Tilinpäätös Espoon kaupunki Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. Espoon kaupunki Valtuusto 18.5.2015"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Valtuusto

2 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto Yleinen talouden kehitys Espoon talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Keskeiset muutokset konsernirakenteessa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilainat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja analyysit KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 58 2 TOTEUTUMISVERTAILUT ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN 61 TOTEUTUMINEN 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 129

3 ESPOON KAUPUNKI 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS LIITETIEDOT KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset 162 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 162 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 171 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 178 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 188 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 200 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 209 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 218 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Taseyksiköt 247 SUURPELTO 247 TAPIOLA Rahastot 268 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 269 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 272 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 276 VAHINKORAHASTO 280 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO LUETTELOT JA SELVITYKSET 289 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUS JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ 297

4 ESPOON KAUPUNKI 1 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS

5 ESPOON KAUPUNKI 2 Toimintakertomus

6 ESPOON KAUPUNKI 3 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Rahoitustuotot paransivat kaupungin tulosta Espoon kaupungin talousluvut kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. Tilikauden nollatulos oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Tämä on kuitenkin edelleen noin 60 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä ja talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa. Kasvua oli yhteensä 1,1 prosenttia eli vain 15 milj. euroa. Kaupungin ulkoiset tulot olivat yhteensä 270,7 milj. euroa ja ne pienenivät 2,9 prosenttia. Kaupungin ulkoiset menot olivat 1 627,8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Vaikka toimintamenojen kehitys oli suunnitelmien mukaista, on niiden kasvu edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen ja talouden tasapainoon. Kaupungin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja nettoinvestointeja toteutettiin 260 milj. eurolla. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. Kaupunki nosti lainaa 117 milj. euroa ja purki rahastoja 40 milj. eurolla, mutta myös lyhensi pitkäaikaisia lainoja 42,5 milj. eurolla. Kaupungin kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa 356 milj. euroa, mikä on euroa/asukas. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan Espoon asukasmäärä kasvoi henkilöllä ja oli vuoden lopussa Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä. Vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti 81:llä ja henkilöstömenot vain 2,4 prosentilla. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi. Johtamisen kehittäminen tuottaa tuloksia, ja esimerkiksi sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat varhe-maksut alenivat. Vuonna 2015 johtamisen kehittäminen laajenee kaikkiin Espoon johtoryhmiin ja tulosyksiköihin. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa pystyttiin lyhentämään terveyskeskusten jonoja ja parantamaan tuottavuutta, sivistystoimessa luotiin aikuiskoulutuksen kokonaisuus, teknisessä toimessa saavutettiin maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät MAL-tavoitteet ja palveluliiketoimen tuottavuus parani. Nuorten työllistymistä parantamaan perustetaan Ohjaamo. Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin parani. Digitalisaatio tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia lisätä palvelujen tuottavuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Kannustan kumppaneitamme etsimään uusia ratkaisuja Espoon haasteisiin. Haluamme tarjota hyvän kasvualustan uusille innovaatioille Espoo-tarinan hengessä.

7 ESPOON KAUPUNKI 4 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoon finaalipaikka EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa asemoi meidät johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Jatkossa voisimme asettaa tavoitteeksi Cleantech- Metropolin, jossa Länsimetron ja Kehäradan kehityskäytäviä käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, palvelujen ja liikenteen luomiseen sekä uusien osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen synnyttämiseen. Metropolin tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jos metropolihallintolakia ei säädetä, asia pitää hoitaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä sopimusperusteisesti. Metropolikysymykset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lienevät vahvasti työlistalla myös seuraavalla hallituskaudella. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

8 ESPOON KAUPUNKI 5 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hallinto Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS&Sit.) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 7 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2 jäseniä yhteensä 75 Valtuuston puheenjohtajat Valtuuston puheenjohtajana toimi Markus Torkki (Kok.) I varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) II varapuheenjohtajana Maria Guzenina (SDP). Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Konttas (Kok.) I varapuheenjohtajana Tiina Elo (Vihr.) II varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP) III varapuheenjohtajana Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Ahlfors Tiina Vas. Hintsala Mikko Kesk. Elo Tiina Vihr. Nevalainen Mari Vihr. Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hyrkkö Saara Vihr. Halava Heli Vihr. Juvonen Arja PerusS&Sit. Häggman Bjarne PerusS&Sit. Kauma Pia Kok. Äikäs Saija Kok. Kerola Hannele SDP Vilske Jukka SDP Kiijärvi Laura Kok. Jalonen Jaana. Kok. Konttas Ari Kok. Kalliola Kaija KD Laiho Mia Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Lehtola Ville Kok. Peltokorpi Mikko Kok. Myllärniemi Jyrki Vihr. Hagerlund Tony Vihr. Sistonen Markku SDP Jungner Maria SDP Sonkeri Seppo PerusS&/Sit. Kilpi Jukka PerusS&Sit. Särkijärvi Jouni J. Kok. Holst Jan Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Sampo Suihko, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

9 ESPOON KAUPUNKI 6 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvolliseksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluva rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia on käsitelty kaupunginhallituksessa

10 ESPOON KAUPUNKI 7 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen talouden kehitys Maailmantalouden ennustetaan kasvavan vuonna 2015 ja se vaikuttanee positiivisesti mm. Suomen vientiin. Öljyn hinnan romahtaminen vauhdittaa maailmantalouden nousua. Globaalitalous kasvaa Yhdysvaltain johdolla, mutta käänne nähdään myös euroalueella ja Japanissa. Julkiset kiristystoimet helpottavat samalla, kun rahoitusolot kohentuvat ja keskuspankit aloittavat uudet elvytystoimet. Samaan aikaan Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä Suomen vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Viennin kasvu vaikuttanee kotimaiseen kysyntään viiveellä. Suomi elää taloushistoriansa pisimpiin kuuluvassa taantumassa, jota kotimainen kulutuskysyntä ei merkittävästi korjanne lähivuosina. Tämä johtuu kotitalouksia rasittavasta reaalipalkkojen heikosta kehityksestä sekä tiukasta veroja finanssipolitiikasta. Öljyn ja eri polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että vaikuttaa positiivisesti kauppataseen jäämiin. Eri ennusteita tekevien instanssien konsensus Suomen BKT:n kehityksestä vuonna 2015 on -0,1 ja +0,5 prosentin välillä. Joka tapauksessa lienee selvää, ettei talouden kasvusta tule merkittävää taloudellista piristystä kuluvalle vuodelle BKT:n muutos-% vuosineljänneksittäin vuodesta 1992 Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat ovat laskutrendissä edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Edellä kuvatuista syistä johtuen Suomen julkisyhteisöjen velka tulee edelleen kasvamaan nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa.

11 ESPOON KAUPUNKI 8 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Julkisyhteisöjen velka vuosina (milj. ) Lähde: Tilastokeskus Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Espoon väkiluku oli vuoden 2015 alussa Väestömäärä on siis ennakkotietojen perusteella kasvanut vuoden aikana noin 4 900:lla. Näin ollen suhteellinen väestönkasvu on 1,9 prosenttia, mikä on suurin lisäys vuosikymmeneen. Espoon väestönmuutostekijöistä muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on viime vuosina vaihdellut huomattavasti. Vuonna 2013 Espoo ei saanut muista Suomen kunnista muuttovoittoa juuri lainkaan, mutta ennakkotietojen mukaan Espoo sai vuonna muista kunnista muuttovoittona yli asukasta. Ulkomailta tulevan muuttovoiton kautta Espoo sai lisäväestöä lähes henkeä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden aikana Espoon saama muuttovoitto muista Suomen kunnista ja ulkomailta yhteensä oli ennakkotietojen mukaan yli henkeä. Koko väestönkasvusta muuttovoitto muodosti 58 prosenttia. Luonnollinen väestön kasvu on Espoossa merkittävä asukaslukuun vaikuttava tekijä, vaikka ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin lasta, mikä on yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella noin henkeä, mikä oli suurin piirtein sama määrä kuin vuotta aiemmin. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta on kasvanut merkittävästi. Kun vieraskielisten osuus väestönkasvusta vielä vuonna 2000 oli alle 14 prosenttia, oli se vuonna 2013 jo noin 76 prosenttia. Tieto vieraskielisten osuudesta vuoden väestönkasvuun ei ole vielä käytettävissä, mutta todennäköisesti osuus on samaa luokkaa kuin vuonna Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana ja tämä asettaa isoja haasteita palvelujen järjestämiseen. Myös väestörakenteen muutokset vanhusten ja lasten määrien kasvaessa tuovat omat haasteensa palvelujen järjestämiseen.

12 ESPOON KAUPUNKI 9 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vieraskielisten %-osuus vuosittaisesta väestönlisäyksestä vuosina Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu tarkoittaa, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Jo nyt on kuitenkin huomattu, että väestöennuste on ollut liian maltillinen ja vieraskielisen väestön kasvu on toteutunut suurempana kuin ennuste. Vuoden 2015 syksyllä tullaan tekemään uusi väestöennuste vuoteen Espoon vieraskielisten (16 64-vuotiaat) väestöennuste ja sen toteutuminen Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Toimintaansa pitkälti kaupunkilaisten tuloverojen varassa pyörittävälle kaupungille on tärkeää saada maahanmuuttajien työllisyystilannetta kohennettua, kun heidän osuutensa työikäisestä väestöstä kasvaa nopeasti.

13 ESPOON KAUPUNKI 10 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuonna valmisteltiin valtuuston käsittelyyn monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Työpaikat Espoossa Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä pieneni usealla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista yli 15 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelujen, pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimiala, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen), teollisuus (suurimpana ryhmänä edelleenkin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen määrä oli rakennusalalla yli kolmanneksen pienempi. Työpaikkojen määrä laski merkittävästi myös mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, julkisessa hallinnossa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä sähkö- lämpö- ja vesihuollossa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikkojen määrän supistuminen oli huomattavasti vähäisempää, mutta näillä suurilla toimialoilla muutaman prosentin supistuminen merkitsee huomattavaa absoluuttista työpaikkamäärän vähentymistä. Työpaikkojen määrä kasvoi kiinteistöalalla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, muussa palvelutoiminnassa sekä hieman myös informaatio- ja viestintäalalla. Työpaikkojen määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto ja työvoimatutkimus Yllä mainitut tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin Keskivirhe on muutama tuhat henkeä, joten työvoimatutkimuksen tuottamat luvut ovat suuntaa-antavia. Työssäkäyntitilaston luvut ovat tarkistettuja ja virallisia, mutta ne valmistuvat aina kaksi vuotta jäljessä. Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli työpaikkaa vuonna Määrä nousi edeltävästä vuodesta noin 200:lla.

14 ESPOON KAUPUNKI 11 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Työttömyys Joulukuun lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 20 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Syksystä 2010 yhtäjaksoisesti jatkunut työttömien määrän lasku taittui maaliskuussa 2012 ja työttömyys on kasvanut siitä lähtien. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen. Vuoden lopulla Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli lähes 30 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli vuoden lopussa noin 4 142, eli vajaa kolmannes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Kolmantena merkittävänä ryhmänä ovat korkeakoulutetut työttömät, joiden osuus on myös kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Työttömien määrä Espoossa vuosina 2007 Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espoossa aloitettiin talonrakentamisen uudistuotantoa noin k-m 2 :ä, mikä on k-m 2 :ä edellisvuotista enemmän. Uudisasuntotuotantoa käynnistyi asuntoa, joista 428 (18 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 120 (5 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy aloitti 223 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa Espoon tavoitteeksi on asetettu keskimäärin asunnon vuosituotanto, josta 20 prosenttia tulee olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on aloittaa vuosittain vähintään 300 asunnon rakentaminen. Espoossa vuonna valmistunut talonrakentamisen kokonaistuotanto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli ennakkotietojen mukaan noin k-m 2 :ä. Asuntoja valmistui 2 190, joista 180 (8 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 41 (2 %) asumisoikeusasuntoja. Espoon Asunnot Oy:lle valmistui 120 asuntoa. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat käsittivät yhteensä noin k-m 2 :ä. Rakennuslupia myönnettiin uudelle asunnolle. Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin viidennes edellisvuotista pienempi. Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta selvästi MAL-aiesopimuksen mukaista asuntotuotantotavoitetta pienempi.

15 ESPOON KAUPUNKI 12 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Alkanut asuntotuotanto Espoossa (asuntojen määrä) Lähteet: Espoon kaupunki, Trimble Locus -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toimintojen organisointi Sivistystoimen organisaatiota täsmennettiin siten, että vuoden alusta alkaen toimiala koostui seuraavista tulosyksiköistä: suomenkielinen opetus, suomenkielinen varhaiskasvatus, ruotsinkieliset sivistyspalvelut, (svenska bildningstjänster), liikunta- ja nuorisopalvelut sekä kulttuurin tulosyksikkö. Lisäksi sivistystoimenjohtajan alaisuudessa on toimialan esikunta. Vuoden alusta yhteispalvelupisteiden henkilöstö, noin 32 henkilöä, siirtyi sivistystoimesta palveluliiketoimeen osaksi kaupunkitiedon tulosyksikköä. Tavoitteena on selkiinnyttää asiointia sekä parantaa asioinnin kokonaishallintaa. Vuoden 2015 alusta kaupungin suomenkieliset aikuiskoulutuspalvelut, suomenkielinen työväenopisto ja aikuislukio, keskitettiin koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen perustettuun uuteen Espoon seudun aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Henkilöitä siirtyi noin 80. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielinen toiminta sekä ruotsinkieliset kulttuuri- ja nuorisopalvelut muodostavat vuodenvaihteesta alkaen yli yksikkörajojen toimivan kokonaisuuden. Puolarmetsän terveysasemasta tuli loppuvuodesta Oma Lääkärisi Puolarmetsä. Palveluntuottajana on Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Kyseessä on edelleen täysin kunnallinen palvelu, josta Espoon kaupunki vastaa ja jossa palveluja tarjotaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin muillakin terveysasemilla. Osana TATU-ohjelmaa kaupunki otti vuoden 2015 alusta käyttöön uuden IT-toimintamallin ja -organisaation, joissa operatiivinen tietohallintotoiminta keskitettiin Espoo Tietotekniikka -tulosyksikköön ja konserniesikunta toimii strategiseen IT-ohjaukseen ja digitalisaatioon liittyvänä vastuutahona. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Muutosta toteutetaan IKATIDI- ja Espoo IT -projekteilla, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa kaupungin kykyä reagoida IT:n avulla toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin, saada aikaan vaikuttavampia palveluja sekä parantaa IT-palvelujen tuottavuutta.

16 ESPOON KAUPUNKI 13 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Strategian toteutuminen näkökulmittain vuonna Resurssit ja johtaminen Kaupungin ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuonna yhteensä 3,4 prosenttia ja toimintakatteen alijäämä 4,1 prosenttia. Kulujen kasvu hidastui edellisestä vuodesta noin 0,6 prosenttiyksikköä. Kaupungin toimintakate on noin 14 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, joten vuoden aikana tehdyt ohjaustoimenpiteet tuottivat tulosta ja talousarvio toteutui suunnitellusti. Verorahoitus toteutui alkuperäisen talousarvion mukaan. Kasvua oli 1,1 prosenttia. Tulokehityksen hidastuttua kaupungin käyttö- ja vuosikate jäivät selvästi edellisvuotta heikommiksi. Toteutunut 117 milj. euron vuosikate on investointien rahoitustarpeisiin nähden riittämätön ja investointien tulorahoitusprosentti jäi alle 50:n. Vuosikate sisältää 41 milj. euroa rahastojen tuottoja, jotka kirjataan rahastojen pääomiin. Tuotot eivät ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen. Tulorahoituksen lisäksi kaupungin investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja 40 milj. euroa ja nostamalla 117 milj. euroa uutta lainaa. Kaupungin rahoitusasema kehittyi talousarvion mukaisesti. Kaupungin keskimääräiset kassamenot olivat 147 milj. euroa kuukaudessa kassatulojen ollessa 133 milj. euroa kuukaudessa. Kassatilanteen heiketessä maksuvalmiuden hoidossa käytettiin pitkäaikaisten lainojen lisäksi pitkin vuotta nostettuja lyhytaikaisia lainoja. Kaupungin toiminta- ja vuosikate olivat alkuperäistä talousarviota parempia, samoin toimialojen toimintakatteet ja tulokset sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta. Sosiaali- ja terveystoimessa erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen menot kasvoivat ennakoitua enemmän, eivätkä tuottavuustoimenpiteet riittäneet parantamaan toimialan kokonaistuottavuuden kasvua tulostavoitteen mukaisesti. Kaupungin ja konsernin lainakanta kehittyi talousarvion mukaisesti. Nykyisellä mittarilla (indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos-%) mitattuna tuottavuuden 1 prosentin paranemista ei kaupunkitasolla saavutettu, vaikka henkilöstömäärä/asukasmäärä -suhdeluvulla tuottavuus onkin parantunut. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. TATU-ohjelman toimenpiteillä tuottavuutta pystyttiin parantamaan mm. prosesseja tehostamalla, toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta parantamalla. TATUohjelman toteutus jatkuu ja meneillään olevien uusien käynnistettävien toimenpiteiden vaikutuksella tavoitellaan selvää tuottavuuden paranemista ja talouden parempaa tasapainoa. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projekti jatkui mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä arviointimenetelmien kehittämisenä. Vuonna projektia vietiin eteenpäin toimialoittaisten pilottiyksikköjen johtoryhmävalmennuksena. Lisäksi projektissa järjestettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin Esimiesareena-tilaisuus, johon oli kutsuttu koko kaupungin esimieskunta sekä keskeisiä asiantuntijoita. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta mittaavan työhyvinvointimatriisin lukuarvo oli 68,6 vuonna, kun vastaava arvo edellisvuonna oli 69,1 eli tavoitetta ei saavutettu. Terveysperusteisten poissaolojen määrä vuonna oli 15 päivää, mikä oli asetettu kaupunkitasoiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2013 poissaolojen määrä oli 15,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvoi tavoitteen suuntaisesti, mutta tulostavoite ei toteutunut, koska tulostavoite on sidottu vieraskielisen väestön väestöosuuden kasvuun, joka on kasvanut henkilöstöosuutta nopeammin. Vieraskielisten osuus henkilöstöstä on kasvanut noin puoli prosenttia vuosittain, kun samanaikaisesti vieraskielisten väestönosuus on kasvanut noin prosentilla. Väestön kehittymistä kuvaavien ennakkotietojen perusteella vieraskielisten väestöosuuden kasvu pysyi vuonna vähintään edellisten vuosien tasolla. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä vaihtelee suuresti organisaation eri osissa. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin palvelukseen eri yksiköihin ja osaamista vastaaviin tehtäviin on tuettu maahanmuuttajien rekrytointimallilla. Henkilöstöön liittyvät keskeisimmät tunnusluvut ja muut tarkemmat tiedot löytyvät kohdasta Henkilöstö.

17 ESPOON KAUPUNKI 14 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Asukkaat ja palvelut Terveysasemilla odotusaika kiireettömälle vastaanotolle oli alle 21 päivän tavoitteen. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus oli tehokasta. Asiakkaat saivat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Painopistettä siirrettiin korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Palvelujen sähköistämisessä on edistytty, mm. verkkomaksaminen on otettu käyttöön. Kaikille peruskoulun päättäneille on pystytty tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni. Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus on parantunut, sillä opiskelunsa päättäneiden työllistymisosuus on noussut edellisen vuoden 47,5 prosentista 52,6 prosenttiin. Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemista on edistetty lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomen- ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunta- ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Suomenkielinen opetus on perustanut Espoon viidelle suuralueelle lasten ja nuorten perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Myöhäisellä iällä maahan tulleiden nuorten perusopetusta on järjestetty Espoon aikuislukiossa sekä räätälöitynä ruotsinkielisessä opetuksessa. Opinmäen palvelukonsepti valmistuu toukokuun aikana. Opinmäestä löytyvät Espoo International School, osa Päivänkehrän koulusta, Opinmäen päiväkoti, nuorisotila, liikuntapalvelujen tilat ja kulttuurin palvelutarjontaa. Kulttuurin palvelutarjonta sisältää kirjaston, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen toimintoja sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluja. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptissa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Merkittävät asemaseutujen rakennushankkeet ja Espoon suurin talonrakennushanke, Espoon sairaala, etenevät. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoon sijoittuminen alkuvuonna EU:n ensimmäisen innovaatiopääkaupunkikilpailun (icapital) finaaliin Espoo Innovation Garden - EIG -kärjellä asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Muiden eurooppalaisten kaupunkien kiinnostus innovaatioyhteistyöhön Espoon kanssa on selkeästi kasvanut tämän jälkeen. Vuoden aikana on panostettu espoolaisten innovaatioiden näkyväksi tekemiseen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä Kestävän kehityksen poikkihallinnollisten ohjelmien kautta. EIG:n sydän on Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueella, mutta innovatiivinen toimintatapa kattaa koko Espoon. Innovatiivista toimintatapaa ja organisaatiorajat ylittävää yhdessä tekemisen kulttuuria, EIG-viestiä, on terävöitetty ja viestintää on systematisoitu ja tehostettu. Työllisyystilanne on jatkunut haastavana nuorten, maahanmuuttajien ja korkeasti koulutettujen osalta. Työllistymisen edistämiseksi on määritelty toimenpiteet yhteistyössä toimialojen kanssa. Kaupungin työllisyyspalvelujen vahvistamista ja kehittämistä on jatkettu. Työllisyydenhoito on kohdistettu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja sen kustannusten ehkäisemiseen sekä palveluverkostojen toiminnan tehostamiseen. Kaupungin kilpailukykyä vahvistavia toimia olivat suuret liikenne-, rakennus- ja kaavoitushankkeet, kuten Länsimetron rakentaminen sekä Otaniemi Keilaniemi - Tapiola -alueen, Suurpellon, Finnoon, Espoonlahden ja Espoon keskuksen kehittäminen. Espoon kaupunkiradan ratasuunnittelu käynnistyi ja Länsimetron jatkon rakentaminen alkoi.

18 ESPOON KAUPUNKI 15 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Vuoden aikana aloitettuja asuntoja oli ja valmistuneita asuntoja Valtion pitkällä korkotuella toteutettavana aloitettiin vuonna kaikkiaan 428 vuokra-asunnon rakentaminen (17,9 %). Näistä Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa oli 223 asuntoa. Kilpailukyky, yrittäjyys- ja innovatiivisuus -ohjelma toteutti loppuvuodesta Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yrityskyläpäivän tutustuen yrittäjyyteen ja työelämään. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt. Palvelutorille on tulossa kulttuurin palvelutarjontaa, kirjasto, tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa sekä nuorisopalvelujen toimintaa. Kevään ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo oli 23,6 puoltoääntä (23,7 vuonna 2013), joten Espoon tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita, vastuita ja toimintatapoja on selkiytetty kehitysohjelman puitteissa. Puurakentamisen edistämisohjelmalla on tuettu ekologisia rakentamisratkaisuja. Energianeuvonnalla ja energiapaikkatietopalvelua hyödyntämällä on vaikutettu uusiutuviin energiaratkaisuihin siirtymiseen. Syksyllä toteutettu ilmastotoimien kustannusvaikuttavuusarviointi toimii pohjana priorisoitaessa tulevia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtuuston huhtikuussa hyväksymällä ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa yhteen sovitetulla monikulttuurisuusohjelmalla vastataan vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Espoon tavoitteena on edistää kuntauudistusta Espoon tavoitteiden mukaisesti. Eduskuntakauden aikana kaupunginhallitus ja valtuusto ovat antaneet asiasta lukuisia lausuntoja. Kuntarakenteen osalta Espoon valtuusto hylkäsi ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämiseksi uudeksi kunnaksi. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntarakenneselvitys jatkuu, koska kuntarakennelain mukaista määräaikaa ollaan siirtämässä myöhempään ajankohtaan. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keskeisenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisille kehitysohjelmille on oma seuranta, jossa ohjelmien toteutumista on kuvattu tarkemmin. Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma käynnisti kaksitoista toimenpidettä vuonna ja eteni suunnitelmien mukaan hyvin. Ohjelmassa on kehitetty ja otettu käyttöön yhdessä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa ikääntyvien hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Ohjelman tapahtumat, tilaisuudet ja kampanjat ovat vuoden aikana tavoittaneet yli ikääntyvää espoolaista. Kauppakeskuskävelyt ovat saavuttaneet senioreiden suosion, ja ne ovat saaneet paljon myönteistä huomiota eri viestimissä. Intoa elämään -hyvinvointikurssi kohdennettiin entisille omaishoitajille hyvin kokemuksin. Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanjalla halutaan herätellä ikääntyviä espoolaisia arvioimaan oman asumisen esteettömyyttä ja miettimään mahdollisia tarvittavia korjausratkaisuja jo silloin, kun toimintakyky on hyvä. Kestävä kehitys -kehitysohjelmalla oli viisi ensivaiheen projektia vuodelle : kestävän kehityksen portinvartijat, puurakentamisen edistämisohjelma, Suomenlahti-vuosi, kestävän kehityksen esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa ja energiatietopalvelu. Syksyllä kaupungin ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteiden suunnittelussa. Puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja portinvartija-projekti käynnistettiin loppuvuonna. Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden

19 ESPOON KAUPUNKI 16 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa valmistelu aloitettiin yhdessä kilpailukykyohjelman kanssa. Toimenpiteet ja projektit toteutettiin yhteistyössä tulosyksiköiden, kuntalaisten ja laajan kumppaniverkoston kanssa. Kestävän kehityksen tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä henkilöä. Kilpailukyky, elinvoimaisuus ja innovatiivisuus -kehitysohjelma käynnisti seuraavat toimenpiteet: kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen, Espoo Innovation Gardenin osallistuminen icapital -hankkeeseen, Yrityskylä Espoon toteuttaminen ja pienhankintajärjestelmän pilotointi. Lisäksi Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden valmistelu aloitettiin yhdessä kestävän kehityksen ohjelman kanssa. Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivä tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yritysilmapiirin kartoitus toteutettiin keväällä ja kyselyn tulosten perusteella aloitettiin mm. tilakysymysten, lupa- ja kaavoitusprosessin ja tavoitettavuuden kehittäminen. Toimenpiteet toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, yritysten ja kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman nuorten hyvinvointiin, koulutukseen ja itsenäistymiseen liittyvät projektit ovat käynnistyneet ja tuottaneet jatkotoimenpiteitä. Suurimpia projekteja toimintavuonna olivat Tajua Mut!, nuorisotakuun kartoitushanke sekä nuorisoasumiseen liittyvä Nuoret Arjen keskiössä - projekti, jossa yhteistyössä nuorten kanssa suunniteltiin tulevia asuntokohteita toimivammiksi. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toiminnoilla on laaja toteuttajajoukko. Mukana on kaupungin toimialojen ja tulosyksiköiden lisäksi mm. Sitra - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnian koulutuskuntayhtymä, Uudenmaan TE-toimisto, Nuorisoasuntoliitto ja Vamos - Helsingin Diakonissalaitos. Suunnitteilla olleista Nuorten Areena -projektista ja harrastuskortista luovuttiin, koska ne eivät olleet taloudellisesti ja toiminnallisesti vielä tässä vaiheessa toteuttamiskelpoisia. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteena ovat osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Vuoden aikana kehitysohjelmassa on toteutettu seitsemää eri toimenpidettä. Miten voin vaikuttaa? -toimenpiteessä on kuvattu avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. Meidän puisto -mallissa on laadittu lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset. Uuden alueen lähitekemisen tapaa on kuvattu ja alueelle on luotu malli oppilaitosyhteistyöstä. Tapahtumakartoitus ja kartoitus vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi on tehty. Muotoile!maa -toimenpiteessä toteutettiin pilotit vanhuspalvelujen kolmessa yksikössä, joissa asukkaat osallistuivat suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajanaisten tarpeisiin pilotoitiin kurssia, jota tullaan käyttämään kotoutumisen tukena. Lisäksi on edistetty sosiaalisen median mahdollisuuksia päätösten valmistelussa ja lisätty dialogia kuntalaisten kanssa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpano jatkuu Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Tämän varmistamiseksi Espoo käynnisti vuonna Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma), jonka hyötytavoitteesta ja linjauksista valtuusto päätti ja ohjelmasuunnitelmasta Ohjelmaa toteutetaan valtuuston linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri kohdealueen kautta. Nämä sisältävät kymmeniä toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla tavoitellaan yhteensä 135 milj. euron tuottavuuden ja rahoitustasapainon paranemista vuoden 2017 loppuun mennessä. TATU-ohjelman toimeenpano aloitettiin vuoden aikana ja sen taloudelliset tavoitteet on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Ohjelma käynnistyi hyvin vuonna koko henkilöstön voimin ja sitä toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Tilinpäätöksen käyttötalousosassa, toimialojen tekstien yhteydessä, on yhteenveto toimialalla toteutettavista toimenpiteistä ja projekteista sekä niiden etenemisestä ja vuoden tuloksista. Henkilöstö ja työnantaja solmivat henkilöstösopimuksen Henkilöstösopimus on henkilöstön ja työnantajan yhteinen lupaus osallistua talkoisiin talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden parantamisen puolesta. Henkilöstösopimuksen ovat neuvotelleet pääluottamusmiehet henkilöstön edustajina ja kaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäälliköt työnantajan edustajina. Kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstösopimuksen

20 ESPOON KAUPUNKI 17 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Henkilöstösopimuksessa työnantaja on sitoutunut siihen, että irtisanomisia tai lomautuksia ei tehdä taloudellis-tuotannollisin perustein. Mikäli kuitenkin valtion tai jonkin toisen ulkopuolisen tahon toimenpiteet aiheuttavat merkittäviä muutoksia Espoon toimintaan, pidättää työnantaja mahdollisuuden ryhtyä henkilöstön irtisanomiseen tuotannollisin perustein. johtamista kehitetään. työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista seurataan ja kehitetään. Ne ovat keskeisiä tuottavuuden parantamisen edellytyksiä. Henkilöstö on sitoutunut siihen, että työtä tehdään arvostavassa vuorovaikutuksessa suhteessa asiakkaaseen, kollegoihin ja omaan esimieheen. jokainen kehittää omaa työtään ja osaamistaan tuottavampaan ja sujuvampaan suuntaan sekä huolehtii omasta sekä osaltaan koko työyhteisön hyvinvoinnista. jokainen työskentelee valtuuston hyväksymien talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi henkilöstö ja työnantaja ovat sitoutuneet yhdessä siihen, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva vuoden 2015 aikana. Tämä edellyttää mm. palvelujen ja toimintamallien kehittämistä. Henkilöstösopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja kehittäminen jatkossa Keskeisenä TATU-ohjelman kohteena on omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointi ja jatkokehittäminen. Arviointi ja linjaukset jatkokehittämiselle toteutettiin syksyn kuluessa ja kaupunginhallitus päätti menettelyn kehittämisvisiosta ja linjauksista Samalla kaupunginhallitus päätti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisointivaihtoehtojen tarkastelun käynnistämisestä. Työ etenee siten, että se tuodaan kevään 2015 aikana kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi. Linjausten mukaan kohti kehittämisvisiota kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. Espoon eteläosien kiivas kehittämisvauhti jatkuu vuosia Rakentamisen osalta keskeisimpiä tehtäviä vuonna olivat Länsimetron rakentaminen ja metron jatkon valmistelu, Tapiolan ja Suurpellon rakentaminen, kaupunkikeskusten kehittäminen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen, Espoon sairaalan rakentaminen, koulukorjausten vauhdittaminen, tilojen käytön tehostaminen ja metropolihallinnon valmistelu. Länsimetron rakentamiselle vuosi oli työntäyteinen. Metrotunneleiden varustaminen ja laiteasennukset etenivät suunnitelmien mukaan. Hankkeen kustannuksista oli sitoutunut 98 prosenttia. Kiskojen asennus käynnistyy helmikuussa 2015 ja saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla. Koeajovalmius saavutetaan maaliskuussa 2016 ja henkilöliikenne käynnistyy elokuussa Valtio päätti osallistumisestaan Matinkylä - Kivenlahti -osuuden kustannuksiin hallitusohjelman mukaisesti 30 prosentin osuudella. Työt käynnistyivät joulukuussa ja vuoden vaihteessa kaikki työtunnelityömaat olivat käynnissä. Työtunnelivaihe kestää vuoden 2015 syksyyn, jonka jälkeen käynnistyvät tunneli- ja asemalouhinnat. Urakka valmistuu aikaisintaan vuonna Tapiolan keskustan uudistaminen kiihtyi täyteen vauhtiin. Metroasema ja kalliopysäköintilaitos tulevat Merituulentien alle ja liityntäbussiterminaali sen yläpuolelle osaksi uutta kaupallista keskustaa. Bussiterminaali valmistuu vuoden 2018 lopussa. Keskusta-alueelle tulee myös paljon uusia asuntoja. Otaniemessä Aalto-yliopiston uuden koulurakennuksen suunnittelu eteni. Raide-Jokeri linjattiin Otaniemeen ja Keilaniemeen.

21 ESPOON KAUPUNKI 18 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Niittykummussa metrokorttelin maanpäällisten osien rakentaminen alkaa maaliskuussa Liikekeskuksen ja metroaseman lippuhallin on tarkoitus valmistua elokuuhun 2016 mennessä. Asuintornit valmistuvat vuonna Suurpellon alueelle on saatu olennaiset palvelut tavoitteen mukaisesti etupainotteisina. Kaupallisia palveluja varten kiinteistöihin on rakennettu palvelueteiset, joiden toimintaa PopUp -tiloina on jo käynnistynyt. Alueella on otettu käyttöön täysin uudenlainen alueellinen asukasinfojärjestelmä. Opinmäen koulu valmistuu kesällä Espoon keskuksessa Virastokeskuksen ja Lommilan asemakaavat etenivät valtuustoon vuonna. Suviniityn asuinkerrostaloja koskeva asemakaavanmuutos vahvistui ja kaupungin tontinluovutusprosessi toteutetaan kevään 2015 aikana. Kaupunkiradan jatkon ratasuunnittelu välillä Leppävaara - Kauklahti valmistui vuoden aikana. Matinkylässä rakennetaan paljon uutta infraa. Piispansillan leventäminen saatiin päätökseen lokakuussa ja metrokeskuksen ympäristön katuhankkeet etenevät siten, että kaikki katutyöt valmistuvat kesäkuuhun 2016 mennessä. Myös Länsiväylän bussiramppien ja kevyen liikenteen kaistojen rakentaminen aloitettiin vuonna. Hankkeet valmistuvat vuonna Matinkylän metrokeskuksen rakentaminen etenee siten, että bussiterminaali ja liityntäpysäköinti valmistuvat aikataulun mukaisesti kesällä Myös Ison Omenan laajennus ja sen yhteyteen tuleva Espoon kaupungin palvelutori valmistuvat kesällä Espoon ensimmäisen todellisen merenrantakaupunginosan Finnoon kaavoitus on edennyt ja alueen pohjoinen pääkatuverkko on saatu jo rakenteille. Finnoon talonrakennus käynnistyy vuonna Kaitaa - Iivisniemi -alueen metroaseman lähiympäristön kaavoitustyö on käynnissä ja alueen laajempi osayleiskaavasuunnittelu etenee. Espoonlahden sekä kaupallinen että asuntotäydennysrakentamisen mahdollistava kaavoitustyö on valmistumassa ja rakentaminen pääsee vauhtiin lähivuosina. Alueen kaupallinen vetovoima tulee vahvistumaan huomattavasti metro- ja liityntäliikenteen solmukohdassa. Investointitaso oli korkea. Kunnallistekniset investoinnit olivat yhteensä 123 milj. euroa ja talonrakennusinvestoinnit 62 milj. euroa. Yhteisöiden kautta investoitiin kaikkiaan 399 milj. euroa. Investointiohjelmassa otettiin huomioon kaupungin palvelujen tehostaminen ja toimintojen uudelleen järjestelyt. Kuntauudistus ja Espoo Maan hallituksen kuntauudistushanke koostui kuntarakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien tehtävien arvioinnista, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä metropolialueen metropolihallintoa ja kuntarakennetta koskevista ratkaisuista. Espoo on ollut kuntauudistusta koskevassa edunvalvonnassa johdonmukainen ja aktiivinen. Valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Espoon mielestä Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja siksi alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

22 ESPOON KAUPUNKI 19 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti -selvitys Kuntarakennelain velvoittamana ja metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen ja sitä jatketaan edelleen vuonna Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja tehdä kuntarakennelain mukainen selvitys. Valtion määräämä yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtiovarainministeriö päätti joulukuussa 2013 määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi. Valtiovarainministeriö katsoi perustelluksi selvittää eri vaihtoehtoja kuntien vapaaehtoisesti käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä tarkasteltiin kuntaliitosvaihtoehtoja Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Espoo hylkäsi selvittäjien ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Lisäksi Espoo vaati kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana ja totesi, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Metropolihallintoa koskevan lain valmistelu Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta 2 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Espoon mielestä siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Metropolihallintoa koskeva lakiesitys valmistui vuoden lopussa, mutta se ei edennyt hallituksen lakiesitykseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi ei valmistunut tällä hallituskaudella. Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustui kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Espoo edisti yhteistyösopimusten mukaista verkostomaista toimintaa. Kuuden suurimman kaupungin yhteistyö on myös tärkeää kilpailukykyyn ja kuntauudistukseen liittyvissä asioissa. Helsingin seudun ja valtion yhteisenä metropolipolitiikan sisällöllisinä painopisteinä olivat maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, pitkäaikaisasunnottomuuden torjunta, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys.

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2015 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 16.5.2016 Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 Espoon kaupunki Kaupunginhallitus 31.3.2014 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Valtuusto 19.5.2014

Tilinpäätös 2013. Espoon kaupunki Valtuusto 19.5.2014 Espoon kaupunki Valtuusto 19.5.2014 ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 5 1.1.3 Yleinen talouden

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi 19.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 85 Espoo Catering -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2014

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2014 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2014 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Osallistuva Espoo kehitysohjelman tavoitteena on osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia.

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 64 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa KUUMA OSAVUOSITOIMINTAKATSAUS sekä katsaus vuosien 2014-2017 painopisteisiin Johtokunta 4.6.2014 / 28, liite 18 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA Valmis Toteutuu ennustetusti, kesken Toteutuu ennustetusti,

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen

Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman Veikko Granqvist Liisa Kivekäs Kari Kuusisto Teemu Leppänen Pirkko Sillanpää Satu Soini Sauli Solhagen Espoon kaupunki Pöytäkirja 22.01.2015 Sivu 1 / 15 Kokoustiedot Aika 22.01.2015 torstai klo 9:05-11:55 Paikka Scandic Plaza Hotel, Turku Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Horsma, puheenjohtaja Marita Backman

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot