos hakija tarvitsee aisti tai liikuntavamman, sairauden tai jonkun muun näihin verrattavissa olevan syyn takia erityisjärjestelyitä valintakokeessa, hänen on oltava yhteydessä Kuvataideakatemian hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä. Erityisjärjestelyitä hakevan on toimitettava hakijapalveluihin erikoislääkärin lausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös. Lukihäiriön perusteella saadut lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Lisäksi sellaiset lausunnot, jotka osoittavat pysyvän vamman, oppimisvaikeuden tai sairauden saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Muiden lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti. Pakolaisen tai pakolaiseen rinnastettavassa olevan hakijan huomioiminen opiskelijavalinnassa Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, hakija voidaan siitä huolimatta todeta hakukelpoiseksi. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakijapalveluihin klo 15 mennessä. Siirto opiskelijahaku toisesta yliopistosta Toisessa yliopistossa taidealoja opiskelevat ja Taideyliopistoon siirtymistä suunnittelevat hakevat tutkinnonsuoritusoikeutta Taideyliopiston akatemioihin muiden hakijoiden kanssa korkeakoulujen yhteishaussa. Taideyliopistolla ei ole käytössä erillistä siirto opiskelijahakua, koska taidealoilla on tarjolla valtakunnallisesti vain vähän aitoja siirtomahdollisuuksia alan sisällä tai soveltuvilta lähialoilta. Taideyliopisto suosittelee, että toisessa korkeakoulussa jo opiskelevat suorittaisivat ensin aloittamansa korkeakoulututkinnon valmiiksi ja hakisivat sen jälkeen Taideyliopiston maisterivaiheen opintoihin. Tämä on opiskelijan opintopolun kannalta luonnollinen alan tai opiskelupaikan vaihdon ajankohta. Maisterivaiheen hakukelpoisuuteen voidaan hyväksyä monenlaisia alempia korkeakoulututkintoja. (Lisätietoa maisterivaiheen valintojen hakukelpoisuuksista akatemioiden ohjelmien hakuoppaista.) 17

18 Huom. Mikäli sinut valitaan Taideyliopistoon tutkinto opiskelijaksi ja sinulla on jo aiempia korkeakouluopintoja suomalaisesta tai ulkomaisesta korkeakoulusta, otathan aiemmat opintosi puheeksi heti opiskelun alussa ja hae opinnoillesi hyväksilukemista (Ahotointi eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Voit mahdollisesti hyödyntää aiempaa osaamistasi ja korvata pakollisia suorituksia tai sisällyttää muita soveltuvia opintojasi tutkintoosi Taideyliopistossa ja siten nopeuttaa opiskeluasi. (Lisätietoa akatemioista.) Oikaisupyyntö Valintapäätökseen saa Yliopistolain (558/2009) 82 pykälän nojalla hakea oikaisua Taideyliopistolta. Kirjallisen oikaisupyyntömenettelyn tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisuus vedota päätöksenteossa mahdollisesti tapahtuneeseen virheeseen saadakseen virheellisen päätöksen korjatuksi. Oikaisumenettelyä ei ole tarkoitettu palautteen saamista varten tai lisätietojen saamiseksi valinnasta. Valintapäätökseen voi hakea oikaisua kirjallisesti 14 päivän kuluessa lopullisen valintatuloksen julkistamisesta. Oikaisupyynnön sisältö Valintapäätökset perustuvat niihin tietoihin, jotka hakija on toimittanut Taideyliopistolle tietojen toimittamiseen varattuna aikana. Oikaisupyyntöön tulee yksilöidä mitä oikaisupyyntö koskee ja ne seikat, joihin hakija vetoaa. Oikaisupyynnöstä tulee ilmetä hakijan henkilö ja yhteystiedot ja sen tulee olla hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama. Oikaisupyynnössä tulee mainita hakukohde (tai hakukohteet), jota oikaisupyyntö koskee. Mikäli toimitat oikaisupyynnön sähköpostitse, kirjoita sähköpostin otsikko / aiheriville, mitä akatemiaa vaatimus koskee. Oikaisupyynnön toimittaminen Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava Taideyliopiston kirjaamoon. Oikaisupyynnön on oltava perillä kirjaamossa 14 päivän kuluessa lopullisen valintatuloksen julkistamisesta. Oikaisupyynnön lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisupyyntö toimitetaan osoitteeseen: Taideyliopisto / kirjaamo PL 38 / Töölönlahdenkatu 16 C Taideyliopisto kirjaamo@uniarts.fi Valituskielto Päätökseen, johon yliopistolain 82 :n mukaan saa hakea oikaisua, ei saa ennen oikaisumenettelyä hakea muutosta valittamalla hallinto oikeudelle. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeudelta. 18

19 Kuvataideakatemian tutkinnot Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Perustutkintokoulutus on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko opintoihin. Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA) 210 opintopistettä, 3,5 vuotta Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Kuvataiteen kandidaatin koulutuksen tavoite on: Rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla taiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä. Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä ja kielitaito. Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA) 120 opintopistettä, 2 vuotta Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoite on: Tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja 19

20 ilmaisuaan erilaisilla kuvataiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tutkimusvalmiudet ja teorian tuntemus laajenevat opiskelijan omista intresseistä käsin ja taiteelliseen toimintaan integroituen. Tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä. Antaa valmiudet taiteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä ja kielitaito. Tutkinto antaa myös edellytykset toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Opetusalueet Kuvataiteen koulutusohjelman opetusalueet ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tilaaikataiteet. Tila aikataiteissa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Kuvanveisto Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä. Kuvanveiston opinnot sisältävät installaation ja galleria ja museotilaan sijoittuvan taiteen tutkimisen ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyviin prosesseihin perehtymistä. Opetusalueella keskitytään myös julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen. Kuvanveiston teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä välineen perusteita, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin. 20

21 Maalaustaide Maalaustaiteen opinnoissa perehdytään laajasti maalauksen moninaisiin, eri yhteyksissä muotoutuviin ilmaisuihin ja merkityksiin. Opetuksessa pyritään avartamaan näkökulmia siitä, mitä maalaus on ja voisi olla, mitä se on eri aikoina ollut, mitä se voisi merkitä, ja millä tavoin se on vuorovaikutuksessa muiden ilmaisumuotojen ja alojen kanssa. Toisin sanoen nykymaalaus ei rajaudu yksittäiseen määritelmään, vaan muotoutuu niin muodoltaan kuin sisällöltäänkin jatkuvasti suhteessa paikkaan ja aikaan, yhteiskunnallisiin tulkintoihin ja eri tiedonalojen teorioihin ja kulttuuriin ylipäätään. Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa. Erityisesti maalauksen joka viikkoisissa seminaareissa harjoitellaan oman taiteellisen työskentelyn sanallistamista ja kontekstualisointia pienryhmissä keskustellen. Opetuksessa analysoidaan maalauksen kieltä, tarkastellaan maalauksen materiaalisuuden ja laajentuneen kentän näkökulmia, sekä maalauksen erityispiirteitä suhteessa muihin ilmaisumuotoihin. Maalauksen materiaalioppi tarjoaa syvällisen perehdytyksen maalauksen materiaaleihin. Opetusmuotoja ovat seminaarit, työpajat ja luennot, lukupiirit, itsenäisen taiteellisen työskentelyn ohjaus ja opintomatkat. Opintojensa aikana maalauksen opiskelija muodostaa omakohtaisen ymmärryksen taiteellisesta työstä ja työskentelynsä suhteista yhteiskuntaan ja maailmassa olemiseen. Taidegrafiikka Taidegrafiikan opetusalueen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, eri menetelmistä ja materiaalisesta perustasta. Opiskelijat haastetaan etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan. Opetusalueella pohditaan painettua taidetta, taidegrafiikkaa, suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus. Työskentelyprosessissa läsnä ovat painolaatta sekä siitä syntynyt jälki. Perinteisesti jälki on ollut paperivedos, mutta nykygrafiikan kohdalla se voi olla jotain muutakin. Kaksisuuntaisesta lähestymistavasta seuraa myös taidegrafiikan esittämisessä uusia nykytaiteen käytäntöjä, kuten installaatioita, animaatioita ja kokeellista elokuvaa. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jossa keskeistä on opiskelijan ja opettajien välinen vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Seminaarit, näyttelykäynnit, luennot ja taiteilijaesittelyt, kriitikkokohtaamiset ja työhuonekäynnit ovat osa opetusta. Tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että ilmaisu hallitsee välinettä eikä väline ilmaisua. 21

22 Tila aikataiteet Tila aikataiteiden opetuksessa keskitytään taiteellisen työskentelyn tilallisiin, käsitteellisiin ja kehollisiin ulottuvuuksiin. Lähtökohtana on taiteen prosessi ja tapahtumaluonteisuus. Tila aikataiteet ovat ulospäin suuntautuneita ja niihin liittyy jatkuva tutkiminen ja kokeilu. Työskentely on vahvassa suhteessa mediaaliseen ja kuvalliseen kulttuuriin sekä laajenevaan taidekenttään, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Opiskelija voi painottaa opiskelussaan jotakin opetusalueen kolmesta suuntautumisvaihtoehdosta: liikkuva kuva, valokuva tai paikka ja tilannesidonnaiset taiteet. Opetusalueen tavoitteena on antaa opiskelijoille näiden taiteenalueiden laaja tuntemus sekä käsitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa sekä nykytaiteen historiaan ja teoriaan. Tila ajan opetus koostuu kursseista, työpajoista, seminaareista ja itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja sekä pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä mahdollisuuksia. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Lopputulos voi olla esimerkiksi interventio, installaatio, esitys, video, valokuva tai ääniteos. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Käytännön ja teorian kautta opiskelijoita rohkaistaan löytämään omat vahvuutensa, menetelmänsä ja taiteensa sisällöt. Näin tuetaan opiskelijan taiteellista työskentelyä ja ajattelua. Kuvataiteen yhteinen opetus Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä työelämävalmiudet ja taiteilijana yhteiskunnassa opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin. Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa alueita ja erilaisia työskentelytapoja ja vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisun harjoittamiseen ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota. 22