Riippuvuuden ilmiasu ja poisoppimisen haaste. Oulu Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Transkriptio

1 Riippuvuuden ilmiasu ja poisoppimisen haaste Oulu Karin Iivonen vieroitusohjaaja

2 Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon

3 Kognitiivinen Asenteet opitaan havaitsemalla Uskomus, että toimintoihin tarvitaan tupakointia Sosiaaliset tekijät Uteliaisuus tupakkaa kohtaan herää ensimmäiset kokeilut jo alakouluiässä Suomessa joka viides vuotias tupakoi päivittäin Ammatillisissa oppilaitoksissa 40 % ja lukioissa 11% opiskelijoista on päivittäin tupakoivia (Nuorten terveystapatutkimus 2011) Maailmassa lasta aloittaa joka päivä tupakoinnin, puolet aloittajista asuu Aasiassa. (WHO 2009) Kulttuuriset tekijät - elokuvat, taide- ja musiikkipiirit

4 Ehdollistunut mielihyväoppiminen - Tupakointi opittu liittämään tiettyihin tilanteisiin

5 Lopettamisen haaste

6 Käyttäytyminen, tunnetilat ja tupakointi 1 Tupakoitaessa: Keskittymiskyky ja muisti (mieleen palauttaminen) paranevat hetkellisesti Vireys, valppaus ja suorituskyky elpyvät joksikin aikaa Nautinnon ja mielihyvän tunne lisääntyy hetkellisesti Koettu stressi helpottaa hetkeksi Pääsee hetkeksi ansaitulle tauolle tankkaamaan aivojen nikotiinireseptoreita tupakalla Hoitamaan tunteita ja vaihtamaan kuulumisia

7 Käyttäytyminen, tunnetilat ja tupakointi 2 Tupakoinnin loputtua: Keskittymiskyky ja muisti (mieleen palauttaminen) huononevat noin pariksi viikoksi Vireys, valppaus ja suorituskyky heikkenevät samoin muutamaksi viikoksi Mieliala laskee, ärtyneisyys lisääntyy 2-3 viikoksi Nautinto ja mielihyvä ovat tipotiessään muutaman viikon Tupakan himo lisääntyy lähipäivinä Näläntunne lisääntyy viikoiksi, jopa kuukausiksi paino nousee Tuttu tauottaja ja tunteiden hoitaja on poissa

8 Tupakoivan asiakkaan profiili Tupakointi alkanut nuorena tupakoijan identiteetti Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tupakkariippuvuus Huoli terveydestä Vuosien tupakoinnin seurauksena terveyshaittoja Tupakkaan liittyvät uskomukset ja myytit Sosiaalisen viiteryhmän valinnat etusijalla Ajallinen ristiriita; välitön mielihyvä/pitkän aikavälin riskit Psykologisesti tupakointi on useimmille ratkaisu - ei ongelma

9 ja profiili saa vuosien myötä lisää piirteitä Tupakkakoukku pitää tiukassa otteessaan tottumus on toinen luonto Edelleenkin tupakka hoitaa, lohduttaa, tahdittaa tauoille Mieli hoituu, mutta keho kärsii Aamuyskä kiusaa, toistuvia tulehduksia keuhkoputkissa ja poskionteloissa jne. Tuttu tupakkayskä osoittautuukin monella keuhkoahtaumataudiksi Ärsyttää, kun pitää vahtia, että tupakat on varmasti mukana tai missä vaiheessa voi livahtaa tupakalle, ettei hermot petä Hävettää, kun henki ja vaatteet haisevat Olen monta kertaa yrittänyt lopettaa ja yhtä monta kertaa taas aloittanut

10 Aika häviää Olin lohduton, kun olin tumpannut viimeisen tupakkani. Ihan kuin joku olisi kuollut tai sielustani olisi otettu pala pois. Viiden vuoden kuluttua "Taivutin päätäni liekkiä kohti. Imaisin, hengitin kevyesti sisään. Se ei tuntunut ensin paljon miltään, enintään vähän pahalta. Mutta sitten. Kuin päivääkään ei olisi kulunut. Kuin ei olisi kulunut hetkeäkään siitä, kun poltin viimeksi. Katja Martelius HS

11 Tupakasta vieroituksen ryhmänohjaus Karin Iivonen vieroitusohjaaja

12 Valmentavan elämäntapaohjauksen edellytyksiä

13 Organisaation vastuualue Organisaation taustatuki: Hallinto/esimies ohjaajan tukena Moniammatillinen taustatiimi Mahdollisuus koulutukseen ja työnohjaukseen Ohjaukseen sopivat tilat ja tarvittava materiaali Työnkuva ja ajankäyttö: Ajankäytön riittävä resursointi Elämäntapaohjaus osa perustyötä Ohjauksen tavoitteet ja käytännöt selkeästi laadittu ja sovittu

14 Mitä hyvin toimiva ryhmänohjaus edellyttää ryhmän ohjaajalta? Ohjaajan erityisosaaminen: Hoitotyön ammattilainen on itsessään vankka osaaja Tietoa tupakkariippuvuudesta ja vieroitusoireista Nikotiinikorvaustuotteiden ja vieroituksessa käytettävien lääkkeiden tuntemus sekä niiden käytön hyvä ohjeistus Motivoiva vuorovaikutus Ohjattavan muutosvalmiuden huomioiminen ja muutosprosessin tukeminen Työ tekijäänsä neuvoo Ohjausideologia/asenteet: Ohjaajan motivoituminen ja sitoutuminen pitkäjänteiseen muutosprosessiin Epävarmuuden ja turhautumisen sietokykyä Oman ohjaustyylin reflektointikykyä Mitä arvoja ohjaustyöni heijastaa? Millainen ohjaaja haluan olla kaikkein vaikeimmalle asiakkaalle? Arvioinnin ja jatkoseurannan merkitys Riittävän hyvä riittää

15 Asenteet ja arvot - motiivin sytyttäjiä vai sammuttajia? Kielteiset ajatukset tukahduttavat motivaation: ei ole aikaa, potilaalla on niin paljon muita hoitoa vaativia sairauksia, tuskin potilas on edes halukas tupakasta puhuminen turhauttaa, ei minusta taida olla vieroitustyöhön Miten tärkeänä pidän potilaan ohjaamista irti tupakasta? (asteikolla 1-10):. Perustele itsellesi: En pidä tupakasta vieroitusta tärkeänä, koska Pidän vieroitustyötä tärkeänä, koska En halua ohjata potilasta irti tupakasta, koska Haluan ohjata potilasta irti tupakasta, koska sovellus

16 Mitä hyvin toimiva ryhmänohjaus edellyttää ryhmältä?

17 Toimivan vieroitusryhmän edellytyksiä: Sopiva ryhmän koko ja tarkoituksenmukaiset tilat Avoin, rohkaiseva ja luottamuksellinen ilmapiiri. Ryhmän ilmapiirin luomisessa ohjaajalla on ryhmän alkutaipaleella ratkaiseva merkitys. Osallistujien sitoutuminen ryhmätoimintaan Yksilön henkilökohtainen motivaatio ja sitoutuminen omaan muutosprosessiinsa Yhteisesti sovitut säännöt Ryhmän (= eri vaiheissa olevien yksilöiden) tarpeita vastaava, mahdollisimman konkreettinen ja joustava valmennusohjelma

18 Miksi ryhmänohjausta? yksilöohjaukseen verrattuna edullisempaa ryhmän vuorovaikutukseen liittyvät edut; vertaistuki yhdessä oppiminen sosiaalisten taitojen harjaantuminen

19 Ryhmän vuorovaikutukseen liittyviä etuja: Asiakas ei ole yksin ongelmansa kanssa Me- henki ja toivon viriäminen: Muutkin ponnistelevat saman ongelman voittamiseksi, minunkin kannattaa vielä yrittää Kokemusten jakaminen: Turvallisessa ryhmätilanteessa yksilön on helppo kertoa omista kokemuksistaan, kuunnella ja oppia muiden tarinoista Tietojen ja kokemusten jäsentyminen: Etäisyyden otto omaan tilanteeseen ja ongelman suhteuttaminen esimerkkien kautta Muiden mallista oppiminen Erilaiset muutosstrategiat vahvistavat omia selviytymiskeinoja Yksilö voi soveltaa toisten selviytymisstrategioita omaan elämäänsä Välttää niitä riskitilanteita, joissa toiset ovat retkahtaneet

20 Tunteiden ilmaisu Erilaisten tunteiden (uhma, kiukku, suru, kaipaus, ahdistus, aggressio, syyllisyys, pettymys, turhautuminen) läpikäyminen osana muutosprosessia Riskitilanteiden tunnistaminen ja ennakoiminen Ryhmässä voidaan harjoitella hallittua repsahtamista eli normalisoidaan repsahtaminen osaksi muutosprosessia Keskinäinen tuki ja rohkaisu Hyväksytyksi tuleminen ja toisten aktiivinen kannustaminen kohottavat mielialaa ja vahvistavat itsetuntoa muutosmotivaatio lisääntyy Ryhmässä on mahdollisuus samaistumiseen tai esimerkkinä olemiseen: Esim. vanhat konkarit nuoret aloittelijat: Tämäkö meitä odottaa? Osallistujilla on mahdollisuus kannustaa ja tukea toisiaan myös ryhmätapaamisten välillä Motivoinnin suhteen vertaisten antama palaute ryhmässä on monipuolisempaa, helpompaa ottaa todesta ja koetaan monesti ohjaajan antamaa palautetta arvokkaammaksi

21 Ryhmän elinkaari ja ryhmäprosessin vaiheet

22 Ryhmäprosessin vaiheet ( psykoterapeutti Sheldon Rosen mukaan) Sovellettuna tupakasta vieroituksen ryhmänohjaukseen Orientaatiovaihe (valmistautumisvaihe) tässä vaiheessa viestintä on asiakeskeistä ja ilmapiiri usein tunnusteleva ja varautunut. ohjaaja pitää ohjaksista ja pyrkii luomaan mahdollisimman myönteisen ilmapiirin. ohjaaja ja ryhmäläiset esittäytyvät ohjaaja esittelee ryhmälle vieroitusvalmennuksen menetelmät ja periaatteet kartoittaa säännöt ja työskentelyä edistävät normit kannustaa aktiiviseen osallistumiseen tähdentää osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden ja sitoumuksen tärkeyttä muutosvalmennuksessa

23 Valmistavan työskentelyn vaihe ryhmän koheesio kasvaa ja osallistuminen lisääntyy ryhmäläisten huomio ja odotukset kohdistuvat ohjaajaan ohjaaja kannustaa ryhmäläisiä aktiiviseen toimintaan ja kokemusten vaihtoon mitä tupakointipäiväkirjan pito paljasti omasta riippuvuudesta? mitkä ovat kunkin osallistujan realistiset osatavoitteet? mitä toiveita, haasteita, ideoita tai epäilyksiä löytyy? ohjaaja jakaa edistyvästi ja sopivina annoksina tietoa tupakasta, riippuvuudesta, vieroitusoireista, korvaushoidoista jne.

24 Konfliktivaihe (siirryttäessä toimintavaiheeseen) ärtymys ja kriittisyys voivat lisääntyä, vetäytymistä ryhmä saattaa kuivua kokoon tämä vaihe on kärsivällisyyttä koetteleva muistutus muutosvalmennuksen haasteellisuudesta tämä on pysähdyksen ja uuden tilannearvion paikka Selviytymisvaihe ohjaaja muokkaa ohjelmaa ryhmän toiveiden mukaan vuorovaikutus vilkastuu koheesio lisääntyy onnistumisten myötä osallistujien motivaatio vahvistuu

25 Toinen työskentelyvaihe (tupakoinnin lopettaminen) ohjaajan aktiviteetti ryhmätilanteessa vähenee ryhmä aktivoituu aitoa onnistumisten/haasteiden jakamista ryhmäläisten kesken Päätösvaihe (tupakoimattomuuden ylläpitovaihe) ohjaajan aktiviteetti lisääntyy ryhmäpalaute seuranta ja tuki

26 Vuorovaikutus ryhmässä

27 Ryhmässä ilmeneviä rooleja: Asiajohtajaroolit aloitteentekijä, tietojenetsijä, Gallup-mies, asiantuntija, mielipiteenilmaisija, selventäjä, koordinaattori, suunnistaja, kriitikko, muistiinmerkitsijä, järjestäjä jne. Tunnejohtajaroolit rohkaisija, mukaan vetäjä, normien ilmaisija, kompromissintekijä, seurailija, tunteidenilmaisija, välittäjä, jännityksen laukaisija, sillanrakentaja, yksimielisyyden testaaja, tarkkailija jne.

28 Ryhmänhäiritsijäroolit: hyökkääjä, jarruttaja, huomion tavoittelija, ripittäytyjä, kilpailija, ravailija, vetäytyjä, klikkiytyjä, viisastelija, hiustenhalkoja, itsensä alentaja, yläpuolelle asettuja, kyynikko, turisti, manipuloija imartelee, syyttää, epäilee ja viettelee hänen kätketty viestinsä: ryhdyn hankalaksi, jos et tee niin kuin haluan tai olen ystävällinen, jos teet...

29 Harjoitus: Haastava osallistuja vieroitusryhmässä Tilanne: ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa tupakkariippuvuutta, vieroitusoireita ja korvaushoitoja on käsitelty ryhmä valmistautuu tupakoinnin lopettamiseen mutta yksi osallistuja myöhästelee, on passiivinen, vastahakoinen ja jopa häiritsee Tehtävä: osallistujat pyrkivät ohjaamaan vuorovaikutusta mahdollisimman kannustavaan suuntaan ja yrittävät samalla ymmärtää henkilön sanojen taakse kätkettyjä viestejä ja tunteita

30 Miten käsitellä turhautumista, pettymystä ja kiukkua? Nähdään turhautuminen ja vastustus varoituskolmiona haastavalla muutoksen taipaleella Anna paineen purkautua, älä provosoidu Hidasta vauhtia Myötäile Etsi uusia näkökulmia Tarjoa vaihtoehtoja On parempi hävitä keskustelu ja voittaa asiakas kuin voittaa keskustelu ja hävitä (menettää) asiakas.

31 Lähteet: Katajainen A, Lipponen K, Litovaara A Voimavarat käyttöön. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K Päihdelääketiede. Niermeyer R, Seyffert M Motivaatio. Kristiina Patja, Karin Iivonen, Eija Aatela Pystyt kyllä eroon tupakasta. Anja Koski-Jännes. Muutosmotivaation tukeminen ja voimistaminen Luentomuistiinpanot, Tupakka ja Terveyspäivä. Turku Riikka Muutosta tukemassa - Valmentava elämäntapaohjaus Valtiovarainministeriö. Talousarvio Motivational interviewing in health care: Helping patients change behavior. Rollnick, Miller & Butler. The Guilford press, NY, 2008 Uudet tupakkatuotteet ja nuuska. Valvira Pietikäinen Arto. Joustava mieli. Duodecim Annamari Rouhos Luentomuistiinpanot, Vantaa Klas Winell. Tupakka ja Terveyspäivät 2012