Hankeraportti Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa KESELY/10/07.04/2010 Niina Mykrä

Transkriptio

1 1 Hankeraportti Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa KESELY/10/07.04/2010 Niina Mykrä 1. Johdanto Hankkeeseen on saatu rahoitus Keski-Suomen ELY-keskukselta ympäristöministeriön momentilta Ympäristökasvatuksen- ja valistuksen hankeavustukset. Hankkeen toteuttajana oli Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry. Hankkeeseen palkattiin hanketyöntekijäksi Niina Mykrä ajalle Hanketta ohjasi ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja oli Suomen Luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksen puheenjohtaja Olli Viding. Muut ohjausryhmän jäsenet olivat Marja-Leena Loukola (opetusneuvos, opetushallitus), Mikko Niipala (hankevastaava, Suomen nuorisokeskukset ry), Kati Vähä-Jaakkola (toiminnanjohtaja, Suomen ympäristökasvatuksen seura), Pia Lindström (Porvoon luontokoulu) ja Katja Viberg (Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ympäristökoulu). Erityisasiantuntijana hankkeessa toimi Ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinaattori Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Hankkeen valvoja oli Mirja Liimatainen (Keski-Suomen Ely-keskus). Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Kokousten pöytäkirjat ovat liitteinä Tulokset Hankkeen tavoitteet toteutuivat. Liitteenä on selvitys tuloksista jäsenneltynä hankehakemuksen tavoitekohtien mukaisesti (Liite 5). Hankkeen aikana saatiin aikaiseksi paljon sellaistakin, mitä hankehakemuksessa ei mainittu. Seuraavassa kerrotaankin hankkeessa aikaansaadut merkittävät edistysaskeleet kokonaisuutena Vakauttaminen Kysely Hankkeen aikana tehtiin laaja ja kattava kysely kaikille luonto- ja ympäristökouluille. Kyselyllä kartoitettiin luonto- ja ympäristökoulujen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kyselyssä oli kysymyksiä hallinnointiin, rahoitukseen, henkilöstöön, toiminnan sisältöön, välineistöön, tiloihin ja yhteistyöhön liittyen. Kysely lähetettiin 28 luonto- ja ympäristökoululle, joista 24 vastasi. Vastaamattomista kaksi toimii yritysten yhteistyöverkostona, joten kysymykset eivät olleet välttämättä relevantteja niiden toiminnan kannalta, yhden toiminnasta vain pieni osa on ympäristökoulutoimintaan verrattavaa, ja yhden toiminta keskittyy leirikoulutoimintaan, joten tavoitimme kattavasti kaikki vakiintuneet luonto- ja ympäristökoulut. Kyselyn tulokset löytyvät liitteenä olevasta kyselyn raportista (liite 6). Se on myös kaikkien saatavilla verkkosivulla

2 2 Verkkosivut Hankkeen aikana uudistettiin luonto- ja ympäristökoulujen verkkosivut Sivut ovat tärkeä viestinnän väline sekä ulospäin että verkoston sisäiseen viestintään. Sivustolla kerrotaan luonto- ja ympäristökoulujen toiminnasta, liiton toiminnasta sekä ajankohtaisista tapahtumista. Siellä on kattava lista toiminnassa olevista luonto- ja ympäristökouluista yhteystietoineen. Verkkosivuille on listattu myös tutkimustietoa ja muita luonto- ja ympäristökoulutoimintaan liittyviä papereita. Listaa on tarkoitus täydentää jatkuvasti. Sivustolla on linkki suppeaan ohjelmapankkiin jäsenille. Hankkeen aikana todettiin, että vain luonto- ja ympäristökouluille suunnattu ohjelmapankki on liian suppea toimiakseen, joten päätimme alkaa suunnitella laajaa kaikkien ympäristökasvatustoimijoiden yhteistä materiaali- ja ohjelmapankkia wikipohjalle. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto on kaksikielinen, joten tärkeimmät verkkosivut on käännetty myös ruotsiksi. Etusivu on kirjoitettu myös englanniksi kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi. Esite Hankkeen aikana syntyi esite luonto- ja ympäristökoulujen toiminnasta (liite 7). Esitteen avulla toimintaa on helppo esitellä ulkopuolisille. Esitettä painettiin suomenkielisenä 500 kpl. Se on myös ladattavissa verkkosivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Verkkosivulla olevia esitteitä pyritään pitämään päivitettyinä, jotta esimerkiksi luonto- ja ympäristökoulujen perustajat voivat tulostaa esitteen hankkeensa esittelyn avuksi. Esitteen rinnalla tehtiin vaikuttamistyötä varten käyntikortit sekä liiton toiminnanjohtaja Niina Mykrälle että puheenjohtaja Olli Vidingille. Käyntikortit tulostettiin tavallisella tulostimella. Käyntikorttipohjaa voi tarvittaessa käyttää tarvittaessa myös muiden henkilöiden käyntikortteihin. Luonto- ja ympäristökouluverkoston yhteystiedot Hankkeen aikana saatiin kattavat perustiedot kaikista Suomen luonto- ja ympäristökouluista. Listalla on 30 luonto- ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavaa tahoa. Luonto- ja ympäristökoulujen liiton postituslistalle/ verkkosivuille on hankkeen aikana saatu viisi luonto- tai ympäristökoulua lisää. Nyt liitolla on tiedossa kaikkien luonto- ja ympäristökoulujen osoitteet, yhteystiedot ja yhteyshenkilöt, mikä on välttämätön edellytys verkostoitumiselle ja läheiselle yhteistyölle.

3 Yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Hankkeen aikana oltiin yhteydessä sekä Tanskan että Ruotsin luontokoulujärjestöihin. Yhteistyön virittäminen Pohjoismaiden välillä oli kaikkien osapuolten mielestä tärkeää. Malmössä järjestetään syyskuussa 2011 suuri Ute är inne -konferenssi Suomen luonto- ja ympäristökouluilta pyydettiin konferenssiin pajoja. Suomalaisten luontoja ympäristökoulujen pajoja onkin tarjolla 8 kpl. Pajojen tarjoaminen koordinoitiin hankkeen kautta. Hankkeen aikana myös haettiin Kulturfondenilta tukea muiden kuin työpajoja tarjoaviuen suomalaisten luonto- ja ympäristökoulujen opettajien edellä mainittuun konferenssiin osallistumiseen. Päätös avustuksesta saadaan maaliskuun aikana. Sähköpostitse on sovittu, että konferenssin yhteydessä järjestetään pohjoismaisten luontokoulunopettajien yhteistapaaminen yhteistyön syventämiseksi. Olemme myös liittyneet Ruotsin luontokouluyhdistyksen (Naturskoleföreningen) postituslistalle (mm. Barret-uutiskirje) ja meiltä pyydetty muutama juttu Ruotsin luontokouluyhdistyksen BLADET lehteen, jonka viimeinen tämän vuoden numero on pohjoismainen numero. Yhteistyö Suomessa Hankkeen aikana on palaveerattu opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä yleissivistävän (1.2.) että nuorisopuolen kanssa. Palavereissa on hahmottunut, että hallinnollista työnjakoa ympäristökasvatuksen ja luonto- ja ympäristökoulujen hallinnollisen paikan suhteen pitää vielä selkeyttää, ja kentän koordinointi saada kuntoon. Suunnitteilla on elokuussa OKM:n koordinoima yhteistyökokous, jossa olisi mukana ainakin Opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävä osasto (Eeva-Riitta Pirhonen) ja nuorisopuoli (Immo Parviainen), Opetushallitus (Marja-Leena Loukola), Ympäristöministeriö (Anna-Liisa Kiiskinen), Suomen ympäristökasvatuksen seura (Kati Vähä-Jaakkola), Nuorisokeskukset ry. (Kaisa Pyhälä/ Mikko Niipala) ja Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto (Olli Viding/ Niina Mykrä). Myös muita tärkeitä osallistujia hahmotellaan. Yhteistyö Suomen ympäristökasvatusseuran kanssa on hankkeen aikana tiivistynyt. Liitto on ollut mukana Pyöreän pöydän yhteistyöryhmässä, ja osallistunut hankkeen aikana yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Liiton tavoitteet puolestaan näkyvät SYKSEn toiminnassa, liitto on mukana esimerkiksi SYKSEn yhteistyössä syntyneissä hallitusohjelmatavoitteissa. Suomen leirikouluyhdistys on osoittautunut hankkeen aikana merkittäväksi yhteistyökumppaniksi. Mahdollisia yhteistyömuotoja olisi yhteinen toiminnanjohtaja, yhteinen lehti ja jopa yhdistysten yhdistyminen. Neuvotteluja asiasta jatketaan. Nuorisokeskukset ry. on hahmottunut luonto- ja ympäristökoulutoiminnan laajentamisen kannalta potentiaaliseksi linkiksi. Neljässä nuorisokeskuksessa on jo tällä hetkellä ympäristökoulu. Toiminnan laajentaminen myös muihin nuorisokeskuksiin on mahdollista.

4 4 Yhdistysten yhteistyötä jatketaan ja yhteisiä tulevaisuuden hankkeita kehitellään. Seikkailukasvatusverkoston toimijat tekevät hyvin samankaltaista työtä luonto- ja ympäristökoulujen kanssa. Yhteistyötä on viritelty mm. tammikuussa Kanneljärven opistolla järjestetyillä Seikkailukasvatuspäivillä. Suomen metsäyhdistys ry. on lupautunut järjestämään yhteisen konferenssin luonto- ja ympäristökoulujen liiton kanssa. Luonto- ja ympäristökoulut voi tarjota sisälöä konferenssiin, kun metsäyhdistys voi hoitaa tapahtuman käytännön koordinointia. Hankkeen aikana on vaihdettu ympäristökasvatusverkostoon liittyviä ajatuksia myös Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin kanssa. Hankkeen aikana on myös jäsentynyt, että tärkeä yhteistyökumppani olisi Metsähallitus luontokeskusverkostonsa kautta. Tunnusteluja myös maakuntaliiton, kulttuuriympäristökasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyöverkostojen, seurakunnan ja eri yhdistysten (esim. 4H) kanssa olisi syytä viritellä. Liitteenä yhteenvedot tapaamisista (liite 8) Laajentaminen Luonto- ja ympäristökoulutoiminnan laajentaminen vaatii lisäresursseja. Niitä tarvitaan sekä valtakunnallisen koordinaattorin palkkaamiseen, vanhojen luonto- ja ympäristökoulujen toiminnan tulemiseen että uusien luonto- tai ympäristökoulujen perustamiseen. Luonto- ja ympäristökoulujen valtakunnallinen valtionapu edistäisi asiaa huomattavasti. Luonto- ja ympäristökoulujen tulevaisuuden tavoitteeksi hahmottui luonto- ja ympäristökoulujen määrän kaksinkertaistaminen seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteen edistämiseksi hankkeen aikana on palaveerattu kansanedustajien kanssa. Kasvotusten on tavoitettu kokoomuksen, keskustan, sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston kansanedustajia. Heiltä onkin saanut hyviä vinkkejä, kuinka luonto- ja ympäristökoulujen asiaa voi edistää eduskunnassa. Sähköpostitse on oltu yhteydessä myös perussuomalaisiin, kristillisdemokraatteihin ja RKP:hen. Muistiin on merkitty hyviä yhteyshenkilöitä, vaikuttamiselle tärkeitä valiokuntia ja jaostoja, sekä päätösten kannalta olennaisia ajankohtia. Asioita edistetään saatujen tietojen pohjalta yhteistyössä Suomen ympäristökasvatuksen seuran kanssa. Liitteenä yhteenvedot tapaamisista (liite 8). Hallitusohjelma osoittautui keskusteluissa merkittävimmäksi paperiksi uusien resurssien kannalta. Hankkeen aikana laadittiin Luonto- ja ympäristökoulujen liiton ehdotus hallitusohjelmaan. Se lähetettiin sekä postitse keskusteluissa ilmenneille puolueiden avainhenkilöille, että sähköpostitse laajemmalle joukolle, mm. kaikille, joiden kanssa keskusteluja käytiin. Lisäksi Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ehdotukset hallitusohjelmaan lähtivät kaikille kansanedustajille. Tässä paperissa on mukana myös Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton ehdotus hallitusohjelmaan.

5 5 3. Jatkosuunnitelmat Hankkeelle toivotaan jatkoa, sillä monet asiat ovat menossa eteenpäin, mutta oman työn ohella asioiden edistäminen on vaikeaa. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitolla ei ole yhtäkään palkattua työntekijää, ja palkkaamisresurssien saaminen jäseniltä on sekä hallinnollisista että rahallisista syistä johtuen todella vaikeaa. Monet luonto- ja ympäristökoulut toimivat niukoilla resursseilla rahallisesti äärirajoilla, ja kuntien osallistuminen koko Suomen laajuisen luonto- ja ympäristökoulujen toiminnan koordinoinnin rahoittamiseen on monissa kunnissa tehty hallinnollisesti hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Lyhytaikainen jatko hankkeelle saadaan toivottavasti ELY- keskuksen myöntämän hankeavustuksen myötä. Jatkuvuutta kuitenkin tarvitaan tästä eteenpäin, sillä luonto- ja ympäristökoulujen tavoitteita ja samalla koko Suomen ympäristökasvatusta eteenpäin vievä koordinaattori on välttämättömyys. Väliaikaista lisärahoitusta voisi saada oppimisympäristöjen kehittämishankkeen kautta. Hankeen haku ei ole vielä avautunut, joten sopivaa hanketta ei voi vielä lopullisesti määritellä. Mahdollisia hankkeita voisivat olla esim. ohjelmapankki, Ekopaku -kiertävä luontokoulu tai pedagoginen oppimisympäristöhanke. Mm. hankkeista tarkemmin liitteessä 9. Yhteistyö leirikouluyhdistyksen kanssa voisi auttaa työntekijän palkkaamisessa jatkossa, sillä leirikouluyhdistyksen tuki OKM:n avustuksista on melko vakiintunut. Nykyinen leirikouluyhdistyksen toiminnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle. Osa työntekijän resurssista ja työpanoksesta voisi olla leirikouluyhdistyksen toiminnanjohtajan työ, jolloin kokopäiväisen työntekijän rahoituksesta pitää löytyä luonto- ja ympäristökoulujen /koko Suomen ympäristökasvatusverkoston koordinointiin vain osa. Lopulta ihan uuttakin jatkuvaa rahoitusta tarvitaan. Kun uusi hallitus on muodostettu ja hallitusohjelma tehty, sieltä toivottavasti löytyy ainakin maininta ympäristökasvatuksen kehittämisestä. Hallitusohjelmaan pohjautuen haetaan jatkuvaa rahoitusta ympäristökasvatusverkoston koordinaattorille. Rahoitus voisi tulla sekä ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön että metsähallituksen budjettikohdista. 4. Pohdintaa Anna-Liisa Kiiskinen on luonut jo pitkälle mallia Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen yhteistyön järjestämisestä Suomessa. Sen pohjalta seuraavaan on kirjattu hankkeen aikana syntyneitä ajatuksia ja yhteenvetoja. Anna-Liisa Kiiskisen hahmottelema nonformaalien institutionaalisten ympäristökasvatustoimijoiden yhteistyön koordinointi olisi yhteensopiva luonto- ja ympäristökoulujen liiton tavoitteiden kanssa. Koordinaattorin tukena voisi olla ympäristökasvatusverkosto, johon voisivat kuulua kaikki luonto- ja ympäristökoulut, kaikki nuorisokeskukset ja kaikki Metsähallituksen luontokeskukset täydennettynä muilla vastaavilla toimijoilla (esim. Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti). Tämän fyysisen perusverkoston kanssa tiiviissä yhteistyössä ympäristökasvatusta edistämässä olisivat luonnonsuojelu- ja ympäristökasvatusjärjestöt

6 6 (SYKSE koordinoijana, mukana mm. Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, 4H, Maakasvatusyhdistys), syntyneet alueelliset ympäristökasvatusverkostot (esim. PYY) ja muut ympäristökasvatusta järjestävät tahot (esim. seurakunnat, kulttuuriympäristökasvatusverkostot kuten Arx ja Taikalamppu, ja vapaan sivistystyön koulutusverkosto). Ympäristökasvatusverkosto olisi myös tiiviissä yhteydessä hallintoon ja siihen liittyviin tahoihin (Ministeriöt, ELY-keskukset, Kuntaliitto, Maakuntaliitto). Koordinaattorin resurssiksi ei tarvita ensimmäisessä vaiheessa paljon muuta kuin yhden ihmisen palkka koko Suomessa, tällä päästäisiin jo pitkälle. Ei tunnu kohtuuttomalta alkupanokselta. Jatkossa perusverkosto tarvitsee myös tukea, kun mikään taho, ei luontoja ympäristökoulut, nuorisokeskukset eivätkä luontokeskukset voi ottaa kontolleen uutta tehtävää ilman lisäresurssointia.