3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

Transkriptio

1 1 Hyväksytty Kv LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 luvussa on esitetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1. Lappajärven kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella 2.2. Määräyksien noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Lappajärven kunnassa toimii ympäristölautakunta Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986) säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1. Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa olevien ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi Lappajärven kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä Nämä määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa Ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta, jos määräykset ovat ristiriidassa ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annetun säädöksen kanssa.

2 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, terveydensuojelumääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet 4.1. Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat Lappajärven kunnassa näiden määräysten liitekartoissa rajatut seuraavat alueet: Taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue, jolla tarkoitetaan vesihuoltolain mukaista aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii talous- ja jätevesihuollosta. Lappajärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman karttaliitteessä on määritelty vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ja niiden ulkopuoliset alueet, jotka on jaettu vyöhykkeisiin jätevesikäsittelyvaatimusten mukaan. Pohjavesialue, jolla tarkoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltuja I ja II luokan pohjavesialueita sekä näihin rinnastettavia muita pohjavesialueita. Vesistöön rajoittuva alue, jolla tarkoitetaan vesilain mukaisten vesistöjen rantaalueita. Etäisyys 50 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Haja-asutusalue, jolla tarkoitetaan taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolelle jääviä maa-alueita. 2 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA 5 Jätevesien puhdistusmenetelmät, puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu 5.1. Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 :ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

3 3 viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (524/2003)säädetään, noudatettava näitä määräyksiä Mikäli kiinteistön talousjätevesiä ei ole johdettu viemärillä keskitettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee rakennuksista, joihin tulee paineellinen vesi (vesijohto), jätevedet käsitellä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa olevan vyöhykejaon mukaan seuraavasti: I Erityisalue, johon kuuluvat I ja II luokan pohjavesialueet. Jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi tai ne on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. II Peruskäsittelyn alue, rantavyöhyke, johon kuuluvat vesistöjen ranta-alueilla 50 m levyinen kaista keskivedenkorkeudesta mitattuna sekä saaret Kärnänsaarta lukuunottamatta. Puhdistustehovaatimus: Biologinen hapenkulutus BOD 7 90 % Kokonaisfosfori P 85 % Kokonaistyppi N 40 % Kiinteistöllä on oltava joko kuivakäymälä tai Wc-vedet on johdettava umpisäiliöön. Harmaat vedet johdetaan kaksiosastoisen saostuskaivon kautta peruskäsittelyyn. Saariin, jonne ei ole tieyhteyttä, vaaditaan kuiva- tai kompostoiva käymälä. III Peruskäsittelyn alue, johon kuuluu järven ympärillä ja Kärnsaaren reunoilla oleva tiiviimmän asutuksen alue sekä suurimpien purojen ja ojien varret. Etäisyys rannasta yli 50 m. Pudistustehovaatimus: Biologinen hapenkulutus BOD 7 90 % Kokonaisfosfori P 85 % Kokonaistyppi N 40 % WC- ja harmaat jätevedet on johdettava kolmiosastoisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamoon tai muuhun käsittelyyn niin, että asetetut puhdistusvaatimukset saavutetaan ennen jäteveden purkamista maahan tai ojaan. Maaperäimeytystä harkittaessa on ensin tutkittava sen soveltuvuus kiinteistölle. Kuivakäymälää suositellaan alueelle. Tällöin pelkät harmaat jätevedet voidaan johtaa kaksiosastoisen saostuskaivon kautta peruskäsittelyyn. Yhteispuhdistamot suositeltavia. IV Lievennetyn käsittelyn alue, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun vyöhykkeeseen eivätkä sijaitse ranta-alueella. Puhdistustehovaatimus: Biologinen hapenkulutus BOD 7 80 %

4 4 Kokonaisfosfori P 70 % Kokonaistyppi N 30 % WC- ja harmaat jätevedet on johdettava kolmiosastoisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, pienpuhdistamoon tai muuhun käsittelyyn niin, että asetetut puhdistusvaatimukset saavutetaan ennen jäteveden purkamista maahan tai ojaan. Maaperäimeytystä harkittaessa on ensin tutkittava sen soveltuvuus kiinteistölle. Yhteispuhdistamot suositeltavia Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä paikalliset olosuhteet huomioonottaen: Kohde Vähimmäisetäisyys (m) Talousvesikaivo - maastosta ja maaperästä riippuen m Vesistö - harmaat + wc-jätevedet, puhdistamo 50 m - harmaat jätevedet, puhdistamo 30 m - rantasauna ym. vähäiset pesuvedet 10 m - purkupaikka 20 m Tie, tontin raja tai oja 5 m Suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa >0,25 m - imeytyksessä >1,00 m (pohjaveden taso voi nousta imeytysalueella myös imeytettävien jätevesien johdosta) Jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että tulvakorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava niin kauaksi keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivosta, että pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole, sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Kuivakäymälässä on oltava vesitiivis alusta, josta ei pääse valumia ympäristöön Vesijohtoon liittymättömien vapaa-ajan rakennusten tai talousrakennusten muut kuin vesikäymäläjätevedet voidaan erityisalueen ulkopuolella johtaa ja imeyttää maaperään seuraavasti, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa: - Pelkät saunarakennuksen jätevedet voidaan imeyttää suoraan maahan. Niitä ei saa johtaa suoraan vesistöön. - Keittiön ja saunan jätevedet tulee johtaa 1-osastoisen saostuskaivon kautta maaperäimeytykseen tai suodatukseen.

5 Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta on tehtävä suunnitelma, jonka rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy Asetuksen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 6 :n mukainen selvitys kiinteistöllä olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä sekä asianmukaiset käyttö- ja huolto-ohjeet on laadittava em. asetuksen 12 :n siirtymäsäännösten mukaisesti asetuksen voimaantulosta kahden vuoden sisällä niiden kiinteistöjen osalta, joilla on vesikäymälä ja neljän vuoden sisällä niiden kiinteistöjen osalta, joilla ei ole vesikäymälää. Selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittavat jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteet tulee toteuttaa kymmenen vuoden sisällä asetuksen voimaan tulosta. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi voi ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojelulain 85 :n nojalla määrätä kiinteistön antamaan selvityksen ja tehostamaan jätevesien käsittelyä edellä mainittuja määräaikoja nopeammin Kiinteistön haltijan tulee noudattaa jätevesijärjestelmälle laadittua käyttö- ja huoltoohjetta ja huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla Vakinaisesti asuttujen rakennusten saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään 2 kertaa vuodessa. Umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Loma-asuntojen saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun ympäristöviranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Jätehuoltomääräysten mukaisesti voidaan jätteen haltijan omalla kiinteistöllä syntyvä sako- ja umpikaivojen ym. jätevesiliete käyttää myös jätteen haltijan peltojen lannoitukseen annettuja määräyksiä noudattaen Edellä esitettyjä jätevesilaitteistojen hoitomääräyksiä tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla mahdollisesti annettujen kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeiden lisäksi Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen suoritusajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu. Kirjanpito tai kuitit, joista edellä mainitut asiat ilmenevät, tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus 6.1. Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin, tulee niiden osalta noudattaa näitä määräyksiä. Muussa

6 6 tapauksessa yritys- tai teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen jätevesien johtamiselle on oltava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa Jätevesien tai puhdistettujen jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joten se edellyttää aina alueellisen ympäristönkeskuksen tai ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa Mikäli jätevesien johtamisesta ojaan tai imeyttämisestä maahan saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 :ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, sille on haettava lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (esim. yhteispuhdistamo). 7 Liittyminen kunnalliseen viemäriin 7.1 Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella kiinteistö tulee liittää viemäriin, jolla jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevesienpuhdistukseen. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi vesihuoltolain (119/2001) 11 :n perusteella myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, mikäli liittymisvelvollisuudesta vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ennen vapautuksen myöntämistä on vesihuoltolaitokselle, kiinteistön omistajalle tai haltijalle ja alueelliselle ympäristökeskukselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset 8.1. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu haitta naapurille tai ympäristölle Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen viemäriin Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä sellaisilla vesistöön rajoittuvilla alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittua ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.

7 7 9 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy. 9.1 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä muita sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajuja tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit, joissa ei ole polttokelpoisuusmerkintää ja muu vastaava muovipinnoitettu materiaali, turve ja rummutuspuru ilman stokeria sekä muu huonosti palava tai kostea materiaali. Lämmityskattiloiden ja muiden tulipesien hoidossa ja huollossa tulee noudattaa mitä kunnan nuohousohjeessa on määrätty Taajaan rakennetulla alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto kielletty. Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona kiinteistöllä polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia, lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Kulotuksesta tulee ilmoittaa paloviranomaiselle ja noudattaa heidän antamiaan määräyksiä Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. 10 Jätteiden käsittely kiinteistöllä Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset annetaan jätehuoltomääräyksissä. 11 Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa Taajaan rakennetulla alueella ulkona tapahtuvaa rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallusta tai häiritsevää melua aiheuttavaa muuta rakennusten ja rakenteiden kunnostustyötä saa suorittaa maanantaista perjantaihin välisenä aikana.

8 8 Toimenpiteen käynnistämisestä on kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan tiedotettava naapureille. Määräys ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvää työtä. Häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita ei kuitenkaan saa suorittaa yöaikaan klo Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapidon yhteydessä tulee melusta ja pölyämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota ajoittamalla melua aiheuttavat työvaiheet päiväaikaan sekä esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossapidettävät väylät ja muut alueet. 12 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Jakeluasemien osalta on noudatettava Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista polttonesteiden jakeluasemilla (415/1998) Terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit on säilytettävä niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on luvan- tai ilmoituksenvaraista Pohjavesi-alueilla ja vesistöön rajoittuvilla alueilla öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle tiiviisiin suoja-altaisiin ja varustettava säiliöt ylitäytön estolaittein sekä vuotojen tarkkailu- /hälytysjärjestelmillä Pohjavesi- ja vesistöön rajoittuvilla alueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla säännöllisesti vähintään kerran viidessä vuodessa, heti käyttöönoton jälkeenkin Muilla alueilla säiliöt tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Pöytäkirjantarkastajan jäljennös tulee toimittaa viipymättä pelastusviranomaiselle tiedoksi Pohjavesialueella ilman suojausta olevat maanalaiset polttoainesäiliöt tulee poistaa 10 vuoden sisällä ympäristönsuojelumääräysten voimaantulopäivästä. 13 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumenkaatopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Sulamisvedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan tai imeyttämistä maahan. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen puhdistamaan alueen Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueelle siten, että sulamisvedet pääsevät imeytymään maahan pohjavesialueella, on kielletty. Lumenkaatopaikat eivät saa sijaita vesistöön rajoittuvilla alueilla.

9 9 LUKU 3 MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI 14 Äänenvahvistimen jatkuva käyttö ulkotiloissa Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa kielletty yöaikaan (klo välisenä aikana) sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo saakka Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkosalla mainos- tai propagandatarkoituksessa on sallittua ainoastaan päiväsaikaan klo 7 18 välisenä aikana. 15 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen ja häiritsevää melua aiheuttava moottoriveneellä tai vesiskootterilla ajo sekä häiritsevää melua aiheuttavien muiden toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan ( ). Sama koskee talviaikana jäällä tapahtuvaa liikennettä, johon on haettava ympäristöviranomaisen lupa. Päiväaikaan edellä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on toteutettava siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Määräys ei koske maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä melua aiheuttavaa toimintaa kuten esimerkiksi leikkuu- tai perunapuimurin, heinän/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä yöaikaan Liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä voidaan suorittaa myös yöaikaan, jos työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden, tai muista perustelluista syistä pidettävä välttämättömänä. 16 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän eivätkä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ylity.

10 10 17 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunnassa tulee huolehtia siitä, että meluisimmat työvaiheet suoritetaan arkisin klo Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Määräys ei koske yksityishenkilön talouteen liittyvä rakentamis- tai purkutyötä. Häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita ei kuitenkaan saa suorittaa yöaikaan klo Räjäytystyöstä ja lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erittäin häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tulee kuitenkin tehdä aina ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapahtumat Mikäli erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttava toimenpide tai tapahtuman toteutus poikkeaa edellä :ssä säädetyistä määräyksistä, tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 30 vrk ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 116 :ssä ja rikoslain 48 :ssä. 4 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISEN YMPÄRISTÖN- SUOJELULLISISTA EDELLYTYKSISTÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 19 Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on enintään 50 päivää, sijoittamisen edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella ovat seuraavat: - Toiminnan melupäästöt eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja - Toiminnan päästöt eivät ylitä valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annettuja ilmanlaadun ohjearvoja - Toiminnassa tarvittavien polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnasta mahdollisesti muodostuvien jätteiden varastointi ja mahdollisten lietteiden käsittely järjestetään siten, että niiden joutuminen maaperään tai muuten ympäristöön on estetty. - Laitoksen toiminta-aika on arkisin enintään klo 7 22, lauantaisin klo 7-18.

11 Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa tai murskausasemaa Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 7 päivää ennen toiminnan käynnistämistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika sekä toiminnanharjoittaja ja yhteyshenkilö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 85 :n perusteella tarvittaessa antaa edellä esitettyjä edellytysmääräyksiä täydentäviä pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavia määräyksiä Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja siellä olevat jätteet sekä mahdolliset ylijäämäasfaltit ja muu ylijäämätavara on toimitettava asianmukaiseen varastointi- tai käsittelypaikkaan. Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. 5 LUKU MÄÄRÄYKSET KOTIELÄINTEN LANNAN JA VIRTSAN KÄSITTELYSTÄ JA VARASTOINNISTA 20 Lannan levitys ja varastointi Lannan levityksessä ja varastoinnissa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen nitraattiasetuksen (931/ 2000) mukaisia määräyksiä. Nitraattiasetus koskee myös solunestelannoitusta Lannan ja solunesteen levitys tulee suorittaa ja levitysajankohta tulee valita siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 22 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.

12 12 23 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä. 7 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 24 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 15. päivänä maaliskuuta 2005.