MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 16/2001. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 16/2001. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma"

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 16/2001 Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B16/2001 Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD Toteutussuunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2001

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2001

5 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) DIGIROAD-ohjausryhmä Matti Roine, puheenjohtaja Jukka Lähesmaa, sihteeri Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä DIGIROAD. Toteutussuunnitelma. Tiivistelmä Kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän eli DIGIROAD-järjestelmän suunnittelu on ollut osa Liikennetelematiikan rakenteiden T&K ohjelmaa (TETRAa). DIGIROAD-projektissa on vuosien aikana testattu järjestelmän toteutusta pilottijärjestelmällä ja suunniteltu DIGIROAD-järjestelmän toiminta ja toteutus. Toteutussuunnitelmaan on koottu yhteenveto järjestelmän esiselvityksestä ja pilottihankkeesta saaduista kokemuksista. Toteutussuunnitelma kuvaa tämän hetken käsitystä DIGIROAD-järjestelmästä ja toimii lähtökohtana järjestelmän yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. DIGIROAD-järjestelmä on keskeinen tietovarasto, jota tulevat hyödyntämään useimmat liikenteen ja kuljetusten telemaattiset palvelut. Se sisältää tiedot koko Suomen tie- ja katuverkosta sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Lisäksi DIGIROAD-järjestelmässä on runsaasti muita liikennejärjestelmän kohteita, kuten julkisen liikenteen terminaalit, sillat tai pysäköintitalot. Järjestelmässä on myös välineet tietojen välittämiseen, hallintaan ja ylläpitoon. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän vastuuorganisaatio on Tiehallinto. Tiehallinto vastaa järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Toteutussuunnitelmassa on lähdetty siitä, että Tiehallinolla on apuna järjestelmän toiminnallinen konsultti ja järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaavat yritykset. Tietojärjestelmän tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa Tiehallinto toimii yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden, esimerkiksi metsäalan, organisaatioiden kanssa. DIGIROAD-järjestelmä tuottaa tie- ja katuverkon perusaineiston ja tarjoaa sen määrämuodossa eri tahojen käyttöön. Aineistoa voidaan hyödyntää sidosryhmien erilaisissa tuotteissa ja palveluissa. Yritykset, viranomaiset ja kunnat tekevät DIGIROAD-aineiston pohjalta järjestelmiä ja palveluja liike-elämän, julkisen sektorin ja kuluttajien käyttöön. Tavoitteena on, että DIGIROAD-järjestelmä olisi valmis vuoden 2003 loppuun mennessä. Tätä varten vuosien aikana on perustettava DIGIROAD-aineisto, luotava tietojen ylläpitomekanismi ja suunniteltava sekä rakennettava tietojärjestelmä. Avainsanat (asiasanat) Paikkatieto, tietojärjestelmä, tie, katu, liikenne, kuljetus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita ISSN ISBN ISBN Kokonaissivumäärä 107 Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö Kieli Suomi Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus Julkinen

6 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) DIGIROAD steering group Matti Roine, chairman Jukka Lähesmaa, secretary Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Road and street database DIGIROAD. Implementation plan. Abstract The planning of the national road and street database (the so called DIGIROAD system) has been part of the Finnish national R&D programme on transport telematics infrastructures (TETRA). During the years 1999 to 2001 the DIGIROAD project has piloted the DIGIROAD system and planned the operation and implementation of the system. The implementation plan is a summary of the results from the feasibility study and the pilot project. The implementation plan is a description of the current understanding of the DIGIROAD system. The report works as a starting point for more detailed planning of the system. The DIGIROAD system is a central data source for most of the traffic and transport telematics services. The system includes data on the whole road and street network in Finland and the most important attribute data on the network. In addition there are a lot of other traffic system related features, like public transport terminals, bridges and parking houses, in the DIGIROAD system. The data system also includes means to administer maintain and deliver this material. The organisation responsible for the national road and street database is the Finnish National Road Administration. The Road Administration takes care of the implementation and operation of the DIGIROAD system. The operational consultant will help Road Administration in this work and the data system will be built and administrated by an IT consultants. The data to the system will be provided and up-dated in co-operation between the Road Administration and National Land Survey, municipals and other organisations like the forest industry. The DIGIROAD system will produce the basic material on road and street network and will provide it in a specified format for the use of different organisations. The material can be utilised in different services and products produced by interest groups. Based on the DIGIROAD material enterprises, authorities and municipals will produce systems and services that will be used by private and public sector as well as by the consumers. The aim is that DIGIROAD system will be operational by the end of year During the years 2001 to 2003 the DIGIROAD material and mechanism to maintain the material have to be established and the data system has to be built. Keywords Geographical data, data system, road, street, traffic, transport Miscellaneous Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications Pages, total Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Liikenneministeriö käynnisti kolmivuotisen liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRAn vuoden 1998 alussa. Ohjelman tavoitteena oli edistää liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa toteuttamalla liikennetelematiikan palveluiden edellyttämää tietoinfrastruktuuria ja palveluja. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä eli DIGIROAD-järjestelmä on keskeinen tietovarasto, jota tulevat hyödyntämään useimmat liikenteen ja kuljetusten telemaattiset palvelut. DIGIROAD-järjestelmä sisältää tiedot koko Suomen tieja katuverkosta sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Projektissa on vuosien aikana testattu DIGIROAD-järjestelmän toteutusta pilottijärjestelmällä ja suunniteltu sen toiminta ja toteutus. Omina hankkeina on käsitelty linja-autopysäkkien ja metsäautoteiden tietoja. DIGIROAD-järjestelmän on määrä olla käytössä loppuvuonna DIGIROAD-järjestelmän suunnittelusta vastasi Liikenne- ja viestintäministeriön kokoama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Matti Roine, LVM, puheenjohtaja kesäkuusta 2000 alkaen Mikko Ojajärvi, LVM, puheenjohtaja kesäkuuhun 2000 asti Jussi Sauna-aho, LVM, varapuheenjohtaja Martti Mäkelä, LVM Katariina Myllärniemi, LVM Harri Uusnäkki, LVM Kari Hiltunen, Tiehallinto Matti Raekallio, Tiehallinto Jan Juslén, Tiehallinto Pekka Rajala, Tiehallinto Mirja Noukka, Tiehallinto Aimo Aaltonen, Tiehallinto Markku Tervo, Tiehallinto Timo Tuhkanen, Maanmittauslaitos Jürgen Grönfors, Helsingin kaupunki Veikko Raiskila, Helsingin kaupunki Matti Anttila, Tampereen kaupunki Jussi Kauppi, Kuntaliitto Olli Heikkinen, Suomen Kuorma-autoliitto Mikko Melasniemi, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Eri organisaatioiden osallistuminen DIGIROAD-järjestelmän suunnitteluun organisoitiin projektiryhmän avulla. Projektiryhmän tehtävänä oli tukea selvitysten tekoa ja järjestelmän suunnittelua. Projektiryhmän kokoonpano oli seuraava: Jussi Sauna-aho, LVM, puheenjohtaja Harri Uusnäkki, LVM

8 Kari Hiltunen, Tiehallinto Matti Raekallio, Tiehallinto Jan Juslén, Tiehallinto Hannu Tolonen, Tiehallinto Ari Tella, Maanmittauslaitos Matti Arponen, Helsingin kaupunki Jukka Kivelä, Tampereen kaupunki Pekka Kopra, Kuntaliitto Projektissa tarvittavan työn Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto tilasivat Tieliikelaitoksen konsultointiyksiköltä, jossa työstä vastasi projektipäällikkönä Tauno Suominen. Alihankkijoina työhön osallistuivat Karttakeskus, jossa työstä vastasi Antero Karppinen, ja VTT Yhdyskuntatekniikka, jossa työstä vastasi Jukka Lähesmaa. Lähesmaa toimi myös ohjaus- ja projektiryhmien sihteerinä. Helsingissä XX päivänä marraskuuta 2001 Matti Roine Liikenneneuvos

9 Sisällysluettelo ESIPUHE... 5 YHTEENVETO... 9 DIGIROAD-järjestelmä... 9 Toteuttajat ja sidosryhmät Toteutuksen vaiheistus Siirtymäkauden ratkaisu DIGIROAD-järjestelmän toteutus Ylläpito ja kehittäminen TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteet Lähtökohdat ja tarve Hankkeen vaiheet Liittyvät hankkeet Tuotantojärjestelmän toteutus Metsäteiden digitalisointi DIGISTOP Pysäkkitietorekisteri TIETOSISÄLTÖ JA LAATU Tavoitteellinen tietosisältö Laatuvaatimukset NYKYAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN Yleistä Valtionhallinnon nykyaineistot Kuntien nykyaineistot AINEISTON YLLÄPITO Yleistä Aineiston paikallinen tarkistaminen Eri organisaatioiden tehtävät Yleistä Maanmittauslaitos Kunnat Tiehallinto Muut organisaatiot DIGIROAD-organisaation tuki ylläpitäjille Yleistä Ylläpitäjien tietojärjestelmien kehittäminen Välineet muutosilmoitusten tekemiseen Ohjeet ja opastus TIETOJÄRJESTELMÄ Yleistä Aineiston perustaminen Yleistä Prosessin vaiheet Tiedon keräys Ylläpito Yleistä Prosessin vaiheet... 39

10 5.4 Tiedon jakelu Yleistä Prosessin vaiheet Tietojen palautus ylläpitäjille SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kokonaisuus DIGIROAD-tietojärjestelmä Ohjelmisto Tekninen ympäristö Käyttö Iteratiivinen eteneminen Välineet muutosilmoituksen tekoon Ylläpitäjien tietojärjestelmien kehittäminen Tiedon keruujärjestelmät PERIAATTEET Yleistä Tehtävät Aineiston maksullisuus ja korvaukset Oikeudet Vastuut Yhteenveto SÄÄDÖKSET TOTEUTUKSEN VAIHEISTUS Aikataulu Tehtävien priorisointi ORGANISOINTI Organisaatiot Projektit KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Järjestelmän perustaminen Ylläpito TYÖN TARKASTELU...70 MÄÄRITELMÄT...70 LIITTEET 1) DIGIROAD-hankkeen osaraportit 2) Metsäteiden digitalisointi 3) DIGISTOP Pysäkkirekisteri 4) Tietosisällön määritelmät 5) Laatuvaatimukset 6) Tiedon keruu 7) Tiedon ylläpito 8) Eri väylätyypeiltä tarvittavat tiedot 9) Tiedon keruun kustannukset 10) Tiedon käsittelyn kustannukset 11) Asiantuntijatehtävien kustannukset

11 YHTEENVETO DIGIROAD-järjestelmä DIGIROAD on tietojärjestelmä, joka sisältää digitaalisessa muodossa koko Suomen tie- ja katuverkon sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Lisäksi tietojärjestelmässä on välineet tietojen välittämiseen, hallintaan ja ylläpitoon. DIGIROAD-järjestelmä on käytettävissä vuonna Tie- ja katuverkon DIGIROAD-tietojärjestelmän ydin on tietokanta, joka kattaa koko Suomen tie- ja katuverkon tiedot. Teiden ja katujen kolmiulotteinen geometria on kuvattu 3-10 metrin tarkkuudella. Uusien tietojen osalta tavoitteena on 1-3 metrin tarkkuus. Lisäksi tietokanta sisältää liikenteen, kuljetusten ja väylänpidon palveluissa tarvittavia tärkeimpiä ominaisuustietoja, kuten leveys, yksisuuntaisuudet, osoitteet tai kulkurajoitukset. Vuoden 2003 DIGIROAD-järjestelmän tietosisältö on suunniteltu siten, että se palvelee erityisesti liikenteen ja kuljetusten (liikennetelematiikan) palveluiden toteuttamista. DIGIROAD-järjestelmän tietosisältöä on kuvattu kuvassa 1. Paino-, korkeus-, leveysrajoi - tukset, nimet, yksisuuntaisuudet, nopeudet, tietyypit, tien kunto, tieluokka, nopeusrajoitus, tien leveys, RDS-koodi jne... Taksi P+ P Kuva 1. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön yksinkertaistettu kuvaus. Tietokannan ylläpidon lisäksi DIGIROAD-järjestelmässä on seuraavat osatoiminnot: Eri organisaatiolta tulevan tiedon vastaanotto. Tietojen tuottaminen valtakunnalliseen tietokantaan on hajautettu ja perustuu mahdollisimman pitkälle nykyisten järjestelmien hyödyntämiseen. Niiden tietojen kerääminen maastosta, joita ei saada muilta organisaatiolta. Tietojen kerääminen tehdään eri tahoilta tulevien ilmoitusten perusteella. Eri organisaatiolta tulevien ja kerättyjen tietojen käsitteleminen hyödynnettävään muotoon ja yhdistäminen tietokantaan. 9

12 Laadunvarmistus vertaamalla aineistoa asetettuihin laatukriteereihin. Laadunvarmistus tehdään asiakkaiden palautteen perusteella, järjestelmän sisäisinä loogisuustarkastuksina sekä vertailemalla aineistoa maastosta kerättäviin vertailuaineistoihin. Tietojen tuottaminen aineistojen hyödyntäjille. Tietokannasta haetaan haluttu tietosisältö ja tuotetaan se tiedonsiirrossa käytettävään muotoon. Toteuttajat ja sidosryhmät Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän vastuuorganisaatio on Tiehallinto. Tiehallinto vastaa hallinnollisesti DIGIROAD-järjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Tässä työssä Tiehallinolla on apuna järjestelmän toiminnallinen konsultti, joka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Tietojärjestelmän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon Tiehallinto ostaa tarjouskilpailun perusteella valittavilta yrityksiltä. Tietojärjestelmän tietojen tuottamisessa ja päivittämisessä Tiehallinto toimii yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden, esimerkiksi metsäalan, organisaatioiden kanssa. Tiedontuottamisketjussa mukana olevien organisaatioiden roolit ovat erilaiset DIGIROAD-aineiston perustamis- ja ylläpitovaiheissa. Eri osapuolet toimittavat tie- ja katuverkon tiedot DIGIROAD-tietojärjestelmään, jossa niistä yhdistetään valtakunnallinen aineisto. Osa kunnista toimittaa DIGIROAD-järjestelmään ainoastaan tiedon tarpeesta päivittää kunnan alueen tietoja. Tiehallinto järjestää näiden tietojen keräämisen ostamalla sen tarjouskilpailun perusteella valittavilta yrityksiltä. DIGIROAD-järjestelmä tuottaa tie- ja katuverkon perusaineiston ja tarjoaa sen määrämuodossa eri tahojen käyttöön. Aineiston hyödyntäminen erilaisissa tuotteissa ja palveluissa on sidosryhmien tehtävä. Yritykset, viranomaiset ja kunnat tekevät DIGIROAD-aineiston pohjalta järjestelmiä ja palveluja liike-elämän, julkisen sektorin ja kuluttajien käyttöön. Kuvassa 2 on esitetty koko Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän palveluketju. Kuvan alaosassa on viranomaisten tehtävänä oleva tiedon tuottaminen ja yhdistäminen DIGIROAD-järjestelmässä. Vapailla markkinoilla toimivat organisaatiot päättävät tuotteista, joita aineiston pohjalta toteutetaan. 10

13 Liikenteen ja kuljetusten palveluiden hyödyntäminen (viranomaiset, kunnat, yritykset, kuluttajat) Järjestelmien ja palvelujen tuottaminen (viranomaiset, kunnat, yritykset) Palveluraja Järjestelmän ylläpito DIGIROADin hallinta (Tiehallinto) (valittavat yritykset) Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen Tiedon tuottaminen (kunnat) (Maanmittauslaitos) (Tiehallinto) (muut) Kuva 2. Periaatekuva DIGIROAD-järjestelmän palveluketjusta. Toteutuksen vaiheistus Siirtymäkauden ratkaisu Siirtymäkauden ratkaisussa olemassa olevista eri organisaatioiden järjestelmistä kootaan aineisto, jossa on 1) henkilöautolla ajettavien teiden ja katujen keskilinjat ja 2) kunnat aluemaisena kohteena. Ominaisuustietoina ovat nimet, osoitteet ja kulkurajoitukset. Siirtymäkauden aineiston luokittelu on nykyaineistojen mukainen ja aineisto välitetään hyödyntäjille nykyisin käytössä olevissa siirtomuodoissa. Siirtymäkauden aineiston on tarkoitus olla käytettävissä vuonna Siirtymäkauden ratkaisun suunnittelu ei kuulu DIGIROAD-järjestelmän toteutussuunnitelmaan. DIGIROAD-järjestelmän toteutus DIGIROAD-järjestelmän on tavoitteena olla valmis loppuvuonna Tätä varten vuosien aikana on perustettava DIGIROAD-aineisto, luotava tietojen ylläpitomekanismi ja suunniteltava ja rakennettava tietojärjestelmä tietojen käsittelyä, varastointia ja jakelua varten. 11

14 Tuotantojärjestelmän toteutuksen aikataulu on tiukka ja hankkeessa on oltava käynnissä useita tehtäviä samanaikaisesti. Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä toteutuksen tehtäväkokonaisuuksia. Keväällä 2001 käynnistetään DIGIROAD-tietojärjestelmän suunnittelu ja tämän jälkeen syksyllä 2001 järjestelmän toteutusprojekti. Tiedon esikäsittelyyn ja tallentamiseen tarvittavat järjestelmän osat valmistuvat loppuvuodesta 2002 ja koko järjestelmä valmistuu keväällä DIGIROAD-aineiston perustamista varten eri organisaatioiden nykyaineistojen käytöstä sovitaan kesään 2001 mennessä. Nykyaineistojen omistajat toimittavat omat aineistonsa DIGIROAD-organisaatiolle viimeistään syksyllä Uusien tietojen keräys maastosta aloitetaan keväällä Tarvittava aineistojen esikäsittely suoritetaan sitä mukaan kun aineistoja saadaan käyttöön. Tiedot yhdistetään DIGIROADtietokantaan siten, että aineisto on ylläpitoketjun käytettävissä keväällä Ylläpitoketjun perustaminen aloitetaan selvittämällä, miten kukin aineiston ylläpitäjä tuottaa tiedot DIGIROAD-järjestelmään. Sopimukset aineiston ylläpitäjien kanssa tehdään vuoden 2002 kevääseen mennessä. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat muutokset tiedon ylläpitäjien järjestelmiin ja toteutetaan uusia välineitä tiedon toimittamiseen. Keväällä 2003 perehdytään tiedon ylläpitäjät järjestelmään ja tehdään DIGIROADaineiston tarkistus. DIGIROAD-järjestelmän toteuttaminen kuvatulla tavalla edellyttää, että kokonaisuuden toimintamalli ja -tavat on suunniteltu riittävästi. Lisäksi kokonaisuudesta ja eri osapuolien tehtävistä ja osajärjestelmistä on tehtävä riittävät kuvaukset, joiden pohjalta kukin organisaatio osaa tehdä omat tehtävänsä. Ylläpito ja kehittäminen Vuodesta 2003 eteenpäin DIGIROAD-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tiedonylläpitoketju toimii siten, että tie- ja katuverkon tietoihin muutoksia tekevät organisaatiot välittävät tietoa tietojärjestelmään. Tarvittaessa DIGIROAD-organisaatio myös itse kerää tarkempaa tietoa. Tuotettua DIGIROAD-aineistoa välitetään tiedon hyödyntäjille. Aineiston laatua saatetaan parantaa tai tietokantaa lisätä uusia tietoja erillisinä kehitysprojekteina. DIGIROAD-järjestelmän kehittäminen perustuu tiedon hyödyntäjien tarpeisiin. DIGIROAD-organisaatio seuraa tiedon hyödyntäjien tarpeita ja tekee sen perusteella päätökset tietojärjestelmän kehittämisestä. 12

15 1. TAVOITTEET JA TOTEUTUS 1.1 Tavoitteet Toteutussuunnitelma raportti on yhteenveto Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä (DIGIROAD) -projekteissa tähän asti tehdystä työstä. Raportti perustuu vuosina toteutetuissa Esiselvitys ja Pilotointi -hankkeissa syntyneisiin tuloksiin. DIGIROAD-järjestelmän suunnittelu on ollut osa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRAn) osahanketta 7 Kaikki liikennemuodot kattava tietojärjestelmä. Raportin tavoitteena on kuvata yleisesti DIGIROAD-järjestelmä vuonna 2003 sekä kuinka se toteutetaan ja toimii. Tarkemmin raportin tavoitteena on: Määritellä DIGIROAD-aineiston tietosisältö ja laatuvaatimukset Kuvata järjestelmän tiedontuottamisketjussa olevien eri organisaatioiden roolit ja DIGIROAD-järjestelmän toiminta järjestelmän perustamis- ja ylläpitovaiheessa Tehdä ehdotus järjestelmän ja eri osapuolien yhteistyön toteutuksesta 1.2 Lähtökohdat ja tarve Liikenteen ja kuljetusten telemaattisissa palveluissa tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa, jonka on täytettävä eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhteistä useimmille palveluille on, että niissä tarvitaan tietoa liikenneverkosta ja muista liikennejärjestelmän paikoista. Suomessa on useita aineistoja tie- ja katuverkon tiedoista, mutta aineistoista puuttuu tärkeitä tietoja. Eri organisaatioiden aineistojen tietosisältö ja luokittelut poikkeavat toisistaan siten, että aineistojen yhdistely vaatii runsaasti työtä. Siten yhtenäistä liikenteen tarpeet täyttävää Suomen kattavaa aineistoa ei ole. Tämä estää monien tietopalveluiden kehityksen. DIGIROAD-järjestelmän tietoja tarvitaan erityisesti toteutettaessa liikennetelematiikan palveluja, kuten liikenteen hallinta, tiedotuspalvelut, kuljetusten suunnittelu ja hallinta sekä kuljettajan tukijärjestelmät. Eri viranomaiset ja kunnat hyödyntävät tietoja mm. liikenteen ohjauksessa, tien- ja kadunpidossa tai pelastustoimen tehtävissä. DIGIROAD-aineistoa tarvitaan yleisesti kaikissa liikenteeseen liittyvissä paikkasidonnaisissa tai mobiilipaikannusta hyödyntävissä palveluissa. Siten tietoja tarvitaan useiden e- ja m-liiketoiminnan sovellutusten toteuttamisessa. Tarve aineistolle tulee entisestään lisääntymään matkapuhelimien paikannuksen myötä. Uusista palveluista hyötyvät kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. DIGIROAD-järjestelmä vaikuttaa liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintoihin mm. seuraavasti: 13

16 Kuljetusten suunnittelu ennen matkaa ja reitinopastus ajoneuvossa parantavat kuljetusyritysten ja ammattiautoilijoiden toiminnan tehokkuutta. Reitinsuunnittelu ja -opastus palvelevat myös yksityisiä autoilijoita ja joukkoliikenteen käyttäjiä. Karttapohjainen tiedotus liikenteestä, säästä ja kelistä, joukkoliikenteen reiteistä tai matkailupalveluiden sijainnista parantaa liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja matkustajien mukavuutta. Viranomaisten toteuttamien liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmien havainnollisuus paranee paikkasidonnaisuuden myötä. Avun ohjaaminen paikalle liikenneonnettomuuden tai ajoneuvorikon jälkeen nopeutuu. Voidaan tehdä entistä luotettavampia liikennettä ja kuljetuksia koskevia tutkimuksia ja analyysejä Tarkka ja ajan tasalla oleva tieverkon digitaalinen paikka- ja ominaisuustieto on edellytys tehokkaalle väylästön suunnittelulle ja kunnossapidolle. Liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintojen toteuttaminen helpottuu olennaisesti, kun sekä yleiset tiet ja kadut että yksityistiet saadaan samaan yhtenäiseen järjestelmään. DIGIROAD-järjestelmän avulla eri organisaatioiden keräämät tiedot saadaan helpommin hyödynnettyä ja tietojen kerääminen järkiperäistyy kun sovitaan yhteisestä luokittelusta eri tahoilla kerättävälle tiedolle. DIGIROAD tarjoaa viranomaisille ja yrityksille entistä paremman mahdollisuuden tehdä hakuja yksittäisten teiden ja katujen tai koko tie- ja katuverkon tiedoista. 1.3 Hankkeen vaiheet Esiselvitys DIGIROAD-järjestelmästä -hankkeessa kartoitettiin liikennetelematiikan ja väylänpidon toimintojen tarpeet DIGIROADjärjestelmälle ja kuvattiin eri toiminnoissa tarvittavat tie- ja katuverkon tiedot. Lisäksi selvitettiin eri organisaatioiden nykyisiä paikkatietojärjestelmiä ja niiden sisältöä. Tarve- ja nykytilakuvausten perusteella määriteltiin, mitä tietoja kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä tulisi olla vuonna Määrittely noudattaa kansainvälisiä standardeja, joiden selvittäminen oli myös yksi esiselvityksen osatehtävä. Esiselvitysvaiheessa tehtiin lisäksi ensimmäinen luonnos periaatteista, joilla järjestelmä toimii ja arvioitiin tietojen laatuvaatimuksia. Vuoden 2000 aikana DIGIROAD-järjestelmää pilotointiin. Pilotissa olivat mukana kaupungeista Helsinki ja Tampere. Pilottialueina maaseudulla olivat Lammin, Padasjoen ja Asikkalan kunnat Hämeestä sekä Alajärven kunta. Pilotissa näiltä alueilta kerättiin DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavat tiedot olemassa olevista Helsingin ja Tampereen kaupunkien, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, Maanmittauslaitoksen, Tielaitoksen ja Karttakeskuksen aineistoista. Tiedot yhdistettiin Karttakeskuksen toteuttamassa pilottitietokannassa. 14

17 Pilotoinnin tavoitteena oli erityisesti kokeilla tietojen keräämistä eri organisaatioilta ja yhdistämistä DIGIROAD-järjestelmän määrittelyjen mukaiseksi aineistoksi. Lisäksi saatiin tietoa tietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta sekä mm. järjestelmän kustannuksista kansallisen järjestelmän suunnittelua varten. Lisäksi pilotissa kerättiin tietoa nykyaineistojen laatutasosta, kuten tietojen oikeellisuudesta ja aineistojen maantieteellisestä tarkkuudesta. Liitteessä 1 on lista kaikista DIGIROAD-hankkeessa syntyneistä osaraporteista. 1.4 Liittyvät hankkeet Tuotantojärjestelmän toteutus DIGIROAD-tuotantojärjestelmän toteutus on syksystä 2000 alkaen edennyt omana kokonaisuutena pilotointihankkeen rinnalla. Tuotantojärjestelmän valmistelu haluttiin käynnistää ennen suunnitteluhankkeiden lopullista valmistumista, jotta järjestelmä olisi käytettävissä tavoitteen mukaisesti vuonna Syyskuussa 2000 Liikenne- ja viestintäministeriö nimesi Tiehallinnon DIGIROAD-järjestelmän vastuuorganisaatioksi. Vastuuorganisaatio huolehtii DIGIROAD-tuotantojärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Tiehallinto on loppuvuonna 2000 suunnitellut järjestelmän toteutuksen vaiheistusta ja valmistellut järjestelmän suunnitteluvaiheen organisointia. Tiehallinto on lisäksi valmistellut ns. DIGIROAD-järjestelmän siirtymäkauden ratkaisua Metsäteiden digitalisointi Hankkeessa on toiminut alaryhmä, joka on selvittänyt DIGIROADjärjestelmään liittyviä kysymyksiä metsäteiden osalta. Alaryhmässä selvitettiin mm. puunkuljetusten telemaattisissa toiminnoissa tarvittavia tietoja ja metsäteiden tietoja ylläpitäviä osapuolia sekä tehtiin kuvaus metsäteiltä tarvittavista paikkatiedoista. Liitteessä 2 on esitetty metsäteiden digitalisointi ryhmään kuuluneet jäsenet sekä kuvaus metsäteiltä tarvittavasta tietosisällöstä DIGISTOP Pysäkkitietorekisteri Omana projektina DIGIROAD-hankkeen yhteydessä on edennyt Pysäkkitietorekisteri- eli DIGISTOP-hanke. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa rekisteri, jossa on digitaalisessa muodossa linja-autopysäkkien koordinaatit sekä pysäkkiä kuvaavia tietoja. Välitön pysäkkitietorekisteriä hyödyntävä järjestelmä on valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä eli VALLU. 15

18 Projektissa on toteutettu kaksi toisiaan täydentävää osaa: 1. Keskitetty tietojärjestelmä pysäkkitietojen hallintaan ja ylläpitoon. Pysäkkitietojärjestelmä valmistui vuoden 2000 lopussa. 2. Pysäkkien koordinaattien ja ominaisuustietojen keräys. Vuoden 2000 loppuun mennessä ollaan saatu kerättyä tiedot hieman alle tärkeimmästä jo aikatauluissa olevasta pysäkistä. DIGISTOP-järjestelmän ylläpito järjestetään DIGIROAD-järjestelmän valmistumiseen saakka omana kokonaisuutena. Tavoitteena on, että DIGIROAD-järjestelmän valmistuttua järjestelmät yhdistetään. DIGIROADjärjestelmän tietojen keruun yhteydessä kerätään myös uusia linjaautopysäkkitietoja sekä parannetaan nyt kerätyn tiedon tarkkuutta. Liitteessä 3 on esitetty DIGISTOP-hankkeen johtoryhmään kuuluneet henkilöt sekä kuvaus DIGISTOP-järjestelmän tietosisällöstä. 16

19 2. TIETOSISÄLTÖ JA LAATU 2.1 Tavoitteellinen tietosisältö Tietosisältö tarkoittaa tavoitteellista sisältöä, joka DIGIROAD-tietokantaan halutaan saada vuonna 2003 koko Suomen yleisiltä teiltä, kaduilta, yksityisteiltä sekä kevyen liikenteen väyliltä. Lisäksi DIGIROADjärjestelmässä on runsaasti muita liikennejärjestelmän kohteita, kuten julkisen liikenteen terminaalit, sillat tai pysäköintitalot. DIGIROAD-aineiston laajuudesta saa parhaimman kuvan tarkastelemalla eri tyyppisten väylien pituuksia. Yleisiä teitä on Suomessa noin kilometriä, katuja kilometriä ja kuntien ylläpitämiä yksityisteitä kilometriä. Lisäksi muita yksityisteitä on arviolta noin kilometriä, joista metsäautoteitä kilometriä ja turveteitä joitakin tuhansia kilometrejä. Tiehallinnon ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä on kilometriä. 1 Tietosisältö on määritelty tekemällä eri liikennetelematiikan ja väylänpidon toiminnoissa tarvittavista tiedoista yhteenveto ja vertaamalla tätä nykyaineistoihin sekä mahdollisuuksiin tuottaa uusia tietoja. Tietosisältö palvelee erityisesti liikennetelematiikan toimintojen toteuttamista. Väylänpidossa tarvitaan usein monipuolisempaa ja tarkempaa aineistoa, jonka tuottamiseen vuoteen 2003 mennessä ei kaikilta osin pystytä. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön kuvaamisessa käytetään seuraavaa tietojen luokittelua Kohteet, jotka ovat maantieteellisiä paikkoja, kuten tiet, rakennukset, linja-autopysäkit tai nimetyt alueet Kohteiden ominaisuudet, kuten nimi, tyyppi tai pituus. Yhteydet, joilla tietokannassa määritellään kahden tai useamman kohteen välinen riippuvuus. Esimerkiksi kääntymiskielto-yhteys kertoo mille tielle tietyltä tieltä ei ole sallittua kääntyä. DIGIROADjärjestelmässä on ensisijaisesti pyritty hyödyntämään kohteiden sijaintiin perustuvaa yhteyttä ja riippuvuus on tietokannassa osoitettu yhteydellä vain, jos siihen on erityistä tarvetta. DIGIROAD-järjestelmän kohteet on esitetty taulukossa 1, ominaisuudet taulukossa 2 ja kohteiden yhteydet taulukossa 3. Kaikki tietolajit on määritelty tarkemmin raportin liitteessä 4. 1 Tiehallinnon WWW-sivut (www.tiehallinto.fi/aikas/halltiet.htm ja /kevv.htm) Liikenneliiton WWW-sivut (www.liikenneliitto.fi/liikenne1.htm) 17

20 Taulukko 1. DIGIROAD-järjestelmään sisältyvät kohteet. Sulkeissa on esitetty kohteen GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 1. Kohteet 1.1. Tie- ja lauttakuljetukset (GDF 41 Roads and Ferries) Tie-elementti (3D). (GDF 4110 Road Element) Liitännäisliikennealue (GDF 4135 Enclosed Traffic Area) Liittymä (GDF 4120 Junction) Lauttayhteys (GDF 4130 Ferry Connection) Lautta (GDF 4150 Ferry) Väylä (GDF 4170 Aggregated Way) Tie (GDF 4140 Road) Risteys (GDF 4145 Intersection) 1.2 Hallinnolliset alueet (GDF 11 Administrative Areas) Valtio (GDF 1111 Country) Kunta (GDF 1119 Order 8 Area) Kaupunginosa (GDF 1120 Order 9 Area) Hallinnollisten alueiden rajaelementti (GDF 1199 Boundary Element) Rajoittavien elementtien liitospiste (GDF 1198 Boundary Junction) 1.3 Taajamat ja nimetyt alueet (GDF Settlements and Named Areas) Taajama (GDF 3110 Built-up Area) Postinumeroalue (GDF 3136 Postal District) Nimetty alue (GDF 3120 Named Area) Tiepiiri (GDF 9310 Road District) Hoitoalue (GDF 9312 Road Service Area) Kunnossapitoalue (GDF 9313 Street Maintenance Area) Hoitopiiri (GDF 9314 Street Service District) Kustannusalue (GDF 9315 Street Maintenance Cost Area) 1.4 Maanpinnan peite ja käyttö (GDF Land Cover and Use) Pohjavesialue (9711 Ground Water Area) 1.5 Sillat ja tunnelit (GDF 75 Brunnels) Silta/tunneli (GDF 7500 Brunnel) 1.6 Palvelut Pysäköintitalo (GDF 7313 Parking Garage) Sairaala/poliklinikka (GDF 7321 Hospital/ Polyclinic) Ensiapupiste (GDF 7325 First Aid Post) Tavarakuljetuskeskus (GDF 7351 Cargo Centre) Autojen laivaanajoterminaali (GDF 7352 Car Shipping Terminal) Linja- ja kuorma-autojen paikoitusalue (GDF 7362 Coach and Lorry Parking) Tulli (GDF 7364 Customs) Rajanylityspaikka (GDF 7366 Frontier Crossing) Paikoitusalue (GDF 7369 Open Parking Areas) Lepoalue (GDF 7395 Rest Area) Kaupungin keskusta (GDF 7379 City Centre) Rautatieasema (GDF 7380 Railway Station) Lentokenttä (GDF 7384 Airport) Linja-autoasema (GDF 7384 Bus Station) Laivaterminaali (GDF 7352 Ferry Terminal) Polttoaineen jakelupiste (GDF 7311 Petrol Station) Taksiasema (GDF 9739 Taxi Stand) 1.7 Julkinen liikenne Pysäkki (GDF 5020 Stop Point) Pysäkkialue (GDF 5030 Stop Area) 18

21 Taulukko 2. DIGIROAD-järjestelmään sisältyvät ominaisuudet. Sulkeissa on esitetty ominaisuuden GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 2 Ominaisuustiedot 2.0 Yhteiset ominaisuustiedot kaikille kohteille Virallinen nimi tai tunnus (GDF Official Name ON) Vaihtoehtoinen nimi (GDF Alternate Name AN) Sijaintitarkkus (Taso, korkeus) (GDF Positional Accuracy AP) Voimassaoloaika (GDF Validity Period VP) 2.1 Tiet ja lautat Suljettu yhteys (GDF Blocked Passage BP) Avattava puomi (GDF Boom 2B) Rakentamistilanne (GDF Construction Status CS) Liikennevirran suunta (GDF Direction of Traffic Flow DF) Liitännäisliikennealueen tyyppi (GDF Enclosed Traffic Area Type EA) Lauttatyyppi (GDF Ferry Type FT) Tietyyppi (GDF Form of Way FW) Toiminnallinen luokka (GDF Functional Road Class) Liittymätyyppi (GDF Junction Type JT) Risteystyyppi (GDF Intersection Type IT) Kaistakohtainen ominaisuus (GDF Lane Dependent Validity LD) Alikulkukorkeus (GDF Maximum Height Allowed MH) Ajoneuvon suurin sallittu pituus (GDF Maximum length allowed ML) Suurin sallittu kokonaispaino (GDF Maximum Total Weight Allowed MT) Suurin sallittu akselipaino (GDF Maximum Weight per Axle Allowed AW) Suurin sallittu leveys (GDF Maximum Width Allowed MW) Kansallinen tieluokka (GDF National Road Class NR) Kaistojen lukumäärä (GDF Number of Lanes NL) Omistajan tyyppi (GDF Type of Owner 3T) Kunnossapitäjä (Maintenance Authority CO02) Kunnossapitäjän tyyppi (Type of Maintenance Authority 3M) Kunnossapitäjän nimi (Name of Maintenance Authority 3N) Kunnossapitäjän yhteystiedot (Contact Information of Maintenance Authority 3C) Tien kunto (GDF Road Conditions DS) Tien numero (GDF Route Number RN) Rampin tyyppi (GDF Slip Road Type SL) Kulkurajoitus (GDF Special Restrictions SR) Nopeusrajoitus (GDF Speed Restrictions) Ajoneuvotyyppi (GDF Vehicle type VT) Leveys (GDF Width WI) Liikennemäärä (GDF Number of Passing Vehicles NV) Talonumerointi (GDF House Numbering) Tieosan talonumerot (GDF House Number Range CO03) Talonumeroinnin rakenne (GDF House Number Structure CO04) Ensimmäinen talo vasemmalla (GDF First House Number Left LS) Ensimmäinen talo oikealla (GDF First House Number Right RS) Vasemman puolen talojen numerot (GDF Intermediate House Number Left LI) Oikean puolen talojen numerot (GDF Intermediate House Number Right RI) Viimeinen talo vasemmalla (GDF Last House Number Left LE) Viimeinen talo oikealla (GDF Last House Number Right RE) Juna/lauttayhteyden matka-aika (GDF Travel time TT) Ruuhkautumisherkkyys (GDF Traffic Jam Sensitivity TJ) RDS/TMC koodi (GDF RDS/TMC Code RD) Ajokelpoisuus yksityisteillä kelirikon takia (Drivability on Private Roads during Thawing Period CO07) Kelirikkotie (Road Affected by Thawing 5T) Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 19

22 jatkuu edelliseltä sivulta Valaistus (Lightning 2L) Suurin sallittu telipaino (Maximum Weight per Tandem-Axle Allowed 5A) Suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän paino (Maximum Total Weight of Combination of Vehicle 5C) 2.2 Hallinnolliset alueet ISO:n valtiokoodi (GDF ISO Country Code IC) CCC-valtiokoodi (GDF CCC Country Code CC) Virallinen koodi (GDF Official Code OC) 2.3 Taajamat ja nimetyt alueet Postinumero (Postal Code PS) 2.5 Sillat ja tunnelit Sillan/tunnelin tyyppi (GDF Brunnel type BT) 2.6 Palvelut Pysäköintilaitoksen paikkojen määrä (GDF Parking Facilities Available PF) Rautatieaseman tyyppi (GDF Railway Station Type RY) Taulukko 3. DIGIROAD-järjestelmän kohteiden yhteydet. Sulkeissa on esitetty yhteyden GDF-standardin mukainen koodi ja nimi. 3 Yhteydet Liitännäisliikennealueelle johtava tie-elementti (Road Element leading to Enclosed Traffic Area 1027) Eritasoristeys (Grade Separated Crossing 2200) Kääntymiskielto (Prohibited Manoeuvre 2103) Palvelu tie-elementin varrella (Service along Road Element 1022) Rajoitettu kääntyminen (Restricted Manoeuvre 2102) Etuajo-oikeus (Priority Manoeuvre 2104) Pysäkki tie-elementin varrella (Stop Point along Road Element 7003) Pysäkki liittymässä (Stop Point at Junction 7004) Pysäkki palvelun läheisyydessä (Stop Point reference for Service 7005) Tietomallit ja määrittelyt on tehty Geographic Data Files (GDF) -standardin 2 pohjalta. Taulukoissa sulkeissa olevat englanninkieliset termit viittaavat standardissa tiedoille käytettyihin nimityksiin ja numero- ja kirjainsarja standardin tiedoille antamiin koodeihin. Koska GDF-standardi ei kuvannut kaikkia DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavia tietoja lisättiin nämä uudet tiedot tietomalleihin ja määriteltiin GDF:n edellyttämällä tavalla. Kansallisesti standardiin lisätyt kohteet olivat: tiepiiri, hoitoalue, kunnossapitoalue, hoitopiiri, kustannusalue, pohjavesialue ja taksiasema. Lisätyt ominaisuudet olivat: avattava puomi, omistajan tyyppi, kunnossapitäjä, kunnossapitäjän tyyppi, kunnossapitäjän nimi, kunnossapitäjän yhteystiedot, ajokelpoisuus yksityisteillä kelirikon takia, kelirikkotie, valaistus, suurin sallittu telipaino ja suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän paino. Tietosisältö on määritelty tehdyn tarveanalyysin perusteella ja siinä ei ole otettu riittävästi huomioon tietojen keräämisen ja ylläpidon vaatimia resursseja. Resurssitarpeita on käsitelty myöhemmin tässä raportissa. Päätös DIGIROAD-järjestelmään alkuvaiheessa sisällytettävistä tiedoista tehdään toteutusprojektissa. Tietokantaa toteutettaessa tulisi kuitenkin varautua myös tulevaisuuden kannalta riittävän laajaan tietosisältöön. 2 Geographic Data Files. ENV ISO 14825:

23 Tietojen haun nopeuttamiseksi saattaa olla perusteltua toteuttaa tietokantaan myös ennalta yhteyksiä, jotka perustuvat kohteiden maantieteelliseen läheisyyteen. Tärkeimpiä tällaisia yhteyksiä ovat eri tyyppisillä aluilla olevat tie-elementit, kuten kunnan alueella oleva tieelementti. Näiden yhteyksien mallintamisesta tietokantaan tulee päättää asetettaessa tietojärjestelmälle suorituskykyvaatimuksia. 2.2 Laatuvaatimukset DIGIROAD-aineistolle on asetettu tietyt laatuvaatimukset, joilla pyritään varmistamaan, että aineisto on käyttökelpoista niissä sovelluksissa, joita varten sitä ylläpidetään. Laatuvaatimukset on määritelty arvioimalla kullekin tarveselvityksessä kuvatulle liikennetelematiikan ja väylänpidon toiminnolle, kuinka kriittistä tietyn tasoinen aineisto on, jotta toiminto pystyttäisiin toteuttamaan ja käyttäjät voivat luottaa sen toimintaan. DIGIROAD-aineiston laatua kuvaamaan käytetään kolmea suuretta: Tarkkuus. Tarkkuus kuvaa, kuinka maantieteellisen tarkasti jokin kohde on paikannettu. Esimerkiksi kohde on paikannettu 2 metrin tarkkuudella. Ominaisuuksien osalta tarkkuudella tarkoitetaan mittatarkkuutta, jolla ominaisuus on talletettu, esimerkiksi ominaisuus on mitattu 10 senttimetrin tarkkuudella. Tekstiarvoja saaville ominaisuuksille ja relaatiolle tarkkuutta ei voida määritellä. Oikeellisuus. Oikeellisuus tarkoittaa niiden kohteiden, ominaisuuksien ja yhteyksien osuutta, jotka on kuvattu tietokannassa määrittelyjen mukaisesti. Esimerkiksi tietokannassa tulee olla 99 prosenttia tietueiden koodeista, pituuksista ja arvoista oikein. Täydellisyys. Täydellisyys merkitsee niiden kohteiden, ominaisuuksien ja yhteyksien osuutta, jotka ovat tietokannassa verrattuna niiden todelliseen määrään. Topologian eheys on aineiston täydellisyyttä. Esimerkiksi tietokannassa tulee olla 97 prosenttia kaikista taksiasemista. Kaikille DIGIROAD-tietokannan tiedoille määritellyt laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Laatuvaatimusten määrittelyssä on lähdetty siitä, että käyttäjät odottavat DIGIROAD-aineiston olevan luotettavaa. Pilottihankkeen laadunvarmistusosassa verrattiin näitä tarvelähtöisiä laatuvaatimuksia nykyaineistojen laatuun. Tarvelähtöisesti asetetut laatuvaatimukset osoittautuivat varsin koviksi. Tarvelähtöisten teiden ja katujen geometrian tarkkuusvaatimusten toteuttaminen edellyttäisi lähes koko tie- ja katuverkon keskilinja-aineiston perusparantamista. Suurelta osin on kuitenkin edelleen arvioiden varassa, kuinka suuria ponnistuksia muiden esitettyjen laatuvaatimusten toteuttaminen edellyttää ja miten hyvin suunniteltu laatutaso riittää palvelemaan liikennetelematiikan ja väylänpidon tarpeita. Päätökset lopullisesta tavoitteellisesta laatutasosta on siten tehtävä myöhemmin. 21

24 3. NYKYAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN 3.1 Yleistä DIGIROAD-järjestelmän aineisto perustetaan keräämällä soveltuvat tiedot nykyisiltä aineiston omistajilta ja osin toteuttamalla laaja tie- ja katuverkon geometrian ja ominaisuuksien maastomittaus. Kuvassa 3 on esitetty, miten DIGIROAD-aineistoa tuotetaan järjestelmän perustamisen yhteydessä. Tässä luvussa kuvataan, miten DIGIROAD-aineisto perustetaan nykyaineistoja yhdistelemällä. Luvussa 5 Tietojärjestelmä esitetään DIGIROAD-järjestelmän toimenpiteet nykyaineistojen hyödyntämiseksi ja DIGIROAD-tietokannan täydentämiseksi tietoja keräämällä. Muut DIGIROAD-järjestelmän perustamisvaiheen toiminnot Aineistojen esikäsittely MML Kunnat Tiehallinto Olemassa olevat aineistot Tiedon keräys uudet tiedot laadun parannus Kuva 3. DIGIROAD aineiston perustamisessa käytettävät tietolähteet. Tie- ja katuverkon tietoja nykyisin ylläpitävien valtionhallinnon organisaatioiden eli Maanmittauslaitoksen ja Tiehallinnon nykyiset aineistot muodostavat perustan DIGIROAD-tietokannalle. Lisäksi perustamisvaiheessa halukkaat kunnat toimittavat DIGIROADjärjestelmään vastaavan aineiston. Loput tietosisällön tavoitetason tiedot, joita ei näistä nykyaineistoista saada kerätään aineiston perustamisen yhteydessä maastomittauksilla ja muilla toimenpiteillä. Tiedot tarkistetaan ja täydennetään DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä. Joitakin nykyjärjestelmien tietoja täytyy myös kerätä uudelleen, jotta DIGIROAD-aineiston laatuvaatimukset täyttyisivät. Tietojen keräystä on käsitelty tarkemmin luvussa 5 Tietojärjestelmä. Kaikkia DIGIROAD-järjestelmän tietoja ei saada nykyaineistoista eikä katsota tarkoituksenmukaiseksi kerätä keskitetysti perustamisvaiheen laajassa maastokartoituksessa. Osa tietosisällöstä on sellaista, että sen tuottamisessa tarvitaan paikallisia liikennejärjestelmän asiantuntijoita. Nämä tiedot kerätään yhteistyössä kuntien ja metsäalan organisaatioiden edustajien kanssa samalla, kun DIGIROAD-järjestelmän tietojen 22

25 ylläpitoketju organisoidaan. Näiden tietojen keräämistä käsitellään luvussa 4 Aineiston ylläpito. Liitteessä 6 on esitetty tarkemmin Maanmittauslaitokselta, Tiehallinnolta ja mahdollisesti joiltakin kunnilta perustamisvaiheessa saatavat tiedot. Liitteessä on myös eritelty tiedot, joita ei ole nykyaineistoissa ja, jotka on siten kerättävä DIGIROAD-aineiston perustamisen yhteydessä. 3.2 Valtionhallinnon nykyaineistot Valtionhallinnon nykyiset tie- ja katuverkon aineistot ovat DIGIROADjärjestelmän perusta. Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä ja Tiehallinnon tierekisteristä sekä paikannustietokannasta tuodaan järjestelmään tietosisältöä vastaavat tiedot. Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta saadaan DIGIROADjärjestelmään tie- ja katuverkon keskilinja-aineisto sekä joitakin teiden ja katujen ominaisuuksia. Lisäksi Maanmittauslaitokselta saadaan osa tarvittavista liitännäisliikennealue-, lauttayhteys-, silta- ja tunnelikohteista sekä hallinnollisia alueita ja palveluja sekä joitakin näiden ominaisuuksia. Tiehallinnon järjestelmistä saadaan yleisten teiden osalta kohteet: lepoalue, lossi, sillat ja tunnelit. Lisäksi Tiehallinnolta saadaan olennaisia yleisen tieverkon ominaisuuksia, kuten tietyyppi, kulkurajoitteita, ajoradan leveys, liikennemäärä tai RDS-TMC -paikkakoodi. Osa nykyjärjestelmien tiedoista voidaan hyödyntää suoraan DIGIROADaineistossa. Esimerkiksi tiestön geometria tai tien numero ovat tällaisia tietoja. Osaa tietoa täytyy muokata tai luokitella uudestaan, jotta se vastaisi DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön määrittelyjä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi useat tyyppiluokittelut, kuten tietyyppi. Eri lähteistä tulevien aineistojen muokkaamista ja yhdistelyä on käsitelty luvussa 8 Tietojärjestelmä. 3.3 Kuntien nykyaineistot Vapaaehtoiset kunnat toimivat aineiston tuottajina DIGIROAD-järjestelmän perustamisvaiheessa. Arviolta noin 100 kunnalla on tekniset edellytykset toimia tiedon tuottajina tai ylläpitäjinä DIGIROAD-järjestelmään. Näistäkin kunnista suurella osalla resurssit tiedon ylläpitoon ja välittämiseen ovat rajalliset. Noin 350 Suomen kunnalla ei ole tällä hetkellä teknisiä edellytyksiä eikä resursseja tietojen tuottamiseen. Oletuksena on, että noin 20 suurta ja keskisuurta kuntaa toimisi aineiston toimittajana aineiston perustamisvaiheessa. DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön kohteet ja ominaisuudet saadaan näissä kunnissa pääosin tuotettua, mutta tiedot eivät usein ole DIGIROAD-järjestelmän määritelmien ja luokittelujen mukaisessa muodossa. Lähtökohtana perustamisvaiheessa on, että kunta toimittaa DIGIROAD-järjestelmässä tarvittavat tiedot kunnan omasta järjestelmästä saatavassa muodossa. DIGIROADtietojärjestelmässä muokataan kunnasta tulevat tiedot DIGIROAD- 23

26 järjestelmän määritelmiä vastaaviksi. Periaatteena on, että kunnilta saatavilla aineistoilla korvataan DIGIROAD-tietokannassa muuten käytettävä aineisto. Eri lähteistä tulleet aineistot voivat myös osin täydentää toisiaan. 24

27 4. AINEISTON YLLÄPITO 4.1 Yleistä Tie- ja katuverkon sekä muun liikennejärjestelmän paikkatiedot ovat suhteellisen pysyvää tietoa verrattuna esimerkiksi liikennetilanteeseen tai aikatauluihin. Kuitenkin tiedoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Uusia teitä rakennetaan tai liikennejärjestelyissä tapahtuu muutoksia. Muutokset vaikuttavat usein ratkaisevasti DIGIROAD-aineiston käyttökelpoisuuteen, joten muutokset on pystyttävä viemään myös tietokantaan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Aineiston jatkuva ylläpitäminen edellyttää, että muutoksista tuottavat tiedon ne organisaatiot, jotka käytännössä suunnittelevat ja toteuttavat muutokset liikennejärjestelmässä. Muutostietojen ylläpidon on oltava osa näiden organisaatioiden normaalia toimintaa. Muutostietojen päivittämisen paikkatietojärjestelmään tai muutoksista ilmoittamisen tulisi tapahtua osana suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon prosesseja. Kun väylissä tai liikennejärjestelmän paikoissa tapahtuu muutoksia, tiedot päivitetään myös virtuaaliseen liikennejärjestelmään. Kuvassa 4 on esitetty, miten muuttuneet tiedot saadaan tiedon ylläpitäjiltä tai kerätään DIGIROAD-järjestelmään. Tässä luvussa käsitellään tiedon ylläpitäjien tehtävät. DIGIROAD-organisaation tehtävät aineiston ylläpitäjänä käsitellään luvussa 5 Tietojärjestelmä. Muut DIGIROAD-järjestelmän toiminnot Aineistojen yhdistäminen Muuttuneet tiedot Ilmoitusten käsittely Ilmoitus muutoksista Tiedon keräys MML Tiehallinto MML MML Kunnat MML Muut Tiedon ylläpitäjät Kuva 4. DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpidon periaatekuva. Lähtökohtana on, että tiedot muutoksista saadaan tiedon ylläpitäjiltä. Tiedon ylläpitäjiä ovat kunnat, Maanmittauslaitos, Tiehallinto ja muut, esimerkiksi metsäteistä, vastaavat organisaatiot. Tiedon ylläpitäjät tuottavat omista tietojärjestelmistä DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön mukaisen aineiston, jolla DIGIROAD-tietokantaa päivitetään. Kaikilla tiedon ylläpitäjillä 25

28 ei ole kuitenkaan mahdollisuutta kerätä ja ylläpitää DIGIROADin tietoja omassa järjestelmässä. Nämä organisaatiot tekevät ilmoituksen tapahtuneista muutoksista DIGIROAD-organisaatiolle. Ilmoituksen perusteella voidaan osa tiedoista viedä suoraan DIGIROAD-tietokantaan. Tarvittaessa DIGIROAD-organisaatio järjestää tietojen keruun maastosta. Eri organisaatioiden vastuulla olevat tiedot on esitetty tarkemmin liitteessä Aineiston paikallinen tarkistaminen DIGIROAD-aineiston perustamisen yhteydessä ei koko tavoitteellista tietosisältöä saada välttämättä kerättyä ja aineistoon saattaa jäädä puutteita. Joidenkin tietojen kerääminen ja aineiston tarkistaminen voidaan jättää tarkoituksella DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpitoketjun perustamisen yhteyteen, koska tiedon ylläpitäjillä on paras tietämys väylistä ja paikoista. Paikalliset tiedon ylläpitäjät käyvät oman alueensa olemassa olevan DIGIROAD-aineiston läpi tavoitteena tarkistaa olemassa olevat ja tuottaa puuttuvat tiedot. Olemassa oleva DIGIROAD-aineisto on ylläpitäjillä käytettävissä siinä välineessä, jolla ylläpito tulee tapahtumaan. Kunnissa, metsänhoitoyhdistyksissä, metsähallituksessa ja metsäyrityksissä paikalliset asiantuntijat perehtyvät aineistoon. Aineistosta havaitut virheet ja puutteet kirjataan. Muuttuneista tiedoista tehdään sovitun muotoinen ilmoitus DIGIROAD-organisaatiolle tietojen ylläpidossa käytettävillä välineillä. Osa ylläpitäjiltä tulleista muuttuneista tiedoista voidaan DIGIROAD-järjestelmässä viedä sellaisenaan tietokantaan. Ylläpitäjiltä tulleet muutosilmoitukset voivat myös johtaa siihen, että DIGIROADorganisaation maastomittausyksiköt käyvät keräämässä tarkat tiedot muuttuneesta kohteesta. Seuraavat tiedot ovat sellaisia, että niiden kerääminen tai tarkistaminen ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä on perusteltua. Kohteet Palvelukohteet, kuten pysäköintitalot tai joukkoliikenteen terminaalit Ominaisuudet Fyysiset ja muut kulkurajoitteet, kuten suljettu yhteys, liikennevirran suunta Asiantuntemukseen perustuvat ominaisuudet, kuten liikennemäärät ja ruuhkautumisherkkyydet Rakentamistilanne Useat kohteiden luokittelut, kuten toiminnallinen luokka tai liittymätyyppi Yhteydet Kääntymiskielto, ajosuunta tai etuajo-oikeus Ylläpitoketjun perustamisen yhteydessä kerättäväksi tai tarkastettavaksi soveltuvat tiedot on luetteloitu tarkemmin liitteessä 6. 26

29 Tietojen tarkistaminen ja lisäkeräys tehdään DIGIROAD-järjestelmän tiedon ylläpitoketjun perustamisvaiheessa toteutettavan ylläpitäjien koulutuksen ja perehdyttämisen yhteydessä. 4.3 Eri organisaatioiden tehtävät Yleistä Kuvassa 5 on esitetty eri organisaatioiden työnjako DIGIROAD-aineiston ylläpitovaiheessa. Kunnat Tiehallinto Muut Maanmittauslaitos Tiehallinto Kuva 5. Työnjako aineiston ylläpidossa. Tietojen ylläpitovaiheessa Tiehallinto vastaa koko DIGIROAD-järjestelmän tietosisällön ylläpidosta ja sopii eri osapuolien kanssa näiden tehtävistä tiedon ylläpitäjinä. Tässä vaiheessa ehdotetaan, että Maanmittauslaitos huolehtii niiden tietojen ylläpidosta, joille muuta vastuuorganisaatiota ei ole osoitettu. Muut organisaatiot, joilla on vastuu DIGIROAD-järjestelmän tietojen ylläpidosta ovat Tiehallinto ja kunnat. Tiehallinto vastaa yleisiin teihin liittyvien tietojen ylläpidosta ja kunnat katujen ja muiden kunnan alueen kohteiden tietojen ylläpidosta. Erikseen voidaan sopia, että jotkut muut organisaatiot vastaavat tiettyjen kohteiden tietojen ylläpidosta. Esimerkiksi voidaan sopia, että Metsähallitus vastaa tiettyjen metsäautoteiden tietojen ylläpidosta. Sovittaessa työnjakoa eri osapuolien kesken on kuitenkin varmistettava, ettei tämä johda liian monimutkaisiin ylläpitoalueisiin. Taulukossa 4 on kuvattu eri organisaatioiden roolia verkon tietojen ylläpitäjinä. 27

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Digiroad metsätietiedon jakelualustana. Marko Keisala, Suomen metsäkeskus

Digiroad metsätietiedon jakelualustana. Marko Keisala, Suomen metsäkeskus Digiroad metsätietiedon jakelualustana Marko Keisala, Suomen metsäkeskus Digiroad Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot Yhteensä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 8.1.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa vuoteen

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Palvelualusta metsätiedon jakeluun Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin

Lisätiedot

LVM/810/01/

LVM/810/01/ 1(6) Asettamispäätös KOH 22.4.2016 LVM/810/01/2016 Otsikko 1 Asettaminen 2 Toimikausi Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään tekemällään päätöksellä asettanut hankkeen, jossa selvitetään liikenneverkon

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Versio: 0.9 Julkaistu: xx.xx.xxxx Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Suosituksen tausta...

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto-alaryhmä. 11.5.2015 Johanna Taskinen ja Paavo Moilanen

Liikennekaari Tieto-alaryhmä. 11.5.2015 Johanna Taskinen ja Paavo Moilanen Liikennekaari Tieto-alaryhmä 11.5.2015 Johanna Taskinen ja Paavo Moilanen 1 Matkustaja joutuu muodostamaan matkaketjut monimutkaisesta kokonaisuudesta ja valitsee helpon täyden palvelun vaihtoehdon: auton

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 11 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Projektin koodi Projektin nimi Liikennevälineiden yksikköpäästöt Vastuuorganisaatio

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA 9.4.2014 KAISU LAITINEN KAISU LAITINEN Valtakunnallisen Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämisprojekti SEKV:n ja keskikaidehankkeiden

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt!

Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt! Kansallinen maastotietokanta tulevaisuuden paikkatiedot nyt! Heli Laaksonen 9.2.2017 Seinäjoki YHTEISTYÖSSÄ: Paikkatietoalan ja paikkatietojen hyödyntämisen haasteet Sitran megatrendit 2016 Paikkatieto

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta LUONNOS

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta LUONNOS JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Liite 1 Tie- ja katuverkon geometrian mallinnussäännöt Suomessa Versio: Palautekierrosversio 14.11.2013 Julkaistu:

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Tiehallinto

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Ohje Maanteiden pysäkkitietojen ylläpito-ohje ELY-keskuksille

Ohje Maanteiden pysäkkitietojen ylläpito-ohje ELY-keskuksille Maanteiden pysäkkitietojen ylläpito-ohje ELY-keskuksille Pysäkkiaineiston ylläpito tehdään jatkossa ainoastaan pysäkkitietojen valtakunnallisessa Mastertietokannassa Digiroadissa (OTH-sovellus). Digiroadin

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Tietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf

Tietojohtamisen käyttöönotto.  osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen käyttöönotto http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/s osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen malli = asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit Asiakasanalyysi

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot