Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Keskeiset muutokset konsernirakenteessa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilainat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja analyysit KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 58 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN 61 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 129

3 ESPOON KAUPUNKI 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 162 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 162 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 171 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 178 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 188 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 200 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 209 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 218 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Taseyksiköt 247 SUURPELTO 247 TAPIOLA Rahastot 268 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 269 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 272 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 276 VAHINKORAHASTO 280 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 289 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 297

4 ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

6 ESPOON KAUPUNKI 3 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Rahoitustuotot paransivat kaupungin tulosta Espoon kaupungin talousluvut kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. Tilikauden nollatulos oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Tämä on kuitenkin edelleen noin 60 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä ja talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa. Kasvua oli yhteensä 1,1 prosenttia eli vain 15 milj. euroa. Kaupungin ulkoiset tulot olivat yhteensä 270,7 milj. euroa ja ne pienenivät 2,9 prosenttia. Kaupungin ulkoiset menot olivat 1 627,8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Vaikka toimintamenojen kehitys oli suunnitelmien mukaista, on niiden kasvu edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen ja talouden tasapainoon. Kaupungin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja nettoinvestointeja toteutettiin 260 milj. eurolla. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunki nosti lainaa 117 milj. euroa ja purki rahastoja 40 milj. eurolla, mutta myös lyhensi pitkäaikaisia lainoja 42,5 milj. eurolla. Kaupungin kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa 356 milj. euroa, mikä on euroa/asukas. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan Espoon asukasmäärä kasvoi henkilöllä ja oli vuoden lopussa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti 81:llä ja henkilöstömenot vain 2,4 prosentilla. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi. Johtamisen kehittäminen tuottaa tuloksia, ja esimerkiksi sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat varhe-maksut alenivat. Vuonna 2015 johtamisen kehittäminen laajenee kaikkiin Espoon johtoryhmiin ja tulosyksiköihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa pystyttiin lyhentämään terveyskeskusten jonoja ja parantamaan tuottavuutta, sivistystoimessa luotiin aikuiskoulutuksen kokonaisuus, teknisessä toimessa saavutettiin maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät MAL-tavoitteet ja palveluliiketoimen tuottavuus parani. Nuorten työllistymistä parantamaan perustetaan Ohjaamo. Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin parani. Digitalisaatio tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia lisätä palvelujen tuottavuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Kannustan kumppaneitamme etsimään uusia ratkaisuja Espoon haasteisiin. Haluamme tarjota hyvän kasvualustan uusille innovaatioille Espoo-tarinan hengessä.

7 ESPOON KAUPUNKI 4 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon finaalipaikka EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa asemoi meidät johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Jatkossa voisimme asettaa tavoitteeksi Cleantech- Metropolin, jossa Länsimetron ja Kehäradan kehityskäytäviä käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, palvelujen ja liikenteen luomiseen sekä uusien osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. Metropolin tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jos metropolihallintolakia ei säädetä, asia pitää hoitaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä sopimusperusteisesti. Metropolikysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lienevät vahvasti työlistalla myös seuraavalla hallituskaudella. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS&Sit.) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 7 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 jäseniä yhteensä 75 Valtuuston puheenjohtajat Valtuuston puheenjohtajana toimi Markus Torkki (Kok.) I varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) II varapuheenjohtajana Maria Guzenina (SDP). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Konttas (Kok.) I varapuheenjohtajana Tiina Elo (Vihr.) II varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP) III varapuheenjohtajana Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Ahlfors Tiina Vas. Hintsala Mikko Kesk. Elo Tiina Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hyrkkö Saara Vihr. Halava Heli Vihr. Juvonen Arja PerusS&Sit. Häggman Bjarne PerusS&Sit. Kauma Pia Kok. Äikäs Saija Kok. Kerola Hannele SDP Vilske Jukka SDP Kiijärvi Laura Kok. Jalonen Jaana. Kok. Konttas Ari Kok. Kalliola Kaija KD Laiho Mia Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Lehtola Ville Kok. Peltokorpi Mikko Kok. Myllärniemi Jyrki Vihr. Hagerlund Tony Vihr. Sistonen Markku SDP Jungner Maria SDP Sonkeri Seppo PerusS&/Sit. Kilpi Jukka PerusS&Sit. Särkijärvi Jouni J. Kok. Holst Jan Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Sampo Suihko, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

9 ESPOON KAUPUNKI 6 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia on käsitelty kaupunginhallituksessa

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden kehitys Maailmantalouden ennustetaan kasvavan vuonna 2015 ja se vaikuttanee positiivisesti mm. Suomen vientiin. Öljyn hinnan romahtaminen vauhdittaa maailmantalouden nousua. Globaalitalous kasvaa Yhdysvaltain johdolla, mutta käänne nähdään myös euroalueella ja Japanissa. Julkiset kiristystoimet helpottavat samalla, kun rahoitusolot kohentuvat ja keskuspankit aloittavat uudet elvytystoimet. Samaan aikaan Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä Suomen vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Viennin kasvu vaikuttanee kotimaiseen kysyntään viiveellä. Suomi elää taloushistoriansa pisimpiin kuuluvassa taantumassa, jota kotimainen kulutuskysyntä ei merkittävästi korjanne lähivuosina. Tämä johtuu kotitalouksia rasittavasta reaalipalkkojen heikosta kehityksestä sekä tiukasta veroja finanssipolitiikasta. Öljyn ja eri polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että vaikuttaa positiivisesti kauppataseen jäämiin. Eri ennusteita tekevien instanssien konsensus Suomen BKT:n kehityksestä vuonna 2015 on -0,1 ja +0,5 prosentin välillä. Joka tapauksessa lienee selvää, ettei talouden kasvusta tule merkittävää taloudellista piristystä kuluvalle vuodelle BKT:n muutos-% vuosineljänneksittäin vuodesta 1992 Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat ovat laskutrendissä edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Edellä kuvatuista syistä johtuen Suomen julkisyhteisöjen velka tulee edelleen kasvamaan nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa.

11 ESPOON KAUPUNKI 8 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Julkisyhteisöjen velka vuosina (milj. ) Lähde: Tilastokeskus Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Espoon väkiluku oli vuoden 2015 alussa Väestömäärä on siis ennakkotietojen perusteella kasvanut vuoden aikana noin 4 900:lla. Näin ollen suhteellinen väestönkasvu on 1,9 prosenttia, mikä on suurin lisäys vuosikymmeneen. Espoon väestönmuutostekijöistä muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on viime vuosina vaihdellut huomattavasti. Vuonna 2013 Espoo ei saanut muista Suomen kunnista muuttovoittoa juuri lainkaan, mutta ennakkotietojen mukaan Espoo sai vuonna muista kunnista muuttovoittona yli asukasta. Ulkomailta tulevan muuttovoiton kautta Espoo sai lisäväestöä lähes henkeä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden aikana Espoon saama muuttovoitto muista Suomen kunnista ja ulkomailta yhteensä oli ennakkotietojen mukaan yli henkeä. Koko väestönkasvusta muuttovoitto muodosti 58 prosenttia. Luonnollinen väestön kasvu on Espoossa merkittävä asukaslukuun vaikuttava tekijä, vaikka ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella noin henkeä, mikä oli suurin piirtein sama määrä kuin vuotta aiemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta on kasvanut merkittävästi. Kun vieraskielisten osuus väestönkasvusta vielä vuonna 2000 oli alle 14 prosenttia, oli se vuonna 2013 jo noin 76 prosenttia. Tieto vieraskielisten osuudesta vuoden väestönkasvuun ei ole vielä käytettävissä, mutta todennäköisesti osuus on samaa luokkaa kuin vuonna Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana ja tämä asettaa isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Myös väestörakenteen muutokset vanhusten ja lasten määrien kasvaessa tuovat omat haasteensa palvelujen järjestämiseen.

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vieraskielisten %-osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu tarkoittaa, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Jo nyt on kuitenkin huomattu, että väestöennuste on ollut liian maltillinen ja vieraskielisen väestön kasvu on toteutunut suurempana kuin ennuste. Vuoden 2015 syksyllä tullaan tekemään uusi väestöennuste vuoteen Espoon vieraskielisten (16 64-vuotiaat) väestöennuste ja sen toteutuminen Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Toimintaansa pitkälti kaupunkilaisten tuloverojen varassa pyörittävälle kaupungille on tärkeää saada maahanmuuttajien työllisyystilannetta kohennettua, kun heidän osuutensa työikäisestä väestöstä kasvaa nopeasti.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna valmisteltiin valtuuston käsittelyyn monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Työpaikat Espoossa Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä pieneni usealla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista yli 15 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelujen, pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimiala, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen), teollisuus (suurimpana ryhmänä edelleenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen määrä oli rakennusalalla yli kolmanneksen pienempi. Työpaikkojen määrä laski merkittävästi myös mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, julkisessa hallinnossa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä sähkö- lämpö- ja vesihuollossa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikkojen määrän supistuminen oli huomattavasti vähäisempää, mutta näillä suurilla toimialoilla muutaman prosentin supistuminen merkitsee huomattavaa absoluuttista työpaikkamäärän vähentymistä. Työpaikkojen määrä kasvoi kiinteistöalalla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, muussa palvelutoiminnassa sekä hieman myös informaatio- ja viestintäalalla. Työpaikkojen määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne valmistuvat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli työpaikkaa vuonna Määrä nousi edeltävästä vuodesta noin 200:lla.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Työttömyys Joulukuun lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 20 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Syksystä 2010 yhtäjaksoisesti jatkunut työttömien määrän lasku taittui maaliskuussa 2012 ja työttömyys on kasvanut siitä lähtien. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen. Vuoden lopulla Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli lähes 30 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli vuoden lopussa noin 4 142, eli vajaa kolmannes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Kolmantena merkittävänä ryhmänä ovat korkeakoulutetut työttömät, joiden osuus on myös kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Työttömien määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espoossa aloitettiin talonrakentamisen uudistuotantoa noin k-m 2 :ä, mikä on k-m 2 :ä edellisvuotista enemmän. Uudisasuntotuotantoa käynnistyi asuntoa, joista 428 (18 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 120 (5 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy aloitti 223 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa Espoon tavoitteeksi on asetettu keskimäärin asunnon vuosituotanto, josta 20 prosenttia tulee olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on aloittaa vuosittain vähintään 300 asunnon rakentaminen. Espoossa vuonna valmistunut talonrakentamisen kokonaistuotanto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli ennakkotietojen mukaan noin k-m 2 :ä. Asuntoja valmistui 2 190, joista 180 (8 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 41 (2 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy:lle valmistui 120 asuntoa. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät yhteensä noin k-m 2 :ä. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin viidennes edellisvuotista pienempi. Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta selvästi MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantotavoitetta pienempi.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Alkanut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) Lähteet: Espoon kaupunki, Trimble Locus -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toimintojen organisointi Sivistystoimen organisaatiota täsmennettiin siten, että vuoden alusta alkaen toimiala koostui seuraavista tulosyksiköistä: suomenkielinen opetus, suomenkielinen varhaiskasvatus, ruotsinkieliset sivistyspalvelut, (svenska bildningstjänster), liikunta- ja nuorisopalvelut sekä kulttuurin tulosyksikkö. Lisäksi sivistystoimenjohtajan alaisuudessa on toimialan esikunta. Vuoden alusta yhteispalvelupisteiden henkilöstö, noin 32 henkilöä, siirtyi sivistystoimesta palveluliiketoimeen osaksi kaupunkitiedon tulosyksikköä. Tavoitteena on selkiinnyttää asiointia sekä parantaa asioinnin kokonaishallintaa. Vuoden 2015 alusta kaupungin suomenkieliset aikuiskoulutuspalvelut, suomenkielinen työväenopisto ja aikuislukio, keskitettiin koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen perustettuun uuteen Espoon seudun aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Henkilöitä siirtyi noin 80. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielinen toiminta sekä ruotsinkieliset kulttuuri- ja nuorisopalvelut muodostavat vuodenvaihteesta alkaen yli yksikkörajojen toimivan kokonaisuuden. Puolarmetsän terveysasemasta tuli loppuvuodesta Oma Lääkärisi Puolarmetsä. Palveluntuottajana on Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Kyseessä on edelleen täysin kunnallinen palvelu, josta Espoon kaupunki vastaa ja jossa palveluja tarjotaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin muillakin terveysasemilla. Osana TATU-ohjelmaa kaupunki otti vuoden 2015 alusta käyttöön uuden IT-toimintamallin ja -organisaation, joissa operatiivinen tietohallintotoiminta keskitettiin Espoo Tietotekniikka -tulosyksikköön ja konserniesikunta toimii strategiseen IT-ohjaukseen ja digitalisaatioon liittyvänä vastuutahona. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Muutosta toteutetaan IKATIDI- ja Espoo IT -projekteilla, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa kaupungin kykyä reagoida IT:n avulla toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin, saada aikaan vaikuttavampia palveluja sekä parantaa IT-palvelujen tuottavuutta.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Strategian toteutuminen näkökulmittain vuonna Resurssit ja johtaminen Kaupungin ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuonna yhteensä 3,4 prosenttia ja toimintakatteen alijäämä 4,1 prosenttia. Kulujen kasvu hidastui edellisestä vuodesta noin 0,6 prosenttiyksikköä. Kaupungin toimintakate on noin 14 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, joten vuoden aikana tehdyt ohjaustoimenpiteet tuottivat tulosta ja talousarvio toteutui suunnitellusti. Verorahoitus toteutui alkuperäisen talousarvion mukaan. Kasvua oli 1,1 prosenttia. Tulokehityksen hidastuttua kaupungin käyttö- ja vuosikate jäivät selvästi edellisvuotta heikommiksi. Toteutunut 117 milj. euron vuosikate on investointien rahoitustarpeisiin nähden riittämätön ja investointien tulorahoitusprosentti jäi alle 50:n. Vuosikate sisältää 41 milj. euroa rahastojen tuottoja, jotka kirjataan rahastojen pääomiin. Tuotot eivät ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Tulorahoituksen lisäksi kaupungin investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja 40 milj. euroa ja nostamalla 117 milj. euroa uutta lainaa. Kaupungin rahoitusasema kehittyi talousarvion mukaisesti. Kaupungin keskimääräiset kassamenot olivat 147 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 133 milj. euroa kuukaudessa. Kassatilanteen heiketessä maksuvalmiuden hoidossa käytettiin pitkäaikaisten lainojen lisäksi pitkin vuotta nostettuja lyhytaikaisia lainoja. Kaupungin toiminta- ja vuosikate olivat alkuperäistä talousarviota parempia, samoin toimialojen toimintakatteet ja tulokset sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta. Sosiaali- ja terveystoimessa erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen menot kasvoivat ennakoitua enemmän, eivätkä tuottavuustoimenpiteet riittäneet parantamaan toimialan kokonaistuottavuuden kasvua tulostavoitteen mukaisesti. Kaupungin ja konsernin lainakanta kehittyi talousarvion mukaisesti. Nykyisellä mittarilla (indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos-%) mitattuna tuottavuuden 1 prosentin paranemista ei kaupunkitasolla saavutettu, vaikka henkilöstömäärä/asukasmäärä -suhdeluvulla tuottavuus onkin parantunut. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. TATU-ohjelman toimenpiteillä tuottavuutta pystyttiin parantamaan mm. prosesseja tehostamalla, toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta parantamalla. TATUohjelman toteutus jatkuu ja meneillään olevien uusien käynnistettävien toimenpiteiden vaikutuksella tavoitellaan selvää tuottavuuden paranemista ja talouden parempaa tasapainoa. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti jatkui mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä arviointimenetelmien kehittämisenä. Vuonna projektia vietiin eteenpäin toimialoittaisten pilottiyksikköjen johtoryhmävalmennuksena. Lisäksi projektissa järjestettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin Esimiesareena-tilaisuus, johon oli kutsuttu koko kaupungin esimieskunta sekä keskeisiä asiantuntijoita. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta mittaavan työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli 68,6 vuonna, kun vastaava arvo edellisvuonna oli 69,1 eli tavoitetta ei saavutettu. Terveysperusteisten poissaolojen määrä vuonna oli 15 päivää, mikä oli asetettu kaupunkitasoiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2013 poissaolojen määrä oli 15,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi tavoitteen suuntaisesti, mutta tulostavoite ei toteutunut, koska tulostavoite on sidottu vieraskielisen väestön väestöosuuden kasvuun, joka on kasvanut henkilöstöosuutta nopeammin. Vieraskielisten osuus henkilöstöstä on kasvanut noin puoli prosenttia vuosittain, kun samanaikaisesti vieraskielisten väestönosuus on kasvanut noin prosentilla. Väestön kehittymistä kuvaavien ennakkotietojen perusteella vieraskielisten väestöosuuden kasvu pysyi vuonna vähintään edellisten vuosien tasolla. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä vaihtelee suuresti organisaation eri osissa. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin palvelukseen eri yksiköihin ja osaamista vastaaviin tehtäviin on tuettu maahanmuuttajien rekrytointimallilla. Henkilöstöön liittyvät keskeisimmät tunnusluvut ja muut tarkemmat tiedot löytyvät kohdasta Henkilöstö.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Asukkaat ja palvelut Terveysasemilla odotusaika kiireettömälle vastaanotolle oli alle 21 päivän tavoitteen. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus oli tehokasta. Asiakkaat saivat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Painopistettä siirrettiin korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Palvelujen sähköistämisessä on edistytty, mm. verkkomaksaminen on otettu käyttöön. Kaikille peruskoulun päättäneille on pystytty tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni. Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus on parantunut, sillä opiskelunsa päättäneiden työllistymisosuus on noussut edellisen vuoden 47,5 prosentista 52,6 prosenttiin. Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemista on edistetty lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomen- ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunta- ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Suomenkielinen opetus on perustanut Espoon viidelle suuralueelle lasten ja nuorten perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Myöhäisellä iällä maahan tulleiden nuorten perusopetusta on järjestetty Espoon aikuislukiossa sekä räätälöitynä ruotsinkielisessä opetuksessa. Opinmäen palvelukonsepti valmistuu toukokuun aikana. Opinmäestä löytyvät Espoo International School, osa Päivänkehrän koulusta, Opinmäen päiväkoti, nuorisotila, liikuntapalvelujen tilat ja kulttuurin palvelutarjontaa. Kulttuurin palvelutarjonta sisältää kirjaston, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen toimintoja sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluja. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptissa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Merkittävät asemaseutujen rakennushankkeet ja Espoon suurin talonrakennushanke, Espoon sairaala, etenevät. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon sijoittuminen alkuvuonna EU:n ensimmäisen innovaatiopääkaupunkikilpailun (icapital) finaaliin Espoo Innovation Garden - EIG -kärjellä asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Muiden eurooppalaisten kaupunkien kiinnostus innovaatioyhteistyöhön Espoon kanssa on selkeästi kasvanut tämän jälkeen. Vuoden aikana on panostettu espoolaisten innovaatioiden näkyväksi tekemiseen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä Kestävän kehityksen poikkihallinnollisten ohjelmien kautta. EIG:n sydän on Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueella, mutta innovatiivinen toimintatapa kattaa koko Espoon. Innovatiivista toimintatapaa ja organisaatiorajat ylittävää yhdessä tekemisen kulttuuria, EIG-viestiä, on terävöitetty ja viestintää on systematisoitu ja tehostettu. Työllisyystilanne on jatkunut haastavana nuorten, maahanmuuttajien ja korkeasti koulutettujen osalta. Työllistymisen edistämiseksi on määritelty toimenpiteet yhteistyössä toimialojen kanssa. Kaupungin työllisyyspalvelujen vahvistamista ja kehittämistä on jatkettu. Työllisyydenhoito on kohdistettu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja sen kustannusten ehkäisemiseen sekä palveluverkostojen toiminnan tehostamiseen. Kaupungin kilpailukykyä vahvistavia toimia olivat suuret liikenne-, rakennus- ja kaavoitushankkeet, kuten Länsimetron rakentaminen sekä Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueen, Suurpellon, Finnoon, Espoonlahden ja Espoon keskuksen kehittäminen. Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu käynnistyi ja Länsimetron jatkon rakentaminen alkoi.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuoden aikana aloitettuja asuntoja oli ja valmistuneita asuntoja Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna kaikkiaan 428 vuokra-asunnon rakentaminen (17,9 %). Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 223 asuntoa. Kilpailukyky, yrittäjyys- ja innovatiivisuus -ohjelma toteutti loppuvuodesta Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yrityskyläpäivän tutustuen yrittäjyyteen ja työelämään. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt. Palvelutorille on tulossa kulttuurin palvelutarjontaa, kirjasto, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa sekä nuorisopalvelujen toimintaa. Kevään ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo oli 23,6 puoltoääntä (23,7 vuonna 2013), joten Espoon tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita, vastuita ja toimintatapoja on selkiytetty kehitysohjelman puitteissa. Puurakentamisen edistämisohjelmalla on tuettu ekologisia rakentamisratkaisuja. Energianeuvonnalla ja energiapaikkatietopalvelua hyödyntämällä on vaikutettu uusiutuviin energiaratkaisuihin siirtymiseen. Syksyllä toteutettu ilmastotoimien kustannusvaikuttavuusarviointi toimii pohjana priorisoitaessa tulevia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuuston huhtikuussa hyväksymällä ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa yhteen sovitetulla monikulttuurisuusohjelmalla vastataan vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Espoon tavoitteena on edistää kuntauudistusta Espoon tavoitteiden mukaisesti. Eduskuntakauden aikana kaupunginhallitus ja valtuusto ovat antaneet asiasta lukuisia lausuntoja. Kuntarakenteen osalta Espoon valtuusto hylkäsi ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämiseksi uudeksi kunnaksi. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvitys jatkuu, koska kuntarakennelain mukaista määräaikaa ollaan siirtämässä myöhempään ajankohtaan. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keskeisenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisille kehitysohjelmille on oma seuranta, jossa ohjelmien toteutumista on kuvattu tarkemmin. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma käynnisti kaksitoista toimenpidettä vuonna ja eteni suunnitelmien mukaan hyvin. Ohjelmassa on kehitetty ja otettu käyttöön yhdessä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa ikääntyvien hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Ohjelman tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat ovat vuoden aikana tavoittaneet yli ikääntyvää espoolaista. Kauppakeskuskävelyt ovat saavuttaneet senioreiden suosion, ja ne ovat saaneet paljon myönteistä huomiota eri viestimissä. Intoa elämään -hyvinvointikurssi kohdennettiin entisille omaishoitajille hyvin kokemuksin. Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanjalla halutaan herätellä ikääntyviä espoolaisia arvioimaan oman asumisen esteettömyyttä ja miettimään mahdollisia tarvittavia korjausratkaisuja jo silloin, kun toimintakyky on hyvä. Kestävä kehitys -kehitysohjelmalla oli viisi ensivaiheen projektia vuodelle : kestävän kehityksen portinvartijat, puurakentamisen edistämisohjelma, Suomenlahti-vuosi, kestävän kehityksen esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa ja energiatietopalvelu. Syksyllä kaupungin ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteiden suunnittelussa. Puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja portinvartija-projekti käynnistettiin loppuvuonna. Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa valmistelu aloitettiin yhdessä kilpailukykyohjelman kanssa. Toimenpiteet ja projektit toteutettiin yhteistyössä tulosyksiköiden, kuntalaisten ja laajan kumppaniverkoston kanssa. Kestävän kehityksen tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä henkilöä. Kilpailukyky, elinvoimaisuus ja innovatiivisuus -kehitysohjelma käynnisti seuraavat toimenpiteet: kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen, Espoo Innovation Gardenin osallistuminen icapital -hankkeeseen, Yrityskylä Espoon toteuttaminen ja pienhankintajärjestelmän pilotointi. Lisäksi Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden valmistelu aloitettiin yhdessä kestävän kehityksen ohjelman kanssa. Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivä tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yritysilmapiirin kartoitus toteutettiin keväällä ja kyselyn tulosten perusteella aloitettiin mm. tilakysymysten, lupa- ja kaavoitusprosessin ja tavoitettavuuden kehittäminen. Toimenpiteet toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, yritysten ja kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja itsenäistymiseen liittyvät projektit ovat käynnistyneet ja tuottaneet jatkotoimenpiteitä. Suurimpia projekteja toimintavuonna olivat Tajua Mut!, nuorisotakuun kartoitushanke sekä nuorisoasumiseen liittyvä Nuoret Arjen keskiössä - projekti, jossa yhteistyössä nuorten kanssa suunniteltiin tulevia asuntokohteita toimivammiksi. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toiminnoilla on laaja toteuttajajoukko. Mukana on kaupungin toimialojen ja tulosyksiköiden lisäksi mm. Sitra - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnian koulutuskuntayhtymä, Uudenmaan TE-toimisto, Nuorisoasuntoliitto ja Vamos - Helsingin Diakonissalaitos. Suunnitteilla olleista Nuorten Areena -projektista ja harrastuskortista luovuttiin, koska ne eivät olleet taloudellisesti ja toiminnallisesti vielä tässä vaiheessa toteuttamiskelpoisia. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena ovat osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Vuoden aikana kehitysohjelmassa on toteutettu seitsemää eri toimenpidettä. Miten voin vaikuttaa? -toimenpiteessä on kuvattu avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. Meidän puisto -mallissa on laadittu lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset. Uuden alueen lähitekemisen tapaa on kuvattu ja alueelle on luotu malli oppilaitosyhteistyöstä. Tapahtumakartoitus ja kartoitus vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty. Muotoile!maa -toimenpiteessä toteutettiin pilotit vanhuspalvelujen kolmessa yksikössä, joissa asukkaat osallistuivat suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajanaisten tarpeisiin pilotoitiin kurssia, jota tullaan käyttämään kotoutumisen tukena. Lisäksi on edistetty sosiaalisen median mahdollisuuksia päätösten valmistelussa ja lisätty dialogia kuntalaisten kanssa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpano jatkuu Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Tämän varmistamiseksi Espoo käynnisti vuonna Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma), jonka hyötytavoitteesta ja linjauksista valtuusto päätti ja ohjelmasuunnitelmasta Ohjelmaa toteutetaan valtuuston linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri kohdealueen kautta. Nämä sisältävät kymmeniä toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla tavoitellaan yhteensä 135 milj. euron tuottavuuden ja rahoitustasapainon paranemista vuoden 2017 loppuun mennessä. TATU-ohjelman toimeenpano aloitettiin vuoden aikana ja sen taloudelliset tavoitteet on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Ohjelma käynnistyi hyvin vuonna koko henkilöstön voimin ja sitä toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Tilinpäätöksen käyttötalousosassa, toimialojen tekstien yhteydessä, on yhteenveto toimialalla toteutettavista toimenpiteistä ja projekteista sekä niiden etenemisestä ja vuoden tuloksista. Henkilöstö ja työnantaja solmivat henkilöstösopimuksen Henkilöstösopimus on henkilöstön ja työnantajan yhteinen lupaus osallistua talkoisiin talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden parantamisen puolesta. Henkilöstösopimuksen ovat neuvotelleet pääluottamusmiehet henkilöstön edustajina ja kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäälliköt työnantajan edustajina. Kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstösopimuksen

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Henkilöstösopimuksessa työnantaja on sitoutunut siihen, että irtisanomisia tai lomautuksia ei tehdä taloudellis-tuotannollisin perustein. Mikäli kuitenkin valtion tai jonkin toisen ulkopuolisen tahon toimenpiteet aiheuttavat merkittäviä muutoksia Espoon toimintaan, pidättää työnantaja mahdollisuuden ryhtyä henkilöstön irtisanomiseen tuotannollisin perustein. johtamista kehitetään. työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista seurataan ja kehitetään. Ne ovat keskeisiä tuottavuuden parantamisen edellytyksiä. Henkilöstö on sitoutunut siihen, että työtä tehdään arvostavassa vuorovaikutuksessa suhteessa asiakkaaseen, kollegoihin ja omaan esimieheen. jokainen kehittää omaa työtään ja osaamistaan tuottavampaan ja sujuvampaan suuntaan sekä huolehtii omasta sekä osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. jokainen työskentelee valtuuston hyväksymien talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi henkilöstö ja työnantaja ovat sitoutuneet yhdessä siihen, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva vuoden 2015 aikana. Tämä edellyttää mm. palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Henkilöstösopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja kehittäminen jatkossa Keskeisenä TATU-ohjelman kohteena on omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja jatkokehittäminen. Arviointi ja linjaukset jatkokehittämiselle toteutettiin syksyn kuluessa ja kaupunginhallitus päätti menettelyn kehittämisvisiosta ja linjauksista Samalla kaupunginhallitus päätti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistämisestä. Työ etenee siten, että se tuodaan kevään 2015 aikana kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi. Linjausten mukaan kohti kehittämisvisiota kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. Espoon eteläosien kiivas kehittämisvauhti jatkuu vuosia Rakentamisen osalta keskeisimpiä tehtäviä vuonna olivat Länsimetron rakentaminen ja metron jatkon valmistelu, Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, koulukorjausten vauhdittaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Länsimetron rakentamiselle vuosi oli työntäyteinen. Metrotunneleiden varustaminen ja laiteasennukset etenivät suunnitelmien mukaan. Hankkeen kustannuksista oli sitoutunut 98 prosenttia. Kiskojen asennus käynnistyy helmikuussa 2015 ja saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla. Koeajovalmius saavutetaan maaliskuussa 2016 ja henkilöliikenne käynnistyy elokuussa Valtio päätti osallistumisestaan Matinkylä - Kivenlahti -osuuden kustannuksiin hallitusohjelman mukaisesti 30 prosentin osuudella. Työt käynnistyivät joulukuussa ja vuoden vaihteessa kaikki työtunnelityömaat olivat käynnissä. Työtunnelivaihe kestää vuoden 2015 syksyyn, jonka jälkeen käynnistyvät tunneli- ja asemalouhinnat. Urakka valmistuu aikaisintaan vuonna Tapiolan keskustan uudistaminen kiihtyi täyteen vauhtiin. Metroasema ja kalliopysäköintilaitos tulevat Merituulentien alle ja liityntäbussiterminaali sen yläpuolelle osaksi uutta kaupallista keskustaa. Bussiterminaali valmistuu vuoden 2018 lopussa. Keskusta-alueelle tulee myös paljon uusia asuntoja. Otaniemessä Aalto-yliopiston uuden koulurakennuksen suunnittelu eteni. Raide-Jokeri linjattiin Otaniemeen ja Keilaniemeen.

21 ESPOON KAUPUNKI 18 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Niittykummussa metrokorttelin maanpäällisten osien rakentaminen alkaa maaliskuussa Liikekeskuksen ja metroaseman lippuhallin on tarkoitus valmistua elokuuhun 2016 mennessä. Asuintornit valmistuvat vuonna Suurpellon alueelle on saatu olennaiset palvelut tavoitteen mukaisesti etupainotteisina. Kaupallisia palveluja varten kiinteistöihin on rakennettu palvelueteiset, joiden toimintaa PopUp -tiloina on jo käynnistynyt. Alueella on otettu käyttöön täysin uudenlainen alueellinen asukasinfojärjestelmä. Opinmäen koulu valmistuu kesällä Espoon keskuksessa Virastokeskuksen ja Lommilan asemakaavat etenivät valtuustoon vuonna. Suviniityn asuinkerrostaloja koskeva asemakaavanmuutos vahvistui ja kaupungin tontinluovutusprosessi toteutetaan kevään 2015 aikana. Kaupunkiradan jatkon ratasuunnittelu välillä Leppävaara - Kauklahti valmistui vuoden aikana. Matinkylässä rakennetaan paljon uutta infraa. Piispansillan leventäminen saatiin päätökseen lokakuussa ja metrokeskuksen ympäristön katuhankkeet etenevät siten, että kaikki katutyöt valmistuvat kesäkuuhun 2016 mennessä. Myös Länsiväylän bussiramppien ja kevyen liikenteen kaistojen rakentaminen aloitettiin vuonna. Hankkeet valmistuvat vuonna Matinkylän metrokeskuksen rakentaminen etenee siten, että bussiterminaali ja liityntäpysäköinti valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä Myös Ison Omenan laajennus ja sen yhteyteen tuleva Espoon kaupungin palvelutori valmistuvat kesällä Espoon ensimmäisen todellisen merenrantakaupunginosan Finnoon kaavoitus on edennyt ja alueen pohjoinen pääkatuverkko on saatu jo rakenteille. Finnoon talonrakennus käynnistyy vuonna Kaitaa - Iivisniemi -alueen metroaseman lähiympäristön kaavoitustyö on käynnissä ja alueen laajempi osayleiskaavasuunnittelu etenee. Espoonlahden sekä kaupallinen että asuntotäydennysrakentamisen mahdollistava kaavoitustyö on valmistumassa ja rakentaminen pääsee vauhtiin lähivuosina. Alueen kaupallinen vetovoima tulee vahvistumaan huomattavasti metro- ja liityntäliikenteen solmukohdassa. Investointitaso oli korkea. Kunnallistekniset investoinnit olivat yhteensä 123 milj. euroa ja talonrakennusinvestoinnit 62 milj. euroa. Yhteisöiden kautta investoitiin kaikkiaan 399 milj. euroa. Investointiohjelmassa otettiin huomioon kaupungin palvelujen tehostaminen ja toimintojen uudelleen järjestelyt. Kuntauudistus ja Espoo Maan hallituksen kuntauudistushanke koostui kuntarakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien tehtävien arvioinnista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä metropolialueen metropolihallintoa ja kuntarakennetta koskevista ratkaisuista. Espoo on ollut kuntauudistusta koskevassa edunvalvonnassa johdonmukainen ja aktiivinen. Valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Espoon mielestä Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja siksi alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

22 ESPOON KAUPUNKI 19 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti -selvitys Kuntarakennelain velvoittamana ja metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen ja sitä jatketaan edelleen vuonna Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja tehdä kuntarakennelain mukainen selvitys. Valtion määräämä yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa 2013 määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi. Valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi selvittää eri vaihtoehtoja kuntien vapaaehtoisesti käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkasteltiin kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Espoo hylkäsi selvittäjien ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Lisäksi Espoo vaati kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana ja totesi, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Metropolihallintoa koskevan lain valmistelu Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Espoon mielestä siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Metropolihallintoa koskeva lakiesitys valmistui vuoden lopussa, mutta se ei edennyt hallituksen lakiesitykseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi ei valmistunut tällä hallituskaudella. Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Kuuden suurimman kaupungin yhteistyö on myös tärkeää kilpailukykyyn ja kuntauudistukseen liittyvissä asioissa. Helsingin seudun ja valtion yhteisenä metropolipolitiikan sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, pitkäaikaisasunnottomuuden torjunta, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys.