KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA

Transkriptio

1 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaisorganisaatio, jossa Tuusula toimii isäntäkuntana. (Nurmijärvi mukaan ) ) ää Sopijakuntien asukasmäärä 2010/2011 Yhteensä Järvenpää Kerava Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi Yhteensä

2 Esitelmän motto Vesihuolto on merkittävä haja asutusalueiden asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Haja asutusalueiden jätevesien käsittely on muutakin kuin jätevesipäästöjen ja ympäristön pilaantumisen vähentämistä. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (1/12) Haja asutusalueen jätevesien säätelyn lähtökohdat perustuvat vesilakiin sekä terveydensuojelulakia edeltäneen terveydenhoitolain vesikäymälän rakentamista koskeviin säännöksiin. Vesilaissa haja asutuksen jätevesien käsittelyn vähimmäisedellytyksenä olivat saostuskaivot. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon kuulumattomalta kiinteistöltä edellytettiin lisäksi vesilain mukaista jätevesien johtamislupaa (VL 10:3 ). Terveydensuojelulain uudistuksen yhteydessä (1994) vesikäymälän rakennuslupa y j y y ( ) y p poistui, ja erillisistä jätevesien johtamisluvista pääosin luovuttiin liittämällä rakennuslupaan erilliset määräykset jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. 4 2

3 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (2/12) Maankäyttö ja rakennuslaki tuli voimaan Lain toimeenpanon tarkoituksena on ollut tehostaa haja asutuksen jätevesihuoltoa muun muassa: parantamalla kaavoituksen sekä vesi ja jätehuollon yhteensovittamista ottamalla käyttöön haja asutuksen jätevesihuoltoa ohjaavia kaavamääräyksiä ja suosituksia antamalla kuntien rakennusjärjestyksessä haja asutuksen vesihuoltoon kohdistuvia määräyksiä sisällyttämällä asuinkiinteistöjen pakollisiin käyttö ja hoito ohjeisiin myös ohjeet jätevesien käsittelylaitteista. Rakennusluvassa tulee lisäksi varmistua, että rakentamiskohteen jätevedet voidaan hoitaa ilman haittaa ympäristölle (MRL 117, 135 ja 136 ). Rk Rakennusjärjestyksessä jäj tk ä(mrl 14 ) voidaan antaa myös tarpeellisia i määräyksiä ä jäteveden johtamisesta. Määräykset voivat olla erilaisia eri osissa kuntaa. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää toimenpidelupaa (MRA 62, 1 k). Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus (MRA 63 ) rakennusjärjestyksessään vapauttaa erillisenä toteutettava jätevesijärjestelmän tehostamis tai uusimistyö luvanvaraisuudesta. 5 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (3/12) Ympäristönsuojelulaki korvasi voimaantullessaan ( ) vesilain jätevesien käsittelyä koskevat säännökset, jotka liittyivät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Vesihuoltolaki tuli voimaan ja korvasi voimaan tullessaan yleisistä vesi ja viemärilaitoksista annetun lain (982/1977). Vesihuoltolaissa laitoksen toiminta alueen määrittäminen laajennettiin koskemaan asutuksen sekä siihen rinnastettavan elinkeino ja vapaa ajantoiminnan tarvetta sekä terveydellisiä ja ympäristönsuojelullisia syitä. Vesihuoltolain 5 :ssä säädetään vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, joka on keskeinen työkalu myös haja asutusalueiden jätevesihuollon järjestämisessä. Vanha hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) tuli voimaan Hajajätevesiasetusta sovelletaan myös vesihuoltolaitosten toiminta alueella kiinteistöön, jonka kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on vapauttanut vesihuoltolain 11 :n nojalla liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. 6 3

4 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (4/12) Vanhaa hajajätevesiasetusta (542/2003 ) on sovellettu voimaantulonsa jälkeen kiinteistöillä, joille on rakennettu uusi rakennus tai tehty rakennus tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus tai muutostöitä. Vanhassa asetuksessa oli siirtymäaika olemassa oleville käyttökuntoisille jätevesijärjestelmille vuoden 2013 loppuun saakka. Arviolta vain noin % siirtymäajan piiriin kuuluvista kiinteistöistä on kunnostanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen mukaiseksi. Haja asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat uudet ympäristönsuojelulain muutokset tulivat voimaan Uusi hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) tuli voimaan Säädösmuutoksilla on kohtuullistettu haja asutusalueen jäteveden käsittelyä koskevia vaatimuksia. Uusi hajajätevesiasetus on erityisesti suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Muutoksilla haluttiin lisäksi turvata sääntelyn teknologianeutraalius jätevesijärjestelmän valintaa ei sidota mihinkään tiettyyn menetelmään tai laitteeseen. 7 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (5/12) Ympäristönsuojelulain uuden 3 a luvun 27 a :ssä säädetään talousjätevesien käyttöön liittyvistä määritelmistä, 27 b :ssä jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta, 27 c :ssä jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja 27 d.ssä talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisesta. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011 ) säädetään jätevesien puhdistustasoista, jätevesijärjestelmää koskevista selvitys ja suunnitelmavelvollisuuksista sekä jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Uudessa asetuksessa pääsäännöksi tuli aiemmin lievempi (kunnan ympäristönsuojelumääräyksissään hyväksymille alueille tarkoitettu) puhdistustaso: orgaaninen aines (BHK7) 80 % kokonaisfosfori 70 % kk kokonaistyppi it i 30 %. Ohjeelliseksi poikkeussäännökseksi uudessa asetuksessa tuli aiempi tiukempi puhdistustaso: orgaaninen aines (BHK7) 90 % kokonaisfosfori 85 % kokonaistyppi 40 %. 8 4

5 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (6/12) Asetuksen puhdistustehovaatimukset lasketaan käsittelemättömien jätevesien ympäristökuormituksesta. Jos kiinteistössä käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön, ei niistä muodostu asetuksessa laskettavaa ympäristökuormitusta. äitök it t Haja asutusalueen jätevesien käsittelyä koskevat säädösmuutokset koskevat vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti säädösten voimaantultua. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset mennessä. Jätevesien puhdistamisen vaatimuksesta vapautuvat ympäristönsuojelulain uudistuksen voimaantulosäännöksen mukaan kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Jos ikäperusteisesti vapautetun kiinteistön jätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Ikäperusteinen vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. 9 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (7/12) Ympäristönsuojelulain uudessa 27 d :ssä säädetään edellytyksistä, joilla voidaan poiketa jätevesienkäsittelyä koskevista vaatimuksista, kun ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioon ottaen vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet olisivat kiinteistön haltijalle kohtuuttomia korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; sekä 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. 10 5

6 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (8/12) Poikkeamisen myöntää kunnan toimivaltainen viranomainen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen suojeu o a e ei ilman johtosääntötarkistusta töta stusta oe ole enää toimivaltainen tässä poikkeamisasiassa. Kuntien tulisi YSL 27 d :n poikkeamissäännöksen vuoksi määritellä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa alueet, joihin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäröinti laajennetaan. Näin taataan tasapuolisuus määräaikaisten poikkeamisten käsittelyssä. Myös alueet, joille kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan vähimmäispuhdistustasoa tiukempia vaatimuksia, on hyvä sovittaa yhteen vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa. Näin ympäristönsuojelumääräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelma täydentävät toisiaan. Kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat on aiheellista tarkistaa vastaamaan muutettujen säädösten vaatimuksia ja tavoitteita. 11 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (9/12) Jätevesijärjestelmän suunnittelun yleisedellytykset: ympäristönsuojelulain 6 :ssä säännös ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavantoiminnantoiminnan sijoittamisesta; maankäyttö ja rakennuslain ja asetuksessa säännökset sekä rakentamismääräyskokoelman määräykset rakentamista koskevista suunnitelmista. Lisäksi mm.: maastomittaukset, maaperätutkimukset, selvitys pinta ja pohjavesiolosuhteista ja talousvesikaivoista; käsittelyjärjestelmän mitoitus; järjestelmän rakenne ja toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta; sekä näytteenottomahdollisuus käsitellystä jätevedestä. 12 6

7 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (10/12) Suunnitelma jätevesijärjestelmästä on tehtävä aina, kun maankäyttö ja rakennuslain edellyttämäärakennus tai toimenpidelupaa taikka rakentamisilmoitusta tarvitsevaa kohdetta ei liitetä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Suunnitelman laadinnasta vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä ja hänen erityissuunnittelijansa. Vastuu jätevesijärjestelmän suunnitelmasta, toteuttamisesta ja sille asetettujen vaatimusten täyttämisestä on MRL:n mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Myös suunnittelija vastaa rakentamismääräyskokoelman mukaisesti omalta osaltaan suunnitelmalle asetettujen vaatimusten täyttymisestä ja siitä, että hakija on tietoinen jätevesijärjestelmälle asetetuista vaatimuksista. 13 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (11/12) Kunnan rakennusvalvontaviranomainen: arvioi, onko jätevesijärjestelmän suunnittelija riittävän pätevä ja täyttääkö suunniteltu järjestelmä asetuksen vaatimukset; pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunnon ympäristönsuojeluviranomaiselta: jos kiinteistö sijaitsee tavanomaista herkemmällä alueella (rannalla, pohjavesialueella, tiheästi asutulla alueella) jos suunniteltu käsittelyratkaisu on tavallisesta poikkeava; hyväksyy jätevesijärjestelmän suunnitelman rakennus tai toimenpideluvan yhteydessä; sekä varmistaa kiinteistön tai järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, että järjestelmä on rakennettu suunnitelman mukaan ja että rakennuksen omistajalla on järjestelmän käyttö ja huolto ohjeet. 14 7

8 Haja asutusalueen jätevesien käsittelyn säätelystä (12/12) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: valvoo, että järjestelmä toimii asetuksen vaatimusten mukaisesti ja että sitä käytetään ja huolletaan laitetoimittajan ohjeiden ja kunnan määräysten mukaisesti; puuttuu tarvittaessa laiminlyönteihin; sekä antaa asiantuntija apua rakennusvalvontaviranomaiselle. 15 Säädökset muuttuvat, mutta matka jatkuu. Kiitos! 16 8