HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 32 Jukka Latva-Ranta, Seppo Väyrynen ja Maarit Koivupalo HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta TUOLATU II hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 Sisältö JOHDANTO LÄHTÖKOHTA JA TAUSTA TILAAJA-TOIMITTAJA YHTEISTYÖ SUOMEN TEOLLISUUDESSA HSEQ-ARVIOINTIMENETELMÄ KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN HSEQ JA YHDISTETTY JOHTAMINEN JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (IMS) HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TOISTETTAVUUS TAVOITTEET AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS JULKAISUT, TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS TULOKSET AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA Määrälliset tulokset Laadullisia tuloksia TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN

3 4.7 HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS JULKAISUT, TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: TOIMITTAJA-ARVIOINTITYÖKALUN TULOSSIVUT LIITE 2: HSEQ-SEMINAARIN OHJELMA

4 JOHDANTO Yritysten välinen yhteistyö on muuttunut perinteisestä tilaajan ja toimittajan välisestä kauppasuhteesta kohti uusia tätä monimuotoisempia ja -vaiheisempia yhteistyömuotoja. Joukko maamme merkittävimpiin kuuluvia prosessiteollisuuden tilaajayrityksiä, erityisesti niiden pohjoissuomalaisia yksiköitä, on ollut keskeisesti mukana kehittämässä ja alkanut hyödyntää palvelutoimittajiensa HSEQ-arviointimenettelyä (Health, Safety, Environment, Quality, katso Sen tarkoituksena on lisätä verkostoituneen yritystoiminnan tuottavuutta, parantaa yritysten osaamista HSEQ-asioissa, saavuttaa terveys-, turvallisuus-, ja ympäristöriskien hallintahyötyjä, kannustaa yrityksiä järjestelmällisten toimintatapojen kehittämiseen, nostaa johtamisen ja työhyvinvoinnin tasoa sekä auttaa tilaajia toimittajavalinnoissa ja toimittajia kilpailukyvyssä. Vuosina EU:ssa kampanjoidaan sloganilla Yhteistyöllä riskit hallintaan, mihin HSEQ-arviointimenettely tuo yhden tärkeän näkökohdan tilaaja-toimittaja -yritysverkostojen näkökannoilta. Teollisuusjohtoisen HSEQ-klusterin (www.hseq.fi) rinnalla on toiminut Työsuojelurahaston ja teollisuuden rahoittama Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikön TUOLATU II-hanke ( ) (Tuottava, laadukas ja turvallinen tuotantoa tukeva alihankinta: HSEQ-arvioinnin käytön laajentaminen ja vaikutusten seuranta). Tilaaja -statuksen yrityksiä tai muita organisaatioita hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Efora Oy (Jouni Mikkola) Kemira Oyj, Oulu (Jyrki Kujala) Oulun kaupunki (Anne Paakkari) Outokumpu Oyj, Tornio Works (Liisa Yrjämä-Huikuri) Oy Metsä-Botnia Ab (Anssi Meuronen) Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahe (Kai Tuomaala) Toimittaja - statuksen yrityksiä hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Betamet Oy (Juho Jokinen) Kymppi-Eristys Oy (Helena Kurkinen) 4

5 Sah-Ko Oy (Juha Jaara) Asiantuntija ja sidosryhmä statuksen toimijoita hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Työsuojelurahasto (Ilkka Tahvanainen) Sosiaali- ja terveysministeriö (Hannu Alen) POHTO (Erkki Peltola) TUOLATU II:n tärkeimmät tavoitteet liittyvät tutkimuksellisesti HSEQ-arviointimenettelyn valtakunnallistamiseen sekä menetelmän vaikuttavuuden seurantaan ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on: 1. jatkaa turvallisuuden tunnusluvut -aikasarjan keräämistä, 2. arvioida HSEQ-arviointien tuottamaa tietoa, 3. havainnoida ja arvioida toimittajien työnaikaisen toiminnan laatua, 4. selvittää HSEQ-arvioinnin kokemuksia ja jatkokehityskohteita, 5. selvittää HSEQ-arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia turvallisuusjohtamiseen, 6. kehittää ja pilotoida HSEQ-arviointityökalun "kevyt"-versiota, 7. selvittää HSEQ-arviointimenettelyn soveltuvuutta muille aloille, 8. verrata HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tuloksia keskenään ja 9. selvittää HSEQ-arvioinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. 5

6 1 LÄHTÖKOHTA JA TAUSTA Kehittyvän oman toiminnan ja kumppanuusyritysten verkoston avulla yritys voi vastata kilpailukykyisellä ja kestävällä tavalla koko ajan kiristyviin asiakasvaatimuksiin. Toimintaympäristö on entistä haasteellisempi: sisäisiin ja ulkoisiin, lähellä oleviin ja kaukaisiin sidosryhmähaasteisiin on kyettävä vastaamaan. Toimintatapoja on virtaviivaistettava, jotta samalla turvataan henkilöstön aineellisen ja muun hyvinvoinnin sekä omistajien kannalta eteenpäinmeno. Tavoitteellinen ja toiminnallinen lähtökohta yritystoiminnalle nähdään kansainvälisesti nykyään usein ns. kestävyydessä (sustainability). Esimerkiksi World Steel Association, (2008), globaali terästeollisuuden järjestö, tiivistää asian näkökohtiin: economic, social and environmental sustainability. Suomen terästeollisuus tiivistää osaltaan menestymisen lähtökohdiksi vastuullisen, kestävän ja tasapainoisen liiketoimintakonseptin. Suomen kansalliset ja Euroopan unioniin liittyvät haasteet pelkistyvät työsuojelustrategioissa (STM, EU). Työhyvinvointifoorumin toiminta mm. työturvallisuus- ja kuormittavuuden hallinta - teemoillaan on vahvasti esillä. Riskien arviointi on painopisteenä. Unionin alueella on kampanjoitu kunnossapidon työympäristön kehittämiseksi, joka usein liittyy juuri kunnossapidon palvelujen alihankintaan. On haettu korrelaatioita ja strategioita, joilla tuottavuus ja työhyvinvointi etenevät toisiaan mahdollistaen ja vahvistaen. Tähän edellä sanottuun kenttään HSEQ-palvelutoimittaja-arviointi näyttäisi tuovan monia ratkaisuja. Ratkaisut liitetään siinä luontaiseen liiketoiminnan harjoittamisen ja edistämiseen, laatuun ja riskienhallintakokonaisuuteen. Myös sidosryhmät ja rahoittajat ovat Tekesin raporttiin koonneet turvallisuuden ja riskienhallinnan kehitystrendejä (Tekesin Turvallisuus-ohjelma ), mainiten mm. TTT-hallinnan integroinnin työpaikan toimintajärjestelmiin, laatuajatteluun ja ympäristönsuojeluun; turvallisuusilmapiirin ja -kulttuurin sekä TTT-hallinnan vaikutusten mittaamisen yritys- ja globaalitasolla sekä työturvallisuuden kriteerinä tuotekehityksessä ja liikekumppaneiden valinnassa. 6

7 1.1 Tilaaja-toimittaja yhteistyö Suomen teollisuudessa HSEQ-arviointimenetelmä Yritysten välinen yhteistyö on muuttunut perinteisestä tilaajan ja toimittajan välisestä päähankkija-alihankkijasuhteesta kohti erilaisia uusia yhteistyömuotoja käsittäväksi toiminnaksi. Yritysten keskittyminen omaan erikoisosaamiseensa on johtanut toimintojen ulkoistamiseen, lisäksi yhteisten työpaikkojen määrä on lisääntynyt. (Työsuojelutietopankki 2008) Tehdasalueesta on tullut usealle yritykselle yhteinen työpaikka, jolla toimii - tai ainakin käy - samanaikaisesti usean muun yrityksen (toimittajan) kuin kyseisen teollisuuslaitoksen (tilaajan) henkilöstöä (kuva 1). Samat monimuotoistumisen piirteet esiintyvät yleisemminkin maamme työpaikoilla. (Väyrynen 2003) Yritysten verkostot ja muut yhteistyömuodot asettavat uusia vaatimuksia riskienhallintaan, erityisesti yhteisellä työpaikalla (tilaajatoimittaja, tilaaja-tuottaja, urakoitsija, kumppani jne.). PK-sektorilla yhteistyöhaasteet ovat erityisen korostuneet (Sulasalmi & Latva-Ranta 2003) Yhteinen työpaikka Tyypillistä lyhytkestoinen yhteistyö Tilaustyö Vuokratyö Itsenäinen työnsuorittaja Tavaran toimittaja (esim. raaka-ainetoimittaja) Etätyö Vieraat Tarkastukset Vierailut Kuljetukset Lyhytkestoinen erikoistyö Tilaaja (esim. suurteollisuus) Tyypillistä pitkäkestoinen yhteistyö Itsenäinen tehdas Viereiset tehtaat/tehdasalueet Samalla tehdasalueella toimivat Projektit Rakennus- / asennusprojektit Isot projektit Yhteistyökumppanit Vuosisopimuskumppanit (kunnossapito, siivous) Muut palveluntoimittajat Kuva 1. Yhteisen työpaikan yhteistyökumppaneita. Yrityksen alueella ja tuotantotiloissa voi liikkua hyvin erilaisia toimijoita. Kunnossapito, siivous, vartiointi ja kuljetukset ovat tyypillisimpiä vuosisopimuksen perusteella ulkopuolisten hoidettavaksi sovittuja toimintoja. Kumppanuus- ja verkostosopimukset ovat nykyään useammin käytettyjä termejä kuin urakointitilaukset alihankkijoilta. Tehdasalueella liikkuu myös tilapäisiä kävijöitä, esimerkiksi erityistöiden suorittajia sekä vierailijoita. 7

8 Rakennus- ja asennusprojekteissa eri toimijoiden määrä ja vaihtuvuus saattaa olla hyvinkin suuri. Julkinen sektori tarvitsee myös paljon palvelutoimittajia. Kunta-alalla käytetään usein tilaaja-tuottajamallia. (Mynttinen 2006) Huolto- ja kunnossapitotöihin liittyviä riskejä ja tapaturmien torjuntaa on tutkinut mm. Lind (2009) väitöskirjassaan. Palveluna tarjottavassa kunnossapidossa hän pitää erityisenä riskinä yhteistyötä asiakkaan kanssa, johon liittyy muun muassa tiedonkulku huoltohenkilöstön ja asiakaskohteen työntekijöiden välillä sekä tiedottaminen huoltotyöstä aiheutuvista riskeistä ja asiakaskohteen vaaroista. (Lind 2009) Koska kunnossapito- ja huoltotyöt ovat enenevästi tehty yhdessä palvelutoimittajien kanssa, myös tämä havainto osoittaa, että yhteisen työpaikan turvallisuuteen tulee kiinnittää voimakkaasti huomiota. Informaation integrointi toimitusketjussa, eli oleellisen tiedon jakaminen toimitusketjun jäsenten kesken, on erittäin tärkeää palveluiden toimitusketjussa epävarmuuden ja monimutkaisuuden hallitsemiseksi. Uusipaavalniemen (2009) väitöstutkimuksessa esitetään uusi viitekehys, jonka avulla informaation jakamista erityisesti palveluiden toimitusketjun jäsenten välillä voidaan arvioida ja kehittää. Palveluntarjoajat tulisi integroida toimitusketjuun kuten muutkin toimitusketjun jäsenet, sillä se vaikuttaa koko toimitusketjun suorituskykyyn. Monet merkittävät prosessiteollisuuden tilaajayritykset, erityisesti niiden Pohjois-Suomen yksiköt, ovat alkaneet hyödyntää ja ottaneet käyttöön osaksi toimintajärjestelmiään palvelutoimittajien HSEQ-arviointimenettelyn, joka on kehitetty vuosina Oulun yliopiston työtieteen yksikön toteuttamissa kehityshankkeissa (TALI, HSEQ ja TUOLATU). HSEQ-arvioinnin kehittämisessä on ollut mukana laaja joukko asiantuntijoita teollisuudesta, vakuutuslaitoksesta, Pohjois-Suomen työsuojelupiiristä (nykyisin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue), POHTO:sta, Työsuojelurahastosta, Tekes/Tykes:stä sekä Oulun yliopistosta. HSEQ-arviointimenettelyn tarkoituksena on parantaa yritysten osaamista HSEQ-asioissa, kannustaa yrityksiä järjestelmällisten toimintatapojen kehittämiseen, nostaa johtamisen ja työhyvinvoinnin tasoa yrityksissä sekä auttaa tilaajia toimittajavalinnoissa ja toimittajia kilpailukyvyssä. Arviointimenettelyn prosessikaavio on alla (kuva 2). 8

9 Kuva 2. HSEQ-arviointimenettelyn vaiheet. Tilaavat yritykset (kuva 3) saavat etua varovaisen arvion (keskustelut seminaareissa ja klusterikokouksissa) mukaan moninkertaisen määrän arvioita omalla arviointiresurssoinnillaan. Jos ajatellaan, että kukin tilaaja käyttää keskimäärin vähintään kaksin- kolminkertaisen määrän palvelutoimittajia, itse arvioitaviksi ehdottamiinsa palvelutoimittajiin nähden. Tästä seuraa että HSEQ:n "kvantitatiivinen" etu on noin 2,5- kertainen yksin tehtyihin arviointeihin verrattuna. Samoin toimittajayritykset saisivat ajankäyttötarpeelleen "2,5-kertaisen pienennyksen", sillä yhden kerran tehtävä arviointipanostus korvaa keskimäärin 2,5 arviota, jos ne tehdään kullekin tilaajalle erikseen. Lisäksi toimittajat voivat hyödyntää itsestään tehtyä arvioita muiden kuin HSEQtilaajaryhmän yritysten, jatkossa tätä yritysten, menetelmän kehittäjien ja ylläpitäjien kokonaisuutta kutsutaan HSEQ-klusteriksi, kanssa tehtävässä bisneksessä hyödykseen "ilmaiseksi". Jotkut yritysedustajat ovat tuoneet esille vielä tätäkin suurempia taloudellisia ja toiminnallisia positiivisia vaikutuksia. 9

10 Tilaaja Toimittaja HSEQ-rekisteri Alitoimittaja Kuva 3. HSEQ-arvioinnin piiriin kuuluvien yritysten yritysverkosto, tilanne syksy Vuosina toteutetussa TUOLATU-hankeessa tutkittiin ja tuettiin HSEQarviointimenettelyn käyttöönottoa tilaaja- ja toimittajayrityksissä. HSEQ-arviointimenettely osoittautui niin tutkimustuloksin (Niemelä, Latva-Ranta & Väyrynen 2009) kuin yritysten tahtotilan ilmauksin toimivaksi sekä tilaaja- että toimittajayritysten kannalta. Tällainen arviointimenettely tuo myös säästöjä kaikille osapuolille. Tämän uuden kehityshankkeen (TUOLATU II) tärkeimmät tavoitteet liittyvät tutkimuksellisesti HSEQ-arviointimenettelyn valtakunnallistamiseen, menetelmän vaikuttavuuden seurantaan ja menetelmän jatkokehittämiseen. 1.2 Katsaus kirjallisuuteen ja kansainväliseen toimintaan Tässä katsauksessa lähdetään pääosin siitä, mihin TUOLATU -hanke päättyi (Niemelä et al. 2010; Väyrynen et al. 2011), ja siten pohjustetaan nyt raportoitavana olevan TUOLATU II - hankkeen toteutusta kirjallisuuden osalta. Jonkin verran tähän on kuitenkin lisätty ihan tuorettakin kirjallisuutta, tai ihan viime aikoina tietoomme tullutta kirjallisuutta. TUOLATU II hankkeen kohde, HSEQ-arviointijärjestelmä (www.hseq.fi), on tässä katsauksessa liitetty moneen johtamisen ja kestävän kehityksen yms. kontekstiin. Aiemmin emme ole maininneet liittyvyyksiä myös Engineering Asset Management (EAM) ja Operational Continuity Management (usein BCM eli Business Continuity Management). 10

11 EAM on Hodkiewicz & Pascual in (2006) mukaan an emerging inter-disciplinary field that combines technical issues of asset reliability, safety and performance with financial and managerial requirements. Asset owners are increasingly focused on improving competitive advantage and cost-effectiveness but are handicapped by lack of technical and managerial skills and processes specific to EAM at all levels of their organization. ISO/PAS (2007) (Societal security) provides general guidance for an organization private, governmental, and nongovernmental organizations to develop its own specific performance criteria for incident preparedness and operational continuity, and design an appropriate management system. It provides a basis for understanding, developing, and implementing continuity of operations and services within an organization and to provide confidence in business, community, customer, first responder, and organizational interactions. It also enables the organization to measure its resilience in a consistent and recognized manner. Monet artikkelit Duijm et al. (2008), Yang ja McLean (2004), Honkasalo (2000), ja Baetens (2008) painottavat keskittymistä HSE -johtamisjärjestelmään. Toisaalta, voi listata useita uusia artikkeleita, kuten Wilkinson ja Dale (2007), Labodová (2004), Zeng, Shi, ja Lou (2006), jotka mieluimmin puoltavat laajempaa HSEQ yhdentymistä. Vaikka useat artikkelit kuten edellä Duijm et al. ym. ja rajoittavat integraation HSE:hen, me olemme, kuten jälkimmäinen ryhmä, korostamassa laajempaa HSEQ-lähestymistapaa, joka on enemmän integroitua eli IMS-tyyppistä. Mielestämme molemmat, niin teoreettinen argumentointi kuin empiiriset näkökohdat, tukevat laajempaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vaikka on vaikea mittaamalla todistaa, odotamme että HSEQ-synergia voi suoraan ja välillisesti parantaa niin tuottavuutta kuin saavuttaa liiketoiminnan tavoitteet (Väyrynen et al. 2011). On syytä korostaa, että entistä vakiintuneempi tapa korostaa lean management periaatteita laajasti tuotannossa, tuntuisi mielestämme tukevan HSEQkorostusta (vrt. Forsman 2011), vaikkapa yksilöiden monialaista hallintaa ja osallistuvuuden tärkeyttä korostamalla. HSEQ-arviointijärjestelmä antaa instrumentteja näihin niin yksilöiden kuin oganisaatioiden inter- ja intrakytkentöjen kautta. Kansainvälinen laadunhallinnan kirjallisuus puhuu termeistä Excellence, Integrated Management Systems eli IMS ja Health, Safety, Environment, Quality - eli HSEQ - 11

12 kokonaisuudesta (vrt. Dale ym. 2007, Väyrynen 2003). Ns. yhteisellä työpaikalla toimii samassa työjärjestelmässä (vrt. Väyrynen 2010) usean työnantajan henkilöstöä tilaajatyönantajan ohella verkoston ja toimitusketjun palvelutoimittajat ovat läsnä. Suomalainen palvelutoimittaja-arviointi mallintaa, mittaa ja auttaa kehittämään tällaisen tilanteen työjärjestelmää laaja-alaisesti. Monet artikkelit pitävät avainasiana miten pk-yritykset ja alihankkijat otetaan huomioon HSE- tai HSEQ-johtamisjärjestelmissä (Svensson ja Nilsson 2008; Rantanen et al., 2007; Ng, Cheng, & Skitmore, 2005; Caplan & Stott, 2008; Baetens, 2008). Tämä oli myös keskeinen tekijä meidän kehitysvalinnoissa: useiden organisaatioiden yhteiset työpaikat vaativat lähtökohtaisesti useita hallintajärjestelmiä. Tuotantokokonaisuus, joka koostuu toimituksista monilta eri toimittajilta, lisää merkittävästi haittaavan pirstoutumisen uhkaa, mitä HSEQ lievittää - ja usein jopa täysin estää. Kehitetty ja käytetty HSEQ-arviointijärjestelmä käsittelee selkeän kokonaisuuden muodossa vaatimuksia, joita voidaan tavoitella. (Väyrynen et al. 2011). HSEQ-arviointijärjestelmä edistää myös liiketoiminnallisia etuja, jopa lyhyellä aikavälillä rahallisesti tärkeitä. On helppo tukea Duijm ia et al. (2008), kun he nostavat esille asioista kuten tavoite-keskeisyys, tehokas MS, kannattavuus, ja tulosindikaattoreita. Samoin Yang ja McLean (2004) keskittyvät EHS:n suorituskykyyn. Työntekijän hyvinvointi ja yrityksen rahallinen tavoite voivat hyötyä samanaikaisesti, kun HSE(Q)-järjestelmien suorituskyvyn indikaattorit tunnistavat ennakoivasti tarpeen työolojen parannuksiin ennen onnettomuuksia ja tapaturmia (Duijm et al. 2008). Tämä todella edellyttää riskinarviointien tehostamista yleisesti (vertaa Baetens, 2008), mutta erityisesti pk-yrityksissä. Kuten Baetens (2008) lisäksi toteaa: "Terveys- ja turvallisuuspolitiikka, riskinarviointi ja riskienhallinta kaiken kaikkiaan on perustettava kaikkien toimijoiden vahvaan kumppanuuteen. Ei ole tarvetta uusille instituutioille, vaan paremman verkottumisen ja yhteistyön lähestymistapaan asianomaisten toimijoiden ja sektoreiden välillä kaikilla tasoilla. On syytä niputtaa eri voimat kohti vahvaa yhteistyötä, jossa on vain yksi tavoite: mitä parempi riskinarviointi on pk-yrityksissä sitä parempi työympäristö on terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi - niin työnantajan kuin työntekijän eduksi." 12

13 Meidän HSEQ- lähestymistapamme toimii ihanteellisena alustana ajatellen edellä mainittua kiireellistä riskinarvioinnin parantamista, jossa kumppanuus toimii pitkälle pk-sektoria kannustavana voimana. Nyky-yrityksille verkosto-osaaminen, ja tärkeä tieto sieltä, on kasvavassa määrin keskeistä aineetonta varallisuutta. HSEQ-arviointijärjestelmä tarjoaa parannuksia ajatellen yhdistetyn johtamisen tiedon syntyä ja jakamista sekä tällä saavutettavaa kilpailuetua. ICT:llä on myös paljon käyttämätöntä potentiaalia tässä mielessä. Yhteenvetona voidaan todeta, HSEQ-klusterissa näkyy monia piirteitä, jotka liittyvät sosiaaliseen innovointiin ja kestävään kehitykseen. Jälkimmäinen on usein mainittu myös globaalien teollisuuden yhteistyöelinten asiakirjoissa (esimerkiksi World Steel Association) samoin kuin standardisointielinten (vrt. ISO, 2008). Kestävä kehitys on nähty muun muassa mallina yhdistää kehityksen ja arjen operoinnin asiat, ja lisäksi se integroi tehokkuuden, työympäristön, laadun ja tasa-arvon kysymyksiä. (Svensson ja Nilsson, 2008.) HSEQ-arviointijärjestelmän mahdollistajana oli keskeistä kehittämiskumppanuuden malli, joka erosi organisaatioiden yhteistyömuotona perinteisistä verkostoyhteistyömalleista ( vrt. Svensson ja Nilsson, 2008). Runsaat niin horisontaaliset kuin vertikaaliset yhteydet ja vahva sidosryhmien linkitys, myös esimerkiksi laaja benchmarking, olivat keskeisiä ajureita jatkuvassa kehittämisessä 15 vuoden polulla. Hyödynnettävinä haastenäkökohtina näimme mm.: - avoimuus ja luottamus (Caplan ja Stott, 2008) - kumppanuusajurit ("työntää" ja "vetää") (Caplan ja Stott, 2008) -kannustimet -pakotteet -velvoitteet. Tutkimuksessaan Rantanen et al. (2007) tuo esille koko Suomen nykytarpeen parantaa HSsuorituskykyä toimittavassa verkostossa. HSEQ-arviointijärjestelmä on siis ajankohtainen koko Suomelle. The study material comprised all fatal occupational accidents in Finland from 1999 to The analysis included 167 fatal accidents involving a total of 171 deaths. Nearly half of the studied accidents occurred at shared workplaces, which showed a slightly higher incidence of accident factors. (Rantanen et al., 2007) 13

14 Nämä negatiiviset luvut kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta sekä lisäksi valtavirraltaan negatiivinen kansallisen trendi kaikissa työtapaturmissa Suomessa, rohkaisee osaltaan soveltamaan HSEQ-arviointijärjestelmää, ja myös siten pyrkiä saamaan vaikutuksia koko maan tapaturmatrendiin. Niin tilaaja- kuin toimittajayritykset verkostomme sisällä ovat voineet, päinvastoin kuin kansallinen trendi, saavuttaa myönteisiä pitkän aikavälin näyttöjä siitä, että HSEQ-arviointijärjestelmällä on oma vaikutuksensa (Niemelä et. al., 2010, Väyrynen et al. 2011). Johtopäätöksenä HSEQ-arviointijärjestelmän tilanteesta, meidän on pystyttävä vielä paremmin hallitsemaan seuraavat asiat: - Operatiivinen kumppanuus on tarpeen saada jatkumaan kehittämiskumppanuutta - Jatkuva parantaminen (tietosisältö ja työkaluja, esimerkiksi web-pohjaisella käyttöliittymällä) - Oppia jakamalla keskenään hyviä käytäntöjä - Lisäämällä yhdenmukaista toimintatapaa intra- ja interorganisatorisesti - Hyödyntää täysimääräisemmin osaamisalojen monimuotoisuutta HSEQkokonaisuudessa, ja sitä kautta yleensä IMS:ssa - Käyttöönottamalla täysimittaisemmin tuloksia esimerkiksi integroimalla ne yhtiön sisällä Supplier Relationship Management (SRM) -toimintoihin - Kiinnittää huomiota julkisuuskuvaan, ja saamaan siitäkin tukea valtakunnalliseen soveltamiseen - Saada monipuolisempia, kattavampia ja luotettavampia näyttöjä hyödyistä pidemmän seuranta-ajan kuluessa - Kumppanuuden edelleen kehittäminen erityisesti hyödyntämällä win-win tavoitteita (tilaaja vs. toimittaja) - Kyetä hahmottelemaan tulevaisuuden polku, road map, HSEQ-arviointijärjestelmälle. Kehitetty IMS-tyylinen malli, HSEQ-arviointijärjestelmä palveluntarjoajille sisältää monia ominaisuuksia, joita käytetään kuvaamaan liiketoiminnan huippuosaamista ja toimintakäytäntöä (Wilkinson ja Dale 2007). Liikutaan lähellä laadunhallintaa ja Excellence -palkintomalleja, laatustandardeja ja traditionaalisia laatuoppien edelläkävijöitä. Wilkinson ja Dale (2007) toteavat, että on vähän tai ei lainkaan eroa laadunhallinnan ja excelence n välillä. Perusprinsiipit jälkimmäisen osalta ovat: tuloshakuisuus, asiakaslähtöisyys, johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus, johtaminen prosesseihin ja tosiasioihin pohjaten, henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen, jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen, ja 14

15 kumppanuus kehittämisessä sekä julkinen vastuu eli CSR (EFQM, 2003). HSEQarviointijärjestelmään kuuluu mielestämme kaikki olennaiset yllä luetteloidun huippuosaamisen piirteet sovellettuina (alihankinta)verkostoon. Julkinen vastuu tarkoittaa että edistetään voimakkaasti yritysten sosiaalisen vastuun ja yhteiskunnan, ympäristön ja talouden kestävyyden sekä laajan turvallisuus- ja yrityskulttuurin parhaita piirteitä (vrt. ISO 2008, World Steel Association, 2008; Hugnes ja Ferrett, 2003). Keskeisten yritysten pitkä polku tarvittiin Pohjois-ja Keski-Suomen prosessiteollisuuden edistymiseen hallitulla mutta merkittävällä muutoksella uudelle yrityskulttuurin tasolle. HSEQ-arviointijärjestelmän kehittäminen kuului tähän yhtenä osana. HSEQ-arviointijärjestelmä arvioi palvelun toimittajien taso IMS-valmiutta ja IMStunnuslukuja. Tilaavien pääyhtiöiden IMS-systeemit ja IMS palvelun toimittajien taholla ovat yhä samankaltaisempia. Todisteita tämän IMS polun vaikutuksista ovat jatkuva aleneva trendi tapaturmataajuudessa sekä tilaaja- että toimittavissa yrityksissä. Parempi ymmärrys ja jaettu tieto ostajien ja toimittajien kesken tukevat onnistumista. On tärkeää määritellä selkeästi HSEQ vaatimukset ja kuvailla liiketoiminnan molemmille osapuolille (vrt. Antonsson 2011). Antonsson (2011) erittelee palveluhankintaa sopimustoiminnan vaatimussisällön nykyisten kehittämistarpeiden näkökannalta: hinnan lisäksi korostuu, että työympäristö taataan, johtamisstrategiana on saada sustainability-lähtökohtia huomioitua kehittyneen hankintasopimustoiminnan kautta, vaatimukset hänellä on erityisesti esillä puhtaanapitopalvelujen ostocasen kautta. Kaikki tämä tuo myös hyötyä yhteiskunnalle ja yksittäisille ihmisille. Lind (2009) analysoi Suomen huoltopalveluyritykset ja havaitsi että tapaturmissa on yksi merkittävä haastetekijä tällä alalla. Tämän rajauksen mukaiset yritykset ovat vahvasti edustettuina HSEQ-klusterinkin toimittajina. Yritysten korjaus- ja huoltotyöt voidaan toteuttaa pysyvillä paikoilla kuten tehtaan oman väen niitä toteuttaessa, tai asiakkaan tiloissa, jos alihankinta- tai huoltopalvelua toimitetaan asiakastehtaaseen (Lind, 2009). Mielestämme Lind (2009) tukee meidän HSEQ-arviointijärjestelmänkin merkitystä ja korostaa, että johtaminen on paras paikka vaikuttaa turvallisuuteen teollisuuden korjaus- ja huoltotöissä. Hän toteaa: "In maintenance operations this involves, for example, deciding on resource allocation already when negotiating maintenance contracts, in addition to planning and executing the routine maintenance activities". 15

16 IMS ja HSEQ ovat tukemassa sekä lainsäädäntöön liittyvissä asioissa että hyvään kilpailukykyiseen liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Suomessa ei kuitenkaan lainsäädäntö ole vain HSE kysymyksiä koskevaa, vaan myös on kysymys "reilun pelin" lähtökohtasäännöistä: Vuodesta 2007 nämä tavoitteet ovat tulleet Suomen lakiin tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (Finlex 2007). Tuoreessa väitöstyössään Tervonen (2010) toteaa, "Systematically integrated management systems that cover different operating models in an extensive manner and that function well are not yet common, but there is a clear trend towards the integration of different systems. This dissertation indicates that the ultimate purpose and genuine contribution to the business of Integrated ESSQ Management and maturity models is to provide a framework, which helps companies to better understand and incorporate these issues as a part of their overall operational and business management". Tervosen (2010) ESSQ (Ympäristö, Turvallisuus (Security & Safety), Laatu) on osittain melko lähellä meidän HSEQ:ta, mutta se on enemmän terästeollisuuden omalta sisäiseltä kannalta katsovaa ja omaa organisaation lähestymistavaltaan keskittyvää. Lisäksi se on enemmän suuntautunut ympäristöasioihin. Kypsyysasteen määrittelyssään sillä on yhtäläisyyttä HSEQ-arviointijärjestelmän pisteytyksen kanssa. Koska Kaplanin ja Nortonin (1996 ja 2004, s. 165) kirjoittaa: Highlighting regulatory and community performance in a strategy map and Balanced Scorecard is not a repackaging of the traditional stakeholder approach. We recognize companies responsibilities to employees, citizens and their communities because failure to perform adequately on regulatory and social processes puts at risk the company s ability to operate, grow and deliver future value to shareholders. Even more important, many companies believe that achieving excellence in such processes enhances long term shareholder value. Reducing environmental incidents and improving employee safety and health also improve productivity and lower operating costs. And finally, companies with outstanding reputations generally enhance their images with customers and with socially conscious investors. All these linkages to enhanced human resource, operating, customer, and financial processes illustrate how effective management of regulatory and community performance drives long-term shareholder value creation. Zink (2011) tuo voimakkaasti esille samantapaisia kestävän kehityksen kokonaisuuden korostuksia kuin Kaplan ja Norton (1996, 2004), ja viittaa myös moniin omiin aiempiin kirjoituksiinsa: 16

17 - Normatiivinen vaatimus sisäisen ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus - Samanaikainen yhdistelmä taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden - Ei vain taloudellinen vaan myös sosiaaliset ja ympäristölliset edellytykset ja vaikutukset sekä keskinäisten riippuvuuksien ne on otettava huomioon - Hakenut kaikenlaisia pääoma: taloudellinen, luonnon, ihmisen ja sosiaalista pääomaa. kestävä työ järjestelmät - Vaatimukset kattava laadunhallintajärjestelmä on tarvetta esim. järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa koko arvonmuodostuksen ketjuja Uskomme, että HSEQ-arviointijärjestelmä on keskeinen väline kehittää kumppanuutta ja keskinäistä huippuosaamista ostajan ja toimittajien liiketoimintaverkostossa ja -ketjussa. Jää nähtäväksi, onko meillä syytä lisätä uusia näkökohtia HSEQ:n tai IMS:n kannalta nykymalliin. Jos uusia näkökohtia tulee ovatko ne SHE & S (security-turvallisuus) laajennuksia kuten esim. Milliman et al. (2004) ja Tervonen (2010), vai Integrated Health Management (IHM) näkökohtia kuten Zwetsloot (2008). Tietoverkkoratkaisut voivat tuoda tilaaja- ja toimittajaroolin yritykset sekä eräät sidosryhmät mukaan lukien arviointiryhmän kaikkine toimijoineen - entistä välittömämpään ja nopeampaan kommunikaaatioyhteistyöhön mitä esim. HSEQ-arviointijärjestelmä hyödyntää tehokkaasti (Latva-Ranta et al. 2011). Tämä voi auttaa lisänäkökohtien tuomisessa tähän viestinnän kenttään (työtapaturmat, vaaratilanteet, riskinarvioinnit, security-näkökohdat, tilaajavastuun eräät detaljit, jne.) 1.3 HSEQ ja yhdistetty johtaminen ja toimintajärjestelmä (IMS) HSEQ-järjestelmät (Health, Safety, Environment, Quality) ja IMS (Integrated Management Systems) ja ovat viime aikoina yleistyneitä termejä tarkastellessa yritysten turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmiä. Tehokkaimmin työterveys ja työturvallisuus hallitaan, kun ne on integroitu osaksi organisaation toimintajärjestelmää (IMS), joka on paljon esillä kansainvälisessä yritystoiminnassa ja sen tutkimuksellisessa kehittämisessä. Laatu-, työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmien yhteisiä piirteitä ovat politiikka, myyntitavoitteet, tiedonkulku, koulutus, tuotannon ohjeet, tiedostot, asiakirjavalvonta, auditoinnit ja katselmukset. Yhteiset piirteet puoltavat järjestelmien integroimista keskenään. Näin toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja pystytään huomioimaan yhtä aikaa turvallisuus-, laatu- ja ympäristövaikutukset. Järjestelmien yhteinen kehittäminen estää 17

18 päällekkäisyyksien syntymisen ja toisen osa-alueen kehittämisen jonkin toisen kustannuksella. (Levä 2003) IMS-järjestelmä antaa organisaatiolle mahdollisuuden siirtyä perinteisestä vertikaalisesta ja erillisistä johtamisjärjestelmistä yhteen horisontaalisesti toimivaan järjestelmään (Griffith 2000). Griffith ja Butto (2009) toteavat IMS-järjestelmän lisäävän myös organisaation tehokkuutta. HSEQ-järjestelmät ja IMS liittyvät myös laajempaan yritysturvallisuus-käsitteeseen, joka sisältää turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioiden lisäksi myös mm. tieto-, rikos- ja ulkomaantoimintojen turvallisuuden. Yritysturvallisuuden johtamiseen on alettu kiinnittää viimevuosina huomiota erityisesti turvallisuuskriittisten organisaatioiden taholta. (Tervonen, Haapasalo & Niemelä 2009) 1.4 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja toistettavuus Tutkimusmenetelmän toimivuutta voidaan arvioida tarkastelemalla reliabiliteettia ja validiteettia (Stanton & Young 1999). Reliabiliteetti kuvaa, millä todennäköisyydellä saatu tulos pitää paikkaansa ja millä todennäköisyydellä saadaan sama tulos toistettaessa tutkimus. Reliabiliteetti mittaa siis tuloksen luotettavuutta. Mittaus on luotettava, jos samasta aineistosta suoritetut mittaukset antavat eri mittauskerroilla ja eri mittaajien suorittamina samat tulokset. (Olkkonen 1994; Saari 2006) Menetelmän reliabiliteettia voidaan arvioida kahdella eri tavalla: sisäisesti ja ulkoisesti. Tutkimuksen sisäinen reliabiliteetti voidaan todeta mittaamalla sama tilastoyksikkö useampaan kertaan. Jos mittaustulokset ovat samat, niin mittauksen reliabiliteetti on korkea. Jos mittaustulokset poikkeavat toisistaan, tulosten satunnaisvaihtelu kertoo mittauksen alhaisesta reliabiliteetista. Satunnaisvaihtelua tutkitaan usein laskemalla toistettujen mittausten variaatiokerroin. Kahden toistetun mittaustuloksen välisen korrelaatiokertoimen täytyy olla lähellä ykköstä. Tällä tavoin voidaan arvioida tutkimuksen sisäistä reliabiliteettia. Tutkimuksen ulkoinen reliabiliteetti tarkoittaa sitä, että tutkimus ja mittaukset ovat toistettavissa myös muissa tutkimuksissa ja tilanteissa. (Stanton & Young 1999; Mauranen 2008) 18

19 Validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksessa käytetyn mittarin tarkkuutta (Saari 2006) ja usein tiivistetään tavoite sanalla pätevä (mittari, menetelmä, toimintatapa tms.). Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan sitä, vastaavatko mittaukset tutkimuksen teoriaosassa esitettyjä käsitteitä. Ulkoisella validiteetilla tarkoitetaan sitä, että myös muut tutkijat tulkitsevat kyseiset mittaus- ja tutkimustulokset samoin kuin tutkimuksessa on esitetty. (Stanton & Young 1999; Mauranen 2008) Yleisesti voidaan sanoa, että mitä alhaisempi on reliabiliteetti, sitä alhaisempi on myös validiteetti. Vastaavasti toisin päin tämä sääntö ei päde. Mittari voi antaa luotettavia tuloksia, mutta väärästä mittauskohteesta. 2 Tavoitteet Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa TYKTA-, KEHYS-, KEHYS II-, TALI-, HSEQ- ja TUOLATU-hankkeissa tehtyä tilaaja-toimittaja -yhteistyön kehittämistä seuraamalla HSEQarviointimenettelyn vaikutuksia tilaaja- ja toimittajayritysten työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatutoiminnan tasoon ja tuottamalla HSEQ-toiminnan ohjaukseen, kehittämiseen ja laajentamiseen tarvittavaa tutkimustietoa HSEQ-ohjausryhmälle sekä tilaajaja toimittajayrityksille. Hanke tuki prosessiteollisuuden tilaajayritysten käytännön HSEQarviointitoimintaa ja sen valtakunnallistamispyrkimyksiä. Kilpailutettu kumppanuus saa uutta mitattua tietoa osaamisesta ja toimintatavoista. Jokaisen yhteistyökumppanin osalta tarkasteltiin omia velvoitteita ja kilpailukyvyn edistämismahdollisuuksia sekä erikseen että ryhmässä. Tässä hankkeessa haluttiin nähdä arviointimenettelyyn sitoutuneet yritykset ja organisaatiot yhtenäisenä kokonaisuutena unohtamatta niiden erityispiirteitä. Yritystason kilpailukykyyn ja riskienhallintaan vaikuttamisen lisäksi HSEQ-toiminnan kansallisia vaikuttavuusmahdollisuuksia saatiin selvitettyä. Tämä hanke jatkoi jo vuotta pitkien aikasarjojen keruuta teollisuuden yrityksistä ja niiden toimittajayrityksistä sekä tuki HSEQ-arviointia muilla t&k-toimilla. Hankkeessa jatkettiin pitkää ja vakiintunutta yhteistyötä teollisuuden toimijoiden ja yliopiston tutkimuksen kesken. Teollisuuden toimijat ovat osallistuneet aiempiin hankkeisiin ja HSEQarvioinnin kehittämiseen ainutlaatuisella työpanoksella ja taloudellisella resursoinnilla. Pyysimme myös kunta-alaa kokeiluun mukaan (tilaaja-tuottajamalli), minkä lisäksi 19

20 toimittavien yritysten oma ketju "alaspäin" oli tarpeen ottaa uutena "tapetille" (erityisesti suurteollisuuden ehdotuksesta). Tarkoituksena ooli tehdä toimittajaketjulle realistinen ehdotus HSEQ-arviointimenettelyn kevyt -versiosta. Hankkeen tavoitteet olivat seuraavat: 1. Jatkaa turvallisuuden tunnusluvuista koostuvan aikasarjan (työpaikkatapaturmataajuus) keräämistä. 2. Osallistua HSEQ-arviointitilaisuuksiin. Kerätä ja arvioida HSEQ-arviointien tuottamaa tietoa palvelutoimittajien työterveyden ja -turvallisuuden sekä ympäristö- ja laatuasioiden hoitamisesta. 3. Havainnoida ja arvioida toimittajien työnaikaisen toiminnan laatua HSEQjälkiarviointimallilla. 4. Selvittää tilaajien ja toimittajien kokemuksia sekä jatkokehityskohteita HSEQarvioinnista sekä aiemmin mukana olleilta että mukaan tulevilta uusilta yritysverkostoilta ja yrityksiltä (jatkaa HSEQ-arvioinnista tehtävän kyselyn tekemistä). 5. Selvittää, kuinka HSEQ-arvioinnin käyttöönottaminen vaikuttaa tilaaja- ja toimittajayritysten turvallisuusjohtamiseen (yhteisen työturvallisuuden laatumittari). 6. Kehittää ja pilotoida HSEQ-arviointityökalun kevyt -versiota toimittajaketjun pienille toimijoille ( toimittajien toimittajien arviointityökaluksi). 7. Selvittää HSEQ-arvioinnin soveltuvuutta kunta-alalle. 8. Verrata HSEQ-arvioinnin, aikasarjojen, jälkiarvioinnin ja laatumittarin tuloksia keskenään: korreloivatko toisella menetelmällä saadut tulokset myös toisen menetelmän tuloksia? 9. Selvittää HSEQ-arvioinnin luotettavuutta (reliabiliteetti) ja tarkkuutta (validiteetti), eli saadaanko samoja tuloksia arvioijasta riippumatta sekä ovatko tulokset vertailukelpoisia. 2.1 Aikasarjan täydentäminen Aiemmissa hankkeissa on vuodesta 1998 lähtien kerätty tilaaja- ja toimittajayrityksiltä työturvallisuuden tunnuslukuja. Nämä luvut ovat sisältäneet yritysten työpaikkatapaturmataajuuden, joiden avulla on pyritty arvioimaan yrityksissä tapahtunutta turvallisuuden tason kehitystä. Työturvallisuuteen liittyvät tunnusluvut kertovat paljon siitä, 20

21 miten työpaikkaa johdetaan (Rissa 2009). HSEQ-toiminnan yhteydessä yrityksissä tehdään toiminnallista kehittämistä ja sen voi olettaa näkyvän vähentyneinä työvahinkomäärinä. Tämän vaiheen tarkoituksena on selvittää pitkään tilaajien ja toimittajien yhteistyöhön sekä turvallisuuden tason kohottamiseen panostavien yritysten (aiemmissa hankkeissa mukana olleiden yritysten) tapaturmataajuuden kehitystä verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen yleiseen tasoon. HSEQ-arvioitavat yritykset aivan ilmeisesti tekevät työympäristöä parantavia tekoja niin johtamisen, osaamistason, työvälineiden jne. alueilla. Näiden tekojen näkymistä alentuneena ammattitauti- ja tapaturmalukuina selvitettiin. Kansainvälisissä lähteissä on julkaistu paljon tietoja työpaikkatapaturmataajuuden kehityksestä, mutta yrityskohtaista tarkastelua tässä hankkeessa kuvatulla tavalla ei juurikaan ole tehty. Esimerkkejä kansainvälisistä julkaisuista: - Breuer, Höffer ja Hummitzsch (2002) esittivät tutkimustuloksia saksalaisen kaivosteollisuuden tapaturmatilastoista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana - Nuthall (2006) vertaa Iso-Britannian työpaikkatapaturmataajuuksien kehitystä muihin Euroopan maihin, koska maitten välistä vertailua on tehty melko vähän - Jacinto ja Soares (2008) tutkivat Portugalin kaivos- ja louhintateollisuuden työpaikkatapaturmatilastoja ja tapaturmien syitä 2000-luvun alkupuolella - Gunasekera ja Alwis (2008) selvittivät Sri Lankan työpaikkatapaturmatilastoja kymmenen vuoden ajalta. 2.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi HSEQ-arvioinnin avulla voidaan kuvata palvelutoimittajan tarvitsema osaaminen sekä kyetään se numeerisesti mittaamaan ja sanallisesti arvioimaan. Aiemmassa Työsuojelurahaston tukemassa TUOLATU-hankkeessa on kerätty ja arvioitu HSEQarviointien tuottamaa tietoa sekä HSEQ-arvioinnin aloittamisen vaikutuksia. Tavoitteena oli jatkaa edelleen HSEQ-arviointien tuottaman tiedon keräämistä sekä jatkaa tilaaja-toimittajayliopisto -yhteistyötä, jotta HSEQ-arviointia voitaisiin edelleen kehittää, ja menettelyn avulla kerätty tieto saataisiin myös tutkimuskäyttöön. 21

22 2.3 Toimittajien työnaikaisen toiminnan laadun arvioiminen HSEQjälkiarviointimallilla Palvelutoimittajien työnaikaiseen arvioimiseen käytetään HSEQ-jälkiarviointimallia, joka on kehitetty Neste Oil:n käyttämän HSEQ-arviointimallin pohjalta. HSEQ-jälkiarviointimalli ottaa huomioon palvelutoimittajan työnaikaisen toiminnan kokonaisvaltaisesti käsittäen työterveyden ja -turvallisuuden sekä ympäristö- ja laatuasioiden arvioinnin. Mallin avulla toimittajayrityksille annetaan palautetta siitä, kuinka hyvin ne ovat suorittamastaan työstä selviytyneet. Tällaisen menetelmän käyttäminen auttaa toimittajayrityksiä kohdentamaan kehittämistoimiaan niille toiminnan osa-alueille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 2.4 Tilaajien ja toimittajien kokemukset HSEQ-arvioinnista TUOLATU-hankeessa aloitettiin tilaajille ja toimittajille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän mielipiteitään HSEQ-arvioinnista sekä nostaa esille kehityskohteita (Niemelä, Latva-Ranta & Väyrynen, 2009). Tässä uudessa hankkeessa oli tarkoitus jatkaa kyselyn lähettämistä uusille arvioijille sekä uusille arvioiduille toimittajayritysten edustajille. 2.5 Turvallisuusjohtaminen yhteisellä työpaikalla Yhteisen työturvallisuuden laatumittari -haastatteluja on tehty tilaaja- ja toimittajayrityksissä yhteensä neljä kertaa: ennen ja jälkeen Työturvallisuuskortin käyttöönoton sekä ennen ja jälkeen HSEQ-arvioinnin käyttöönoton (vrt. Niemelä ym. 2010). Tässä hankkeessa laatumittarin tavoitteena oli arvioida HSEQ-arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia yrityksen turvallisuusjohtamiseen kokonaisuutena. 2.6 HSEQ-arviointityökalun kevyt -version kehittäminen TUOLATU-hankkeessa toteutetussa kyselyssä kartoitettiin mm. onko toimittajayrityksillä halukkuutta käyttää HSEQ-arviointityökalua omien toimittajiensa arviointiin. Toimittajat pitivät työkalua liian raskaana, mutta arvioivat mahdollisuuksia olevan kevyemmällä työkalulla. Tästä johtuen tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää kevyempi versio työkalusta ja ottaa se pilottikäyttöön toimittajayrityksissä. 22

23 2.7 HSEQ-arvioinnin soveltuvuus kunta-alalle TUOLATU-hankkeen aikana ilmeni, että HSEQ-arvionti voisi mahdollisesti soveltua myös kunta-alalle. Monet kaupungit ovat ottaneet käyttöön tilaaja-tuottaja -mallin, joka on rinnastettavissa teollisuuden käyttämään tilaaja-toimittaja rakenteeseen. Tässä mallissa kunta toimii samanlaisessa asemassa kuin teollisuuden tilaajayritys. Tässä hankkeessa oli tavoitteena tutkia soveltuuko HSEQ-arviointi kunta-alalla työkaluksi sellaisenaan vai tarvitaanko siihen muutoksia. 2.8 HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tulosten yhdenmukaisuus Hankkeessa verrattiin HSEQ-arvioinnin, aikasarjojen, jälkiarvioinnin ja laatumittarin tuloksia keskenään. Tavoitteena oli selvittää, korreloivatko yhdellä menetelmällä saadut tulokset myös toisen menetelmän tuloksia. Tutkijat selvittivät antaako HSEQ-arviointi vastaavan kuvan arvioidun yrityksen toiminnasta. 2.9 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja tarkkuus HSEQ-arvioinnin luotettavuuden (reliabiliteetti) ja tarkkuuden (validiteetti) tutkimista ja arvioimista voidaan pitää tärkeänä, koska arviointiryhmän kokoonpano ei ole koskaan samanlainen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko HSEQ-arviointi oikeudenmukainen ja validi menettelytapa toimittajayrityksiä arvioitaessa Julkaisut, tiedottaminen ja koulutus Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa julkaisuja, tiedotteita ja koulutusta HSEQarviointimenetelmästä. 3 Tehtävät ja menetelmät TUOLATU II -hanke koostuu yhdeksästä pienemmästä tehtäväkokonaisuudesta. Kuvassa 4 on esitetty hankkeessa olevat osatehtävät. Seuraavissa kappaleissa on tarkemmin kuvattu kunkin osan sisältö ja käytettävät menetelmät. 23

24 Kuva 4. Hankkeen tehtävät. 3.1 Aikasarjan täydentäminen Tarkoituksena oli jatkaa aiemmissa hankkeissa aloitetun aikasarjan keräämistä. Käytännössä tämä vaihe toteutettiin jo aiempina vuosina mukana olleisiin yrityksiin suunnatuilla kyselyillä. Aikasarjoja tutkittaessa käytimme poissaoloa aiheuttanut tapaturma tunnuslukuja (Lost Time Injury, LTI) (Kjellén, 2000). Määrittelimme sen tässä seuraavasti: poissaoloa aiheuttaneet työpaikkatapaturmat per miljoonaa työtuntia. Poissaoloa aiheuttanut työpaikkatapaturma on tapaturma, joka aiheuttaa vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden. Yhteensä aikasarjojen keräyksessä oli mukana keskimäärin kymmenen tilaaja- ja toimittajayritystä. Aikasarjojen tarkastelu voidaan jakaa kolmeen laajempaan kokonaisuuteen: a) Tilaajien ja toimittajien omat ryhmäkohtaiset vertailut b) Yrityskohtaiset vertailut anonyymisti (merkitään milloin otettu HSEQ-arviointi käyttöön) c) Läheltä-piti ilmoitusten tai vastaavien vaaratilanneilmoitusten tekoaktiivisuutta. 24

25 3.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi Hankkeessa jatkettiin HSEQ-arviointeihin osallistumista ja arvioitiin niistä saatuja tuloksia. Esimerkiksi itsearviointeja ja varsinaisten HSEQ-arviointien tuloksia verrataan toisiinsa. HSEQ-arviointia varten perustettu ohjausryhmä, vuodesta 2011 lähtien HSEQ-klusteri, määrittelee vuosittain HSEQ-arviointeihin osallistuvat pääarvioijat ja arvioijat. Oulun yliopiston työtieteen yksikkö oli myös mukana näissä arvioinneissa ohjausryhmän määrittelemän suunnitelman mukaan. 3.3 Toimittajien työnaikaisen toiminnan laadun arvioiminen HSEQjälkiarviointimallilla Hankkeessa mukana olevat tilaajayritykset arvioivat yhteistyössä palvelutoimittajiensa työnjohtajien kanssa työnaikaisen toiminnan laatua käyttäen menetelmänä HSEQjälkiarviointimallia. Hankkeessa jatkettiin TUOLATU-hankkeessa käyttöönotetun HSEQjälkiarviointimallin tulosten analysointia ja jälkiarviointityökalun jatkokehittämistä. Yritysten tekemien havainnointien tuloksia vertailtiin keskenään, lisäksi vertailtiin toimittajayritysten toiminnan laadun vaihtelua eri tilaajayritysten tiloissa, sekä seurattiin toimittajayritysten kehitystä hankkeen aikana. 3.4 Tilaajien ja toimittajien kokemukset HSEQ-arvioinnista TUOLATU-hankkeessa tehdyn sähköpostikyselyn jatkaminen tilaaja- ja toimittajayrityksillä oli yksi osa tätä hanketta. Tarkoituksena oli lähettää kysely muutaman kuukauden päästä HSEQ-arvioinnista tilaajayrityksen edustajille, jotka osallistuivat arviointiin. Lisäksi kysely lähetetään toimittajayritysten edustajille, jotka ovat käyneet ensiksi koulutuksen ja sen jälkeen osallistuneet HSEQ-arviointeihin. Kyselyjä lähetettiin lähes kaikille koulutetuille arvioijille, ja lähes kaikille hankkeen aikana HSEQ-arvioiduille yrityksille. 3.5 Turvallisuusjohtaminen yhteisellä työpaikalla Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tehtävänä verrata turvallisuusjohtamisen tason mittaustuloksia aiemmista hankkeista (KEHYS, KEHYS II ja TUOLATU) saatuihin tuloksiin. Johtoryhmän kanssa keskustellulla tavalla tämä tavoite korvattiin seuraavilla 25

26 HSEQ-klusterin ja toimittajayritysten sekä uuden pääarvioijatahon yhteistyötä edistävillä tutkimuspohjaisilla kehittämistoiminnoilla. 3.6 HSEQ-arviointityökalun kevyt -version kehittäminen Hankkeen aikana oli tarkoitus kehittää toimittajille kevyempi versio HSEQarviointityökalusta. Toimittajayritykset osallistuivat kehittämiseen ja kokeilivat työkalun käyttöä jollekin omista toimittavista yrityksistä. 3.7 HSEQ-arvioinnin soveltuvuus kunta-alalle Hankkeen alkuperäiseen suunnitelmaan tässä osa-alueessa kuului: - Hankkeen aikana pilotoidaan HSEQ-arviointia kunta-alalle toteuttamalla varsinainen HSEQ-arviointi muutamissa kohteissa. - Tämän jälkeen HSEQ-arviointeihin osallistuneet henkilöt antavat palautteen tilaisuudesta. - Palautelomakkeena tullaan käyttämään aiemmin TUOLATU-hankkeessa käytettyä kyselylomaketta. - Tutkijat analysoivat toteutettuja HSEQ-arviointeja ja kyselystä saatuja tuloksia, joiden perusteella arvioidaan HSEQ-arviointimenettelyn soveltuvuus kunta-alalle. 3.8 HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tulosten yhdenmukaisuus Tutkimalla ja vertailemalla numeerisia tuloksia tutkijat selvittivät antaako HSEQ-arviointi samanlaisen tuloksen arvioidun yrityksen toiminnasta verrattuna kerättyihin aikasarjoihin, jälkiarviointeihin ja laatumittarin tuloksiin. Tässä vaiheessa arvioitiin vastaako yrityksen todellinen toiminta kirjattuja suunnitelmia ja tavoitteita. 3.9 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja tarkkuus HSEQ-arvioinnin luotettavuutta (reliabiliteetti) ja tarkkuutta (validiteetti) tutkittiin ja arvioitiin videotestillä. Testissä videoitu ja editoitu HSEQ-arviointitilaisuus näytetään useammalle arviointiryhmälle, jotka pisteyttävät saman arvioinnin itsenäisesti tietämättä muiden ryhmien pisteytystä. Videosta tehtyjen HSEQ-arvioiden yhteneväisyyttä tarkasteltiin Fleiss:n kappa-kertoimen (nimetty Joseph L. Fleiss:n mukaan) avulla (vertaa Fleiss 1971). 26

27 Tapaturmataajuus Videotesti antoi oleellista tietoa HSEQ-arvioinnin hyvyydestä ja toimivuudesta niin reliabiliteetin kuin validiteetin kannalta. 4 Tulokset 4.1 Aikasarjan täydentäminen Kuvissa 5 ja 6 on kuvattuna trendi tapaturmatilastoista (LTI) ajan funktiona Työtieteen ja teollisuuden hankkeiden aikana. Tapaturmataajuudet tilaavissa ja toimittavissa yrityksissä ovat selvästi vähentyneet enemmän viimeisten 14 vuoden aikana verrattuna kansalliseen tasoon. Varsinkin tilaajayritykset ovat merkittävästi alentaneet tapaturmataajuutta. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Työturvallisuuskortti Työturvallisuuslaki 30,0 20,0 10,0 0,0 vuosi Kansallinen LTI (laskennallinen, teollisuus) Tilaajayritykset Toimittaja Kuva 5. Yritysten LTI -luvut, jotka ovat olleet mukana työtieteen ja teollisuuden eri hankkeissa, verrattuna kansalliseen tilastoon LTI (teollisuus). Kansallinen tapaturmataajuus on muunnettu LTI:ksi, koska kansallinen tapaturmataajuus sisältää kaikki tapahtuneet tapaturmat (TVL, 2011; Puolakka 2008). Työtieteen projekteja : TPPK, Tyta, Porisha, Tutto, Tykta, Tali, Kehys, Kehys II, HSEQ, Tuolatu ja Tuolatu II Regressiosuorat kuvaavat lineaarista trendiä LTI:stä vuosilta , ja käyrät on esitetty kuvassa 6 Regressiosuorassa on käytetty seuraavia tilastoja: tilaajayritysten käyrän vuotuiset karkeat keskiarvot N työntekijät = 8500 ja N tapaturmat = 400, ja toimittajayritysten vuotuiset karkeat keskiarvot N työntekijät = 850 ja N tapaturmat = 70, kansallinen laskennallinen LTI perustuu noin 27

28 27000 onnettomuuteen vuodessa. Laskusuuntaus tapaturmataajuuksissa on jatkunut, erityisesti tilaajayhtiöissä. Myös toimittajayritysten myönteinen kehitys on pysynyt samana, mutta on olemassa vaihtelua yksittäisten yritysten tapaturmataajuuksissa. Nämä taloudellisesti poikkeukselliset vuodet ovat vaikuttaneet toimittajayritysten kokonaistapaturmataajuuksiin nostavasti. Yhteisillä työpaikoilla niiden tapaturmataajuus on kehittynyt tätä myönteisemmin. Kuva 7 osoittaa hyvin keskeisten HSEQ-arviointimenettelyä hyödyntävien tilaajien osalta voi panna merkille niiden alueella toimivien toimittajien hyvän kehityksen: tilaaja ja sille työskentelevä toimittaja ovat päässeet hyvin yhtäläiseen turvallisuuskulttuuriin. Yhteisen työpaikan olosuhteissa toimittajat näyttävät olevan parempia tapaturmataajuudeltaan kuin yleensä. Kuva 6. Tapaturmataajuudet (LTI) muunnettuna lineaariseksi regressiosuoraksi. 28

29 (tammimarras) Kuva 7. Kahden HSEQ-arviointimenettelyä hyödyntävän tilaajayrityksen alueella toimivien toimittajien tapaturmataajuuksien (LTI) (y-akseli) kehitys vuosina Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty työtapaturmataajuuden muutos, Δ %, verrattuna aina edelliseen vuoteen. Kuten taulukoista nähdään, on varhaisten soveltajien työpaikkatapaturmataajuuden pieneneminen niin tilaaja- kuin toimittajayrityksissä ollut paljon voimakkaampaa kuin koko maassa yleisesti, erityisesti kahden parhaan tilaaja- ja toimittajayrityksen osalta (taulukko 2). Taulukko 1. Työtieteen ja teollisuuden hankkeissa mukana olleiden yritysten työtapaturmataajuuden kehityspiirteitä (edelläkävijäyritykset, lähtökohta-arvo vuodelta 2001) Yht. Prosessiteollisuus (N=6) Toimittajayritykset (N=5) Suomen teollisuus (TVL 2010) Suomen teollisuus (TVL 2010). Laskennallinen LTA1 arvo Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ%

30 Taulukko 2. Työtieteen ja teollisuuden hankkeissa mukana olleiden yritysten ( kaksi parasta tilaaja- ja toimittajayritystä), varhaisten soveltajien työtapaturmataajuuden kehityspiirteitä (edelläkävijäyritykset, lähtökohta-arvo vuodelta 2001) Yht. Prosessiteollisuus (N=2) Toimittajayritykset (N=2) Suomen teollisuus (TVL 2010) Suomen teollisuus (TVL 2010). Laskennallinen LTA1 arvo Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Yhtenä uutena tilastona TUOLATU II hankkeessa tutkittiin myös läheltä-piti ilmoitusten tai vastaavien vaaratilanneilmoitusten tekoaktiivisuutta ajatellen tapaturmataajuuden kehitystä. Kuvassa 8 on esitettynä tilaajayritysten ilmoitustaajuuden kehitys (yksikkönä on käytetty ilmoitus/työntekijä vuodessa) ja samassa kuvassa on myös kuvattuna tapaturmataajuuden kehitys samalla aikajaksolla. Kuvassa 9 on esitettynä toimittajayritysten ilmoitustaajuuden kehitys ja samassa kuvassa on myös kuvattuna tapaturmataajuuden kehitys samalla aikajaksolla. Molemmista kuvista 8 ja 9 nähdään, että ilmoitustusaktiivisuus näyttäisi kasvaneen sillä seurauksella, että riskit tapaturmien sattumiseen vähenivät. 30

31 Tapaturmataajuus Ilmoitustaajuus Tapaturmataajuus Ilmoitustaajuus 80,0 4,00 70,0 3,50 60,0 3,00 50,0 2,50 40,0 2,00 30,0 1,50 20,0 1,00 10,0 0,50 0, ,00 Tilaajayritysten ilmoitustaajuuksien keskiarvo Lin. (Tilaajayritysten tapaturmataajuuksien keskiarvo) Tilaajayritysten tapaturmataajuuksien keskiarvo vuosi Kuva 8. Tapaturmataajuuden ja ilmoitustaajuuden kehitys tilaajayrityksissä. 80,0 4,00 70,0 3,50 60,0 3,00 50,0 2,50 40,0 2,00 30,0 1,50 20,0 1,00 10,0 0,50 0, ,00 Toimittajayritysten ilmoitustaajuuksien keskiarvo Lin. (Toimittajayritysten tapaturmataajukksien keskiarvo) Toimittajayritysten tapaturmataajukksien keskiarvo vuosi Kuva 9. Tapaturmataajuuden ja ilmoitustaajuuden kehitys toimittajayrityksissä. 31

32 4.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi Lokakuun loppuun 2011 mennessä HSEQ-arviointijärjestelmällä on luotu 68 arviointia. HSEQ-arviointijärjestelmän valtakunnallistaminen on edistynyt TUOLATU II-hankkeen aikana (luotujen arviointien määrä on kaksinkertaistunut), ja muiden kuin Pohjois-Suomen maakuntien alueella tehtyjen arviointien osuus on 20 % kaikista. Kuvassa 10 on esitettynä ennen HSEQ-arviointitilaisuutta tehdyn itsearvioinnin ja varsinaisen HSEQ-arvioinnin yhteneväisyyttä. HSEQ-klusterin yhden tai useamman tilaajayrityksen ehdotettua toimittajayritystä arvioitavaksi, pääarvioija ottaa yhteyden toimittajaan. Asian edetessä muodostetaan arviointiryhmä (pääarvioija ja kaksi tilaajaedustajaa). Arviointiryhmä sopii HSEQ-arviointia varten käynnin toimittajan luo. Ennen käyntiä toimittaja saa tehtäväkseen itsearvioinnin HSEQ-asioistaan. Arviointikäynnillä on tärkeässä roolissa niin esitettävä itsearviointi kuin kaikki näyttöaineisto HSEQ-kyvykkyydestä ja tuloksista. Kuvaajan merkinnät on selitetty taulukossa 3 Erot varsinaisen HSEQ-arvioinnin ja itsearvioinnin välillä johtunevat siitä, että itse kysymys tai vastausvaihtoehdot on aluksi tulkittu eri tavalla kuin arviointitilaisuudessa pääarvioijan esittämänä ja selittämänä. Kuvaajasta nähdään, että itsearviointi antaa melko hyvän tuloksen yrityksen HSEQedellytysten ja tulosten tasosta kuin varsinainen HSEQ-arviointi. Tämä kertoo huolellisesta ja realistisesta valmistautumisesta HSEQ-arviointitilaisuuteen. Kyselytutkimuksen (luku 4.4) tuloksista nähdään, että varsinaisen HSEQ-arvioinnin rooli myös toimintaa ohjaavana tilaisuutena on ollut tärkeä. Lisäksi tilaajayritysten kiinnostus tutustua toimittajayritysten toimitiloihin on nähty tärkeänä. Näistä syistä itsearvioinnin rooli arviointiprosessissa on olla erityisesti arviointikriteeristöön tutustuminen ja oman organisaation suorituskyvyn esiarviointi tähän nähden. Dokumentit ja muu arvioinnissa tarvittava materiaali (tunnusluvut ja tilastot, toimintajärjestelmän kuvaus) on osattu kerätä ja valita valmiiksi arviointitilaisuutta varten. Itsearviointi edistää HSEQ-arviointitilaisuuden sujuvuutta. Itsearviointi ja arviointitilaisuus ovat kumpikin koettu tehokkaina oppimistilaisuuksina. Itsearvioinnilla ja arviointitilaisuudella on suuri merkitys verkostoitumisen, kumppanuuden ja verkostojohtamisen jatkuvan parantamisen kannalta. Taulukko 3. Kuvan 10 merkinnät. -3 Itsearvioinnin tulos oli kolme astetta heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos -2 Itsearvioinnin tulos oli kaksi astetta heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 32

33 -1 Itsearvioinnin tulos oli yhden asteen heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 0 Itsearvioinnin tulos oli sama kuin HSEQ-arvioinnin tulos +1 Itsearvioinnin tulos oli yhden asteen korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos +2 Itsearvioinnin tulos oli kaksi astetta korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos +3 Itsearvioinnin tulos oli kolme astetta korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 100,00 % 90,00 % 80,00 % 73,43 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 0,19 % 6,90 % 16,85 % 2,48 % 0,15 % 0,00 % Kuva 10. Itsearviointien ja HSEQ-arviointien yhteneväisyydet. HSEQ-arviointitilaisuudessa on annettu lopullinen arviointi osui 73,4 %:sti samaksi kuin itsearviointi. Itsearvioinnin tekijä liioitteli tasoaan 19,5 %:ssa ja aliarvioi sitä 7,1 %:ssa (kuva 10). Kuvassa 11 on esitetty itsearviointien keskiarvojen ja HSEQ-arviointien keskiarvojen välistä yhteyttä kysymyskohtaisesti. Suurimmat erot löytyvät arvioinnin alkupään kysymyksissä kun taas puolen välin jälkeen tulokset lähenevät toisiaan. 33

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

1. Soveltamisala. 2. Päämäärä. 3. Reunaehto. 4. Arviointiprosessi HSEQ ARVIOINTIMENETTELYN KUVAUS

1. Soveltamisala. 2. Päämäärä. 3. Reunaehto. 4. Arviointiprosessi HSEQ ARVIOINTIMENETTELYN KUVAUS Sisältö 1. Soveltamisala... 2 2. Päämäärä... 2 3. Reunaehto... 2 4. Arviointiprosessi... 2 5. Arviointiperusteet... 3 6. Itsearviointi... 4 7. Arvioinnin suunnittelu ja aineiston arviointi... 5 7.1 Aloitus...

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi

Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 28.3.2007 28.3.2007 SIMULAATIOT OPPIMISESSA - POHTO lyhyesti - Simulaatiot oppimisessa - Yritystoiminnan simulaatiot, tutustuminen Erkki Peltola POHTO POHTO Oulu Lappeenranta

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

AQAP:n SOVELTAMINEN. Ohjelmistoalan yrityksessä. Timo Salo Manager, Operational Excellence

AQAP:n SOVELTAMINEN. Ohjelmistoalan yrityksessä. Timo Salo Manager, Operational Excellence AQAP:n SOVELTAMINEN Ohjelmistoalan yrityksessä Timo Salo Manager, Operational Excellence timo.salo@combitech.fi Combitech Oy Combitech Oy on Saab konserniin kuuluvan Combitech Ab:n tytäryhtiö Henkilömäärä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014. Kaj von Weissenberg 2014-11-24

HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014. Kaj von Weissenberg 2014-11-24 HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014 Kaj von Weissenberg 1 Tausta Suurteollisuuspuistoissa sekä tuotantolaitoksilla työskentelee suuri määrä palvelutoimittajia

Lisätiedot