MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 16/2001. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 16/2001 Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B16/2001 Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2001

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2001

5 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) DIGIROAD-ohjausryhmä Matti Roine, puheenjohtaja Jukka Lähesmaa, sihteeri Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD. Toteutussuunnitelma. Tiivistelmä Kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän eli DIGIROAD-järjestelmän suunnittelu on ollut osa Liikennetelematiikan rakenteiden T&K ohjelmaa (TETRAa). DIGIROAD-projektissa on vuosien aikana testattu järjestelmän toteutusta pilottijärjestelmällä ja suunniteltu DIGIROAD-järjestelmän toiminta ja toteutus. Toteutussuunnitelmaan on koottu yhteenveto järjestelmän esiselvityksestä ja pilottihankkeesta saaduista kokemuksista. Toteutussuunnitelma kuvaa tämän hetken käsitystä DIGIROAD-järjestelmästä ja toimii lähtökohtana järjestelmän yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. DIGIROAD-järjestelmä on keskeinen tietovarasto, jota tulevat hyödyntämään useimmat liikenteen ja kuljetusten telemaattiset palvelut. Se sisältää tiedot koko Suomen tie- ja katuverkosta sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Lisäksi DIGIROAD-järjestelmässä on runsaasti muita liikennejärjestelmän kohteita, kuten julkisen liikenteen terminaalit, sillat tai pysäköintitalot. Järjestelmässä on myös välineet tietojen välittämiseen, hallintaan ja ylläpitoon. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän vastuuorganisaatio on Tiehallinto. Tiehallinto vastaa järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Toteutussuunnitelmassa on lähdetty siitä, että Tiehallinolla on apuna järjestelmän toiminnallinen konsultti ja järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaavat yritykset. Tietojärjestelmän tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa Tiehallinto toimii yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden, esimerkiksi metsäalan, organisaatioiden kanssa. DIGIROAD-järjestelmä tuottaa tie- ja katuverkon perusaineiston ja tarjoaa sen määrämuodossa eri tahojen käyttöön. Aineistoa voidaan hyödyntää sidosryhmien erilaisissa tuotteissa ja palveluissa. Yritykset, viranomaiset ja kunnat tekevät DIGIROAD-aineiston pohjalta järjestelmiä ja palveluja liike-elämän, julkisen sektorin ja kuluttajien käyttöön. Tavoitteena on, että DIGIROAD-järjestelmä olisi valmis vuoden 2003 loppuun mennessä. Tätä varten vuosien aikana on perustettava DIGIROAD-aineisto, luotava tietojen ylläpitomekanismi ja suunniteltava sekä rakennettava tietojärjestelmä. Avainsanat (asiasanat) Paikkatieto, tietojärjestelmä, tie, katu, liikenne, kuljetus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita ISSN ISBN ISBN Kokonaissivumäärä 107 Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Kieli Suomi Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus Julkinen

6 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) DIGIROAD steering group Matti Roine, chairman Jukka Lähesmaa, secretary Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Road and street database DIGIROAD. Implementation plan. Abstract The planning of the national road and street database (the so called DIGIROAD system) has been part of the Finnish national R&D programme on transport telematics infrastructures (TETRA). During the years 1999 to 2001 the DIGIROAD project has piloted the DIGIROAD system and planned the operation and implementation of the system. The implementation plan is a summary of the results from the feasibility study and the pilot project. The implementation plan is a description of the current understanding of the DIGIROAD system. The report works as a starting point for more detailed planning of the system. The DIGIROAD system is a central data source for most of the traffic and transport telematics services. The system includes data on the whole road and street network in Finland and the most important attribute data on the network. In addition there are a lot of other traffic system related features, like public transport terminals, bridges and parking houses, in the DIGIROAD system. The data system also includes means to administer maintain and deliver this material. The organisation responsible for the national road and street database is the Finnish National Road Administration. The Road Administration takes care of the implementation and operation of the DIGIROAD system. The operational consultant will help Road Administration in this work and the data system will be built and administrated by an IT consultants. The data to the system will be provided and up-dated in co-operation between the Road Administration and National Land Survey, municipals and other organisations like the forest industry. The DIGIROAD system will produce the basic material on road and street network and will provide it in a specified format for the use of different organisations. The material can be utilised in different services and products produced by interest groups. Based on the DIGIROAD material enterprises, authorities and municipals will produce systems and services that will be used by private and public sector as well as by the consumers. The aim is that DIGIROAD system will be operational by the end of year During the years 2001 to 2003 the DIGIROAD material and mechanism to maintain the material have to be established and the data system has to be built. Keywords Geographical data, data system, road, street, traffic, transport Miscellaneous Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Liikenneministeriö käynnisti kolmivuotisen liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRAn vuoden 1998 alussa. Ohjelman tavoitteena oli edistää liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa toteuttamalla liikennetelematiikan palveluiden edellyttämää tietoinfrastruktuuria ja palveluja. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä eli DIGIROAD-järjestelmä on keskeinen tietovarasto, jota tulevat hyödyntämään useimmat liikenteen ja kuljetusten telemaattiset palvelut. DIGIROAD-järjestelmä sisältää tiedot koko Suomen tieja katuverkosta sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Projektissa on vuosien aikana testattu DIGIROAD-järjestelmän toteutusta pilottijärjestelmällä ja suunniteltu sen toiminta ja toteutus. Omina hankkeina on käsitelty linja-autopysäkkien ja metsäautoteiden tietoja. DIGIROAD-järjestelmän on määrä olla käytössä loppuvuonna DIGIROAD-järjestelmän suunnittelusta vastasi Liikenne- ja viestintäministeriön kokoama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Matti Roine, LVM, puheenjohtaja kesäkuusta 2000 alkaen Mikko Ojajärvi, LVM, puheenjohtaja kesäkuuhun 2000 asti Jussi Sauna-aho, LVM, varapuheenjohtaja Martti Mäkelä, LVM Katariina Myllärniemi, LVM Harri Uusnäkki, LVM Kari Hiltunen, Tiehallinto Matti Raekallio, Tiehallinto Jan Juslén, Tiehallinto Pekka Rajala, Tiehallinto Mirja Noukka, Tiehallinto Aimo Aaltonen, Tiehallinto Markku Tervo, Tiehallinto Timo Tuhkanen, Maanmittauslaitos Jürgen Grönfors, Helsingin kaupunki Veikko Raiskila, Helsingin kaupunki Matti Anttila, Tampereen kaupunki Jussi Kauppi, Kuntaliitto Olli Heikkinen, Suomen Kuorma-autoliitto Mikko Melasniemi, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Eri organisaatioiden osallistuminen DIGIROAD-järjestelmän suunnitteluun organisoitiin projektiryhmän avulla. Projektiryhmän tehtävänä oli tukea selvitysten tekoa ja järjestelmän suunnittelua. Projektiryhmän kokoonpano oli seuraava: Jussi Sauna-aho, LVM, puheenjohtaja Harri Uusnäkki, LVM

8 Kari Hiltunen, Tiehallinto Matti Raekallio, Tiehallinto Jan Juslén, Tiehallinto Hannu Tolonen, Tiehallinto Ari Tella, Maanmittauslaitos Matti Arponen, Helsingin kaupunki Jukka Kivelä, Tampereen kaupunki Pekka Kopra, Kuntaliitto Projektissa tarvittavan työn Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto tilasivat Tieliikelaitoksen konsultointiyksiköltä, jossa työstä vastasi projektipäällikkönä Tauno Suominen. Alihankkijoina työhön osallistuivat Karttakeskus, jossa työstä vastasi Antero Karppinen, ja VTT Yhdyskuntatekniikka, jossa työstä vastasi Jukka Lähesmaa. Lähesmaa toimi myös ohjaus- ja projektiryhmien sihteerinä. Helsingissä XX päivänä marraskuuta 2001 Matti Roine Liikenneneuvos

9 Sisällysluettelo ESIPUHE... 5 YHTEENVETO... 9 DIGIROAD-järjestelmä... 9 Toteuttajat ja sidosryhmät Toteutuksen vaiheistus Siirtymäkauden ratkaisu DIGIROAD-järjestelmän toteutus Ylläpito ja kehittäminen TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet Lähtökohdat ja tarve Hankkeen vaiheet Liittyvät hankkeet Tuotantojärjestelmän toteutus Metsäteiden digitalisointi DIGISTOP Pysäkkitietorekisteri TIETOSISÄLTÖ JA LAATU Tavoitteellinen tietosisältö Laatuvaatimukset NYKYAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN Yleistä Valtionhallinnon nykyaineistot Kuntien nykyaineistot AINEISTON YLLÄPITO Yleistä Aineiston paikallinen tarkistaminen Eri organisaatioiden tehtävät Yleistä Maanmittauslaitos Kunnat Tiehallinto Muut organisaatiot DIGIROAD-organisaation tuki ylläpitäjille Yleistä Ylläpitäjien tietojärjestelmien kehittäminen Välineet muutosilmoitusten tekemiseen Ohjeet ja opastus TIETOJÄRJESTELMÄ Yleistä Aineiston perustaminen Yleistä Prosessin vaiheet Tiedon keräys Ylläpito Yleistä Prosessin vaiheet... 39

10 5.4 Tiedon jakelu Yleistä Prosessin vaiheet Tietojen palautus ylläpitäjille SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kokonaisuus DIGIROAD-tietojärjestelmä Ohjelmisto Tekninen ympäristö Käyttö Iteratiivinen eteneminen Välineet muutosilmoituksen tekoon Ylläpitäjien tietojärjestelmien kehittäminen Tiedon keruujärjestelmät PERIAATTEET Yleistä Tehtävät Aineiston maksullisuus ja korvaukset Oikeudet Vastuut Yhteenveto SÄÄDÖKSET TOTEUTUKSEN VAIHEISTUS Aikataulu Tehtävien priorisointi ORGANISOINTI Organisaatiot Projektit KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Järjestelmän perustaminen Ylläpito TYÖN TARKASTELU...70 MÄÄRITELMÄT...70 LIITTEET 1) DIGIROAD-hankkeen osaraportit 2) Metsäteiden digitalisointi 3) DIGISTOP Pysäkkirekisteri 4) Tietosisällön määritelmät 5) Laatuvaatimukset 6) Tiedon keruu 7) Tiedon ylläpito 8) Eri väylätyypeiltä tarvittavat tiedot 9) Tiedon keruun kustannukset 10) Tiedon käsittelyn kustannukset 11) Asiantuntijatehtävien kustannukset

11 YHTEENVETO DIGIROAD-järjestelmä DIGIROAD on tietojärjestelmä, joka sisältää digitaalisessa muodossa koko Suomen tie- ja katuverkon sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Lisäksi tietojärjestelmässä on välineet tietojen välittämiseen, hallintaan ja ylläpitoon. DIGIROAD-järjestelmä on käytettävissä vuonna Tie- ja katuverkon DIGIROAD-tietojärjestelmän ydin on tietokanta, joka kattaa koko Suomen tie- ja katuverkon tiedot. Teiden ja katujen kolmiulotteinen geometria on kuvattu 3-10 metrin tarkkuudella. Uusien tietojen osalta tavoitteena on 1-3 metrin tarkkuus. Lisäksi tietokanta sisältää liikenteen, kuljetusten ja väylänpidon palveluissa tarvittavia tärkeimpiä ominaisuustietoja, kuten leveys, yksisuuntaisuudet, osoitteet tai kulkurajoitukset. Vuoden 2003 DIGIROAD-järjestelmän tietosisältö on suunniteltu siten, että se palvelee erityisesti liikenteen ja kuljetusten (liikennetelematiikan) palveluiden toteuttamista. DIGIROAD-järjestelmän tietosisältöä on kuvattu kuvassa 1. Paino-, korkeus-, leveysrajoi - tukset, nimet, yksisuuntaisuudet, nopeudet, tietyypit, tien kunto, tieluokka, nopeusrajoitus, tien leveys, RDS-koodi jne... Taksi P+ P Kuva 1. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön yksinkertaistettu kuvaus. Tietokannan ylläpidon lisäksi DIGIROAD-järjestelmässä on seuraavat osatoiminnot: Eri organisaatiolta tulevan tiedon vastaanotto. Tietojen tuottaminen valtakunnalliseen tietokantaan on hajautettu ja perustuu mahdollisimman pitkälle nykyisten järjestelmien hyödyntämiseen. Niiden tietojen kerääminen maastosta, joita ei saada muilta organisaatiolta. Tietojen kerääminen tehdään eri tahoilta tulevien ilmoitusten perusteella. Eri organisaatiolta tulevien ja kerättyjen tietojen käsitteleminen hyödynnettävään muotoon ja yhdistäminen tietokantaan. 9

12 Laadunvarmistus vertaamalla aineistoa asetettuihin laatukriteereihin. Laadunvarmistus tehdään asiakkaiden palautteen perusteella, järjestelmän sisäisinä loogisuustarkastuksina sekä vertailemalla aineistoa maastosta kerättäviin vertailuaineistoihin. Tietojen tuottaminen aineistojen hyödyntäjille. Tietokannasta haetaan haluttu tietosisältö ja tuotetaan se tiedonsiirrossa käytettävään muotoon. Toteuttajat ja sidosryhmät Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän vastuuorganisaatio on Tiehallinto. Tiehallinto vastaa hallinnollisesti DIGIROAD-järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Tässä työssä Tiehallinolla on apuna järjestelmän toiminnallinen konsultti, joka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Tietojärjestelmän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon Tiehallinto ostaa tarjouskilpailun perusteella valittavilta yrityksiltä. Tietojärjestelmän tietojen tuottamisessa ja päivittämisessä Tiehallinto toimii yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden, esimerkiksi metsäalan, organisaatioiden kanssa. Tiedontuottamisketjussa mukana olevien organisaatioiden roolit ovat erilaiset DIGIROAD-aineiston perustamis- ja ylläpitovaiheissa. Eri osapuolet toimittavat tie- ja katuverkon tiedot DIGIROAD-tietojärjestelmään, jossa niistä yhdistetään valtakunnallinen aineisto. Osa kunnista toimittaa DIGIROAD-järjestelmään ainoastaan tiedon tarpeesta päivittää kunnan alueen tietoja. Tiehallinto järjestää näiden tietojen keräämisen ostamalla sen tarjouskilpailun perusteella valittavilta yrityksiltä. DIGIROAD-järjestelmä tuottaa tie- ja katuverkon perusaineiston ja tarjoaa sen määrämuodossa eri tahojen käyttöön. Aineiston hyödyntäminen erilaisissa tuotteissa ja palveluissa on sidosryhmien tehtävä. Yritykset, viranomaiset ja kunnat tekevät DIGIROAD-aineiston pohjalta järjestelmiä ja palveluja liike-elämän, julkisen sektorin ja kuluttajien käyttöön. Kuvassa 2 on esitetty koko Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän palveluketju. Kuvan alaosassa on viranomaisten tehtävänä oleva tiedon tuottaminen ja yhdistäminen DIGIROAD-järjestelmässä. Vapailla markkinoilla toimivat organisaatiot päättävät tuotteista, joita aineiston pohjalta toteutetaan. 10

13 Liikenteen ja kuljetusten palveluiden hyödyntäminen (viranomaiset, kunnat, yritykset, kuluttajat) Järjestelmien ja palvelujen tuottaminen (viranomaiset, kunnat, yritykset) Palveluraja Järjestelmän ylläpito DIGIROADin hallinta (Tiehallinto) (valittavat yritykset) Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen (kunnat) (Maanmittauslaitos) (Tiehallinto) (muut) Kuva 2. Periaatekuva DIGIROAD-järjestelmän palveluketjusta. Toteutuksen vaiheistus Siirtymäkauden ratkaisu Siirtymäkauden ratkaisussa olemassa olevista eri organisaatioiden järjestelmistä kootaan aineisto, jossa on 1) henkilöautolla ajettavien teiden ja katujen keskilinjat ja 2) kunnat aluemaisena kohteena. Ominaisuustietoina ovat nimet, osoitteet ja kulkurajoitukset. Siirtymäkauden aineiston luokittelu on nykyaineistojen mukainen ja aineisto välitetään hyödyntäjille nykyisin käytössä olevissa siirtomuodoissa. Siirtymäkauden aineiston on tarkoitus olla käytettävissä vuonna Siirtymäkauden ratkaisun suunnittelu ei kuulu DIGIROAD-järjestelmän toteutussuunnitelmaan. DIGIROAD-järjestelmän toteutus DIGIROAD-järjestelmän on tavoitteena olla valmis loppuvuonna Tätä varten vuosien aikana on perustettava DIGIROAD-aineisto, luotava tietojen ylläpitomekanismi ja suunniteltava ja rakennettava tietojärjestelmä tietojen käsittelyä, varastointia ja jakelua varten. 11

14 Tuotantojärjestelmän toteutuksen aikataulu on tiukka ja hankkeessa on oltava käynnissä useita tehtäviä samanaikaisesti. Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä toteutuksen tehtäväkokonaisuuksia. Keväällä 2001 käynnistetään DIGIROAD-tietojärjestelmän suunnittelu ja tämän jälkeen syksyllä 2001 järjestelmän toteutusprojekti. Tiedon esikäsittelyyn ja tallentamiseen tarvittavat järjestelmän osat valmistuvat loppuvuodesta 2002 ja koko järjestelmä valmistuu keväällä DIGIROAD-aineiston perustamista varten eri organisaatioiden nykyaineistojen käytöstä sovitaan kesään 2001 mennessä. Nykyaineistojen omistajat toimittavat omat aineistonsa DIGIROAD-organisaatiolle viimeistään syksyllä Uusien tietojen keräys maastosta aloitetaan keväällä Tarvittava aineistojen esikäsittely suoritetaan sitä mukaan kun aineistoja saadaan käyttöön. Tiedot yhdistetään DIGIROADtietokantaan siten, että aineisto on ylläpitoketjun käytettävissä keväällä Ylläpitoketjun perustaminen aloitetaan selvittämällä, miten kukin aineiston ylläpitäjä tuottaa tiedot DIGIROAD-järjestelmään. Sopimukset aineiston ylläpitäjien kanssa tehdään vuoden 2002 kevääseen mennessä. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat muutokset tiedon ylläpitäjien järjestelmiin ja toteutetaan uusia välineitä tiedon toimittamiseen. Keväällä 2003 perehdytään tiedon ylläpitäjät järjestelmään ja tehdään DIGIROADaineiston tarkistus. DIGIROAD-järjestelmän toteuttaminen kuvatulla tavalla edellyttää, että kokonaisuuden toimintamalli ja -tavat on suunniteltu riittävästi. Lisäksi kokonaisuudesta ja eri osapuolien tehtävistä ja osajärjestelmistä on tehtävä riittävät kuvaukset, joiden pohjalta kukin organisaatio osaa tehdä omat tehtävänsä. Ylläpito ja kehittäminen Vuodesta 2003 eteenpäin DIGIROAD-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tiedonylläpitoketju toimii siten, että tie- ja katuverkon tietoihin muutoksia tekevät organisaatiot välittävät tietoa tietojärjestelmään. Tarvittaessa DIGIROAD-organisaatio myös itse kerää tarkempaa tietoa. Tuotettua DIGIROAD-aineistoa välitetään tiedon hyödyntäjille. Aineiston laatua saatetaan parantaa tai tietokantaa lisätä uusia tietoja erillisinä kehitysprojekteina. DIGIROAD-järjestelmän kehittäminen perustuu tiedon hyödyntäjien tarpeisiin. DIGIROAD-organisaatio seuraa tiedon hyödyntäjien tarpeita ja tekee sen perusteella päätökset tietojärjestelmän kehittämisestä. 12

15 1. TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Tavoitteet Toteutussuunnitelma raportti on yhteenveto Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä (DIGIROAD) -projekteissa tähän asti tehdystä työstä. Raportti perustuu vuosina toteutetuissa Esiselvitys ja Pilotointi -hankkeissa syntyneisiin tuloksiin. DIGIROAD-järjestelmän suunnittelu on ollut osa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRAn) osahanketta 7 Kaikki liikennemuodot kattava tietojärjestelmä. Raportin tavoitteena on kuvata yleisesti DIGIROAD-järjestelmä vuonna 2003 sekä kuinka se toteutetaan ja toimii. Tarkemmin raportin tavoitteena on: Määritellä DIGIROAD-aineiston tietosisältö ja laatuvaatimukset Kuvata järjestelmän tiedontuottamisketjussa olevien eri organisaatioiden roolit ja DIGIROAD-järjestelmän toiminta järjestelmän perustamis- ja ylläpitovaiheessa Tehdä ehdotus järjestelmän ja eri osapuolien yhteistyön toteutuksesta 1.2 Lähtökohdat ja tarve Liikenteen ja kuljetusten telemaattisissa palveluissa tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa, jonka on täytettävä eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhteistä useimmille palveluille on, että niissä tarvitaan tietoa liikenneverkosta ja muista liikennejärjestelmän paikoista. Suomessa on useita aineistoja tie- ja katuverkon tiedoista, mutta aineistoista puuttuu tärkeitä tietoja. Eri organisaatioiden aineistojen tietosisältö ja luokittelut poikkeavat toisistaan siten, että aineistojen yhdistely vaatii runsaasti työtä. Siten yhtenäistä liikenteen tarpeet täyttävää Suomen kattavaa aineistoa ei ole. Tämä estää monien tietopalveluiden kehityksen. DIGIROAD-järjestelmän tietoja tarvitaan erityisesti toteutettaessa liikennetelematiikan palveluja, kuten liikenteen hallinta, tiedotuspalvelut, kuljetusten suunnittelu ja hallinta sekä kuljettajan tukijärjestelmät. Eri viranomaiset ja kunnat hyödyntävät tietoja mm. liikenteen ohjauksessa, tien- ja kadunpidossa tai pelastustoimen tehtävissä. DIGIROAD-aineistoa tarvitaan yleisesti kaikissa liikenteeseen liittyvissä paikkasidonnaisissa tai mobiilipaikannusta hyödyntävissä palveluissa. Siten tietoja tarvitaan useiden e- ja m-liiketoiminnan sovellutusten toteuttamisessa. Tarve aineistolle tulee entisestään lisääntymään matkapuhelimien paikannuksen myötä. Uusista palveluista hyötyvät kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. DIGIROAD-järjestelmä vaikuttaa liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintoihin mm. seuraavasti: 13

16 Kuljetusten suunnittelu ennen matkaa ja reitinopastus ajoneuvossa parantavat kuljetusyritysten ja ammattiautoilijoiden toiminnan tehokkuutta. Reitinsuunnittelu ja -opastus palvelevat myös yksityisiä autoilijoita ja joukkoliikenteen käyttäjiä. Karttapohjainen tiedotus liikenteestä, säästä ja kelistä, joukkoliikenteen reiteistä tai matkailupalveluiden sijainnista parantaa liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja matkustajien mukavuutta. Viranomaisten toteuttamien liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmien havainnollisuus paranee paikkasidonnaisuuden myötä. Avun ohjaaminen paikalle liikenneonnettomuuden tai ajoneuvorikon jälkeen nopeutuu. Voidaan tehdä entistä luotettavampia liikennettä ja kuljetuksia koskevia tutkimuksia ja analyysejä Tarkka ja ajan tasalla oleva tieverkon digitaalinen paikka- ja ominaisuustieto on edellytys tehokkaalle väylästön suunnittelulle ja kunnossapidolle. Liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintojen toteuttaminen helpottuu olennaisesti, kun sekä yleiset tiet ja kadut että yksityistiet saadaan samaan yhtenäiseen järjestelmään. DIGIROAD-järjestelmän avulla eri organisaatioiden keräämät tiedot saadaan helpommin hyödynnettyä ja tietojen kerääminen järkiperäistyy kun sovitaan yhteisestä luokittelusta eri tahoilla kerättävälle tiedolle. DIGIROAD tarjoaa viranomaisille ja yrityksille entistä paremman mahdollisuuden tehdä hakuja yksittäisten teiden ja katujen tai koko tie- ja katuverkon tiedoista. 1.3 Hankkeen vaiheet Esiselvitys DIGIROAD-järjestelmästä -hankkeessa kartoitettiin liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintojen tarpeet DIGIROADjärjestelmälle ja kuvattiin eri toiminnoissa tarvittavat tie- ja katuverkon tiedot. Lisäksi selvitettiin eri organisaatioiden nykyisiä paikkatietojärjestelmiä ja niiden sisältöä. Tarve- ja nykytilakuvausten perusteella määriteltiin, mitä tietoja kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä tulisi olla vuonna Määrittely noudattaa kansainvälisiä standardeja, joiden selvittäminen oli myös yksi esiselvityksen osatehtävä. Esiselvitysvaiheessa tehtiin lisäksi ensimmäinen luonnos periaatteista, joilla järjestelmä toimii ja arvioitiin tietojen laatuvaatimuksia. Vuoden 2000 aikana DIGIROAD-järjestelmää pilotointiin. Pilotissa olivat mukana kaupungeista Helsinki ja Tampere. Pilottialueina maaseudulla olivat Lammin, Padasjoen ja Asikkalan kunnat Hämeestä sekä Alajärven kunta. Pilotissa näiltä alueilta kerättiin DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavat tiedot olemassa olevista Helsingin ja Tampereen kaupunkien, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, Maanmittauslaitoksen, Tielaitoksen ja Karttakeskuksen aineistoista. Tiedot yhdistettiin Karttakeskuksen toteuttamassa pilottitietokannassa. 14

17 Pilotoinnin tavoitteena oli erityisesti kokeilla tietojen keräämistä eri organisaatioilta ja yhdistämistä DIGIROAD-järjestelmän määrittelyjen mukaiseksi aineistoksi. Lisäksi saatiin tietoa tietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta sekä mm. järjestelmän kustannuksista kansallisen järjestelmän suunnittelua varten. Lisäksi pilotissa kerättiin tietoa nykyaineistojen laatutasosta, kuten tietojen oikeellisuudesta ja aineistojen maantieteellisestä tarkkuudesta. Liitteessä 1 on lista kaikista DIGIROAD-hankkeessa syntyneistä osaraporteista. 1.4 Liittyvät hankkeet Tuotantojärjestelmän toteutus DIGIROAD-tuotantojärjestelmän toteutus on syksystä 2000 alkaen edennyt omana kokonaisuutena pilotointihankkeen rinnalla. Tuotantojärjestelmän valmistelu haluttiin käynnistää ennen suunnitteluhankkeiden lopullista valmistumista, jotta järjestelmä olisi käytettävissä tavoitteen mukaisesti vuonna Syyskuussa 2000 Liikenne- ja viestintäministeriö nimesi Tiehallinnon DIGIROAD-järjestelmän vastuuorganisaatioksi. Vastuuorganisaatio huolehtii DIGIROAD-tuotantojärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Tiehallinto on loppuvuonna 2000 suunnitellut järjestelmän toteutuksen vaiheistusta ja valmistellut järjestelmän suunnitteluvaiheen organisointia. Tiehallinto on lisäksi valmistellut ns. DIGIROAD-järjestelmän siirtymäkauden ratkaisua Metsäteiden digitalisointi Hankkeessa on toiminut alaryhmä, joka on selvittänyt DIGIROADjärjestelmään liittyviä kysymyksiä metsäteiden osalta. Alaryhmässä selvitettiin mm. puunkuljetusten telemaattisissa toiminnoissa tarvittavia tietoja ja metsäteiden tietoja ylläpitäviä osapuolia sekä tehtiin kuvaus metsäteiltä tarvittavista paikkatiedoista. Liitteessä 2 on esitetty metsäteiden digitalisointi ryhmään kuuluneet jäsenet sekä kuvaus metsäteiltä tarvittavasta tietosisällöstä DIGISTOP Pysäkkitietorekisteri Omana projektina DIGIROAD-hankkeen yhteydessä on edennyt Pysäkkitietorekisteri- eli DIGISTOP-hanke. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa rekisteri, jossa on digitaalisessa muodossa linja-autopysäkkien koordinaatit sekä pysäkkiä kuvaavia tietoja. Välitön pysäkkitietorekisteriä hyödyntävä järjestelmä on valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä eli VALLU. 15

18 Projektissa on toteutettu kaksi toisiaan täydentävää osaa: 1. Keskitetty tietojärjestelmä pysäkkitietojen hallintaan ja ylläpitoon. Pysäkkitietojärjestelmä valmistui vuoden 2000 lopussa. 2. Pysäkkien koordinaattien ja ominaisuustietojen keräys. Vuoden 2000 loppuun mennessä ollaan saatu kerättyä tiedot hieman alle tärkeimmästä jo aikatauluissa olevasta pysäkistä. DIGISTOP-järjestelmän ylläpito järjestetään DIGIROAD-järjestelmän valmistumiseen saakka omana kokonaisuutena. Tavoitteena on, että DIGIROAD-järjestelmän valmistuttua järjestelmät yhdistetään. DIGIROADjärjestelmän tietojen keruun yhteydessä kerätään myös uusia linjaautopysäkkitietoja sekä parannetaan nyt kerätyn tiedon tarkkuutta. Liitteessä 3 on esitetty DIGISTOP-hankkeen johtoryhmään kuuluneet henkilöt sekä kuvaus DIGISTOP-järjestelmän tietosisällöstä. 16

19 2. TIETOSISÄLTÖ JA LAATU 2.1 Tavoitteellinen tietosisältö Tietosisältö tarkoittaa tavoitteellista sisältöä, joka DIGIROAD-tietokantaan halutaan saada vuonna 2003 koko Suomen yleisiltä teiltä, kaduilta, yksityisteiltä sekä kevyen liikenteen väyliltä. Lisäksi DIGIROADjärjestelmässä on runsaasti muita liikennejärjestelmän kohteita, kuten julkisen liikenteen terminaalit, sillat tai pysäköintitalot. DIGIROAD-aineiston laajuudesta saa parhaimman kuvan tarkastelemalla eri tyyppisten väylien pituuksia. Yleisiä teitä on Suomessa noin kilometriä, katuja kilometriä ja kuntien ylläpitämiä yksityisteitä kilometriä. Lisäksi muita yksityisteitä on arviolta noin kilometriä, joista metsäautoteitä kilometriä ja turveteitä joitakin tuhansia kilometrejä. Tiehallinnon ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä on kilometriä. 1 Tietosisältö on määritelty tekemällä eri liikennetelematiikan ja väylänpidon toiminnoissa tarvittavista tiedoista yhteenveto ja vertaamalla tätä nykyaineistoihin sekä mahdollisuuksiin tuottaa uusia tietoja. Tietosisältö palvelee erityisesti liikennetelematiikan toimintojen toteuttamista. Väylänpidossa tarvitaan usein monipuolisempaa ja tarkempaa aineistoa, jonka tuottamiseen vuoteen 2003 mennessä ei kaikilta osin pystytä. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön kuvaamisessa käytetään seuraavaa tietojen luokittelua Kohteet, jotka ovat maantieteellisiä paikkoja, kuten tiet, rakennukset, linja-autopysäkit tai nimetyt alueet Kohteiden ominaisuudet, kuten nimi, tyyppi tai pituus. Yhteydet, joilla tietokannassa määritellään kahden tai useamman kohteen välinen riippuvuus. Esimerkiksi kääntymiskielto-yhteys kertoo mille tielle tietyltä tieltä ei ole sallittua kääntyä. DIGIROADjärjestelmässä on ensisijaisesti pyritty hyödyntämään kohteiden sijaintiin perustuvaa yhteyttä ja riippuvuus on tietokannassa osoitettu yhteydellä vain, jos siihen on erityistä tarvetta. DIGIROAD-järjestelmän kohteet on esitetty taulukossa 1, ominaisuudet taulukossa 2 ja kohteiden yhteydet taulukossa 3. Kaikki tietolajit on määritelty tarkemmin raportin liitteessä 4. 1 Tiehallinnon WWW-sivut ( ja /kevv.htm) Liikenneliiton WWW-sivut ( 17

20 Taulukko 1. DIGIROAD-järjestelmään sisältyvät kohteet. Sulkeissa on esitetty kohteen GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 1. Kohteet 1.1. Tie- ja lauttakuljetukset (GDF 41 Roads and Ferries) Tie-elementti (3D). (GDF 4110 Road Element) Liitännäisliikennealue (GDF 4135 Enclosed Traffic Area) Liittymä (GDF 4120 Junction) Lauttayhteys (GDF 4130 Ferry Connection) Lautta (GDF 4150 Ferry) Väylä (GDF 4170 Aggregated Way) Tie (GDF 4140 Road) Risteys (GDF 4145 Intersection) 1.2 Hallinnolliset alueet (GDF 11 Administrative Areas) Valtio (GDF 1111 Country) Kunta (GDF 1119 Order 8 Area) Kaupunginosa (GDF 1120 Order 9 Area) Hallinnollisten alueiden rajaelementti (GDF 1199 Boundary Element) Rajoittavien elementtien liitospiste (GDF 1198 Boundary Junction) 1.3 Taajamat ja nimetyt alueet (GDF Settlements and Named Areas) Taajama (GDF 3110 Built-up Area) Postinumeroalue (GDF 3136 Postal District) Nimetty alue (GDF 3120 Named Area) Tiepiiri (GDF 9310 Road District) Hoitoalue (GDF 9312 Road Service Area) Kunnossapitoalue (GDF 9313 Street Maintenance Area) Hoitopiiri (GDF 9314 Street Service District) Kustannusalue (GDF 9315 Street Maintenance Cost Area) 1.4 Maanpinnan peite ja käyttö (GDF Land Cover and Use) Pohjavesialue (9711 Ground Water Area) 1.5 Sillat ja tunnelit (GDF 75 Brunnels) Silta/tunneli (GDF 7500 Brunnel) 1.6 Palvelut Pysäköintitalo (GDF 7313 Parking Garage) Sairaala/poliklinikka (GDF 7321 Hospital/ Polyclinic) Ensiapupiste (GDF 7325 First Aid Post) Tavarakuljetuskeskus (GDF 7351 Cargo Centre) Autojen laivaanajoterminaali (GDF 7352 Car Shipping Terminal) Linja- ja kuorma-autojen paikoitusalue (GDF 7362 Coach and Lorry Parking) Tulli (GDF 7364 Customs) Rajanylityspaikka (GDF 7366 Frontier Crossing) Paikoitusalue (GDF 7369 Open Parking Areas) Lepoalue (GDF 7395 Rest Area) Kaupungin keskusta (GDF 7379 City Centre) Rautatieasema (GDF 7380 Railway Station) Lentokenttä (GDF 7384 Airport) Linja-autoasema (GDF 7384 Bus Station) Laivaterminaali (GDF 7352 Ferry Terminal) Polttoaineen jakelupiste (GDF 7311 Petrol Station) Taksiasema (GDF 9739 Taxi Stand) 1.7 Julkinen liikenne Pysäkki (GDF 5020 Stop Point) Pysäkkialue (GDF 5030 Stop Area) 18

21 Taulukko 2. DIGIROAD-järjestelmään sisältyvät ominaisuudet. Sulkeissa on esitetty ominaisuuden GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 2 Ominaisuustiedot 2.0 Yhteiset ominaisuustiedot kaikille kohteille Virallinen nimi tai tunnus (GDF Official Name ON) Vaihtoehtoinen nimi (GDF Alternate Name AN) Sijaintitarkkus (Taso, korkeus) (GDF Positional Accuracy AP) Voimassaoloaika (GDF Validity Period VP) 2.1 Tiet ja lautat Suljettu yhteys (GDF Blocked Passage BP) Avattava puomi (GDF Boom 2B) Rakentamistilanne (GDF Construction Status CS) Liikennevirran suunta (GDF Direction of Traffic Flow DF) Liitännäisliikennealueen tyyppi (GDF Enclosed Traffic Area Type EA) Lauttatyyppi (GDF Ferry Type FT) Tietyyppi (GDF Form of Way FW) Toiminnallinen luokka (GDF Functional Road Class) Liittymätyyppi (GDF Junction Type JT) Risteystyyppi (GDF Intersection Type IT) Kaistakohtainen ominaisuus (GDF Lane Dependent Validity LD) Alikulkukorkeus (GDF Maximum Height Allowed MH) Ajoneuvon suurin sallittu pituus (GDF Maximum length allowed ML) Suurin sallittu kokonaispaino (GDF Maximum Total Weight Allowed MT) Suurin sallittu akselipaino (GDF Maximum Weight per Axle Allowed AW) Suurin sallittu leveys (GDF Maximum Width Allowed MW) Kansallinen tieluokka (GDF National Road Class NR) Kaistojen lukumäärä (GDF Number of Lanes NL) Omistajan tyyppi (GDF Type of Owner 3T) Kunnossapitäjä (Maintenance Authority CO02) Kunnossapitäjän tyyppi (Type of Maintenance Authority 3M) Kunnossapitäjän nimi (Name of Maintenance Authority 3N) Kunnossapitäjän yhteystiedot (Contact Information of Maintenance Authority 3C) Tien kunto (GDF Road Conditions DS) Tien numero (GDF Route Number RN) Rampin tyyppi (GDF Slip Road Type SL) Kulkurajoitus (GDF Special Restrictions SR) Nopeusrajoitus (GDF Speed Restrictions) Ajoneuvotyyppi (GDF Vehicle type VT) Leveys (GDF Width WI) Liikennemäärä (GDF Number of Passing Vehicles NV) Talonumerointi (GDF House Numbering) Tieosan talonumerot (GDF House Number Range CO03) Talonumeroinnin rakenne (GDF House Number Structure CO04) Ensimmäinen talo vasemmalla (GDF First House Number Left LS) Ensimmäinen talo oikealla (GDF First House Number Right RS) Vasemman puolen talojen numerot (GDF Intermediate House Number Left LI) Oikean puolen talojen numerot (GDF Intermediate House Number Right RI) Viimeinen talo vasemmalla (GDF Last House Number Left LE) Viimeinen talo oikealla (GDF Last House Number Right RE) Juna/lauttayhteyden matka-aika (GDF Travel time TT) Ruuhkautumisherkkyys (GDF Traffic Jam Sensitivity TJ) RDS/TMC koodi (GDF RDS/TMC Code RD) Ajokelpoisuus yksityisteillä kelirikon takia (Drivability on Private Roads during Thawing Period CO07) Kelirikkotie (Road Affected by Thawing 5T) Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 19

22 jatkuu edelliseltä sivulta Valaistus (Lightning 2L) Suurin sallittu telipaino (Maximum Weight per Tandem-Axle Allowed 5A) Suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän paino (Maximum Total Weight of Combination of Vehicle 5C) 2.2 Hallinnolliset alueet ISO:n valtiokoodi (GDF ISO Country Code IC) CCC-valtiokoodi (GDF CCC Country Code CC) Virallinen koodi (GDF Official Code OC) 2.3 Taajamat ja nimetyt alueet Postinumero (Postal Code PS) 2.5 Sillat ja tunnelit Sillan/tunnelin tyyppi (GDF Brunnel type BT) 2.6 Palvelut Pysäköintilaitoksen paikkojen määrä (GDF Parking Facilities Available PF) Rautatieaseman tyyppi (GDF Railway Station Type RY) Taulukko 3. DIGIROAD-järjestelmän kohteiden yhteydet. Sulkeissa on esitetty yhteyden GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 3 Yhteydet Liitännäisliikennealueelle johtava tie-elementti (Road Element leading to Enclosed Traffic Area 1027) Eritasoristeys (Grade Separated Crossing 2200) Kääntymiskielto (Prohibited Manoeuvre 2103) Palvelu tie-elementin varrella (Service along Road Element 1022) Rajoitettu kääntyminen (Restricted Manoeuvre 2102) Etuajo-oikeus (Priority Manoeuvre 2104) Pysäkki tie-elementin varrella (Stop Point along Road Element 7003) Pysäkki liittymässä (Stop Point at Junction 7004) Pysäkki palvelun läheisyydessä (Stop Point reference for Service 7005) Tietomallit ja määrittelyt on tehty Geographic Data Files (GDF) -standardin 2 pohjalta. Taulukoissa sulkeissa olevat englanninkieliset termit viittaavat standardissa tiedoille käytettyihin nimityksiin ja numero- ja kirjainsarja standardin tiedoille antamiin koodeihin. Koska GDF-standardi ei kuvannut kaikkia DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavia tietoja lisättiin nämä uudet tiedot tietomalleihin ja määriteltiin GDF:n edellyttämällä tavalla. Kansallisesti standardiin lisätyt kohteet olivat: tiepiiri, hoitoalue, kunnossapitoalue, hoitopiiri, kustannusalue, pohjavesialue ja taksiasema. Lisätyt ominaisuudet olivat: avattava puomi, omistajan tyyppi, kunnossapitäjä, kunnossapitäjän tyyppi, kunnossapitäjän nimi, kunnossapitäjän yhteystiedot, ajokelpoisuus yksityisteillä kelirikon takia, kelirikkotie, valaistus, suurin sallittu telipaino ja suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän paino. Tietosisältö on määritelty tehdyn tarveanalyysin perusteella ja siinä ei ole otettu riittävästi huomioon tietojen keräämisen ja ylläpidon vaatimia resursseja. Resurssitarpeita on käsitelty myöhemmin tässä raportissa. Päätös DIGIROAD-järjestelmään alkuvaiheessa sisällytettävistä tiedoista tehdään toteutusprojektissa. Tietokantaa toteutettaessa tulisi kuitenkin varautua myös tulevaisuuden kannalta riittävän laajaan tietosisältöön. 2 Geographic Data Files. ENV ISO 14825:

23 Tietojen haun nopeuttamiseksi saattaa olla perusteltua toteuttaa tietokantaan myös ennalta yhteyksiä, jotka perustuvat kohteiden maantieteelliseen läheisyyteen. Tärkeimpiä tällaisia yhteyksiä ovat eri tyyppisillä aluilla olevat tie-elementit, kuten kunnan alueella oleva tieelementti. Näiden yhteyksien mallintamisesta tietokantaan tulee päättää asetettaessa tietojärjestelmälle suorituskykyvaatimuksia. 2.2 Laatuvaatimukset DIGIROAD-aineistolle on asetettu tietyt laatuvaatimukset, joilla pyritään varmistamaan, että aineisto on käyttökelpoista niissä sovelluksissa, joita varten sitä ylläpidetään. Laatuvaatimukset on määritelty arvioimalla kullekin tarveselvityksessä kuvatulle liikennetelematiikan ja väylänpidon toiminnolle, kuinka kriittistä tietyn tasoinen aineisto on, jotta toiminto pystyttäisiin toteuttamaan ja käyttäjät voivat luottaa sen toimintaan. DIGIROAD-aineiston laatua kuvaamaan käytetään kolmea suuretta: Tarkkuus. Tarkkuus kuvaa, kuinka maantieteellisen tarkasti jokin kohde on paikannettu. Esimerkiksi kohde on paikannettu 2 metrin tarkkuudella. Ominaisuuksien osalta tarkkuudella tarkoitetaan mittatarkkuutta, jolla ominaisuus on talletettu, esimerkiksi ominaisuus on mitattu 10 senttimetrin tarkkuudella. Tekstiarvoja saaville ominaisuuksille ja relaatiolle tarkkuutta ei voida määritellä. Oikeellisuus. Oikeellisuus tarkoittaa niiden kohteiden, ominaisuuksien ja yhteyksien osuutta, jotka on kuvattu tietokannassa määrittelyjen mukaisesti. Esimerkiksi tietokannassa tulee olla 99 prosenttia tietueiden koodeista, pituuksista ja arvoista oikein. Täydellisyys. Täydellisyys merkitsee niiden kohteiden, ominaisuuksien ja yhteyksien osuutta, jotka ovat tietokannassa verrattuna niiden todelliseen määrään. Topologian eheys on aineiston täydellisyyttä. Esimerkiksi tietokannassa tulee olla 97 prosenttia kaikista taksiasemista. Kaikille DIGIROAD-tietokannan tiedoille määritellyt laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Laatuvaatimusten määrittelyssä on lähdetty siitä, että käyttäjät odottavat DIGIROAD-aineiston olevan luotettavaa. Pilottihankkeen laadunvarmistusosassa verrattiin näitä tarvelähtöisiä laatuvaatimuksia nykyaineistojen laatuun. Tarvelähtöisesti asetetut laatuvaatimukset osoittautuivat varsin koviksi. Tarvelähtöisten teiden ja katujen geometrian tarkkuusvaatimusten toteuttaminen edellyttäisi lähes koko tie- ja katuverkon keskilinja-aineiston perusparantamista. Suurelta osin on kuitenkin edelleen arvioiden varassa, kuinka suuria ponnistuksia muiden esitettyjen laatuvaatimusten toteuttaminen edellyttää ja miten hyvin suunniteltu laatutaso riittää palvelemaan liikennetelematiikan ja väylänpidon tarpeita. Päätökset lopullisesta tavoitteellisesta laatutasosta on siten tehtävä myöhemmin. 21

24 3. NYKYAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN 3.1 Yleistä DIGIROAD-järjestelmän aineisto perustetaan keräämällä soveltuvat tiedot nykyisiltä aineiston omistajilta ja osin toteuttamalla laaja tie- ja katuverkon geometrian ja ominaisuuksien maastomittaus. Kuvassa 3 on esitetty, miten DIGIROAD-aineistoa tuotetaan järjestelmän perustamisen yhteydessä. Tässä luvussa kuvataan, miten DIGIROAD-aineisto perustetaan nykyaineistoja yhdistelemällä. Luvussa 5 Tietojärjestelmä esitetään DIGIROAD-järjestelmän toimenpiteet nykyaineistojen hyödyntämiseksi ja DIGIROAD-tietokannan täydentämiseksi tietoja keräämällä. Muut DIGIROAD-järjestelmän perustamisvaiheen toiminnot Aineistojen esikäsittely MML Kunnat Tiehallinto Olemassa olevat aineistot Tiedon keräys uudet tiedot laadun parannus Kuva 3. DIGIROAD aineiston perustamisessa käytettävät tietolähteet. Tie- ja katuverkon tietoja nykyisin ylläpitävien valtionhallinnon organisaatioiden eli Maanmittauslaitoksen ja Tiehallinnon nykyiset aineistot muodostavat perustan DIGIROAD-tietokannalle. Lisäksi perustamisvaiheessa halukkaat kunnat toimittavat DIGIROADjärjestelmään vastaavan aineiston. Loput tietosisällön tavoitetason tiedot, joita ei näistä nykyaineistoista saada kerätään aineiston perustamisen yhteydessä maastomittauksilla ja muilla toimenpiteillä. Tiedot tarkistetaan ja täydennetään DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä. Joitakin nykyjärjestelmien tietoja täytyy myös kerätä uudelleen, jotta DIGIROAD-aineiston laatuvaatimukset täyttyisivät. Tietojen keräystä on käsitelty tarkemmin luvussa 5 Tietojärjestelmä. Kaikkia DIGIROAD-järjestelmän tietoja ei saada nykyaineistoista eikä katsota tarkoituksenmukaiseksi kerätä keskitetysti perustamisvaiheen laajassa maastokartoituksessa. Osa tietosisällöstä on sellaista, että sen tuottamisessa tarvitaan paikallisia liikennejärjestelmän asiantuntijoita. Nämä tiedot kerätään yhteistyössä kuntien ja metsäalan organisaatioiden edustajien kanssa samalla, kun DIGIROAD-järjestelmän tietojen 22

25 ylläpitoketju organisoidaan. Näiden tietojen keräämistä käsitellään luvussa 4 Aineiston ylläpito. Liitteessä 6 on esitetty tarkemmin Maanmittauslaitokselta, Tiehallinnolta ja mahdollisesti joiltakin kunnilta perustamisvaiheessa saatavat tiedot. Liitteessä on myös eritelty tiedot, joita ei ole nykyaineistoissa ja, jotka on siten kerättävä DIGIROAD-aineiston perustamisen yhteydessä. 3.2 Valtionhallinnon nykyaineistot Valtionhallinnon nykyiset tie- ja katuverkon aineistot ovat DIGIROADjärjestelmän perusta. Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä ja Tiehallinnon tierekisteristä sekä paikannustietokannasta tuodaan järjestelmään tietosisältöä vastaavat tiedot. Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saadaan DIGIROADjärjestelmään tie- ja katuverkon keskilinja-aineisto sekä joitakin teiden ja katujen ominaisuuksia. Lisäksi Maanmittauslaitokselta saadaan osa tarvittavista liitännäisliikennealue-, lauttayhteys-, silta- ja tunnelikohteista sekä hallinnollisia alueita ja palveluja sekä joitakin näiden ominaisuuksia. Tiehallinnon järjestelmistä saadaan yleisten teiden osalta kohteet: lepoalue, lossi, sillat ja tunnelit. Lisäksi Tiehallinnolta saadaan olennaisia yleisen tieverkon ominaisuuksia, kuten tietyyppi, kulkurajoitteita, ajoradan leveys, liikennemäärä tai RDS-TMC -paikkakoodi. Osa nykyjärjestelmien tiedoista voidaan hyödyntää suoraan DIGIROADaineistossa. Esimerkiksi tiestön geometria tai tien numero ovat tällaisia tietoja. Osaa tietoa täytyy muokata tai luokitella uudestaan, jotta se vastaisi DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön määrittelyjä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi useat tyyppiluokittelut, kuten tietyyppi. Eri lähteistä tulevien aineistojen muokkaamista ja yhdistelyä on käsitelty luvussa 8 Tietojärjestelmä. 3.3 Kuntien nykyaineistot Vapaaehtoiset kunnat toimivat aineiston tuottajina DIGIROAD-järjestelmän perustamisvaiheessa. Arviolta noin 100 kunnalla on tekniset edellytykset toimia tiedon tuottajina tai ylläpitäjinä DIGIROAD-järjestelmään. Näistäkin kunnista suurella osalla resurssit tiedon ylläpitoon ja välittämiseen ovat rajalliset. Noin 350 Suomen kunnalla ei ole tällä hetkellä teknisiä edellytyksiä eikä resursseja tietojen tuottamiseen. Oletuksena on, että noin 20 suurta ja keskisuurta kuntaa toimisi aineiston toimittajana aineiston perustamisvaiheessa. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön kohteet ja ominaisuudet saadaan näissä kunnissa pääosin tuotettua, mutta tiedot eivät usein ole DIGIROAD-järjestelmän määritelmien ja luokittelujen mukaisessa muodossa. Lähtökohtana perustamisvaiheessa on, että kunta toimittaa DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavat tiedot kunnan omasta järjestelmästä saatavassa muodossa. DIGIROADtietojärjestelmässä muokataan kunnasta tulevat tiedot DIGIROAD- 23

26 järjestelmän määritelmiä vastaaviksi. Periaatteena on, että kunnilta saatavilla aineistoilla korvataan DIGIROAD-tietokannassa muuten käytettävä aineisto. Eri lähteistä tulleet aineistot voivat myös osin täydentää toisiaan. 24

27 4. AINEISTON YLLÄPITO 4.1 Yleistä Tie- ja katuverkon sekä muun liikennejärjestelmän paikkatiedot ovat suhteellisen pysyvää tietoa verrattuna esimerkiksi liikennetilanteeseen tai aikatauluihin. Kuitenkin tiedoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Uusia teitä rakennetaan tai liikennejärjestelyissä tapahtuu muutoksia. Muutokset vaikuttavat usein ratkaisevasti DIGIROAD-aineiston käyttökelpoisuuteen, joten muutokset on pystyttävä viemään myös tietokantaan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Aineiston jatkuva ylläpitäminen edellyttää, että muutoksista tuottavat tiedon ne organisaatiot, jotka käytännössä suunnittelevat ja toteuttavat muutokset liikennejärjestelmässä. Muutostietojen ylläpidon on oltava osa näiden organisaatioiden normaalia toimintaa. Muutostietojen päivittämisen paikkatietojärjestelmään tai muutoksista ilmoittamisen tulisi tapahtua osana suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon prosesseja. Kun väylissä tai liikennejärjestelmän paikoissa tapahtuu muutoksia, tiedot päivitetään myös virtuaaliseen liikennejärjestelmään. Kuvassa 4 on esitetty, miten muuttuneet tiedot saadaan tiedon ylläpitäjiltä tai kerätään DIGIROAD-järjestelmään. Tässä luvussa käsitellään tiedon ylläpitäjien tehtävät. DIGIROAD-organisaation tehtävät aineiston ylläpitäjänä käsitellään luvussa 5 Tietojärjestelmä. Muut DIGIROAD-järjestelmän toiminnot Aineistojen yhdistäminen Muuttuneet tiedot Ilmoitusten käsittely Ilmoitus muutoksista Tiedon keräys MML Tiehallinto MML MML Kunnat MML Muut Tiedon ylläpitäjät Kuva 4. DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpidon periaatekuva. Lähtökohtana on, että tiedot muutoksista saadaan tiedon ylläpitäjiltä. Tiedon ylläpitäjiä ovat kunnat, Maanmittauslaitos, Tiehallinto ja muut, esimerkiksi metsäteistä, vastaavat organisaatiot. Tiedon ylläpitäjät tuottavat omista tietojärjestelmistä DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön mukaisen aineiston, jolla DIGIROAD-tietokantaa päivitetään. Kaikilla tiedon ylläpitäjillä 25

28 ei ole kuitenkaan mahdollisuutta kerätä ja ylläpitää DIGIROADin tietoja omassa järjestelmässä. Nämä organisaatiot tekevät ilmoituksen tapahtuneista muutoksista DIGIROAD-organisaatiolle. Ilmoituksen perusteella voidaan osa tiedoista viedä suoraan DIGIROAD-tietokantaan. Tarvittaessa DIGIROAD-organisaatio järjestää tietojen keruun maastosta. Eri organisaatioiden vastuulla olevat tiedot on esitetty tarkemmin liitteessä Aineiston paikallinen tarkistaminen DIGIROAD-aineiston perustamisen yhteydessä ei koko tavoitteellista tietosisältöä saada välttämättä kerättyä ja aineistoon saattaa jäädä puutteita. Joidenkin tietojen kerääminen ja aineiston tarkistaminen voidaan jättää tarkoituksella DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpitoketjun perustamisen yhteyteen, koska tiedon ylläpitäjillä on paras tietämys väylistä ja paikoista. Paikalliset tiedon ylläpitäjät käyvät oman alueensa olemassa olevan DIGIROAD-aineiston läpi tavoitteena tarkistaa olemassa olevat ja tuottaa puuttuvat tiedot. Olemassa oleva DIGIROAD-aineisto on ylläpitäjillä käytettävissä siinä välineessä, jolla ylläpito tulee tapahtumaan. Kunnissa, metsänhoitoyhdistyksissä, metsähallituksessa ja metsäyrityksissä paikalliset asiantuntijat perehtyvät aineistoon. Aineistosta havaitut virheet ja puutteet kirjataan. Muuttuneista tiedoista tehdään sovitun muotoinen ilmoitus DIGIROAD-organisaatiolle tietojen ylläpidossa käytettävillä välineillä. Osa ylläpitäjiltä tulleista muuttuneista tiedoista voidaan DIGIROAD-järjestelmässä viedä sellaisenaan tietokantaan. Ylläpitäjiltä tulleet muutosilmoitukset voivat myös johtaa siihen, että DIGIROADorganisaation maastomittausyksiköt käyvät keräämässä tarkat tiedot muuttuneesta kohteesta. Seuraavat tiedot ovat sellaisia, että niiden kerääminen tai tarkistaminen ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä on perusteltua. Kohteet Palvelukohteet, kuten pysäköintitalot tai joukkoliikenteen terminaalit Ominaisuudet Fyysiset ja muut kulkurajoitteet, kuten suljettu yhteys, liikennevirran suunta Asiantuntemukseen perustuvat ominaisuudet, kuten liikennemäärät ja ruuhkautumisherkkyydet Rakentamistilanne Useat kohteiden luokittelut, kuten toiminnallinen luokka tai liittymätyyppi Yhteydet Kääntymiskielto, ajosuunta tai etuajo-oikeus Ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä kerättäväksi tai tarkastettavaksi soveltuvat tiedot on luetteloitu tarkemmin liitteessä 6. 26

29 Tietojen tarkistaminen ja lisäkeräys tehdään DIGIROAD-järjestelmän tiedon ylläpitoketjun perustamisvaiheessa toteutettavan ylläpitäjien koulutuksen ja perehdyttämisen yhteydessä. 4.3 Eri organisaatioiden tehtävät Yleistä Kuvassa 5 on esitetty eri organisaatioiden työnjako DIGIROAD-aineiston ylläpitovaiheessa. Kunnat Tiehallinto Muut Maanmittauslaitos Tiehallinto Kuva 5. Työnjako aineiston ylläpidossa. Tietojen ylläpitovaiheessa Tiehallinto vastaa koko DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön ylläpidosta ja sopii eri osapuolien kanssa näiden tehtävistä tiedon ylläpitäjinä. Tässä vaiheessa ehdotetaan, että Maanmittauslaitos huolehtii niiden tietojen ylläpidosta, joille muuta vastuuorganisaatiota ei ole osoitettu. Muut organisaatiot, joilla on vastuu DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpidosta ovat Tiehallinto ja kunnat. Tiehallinto vastaa yleisiin teihin liittyvien tietojen ylläpidosta ja kunnat katujen ja muiden kunnan alueen kohteiden tietojen ylläpidosta. Erikseen voidaan sopia, että jotkut muut organisaatiot vastaavat tiettyjen kohteiden tietojen ylläpidosta. Esimerkiksi voidaan sopia, että Metsähallitus vastaa tiettyjen metsäautoteiden tietojen ylläpidosta. Sovittaessa työnjakoa eri osapuolien kesken on kuitenkin varmistettava, ettei tämä johda liian monimutkaisiin ylläpitoalueisiin. Taulukossa 4 on kuvattu eri organisaatioiden roolia verkon tietojen ylläpitäjinä. 27