Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. Espoon kaupunki Valtuusto 18.5.2015"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Keskeiset muutokset konsernirakenteessa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilainat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja analyysit KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 58 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN 61 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 129

3 ESPOON KAUPUNKI 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 162 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 162 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 171 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 178 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 188 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 200 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 209 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 218 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Taseyksiköt 247 SUURPELTO 247 TAPIOLA Rahastot 268 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 269 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 272 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 276 VAHINKORAHASTO 280 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 289 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 297

4 ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

6 ESPOON KAUPUNKI 3 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Rahoitustuotot paransivat kaupungin tulosta Espoon kaupungin talousluvut kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. Tilikauden nollatulos oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Tämä on kuitenkin edelleen noin 60 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä ja talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa. Kasvua oli yhteensä 1,1 prosenttia eli vain 15 milj. euroa. Kaupungin ulkoiset tulot olivat yhteensä 270,7 milj. euroa ja ne pienenivät 2,9 prosenttia. Kaupungin ulkoiset menot olivat 1 627,8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Vaikka toimintamenojen kehitys oli suunnitelmien mukaista, on niiden kasvu edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen ja talouden tasapainoon. Kaupungin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja nettoinvestointeja toteutettiin 260 milj. eurolla. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunki nosti lainaa 117 milj. euroa ja purki rahastoja 40 milj. eurolla, mutta myös lyhensi pitkäaikaisia lainoja 42,5 milj. eurolla. Kaupungin kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa 356 milj. euroa, mikä on euroa/asukas. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan Espoon asukasmäärä kasvoi henkilöllä ja oli vuoden lopussa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti 81:llä ja henkilöstömenot vain 2,4 prosentilla. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi. Johtamisen kehittäminen tuottaa tuloksia, ja esimerkiksi sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat varhe-maksut alenivat. Vuonna 2015 johtamisen kehittäminen laajenee kaikkiin Espoon johtoryhmiin ja tulosyksiköihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa pystyttiin lyhentämään terveyskeskusten jonoja ja parantamaan tuottavuutta, sivistystoimessa luotiin aikuiskoulutuksen kokonaisuus, teknisessä toimessa saavutettiin maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät MAL-tavoitteet ja palveluliiketoimen tuottavuus parani. Nuorten työllistymistä parantamaan perustetaan Ohjaamo. Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin parani. Digitalisaatio tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia lisätä palvelujen tuottavuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Kannustan kumppaneitamme etsimään uusia ratkaisuja Espoon haasteisiin. Haluamme tarjota hyvän kasvualustan uusille innovaatioille Espoo-tarinan hengessä.

7 ESPOON KAUPUNKI 4 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon finaalipaikka EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa asemoi meidät johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Jatkossa voisimme asettaa tavoitteeksi Cleantech- Metropolin, jossa Länsimetron ja Kehäradan kehityskäytäviä käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, palvelujen ja liikenteen luomiseen sekä uusien osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. Metropolin tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jos metropolihallintolakia ei säädetä, asia pitää hoitaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä sopimusperusteisesti. Metropolikysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lienevät vahvasti työlistalla myös seuraavalla hallituskaudella. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS&Sit.) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 7 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 jäseniä yhteensä 75 Valtuuston puheenjohtajat Valtuuston puheenjohtajana toimi Markus Torkki (Kok.) I varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) II varapuheenjohtajana Maria Guzenina (SDP). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Konttas (Kok.) I varapuheenjohtajana Tiina Elo (Vihr.) II varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP) III varapuheenjohtajana Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Ahlfors Tiina Vas. Hintsala Mikko Kesk. Elo Tiina Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hyrkkö Saara Vihr. Halava Heli Vihr. Juvonen Arja PerusS&Sit. Häggman Bjarne PerusS&Sit. Kauma Pia Kok. Äikäs Saija Kok. Kerola Hannele SDP Vilske Jukka SDP Kiijärvi Laura Kok. Jalonen Jaana. Kok. Konttas Ari Kok. Kalliola Kaija KD Laiho Mia Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Lehtola Ville Kok. Peltokorpi Mikko Kok. Myllärniemi Jyrki Vihr. Hagerlund Tony Vihr. Sistonen Markku SDP Jungner Maria SDP Sonkeri Seppo PerusS&/Sit. Kilpi Jukka PerusS&Sit. Särkijärvi Jouni J. Kok. Holst Jan Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Sampo Suihko, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

9 ESPOON KAUPUNKI 6 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia on käsitelty kaupunginhallituksessa

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden kehitys Maailmantalouden ennustetaan kasvavan vuonna 2015 ja se vaikuttanee positiivisesti mm. Suomen vientiin. Öljyn hinnan romahtaminen vauhdittaa maailmantalouden nousua. Globaalitalous kasvaa Yhdysvaltain johdolla, mutta käänne nähdään myös euroalueella ja Japanissa. Julkiset kiristystoimet helpottavat samalla, kun rahoitusolot kohentuvat ja keskuspankit aloittavat uudet elvytystoimet. Samaan aikaan Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä Suomen vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Viennin kasvu vaikuttanee kotimaiseen kysyntään viiveellä. Suomi elää taloushistoriansa pisimpiin kuuluvassa taantumassa, jota kotimainen kulutuskysyntä ei merkittävästi korjanne lähivuosina. Tämä johtuu kotitalouksia rasittavasta reaalipalkkojen heikosta kehityksestä sekä tiukasta veroja finanssipolitiikasta. Öljyn ja eri polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että vaikuttaa positiivisesti kauppataseen jäämiin. Eri ennusteita tekevien instanssien konsensus Suomen BKT:n kehityksestä vuonna 2015 on -0,1 ja +0,5 prosentin välillä. Joka tapauksessa lienee selvää, ettei talouden kasvusta tule merkittävää taloudellista piristystä kuluvalle vuodelle BKT:n muutos-% vuosineljänneksittäin vuodesta 1992 Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat ovat laskutrendissä edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Edellä kuvatuista syistä johtuen Suomen julkisyhteisöjen velka tulee edelleen kasvamaan nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa.

11 ESPOON KAUPUNKI 8 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Julkisyhteisöjen velka vuosina (milj. ) Lähde: Tilastokeskus Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Espoon väkiluku oli vuoden 2015 alussa Väestömäärä on siis ennakkotietojen perusteella kasvanut vuoden aikana noin 4 900:lla. Näin ollen suhteellinen väestönkasvu on 1,9 prosenttia, mikä on suurin lisäys vuosikymmeneen. Espoon väestönmuutostekijöistä muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on viime vuosina vaihdellut huomattavasti. Vuonna 2013 Espoo ei saanut muista Suomen kunnista muuttovoittoa juuri lainkaan, mutta ennakkotietojen mukaan Espoo sai vuonna muista kunnista muuttovoittona yli asukasta. Ulkomailta tulevan muuttovoiton kautta Espoo sai lisäväestöä lähes henkeä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden aikana Espoon saama muuttovoitto muista Suomen kunnista ja ulkomailta yhteensä oli ennakkotietojen mukaan yli henkeä. Koko väestönkasvusta muuttovoitto muodosti 58 prosenttia. Luonnollinen väestön kasvu on Espoossa merkittävä asukaslukuun vaikuttava tekijä, vaikka ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella noin henkeä, mikä oli suurin piirtein sama määrä kuin vuotta aiemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta on kasvanut merkittävästi. Kun vieraskielisten osuus väestönkasvusta vielä vuonna 2000 oli alle 14 prosenttia, oli se vuonna 2013 jo noin 76 prosenttia. Tieto vieraskielisten osuudesta vuoden väestönkasvuun ei ole vielä käytettävissä, mutta todennäköisesti osuus on samaa luokkaa kuin vuonna Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana ja tämä asettaa isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Myös väestörakenteen muutokset vanhusten ja lasten määrien kasvaessa tuovat omat haasteensa palvelujen järjestämiseen.

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vieraskielisten %-osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu tarkoittaa, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Jo nyt on kuitenkin huomattu, että väestöennuste on ollut liian maltillinen ja vieraskielisen väestön kasvu on toteutunut suurempana kuin ennuste. Vuoden 2015 syksyllä tullaan tekemään uusi väestöennuste vuoteen Espoon vieraskielisten (16 64-vuotiaat) väestöennuste ja sen toteutuminen Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Toimintaansa pitkälti kaupunkilaisten tuloverojen varassa pyörittävälle kaupungille on tärkeää saada maahanmuuttajien työllisyystilannetta kohennettua, kun heidän osuutensa työikäisestä väestöstä kasvaa nopeasti.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna valmisteltiin valtuuston käsittelyyn monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Työpaikat Espoossa Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä pieneni usealla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista yli 15 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelujen, pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimiala, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen), teollisuus (suurimpana ryhmänä edelleenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen määrä oli rakennusalalla yli kolmanneksen pienempi. Työpaikkojen määrä laski merkittävästi myös mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, julkisessa hallinnossa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä sähkö- lämpö- ja vesihuollossa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikkojen määrän supistuminen oli huomattavasti vähäisempää, mutta näillä suurilla toimialoilla muutaman prosentin supistuminen merkitsee huomattavaa absoluuttista työpaikkamäärän vähentymistä. Työpaikkojen määrä kasvoi kiinteistöalalla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, muussa palvelutoiminnassa sekä hieman myös informaatio- ja viestintäalalla. Työpaikkojen määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne valmistuvat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli työpaikkaa vuonna Määrä nousi edeltävästä vuodesta noin 200:lla.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Työttömyys Joulukuun lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 20 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Syksystä 2010 yhtäjaksoisesti jatkunut työttömien määrän lasku taittui maaliskuussa 2012 ja työttömyys on kasvanut siitä lähtien. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen. Vuoden lopulla Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli lähes 30 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli vuoden lopussa noin 4 142, eli vajaa kolmannes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Kolmantena merkittävänä ryhmänä ovat korkeakoulutetut työttömät, joiden osuus on myös kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Työttömien määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espoossa aloitettiin talonrakentamisen uudistuotantoa noin k-m 2 :ä, mikä on k-m 2 :ä edellisvuotista enemmän. Uudisasuntotuotantoa käynnistyi asuntoa, joista 428 (18 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 120 (5 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy aloitti 223 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa Espoon tavoitteeksi on asetettu keskimäärin asunnon vuosituotanto, josta 20 prosenttia tulee olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on aloittaa vuosittain vähintään 300 asunnon rakentaminen. Espoossa vuonna valmistunut talonrakentamisen kokonaistuotanto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli ennakkotietojen mukaan noin k-m 2 :ä. Asuntoja valmistui 2 190, joista 180 (8 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 41 (2 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy:lle valmistui 120 asuntoa. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät yhteensä noin k-m 2 :ä. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin viidennes edellisvuotista pienempi. Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta selvästi MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantotavoitetta pienempi.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Alkanut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) Lähteet: Espoon kaupunki, Trimble Locus -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toimintojen organisointi Sivistystoimen organisaatiota täsmennettiin siten, että vuoden alusta alkaen toimiala koostui seuraavista tulosyksiköistä: suomenkielinen opetus, suomenkielinen varhaiskasvatus, ruotsinkieliset sivistyspalvelut, (svenska bildningstjänster), liikunta- ja nuorisopalvelut sekä kulttuurin tulosyksikkö. Lisäksi sivistystoimenjohtajan alaisuudessa on toimialan esikunta. Vuoden alusta yhteispalvelupisteiden henkilöstö, noin 32 henkilöä, siirtyi sivistystoimesta palveluliiketoimeen osaksi kaupunkitiedon tulosyksikköä. Tavoitteena on selkiinnyttää asiointia sekä parantaa asioinnin kokonaishallintaa. Vuoden 2015 alusta kaupungin suomenkieliset aikuiskoulutuspalvelut, suomenkielinen työväenopisto ja aikuislukio, keskitettiin koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen perustettuun uuteen Espoon seudun aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Henkilöitä siirtyi noin 80. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielinen toiminta sekä ruotsinkieliset kulttuuri- ja nuorisopalvelut muodostavat vuodenvaihteesta alkaen yli yksikkörajojen toimivan kokonaisuuden. Puolarmetsän terveysasemasta tuli loppuvuodesta Oma Lääkärisi Puolarmetsä. Palveluntuottajana on Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Kyseessä on edelleen täysin kunnallinen palvelu, josta Espoon kaupunki vastaa ja jossa palveluja tarjotaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin muillakin terveysasemilla. Osana TATU-ohjelmaa kaupunki otti vuoden 2015 alusta käyttöön uuden IT-toimintamallin ja -organisaation, joissa operatiivinen tietohallintotoiminta keskitettiin Espoo Tietotekniikka -tulosyksikköön ja konserniesikunta toimii strategiseen IT-ohjaukseen ja digitalisaatioon liittyvänä vastuutahona. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Muutosta toteutetaan IKATIDI- ja Espoo IT -projekteilla, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa kaupungin kykyä reagoida IT:n avulla toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin, saada aikaan vaikuttavampia palveluja sekä parantaa IT-palvelujen tuottavuutta.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Strategian toteutuminen näkökulmittain vuonna Resurssit ja johtaminen Kaupungin ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuonna yhteensä 3,4 prosenttia ja toimintakatteen alijäämä 4,1 prosenttia. Kulujen kasvu hidastui edellisestä vuodesta noin 0,6 prosenttiyksikköä. Kaupungin toimintakate on noin 14 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, joten vuoden aikana tehdyt ohjaustoimenpiteet tuottivat tulosta ja talousarvio toteutui suunnitellusti. Verorahoitus toteutui alkuperäisen talousarvion mukaan. Kasvua oli 1,1 prosenttia. Tulokehityksen hidastuttua kaupungin käyttö- ja vuosikate jäivät selvästi edellisvuotta heikommiksi. Toteutunut 117 milj. euron vuosikate on investointien rahoitustarpeisiin nähden riittämätön ja investointien tulorahoitusprosentti jäi alle 50:n. Vuosikate sisältää 41 milj. euroa rahastojen tuottoja, jotka kirjataan rahastojen pääomiin. Tuotot eivät ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Tulorahoituksen lisäksi kaupungin investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja 40 milj. euroa ja nostamalla 117 milj. euroa uutta lainaa. Kaupungin rahoitusasema kehittyi talousarvion mukaisesti. Kaupungin keskimääräiset kassamenot olivat 147 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 133 milj. euroa kuukaudessa. Kassatilanteen heiketessä maksuvalmiuden hoidossa käytettiin pitkäaikaisten lainojen lisäksi pitkin vuotta nostettuja lyhytaikaisia lainoja. Kaupungin toiminta- ja vuosikate olivat alkuperäistä talousarviota parempia, samoin toimialojen toimintakatteet ja tulokset sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta. Sosiaali- ja terveystoimessa erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen menot kasvoivat ennakoitua enemmän, eivätkä tuottavuustoimenpiteet riittäneet parantamaan toimialan kokonaistuottavuuden kasvua tulostavoitteen mukaisesti. Kaupungin ja konsernin lainakanta kehittyi talousarvion mukaisesti. Nykyisellä mittarilla (indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos-%) mitattuna tuottavuuden 1 prosentin paranemista ei kaupunkitasolla saavutettu, vaikka henkilöstömäärä/asukasmäärä -suhdeluvulla tuottavuus onkin parantunut. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. TATU-ohjelman toimenpiteillä tuottavuutta pystyttiin parantamaan mm. prosesseja tehostamalla, toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta parantamalla. TATUohjelman toteutus jatkuu ja meneillään olevien uusien käynnistettävien toimenpiteiden vaikutuksella tavoitellaan selvää tuottavuuden paranemista ja talouden parempaa tasapainoa. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti jatkui mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä arviointimenetelmien kehittämisenä. Vuonna projektia vietiin eteenpäin toimialoittaisten pilottiyksikköjen johtoryhmävalmennuksena. Lisäksi projektissa järjestettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin Esimiesareena-tilaisuus, johon oli kutsuttu koko kaupungin esimieskunta sekä keskeisiä asiantuntijoita. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta mittaavan työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli 68,6 vuonna, kun vastaava arvo edellisvuonna oli 69,1 eli tavoitetta ei saavutettu. Terveysperusteisten poissaolojen määrä vuonna oli 15 päivää, mikä oli asetettu kaupunkitasoiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2013 poissaolojen määrä oli 15,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi tavoitteen suuntaisesti, mutta tulostavoite ei toteutunut, koska tulostavoite on sidottu vieraskielisen väestön väestöosuuden kasvuun, joka on kasvanut henkilöstöosuutta nopeammin. Vieraskielisten osuus henkilöstöstä on kasvanut noin puoli prosenttia vuosittain, kun samanaikaisesti vieraskielisten väestönosuus on kasvanut noin prosentilla. Väestön kehittymistä kuvaavien ennakkotietojen perusteella vieraskielisten väestöosuuden kasvu pysyi vuonna vähintään edellisten vuosien tasolla. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä vaihtelee suuresti organisaation eri osissa. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin palvelukseen eri yksiköihin ja osaamista vastaaviin tehtäviin on tuettu maahanmuuttajien rekrytointimallilla. Henkilöstöön liittyvät keskeisimmät tunnusluvut ja muut tarkemmat tiedot löytyvät kohdasta Henkilöstö.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Asukkaat ja palvelut Terveysasemilla odotusaika kiireettömälle vastaanotolle oli alle 21 päivän tavoitteen. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus oli tehokasta. Asiakkaat saivat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Painopistettä siirrettiin korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Palvelujen sähköistämisessä on edistytty, mm. verkkomaksaminen on otettu käyttöön. Kaikille peruskoulun päättäneille on pystytty tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni. Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus on parantunut, sillä opiskelunsa päättäneiden työllistymisosuus on noussut edellisen vuoden 47,5 prosentista 52,6 prosenttiin. Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemista on edistetty lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomen- ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunta- ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Suomenkielinen opetus on perustanut Espoon viidelle suuralueelle lasten ja nuorten perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Myöhäisellä iällä maahan tulleiden nuorten perusopetusta on järjestetty Espoon aikuislukiossa sekä räätälöitynä ruotsinkielisessä opetuksessa. Opinmäen palvelukonsepti valmistuu toukokuun aikana. Opinmäestä löytyvät Espoo International School, osa Päivänkehrän koulusta, Opinmäen päiväkoti, nuorisotila, liikuntapalvelujen tilat ja kulttuurin palvelutarjontaa. Kulttuurin palvelutarjonta sisältää kirjaston, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen toimintoja sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluja. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptissa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Merkittävät asemaseutujen rakennushankkeet ja Espoon suurin talonrakennushanke, Espoon sairaala, etenevät. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon sijoittuminen alkuvuonna EU:n ensimmäisen innovaatiopääkaupunkikilpailun (icapital) finaaliin Espoo Innovation Garden - EIG -kärjellä asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Muiden eurooppalaisten kaupunkien kiinnostus innovaatioyhteistyöhön Espoon kanssa on selkeästi kasvanut tämän jälkeen. Vuoden aikana on panostettu espoolaisten innovaatioiden näkyväksi tekemiseen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä Kestävän kehityksen poikkihallinnollisten ohjelmien kautta. EIG:n sydän on Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueella, mutta innovatiivinen toimintatapa kattaa koko Espoon. Innovatiivista toimintatapaa ja organisaatiorajat ylittävää yhdessä tekemisen kulttuuria, EIG-viestiä, on terävöitetty ja viestintää on systematisoitu ja tehostettu. Työllisyystilanne on jatkunut haastavana nuorten, maahanmuuttajien ja korkeasti koulutettujen osalta. Työllistymisen edistämiseksi on määritelty toimenpiteet yhteistyössä toimialojen kanssa. Kaupungin työllisyyspalvelujen vahvistamista ja kehittämistä on jatkettu. Työllisyydenhoito on kohdistettu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja sen kustannusten ehkäisemiseen sekä palveluverkostojen toiminnan tehostamiseen. Kaupungin kilpailukykyä vahvistavia toimia olivat suuret liikenne-, rakennus- ja kaavoitushankkeet, kuten Länsimetron rakentaminen sekä Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueen, Suurpellon, Finnoon, Espoonlahden ja Espoon keskuksen kehittäminen. Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu käynnistyi ja Länsimetron jatkon rakentaminen alkoi.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuoden aikana aloitettuja asuntoja oli ja valmistuneita asuntoja Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna kaikkiaan 428 vuokra-asunnon rakentaminen (17,9 %). Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 223 asuntoa. Kilpailukyky, yrittäjyys- ja innovatiivisuus -ohjelma toteutti loppuvuodesta Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yrityskyläpäivän tutustuen yrittäjyyteen ja työelämään. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt. Palvelutorille on tulossa kulttuurin palvelutarjontaa, kirjasto, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa sekä nuorisopalvelujen toimintaa. Kevään ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo oli 23,6 puoltoääntä (23,7 vuonna 2013), joten Espoon tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita, vastuita ja toimintatapoja on selkiytetty kehitysohjelman puitteissa. Puurakentamisen edistämisohjelmalla on tuettu ekologisia rakentamisratkaisuja. Energianeuvonnalla ja energiapaikkatietopalvelua hyödyntämällä on vaikutettu uusiutuviin energiaratkaisuihin siirtymiseen. Syksyllä toteutettu ilmastotoimien kustannusvaikuttavuusarviointi toimii pohjana priorisoitaessa tulevia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuuston huhtikuussa hyväksymällä ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa yhteen sovitetulla monikulttuurisuusohjelmalla vastataan vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Espoon tavoitteena on edistää kuntauudistusta Espoon tavoitteiden mukaisesti. Eduskuntakauden aikana kaupunginhallitus ja valtuusto ovat antaneet asiasta lukuisia lausuntoja. Kuntarakenteen osalta Espoon valtuusto hylkäsi ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämiseksi uudeksi kunnaksi. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvitys jatkuu, koska kuntarakennelain mukaista määräaikaa ollaan siirtämässä myöhempään ajankohtaan. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keskeisenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisille kehitysohjelmille on oma seuranta, jossa ohjelmien toteutumista on kuvattu tarkemmin. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma käynnisti kaksitoista toimenpidettä vuonna ja eteni suunnitelmien mukaan hyvin. Ohjelmassa on kehitetty ja otettu käyttöön yhdessä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa ikääntyvien hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Ohjelman tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat ovat vuoden aikana tavoittaneet yli ikääntyvää espoolaista. Kauppakeskuskävelyt ovat saavuttaneet senioreiden suosion, ja ne ovat saaneet paljon myönteistä huomiota eri viestimissä. Intoa elämään -hyvinvointikurssi kohdennettiin entisille omaishoitajille hyvin kokemuksin. Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanjalla halutaan herätellä ikääntyviä espoolaisia arvioimaan oman asumisen esteettömyyttä ja miettimään mahdollisia tarvittavia korjausratkaisuja jo silloin, kun toimintakyky on hyvä. Kestävä kehitys -kehitysohjelmalla oli viisi ensivaiheen projektia vuodelle : kestävän kehityksen portinvartijat, puurakentamisen edistämisohjelma, Suomenlahti-vuosi, kestävän kehityksen esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa ja energiatietopalvelu. Syksyllä kaupungin ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteiden suunnittelussa. Puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja portinvartija-projekti käynnistettiin loppuvuonna. Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa valmistelu aloitettiin yhdessä kilpailukykyohjelman kanssa. Toimenpiteet ja projektit toteutettiin yhteistyössä tulosyksiköiden, kuntalaisten ja laajan kumppaniverkoston kanssa. Kestävän kehityksen tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä henkilöä. Kilpailukyky, elinvoimaisuus ja innovatiivisuus -kehitysohjelma käynnisti seuraavat toimenpiteet: kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen, Espoo Innovation Gardenin osallistuminen icapital -hankkeeseen, Yrityskylä Espoon toteuttaminen ja pienhankintajärjestelmän pilotointi. Lisäksi Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden valmistelu aloitettiin yhdessä kestävän kehityksen ohjelman kanssa. Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivä tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yritysilmapiirin kartoitus toteutettiin keväällä ja kyselyn tulosten perusteella aloitettiin mm. tilakysymysten, lupa- ja kaavoitusprosessin ja tavoitettavuuden kehittäminen. Toimenpiteet toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, yritysten ja kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja itsenäistymiseen liittyvät projektit ovat käynnistyneet ja tuottaneet jatkotoimenpiteitä. Suurimpia projekteja toimintavuonna olivat Tajua Mut!, nuorisotakuun kartoitushanke sekä nuorisoasumiseen liittyvä Nuoret Arjen keskiössä - projekti, jossa yhteistyössä nuorten kanssa suunniteltiin tulevia asuntokohteita toimivammiksi. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toiminnoilla on laaja toteuttajajoukko. Mukana on kaupungin toimialojen ja tulosyksiköiden lisäksi mm. Sitra - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnian koulutuskuntayhtymä, Uudenmaan TE-toimisto, Nuorisoasuntoliitto ja Vamos - Helsingin Diakonissalaitos. Suunnitteilla olleista Nuorten Areena -projektista ja harrastuskortista luovuttiin, koska ne eivät olleet taloudellisesti ja toiminnallisesti vielä tässä vaiheessa toteuttamiskelpoisia. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena ovat osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Vuoden aikana kehitysohjelmassa on toteutettu seitsemää eri toimenpidettä. Miten voin vaikuttaa? -toimenpiteessä on kuvattu avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. Meidän puisto -mallissa on laadittu lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset. Uuden alueen lähitekemisen tapaa on kuvattu ja alueelle on luotu malli oppilaitosyhteistyöstä. Tapahtumakartoitus ja kartoitus vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty. Muotoile!maa -toimenpiteessä toteutettiin pilotit vanhuspalvelujen kolmessa yksikössä, joissa asukkaat osallistuivat suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajanaisten tarpeisiin pilotoitiin kurssia, jota tullaan käyttämään kotoutumisen tukena. Lisäksi on edistetty sosiaalisen median mahdollisuuksia päätösten valmistelussa ja lisätty dialogia kuntalaisten kanssa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpano jatkuu Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Tämän varmistamiseksi Espoo käynnisti vuonna Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma), jonka hyötytavoitteesta ja linjauksista valtuusto päätti ja ohjelmasuunnitelmasta Ohjelmaa toteutetaan valtuuston linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri kohdealueen kautta. Nämä sisältävät kymmeniä toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla tavoitellaan yhteensä 135 milj. euron tuottavuuden ja rahoitustasapainon paranemista vuoden 2017 loppuun mennessä. TATU-ohjelman toimeenpano aloitettiin vuoden aikana ja sen taloudelliset tavoitteet on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Ohjelma käynnistyi hyvin vuonna koko henkilöstön voimin ja sitä toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Tilinpäätöksen käyttötalousosassa, toimialojen tekstien yhteydessä, on yhteenveto toimialalla toteutettavista toimenpiteistä ja projekteista sekä niiden etenemisestä ja vuoden tuloksista. Henkilöstö ja työnantaja solmivat henkilöstösopimuksen Henkilöstösopimus on henkilöstön ja työnantajan yhteinen lupaus osallistua talkoisiin talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden parantamisen puolesta. Henkilöstösopimuksen ovat neuvotelleet pääluottamusmiehet henkilöstön edustajina ja kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäälliköt työnantajan edustajina. Kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstösopimuksen

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Henkilöstösopimuksessa työnantaja on sitoutunut siihen, että irtisanomisia tai lomautuksia ei tehdä taloudellis-tuotannollisin perustein. Mikäli kuitenkin valtion tai jonkin toisen ulkopuolisen tahon toimenpiteet aiheuttavat merkittäviä muutoksia Espoon toimintaan, pidättää työnantaja mahdollisuuden ryhtyä henkilöstön irtisanomiseen tuotannollisin perustein. johtamista kehitetään. työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista seurataan ja kehitetään. Ne ovat keskeisiä tuottavuuden parantamisen edellytyksiä. Henkilöstö on sitoutunut siihen, että työtä tehdään arvostavassa vuorovaikutuksessa suhteessa asiakkaaseen, kollegoihin ja omaan esimieheen. jokainen kehittää omaa työtään ja osaamistaan tuottavampaan ja sujuvampaan suuntaan sekä huolehtii omasta sekä osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. jokainen työskentelee valtuuston hyväksymien talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi henkilöstö ja työnantaja ovat sitoutuneet yhdessä siihen, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva vuoden 2015 aikana. Tämä edellyttää mm. palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Henkilöstösopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja kehittäminen jatkossa Keskeisenä TATU-ohjelman kohteena on omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja jatkokehittäminen. Arviointi ja linjaukset jatkokehittämiselle toteutettiin syksyn kuluessa ja kaupunginhallitus päätti menettelyn kehittämisvisiosta ja linjauksista Samalla kaupunginhallitus päätti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistämisestä. Työ etenee siten, että se tuodaan kevään 2015 aikana kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi. Linjausten mukaan kohti kehittämisvisiota kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. Espoon eteläosien kiivas kehittämisvauhti jatkuu vuosia Rakentamisen osalta keskeisimpiä tehtäviä vuonna olivat Länsimetron rakentaminen ja metron jatkon valmistelu, Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, koulukorjausten vauhdittaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Länsimetron rakentamiselle vuosi oli työntäyteinen. Metrotunneleiden varustaminen ja laiteasennukset etenivät suunnitelmien mukaan. Hankkeen kustannuksista oli sitoutunut 98 prosenttia. Kiskojen asennus käynnistyy helmikuussa 2015 ja saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla. Koeajovalmius saavutetaan maaliskuussa 2016 ja henkilöliikenne käynnistyy elokuussa Valtio päätti osallistumisestaan Matinkylä - Kivenlahti -osuuden kustannuksiin hallitusohjelman mukaisesti 30 prosentin osuudella. Työt käynnistyivät joulukuussa ja vuoden vaihteessa kaikki työtunnelityömaat olivat käynnissä. Työtunnelivaihe kestää vuoden 2015 syksyyn, jonka jälkeen käynnistyvät tunneli- ja asemalouhinnat. Urakka valmistuu aikaisintaan vuonna Tapiolan keskustan uudistaminen kiihtyi täyteen vauhtiin. Metroasema ja kalliopysäköintilaitos tulevat Merituulentien alle ja liityntäbussiterminaali sen yläpuolelle osaksi uutta kaupallista keskustaa. Bussiterminaali valmistuu vuoden 2018 lopussa. Keskusta-alueelle tulee myös paljon uusia asuntoja. Otaniemessä Aalto-yliopiston uuden koulurakennuksen suunnittelu eteni. Raide-Jokeri linjattiin Otaniemeen ja Keilaniemeen.

21 ESPOON KAUPUNKI 18 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Niittykummussa metrokorttelin maanpäällisten osien rakentaminen alkaa maaliskuussa Liikekeskuksen ja metroaseman lippuhallin on tarkoitus valmistua elokuuhun 2016 mennessä. Asuintornit valmistuvat vuonna Suurpellon alueelle on saatu olennaiset palvelut tavoitteen mukaisesti etupainotteisina. Kaupallisia palveluja varten kiinteistöihin on rakennettu palvelueteiset, joiden toimintaa PopUp -tiloina on jo käynnistynyt. Alueella on otettu käyttöön täysin uudenlainen alueellinen asukasinfojärjestelmä. Opinmäen koulu valmistuu kesällä Espoon keskuksessa Virastokeskuksen ja Lommilan asemakaavat etenivät valtuustoon vuonna. Suviniityn asuinkerrostaloja koskeva asemakaavanmuutos vahvistui ja kaupungin tontinluovutusprosessi toteutetaan kevään 2015 aikana. Kaupunkiradan jatkon ratasuunnittelu välillä Leppävaara - Kauklahti valmistui vuoden aikana. Matinkylässä rakennetaan paljon uutta infraa. Piispansillan leventäminen saatiin päätökseen lokakuussa ja metrokeskuksen ympäristön katuhankkeet etenevät siten, että kaikki katutyöt valmistuvat kesäkuuhun 2016 mennessä. Myös Länsiväylän bussiramppien ja kevyen liikenteen kaistojen rakentaminen aloitettiin vuonna. Hankkeet valmistuvat vuonna Matinkylän metrokeskuksen rakentaminen etenee siten, että bussiterminaali ja liityntäpysäköinti valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä Myös Ison Omenan laajennus ja sen yhteyteen tuleva Espoon kaupungin palvelutori valmistuvat kesällä Espoon ensimmäisen todellisen merenrantakaupunginosan Finnoon kaavoitus on edennyt ja alueen pohjoinen pääkatuverkko on saatu jo rakenteille. Finnoon talonrakennus käynnistyy vuonna Kaitaa - Iivisniemi -alueen metroaseman lähiympäristön kaavoitustyö on käynnissä ja alueen laajempi osayleiskaavasuunnittelu etenee. Espoonlahden sekä kaupallinen että asuntotäydennysrakentamisen mahdollistava kaavoitustyö on valmistumassa ja rakentaminen pääsee vauhtiin lähivuosina. Alueen kaupallinen vetovoima tulee vahvistumaan huomattavasti metro- ja liityntäliikenteen solmukohdassa. Investointitaso oli korkea. Kunnallistekniset investoinnit olivat yhteensä 123 milj. euroa ja talonrakennusinvestoinnit 62 milj. euroa. Yhteisöiden kautta investoitiin kaikkiaan 399 milj. euroa. Investointiohjelmassa otettiin huomioon kaupungin palvelujen tehostaminen ja toimintojen uudelleen järjestelyt. Kuntauudistus ja Espoo Maan hallituksen kuntauudistushanke koostui kuntarakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien tehtävien arvioinnista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä metropolialueen metropolihallintoa ja kuntarakennetta koskevista ratkaisuista. Espoo on ollut kuntauudistusta koskevassa edunvalvonnassa johdonmukainen ja aktiivinen. Valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Espoon mielestä Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja siksi alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

22 ESPOON KAUPUNKI 19 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti -selvitys Kuntarakennelain velvoittamana ja metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen ja sitä jatketaan edelleen vuonna Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja tehdä kuntarakennelain mukainen selvitys. Valtion määräämä yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa 2013 määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi. Valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi selvittää eri vaihtoehtoja kuntien vapaaehtoisesti käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkasteltiin kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Espoo hylkäsi selvittäjien ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Lisäksi Espoo vaati kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana ja totesi, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Metropolihallintoa koskevan lain valmistelu Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Espoon mielestä siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Metropolihallintoa koskeva lakiesitys valmistui vuoden lopussa, mutta se ei edennyt hallituksen lakiesitykseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi ei valmistunut tällä hallituskaudella. Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Kuuden suurimman kaupungin yhteistyö on myös tärkeää kilpailukykyyn ja kuntauudistukseen liittyvissä asioissa. Helsingin seudun ja valtion yhteisenä metropolipolitiikan sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, pitkäaikaisasunnottomuuden torjunta, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Teknisen ja ympäristötoimen talousarvio 2015 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 30.10.2014 Teknisen ja ympäristötoimen painopisteet 2015 Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen Tapiolan, Matinkylän ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri 2014 - Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Talousarvio ja suunnitelma 2016 Talousarvio ja suunnitelma 2016 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 29.10.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 27.10.2011 T3 INNOVATION TRIANGLE TAPIOLA Science and Technology Art and Design Global Business Jukka Mäkelä 27.10.2011 2 Viiden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Kaupunginhallitus 16.12.2013 Sivu 1 / 1 5349/00.01.02/2013 367 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2015 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 16.5.2016 Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 202/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 14 12.1.2015 35 Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin ja johtokuntiin toimikaudeksi 2015-2016 (Pöydälle 12.1.2015)

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu Strategiajohtaja Jorma Valve Valtuustoseminaari

Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu Strategiajohtaja Jorma Valve Valtuustoseminaari Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 Strategiajohtaja 15.2.2017 Valtuustoseminaari Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki,

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.09.2013 Sivu 1 / 1 3726/00.01.02/2013 249 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Hoverfält, puh. (09) 816 84862 Jorma

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien rekrytointimalli

Maahanmuuttajien rekrytointimalli Maahanmuuttajien rekrytointimalli Said Aden, työllisyyspäällikkö Vastuullisella työllisyydenhoidolla kestäviin ratkaisuihin, työelämälähtöisyys, tavoitteellisuus ja kumppanuus keskiössä Aiesopimus 1. Valtion

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 15.11.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 143 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 88 Ympäristölautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot