Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Transkriptio

1 Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Karin Iivonen vieroitusohjaaja

2 Valmentavan elämäntapaohjauksen edellytyksiä

3 Organisaation vastuualue Organisaation taustatuki: Hallinto/esimies ohjaajan tukena Moniammatillinen taustatiimi Mahdollisuus koulutukseen ja työnohjaukseen Ohjaukseen sopivat tilat ja tarvittava materiaali Työnkuva ja ajankäyttö: Ajankäytön riittävä resursointi Elämäntapaohjaus osa perustyötä Ohjauksen tavoitteet ja käytännöt selkeästi laadittu ja sovittu

4 Mitä hyvin toimiva ryhmänohjaus edellyttää ryhmän ohjaajalta? Ohjaajan erityisosaaminen: Hoitotyön ammattilainen on itsessään vankka osaaja Tietoa tupakkariippuvuudesta ja vieroitusoireista Nikotiinikorvaustuotteiden ja vieroituksessa käytettävien lääkkeiden tuntemus sekä niiden käytön hyvä ohjeistus Motivoiva vuorovaikutus Ohjattavan muutosvalmiuden huomioiminen ja muutosprosessin tukeminen Työ tekijäänsä neuvoo Ohjausideologia/asenteet: Ohjaajan motivoituminen ja sitoutuminen pitkäjänteiseen muutosprosessiin Epävarmuuden ja turhautumisen sietokykyä Oman ohjaustyylin reflektointikykyä Mitä arvoja ohjaustyöni heijastaa? Millainen ohjaaja haluan olla kaikkein vaikeimmalle asiakkaalle? Arvioinnin ja jatkoseurannan merkitys Riittävän hyvä riittää

5 Mitä hyvin toimiva ryhmänohjaus edellyttää ryhmältä?

6 Toimivan vieroitusryhmän edellytyksiä: Sopiva ryhmän koko ja tarkoituksenmukaiset tilat Avoin, rohkaiseva ja luottamuksellinen ilmapiiri. Ryhmän ilmapiirin luomisessa ohjaajalla on ryhmän alkutaipaleella ratkaiseva merkitys. Osallistujien sitoutuminen ryhmätoimintaan Yksilön henkilökohtainen motivaatio ja sitoutuminen omaan muutosprosessiinsa Yhteisesti sovitut säännöt Ryhmän (= eri vaiheissa olevien yksilöiden) tarpeita vastaava, mahdollisimman konkreettinen ja joustava valmennusohjelma

7 Miksi ryhmänohjausta? yksilöohjaukseen verrattuna edullisempaa ryhmän vuorovaikutukseen liittyvät edut; vertaistuki yhdessä oppiminen sosiaalisten taitojen harjaantuminen

8 Ryhmän vuorovaikutukseen liittyviä etuja: Asiakas ei ole yksin ongelmansa kanssa Me- henki ja toivon viriäminen: Muutkin ponnistelevat saman ongelman voittamiseksi, minunkin kannattaa vielä yrittää Kokemusten jakaminen: Turvallisessa ryhmätilanteessa yksilön on helppo kertoa omista kokemuksistaan, kuunnella ja oppia muiden tarinoista Tietojen ja kokemusten jäsentyminen: Etäisyyden otto omaan tilanteeseen ja ongelman suhteuttaminen esimerkkien kautta Muiden mallista oppiminen Erilaiset muutosstrategiat vahvistavat omia selviytymiskeinoja Yksilö voi soveltaa toisten selviytymisstrategioita omaan elämäänsä Välttää niitä riskitilanteita, joissa toiset ovat retkahtaneet

9 Tunteiden ilmaisu Erilaisten tunteiden (uhma, kiukku, suru, kaipaus, ahdistus, aggressio, syyllisyys, pettymys, turhautuminen) läpikäyminen osana muutosprosessia Riskitilanteiden tunnistaminen ja ennakoiminen Ryhmässä voidaan harjoitella hallittua repsahtamista eli normalisoidaan repsahtaminen osaksi muutosprosessia Keskinäinen tuki ja rohkaisu Hyväksytyksi tuleminen ja toisten aktiivinen kannustaminen kohottavat mielialaa ja vahvistavat itsetuntoa muutosmotivaatio lisääntyy Ryhmässä on mahdollisuus samaistumiseen tai esimerkkinä olemiseen: Esim. vanhat konkarit nuoret aloittelijat: Tämäkö meitä odottaa? Osallistujilla on mahdollisuus kannustaa ja tukea toisiaan myös ryhmätapaamisten välillä Motivoinnin suhteen vertaisten antama palaute ryhmässä on monipuolisempaa, helpompaa ottaa todesta ja koetaan monesti ohjaajan antamaa palautetta arvokkaammaksi

10 Ryhmän elinkaari ja ryhmäprosessin vaiheet

11 Ryhmäprosessin vaiheet ( psykoterapeutti Sheldon Rosen mukaan) Sovellettuna tupakasta vieroituksen ryhmänohjaukseen Orientaatiovaihe (valmistautumisvaihe) tässä vaiheessa viestintä on asiakeskeistä ja ilmapiiri usein tunnusteleva ja varautunut. ohjaaja pitää ohjaksista ja pyrkii luomaan mahdollisimman myönteisen ilmapiirin. ohjaaja ja ryhmäläiset esittäytyvät ohjaaja esittelee ryhmälle vieroitusvalmennuksen menetelmät ja periaatteet kartoittaa säännöt ja työskentelyä edistävät normit kannustaa aktiiviseen osallistumiseen tähdentää osallistujien henkilökohtaisten tavoitteiden ja sitoumuksen tärkeyttä muutosvalmennuksessa

12 Valmistavan työskentelyn vaihe ryhmän koheesio kasvaa ja osallistuminen lisääntyy ryhmäläisten huomio ja odotukset kohdistuvat ohjaajaan ohjaaja kannustaa ryhmäläisiä aktiiviseen toimintaan ja kokemusten vaihtoon mitä tupakointipäiväkirjan pito paljasti omasta riippuvuudesta? mitkä ovat kunkin osallistujan realistiset osatavoitteet? mitä toiveita, haasteita, ideoita tai epäilyksiä löytyy? ohjaaja jakaa edistyvästi ja sopivina annoksina tietoa tupakasta, riippuvuudesta, vieroitusoireista, korvaushoidoista jne.

13 Konfliktivaihe (siirryttäessä toimintavaiheeseen) ärtymys ja kriittisyys voivat lisääntyä, vetäytymistä ryhmä saattaa kuivua kokoon tämä vaihe on kärsivällisyyttä koetteleva muistutus muutosvalmennuksen haasteellisuudesta tämä on pysähdyksen ja uuden tilannearvion paikka Selviytymisvaihe ohjaaja muokkaa ohjelmaa ryhmän toiveiden mukaan vuorovaikutus vilkastuu koheesio lisääntyy onnistumisten myötä osallistujien motivaatio vahvistuu

14 Toinen työskentelyvaihe (tupakoinnin lopettaminen) ohjaajan aktiviteetti ryhmätilanteessa vähenee ryhmä aktivoituu aitoa onnistumisten/haasteiden jakamista ryhmäläisten kesken Päätösvaihe (tupakoimattomuuden ylläpitovaihe) ohjaajan aktiviteetti lisääntyy ryhmäpalaute seuranta ja tuki

15 Vuorovaikutus ryhmässä

16 Ryhmässä ilmeneviä rooleja: Asiajohtajaroolit aloitteentekijä, tietojenetsijä, Gallup-mies, asiantuntija, mielipiteenilmaisija, selventäjä, koordinaattori, suunnistaja, kriitikko, muistiinmerkitsijä, järjestäjä jne. Tunnejohtajaroolit rohkaisija, mukaan vetäjä, normien ilmaisija, kompromissintekijä, seurailija, tunteidenilmaisija, välittäjä, jännityksen laukaisija, sillanrakentaja, yksimielisyyden testaaja, tarkkailija jne.

17 Ryhmänhäiritsijäroolit: hyökkääjä, jarruttaja, huomion tavoittelija, ripittäytyjä, kilpailija, ravailija, vetäytyjä, klikkiytyjä, viisastelija, hiustenhalkoja, itsensä alentaja, yläpuolelle asettuja, kyynikko, turisti, manipuloija imartelee, syyttää, epäilee ja viettelee hänen kätketty viestinsä: ryhdyn hankalaksi, jos et tee niin kuin haluan tai olen ystävällinen, jos teet...

18 Miten käsitellä turhautumista, pettymystä ja kiukkua? Nähdään turhautuminen ja vastustus varoituskolmiona haastavalla muutoksen taipaleella Anna paineen purkautua, älä provosoidu Hidasta vauhtia Myötäile Etsi uusia näkökulmia Tarjoa vaihtoehtoja On parempi hävitä keskustelu ja voittaa asiakas kuin voittaa keskustelu ja hävitä (menettää) asiakas.

19 Esimerkki vaiheittain etenevästä ryhmänohjauksesta (Mallia on hyvä muokata/keventää paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi) I Valmistautumisvaihe (2 kokoontumista viikon välein) II Toimintavaihe (3 kokoontumista viikon välein) III Ylläpitovaihe (2 kokoontumista kahden viikon välein) Karin Iivonen vieroitusohjaaja

20 I Valmistautumisvaihe (2 kokoontumista viikon välein) Tavoitteet: - motivoitumisen esteiden tiedostaminen - tupakkariippuvuuden tunnistaminen - korvaus/lääkehoidon oikea käyttö - hyödynnetään saatavilla olevaa kirjallista materiaalia esim. Tänään on oikea päivä sekä Stumppi puhelinta/ nettiä

21 1. Kokoontuminen Tavoitteita: Tutustuminen, luodaan turvallinen, muutosta motivoiva ilmapiiri, Kartoitetaan ryhmänohjauksen toimintaperiaatteet ja normit Kirkastetaan osallistujien arvoja/vahvistetaan motivaatiota käsiteltäviä aiheita: Alkuhaastattelulomake Kurssin aikataulu, toimintaperiaatteet, normit, sisältö Osallistujien kokemukset Minäkäsitys muutoksen esteenä harjoitus/ arvoharjoitus (häkämittaus) Kotitehtäväksi tupakointipäiväkirjan pito 1-2 päivältä

22 Minäkäsitys muutoksen esteenä olen tupakoija, nurkkaan ajettu luuseri huono itsekuri olen polttanut niin kauan, ettei enää kannata yrittää Miten etäännytään näistä ajatuksista? Harjoitus: Olen Minulla on ajatus, että olen Huomaan ajattelevani, että olen - sovellus

23 Arvoharjoitus Miten tärkeää tupakoimattomuus on sinulle? (asteikolla 1-10): Perustele itsellesi: Tupakoimattomuus ei ole minulle tärkeää, koska Tupakoimattomuus on minulle tärkeää, koska En halua lopettaa tupakointia, koska Haluan lopettaa tupakoinnin, koska -sovellus

24 Häkämittaus Mittaustulos kertoo poltettujen savukkeiden määrän sekä uloshengityksen häkäpitoisuuden ja veren punasoluihin sitoutuneen häkäpitoisuuden Pohjustaa myöhemmin käytäviä keskusteluja: Häkä/veren hemoglobiini Yhden savukkeen akuutit vaikutukset Tupakan sisältämät muut vitamiinit Kuinka nopeasti häkä häviää tupakoinnin lopettamisen jälkeen?

25 Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty... Ennen lopettamista tupakoijan on hyvä kartoittaa tupakointiaan ja siihen liittyviä tunnetilojaan pitämällä tupakointipäiväkirjaa 1-2 päivän ajalta Näin hän nostaa vuosien saatossa automaattiseksi muodostuneet tupakointirutiinit tietoiseksi, harkituksi toiminnaksi Samalla hän voi tupakoidessaan «kuivaharjoitella» lopettamista pohtimalla «sen seuraavan tupakan» väistämiskeinoja, kun mahdolliset viertoitusoireet eivät vielä häiritse ajattelutoimintaa Korvaushoito/lääkehoito voidaan paremmin räätälöidä vastaamaan asiakkaan tarvetta Tupakoija aloittaa valmistautumisen ja päättää sopivan lopettamisajankohdan

26 Tupakointipäiväkirja Päiväys Nimi Kirjaa ylös hetki jolloin poltit savukkeen ja arvioi se asteikolla 1-3. Kirjaa myös päivän ajankohta ja mielellään myös oma tunnetilasi tuona hetkenä. 1 Välttämätön 2 Tarpeeseen, mutta ei välttämätön 3 Olisi voinut jättää väliin Tupakka Aika Tilanne Tunne Arvio (1-3)

27 2. Kokoontuminen Tavoitteita: Saadaan oikeaa ymmärrystä omasta tupakkariippuvuudesta ja vieroitusoireista (vähentää syyllisyyttä ja turhautumista) Opitaan tunnistamaan tupakointia laukaisevat ärsykkeet Korvaushoidon valinta ja mitoittaminen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten kokemuksia tupakkapäiväkirjan pidosta Tupakkariippuvuus ja vieroitusoireet Nikotiinikorvaushoito/lääkehoito Tupakoinnin haitta-hyöty erittely

28 Mitä tupakointipäiväkirja paljasti?

29 Tupakointimotiivit ja niiden erityispiirteet 1 Psykososiaalinen tupakointi Tupakointi liittyy erityisesti sosiaalisiin tilanteisiin. Merkittävä motiivi tupakointiin nuorilla. Sensomotorinen tupakointi Tupakan maku, haju ja savukkeiden näpertely tuottavat itsessään erityistä mielihyvää. Mielihyvähakuinen tupakointi Esiintyy usein vähän tupakoivilla, poltettujen savukkeiden välillä useampi tunti. Henkilö tupakoi rentoutuakseen, esim. ruuan jälkeen

30 Tupakoinnin motiivit ja niiden erityispiirteet 2 Stimulaatiohakuinen tupakointi Tupakoija hyötyy nikotiinin stimuloivista vaikutuksista: tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn lisääntyminen, väsymyksen vähentyminen. Sedatiivinen tupakointi Tupakointia käytetään negatiivisten tuntemusten, kuten ärsyyntymisen, vihan, pelon, häpeän, tai jännittyneisyyden hallintaan. Esiintyy useammin naisilla ja neuroottisilla potilailla.

31 Tupakoinnin motiivit ja niiden erityispiirteet 3 Addiktiivinen tupakointi Henkilö pyrkii säätelemään sekä negatiivisia että positiivisia tuntemuksiaan tupakan avulla. Hän säätelee jatkuvasti nikotiinin määrää kehossaan. Suurimmalla osalla ilmenee vieroitusoireita, jos ovat polttamatta min. Ulkoiset olosuhteet eivät aiheuta muutoksia tupakointitavassa. Automatisoitunut tupakointi Ilmenee runsaasti tupakoivilla, jotka voidaan luokitella myös addiktiivisiin ja stimulaatiohakuisiin tupakoijiin.

32 Nikotiini salakavalan nopea koukuttaja Nikotiinin välittömät vaikutukset keskushermoston välittäjäaineisiin: Dopamiini lisääntyy mielihyväntunne, energisyys, keskittymiskyky ja valppaus lisääntyvät. Noradrenaliini lisääntyy kognitiiviset toiminnot, muisti, vireystila paranevat, ruokahalu vähenee. Nikotiinin toistuva nauttiminen aiheuttaa fysiologisia muutoksia aivoissa ja keskushermostossa jo muutamassa viikossa: Nikotiinireseptorien määrä kasvaa ja niiden herkkyys lisääntyy Toleranssin kehittyminen Vieroitusoireet Lopettamisen jälkeen voi kestää kuukausia ennen kuin reseptorien aktiivisuus palaa normaalitasolle.

33 Aktivoivat ärsykkeet Riippuvuuskierre syntyy Ulkoiset: tupakka-aski, tupakoiva seura, aterian jälkeen jne. Sisäiset: stressi, ärtymys, masennus, vieroitusoireet Ajatukset Automaattiset ajatukset: Nyt on tupakkatauon aika... Odotukset ja uskomukset: Tupakka rentouttaa, auttaa keskittymään.. Mielihalut / himo Luvan antaminen Omapahan on asiani, kun tupakoin... Lopetan myöhemmin, kun on sopiva aika... Isänikin polttaa ja on terve kuin pukki... Tupakointi Välittömät vaikutukset: Mielihyvä ja rentoutumisen tunne vahvasti ehdollistunutta, opittua käyttäytymistä

34 Tupakanhimon kesyttäminen Ohjelmoitu tupakoiminen Opetellaan siirtämään tupakointia sovitun ohjelman mukaisesti Kun tupakoinnin mielihalu herää, tupakointia lykätään esim minuuttia Keskitytään vaihtoehtoisiin toimintoihin esim. verrytellään, juodaan lasi vettä, samalla tunnustellaan ja siedetään oloa ilman tupakkaa -sovellus

35 Tupakoinnin/tupakoinnin lopettamisen hyöty/haitta -erittely Tupakointi Asiakas listaa Tupakoinnin lopettaminen Asiakas listaa + + Asiakas listaa Asiakas listaa - -

36 Vieroitusoireet - pahimman vaiheen keskimääräinen kesto ja yleisyys - Oire Kesto Yleisyys Ärtyneisyyden lisääntyminen 2 viikkoa 80 % Ahdistuneisuus 1 viikko 87 % Levottomuus 1 viikko 73 % Keskittymisvaikeudet 1-2 viikkoa 73 % Kärsimättömyys 1-2 viikkoa 76 % Tupakanhimo 2-3 viikkoa 80 % Alakuloisuus 3 päivää 39 % Päänsärky 3 päivää 33 % Huimaus 1 viikko 11 % Univaikeudet muutamia öitä 80 % Lisäksi vieroitusta haittaavana tekijänä Painonnousu 1-3 kuukautta 80 %

37 II Toimintavaihe (3 kokoontumista viikon välein) Tavoitteet : - opetellaan pois tupakoinnista - repsahdukset = oppimista

38 3. Kokoontuminen Tavoitteita: Tietoa tupakan sisältämistä aineista Haluttaessa tietoa tupakoinnin akuuteista terveysvaikutuksista ja passiivisen tupakoinnin haitoista Konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja muutosmotivaation vahvistaminen käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten omat kokemukset Tupakoinnin akuutit terveysvaikutukset Tupakan sisältämät aineosat, passiivinen tupakointi Kerrataan korvaushoidot tarvittaessa Henkilökohtaisten tavoitteitten asettaminen lopettamispäätös

39 Yhden savukkeen akuutit terveysvaikutukset värekarvatoiminta 20 min sepelvaltimovirtaus 30 valtimopaine 30 pulssi 30 ääreissuonten supistus 30 lisämunuaistoiminta tunneiksi hyytymistekijät aktivoituvat tunneiksi immuunivaste tunneiksi häkäpitoisuus 10 tunniksi

40 Miksi elimistömme reagoi näin? - Löytyyköhän syy tupakan sisältämistä aineista?

41 Tupakka nautinnollinen makuelämys? Tupakka sisältää n kemiallista yhdistettä, joista yli 50 aiheuttaa syöpää Seuraavia aineita yhdistää muukin, kuin niiden myrkyllisyys; niitä kaikkia löytyy tupakasta: HÄKÄ on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu, joka aiheuttaa häkämyrkytyksen TERVA kertyy keuhkoihin NIKOTIINI riippuvuutta aiheuttava hermomyrkky

42 ASETONI on mm. kynsilakan poistoaineessa käytettävä liuotin ASETYLEENI on hitsauskaasu ARSEENI on tehokas myrkky, jota Napoleon käytti vastustajiensa luonnollisen poistumisen vauhdittamiseksi DDT on voimakas tuholaisten torjunnassa käytetty myrkky POLONIUM 210, jolla Aleksandr Litvinenko murhattiin STYREENI on polystyreenin raaka-aine, koska se on hengitysilmassa vaarallinen, sen vuoksi on purettu asuntokauppoja FORMALDEHYDIä on lastulevyissä

43 LYIJY on ympäristösaaste, joka aiheuttaa mm. kehitysvammaisuutta ja keskittymisvaikeuksia RIKKIVETY saa sellutehtaiden ympäristön lemuamaan METAANI on kaasu, joka aiheuttaa kasvihuoneilmiön SKATOLI on ulosteen haiseva osa METANOLI eli puusprii on poltto- ja kemianteollisuuden tärkeä raaka-aine, mutta se myös sokeuttaa ja tappaa

44 SYANIDI on Agatha Christien kirjoista tuttu myrkky KADMIUM on myrkyllinen, syöpää aiheuttava raskasmetalli, joka kertyy tupakoivan naisen munasarjoihin ja estää munarakkulan kypsymisen ja haittaa munasolun irtoamista RADIOAKTIIVINEN POLONIUM 210, jolla venäläinen Aleksandr Litvinenko murhattiin Lontoossa marraskuussa 2006 NITROSAMIINIT aiheuttavat syöpää BETSOAPYREENI aiheuttaa syöpää

45 Tupakka aromikas tuote Tupakan lisäaineosia: AMMONIAKKIYHDISTEET ASETALDEHYDI GLYSEROLI KAAKAO LUUMUMEHUTIIVISTE 2-FURFURAALI SOKERIT SORBITOLI VANILIINI LAKRITSIUUTE MENTOLI Miksi? Tehostaa nikotiinin koukuttavaa vaikutusta Maustaa, säätelee palamista Häivyttää tupakanpolton eitoivottuja vaikutuksia Peittää savun kitkerää makua ja pahaa hajua Pehmentää savua vähentää hengitysteiden ärsytystä ( tainnuttaa varoitusmekanismin ) Muuttaa tupakan tuhkan ja savun valkoiseksi jne.

46 Ilman merkitys tupakka / muut haitat ilmassa Mutageenisuus Maaseutu 2 Kaupunki, katu 15 Tupakansavuinen huone 600 Palava savuke (Löfroth & Aguroi 1990)

47 Riittävän konkreettinen toimintasuunnitelma avuksi (SMARTs-malli) Konkreettinen tavoite (Specific) Yhden savukkeen vähentäminen päivässä Mitattava tavoite (Measurable) Savukkeiden edistyvä vähentäminen Tupakoijan itsensä valitsema ja päättämä tavoite (Agreed) Hän itse päättää mistä päivittäisestä tupakasta hän luopuu Realistinen tavoite (Realistic) Henkilön on mahdollista saavuttaa tavoite ilman ylivoimaisia ponnisteluja omassa arjessaan Aikaan sidottu tavoite (Time-specific) Tupakoija päättää luopua iltatupakasta seuraavan viikon ajan, sen jälkeen tilanteen uudelleen arviointi potilas asettaa itselleen lisätavoitteita Tuen saaminen (Support) Suunnitelmaan kirjataan myös, keneen hän voi ottaa yhteyttä puhelimella, sähköpostilla jne.

48 4. Kokoontuminen Tavoitteita: Varmistetaan korvaushoitojen toimivuus Varaudutaan riskitilanteisiin Normalisoidaan repsahdukset osaksi oppimisprosessia Tiedostetaan tupakoinnin lopettaminen pitkäkestoiseksi oppimisprosessiksi käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten omat kokemukset Vieroitusoireiden helpottaminen Riskitilanteiden tunnistaminen, hallinta ja repsahdukset Tuki

49 Tupakoija päättää luopua tupakasta, samalla hän suostuu luopumaan tupakan nautinnosta ja opettelee: Välttämään aluksi tilanteita, joissa hänen on vaikea olla tupakoimatta Odottamaan tupakanhimon ohi menemistä (maks.5min) Vastustamaan itsesuggestiolla, pohtimalla kuinka paljon on jo panostanut, mitä hyötyjä saanut, valmistautumalla kieltäytymään tarjotusta tupakasta jne. Kääntämään huomion pois tupakasta tekemällä jotain muuta; juomalla lasin vettä, puremalla purukumia, hengittämällä syvään, lähtemällä kävelylle jne. Kohtaamaan tupakoimattomana tilanteita, joissa on aikaisemmin tottunut sytyttämään savukkeen Vähitellen tupakoija tyytyy, tottuu ja kasvaa tupakoimattomuuteen

50 Riskitilanteiden kartoittaminen Repsahtamiseen johtavan riskitilanteen voi laukaista jokin tietty toiminta, paikka, tunnetila, seura tms. Tilanne Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma 1 Toimintasuunnitelma 2 Toimintasuunnitelma 1 Toimintasuunnitelma 2 Toimintasuunnitelma 1 Toimintasuunnitelma 2 Minulle parhaimmat keinot selviytyä tupakanhimosta:

51 Taustaksi ohjaajalle: Relapsi ja sen hoito on olennainen osa tupakasta vieroitusta Tupakoija harjottelee keskimäärin 3 4 kertaa lopettamista ennen lopullista onnistumista Läheisten/vertaisten tuki on tärkeä Valtakunnallinen Stumppi puhelinpalvelu/netti avuksi Ymmärretään, että tupakoimattoman identiteetin rakentamiseen ja vahvistamiseen tarvitaan aikaa Panostetaan jatkoseurantaan ja tukeen, joka on parasta relapsin estoa!

52 Tavoitteena pysyvä tupakoimattomuus Tupakoija oppii pois tupakoinnista ja omaksuu pysyvästi uusia toimintoja tupakoinnin tilalle Auta tiedostamaan ja ennakoimaan sisäisten ja ulkoisten vihjeiden vaikutus riskitilanteiden syntymiseen Varmistetaan nikotiinikorvaushoidon/lääkehoidon toimivuus ja oikea käyttö

53 5. Kokoontuminen Tavoitteita: Tarkistetaan henkilökohtaisten tavoitteiden toimivuus, edistyminen ja henkilökohtaisen tuen tarve Löydetään ja vahvistetaanyhdessä savuttomuutta tukevia vaihtoehtoisia toimintoja Etsitään hyviä vinkkejä painonhallintaan käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten omat kokemukset Terveelliset ravintotottumukset, painonhallinta ja liikunta Tupakoimattomuuden myönteiset vaikutukset/haasteet

54 Ongelmana painonnousu 80 % lihoo 6-12 kuukauden aikana lopettamisesta Miehet keskimäärin 2,8 kg ja naiset 3,8 kg 6-12 kuukauden kuluessa tupakoinnin lopettamisesta (Perkins 1993) (Benowitz 1998). Voimakas nikotiiniriippuvuus lisää painonnousun riskiä (Killen, Fortmann et al. 1996). Näläntunne jatkuu keskimäärin 90 vuorokautta (Hughes 1992). Painonnousu johtuu lisääntyneestä syömisestä ja nikotiinikorvaushoito ei vähennä painonnousua, mutta siirtää painonnousua (Bailey et al. 1996; Nordström, Kinnunen et al. 1999)

55 Miksi paino nousee? Muutos kehon aineenvaihdunnassa Tupakoijan pulssi on keskimäärin 6-7 lyöntiä minuutissa korkeampi kuin tupakoimattoman lyöntiä enemmän joka päivä Tupakoinnin loputtua sydämen lyöntitiheys laskee samoin kuin perusaineenvaihdunta paino nousee, jos muutokseen ei varauduta Säännöllinen arkiliikunta ja henkilölle itselleen sopiva ja mieluisa liikuntaharrastus lisäävät energiankulutusta ja kohottavat kuntoa

56 Väliaikainen nesteen kertyminen elimistöön Monet ihmiset, etenkin naiset kärsivät jonkin aikaa nesteen kertymisestä elimistöön Suolankäyttöä on syytä rajoittaa ja valita ruokia, joilla on luonnollinen nestettä poistava vaikutus; parsa, piparjuuri, raparperi, mansikat ja melonit Runsas veden juominen on edullinen ja tehokas tapa vauhdittaa aineenvaihduntaa

57 Tupakoija on tottunut saamaan oraalisen nautinnon tupakoimalla kymmeniä kertoja päivässä 20 savuketta/pv tupakoivan suu tekee yli 200 imuliikettä joka päivä Kun tällainen suulle annettu huomio korvataan syömisellä, seurauksena on huomattava painonnousu Suulle annetaan edelleen huomiota syömällä säännöllisesti kuitupitoisia, sopivasti kaloripitoisia ja maukkaita aterioita harkittuja herkutteluhetkiä unohtamatta

58 Syömisen hallinta

59 Opi syömään oikein Syö riittävän suuria annoksia Huolehdi säännöllisistä ruoka-ajoista Nauti kolme ateriaa päivässä: aamiainen, lounas ja päivällinen Ota kerralla kaikki ruoka lautaselle Aloita ja lopeta ateria 1-2 lasillisella vettä Keskity ruokailuun, älä hotki Kylläisyyden tunteen saavuttaminen kestää 20 min Nauti tuoksuista ja erittele makuja Varaa itsellesi jääkaappiin vähäkalorisia välipaloja Tyydytä makeanhimo pienimmällä mahdollisella vaihtoehdolla Viinerin sijaan pulla, suklaalevyn sijaan pieni suklaapatukka jne.

60 Pienet muutokset Kun ruuasta saatu energia = kulutus, pysyy paino vakiona Kun energian saanti on suurempaa kuin kulutus ylimääräinen energia varastoituu rasvana elimistöön Kun energian saanti on pienempää kuin kulutus elimistön rasvavarastoja käytetään energian lähteenä Yksi kilo ihmisen rasvakudosta sisältää n kcal Jos paino nousee 2 kg vuodessa, se edellyttää kcal energiaylimäärän vuodessa Päivässä se merkitsee n. 40 kcal ( : 365) 40 kcal = pieni pala leipää, rkl mysliä, pieni peruna, puoli lasillista kevytmaitoa

61 III Ylläpitovaihe (2 kokoontumista kahden viikon välein) Tavoite: - tupakoimattoman identiteetin vahvistaminen - pysyvä savuttomuus

62 6. Kokoontuminen Tavoitteita: Huomioidaan tupakoimattomuuden omakohtaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia Haluttaessa tietoa tupakkasairauksista Kiinnostuksen mukaan valistusta tupakan markkinoinnista ja ympäristövaikutuksista käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten omat kokemukset Tupakkasairaudet, jos halutaan tietää Tupakoinnin markkinointi, kustannukset ja ympäristövaikutukset Valpastutaan riskien suhteen

63 Tupakointi kuormittaa koko elimistöä aivot ja keskushermosto sydän ja verisuonet keuhkot luut ja nivelet iho ikenet, hampaat silmät munuaiset, virtsarakko ruokatorvi, suolisto rinnat munasarjat / kivekset maksa haima kilpirauhanen immuunijärjestelmä

64 Riippuvuutta aiheuttava, myrkyllinen tuoteperhe Tehdasvalmisteiset savukkeet Savukkeisiin käytetään useita teollisesti pitkälle jalostettuja tupakkalaatuja, joihin on helpompi lisätä erilaisia kemikaaleja Näiden lisäaineiden tarkoituksena on helpottaa savun vetämistä keuhkoihin, vähentää tupakkaraaka-aineen käyttöä savuketta kohden Mahdollistaa raaka-aineen tarkempi käyttö esim. lehtiruodin osalta Sätkä Sikari ja piippu Nuuska Suunuuska (kuiva ja kostea) Nenänuuska

65 Tuoteperheen uudet tulokkaat 1 Vesipiippu (myös nimillä hookah, narghila ja shisha) Tupakan palaessa syntyvä savu imetään pitkää letkua pitkin lasiastiassa olevan jäähdyttävän veden läpi Vesipiipun käyttö yleistynyt Euroopassa Yrttitupakka (tupakkakasvia sisältävä tai sisältämätön) Käytetään mm. yrttisavukkeina ja vesipiipussa Sähkötupakka Savukkeen mallinen muovinen laite, jossa muuntaja, akku ja patruuna (nikotiinia sisältävä tai nikotiiniton) Imetään kuin savuketta, jolloin laitteesta vapautuu höyryä

66 Tuoteperheen uudet tulokkaat 2 Savuton savuke Nikotiini vapautuu savukkeen seinämistä Saatavilla eri makuja, ei tuota savua, häkää tai tervaa Tuotetta myytävänä internetissä ja joidenkin lentoyhtiöiden lennoilla Nikotiiniton nuuska (sisältää mm. yrttejä) Nuuskarasiaa muistuttava pakkaus irtonuuskaa tai pussinuuskaa Tuotetta saa ruokakaupoista tai ineternetistä

67 Tupakoinnin kustannukset Yksilölle: - aski/päivä = 1500 /vuosi + sairauskulut + ansiomenetykset Työnantajalle: - työn tuottavuuden alentuminen 925 /työntekijä/vuosi - poissaolot ja sairauksista johtuvat sosiaaliturvan menot 252 / työntekijä/vuosi - askin/pv polttava = 17 työpäivää/vuosi tupakkatauolla - jos keskimääräinen työpäivä 170 = tupakkatauot/vuosi 2890

68 Tupakoinnin kustannukset Kustannukset yhteiskunnalle: - arviolta miljardia /vuosi Tupakkaveron tuotto: - n. 0,6 0,7 miljardia /vuosi

69 Tupakoinnin haitat luonnolle Sademetsätuhot - 1 askivuosi = 24 sademetsän puuta Ilmaston lämpeneminen Tumppivuoret - maaperän raskasmetallikertymät

70 7. Kokoontuminen Tavoitteita: Opitaan kohtaamaan ja hyväksymään arki ilman tupakkaa, unohdetaan vain tämän yhden savukkeen testaamiset ja muut itsepetostekniikat Tiedostetaan, että tupakoimattoman identiteetin vahvistaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja valppautta Suunnataan katseet savuttomaan tulevaisuuteen käsiteltäviä aiheita: Ryhmäläisten omat kokemukset Kerrataan savuttomuutta vaanivia riskejä ja itsepetostekniikoita Jatkosuunnitelmat, seuranta ja tuki Ryhmän palautekysely

71 Valppautta riskien suhteen tarvitaan Kompastuskiviä riittää Fysiologiset ongelmat Vieroitusoireet - elimistön tervehtymisoireet eivät kestä ikuisesti Juhlat ja alkoholi Tunne viinapääsi, valpastu varjelemaan savuttomuuttasi Varustaudu etukäteen pitämään uinuva tupakanhimo kurissa Henkilökohtaiset haasteet elämässä Hoidanko edelleen tunteitani tupakalla? Sammutanko kielteiset tuntemukset sytyttämällä savukkeen? Pakenenko ikäviä asioita tupakoimalla? Kuinka monta asiaa tupakointi on elämässäni muuttanut paremmaksi? Uhma ja kiukku Kenelle kostan, jos sytytän tupakan? Ilkeälle esimiehelle, ärsyttävälle kumppanille? Kenen elimistö kuormittuu ja itsetunto saa kolauksen? Kuka kantaa seuraukset? Kuka?

72 Ikävystyminen ja masennus Koenko tupakoinnin lopettamisen jatkuvasti vain korvaamattomana menetyksenä? Tupakoiva lähipiiri Itsetyytyväinen välinpitämättömyys ja nostalgia Voi, kun se tuoksuukin niin hyvältä Kyllä nyt aina yhden voin polttaa Tärkeän tapahtuman tai miellyttävän kokemuksen kruunaaminen Mitä korvaamatonta nautinnostani/ilostani jää ilman tupakkaa puuttumaan? Jospa vain vähän testaisin.. Miksi? Stop huijaus! Ehdin 20 vuotta testata, joten tupakointi on varmasti testattu

73 Lähteet: Katajainen A, Lipponen K, Litovaara A Voimavarat käyttöön. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K Päihdelääketiede. Niermeyer R, Seyffert M Motivaatio. Kristiina Patja, Karin Iivonen, Eija Aatela Pystyt kyllä eroon tupakasta. Anja Koski-Jännes. Muutosmotivaation tukeminen ja voimistaminen Luentomuistiinpanot, Tupakka ja Terveyspäivä. Turku Riikka Muutosta tukemassa - Valmentava elämäntapaohjaus Valtiovarainministeriö. Talousarvio Motivational interviewing in health care: Helping patients change behavior. Rollnick, Miller & Butler. The Guilford press, NY, 2008 Uudet tupakkatuotteet ja nuuska. Valvira Pietikäinen Arto. Joustava mieli. Duodecim Annamari Rouhos Luentomuistiinpanot, Vantaa Klas Winell. Tupakka ja Terveyspäivät 2012