EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 99/201 Käsittelijä Aki Lappalainen Puhelinnumero Projektikoodi A30896 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Paikkatiedon innovaatioverkoston kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Ohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Sekä investointi- että kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Pohjois-Pohjanmaan liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, luonnonvara-alan yksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Jukka Tikkanen Sähköpostiosoite jukka.tikkanen@oamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Toni Sankari Sähköpostiosoite toni.sankari@oamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Paikkatiedon innovaatioverkoston kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa (InnoGIS-hanke) toteutetun yhteistyön tarkoituksena oli yhdistää organisaatioiden paikkatietoasiantuntemus uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseksi. Tarve uusille teknologisille ratkaisuille, laadukkaille paikkatietoaineistoille ja käyttäjien vaatimusten huomioimiselle on kasvanut paikkatietojärjestelmien ja -teknologian käytön yleistyessä. Paikkatiedon merkitys ja hyödyntämismahdollisuudet on tiedostettu yhteiskunnan eri sektoreilla muun muassa toimintojen suunnittelussa, ohjauksessa sekä tehostamisessa. Paikkatietoon liittyvän innovaatiotoiminnan odotetaan kasvavan EU:n Inspire-direktiivin toteutuksen myötä. Direktiivin avulla Eurooppaan on määrä luoda yhtenäinen paikkatietoinfrastruktuuri, jossa yhdistyvät kansalliset paikkatietoaineistot ja -palvelut. Suomessa Maanmittauslaitos avasi toukokuussa 2012 maastotietoaineistot vapaaseen käyttöön direktiivin ohjaamana. Jotta alati lisääntyvistä ja avautuvista paikkatietoaineistoista saataisiin hyöty irti, on uusia hyödyntämiskohteita ideoitava ja paikkatiedon eri osaamisalueita kehitettävä. Hankkeessa työskentelevän tutkimusryhmän jäsenet tekivät vuorovaikutteista tutkimusyhteistyötä toteuttamalla kehittämistehtäviä, joiden aihepiirit koskevat paikkaperustaisten julkisten palvelujen laajaa EURA JÄRJESTELMÄ 1/11

2 kenttää ja joiden toteutus edellytti tutkimusryhmältä monitieteistä paikkatieto-osaamista. Paikkatietoosaaminen voidaan käsittää usean eri osaamisalueen kautta. Osaamisalueet voidaan jakaa esimerkiksi neljään pääluokkaan: 1) ohjelmistokehitys, 2) paikkatietoratkaisut, 3) tiedonkeruu ja hallinta, 4) spatiaaliset analyysit. Hankkeen osatoteuttajilla oli entuudestaan keskenään erilaiset osaamisprofiilit, joiden yhdistäminen mahdollisti hankkeessa toteutetun kehittämistyön ja samalla laajensi kehitystyöhön osallistuneen henkilöstön osaamispohjaa aikaisempaan verrattuna. Hankkeen kohderyhmänä olivat julkiset organisaatiot, jotka hyötyvät paikkatietoisten sovellusten, työkalujen ja menetelmien käyttöönotosta. Kohderyhmään kuului myös hankkeen toteuttajaorganisaatiot, joiden osaamisen taso nousi hankkeen toteutuksen myötä. Hankkeella ei ollut toimintaa, joka kuuluu suorien yritystukien piiriin. Kaikki hankkeen tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä minkä tahansa organisaation käyttöön. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen jokaiselle ns. kehittämistehtävälle/tutkimusteemalle määriteltiin osatoteuttajista vastuuorganisaatio, joka vastasi toimenpiteiden eteenpäin viemisestä ja suorittamisesta. Hankkeen edetessä osatoteuttajien välinen yhteistyö tiivistyi ja tutkimusteemojen työstämiseen osallistuivat vastuullisen organisaation lisäksi myös muut osatoteuttajat taustaorganisaatioiden ja sidosryhmien asiantuntemusta hyödyntäen. Hyvä esimerkki laajapohjaisesti toimineesta yhteistyöstä oli hankkeen toteutusajan jälkimmäisellä puoliskolla toteutettu ns. osallistavan suunnittelun kyselytyökalun kehitys. Kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmiston prototyyppi, jonka tarvemäärittelyyn osallistui Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja Oulun yliopistosta sekä hankkeen projektiryhmän jäseniä että myös asiantuntijoita projektiryhmän ulkopuolelta. Varsinainen kehitystyö tehtiin yhteistyössä Oamkin, Oulun yliopiston (maantieteen laitos & Oulun Eteläisen instituutti) ja Playsign Oy:n kanssa hankkeen ulkopuolisia osallistavan suunnittelun asiantuntijoita hyödyntäen. Playsign Oy teki sovelluskehitystyötä hankkeelle ostopalveluna voittamansa tarjouskilpailun jälkeen. Sovelluksen ensimmäistä kehitysversiota testattiin Oamkin asiantuntijoiden toimesta Rukan alueelle kohdistuneessa tapaustutkimuksessa. Testauksesta saatuja kokemuksia hyödynnettiin sovelluksen jatkokehityksessä, joka tähtäsi toisen, Haukiputaan Kellon kylän alueelle sijoittuvaan tapaustutkimuksen toteuttamiseen. Tähän toiseen sovelluksen kehitysvaiheeseen osallistui merkittävällä panoksella myös Oamkin opinnäytetyötä tehnyt opiskelija. Edellä kuvatun sovelluskehitystyön tapaan myös muissa hankkeen kehittämistehtävissä/tutkimusteemoissa tehtiin yhteistyötä osatoteuttajien ja varsinaisen hankeorganisaation ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi täsmäviljelyyn keskittyneessä kehittämistehtävässä erittäin tärkeänä asiantuntijatahona oli MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) aiheeseen erikoistuneet tutkijat. Täsmäviljelyn kehittämistehtävässä tehtiin hyvin tiivistä yhteistyötä etenkin Oamkin ja Centrian projektiryhmän jäsenten kesken, mutta erittäin keskeisessä asemassa olivat myös Oulun Eteläisen instituutin ja Centrian asiantuntijoiden työpanos ja osaamisen jakaminen. Laserkeilauksen kehittämistehtävän päävastuullinen toteuttaja oli Centria ja siihen kuuluneissa toimissa tehtiin paljon yhteistyötä mm. Ylivieskan ja Oulun kaupunkien sekä alueella toimivien yritysten kanssa. Yhteistyöyritykset valikoituivat toimintaan mukaan siten, että yritykset tiedostivat tarpeen (esim. tuotantolinjan uudistaminen, varastoauman koon mittaustarve EURA JÄRJESTELMÄ 2/11

3 jne.), johon ne halusivat saada ratkaisua uutta menetelmää käyttäen. Palveluiden saavutettavuutta käsittelevässä tutkimusteemassa yhteistyötahoja olivat kuntaorganisaatiot niin Oulun kuin myös Oulun Eteläisen alueelta. Tutkimusteema oli Oulun yliopiston maantieteen laitoksen päävastuulla, ja sen toteutuksessa hyödynnettiin mm. Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilöstön asiantuntemusta. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena oli toisaalta toiminnan bechmarkkaus ja toisaalta hankkeessa saatujen tulosten levittäminen. Hankkeessa toteutettiin neljä kansainvälistä matkaa. Ensimmäinen niistä tehtiin projektipäällikön toimesta Alankomaihin kesäkuussa 2009, ja sen tarkoituksena oli tutustua Wageningen ja Larensteinin yliopistojen paikkatietoon liittyvään tki-toimintaan. Vuonna 2010 toteutettiin hankkeen projektitutkijoiden toimesta kaksi erillistä matkaa Yhdysvaltoihin Washingtoniin tavoitteena hankkeen toiminnasta tiedottaminen ja osaamisen kartuttaminen. Helmikuussa 2012 tehtiin hankkeen tuloksista tiedottava seminaarimatka Espanjaan Valenciaan. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektisuunnitelmassa oli määritetty viestinnän tavoitteiksi hankkeen toiminnasta tiedottaminen, hyödynsaajien informointi hankkeen tuloksista sekä erityisesti osaamisen levittäminen. Suunnitelman mukaan hankkeelle oli määrä luoda tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista tiedottavat internetsivut sekä laatia vähintään kaksi artikkelia tai julkaisua. Hanketta toteutettaessa ulkoisen tiedottamisen tärkeimmiksi välineiksi nousivat internetsivut, toiminnasta ja tuloksista kertovat julkaisut, kansainväliset ja kotimaiset seminaarit sekä hankkeen itsensä järjestämät alueelliset seminaarit Ylivieskassa ja Oulussa. Projektisuunnitelmaan nähden toteutettujen julkisuus- ja tiedottamistoimien voidaan katsoa ylittäneen asetetut tavoitteet. Hankkeen internetsivuille on laadittu kuvaukset hankkeen toiminnasta sekä koottu tärkeimmät tuotetut materiaalit. Internetsivut toimivat hankkeen järjestämien alueellisten seminaarien markkinointi- ja ilmoittautumiskanavana toteutusaikana. Seminaarien jälkeen nettisivuille koottiin seminaariesitysten materiaalit osallistujien ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen ladattavaksi. Tulosten levittämisen kannalta erittäin merkittävässä asemassa olleet alueelliset seminaarit järjestettiin hankkeen toimesta Ylivieskassa ja Oulussa Ylivieskan seminaariin osallistui noin 60 henkilöä ja Oulun seminaariin 88 henkilöä. Etenkin Oulun seminaarin kuulijakunta oli hyvin monialainen ja yhteiskunnan eri sektoreita edustava. Hankkeen tulosten esittelyn lisäksi seminaariohjelmassa oli mukana sidosryhmien puheenvuoroja paikkatiedon hyödyntämisestä. Oulun seminaaria markkinoitiin hankkeen internetsivujen lisäksi Kalevassa julkaistulla lehti-ilmoituksella sekä sähköpostitse tehdyllä laajalla tiedottamisella. Edellä mainittujen lisäksi hanke järjesti laserkeilausta koskevan seminaarin, jossa mm. demonstroitiin hankkeen käytössä olleen maalaserkeilaimen käyttöä. Seminaarin osallistujamäärä oli 35 henkilöä. Hankkeen tuloksia esiteltiin myös muiden tahojen järjestämissä tieteellisissä seminaareissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tuloksia esiteltiin kahdessa kansainvälisessä seminaarissa: Washingtonissa huhtikuussa 2010 ja Valenciassa helmikuussa Suomessa järjestetyissä seminaareissa hankkeen toiminta oli esillä EURA JÄRJESTELMÄ 3/11

4 kahden esityksen voimin kansainvälisessä GI Norden seminaarissa sekä täsmäviljelyteeman esittelyllä Maataloustieteenpäivillä Hankkeen tulosten dokumentaatio on tehty julkiseksi paitsi edellä kuvattujen toimintojen myötä niin myös tieteellisten artikkelien sekä tutkimusraporttien kautta. Nämä materiaalit on liitetty hankkeen internetsivuille vapaasti hyödynnettäväksi. Osa artikkeleista on vielä loppuraportin laadinta-ajankohtana arviointikäsittelyssä, mutta ne liitetään julkaisun jälkeen hankkeen nettisivuille. Hankkeen toteutusaikana hanke oli esillä myös paikallislehdistössä. Kalajokilaaksossa julkaistiin lennokkikeilaimen kokeilua käsittelevä artikkeli ja Kalevassa esiteltiin palveluiden saavutettavuutta arvioivaa menetelmää mittavalla artikkelilla. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektisuunnitelman mukaisesti kehittämistehtävien tueksi tuli muodostaa ns. asiantuntijatukiryhmiä, joiden kokoonpanot olivat poikkitieteellisiä ja koostuvat omien alojensa asiantuntijoista. Hankkeen kehittämistehtävien käynnistyttyä merkittävänä haasteena oli saada sitoutettua ulkopuoliset asiantuntijat hankkeen toimintojen ohjaamiseen. Käytännössä monet kehittämistehtävien tueksi suunnitellut henkilöt olivat täystyöllistettyjä oman organisaationsa tehtävissä, minkä vuoksi aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen tämän hankkeen toimintaan ei ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollista. Hankkeesta ei voitu maksaa korvausta hankkeen ulkopuolisten osallistujien työhön, joten taloudelliset tekijät vaikeuttivat asiantuntijatukiryhmien muodostumista. Asiantuntijatukiryhmien osallistuminen hankkeeseen kuitenkin toteutui hankkeen edetessä paremmin kuin hankkeen alussa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen alkuperäiset tavoitteet esitettiin projektisuunnitelmassa viiden kehittämistehtävän alla. Hankkeen toteutuksen edetessä kehittämistehtävien sisällöt tarkentuivat, sulautuivat osittain yhteen ja myös yksi kokonaan uusi aihealue tuli toteutukseen mukaan. Hankkeen konkreettiset tulokset voidaan jakaa karkeasti neljän kehittämistehtävän/tutkimusteeman alle: 1) Maalaserkeilauksen tiedontuotantopalvelu, 2) GIS-analyysivälineet palveluiden saavutettavuuden optimointiin, 3) Täsmäviljelyssä syntyvien paikkatietojen käsittely ja yhteensopivuuden kehittäminen, 4) Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu. Näiden neljän aihealueittaisen teeman lisäksi hankkeen toiminta on tuottanut tuloksia ns. läpileikkaaville aiheille, joita ovat Centrian innovointialustan kehittäminen sekä tutkimustyön vuorovaikutteisuus. Hankkeen toiminnalla on ollut yhteisiä tuloksia myös mm. osaamisen kasvua koskien. Tutkimusteemakohtaiset sekä hankkeen yhteiset tulokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. 1) Maalaserkeilauksen tiedontuotantopalvelu: EURA JÄRJESTELMÄ 4/11

5 Hankkeessa hyödynnettiin erillisessä projektissa hankittua maalaserkeilainlaitteistoa ja muuta kalustoa sekä aineistojen käsittelyssä tarvittavia ohjelmistoja. Laitteistoista ja ohjelmistoista rakennettiin GIS-laboratorio Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tiloihin Ylivieskaan. Hankkeen aikana tutkittiin maalaserkeilaimen sovellettavuutta tiedontuotantoon erilaisten tapaustutkimusten kautta. Laserkeilauksen ja mallinnuksen tarkkuutta ja käytettävyyttä arvioitiin sekä rakennetuissa että luonnollisessa ympäristössä, minkä lisäksi hankkeessa kokeiltiin ns. lennokkikeilausta yhteistyössä Mitta Oy:n kanssa. Varsinaisten keilaustoimien ja datan mallinnustöiden lisäksi perehdyttiin pistepilvien ja mallien tallentamisen menetelmiin. Hankkeessa kehitettiin maalaserkeilaimen ja sitä tukevien laitteistojen sekä ohjelmistojen ympärille maastotiedontuotannon palvelu. Tiedontuotantoon osallistuneen henkilöstön osaaminen kehittyi hankkeen aikana ja toteuttajien sekä sidosryhmien tietämys maalaserkeilaimen sovellettavuudesta kasvoi. Tapaustutkimuksista laadittiin raportoinnit, jotka ovat saatavilla hankkeen internetsivuilla. 2) GIS-analyysivälineet palveluiden saavutettavuuden optimointiin: Julkispalveluiden saavutettavuuden optimointiin kehitettiin kaksi toimintamallia, joita molempia testikäytettiin todellisten kuntaliitosten tuottaman uudelleenorganisoinnin arvioimiseksi. Molemmissa menetelmissä käytettiin hyväksi digitaalista tieverkkoa, väestön sisältävää ruutuaineistoa ja ArcGIS - ohjelmiston Network Analyst työkalupakin työkaluja uudella tavalla soveltaen. Siikalatvan neljän kuntakeskuksen saavutettavuutta eri-ikäiselle väestölle tieverkkoa pitkin arvioitiin suhteellisen saavutettavuuden ja keskimääräisen kuljettavan etäisyyden kautta. Toisessa tapaustutkimuksessa arvioitiin uuden Oulun aluerakennetta, ja siinä löydettiin paikkatietomenetelmällä kattavan palvelurakenteen kautta tärkeimmät sijainnit. Molemmissa tapaustutkimuksissa käytetyt menetelmät ovat käyttökelpoisia julkispalveluverkon uudelleenorganisointien yhteydessä ja ne vastaavat kumpikin hieman erilaiseen ongelmaan. Siikalatvan tapaustutkimus kuvaa tilannetta, jossa valitaan yksi sijainti, joka parhaiten palvelee koko aluetta, kun taas uuden Oulun tapaustutkimus kuvaa monikeskuksisen aluerakenteen optimoimista tavoitteena kattava palveluverkko. 3) Täsmäviljelyssä syntyvien paikkatietojen käsittely ja yhteensopivuuden kehittäminen: Tutkimusteemassa tarkasteltiin täsmäviljelyn paikkatiedoille asetettuja laatu- ja yhteensopivuuden vaatimuksia ja kehitettiin menetelmiä, joilla erilaisista laitteistoista peräisin olevia mittaustietoja saadaan käsiteltyä ja yhteen sovitettua luotettavaksi paikkatiedoksi. Toteutettu tietojärjestelmäkehitystyö mahdollistaa paikkatietoaineistojen yhteensovittamisen ja siinä tarvittavien rajapintojen testaamisen. Sensoritietoa välitettiin tietojärjestelmään peltotyökoneelta sekä maanpinnan alapuolelle sijoitetuilta maaperäsensoreilta langattomasti. Lisäksi kehitystyössä hyödynnettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) paikkatietoaineistoja, jota erilaiset peltotyökoneet ovat tuottaneet. Järjestelmä toteutettiin Centria Tutkimus ja kehityksen ohjelmistoalusta Locawelle, ja siihen rakennettiin myös sekä viljelijän että ns. paikkatiedon käsittelijän käyttöliittymäyhteydet. 4) Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu: Hankkeen alkuperäisessä projektisuunnitelmassa ei ollut asetettu tavoitteeksi osallistavan suunnittelun työkalun kehittämistä. Tämä kehittämistarve nousi esille hankkeen toteutuksen oltua käynnissä jo yli vuoden ajan, ja se liitettiin hankkeeseen mukaan projektisuunnitelman muutoksen kautta ylimääräisenä toimintona. EURA JÄRJESTELMÄ 5/11

6 Loppuraportin osiossa 5 Projektin toteutus ja yhteistyö on esitetty kehittämistyön toteutustapa, joka oli usean tahon yhteistyötä. Lopputuloksena oleva osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalun prototyyppi hyödyntää Google Mapsin kartta-aineistoja pohjanaan. Sovellukseen on rakennettu toiminnallisuus kyselyjen laatimiselle, mikä mahdollistaa sovelluksen käytön paikkaan sidonnaisen tiedon keräämisessä kohderyhmiltä. Yhteiset tulokset: Loppuraportin neljännessä osiossa (Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä) on kuvattu paikkatiedon osaamisalueet neljään kastiin luokiteltuna. InnoGIS-hankkeen toteutuksen myötä erilaiset osaamisprofiilit omaavat osatoteuttajat muodostivat yhden kokonaisuuden, joka kattoi paikkatieto-osaamisen laajan kokonaiskentän. Tämä laajensi hankkeen toteutukseen osallistuneiden henkilöiden osaamispohjaa sekä yhteistyöverkoston kokoa. Hankkeen vaikutuksesta myös projektiryhmän ulkopuolisten henkilöiden osaaminen on kasvanut toteuttajaorganisaatioissa. Tärkeä tulos on niin ikään se, että tietämys paikkatiedon sovellettavuudesta on kasvanut toteuttajaorganisaatioissa. Esimerkiksi Oamkin Tekniikan yksikössä on hankkeen vaikutuksesta tiedostettu paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet aikaisempaa paremmin. Osatoteuttajina toimineet organisaatiot pystyvät osaamisen kasvun myötä vastaamaan paremmin alueen yritysten tarpeisiin ja kouluttamaan opiskelijoitaan uusin paikkatietomenetelmin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Laserkeilainlaitteistojen nopea tekninen kehitys ja laitteistojen hintojen lasku mahdollistavat laserkeilauksen hyödyntämisen uusissa käyttötarkoituksissa. InnoGIS-hankkeessa tehtiin tapaustutkimuksia, joilla selvitettiin menetelmän hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa kohteissa ja olosuhteissa sekä erilaisia tarkkuusvaatimuksia edellyttävissä töissä. Tapaustutkimuksilla kartoitettiin, tuoko laserkeilaus lisäarvoa perinteisiin mittausmenetelmiin verrattuna sekä ideoitiin uusia hyödyntämismahdollisuuksia tuotetulle datalle. Hankkeen päättymisen jälkeen Centria jatkaa pistepilviaineistojen ja datan mallinnustoiminnan palvelutoimintana. Paikkatietoaineistoja ja -menetelmiä on hyödynnetty kunnissa verrattain vähän julkisten palveluiden suunnittelussa. Suomessa tuotetaan kuitenkin erittäin kattavia paikkaan sidonnaisia tietoaineistoja, joita voitaisiin hyödyntää huomattavasti tehokkaammin esimerkiksi koulu- tai terveyspalveluiden alueellista sijoittamista suunniteltaessa. InnoGIS-hankkeen kautta tuotettiin tapaustutkimuksia, joissa väestön saavutettavuutta arvioitiin erilaisia laskentamalleja soveltaen. Nämä tulokset ovat vapaasti jatkohyödynnettävissä. Täsmäviljelyteknologiaa on ollut tarjolla viljelijöiden käyttöön jo yli 15 vuotta. Täsmäviljelyn toteuttaminen on kuitenkin yleistynyt hitaasti, osittain johtuen täsmäviljelyn edellyttämistä korkeista tiedon laatuvaatimuksista sekä tiedon siirtoon liittyvistä haasteista. InnoGIS-hankkeessa kehitettiin hajautetun järjestelmäarkkitehtuurin demonstraatio innovatiivisena poikkitieteellisenä yhteistyönä. Osallistavan suunnittelun ja paikkaan sidotun tiedon keräämisen mahdollistava sovellus on hankkeen aikana yhteistyöverkoston kautta syntynyt innovaatio. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoprototyyppi on ilmaiseksi EURA JÄRJESTELMÄ 6/11

7 käytössä oleva ja näin ollen uusi innovaatio. Sovellus on ladattavissa asennus- ja käyttöohjeineen hankkeen internetsivuilta ilmaiseksi vapaaseen käyttöön ja myös jatkokehitettäväksi. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektisuunnitelmassa ei ole todettu hankkeella olevan mainittavia tasa-arvovaikutuksia. Kuitenkin palveluiden saavutettavuuden tutkimisen työkalut, joita hankkeessa on testattu, voivat edistää alueellista tasa-arvoa saavutettavuuden suhteen. Samoin osallistavan suunnittelun ohjelmistoprototyypin hyödyntäminen esimerkiksi kaavoitusta suunniteltaessa voisi parantaa alueellista tasa-arvoisuutta. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Täsmäviljelyllä eli alueellisesti tarkennetulla viljelyllä viljelytoimenpiteet tehdään sen mukaisesti, miten kasvuolosuhteet vaihtelevat kasvulohkon eri osissa. Tämän vuoksi esimerkiksi lannoitteiden käyttöä voidaan suunnitella siten, että kasvulohkon eri osiin levitetään vain tarpeellinen määrä lannoitetta. Tämä vähentää vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää ja näin pienentää ympäristön kuormitusta. Palveluiden saavutettavuutta tutkivilla menetelmillä voidaan suunnitella palveluiden sijoittamista siten, että kansalaisten liikkumisen tarvetta ja tätä kautta liikenteen päästöjä voidaan vähentää. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen monitieteisestä vuorovaikutteisesta toimintatavasta on laadittu tieteellinen artikkeli, joka on loppuraportin laadinta-ajankohtana arviointikäsittelyssä. Artikkeli liitetään hankkeen materiaalit kokoavalle internetsivulle artikkelin julkaistun jälkeen. Tieteellisen julkaisun lisäksi hankkeen monitieteisestä, vuorovaikutteisesta ja asiantuntijuutta jakavasta työskentelytavasta on laadittu kolme tutkimusraporttia, jotka on liitetty hankkeen internetsivujen materiaaleihin. Raportit kuvaavat mm. toimiviksi todettuja käytänteitä projektiryhmän jäsenten työskentelemisestä alueellisesti hajautettuna kokoonpanona. Seuraavassa on esitetty kyseisiä hyviä käytänteitä tiivistettynä. Luottamukselliset suhteet ja riittävä tieto ovat toimivan kehittämisympäristön elinehto. Sähköposti reaaliaikaisena ja tuttuna työkaluna koettiin sopivaksi erilaisiin tarkoituksiin ja viestien jakaminen kaikille jäsenille alusta alkaen lisäsi avoimuutta ja luottamuksen syntyä ryhmän sisällä. Säännölliset Skype-istunnot otettiin käyttöön vajaan vuoden toiminnan jälkeen ja niiden merkitys yhteisen ja yksittäisen työskentelyn tukijana oli merkittävä. Ne koettiin tehokkaana kanavana tilannepäivitykseen, kontrollointiin ja palautteen antoon, mitkä kaikki olivat välttämättömiä elementtejä työskentelyn tehokkaalle etenemiselle. Asioiden syvällisempi aihekohtainen käsittely edellytti osallistujien läsnäoloa ja face to face tapaamiset olivat tärkeitä niin oman vastuualueen eteenpäinviemisessä kuin koko tiimin toiminnassa ja asiantuntijoiden hyödyntämisessä. Taustaorganisaatioiden asiantuntijoiden hyödyntämistä edesautettiin järjestämällä nämä lähitapaamiset eri organisaatioiden tiloissa, jolloin oli mahdollisuus tavata asiantuntijoita. Osallistumista ja aktiivisuutta ylläpidettiin jakamalla Optima-alustalla osatuotoksia. Konkreettisten tavoitteiden ja tulosten sekä kehittämistehtäviä koskevien sisältömuutosten laittaminen jakoon yhteisellä EURA JÄRJESTELMÄ 7/11

8 alustalla piti ajan tasalla eri osapuolien tilanteesta. Oman vastuualueen esittäminen ohjausryhmän kokouksissa tuki työskentelyä ja ACP- yhteyksien hyödyntäminen niiden toteutuksessa teki osallistumisen helpoksi sekä ohjausryhmän että tiimin jäsenille. Tiimi koostuu aina yksittäisistä jäsenistä ja vuorovaikutusta tapahtuu vain osallistumalla. Jäsenet sitoutuivat yhdessä valittuihin ja sovittuihin kommunikointi- ja tiedonjakokäytänteisiin ja tämä helpotti työskentelyä. Erilaisiin aihealueisiin perehtyminen oli haastavaa ja aikaa vievää, mutta monitieteinen työskentely kasvatti itse kunkin osaamista niin tieteellisellä, ammatillisella kuin teknisillä alueilla. Verkostot taustaorganisaatioihin laajentuivat myös oman osaamisalueen ulkopuolelle ja niitä voidaan hyödyntää jatkossa. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Maalaserkeilaimen ympärille perustettu tiedontuotantopalvelu mahdollistaa laserkeilainaineistojen tuotannon hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen aikana toteutetuista laserkeilauksen tapaustutkimuksista on laadittu raportoinnit, joita voivat hyödyntää myös hanketoimijoiden ulkopuoliset tahot tilanteissa, joissa ne pohtivat laserkeilanmenetelmän käyttöönottoa. Esimerkiksi Oulun kauppatorin pistepilviaineisto jää vapaasti hyödynnettäväksi siitä kiinnostuneille tahoille. Aineistoja tullaan hyödyntämään myös esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetustoiminnassa. Tapaustutkimusraportit ja tiedot muusta hankkeessa tuotetusta laserkeilaukseen liittyvästä materiaalista sekä toiminnan jatkamisen kannalta tarpeelliset yhteystiedot on koottu hankkeen internetsivuille. Hankkeessa toteutettu julkispalveluiden saavutettavuuden arviointimenetelmien kehitys ja testaus on dokumentoitu siten, että menetelmät voidaan ottaa käyttöön pienehköin kustannuksin alueen organisaatioissa. Menetelmiä sovelletaan jatkossa ainakin Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyössä sekä opetustoiminnassa. Dokumentaatio on liitetty hankkeen internetsivuille. Menetelmistä on laadittu tieteellinen artikkeli, joka liitetään hankkeen nettisivuille artikkelin julkaisun jälkeen. Palveluiden saavutettavuutta koskevien menetelmien kehittämistä ja hyödyntämistä on suunniteltu jatkettavan hankkeen osatoteuttajien toimesta myöhemmin määriteltävillä toimilla. Täsmäviljelyä koskevassa kehittämistehtävässä toteutettu järjestelmäarkkitehtuuri jää jatkokehitettäväksi Centrian Locawe-alustan yhteyteen. Jatkokehitystyö on avointa kaikille toimijoille. Tarpeita jatkokehitykselle on mm. uusien rajapintojen toteuttamisessa (esim. Web Coverage Service ja Web Processing Service) sekä käytettävyyden kehittämisessä. Suomessa täsmäviljelyyn liittyvien järjestelmien tärkeänä kehittäjänä toimii jatkossakin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, joka osallistui myös tässä hankkeessa toteutetun arkkitehtuurin toteutukseen. Osallistavan suunnittelun mahdollistava avoimen lähdekoodin sovellus jää vapaaseen käyttöön ja jatkokehityksen kohteeksi. Ohjeet sovelluksen lähdekoodin lataamisesta sekä sovelluksen asentamisesta ja käyttöön otosta on liitetty hankkeen internetsivuille. Materiaali sisältää myös käyttöohjeet kyselyjen laadintaa varten sekä esittelyaineistoa sovelluksen hyödyntämisestä. EURA JÄRJESTELMÄ 8/11

9 Edellä mainittujen konkreettisten tulosten hyödyntämistapojen lisäksi yksi erittäin merkittävä toiminnan jatkuvuuden mahdollistava tekijä on se, että osatoteuttajien paikkatietoon liittyvä osaaminen on kasvanut oleellisesti hankkeen toteutuksen myötä. Tämä mahdollistaa paikkatietoa koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan jatkamisen organisaatioissa. Toiminnan jatkuvuutta tapahtuu myös sitä kautta, että hankkeen tuloksia otetaan toteuttajaorganisaatioiden opetustoiminnan käyttöön. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 80 % ,96 80 % Kuntien rahoitus ,00 20 % ,24 20 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Paikkatiedon innovaatioverkoston kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa (InnoGIS-hanke) toteutetun yhteistyön tarkoituksena oli yhdistää organisaatioiden paikkatietoasiantuntemus uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseksi. Tarve uusille teknologisille ratkaisuille, laadukkaille paikkatietoaineistoille ja käyttäjien vaatimusten huomioimiselle on kasvanut paikkatietojärjestelmien ja -teknologian käytön yleistyessä. Paikkatiedon merkitys ja hyödyntämismahdollisuudet on tiedostettu yhteiskunnan eri sektoreilla ja paikkatietoon liittyvän innovaatiotoiminnan odotetaan kasvavan EU:n Inspire-direktiivin toteutuksen myötä. Jotta alati lisääntyvistä ja avautuvista paikkatietoaineistoista saataisiin hyöty irti, on uusia hyödyntämiskohteita ideoitava ja paikkatiedon eri osaamisalueita kehitettävä. Hankkeen osatoteuttajina olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston maantieteen laitos sekä Oulun Eteläisen instituutti. Hankkeen jokaiselle ns. kehittämistehtävälle/tutkimusteemalle määriteltiin osatoteuttajista vastuuorganisaatio, joka vastasi toimenpiteiden suorittamisesta. Hankkeen edetessä osatoteuttajien välinen yhteistyö tiivistyi ja tutkimusteemojen työstämiseen osallistuivat vastuullisen organisaation lisäksi myös muut osatoteuttajat taustaorganisaatioiden ja sidosryhmien asiantuntemusta hyödyntäen. Yhteistyötä tehtiin myös alueella toimivien yritysten kanssa. Hankkeen tulokset on pitkälti raportoitavissa neljän kehittämistehtävän/tutkimusteeman kautta, joiden sisältö on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Maalaserkeilauksen tiedontuotantopalvelu -kehittämistehtävässä hyödynnettiin erillisessä projektissa hankittua maalaserkeilainlaitteistoa ja muuta kalustoa sekä aineistojen käsittelyssä tarvittavia ohjelmistoja. Laitteistoista ja ohjelmistoista rakennettiin GIS-laboratorio Keski-Pohjanmaan amk:n tiloihin Ylivieskaan. Hankkeen aikana tutkittiin maalaserkeilaimen sovellettavuutta tiedontuotantoon erilaisten tapaustutkimusten kautta. Varsinaisten keilaustoimien ja datan mallinnustöiden lisäksi perehdyttiin pistepilvien ja mallien tallentamisen menetelmiin. EURA JÄRJESTELMÄ 9/11

10 GIS-analyysivälineet palveluiden saavutettavuuden optimointiin -tutkimusteemassa kehitettiin kaksi menetelmää, joista molemmissa käytettiin hyväksi digitaalista tieverkkoa, väestön sisältävää ruutuaineistoa ja ArcGIS -ohjelmiston Network Analyst työkalupakin työkaluja uudella tavalla soveltaen. Siikalatvan neljän kuntakeskuksen saavutettavuutta eri-ikäiselle väestölle tieverkkoa pitkin arvioitiin suhteellisen saavutettavuuden ja keskimääräisen kuljettavan etäisyyden kautta. Toisessa tapaustutkimuksessa arvioitiin uuden Oulun aluerakennetta, ja siinä löydettiin paikkatietomenetelmällä kattavan palvelurakenteen kautta tärkeimmät sijainnit. Täsmäviljelyssä syntyvien paikkatietojen käsittely ja yhteensopivuuden kehittäminen -teemassa tarkasteltiin täsmäviljelyn paikkatiedoille asetettuja laatu- ja yhteensopivuuden vaatimuksia ja kehitettiin menetelmiä, joilla erilaisista laitteistoista peräisin olevia mittaustietoja saadaan käsiteltyä ja yhteen sovitettua luotettavaksi paikkatiedoksi. Toteutettu tietojärjestelmäkehitystyö mahdollistaa paikkatietoaineistojen yhteensovittamisen ja siinä tarvittavien rajapintojen testaamisen. Sensoritietoa välitettiin tietojärjestelmään peltotyökoneelta sekä maanpinnan alapuolelle sijoitetuilta maaperäsensoreilta langattomasti. Lisäksi kehitystyössä hyödynnettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) paikkatietoaineistoja, jota erilaiset peltotyökoneet ovat tuottaneet. Järjestelmä toteutettiin Centria Tutkimus ja kehityksen ohjelmistoalusta Locawelle, ja siihen rakennettiin myös sekä viljelijän että ns. paikkatiedon käsittelijän käyttöliittymäyhteydet. Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu -kehittämistehtävän tuloksena syntyi prototyyppi työkalusta, joka mahdollistaa kyselytutkimusten tekemisen siten, että kyselyn vastaajat voivat osoittaa karttakäyttöliittymän avulla sijainteja ja kirjoittaa niihin liittyvää tietoa opastetun toiminnan kautta. Työkalu hyödyntää Google Mapsin kartta-aineistoja pohjanaan. Hankkeen toimintaa ja tuloksia on esitelty hankkeen itsensä järjestämissä seminaareissa sekä useissa muissa tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Tärkeimmät tulosmateriaalit on koottu hankkeen internetsivuille osoitteeseen Hankkeessa tehty vuorovaikutteinen ja monitieteinen tutkimus- ja kehitystyö laajensi toteutukseen osallistuneiden henkilöiden osaamispohjaa ja yhteistyöverkostoja. Hankkeen vaikutuksesta myös projektiryhmän ulkopuolisten henkilöiden osaaminen on kasvanut toteuttajaorganisaatioissa. Tärkeä tulos on niin ikään se, että tietämys paikkatiedon sovellettavuudesta on kasvanut. Osatoteuttajina toimineet organisaatiot pystyvät osaamisen kasvun myötä vastaamaan paremmin alueen yritysten tarpeisiin ja kouluttamaan opiskelijoitaan uusin paikkatietomenetelmin. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. EURA JÄRJESTELMÄ 10/11

11 Hankkeen toteutusta koskevat asiakirjat säilötään hankkeen päätyttyä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön päätearkistoon. Asiakirjat arkistoidaan Oamkin arkistonmuodostussuunnitelman ohjaamana eri koteloihin säilytysajan mukaisesti jaoteltuna: pysyvästi säilytettävät, 15 vuotta säilytettävät sekä hankkeen muut dokumentit. Koteloissa on listaukset hankkeen arkistoiduista dokumenteista. Arkiston yhteyshenkilönä toimii ensi vaiheessa Oamkin Luonnonvara-alan yksikön asiakaspalvelusihteeri, joka toimii samalla yksikön arkistovastaavana. Mahdollisten organisaatio-/henkilöstömuutosten myötä yhteyshenkilönä toimii Oamkin Rehtorin toimiston arkistosihteeri. Päiväys ja allekirjoitus Jukka Tikkanen Yksikönjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 11/11