HUS:N SISÄISET SAIRAANHOIDOLLISTEN TOIMINTOJEN MUUTOKSET LUKIEN

Transkriptio

1 HALLITUS HUS:N SISÄISET SAIRAANHOIDOLLISTEN TOIMINTOJEN MUUTOKSET LUKIEN HALL 110 Hallitukselle on koostettu alle talousarviovalmistelua varten yhteenveto kaavailluista HUS:n sisäisistä sairaanhoidollisten toimintojen muutoksista, joilla on vaikutusta vuoden 2017 talousarvioon. Alla kuvattuja muutoshankkeita on yhteensä kuusi, ja osa niistä on kustannuksia vähentäviä, osa kustannusneutraaleja mutta muutoin yksiköiden väliseen resursointiin vaikuttavia ja osa kustannuksia lisääviä. Tarkoituksena on, että hallitus hyväksyisi tässä vaiheessa alla kuvattujen muutosten huomioimisen kuntayhtymän talousarviovalmistelussa. Kunkin muutoksen osalta valmistellaan erikseen tarvittavat hallinnolliset päätökset ja käsittelyt. 1. Porvoon sairaalan synnytysten siirto HYKS:aan Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä, annettu Helsingissä , 14 1 mom. mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. HUS:n hallitus päätti hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle Porvoon sairaalassa perusteina Naistenklinikan lisärakennushanke marraskuussa 2014 (HALL 160/2014). Synnytystoimintaa koskeva STM:n myöntämä poikkeuslupa päättyy vuoden 2016 lopussa. Porvoon sairaalassa oli vuonna 2015 yhteensä 913 synnytystä, mikä on alle STM:n asetuksen synnytystoiminnan jatkumiselle asettaman rajan. Arvion mukaan synnytystoiminnan siirrosta muihin HUS:n sairaaloihin tulee olemaan noin 1 milj. euron säästöt vuositasolla. HUS:ssa käynnistettiin maaliskuussa 2016 suunnittelutyö Porvoon alueen synnytystoimintojen siirtämiseksi HUS:n muihin synnytyssairaaloihin. Synnytysten myötä myös osa henkilöstöresursseista siirtyy HYKS:aan. Synnytystoiminnan siirtoa valmisteleva työryhmä jättää raporttinsa syyskuun lopussa, jolloin resurssisiirrot tarkentuvat. Synnytystoiminnan siirto mahdollistaa Porvoon sairaalan muiden toimintojen (kirurgia, psykiatria, lastentaudit, päivystys) merkittävän kehittämisen. 2. Raaseporin sairaalan psykiatristen toimintojen siirto HYKS:aan HUS konsernin johdon toimesta käynnistettiin selvitysprojekti koskien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön mahdollista siirtoa osaksi HYKS Psykiatrian tulosyksikköä alkaen. Projektissa tarkastellaan mahdollisen organisaatiomuutoksen hyötyjä ja haittoja psykiatrian, Raaseporin sairaalan, Länsi-Uudenmaan kuntien ym. toimijoiden näkökulmasta. Projektin tavoitteena oli kerätä riittävä tieto, jonka avulla tarkastellaan mahdollisen organisaatiomuutoksen vaikutuksia seuraaviin näkökulmiin: 1) LUSHA Psykiatrialla laajennetun HYKS Psykiatrian yhteistyö Raaseporin sairaalan somaattisten yksiköiden kanssa turvataan ja HUS Raaseporin sairaalan toimintaedellytykset huomioidaan; 2) Raaseporin, Hangon ja Inkoon kunnille luvatut kustannussäästöt toteutuvat kuntayhteistyön kärsimättä. Projektin työskentelyaikatauluna oli ja se keskittyi neljään

2 osa-alueeseen: potilashoito ja prosessit, henkilöstö, talous sekä tilat. Projektin loppuraportti on jaettu oheismateriaalina 2. LUSHA Psykiatrialla on yksikön kokoon nähden monipuolinen avohoitopalveluiden valikko, kuten Silta- ja INTRO-yksiköiden liikkuva toiminta, joka voidaan säilyttää myös tulevassa mallissa. Liitoksen myötä alueellista palveluvalikkoa - ruotsinkieliset palvelut mukaan lukien - on kuitenkin mahdollista monipuolistaa entisestään, esimerkiksi etähoitoina toteutettujen spesifien terapioiden ja konsultaatiopalveluiden kautta. Palveluiden haavoittuvuus vähenee olennaisesti varsinkin gero- ja nuorisopsykiatriassa kun käytössä on HYKS Psykiatrian laaja henkilöstöpooli. Muun HYKS alueen ruotsinkieliset palvelut kohentuisivat LUSHA Psykiatrian ruotsinkielisen osaamisen levitessä etäpalveluiden myötä. LUSHA Psykiatrian henkilökunnan palveluiden hyödyntäminen HYKS-laajuisesti mahdollistaisi hieman oman alueen tarvetta suuremman henkilökuntamäärän säilyttämisen alueella, mikä on hyödyllistä joillekin potilasryhmille palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Liitoksessa toteutettavat muutokset ovat helpointa toteuttaa divisioonamallissa, mutta olisivat toki toteutettavissa nykymallissa erillisillä sairaanhoitoalueilla. Mikäli LUSHA Psykiatria siirtyy osaksi HYKS Psykiatriaa alkaen, yksikkö siirtyy sellaisenaan. Hallinnollisesti LUSHA Psykiatria muodostaisi oman linjan. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Tämä tarkoittaa, että vastuu uudelleensijoitetuista työntekijöistä siirtyy myös LUSHA:lta HYKS Psykiatrialle alkaen. LUSHA Psykiatrian sopeutussuunnitelma luo karkean raamin henkilöstön koolle ja kokoonpanolle myös divisioona-mallissa. Henkilöstön näkökulmasta siirron vaikutukset perustyöhön eivät ole merkittäviä, koska asiakaskunta ja työntekopaikka säilyvät pääosin ennallaan. Samoin samat lähiesimiehet säilyvät. Päättävien esimiesten osalta tapahtuu esimiesten muutos. Tulosyksikön johtaja on HYKS Psykiatrian toimialajohtajan alainen ja ylihoitaja HYKS Psykiatrian johtavan ylihoitajan alainen. Erityistyöntekijöiden johtamisen osalta tavoitteena on HYKS Psykiatriassa yhdenmukainen rakenne. Hallinnolliset palvelut tulisivat HYKS Psykiatrian esikunnasta, jota ei lisättäisi. Henkilöstörationointeja voidaan vähentää lisäämällä etätyömahdollisuuksia, joita on tarjolla esimerkiksi nettiterapioiden kautta. Vastaavasti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen hallinto voi palvella koko HUS:ia. Muutoksen positiivisina vaikutuksina henkilöstön osalta nähdään olevan linjakohtaisen erikoistuneen koulutuksen lisääntyminen. Kokonaisuutena mahdollinen muutos tuottaisi lisäarvoa koko HUS-alueen ruotsinkielisten potilaiden hoitoon sekä näiden potilaiden terapioiden kehittämiseen. Mikäli selvityksen jälkeen päädytään LUSHA Psykiatrian siirtoon osaksi HYKS Psykiatriaa, tullaan henkilöstön kanssa käymään yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset sekä laaja-alaista suunnittelu- ja kehittämiskeskustelua. Divisioonamalli mahdollistaisi alueen omaa tarvetta suuremman henkilöstön, mutta toisaalta loisi paineita sairaanhoitoalueen yleishallinnon henkilöstölle. Yleishallinnon henkilöstöä voidaan käyttää HUS-laajuisesti, josta neuvotellaan erikseen HUS konsernin kanssa. Yksi selvityksen taustatekijöitä oli psykiatristen palveluiden kalleus omistajakunnille. Divisioonamalli mahdollistaisi HYKS-tasoon säädetyt yhtenäiset hinnat koko tulosyksikössä heti vuoden 2017 alusta, koska HYKS:n budjetissa on mahdollista jakaa tällaisia kustannuksia (alle 1 % budjetista) oikeudenmukaisella tavalla erilaisten palveluiden välillä. LUSHA omistajakunnille tämä tarkoittaisi nykyvolyymin pohjalta laskettuna n. 1,4 milj säästöjä vuonna 2017 verrattuna 2015 toteumaan. HYKS Psykiatrian esikuntaa ei divisioona-mallissa tarvitsisi kasvattaa, joten Psykiatrian

3 hallinnon vyörytykset pienenisivät. LUSHA esikunnan tuottamat palvelut psykiatrialle ovat arvoltaan n vuodessa. Tämä loisi sopeuttamistarpeen LUSHA:n yleishallinnon/esikunnan työntekijöille, josta konsernin tulisi huolehtia esimerkiksi tuottamalla osan konsernin esikuntapalveluista etänä LUSHA:lla. Noin 3 vuoden aikavälillä joka tapauksessa toimeenpantavat rakenteelliset muutokset (mm. SOTE) saisivat aikaan loput muun HYKS Psykiatrian kulurakenteeseen pääsemiseksi tarvittavat säästöt. Divisioonamalli mahdollistaisi omistajakunnille merkittävät taloudelliset säästöt heti vuoden 2017 alusta, mutta loisi jäljelle jäävälle sairaanhoitoalueelle sopeuttamispainetta, josta HUS konsernin tulee kantaa vastuuta. Divisioonamalli mahdollistaisi omistajakunnille merkittävät taloudelliset säästöt heti vuoden 2017 alusta, mutta loisi jäljelle jäävälle sairaanhoitoalueelle sopeuttamispainetta, josta HUS konsernin tulee kantaa vastuuta. Mahdollisella organisaatiomuutoksella ei ole vaikutusta tilasuunnitelmiin. Tilasuunnitelmissa edetään jo aikaisemmin suunnitellun ja päätetyn mukaan. Tällä hetkellä LUSHA Psykiatria toimii Tammiharjun sairaalan tiloissa. Yksikkö siirtyy väistötiloihin loppuvuonna 2016 ja uudisrakennukseen viimeistään vuodenvaihteessa Johtopäätökset Divisioonamalliin eteneminen toisi etuja potilashoidon, psykiatrisen henkilöstön, sekä etenkin kuntatalouden näkökulmista. Lisäksi se on toimialan ja konsernin SOTE-strategian mukainen. Näillä perusteilla ohjausryhmä esittää yksimielisesti LUSHA psykiatrian tulosyksikön siirtämistä HYKS psykiatriaan alkaen. Tämä luo muutospainetta jäljelle jäävälle sairaanhoitoalueelle josta HUS konsernin tulee kantaa vastuuta. HUS Raaseporin sairaalan toimintaedellytykset eivät saa heikentyä psykiatrian mahdollisen HYKS:n liittymisen yhteydessä. LUSHA sairaanhoitoalueen jakaminen luo haasteita tulevassa SOTE-aluekokonaisuudessa, joten alueen SOTE-palveluiden kokonaisuudesta tulee pitää suunnitelmallisesti huolta. Hallituksen päätöksen jälkeen aloitetaan projektin tulosten käytännön toteuttaminen nopealla aikataululla. Talousarviovalmistelu lähtee siitä, että muutos tapahtuu. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset ja neuvottelut aloitetaan vasta päätöksen jälkeen. Organisaatiomuutos ei edellytä muutosta HUS:n perussopimukseen. LUSHA psykiatrian uudelleensijoitettavasta henkilöstöstä (8 työntekijää, joiden YT-neuvottelut käyty huhtikuussa 2016) ja yleishallinnon työntekijöiden käyttämisestä HUS-laajuisesti neuvotellaan HUS konsernin johdon kanssa erikseen. Yllä mainitut periaatteet soveltuvat myös arvioitaessa psykiatrian toimintojen kehittämistä Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueilla. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian liittymisestä Hyksiin kertyviä kokemuksia hyödynnetään kun jatkoselvitetään Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueiden psykiatrian yksiköiden organisoitumista suhteessa HYKS psykiatriaan. 3. HUS Tekonivelkirurgian lähetekeskus ja koordinaation kehittäminen HUS-Kuntayhtymän johtajaylilääkäri asetti / 56 päivätyllä päätöksellä työryhmän valmistelemaan esityksen siitä, miten tuotettavat hoidot ja niihin käytettävät nykyresurssit potilaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta tulisi optimaalisesti jakaa HUS:n eri

4 sairaaloiden kesken. Primaaritekonivelkirurgiaa suoritetaan kaikilla HUS:n viidestä sairaanhoitoalueesta. HYKS:n toiminta on keskitetty Peijaksen sairaalaan. Vaativat tekonivelten uusintaleikkaukset ja mm. metalli-metalli liukupintaparin omaavien tekonivelten seuranta on HUS-tasollakin keskitetty Peijaksen sairaalaan. Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Länsi-Uudenmaan tekonivelkirurgiset potilaat ohjautuvat vallitsevan lähetekäytännön perusteella omaan sairaalaan. HYKS:n tekonivelkirurgisista lähetteistä ohjataan Espoon ja Kauniaisten kaupungeissa asuvien potilaiden lähetteet Lohjan sairaalaan. Erillisesti sovitun menettelytavan mukaisesti HYKS:stä ohjataan nykyisin lähetteitä myös HUS-sairaaloihin. Tekonivelkirurgiseen arvioon ja siihen kuuluvien potilaiden hoitoprosessi ei HUS-tasolla toteudu optimaalisella tavalla, kun huomioidaan hoitoon pääsyn odotusajat suurimassa osassa HUS:n sairaaloita. Pitkittynyt odotusaika lisää inhimillistä kärsimystä ja hoidon kokonaiskustannuksia. Potilaiden hoitoon pääsyn ajankohta ja odotusajan lyhyys muodostavat jatkossa myös yhä tärkeämmän komponentin kilpailullisessa tilanteessa, eivätkä nykyisin toteutuvat odotusajat täten muodosta HUS:n kannalta kilpailullista valttia. Toimintaa on monien syiden perusteella pyrittävä siksi sujuvoittamaan ja nopeuttamaan nykyisestä. Optimaalisen hoitoprosessin määritykseen ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä tai määritettyä raja-arvoa, mutta yleisluonteisesti voidaan todeta että hoidon tai siihen liittyvien asioiden hidas käsittely ei yleensä tuota potilaalle lisäarvoa. Kun huomioidaan valtakunnallinen tilanne, hoidoissa esiintyvät lyhimmät odotusajat ja hoidon järjestelyyn usein tarvittava välttämätön aika sekä sen joustavuus, voidaan hyvän kokonaishoitoajan tavoitteeksi asettaa noin kolme kuukautta (kysynnän ilmaantuminen/lähete -> hoidon toteutus). Tämä edellyttää karkeasti arvioiden lähetteen käsittelyä alle 3pv:n kuluessa, avohoitona toteutuvaa ensikäynti alle 4 viikkoa lähetteen saapumisesta ja leikkaushoidon toteutumista alle 8 viikkoa hoitopäätöksen tekemisestä. Karkean arvion mukaan em. tavoitteen saavuttaminen koko HUS:ssa edellyttää hoitoprosessiin kuluvan keskimääräisen ajan puolittamista nykyisestä. Tavoitteen saavuttamisen haasteena toimivat mm. seuraavat tekijät: toiminnan mittauksen epäyhtenäisyys, hoitoprosessien epäyhtenäisyys, mm. avohoidon osalta, toiminnan mittauksen puutteesta johtuva resurssiallokaation haaste, tekonivelkirurgisen toiminnan tiivis yhteys muuhun erikoisalan toimintaan, jonka seurauksena toimintaa ei kaikilta osin voida esim. henkilöstön ja tilojen resurssijakauman osalta käsitellä täysin muusta erikoisalan toiminnasta erillisenä kokonaisuutena Ehdotukset tekonivelkirurgian kehittämiseksi Husissa 1. Ortopedian ja traumatologian toiminta segmentoidaan kaikissa HUS:n sairaaloissa HYKS:ssa toteutetun käytännön mukaisesti niin, että erikoisalan suppeat alueet ovat erillisesti mitattavissa kysynnän (lähetteet) ja toiminnan (avohoito ja leikkaustoiminta) osalta. Segmentointi tapahtuu hallinnollisesti ja kirjaamismenettelyn kautta sekä tietojärjestelmien päivityksen muodossa, ilman välitöntä vaikutusta potilastyöhön tai käytännön hoitoprosesseihin. Tämä mahdollistaa jatkossa erikoisalan toimintojen kehittämisen sekä laajemman ja yksityiskohtaisemman tarkastelun HUS-tasolla, jolloin tarvittavia toiminnallisia muutoksia voidaan tehdä mitattuun tietoon perustuen, kokonaisuus halliten ja paikalliset resurssit huomioiden.

5 2. Tekonivelkirurgiseen toimintaan liittyvien resurssien osalta ei tässä vaiheessa tehdä muutoksia sairaaloiden välillä. Tekonivelkirurgian toimintaa ohjataan keskitetysti kysynnän ja olemassa olevien resurssien mukaisesti sekä korjaten sairaaloiden välillä vallitsevaa epätasapainoa. Tätä tarkoitusta varten laajennetaan HYKS:n Töölön sairaalan lähetekeskuksen toimintaa, jonne ohjataan jatkossa kaikki HUS:n tekonivelkirurgiset lähetteet. Lähetekeskus toimii täten koko HUS-tason tekonivelkirurgisena toiminnanohjauskeskuksena, josta lähetevirtoja ohjataan HUS sairaaloihin erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Pääasialliset ohjaukseen vaikuttavat seikat ovat hoidon tarpeessa olevien potilaiden asuinpaikat sekä sairaaloiden mittauksen perustuvat hoitoprosessin aikatekijät. 3. Tekonivelkirurgisen toiminnan jakautumista ja keskittymisen kehittämistä jatketaan HUS:ssa erillisen ja laajemman työn puitteissa. Tässä yhteydessä huomioitavaksi tulee koko Ortopedian ja traumatologian erikoisalan toimintojen jakautuminen HUS-tasolla niin, että toimintojen keskittämisen kautta luodaan mahdollisuus sairaaloiden erikoistumiseen suppeiden ortopedis-traumatologisten sairaustilojen hoitoon. Samanaikaisesti jatketaan hallinnollisen linjaorganisaation kehittämistä HUS-tasolla, jonka tulee toteutua synkroonissa toimintojen muutosten kanssa. 4. HUS sairaaloiden profiilit ja päivystysjärjestelyt Tekonivelkirurgian lähetekeskuksen jatkovalmistelun ja koordinaation kehittämistyön kustannusarvio on noin euroa. HUS sairaaloiden profiilit ja päivystysjärjestelyt on suunniteltu ja sovittu yhdessä HYKS ervan järjestämissopimuksen päivityskierroksen yhteydessä (taulukko alla). Perusprofiileja on kolme: erikoissairaanhoidon lähipalvelut turvaava lähisairaala, edellisen lisäksi synnytyksiä hoitava akuutti sairaala ja kolmantena yliopistosairaala. Kahdessa ensiksi mainitussa toimii alueen palvelutarpeita vastaava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys ja viimeksi mainitussa erikoisalojen laaja ja suppea päivystys. Kirurgian leikkaustoimintavalmius on sovitettu alueellisen päivystyksen tarpeisiin. 5. Lastentautien erikoislääkäreiden sijoittuminen HUS organisaatiossa

6 Sairaanhoidollisten resurssien ja kohdentuminen tasavertaisesti ja tarvelähtöisesti HUS-piirin lapsille edellyttää, että HUS lasten- ja nuorten toimintojen johtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota perusterveydenhuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön niin, että HUS etsii lukuisa erilaisia mahdollisuuksia tukea lasten sairaanhoitoa erittäin vaihtelevissa ympäristöissä. Lapsiväestön määrä tulee 2025 mennessä merkittävästi pienenemään erityisesti Länsi-Uudellamalla ja Lohjalla ja kasvamaan 10% HYKS-sairaanhoitoalueella. Tämä väestömuutos vaatii suoraan lasten erikoissairaanhoidon lähipalvelujen kapasiteetin uudelleen järjestelyä. Hoidon sisällön kannalta epäsuhtainen lapsiväestön keskittyminen lisää yllä kuvattuja sosioekonomisten vaihteluiden ja yksityissektoririippuvaisuuden haasteita tasa-arvoiselle hoidon saatavuudelle. Käynnissä on lukuisia yhteiskunnan murrokseen liittyviä muutoksia, jotka edellyttävät lastenerikoissairaanhoidon resurssien sijainnin jatkuvaa arviointia ja kykyä niiden siirtämiseen väestön tarpeiden mukaan. Pienillä sairaanhoitoalueilla korostuu suoraan perusterveydenhuollon tueksi annettujen palveluiden merkitys ja HYKS-sairaanhoitoalueella taasen nouseva resurssitarve. Lisäksi synnytysjärjestelmän tiivistämisen tarve on oleellinen kokonaisuuteen vaikuttava seikka. Kaikki tekijät puoltavat sitä, että Lasten ja nuorten somaattisten sairauksien tuotantoa ja johtamista tulisi vastuuttaa nykyistä enemmän HYKS Lasten ja nuorten toimialalle. Ilmeistä on, että nykyinen järjestelmä on tarpeettoman kallis, tuotannollisesti alitehoinen ja heikosti johdettavissa parhaillaan menossa olevan murroksen oloissa. Keskusjohtoisten laajalla alueella toimivien järjestelmien toimintaa haittaa helposti paikallistuntemuksen puute ja parhaan keskittämis-hajauttamis -tasapainon löytäminen on vaikeaa. Asian jatkotyöstämiseksi ehdotetaan jo tehdyn (lastentaudit) ja tekeillä olevan (lastenpsykiatria) selvitystyön pohjalta valmistelun jatkamista siten, että Raaseporin, Lohjan ja Porvoon lastenerikoisalojen koordinaatio ja johtaminen arvioidaan paikallisen palvelutuotannon ja johtamisjärjestelmän näkökulmasta. Pyrkien keskittämään erikoissairaanhoidon osaamisen johtamista HYKS:aan ja samalla säilyttämällä lastentoimintojen hoitohenkilöstö ja tilojen hallinta nykyiseen tapaan muilla sairaanhoitoalueilla saavutetaan parempi joustavuus HUS -tasolla kun lasten toimintojen tiivistyessä mahdollisesti vapautuvaa hoitajatyöpanosta voidaan paikallisesti suunnata toisille erikoisaloille. Paikallisen hoitotyön kautta sitoutuminen lasten palvelemiseen ja paikallisten tarpeiden tuntemus säilytetään ja sairaalat säilyttävät kiinnostuksensa lapsiin. 6. Itäinen Silmäsairaala Porvoon sairaanhoitoalueelle Porvoon sha:n väkiluku on (sis Porvoo (49 728), Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Sipoo). Koko vastaa Lohjan sha:n väkilukua (sis Lohja (47 624), Karkkila, Siuntio, Vihti), jonka silmävastuaalueeseen kuuluvat tosin myös Inkoo, Raasepori ja Hanko ( asukasta), yhteensä asukasta. Toinen vastaavan kokoluokan yksikkö on Mikkelin keskussairaalan silmäyksikkö, jonka väestövastuualueella on asukasta. Rovaniemellä on vastaava väestöpohja , mutta sen silmäyksikön toiminta on viime vuosina ollut voimakkaassa muutoksessa, eikä vertailukelpoisia tunnuslukuja ole saatavilla.

7 Suurin hoidontarve on nyt ja tulevaisuudessa vanhusväestöä koskevat silmänpohjan ikärappeuma (AMD), glaukooma, diabeettiset silmänpohjamuutokset sekä harmaakaihi. Lisäksi lasten silmäongelmat (karsastus, amblyopia) on tarkoituksenmukaisinta hoitaa lähellä potilaan asuinaluetta. Kaihea lukuunottamatta edellä mainitut sairaudet aiheuttavat toistuvia käyntejä silmäyksikköön, useita kertoja vuodessa (1-10 käyntiä/vuosi). Porvoon Itäinen silmäsairaala voisi toimia Lohjan tavoin alueen lähipalveluita tuottavana perustason silmäyksikkönä. Lohjan tapaan silmälääkärit toimisivat HYKS Pää ja Kaulakeskuksessa ja hoito- ja muu henkilökunta Porvoon sairaalan palveluksessa. Myös leikkaussalit ja muut toimitilat sekä laitteistot ja tarvikkeet järjestäisi Porvoon sairaala. Esimerkkien avulla tehtyjen laskelmien mukaan Porvoon silmäyksikköön tulisi suoritteita seuraavasti: PKL käynnit / vuosi Lasiaisinjektiot /v Kaihileikkaukset / vuosi Muut leikkaukset/tmp:t kpl/v Perustason potilaiden lähialueen hoidon järjestämiseksi tarvitaan: Tilat: 4-5 vastaanottohuonetta 1-2 leikkaussalia 0-1 toimenpidehuonetta Erikoislääkärit 3-5 Optikko 1 Hoitohenkilökunta Sihteerit 2 Neliöt m2 Arvioidut kokonaiskulut toiminnasta ovat noin miljoonaa /vuosi. Liitteenä 1 on selvitys, jossa on vertailutietojen avulla kuvattu tarkemmin vertailulukujen kautta edellä olevien laskelmien muodostumista. Toiminnan suunnitellaan käynnistyvän syksyllä 2017, joten Porvoon sairaalassa toimintaa varten arvioidaan tarvittavan noin 1,0 miljoonaa euroa ja HYKS Silmätautien yksikössä euroa vuonna Päätösesitys Päätös Hallitus päättää, että edellä kuvatut muutoshankkeet voidaan ottaa huomioon kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviovalmistelussa. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja Markku Mäkijärvi, p. (09)