KOHTI PALVELUKESKUSTA

Transkriptio

1 Piispalan nuorisokeskus /KESYTYS-hanke /opintomatka Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyö KOHTI PALVELUKESKUSTA - mallia Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta Pirkanmaan Pyy ja Pyrstö Moreenia ympäristötietokeskus, Tampere Mahnalan ympäristökoulu Hämeenkyrö Lounais-Suomen sateenvarjoryhmä Varsinais-Suomen ympäristökasvatuksen koordinointikeskus Valonia Turussa Satakunnan ympäristökasvatuksen koordinointikeskus Rauma- Ekokumppanit Oy Ekoklubi ry Varsinais-Suomen kunnat Turun kaupunki isäntäorganisaatio Haavi ry RUISSALO Tammenterhon luontokoulu ja opastuskeskus LYKKY JA LYKE-HANKE

2 Piispalan nuorisokeskus, Kesytys-hanke OPINTOMATKA TURKUUN VALONIAAN Valonia- Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Kohderyhmä: Kesytys- ohjausryhmä, KYKY-ryhmä, Keski-Suomen kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijat Tavoitteet: Tutustua ympäristökasvatusta edistävän osaamiskeskuksen perusta-miseen ja toimintaan Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan mallien avulla Ohjelma: klo 8.00 klo Valokuva Eija Syrjälä keskiaikamarkkinoilta kesällä 2011 Lähtö Jyväskylästä tilausajolaiturista Keski-Suomen liikenne Oy:n bussi (os. Harjutie) (klo 7 Äänekoski, klo 7.30 Laukaa, matkan varrelta Suolahti-Kuusa pääsee kyytiiin) Ajomatkalla Kesytys-kuulumisia ja ohjausryhmän jäsenten puheenvuoroja Kahvit/ pysähdys Tampereella Moreenia (os. Satakunnankatu 13 B, Tampere): Ympäristötietokeskus Moreeniaan sekä luonto- ja ympäristökoulujen LYKKY-hanke Suvi Holm, tj Moreenia, Ekokumppanit Oy, Nina Mykrä, Lykky -hanke klo Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän Pyy ja Pyrstö Yhteistyöryhmästä kehittämiskeskukseen? ajomatkan aikana Katri Laihosalo, Tampereen kaupungin ympäristötoimi, Pyrstö pj klo 13 Omakustanteinen lounas Aboe Vetus museossa (Aula cafe ) klo Valonian toimintaan tutustuminen (os. Vanha Suurtori 7, Turku) Sisältöjä: Jaana Itälä-Laine, suunnittelupäällikkö, Valonia Mikko Jokinen, ympäristötoimenjohtaja, Turun kaupunki (isäntäkunta) Kunnan edustajana Varsinais-Suomesta ympäristösihteeri Seija Niskala, Loimaa - syntyhistoriasta ja tehtävistä - rahoitusmalli ja kuntien saamat palvelut Valoniasta (onko lakisääteisiä tehtäviä ostopalveluina) - isäntäkunta ja yhteydenpito Varsinais-Suomen kuntiin - Varsinais-Suomen alueellinen kestävän kehityksen ohjelma - Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategian maastouttaminen klo Tutustuminen Ruissalon Tammenterhon luontokouluun ja opastuskeskukseen, ulkoilua ja toimintaa klo Jyväskylässä luontokouluopettaja Nina Puistovaara, matkailuneuvoja Hanna Erlin Opintomatka on osallistujalle maksuton. Se sisältyy Kesytys-hankkeeseen yhtenä toimenpiteenä. Ilmoittautumiset mennessä Eija Syrjälä gsm tai eijakaasyrjala@yahoo.com

3 Osallistujat: Matkanjohtaja Eija Syrjälä, projektipäällikkö Kesytys-hanke, Piispalan nuorisokeskus KESKI-SUOMESTA 1. Anna Sarkkinen, Japa ry koordinaattori (Kesytys, Kyky) 2. Kati Kankainen, Japa ry koordinaattori (Kesytys, Kyky) Japa Ry on Jyväskylän asukasyhdistysten paikallisagendayhdistys, jonka toimintamuotoja ovat mm. keketapahtumat, Anssu-jätepeikkoneuvonta, lähiruoka, energiaekspertti-koulutus yms. 3. Raija Kumpula, Keski-Suomen 4 H toiminnanjohtaja (Kesytys, Kyky) Keski-Suomessa on 21 4H-piiriä, jotka panostavat ympäristökasvatukseen mm. metsä- ja luontotiimitoiminnalla, kerhoilla, leireillä ja koulutuksilla. 4. Irma Pauha, Muuramen lukion biologian ja maantiedon lehtori Lukiolla on tuore kestävän kehityksen sertifikaatti, painopisteenä myös yrittäjyyskasvatus) (Kyky) 5. Päivi Pietarinen, Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja (Kesytys) Jyväskylän kaupungilla on ympäristöjärjestelmä, jota on hyödynnetty hankkeessa mm. koulujen ympäristökäsikirjojen ja ympäristöoppaiden osalta. Kaupunki on luontopolkujen ja virkistystoiminnan osalta edelläkävijä maakunnassa. Ilmasto-ohjelma on uusimpia koko kaupungin toimintaa koskeva asiakirja. 6. Jonna Timonen, Vesilinnan luontomuseon intendentti (Kyky) Luontomuseo panostaa ympäristökasvatukseen esittelemällä maakunnan luontoa ja sen historiaa. 7. Reima Välivaara, ympäristöpäällikkö, Keski-Suomen liitto (Kesytys, Kyky) Keski-Suomen liitto on Kesytys-hankkeen toinen rahoittaja. Hankkeen tiedonkeruu palvelee alueellisen ympäristökasvatussuunnitelman laatimista, jonka koordinointi kuuluu liiton tehtäviin samoin kuin alueellisen ympäristötietoisuuden edistäminen osana alueiden kehittämistä. 8. Heidi Hintikka, Hakolan tila, Laukaan luontokoulu (Kesytys) Hakolan tila vastaa luontokoulutoiminnan asiakaspalvelusta ja Juha ja Heidi Hintikka toimivat verkoston yhteyshenkilöinä. Heillä on n. 12 vuoden kokemus luontokouluohjelmien tuotteistamisesta, markkinoinnista ja eri ikäisten ryhmien palvelusta omalla tilallaan sekä yhdessä luontokouluverkoston kanssa. 9. Pekka Männistö, Keuruun ala-asteen luokanopettaja Pekka on entinen Keuruun ympäristönsuojelusihteeri ja kiinnostunut Mankolaan Jyväskylään toteutettavasta uudesta kouluhankkeesta Jyväskylässä. 10. Layla Ahonen, Globe sus ry Layla on toiminut KYKY-ryhmässä ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ympäristödiplomityössä ( 2011) Layla on ollut perustamassa tuoretta kestävän kehityksen yhdistystä ja työskentelee Kallioplanetaariossa. PIRKANMAA, TAMPERE 11. Niina Mykrä, luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja Luonto- ja ympäristökouluilla on hanke, joka tähtää niiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja verkoston laajentamiseen. Työ alkoi LYKKY-hankkeena v ja jatkuu LYKE-hankkeena 2011 eteenpäin. Toisena työnään Niina valmistelee Tampereen asuntomessuille 2012 uuteen Vuoreksen kouluun kokonaisvaltaista ympäristösuunnitelmaa. 12. Katri Laihosalo, ympäristösuunnittelija, Tampereen kaupunki, Katri on Pirkanmaan yhteistyöryhmän työvaliokunnan Pyrstön puheenjohtaja ja ollut pitkään mukana Pirkanmaan työn kehittämisvaiheissa. VARSINAIS-SUOMI, TURKU 13. Jaana Itälä-Laine, Valonia, suunnittelupäällikkö 14. Mikko Jokinen, Turun kaupungin ympäristötoimenjohtaja 15. Seija Niskala, ympäristönsuojelusihteeri, Loimaa 16. Nina Puistovaara, luontokouluopettaja Tammenterhon luontokoulu, Ruissalo 17. Hanna Erlin, matkailuneuvoja, Tammenterhon opastuskeskus, Ruissalo

4 PIRKANMAA MOREENIA SYNTYNYT v.2003 TAMPERE VETOISESTI YHDESSÄ LIIKELAITOSTEN KANSSA YMPÄRISTÖTIETOKESKUS MOREENIA JA EKOKUMPPANIT Oy PALVELEVAT toimitusjohtaja Suvi Holm Tutustuimme ympäristötietokeskuksen toimintaan Moreenian kokoustiloissa entisen sähkölaitoksen tunnelmissa. Suvi Holm on toiminut aiemmin Tampereen energiatoimistossa. Moreenia syntyi v. 2003, kun Tampereen kaupunki ja sen liikelaitokset perustivat yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa Ekokumppanit Oy:n. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Tehtävänä on edistää kestävää kehitystä ja vastuullista ympäristökäyttäytymistä. Ekokumppanuus on kansainvälisesti ainutlaatuinen toimintamalli. Moreenia tarjoaa palveluja maksutta kouluille ja päiväkodeille, yrityksille, yhteisöille ja kuluttajille. Rahoitus tulee palvelumaksuina puoliksi Tampereen kaupungilta (n ) ja 7-8 ympäryskunnalta (yhteensä n /v). Seutukunnalla on asukasta. Moreenia on voittoa tavoittelematon yritys, joka toimii liiketaloudellisin perustein (Ekokumppanit Oy). Toiminnan ei tarvitse tuottaa rahaa. Osa tapahtumista on maksullisia. Pääperiaatteena on toimia yhteistyössä osana verkostoja. Työntekijöitä on 15, joista vakinaisia on 5, muut projektinvetäjiä, työharjoittelijoita ja sivareita. Kunnat haluavat palveluja, joissa heillä ei ole käytössä työnjohtotasoisia henkilöitä. Kunnille tarjotaan mm. energianeuvontaa, valistusta ja kehitetään hankkeilla uusia toimintamalleja (esim. Lempäälän kunnan keke-raportit ). Päälinjat ja tarpeet päätetään toimintaa väljästi ohjaavassa hallituksessa. Lähisuunnitelmissa on palvelujen tuotteistaminen laajemmin Pirkanmaan kuntiin, jolloin yksi henkilö voisi palvella esim. 7 kuntaa Kouluille ja päivähoidolle on tarjolla erityyppisiä palveluja. Näyttelyn pysyvinä teemoina ovat kestävä elämäntapa, arjen ympäristövalinnat ja vastuullinen kuluttaminen. Kaksi henkilöä kiertää kouluissa. Ympäristötietoa tarjoavat linkki- ja opetusmateriaalit ovat mittavia mm. kestävän kehityksen ideapaketti opettajille , Yrityksiä tuetaan yhteiskuntavastuun, kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden hallinnassa. Niitä rajoittaa de minimis-sääntö. Asiantuntijatyötä esim. kiinteistöjen energiataselaskelmat, ekologisen jalanjäljen laskelmia, jäteasiat, materiaalitehokkuus. KLUBI-TOIMINTA- Pirkanmaan kestävän kehityksen yhdistys Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustivat Ekoklubi ry:n v.2003 erilaisia tukijoita varten. Klubi yhdistää kotitaloudet sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Jäseninä voivat olla henkilöt sekä eri kokoluokkien yhteisöt ja yritykset. Alaklubit kokoontuvat säännöllisesti, kouluttavat sekä järjestävät vierailuja, seminaareja ja tapahtumia. Yhdistys voi hakea myös rahoitusta eri kanavista. Ekokumppanit Oy (2003), omistajat Tampereen vesi Oy Pirkanmaan jätehuolto Oy Tampereen joukkoliikenne Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut Tampereen sähkölaitos Oy (2009) Hankkeita ECO 2 ja Ilmankos-hanke Kylätalot kuntoon ja kylätalkkarit Rane-asumisen ja energiatehokkaan rakentamisen neuvontakeskus Liikkumisen ohjauskeskus rakennuskulttuurin koulutus- ja neuvontakeskus Teisko hanke Tampereella tuulee EkoPirkanmaa (50 yritystä) Finance (Motiva Oy, energiatoimistojen verkostointi 7 Euroopan maata) Joukkoliikenteen edistäminen työmatkoilla Putsaripuisto Tee muutos-ilmastokampanja Treatise- koulutusohjelma liikenteen energiasta Verkossa on voimaa Yritys ilmaston puolesta (näkyvyyttä PALVELUT KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE pienyrityksille) Näyttely- pysyvät j a vaihtuvat osiot - kaupunkiluonto-yhteinen olohuoneemme - koti, kodin jätteet, kodin energia, terveellinen asuminen - puhdas vesi, ilmastonmuutos, liikkuminenliikenne - Reilun kaupan infopiste - sienet, lähiluonto-vesielämää (vaihtuvia) Tamperelaisille maksuttomia oppitunteja: 3. lk Pikkutekoja ympäristön hyväksi 7. lk Energiaa ( 45 min) Kuluta kestävämmin ( 45 min) Ympäristötietoa ja pelejä: Päiväkodeille peruskoulun 1-6 lk Peruskoulun 7-9 lk Lukioille ja muille oppilaitoksille Kuluttajille Ympäristöaiheinen kirjallisuuslainaamo Kadonneen ympäristötiedon metsästys- peli Kelaa vähän, Reel Time ( elokuvia netissä) Ekoklubi ry, pj Katri Laihosalo Alaklubit Ympäristöjohtamisen klubi Kiinteistöklubi Järjestöklubi Tulevaisuusklubi

5 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ PYY JA TYÖVALIOKUNTA PYRSTÖ, JOK A OHJAA PYYN LENTOA, Pyrstön pj. Katri Laihosalo Liite 1. Katri Laihosalon alustusmateriaali ( Liite 2. Pirkanmaan yhteistyöryhmän toimintasuunnitelma ( Liite 3. Hakuilmoitus ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi Pirkanmaalle ( lisätietoa projektipäälliköllä) Ajomatkalla Tampereelta Turkuun saimme perusteellisen selvityksen Pirkanmaan yhteistyön synnystä ja luonteesta. Pirkanmaankin yhteistyön taustalla on koko Suomessa toteutettu ns. maakuntaralli v Nuorisokeskus Marttisen tiloissa kokoontuneille ympäristökasvatustoimijoille syntyi tarve kehittää omaa ja yhteistä toimintaa ja perustettiin PYY. PYY toimii verkostona, koska se on helpompi tapa, kun ei tarvitse laatia budjetteja yms. Aluksi laadittiin YM ja OPM rahoittamana hankkeena selvitys P. ympäristökasvatuksen nykytilasta, strategia ja toimintasuunnitelma (Juulia Tuominen 2007). Selvitykseen sisältyi alueellisen kehittämiskeskuksen sisältö ja nettisivut ( Toimintaa ohjaavat lista tärkeimmistä kehityskohteista. PIRKANMAAN PYY Mukana yhteensä 134 jäsentä! o Pirkanmaan ELY, Nuorisokeskus Marttinen, Metsähallitus/Seitseminen o Kuntia 12 kpl (koulut 10, päiväkodit 7, ympäristötoimi 8, museot 1) o Tampereen ev. lut. seurakuntakyhtymä o Ammatillisia oppilaitoksia ja opiskelijoita (TAMK. Pirko, Ahlman, Osara) o Yhdistyksiä 15 kpl o Yrityksiä 11 kpl o Yksityishenkilöitä PYYN TAVOITTEET ( JA TOIMENPITEET) 1. Suuren yleisön ympäristötietoisuuden herättäminen 2. Kasvattajien tukeminen 3. Verkostoituminen 4. Tiedottaminen ja viestintä KEHITTÄMISKESKUKSEN PERUSTAMISVAIHEET PÄÄPIIRTEISSÄÄN 1. PYY määritti maakunnan ympäristökasvatuksen osaamisen ja tiedon keskukselle ensin tehtävät: 1. Kehittämiskeskus toimii yhteistyöryhmän (PYY) ohjauksessa ja toteuttaa sen toimintasuunnitelmaa. 2. Kehittämiskeskus on mukana yhteistyöryhmässä (PYY) sekä työvaliokunnassa (Pyrstö) hoitaen sihteeripalvelut. 3. Neuvonta ja valistus a) Hoitaa Pirkanmaan ympäristökasvatuksen neuvontaa ja valistusta. b) Ylläpitää PYYn resurssipankkia ja nettisivuja (valmistuvat maaliskuussa). 4. Tiedotus ja markkinointi a) Toimii Pirkanmaan alueen ympäristökasvatuksen tiedottajana ja markkinoijana. b) Ympäristökasvatustahojen välillä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti yhteyttä pitävä taho. c) Yhdistää ympäristökasvatuksen tarvitsijat ja tarjoajat. 5. Toiminnan kehittäminen a) Toimii kehittämishankkeiden koordinoijana ja asiantuntijana. b) Koordinoi ympäristökasvatuksen koulutusta ja sen kehittämistä Pirkanmaalla. c) Koordinoi eri tahojen olemassa olevien ja uusien hankkeiden, esimerkiksi ympäristölähettiläät, toimintaa ja yrittää hankkia hankkeille resursseja. 2. PYY määritti olemassa olevat organisaatiot, jotka voisivat toimia tehtävässä joko yksin tai jaetun vastuun mallilla: Luontokoulu Korento (Pieni tilaresurssi) Mahnalan Ympäristökoulu (Tilaresurssi, Hämeenkyrön kunnan myönteinen tahtotila, palkkaukseen osallistuminen yhdessä muiden kuntien kanssa, perusopetuksen yksikön vaikuttamismahdollisuus, kehittämistyö) Luonto-Liitto (Mahdollisuus palvelujen tuottamiseen) Vapaa-ajan Kalastajat (Mahdollisuus palvelujen tuottaminen) Vilma luontoyritys (Mahdollisuus palvelujen tuottaminen) Tampereen päivähoito ja perusopetus (Yhteistyöresurssi) Ympäristötietokeskus Moreenia (Tilaresurssi, palkkaus mahdollisuus jos rahoitus saadaan) Metsähallitus / Seitsemisen kansallispuisto (Tilaresurssi, palkkausmahdollisuus, jos rahoitus saadaan sekä pieni henkilöstöresurssi) Nuorisokeskus Marttinen (tilaresurssi sekä mahdollisuus työntekijän palkkaamiseen, jos hankkeelle saadaan rahoitus, kulttuuriperintökasvatuksen asiantuntemus ja opetusympäristö) Ingreening (Henkilöstöresurssi)

6 3. PYY toteutti haun kaikille avoimella julkisella hakuilmoituksella alkuvuonna 2008 Hakemuksessa tuli ilmoittaa ja liittää siihen rekisteröintiasiakirjat, verottajan todistus, todistus sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta, tilinpäätös. Arviointiperusteita olivat nykytoiminnan ja osaamisen yk-painotteisuus, henkilöresurssi, saavutettavus ja tavoitettavuus. Hakuilmoituksen sisältö pääpiirteittäin: 1. Organisaation nimi ja Y-tunnus, yhteistyökumppanit 2. Nykyinen toiminta ja toimintaidea, tavoitteet/ ympäristökasvatukseen liittyvät tavoitteet, toimintaympäristö (saavutettavuus, aukioloajat, asiakkuudet, palvelutarjonta). 3. Asiantuntemusta ja osaamista pyydettiin määrittämään seuraavasti: Miksi haluatte kehittämiskeskukseksi tai sen osaksi? Osaaminen tehtäväalueittain (referenssit, työnäytteet, projektit jne) Neuvonta ja valistus Viestintä ja markkinointi Toiminnan kehittäminen 4. Visiot ja innovatiivisuus: näkemys kehittämiskeskuksesta parhaimmillaan, näkemys muista tehtävistä, joita hakija voisi hoitaa 5. Resurssointi ja rahoitussuunnitelma Työtilat, työvälineet, henkilöresurssi, lisäresurssien tarve, rahoitus ja aikataulu 6. Tarjonta eri kohderyhmille nyt ja tulevaisuudessa sekä edellytykset toimia koko maakunnassa Lapset, ammattikasvattajat, suuri yleisö, pirkanmaalaiset päätöksentekijät, muut kohderyhmät 7. Verkostoituminen Yleinen ja ympäristökasvatukseen liittyvä asiantuntijaverkosto Valituksi tulivat Ekokumppanit Oy/ Moreenia, joka neuvottelujen jälkeen jakoi vastuun Mahnalan ympäristökoulun kanssa. PYYn varsinainen ympäristökasvatuksen kehittämiskeskus on ympäristötietokeskus Moreenia. Mahnalan ympäristökoulu hoitaa koulutussiivun PYYn kehittämiskeskuksen toiminnasta työpanos 2h / vk. Koulutusta tarjotaan varhaiskasvatukseen, opetukseen ja opettajien koulutukseen. Mahnala on aktiivinen osapuoli, joka näkyy Moreeniaa enemmän levittämällä arjen ympäristökasvatusmenetelmiä ja käytänteitä mm. oppimismateriaali Mahnalan vuosi. PYYN TOIMINNASTA NOUKITTUJA IDEOITA, ONNISTUMISIA JA NIIDEN TOTEUTTAMISEN ESTEITÄ - TIEDOTUSLEHTEEN, alakoulujen ympäristöviikkoon ja p. yk-päiviin ei saatu rahoitusta YM, P. kultt.rahasto - EKOPAKU ympäristölähettiläät Hämeenkyrön lähikuntiin kiertävällä luontokouluautolla, Mahnala ja Tampereen luontokoulu Korento eivät saaneet Opetushallituksen rahoitusta - Pirkanmaan kiertävät ympäristökasvatuspäivät Luonto ja ympäristö hyvinvoinnin lähteenä bussikierros 50 osallistujaa onnistui hyvin, jatkossa päivät joka toinen vuosi - toimintasuunnitelman päivitys poiki osallistumisen P. ympäristöohjelman ympäristötietoisuus-työryhmään, jossa sisällytettiin toimintasuunnitelman tavoitteita ohjelmaan: Ympäristötiedon saatavuutta turvataan, varmistetaan, kehitetään keke-suunnitelmat kaikkiin P. perusopetuksen ja varhaiskasvatukseen (4V-hankeopukset kaikkiin kouluihin) kaikilla peruskoululaisilla mahdollisuus tutustua oman maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristön kohteisiin strategiatavoite: ympäristöosaaminen maakunnan vahvuus, selvitetään ELYn roolia ja, Pirkanmaan liitto mukaan maakunnan ympäristökasvatustyöhön - haasteena on jäsenten aktivointi ja uusien jäsenten hankinta

7 LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUJEN LIITON LYKKY-JA LYKE-HANKE, toiminnanjohtaja Niina Mykrä Niina kertoi ajomatkalla Suomen luonto- ja ympäristökoulujen tilanteesta. Pohjoismaista Tanska ja Ruotsi ovat olleet edelläkävijöitä. Luonto- ja ympäristökoulut tarjoavat kouluille tukea ympäristökasvatukseen. Ne ovat kansallisen strategian mukaan ympäristökasvatuksen osaamis- ja kehittämiskeskuksia. Toiminnalle on kehitetty kriteeristö. LYKKY-hanke tähtää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen vakauttamiseen ja laajentamiseen. Hankkeessa luodaan työkalua non-formaaleille toimijoille valtakunnallisen ympäristökasvatustyön koordinoinnissa (Anna-Liisa Kiiskinen, K-S ELY). Hanke on saanut YM:n rahoitusta 2010 ja 2011 ja laajentunut LYKE-hankkeeksi. LYKE tarkoittaa ryhmien Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävään elämään tähtäävää kasvatusta tukeva verkosto. Siinä on kyse toimintamallista, jonka toimijat tarjoavat tukiverkostoa päiväkotien, koulujen ja nuorisoryhmien luonto- ja ympäristökasvatukselle sekä laajemmin kasvatukselle kestävään elämään (kasvaminen kansalais-yhteiskunnan jäseneksi). Perustettavaan verkostoon halutaan koota luonto- ja ympäristökoulut, nuorisokeskukset, metsähallituksen luontokeskukset ja leirikoulukeskukset. Karttamerkkien selitys: Punainen piste: Luonto- tai ympäristökoulu (23)) Keltainen piste: Leirikoulukeskus (15) Violetti piste: Luontokeskus (20) Sininen piste: Nuorisokeskus, leirikoulukeskus ja luonto- ja ympäristökoulu (4) Vihreä piste: Nuorisokeskus ja leirikoulukeskus (6) Vuodelle 2012 pyritään saamaan n rahoitus (YM + Opetushallitus, Immo Parviainen), jolla turvattaisiin kokopäivätoiminen koordinaattori, joka palvelisi n. 50 toimintapistettä. Myöhemmin tavoitteena on saavuttaa verkostolle lainsäädännöllä valtion tukea saavien kuvataidekoulujen kaltainen asema. Toiminnalle voidaan saada lisätukea erilaisten hankkeiden kautta. Metsähallitus on suunnittelemassa suurta Life +-hanketta, johon liittyisi mm. opetuspaketteja Natura-alueisiin, oppilaskäyntejä ja opettajien koulutusta varten. Yhtenevyyttä Kesytys-hankkeeseen on mm. ohjelmapankki (ympäristökasvatusohjelmat ja materiaalit) Wik-pohjaiselle alustalle, jota kaikki sitoutuvat käyttämään. Mukaan mm. SYKSE, Vihreä lippu, Luontoliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Suomen metsäyhdistys, 4H, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Seikkailukasvatusverkosto, Metsähallitus, Opetushallituksen edu.fi-sivusto. Toisena Ekopakuhanke - malli kiertävästä luontokoulusta varusteineen yhteistyössä esim. Jyväskylän luontokoulun kanssa. Joensuussa on kehitetty ns. Lumme-autolle opetusohjelmat ja välineistö. Hankkeeseen voi hakea avustusta Opetusministeriön oppimisympäristöjen kehittämisavustuksista. Yhteyshenkilöt: - Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry toiminnanjohtaja Niina Mykrä (luontokoulut@luontokoulut.fi) Puheenjohtaja Olli Viding ( olli.viding@vantaanluontokoulu.fi) - Suomen nuorisokeskukset ry, hankevastaava Mikko Niipala(mikko.niipala@snk.fi) - Suomen leirikouluyhdistys ry, toiminnanjohtaja Juha Kuronen (juha.kuronen@pp2.inet.fi) - Metsähallituksen luontokeskukset, erikoissuunnittelija Elina Pilke (elina.pilke@metsa.fi)

8 POIMINTOJA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUJEN TILA V KYSELYSTÄ - Yleinen nykytila ja tulevaisuus näyttävät kyselyn valossa hyvältä. - Toiminta valtaosin vakiintunut, tilat, välineet ja ympäristö ovat toimivia - Eniten haittaa henkilöstöresurssien puute. - Rahoitus tulee pääosin julkishallinnolta. Kunnat on merkittävin hallinnoija ja rahoittaja, sillä yli puolet vastanneista luonto- tai ympäristökouluista saa koko tai lähes koko rahoituksensa kunnalta: koulutoimi, ympäristötoimi, nuorisotoimi, Helsingin Korkeasaari erikoisin - loput yhdistysten tai yritysten alla - nuorisokeskuksissa neljä luonto- ja ympäristökoulua: Piispala, Villa Elba Kokkolassa, Marttinen, Anjala Regina - pääkohderyhmä alakoulun ryhmät, monessa myös yläkoulujen ja päivähoidon ryhmät - Suurin osa järjestää myös yleisötapahtumia ja teemapäiviä, Vihreä lippukoulutuksia ja koulutuksia opettajille ja kasvattajille. - Aikuiskoulutusten osuus asiakkaista ja ryhmistä oli noin kymmenen prosenttia - Yksi opetuskerta pääsääntöisesti yli kaksi tuntia, ja yli kolmasosa ryhmistä sai opetusta yli 4 tuntia kerralla. - Opetuksessa monipuolisesti ympäristökasvatus, luontokasvatus ja kestävän kehitys, myös kulttuuriympäristökasvatusta joissain (esim. Raumalla Satakunnan luontokoulu) - Ohjelmat suunnitellaan pääsääntöisesti opetussuunnitelmien pohjalta niin, että asiakkaat saavat valita valmiiksi suunnitelluista ohjelmista, osassa suunnitellaan myös asiakkaiden toiveiden mukaan tai yhdessä opettajien tai kasvattajien kanssa. - Toiminnasta kerätään sekä suullista että kirjallista palautetta, ja toimintaa kehitetään sen mukaan. - vuonna 2010 yhteensä yli asiakasta, yhden ikäluokan koko oli keskimäärin lasta tai nuorta - asiakasmäärä on noussut vuodesta 2006 jopa 40 %: 78 % mukaan kysyntää olisi enemmän kuin resursseja tarjota toimintaa - kokopäiväistä henkilökuntaa 88 % kouluista, vakinaista 72 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta 76% - luonto- ja ympäristökouluissa työskenteli 132 eri työntekijää, nimikkeet luonto tai ympäristökoulunopettaja, ympäristökasvattaja, toiminnanjohtaja, lisäksi löytyy 19 muuta nimikettä - työtehtävät: opetuksen lisäksi toiminnan suunnittelu, viestintä, oppimateriaalien laatiminen, välineiden huolto, raportointi - Yli puolella vastanneista (56 %) on omat tilat, kolmasosalla yhteiset tilat jonkun muun toimijan kanssa, ja kolmella luontokoululla ei ole käytössään lainkaan tiloja ryhmille, joten toiminta tapahtuu päiväkodeilla, koululla tai luonnossa. - Välineistö on monipuolista, paikallistasolla monipuolista yhteistyötä. Paikalliset ympäristökasvatusverkostot ja kunnan koulutoimi ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Valtakunnallista koordinointia ja yhteistyötä tulee kuitenkin vielä kehittää. Keskustelu Tampereen asuntomessujen Vuoreksen koulukampuksesta ja Jyväskylän Mankolan kouluhankkeesta Niina kertoi automatkalla omasta taustastaan Tampereen luontokoulun opettajana sekä kuvaamataidonopettajan koulutuksesta ja kokemuksesta. Hän on 50 % toiminnanjohtaja ja 50 % työajasta kuluu Tampereen ensi kesän asuntomessujen ( Vuoreksen asuntomessut) yhteyteen rakennettavan 1200 oppilaan koulukampuksen valmisteluun. Koulusta on tarkoitus tehdä kestävän elämäntavan sisältävää toimintaa. Fyysisesti koulu sijaitsee keskellä peltoa ja metsää. Rahoitus tulee ECO 2 hankkeesta, messuista ja kouluhankkeesta. Monet luontokoulut toimivat Vihreä Lippu ja OKKA-säätiön ympäristösertifikaattikouluttajina. Muuramen lukio on ollut vuodesta 2005 yksi Suomen viidestä sertifikaattilukiosta, 03/2011 lähtein kestävän kehityksen sertifikaatti. Koulun toinen painopiste on yrittäjyyskasvatus. Niinan alustus herätti kiihkeän keskustelun ympäristökasvatusohjelmista. Pekka Männistö kritisoi temppuja ja puolusti vakinaisten opettajien merkitystä ympäristökasvattajina. Toiset taas kokivat riviopettajien asenteiden olevan lujassa. Opettajille halutaan tarjota kättä pidempää helpottamaan ryhmien maastoon vientiä.

9 VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VARSINAIS-SUOMI KESTÄVÄ KEHITYS EDELLÄ, ISÄNTÄNÄ TURKU VALONIAAN TUTUSTUMINEN, suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine - kommentit Mikko Jokinen, ympäristötoimenjohtaja Turku ja Seija Niskala, ympäristönsuojelusihteeri, Lieto Taustalla on Varsinais-Suomen agendatoimisto 21, joka perustettiin Liedossa ympäristönsuojeluviranhaltijoiden aloitteesta Mukaan lähti aluksi 18 kuntaa ja toimisto oli Turussa. Ympäristöyksinhuoltajat halusivat näin alueellisella yhteistyöllä lisää voimavaroja. Toiminta aloitettiin Turun ympäristölautakunnan projektina. V-S energiatoimisto perustettiin EU-hankkeena Organisaatiot yhdistyivät kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskukseksi v. 2008, jonka kohderyhmiä ovat jäsenkunnat, niiden työntekijät ja luottamushenkilöt, kuntalaiset (kuluttajat ja kotitaloudet), yritykset ja järjestöt. Yhdistymisellä haluttiin uusia toimintatapoja ja toimintamalleja. Toiminnan painopistealueet ja toimintaperiaatteet Toiminnan taustalla ovat Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategia , Varsinais-Suomen energiastrategia sekä maakunnan ilmastostrategia Valonia toimeenpanee strategiaa ja huolehtii tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Valonia on hallinnollisesti Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston alainen alueellinen projektiorganisaatio ( 12 milj. vuosibudjetti). Johtoryhmä koostuu kuntien ja alueellisten organisaatioiden edustajista, korkeakouluista ja yrityksistä. Joka kunnassa on lisäksi yhteyshenkilö, jonka kautta asiakirjat kulkevat. Toiminta perustuu nelivuotisiin kestävän kehityksen ohjelmakausiiin - v käynnistyi 4. kausi (huom! poikkeaa kunnanvaltuustojen rytmityksestä jatkuvuuden turvaamiseksi). Kunnat sitoutuvat koko ohjelmakaudeksi. Pääteemat 1997 V-S kestävän kehityksen ohjelma keskeiset teemat Toimintaperiaatteet Vesiensuojelu Ympäristökasvatus Ympäristötietoisuus Liikenne ja yhdyskuntarakenne Asiantuntijaorganisaatio Energia- ja materiaalitehokkuus esim. kunnan tai työpaikan kestävän kehityksen ohjelmat, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat Kestävä liikkuminen esim. työpaikan liikkumissuunnitelma Vesiensuojelu esim. vesiensuojelutoimet, jätevesien käsittely, Ympäristötietoisuus ja kasvatus esim. kiertävä luontokouluopettaja, koulun tai päiväkodin Vihreä Lipun tai keke ohjelma käynnistysapu, menetelmäkoulutus 1. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 3. Kestävän kehityksen palveluiden ja työkalujen tuottaminen 4. Yhteistyön ja osallistumisen edistäminen 5. Alueellisena ja puolueettomana asiantuntijana toimiminen

10 Valonian yläkerrassa toimii ITÄMERITALO Union of Baltic Cities -ympäristösihteeristö (UBC), Centrum Balticum keskus ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry Itämeren kaupunkien liiton ( UBC) sihteeristö toimisto. Rahoitus Toimintaa rahoittavat kaikki 28 kuntaa 0.45 snt/asukas/ v. Kuntien rahoituspohja on Vuotuinen osallistumismaksu on joko ympäristönsuojelun tai hallinnon määrärahoissa. Kuntaraha käytetään hankkeisiin. Muu rahoitus tulee projekteista (v %) ja ostopalveluista. Mikko Jokisen mukaan seudullinen kestävän kehityksen työ on vakiintunutta ja perusrahoitus kohtalaisen vakaa. Ilmassa alkaisi olla tilausta muulle kuin viranomaistoiminnalle, haluttaisiin edistää asioita. Hän kannusti esim. Jyväskylää verkostoimaan isäntäkuntamallilla vakiintuneita toimintoja yhteen. Käynnissä olevia projekteja on 11 kpl. Projektien taloushallinto on haaste. Ympäristökasvatusrahat ovat pieniä, enemmän on suuria energia ja ilmastohankkeita. Valoniassa on erikseen talous- ja viestintähenkilöstöä. Hankkeisiin sisällytetään paljon viestintärahaa. Viestintää HANKESALKKU Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu 2. KYMPPI-ympäristöystävällisiä palvelukäytäntöjä yrityksille 3. EETU-energiasta maakunnan etu 4. Energianeuvonta- Voimaa Varsinais-Suomesta 5. MINWA-Minimization of Wastewater Loads ( haja-asutuksen jätevesien käsittely ja tutkimus 6. KIRSTU- kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke 7. RULLAA- Kestävä logistiikka ja liikkumisen ohjaus 8. Varsinais-Suomessa (osa etelä-suomen logistiikkakeskusjärjestelmien kehittämishanketta 9. Liikkumisen ohjaus V-S:ssa Taidepyöriä ja Pyörätaiteilijoita 11. Ympäristökasvatusmenetelmät järjestöjen tueksi 12. Loimotus-osallistuvaa ympäristökasvatusta nuorisotyössä Loimaalla ja V-S:ssa PYÖREÄ PÖYTÄ (V-S ympäristökasvatusyhdistys ry) (V-S käsi- ja taideteollisuus ry) ( Turun 4 H-yhdistys) (Rauhankasvatusinstituutin globaalikasvatus) varsinaissuomenpiiri.mll.fi (Mannerheimin lastensuojeluliitto) (Turun seudun jätehuolto Oy) (Turun seudun riistanhoitoyhdistys) (VIKURI- ja Velho-hanke) kehitetään koko ajan voimakkaasti. Ympäristökasvatusta varten on perustettu oma yhdistys, HAAVI ry. Se hyödyntää mm. raha-automaattiyhdistystä ja on perustettu hankkeita varten. Hankerahalla ( nro 11) on perustettu V-S oma pyöreä pöytä eli ympäristökasvatusverkosto, joka edistää ja kannustaa yhdistysten ja järjestöjen ympäristö- j a yhteistyötä. Ympäristökasvatuksessa kehitetään markkinointia kouluille yhteistyössä Tammenterhon ja Raision luontokoulun kanssa. Koulut maksavat oppilasryhmien kuljetukset. PALVELUT Valonia pyrkii paikkaamaan aukkoja kuntien osaamisessa. Tarpeita kartoitetaan kuntakierroksilla, joissa tehdään palveluja tunnetuksi. Noin viikon ajan järjestetään kunnassa tietoiskuja, esityksiä ja lyhyitä luentoja eri työpaikoilla. Vuosittain järjestetään kuntien yhteinen neuvottelupäivä, joissa keskitytään yhteishankkeisiin. Henkilöstöä oli v asiantuntijaa, joista n. puolet projektityöntekijöitä. Henkilöstössä on mm. insinöörejä, biologeja, humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ja viestintäosaajia. ASIANTUNTIJAPALVELUT Strategiat ja ohjelmat Varsinais-Suomen Ilmastostrategia Kuntien kestävän kehityksen ohjelmat Vihreä lippu -ympäristöohjelma Suunnitelmat ja laskelmat Energiatehokkuus- ja energiansäästösopimukset Asiantuntijana kuntien työryhmissä Asiantuntijaluennot ja infotilaisuudet eri aiheista Haja-asutuksen jäteveden käsittely, energiansäästö ja energiatehokkuus, Vihreä lippu ympäristöohjelma, kestävä liikkuminen, kestävä kuluttaminen Koulutuksia, kursseja ja teematyöpajoja Matalaenergiarakentaminen Ilmastonystävän ruokalautanen Kuivakäymäläratkaisut Luontokurssit Nuoret Itämeren äärellä -draamapajoja Tapahtumia Valtakunnalliset teemapäivät ja viikot (Nuukuusviikko, Energiansäästöviikko) Yritysten ympäristötekokilpailu Pyörällä töihin -kilpailu Lasten ja nuorten ympäristöviikko Hankkijoiden ja tavarantoimittajien yhteistyöpäivä Näyttelyt ja materiaalipaketit Kiertäviä näyttelymateriaaleja Lainattavat teemapaketteja koulutuksiin ja infotilaisuuksiin Hyvien käytäntöjen materiaalipaketteja yrityksille Laaja ja monipuolinen viestintä Tiedotelehdet ja esitteet Kuukausitiedote Verkkosivut, tietopankit ja sosiaalinen media Facebook Pieniä tekoja kampanja Terho pisteet ja Ekovinkit Vuorovaikutteinen viestintä Keskustelufoorumit Paneelit Kyläillat

11 RUISSALON OPASTUS-JA LUONTOKOULU TAMMENTERHO luontokouluopettaja Nina Puistovaara vuodesta 2004 opas Hanna Erlin Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto ylläpitää Ruissalossa ympärivuotista luontokoulua ja opastuskeskusta, jonka työntekijät järjestivät ryhmälle virkistävän päivän päätöksen. Teimme aikamatkan noin 10-vuotiaiksi ja eläydyimme lintujen valmistautumiseen talveen. Ensin piilotimme auringonkukansiemeniä paikkoihin, joita linnutkin käyttäisivät. Sitten yritimme syödä niitä mahdollisimman paljon. Valoimme myös omat talimukit kotienviemisiksi. Resepti: Rasvaseos (puoliksi munkkirasvaa, puoliksi rypsiöljyä) kuumennetaan sulaksi. Muovimukiin kaadetaan teräksisellä soppakauhalla sulaa rasvaa n. 2/3 tilavuudesta. Siihen voi lisätä siemeniä tms. Muovimukiin lisätään haarainen oksanpätkä, jonka tulee ulottua reunan yli. Jäähdytys n. 1 h lumessa tai pakastimessa. Opastuskeskuksessa on näyttelytila, kahvio, 50 hlön auditorio, luontoluokka. Tiloissa järjestetään tapahtumia, kursseja, opastettuja luontoretkiä sekä koululaisille ohjattuja luontokoulupäiviä. Pihassa on grillauskatos, joka on kaikille avoin. Näyttelyssä oli ollut 31. vuoden luontokuvanäyttely, johon oli tullut kuvaa yli 1000 kuvaajalta, joista 30 työt valittiin mukaan. Me tutustuimme matelijanäyttelyyn. Tammenterhon luontokoulu järjestää tiloissaan sekä Ruissalossa luontokouluopettajan vetämiä ohjelmia, jotka perustuvat koulujen opetussuunnitelmiin. Opetushallituksen Ympäristöpolku-hankkeessa kehitettiin ohjelmisto, jossa jokainen turkulainen 1-6 lk oppilas pääsee vuosittain yhteen ohjelmaan. Syksyisin valitaan lisäksi 20 kummiluokkaa, jotka vierailevat kolmesti vuodessa luontokoulussa. Luontokoulu on turkulaisille ilmainen, ulkopaikkakuntalaisilta peritään maksuna 50 /luokka. Koulut maksavat kuljetukset. Nyt olisi tulossa esikoululaisia, mutta ei sovi. Seiskaluokkia otetaan, jos on tilaa. YMPÄRISTÖPOLUN LUONTOKOULUOHJELMAT 1-2 lk Löytöretki lähiluontoon (syksy) Nukketeatteri kestävästä kuluttamisesta (Turun Ekotori, kiertää kouluilla) 3 lk Lammikon elämää (huhti-toukokuu) 4 lk Talvinen luonto (tammi-maaliskuu) 5 lk Vesipolku Itämeri, veden kiertokulku, kalat (leirikoulussa, yhteistyö Turun seudun Vesi Oy) 6 lk Tutustuminen jätehuoltoon, kiertoajelu Orikedon jätteenpolttolaitos Topinojan jätekeskus, Turun ekotori yhteistyössä Turun seudun Jätehuolto Oy Yläkoulu 7. lk Vesistöt ( veden elämää ja kemiaa) 8. lk Metsät ja kestävä kehitys 9. lk Ihminen ja ympäristö

12 PALUUMATKA KESKI-SUOMEEN Layla Ahonen ja Heidi Hintikka ja hiukan projektipäällikkökin intoutuivat kokoamaan matkan antia Keski- Suomen omaa työtä varten. VERSIO 1. KESKI-SUOMEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHDISTYS KUNNAT - PALVELUIDEN OSTO TAI - RAHOITUS YRITYKSIÄ AMMATILLISIA OPPILAITOKSIA OSUUSKUNTIA YKSITYIS- HENKILÖT - MARKKINOINTI - TYÖLLISTYMINEN - TYÖLLISTÄMINEN VERSIO 2 YHDISTYS YRITYS HENKILÖ YHDISTYS OSUUSKUNTA AMMATILLISET OPPILAITOKSET SEURAKUNNAT K-S ELY KUNNAT MAAKUNTALIITTO METSÄKESKUS MUSEOT JÄSENMAKSUILLAOMARAHOITUS

13 Keski-Suomen ympäristökasvatustyössä pyritään kohti yhteistä palvelu- tai kehittämiskeskusta sitä myöten kuin yhteydet syntyvät ja resurssit antavat myöten. Työtä tehdään keväällä 2012 tunnetuksi kuntakierroksella, jossa esitellään kuntakohtaisia ympäristökasvatuskohteita, karttoja, ohjelmakortteja, nettiin perustettavaa ohjelmapankkia sekä. Kuntatapahtumissa haetaan kuntien sitoumista jatkotyöhön sekä haastetaan opettajia ja luokkia maastopäiviin ja leirikouluihin vaeltavan oppimisen periaatteella. Maaseutuyrittäjien osaamisen hyödyntäminen on keskeistä. Ympäristökasvatusverkoston, kulttuuriympäristökasvatus- ja yrittäjyyskasvatusverkostojen yhdistyminen on tavoitteena. Saimme käyttöömme paljon lisätietoa: Katri Laihosalon Pirkanmaan alustusmateriaali ( Pirkanmaan yhteistyöryhmän toimintasuunnitelma ( Hakuilmoitus ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi Pirkanmaalle ( lisätietoa projektipäälliköllä) Valonian toimintakertomus vuodelta 2010 Valonian toimintasuunnitelman , Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategian Kestävän kehityksen toimintaohjelman Varsinais-Suomen Ilmastostrategia 2020 Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 Turun ilmasto- ja ympäristöohjelma Materiaalitiedustelut: Eija Syrjälä Lämmin kiitos hyvästä yhteishengestä ja antoisista keskusteluista kaikille opintomatkalaisille! Eija Syrjälä projektipäällikkö Kesytys-hanke