HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta"

Transkriptio

1 Työtieteen hankeraportteja No. 32 Jukka Latva-Ranta, Seppo Väyrynen ja Maarit Koivupalo HSEQ palvelutoimittaja-arvioinnin käytön laajentamisen ja vaikutusten seuranta TUOLATU II hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella Oulun yliopisto 2012 ISBN (PAINETTU) ISBN (PDF) ISSN

2 Sisältö JOHDANTO LÄHTÖKOHTA JA TAUSTA TILAAJA-TOIMITTAJA YHTEISTYÖ SUOMEN TEOLLISUUDESSA HSEQ-ARVIOINTIMENETELMÄ KATSAUS KIRJALLISUUTEEN JA KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN HSEQ JA YHDISTETTY JOHTAMINEN JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (IMS) HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TOISTETTAVUUS TAVOITTEET AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS JULKAISUT, TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS TEHTÄVÄT JA MENETELMÄT AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS TULOKSET AIKASARJAN TÄYDENTÄMINEN HSEQ-ARVIOINTIEN TULOSTEN ARVIOINTI TOIMITTAJIEN TYÖNAIKAISEN TOIMINNAN LAADUN ARVIOIMINEN HSEQ-JÄLKIARVIOINTIMALLILLA TILAAJIEN JA TOIMITTAJIEN KOKEMUKSET HSEQ-ARVIOINNISTA Määrälliset tulokset Laadullisia tuloksia TURVALLISUUSJOHTAMINEN YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA HSEQ-ARVIOINTITYÖKALUN KEVYT -VERSION KEHITTÄMINEN

3 4.7 HSEQ-ARVIOINNIN SOVELTUVUUS KUNTA-ALALLE HSEQ-ARVIOINNIN JA MUIDEN MENETELMIEN TULOSTEN YHDENMUKAISUUS HSEQ-ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA TARKKUUS JULKAISUT, TIEDOTTAMINEN JA KOULUTUS JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE 1: TOIMITTAJA-ARVIOINTITYÖKALUN TULOSSIVUT LIITE 2: HSEQ-SEMINAARIN OHJELMA

4 JOHDANTO Yritysten välinen yhteistyö on muuttunut perinteisestä tilaajan ja toimittajan välisestä kauppasuhteesta kohti uusia tätä monimuotoisempia ja -vaiheisempia yhteistyömuotoja. Joukko maamme merkittävimpiin kuuluvia prosessiteollisuuden tilaajayrityksiä, erityisesti niiden pohjoissuomalaisia yksiköitä, on ollut keskeisesti mukana kehittämässä ja alkanut hyödyntää palvelutoimittajiensa HSEQ-arviointimenettelyä (Health, Safety, Environment, Quality, katso Sen tarkoituksena on lisätä verkostoituneen yritystoiminnan tuottavuutta, parantaa yritysten osaamista HSEQ-asioissa, saavuttaa terveys-, turvallisuus-, ja ympäristöriskien hallintahyötyjä, kannustaa yrityksiä järjestelmällisten toimintatapojen kehittämiseen, nostaa johtamisen ja työhyvinvoinnin tasoa sekä auttaa tilaajia toimittajavalinnoissa ja toimittajia kilpailukyvyssä. Vuosina EU:ssa kampanjoidaan sloganilla Yhteistyöllä riskit hallintaan, mihin HSEQ-arviointimenettely tuo yhden tärkeän näkökohdan tilaaja-toimittaja -yritysverkostojen näkökannoilta. Teollisuusjohtoisen HSEQ-klusterin (www.hseq.fi) rinnalla on toiminut Työsuojelurahaston ja teollisuuden rahoittama Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikön TUOLATU II-hanke ( ) (Tuottava, laadukas ja turvallinen tuotantoa tukeva alihankinta: HSEQ-arvioinnin käytön laajentaminen ja vaikutusten seuranta). Tilaaja -statuksen yrityksiä tai muita organisaatioita hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Efora Oy (Jouni Mikkola) Kemira Oyj, Oulu (Jyrki Kujala) Oulun kaupunki (Anne Paakkari) Outokumpu Oyj, Tornio Works (Liisa Yrjämä-Huikuri) Oy Metsä-Botnia Ab (Anssi Meuronen) Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahe (Kai Tuomaala) Toimittaja - statuksen yrityksiä hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Betamet Oy (Juho Jokinen) Kymppi-Eristys Oy (Helena Kurkinen) 4

5 Sah-Ko Oy (Juha Jaara) Asiantuntija ja sidosryhmä statuksen toimijoita hankkeessa edustivat (suluissa johtoryhmän jäsen pääosan ajasta): Työsuojelurahasto (Ilkka Tahvanainen) Sosiaali- ja terveysministeriö (Hannu Alen) POHTO (Erkki Peltola) TUOLATU II:n tärkeimmät tavoitteet liittyvät tutkimuksellisesti HSEQ-arviointimenettelyn valtakunnallistamiseen sekä menetelmän vaikuttavuuden seurantaan ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on: 1. jatkaa turvallisuuden tunnusluvut -aikasarjan keräämistä, 2. arvioida HSEQ-arviointien tuottamaa tietoa, 3. havainnoida ja arvioida toimittajien työnaikaisen toiminnan laatua, 4. selvittää HSEQ-arvioinnin kokemuksia ja jatkokehityskohteita, 5. selvittää HSEQ-arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia turvallisuusjohtamiseen, 6. kehittää ja pilotoida HSEQ-arviointityökalun "kevyt"-versiota, 7. selvittää HSEQ-arviointimenettelyn soveltuvuutta muille aloille, 8. verrata HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tuloksia keskenään ja 9. selvittää HSEQ-arvioinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. 5

6 1 LÄHTÖKOHTA JA TAUSTA Kehittyvän oman toiminnan ja kumppanuusyritysten verkoston avulla yritys voi vastata kilpailukykyisellä ja kestävällä tavalla koko ajan kiristyviin asiakasvaatimuksiin. Toimintaympäristö on entistä haasteellisempi: sisäisiin ja ulkoisiin, lähellä oleviin ja kaukaisiin sidosryhmähaasteisiin on kyettävä vastaamaan. Toimintatapoja on virtaviivaistettava, jotta samalla turvataan henkilöstön aineellisen ja muun hyvinvoinnin sekä omistajien kannalta eteenpäinmeno. Tavoitteellinen ja toiminnallinen lähtökohta yritystoiminnalle nähdään kansainvälisesti nykyään usein ns. kestävyydessä (sustainability). Esimerkiksi World Steel Association, (2008), globaali terästeollisuuden järjestö, tiivistää asian näkökohtiin: economic, social and environmental sustainability. Suomen terästeollisuus tiivistää osaltaan menestymisen lähtökohdiksi vastuullisen, kestävän ja tasapainoisen liiketoimintakonseptin. Suomen kansalliset ja Euroopan unioniin liittyvät haasteet pelkistyvät työsuojelustrategioissa (STM, EU). Työhyvinvointifoorumin toiminta mm. työturvallisuus- ja kuormittavuuden hallinta - teemoillaan on vahvasti esillä. Riskien arviointi on painopisteenä. Unionin alueella on kampanjoitu kunnossapidon työympäristön kehittämiseksi, joka usein liittyy juuri kunnossapidon palvelujen alihankintaan. On haettu korrelaatioita ja strategioita, joilla tuottavuus ja työhyvinvointi etenevät toisiaan mahdollistaen ja vahvistaen. Tähän edellä sanottuun kenttään HSEQ-palvelutoimittaja-arviointi näyttäisi tuovan monia ratkaisuja. Ratkaisut liitetään siinä luontaiseen liiketoiminnan harjoittamisen ja edistämiseen, laatuun ja riskienhallintakokonaisuuteen. Myös sidosryhmät ja rahoittajat ovat Tekesin raporttiin koonneet turvallisuuden ja riskienhallinnan kehitystrendejä (Tekesin Turvallisuus-ohjelma ), mainiten mm. TTT-hallinnan integroinnin työpaikan toimintajärjestelmiin, laatuajatteluun ja ympäristönsuojeluun; turvallisuusilmapiirin ja -kulttuurin sekä TTT-hallinnan vaikutusten mittaamisen yritys- ja globaalitasolla sekä työturvallisuuden kriteerinä tuotekehityksessä ja liikekumppaneiden valinnassa. 6

7 1.1 Tilaaja-toimittaja yhteistyö Suomen teollisuudessa HSEQ-arviointimenetelmä Yritysten välinen yhteistyö on muuttunut perinteisestä tilaajan ja toimittajan välisestä päähankkija-alihankkijasuhteesta kohti erilaisia uusia yhteistyömuotoja käsittäväksi toiminnaksi. Yritysten keskittyminen omaan erikoisosaamiseensa on johtanut toimintojen ulkoistamiseen, lisäksi yhteisten työpaikkojen määrä on lisääntynyt. (Työsuojelutietopankki 2008) Tehdasalueesta on tullut usealle yritykselle yhteinen työpaikka, jolla toimii - tai ainakin käy - samanaikaisesti usean muun yrityksen (toimittajan) kuin kyseisen teollisuuslaitoksen (tilaajan) henkilöstöä (kuva 1). Samat monimuotoistumisen piirteet esiintyvät yleisemminkin maamme työpaikoilla. (Väyrynen 2003) Yritysten verkostot ja muut yhteistyömuodot asettavat uusia vaatimuksia riskienhallintaan, erityisesti yhteisellä työpaikalla (tilaajatoimittaja, tilaaja-tuottaja, urakoitsija, kumppani jne.). PK-sektorilla yhteistyöhaasteet ovat erityisen korostuneet (Sulasalmi & Latva-Ranta 2003) Yhteinen työpaikka Tyypillistä lyhytkestoinen yhteistyö Tilaustyö Vuokratyö Itsenäinen työnsuorittaja Tavaran toimittaja (esim. raaka-ainetoimittaja) Etätyö Vieraat Tarkastukset Vierailut Kuljetukset Lyhytkestoinen erikoistyö Tilaaja (esim. suurteollisuus) Tyypillistä pitkäkestoinen yhteistyö Itsenäinen tehdas Viereiset tehtaat/tehdasalueet Samalla tehdasalueella toimivat Projektit Rakennus- / asennusprojektit Isot projektit Yhteistyökumppanit Vuosisopimuskumppanit (kunnossapito, siivous) Muut palveluntoimittajat Kuva 1. Yhteisen työpaikan yhteistyökumppaneita. Yrityksen alueella ja tuotantotiloissa voi liikkua hyvin erilaisia toimijoita. Kunnossapito, siivous, vartiointi ja kuljetukset ovat tyypillisimpiä vuosisopimuksen perusteella ulkopuolisten hoidettavaksi sovittuja toimintoja. Kumppanuus- ja verkostosopimukset ovat nykyään useammin käytettyjä termejä kuin urakointitilaukset alihankkijoilta. Tehdasalueella liikkuu myös tilapäisiä kävijöitä, esimerkiksi erityistöiden suorittajia sekä vierailijoita. 7

8 Rakennus- ja asennusprojekteissa eri toimijoiden määrä ja vaihtuvuus saattaa olla hyvinkin suuri. Julkinen sektori tarvitsee myös paljon palvelutoimittajia. Kunta-alalla käytetään usein tilaaja-tuottajamallia. (Mynttinen 2006) Huolto- ja kunnossapitotöihin liittyviä riskejä ja tapaturmien torjuntaa on tutkinut mm. Lind (2009) väitöskirjassaan. Palveluna tarjottavassa kunnossapidossa hän pitää erityisenä riskinä yhteistyötä asiakkaan kanssa, johon liittyy muun muassa tiedonkulku huoltohenkilöstön ja asiakaskohteen työntekijöiden välillä sekä tiedottaminen huoltotyöstä aiheutuvista riskeistä ja asiakaskohteen vaaroista. (Lind 2009) Koska kunnossapito- ja huoltotyöt ovat enenevästi tehty yhdessä palvelutoimittajien kanssa, myös tämä havainto osoittaa, että yhteisen työpaikan turvallisuuteen tulee kiinnittää voimakkaasti huomiota. Informaation integrointi toimitusketjussa, eli oleellisen tiedon jakaminen toimitusketjun jäsenten kesken, on erittäin tärkeää palveluiden toimitusketjussa epävarmuuden ja monimutkaisuuden hallitsemiseksi. Uusipaavalniemen (2009) väitöstutkimuksessa esitetään uusi viitekehys, jonka avulla informaation jakamista erityisesti palveluiden toimitusketjun jäsenten välillä voidaan arvioida ja kehittää. Palveluntarjoajat tulisi integroida toimitusketjuun kuten muutkin toimitusketjun jäsenet, sillä se vaikuttaa koko toimitusketjun suorituskykyyn. Monet merkittävät prosessiteollisuuden tilaajayritykset, erityisesti niiden Pohjois-Suomen yksiköt, ovat alkaneet hyödyntää ja ottaneet käyttöön osaksi toimintajärjestelmiään palvelutoimittajien HSEQ-arviointimenettelyn, joka on kehitetty vuosina Oulun yliopiston työtieteen yksikön toteuttamissa kehityshankkeissa (TALI, HSEQ ja TUOLATU). HSEQ-arvioinnin kehittämisessä on ollut mukana laaja joukko asiantuntijoita teollisuudesta, vakuutuslaitoksesta, Pohjois-Suomen työsuojelupiiristä (nykyisin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue), POHTO:sta, Työsuojelurahastosta, Tekes/Tykes:stä sekä Oulun yliopistosta. HSEQ-arviointimenettelyn tarkoituksena on parantaa yritysten osaamista HSEQ-asioissa, kannustaa yrityksiä järjestelmällisten toimintatapojen kehittämiseen, nostaa johtamisen ja työhyvinvoinnin tasoa yrityksissä sekä auttaa tilaajia toimittajavalinnoissa ja toimittajia kilpailukyvyssä. Arviointimenettelyn prosessikaavio on alla (kuva 2). 8

9 Kuva 2. HSEQ-arviointimenettelyn vaiheet. Tilaavat yritykset (kuva 3) saavat etua varovaisen arvion (keskustelut seminaareissa ja klusterikokouksissa) mukaan moninkertaisen määrän arvioita omalla arviointiresurssoinnillaan. Jos ajatellaan, että kukin tilaaja käyttää keskimäärin vähintään kaksin- kolminkertaisen määrän palvelutoimittajia, itse arvioitaviksi ehdottamiinsa palvelutoimittajiin nähden. Tästä seuraa että HSEQ:n "kvantitatiivinen" etu on noin 2,5- kertainen yksin tehtyihin arviointeihin verrattuna. Samoin toimittajayritykset saisivat ajankäyttötarpeelleen "2,5-kertaisen pienennyksen", sillä yhden kerran tehtävä arviointipanostus korvaa keskimäärin 2,5 arviota, jos ne tehdään kullekin tilaajalle erikseen. Lisäksi toimittajat voivat hyödyntää itsestään tehtyä arvioita muiden kuin HSEQtilaajaryhmän yritysten, jatkossa tätä yritysten, menetelmän kehittäjien ja ylläpitäjien kokonaisuutta kutsutaan HSEQ-klusteriksi, kanssa tehtävässä bisneksessä hyödykseen "ilmaiseksi". Jotkut yritysedustajat ovat tuoneet esille vielä tätäkin suurempia taloudellisia ja toiminnallisia positiivisia vaikutuksia. 9

10 Tilaaja Toimittaja HSEQ-rekisteri Alitoimittaja Kuva 3. HSEQ-arvioinnin piiriin kuuluvien yritysten yritysverkosto, tilanne syksy Vuosina toteutetussa TUOLATU-hankeessa tutkittiin ja tuettiin HSEQarviointimenettelyn käyttöönottoa tilaaja- ja toimittajayrityksissä. HSEQ-arviointimenettely osoittautui niin tutkimustuloksin (Niemelä, Latva-Ranta & Väyrynen 2009) kuin yritysten tahtotilan ilmauksin toimivaksi sekä tilaaja- että toimittajayritysten kannalta. Tällainen arviointimenettely tuo myös säästöjä kaikille osapuolille. Tämän uuden kehityshankkeen (TUOLATU II) tärkeimmät tavoitteet liittyvät tutkimuksellisesti HSEQ-arviointimenettelyn valtakunnallistamiseen, menetelmän vaikuttavuuden seurantaan ja menetelmän jatkokehittämiseen. 1.2 Katsaus kirjallisuuteen ja kansainväliseen toimintaan Tässä katsauksessa lähdetään pääosin siitä, mihin TUOLATU -hanke päättyi (Niemelä et al. 2010; Väyrynen et al. 2011), ja siten pohjustetaan nyt raportoitavana olevan TUOLATU II - hankkeen toteutusta kirjallisuuden osalta. Jonkin verran tähän on kuitenkin lisätty ihan tuorettakin kirjallisuutta, tai ihan viime aikoina tietoomme tullutta kirjallisuutta. TUOLATU II hankkeen kohde, HSEQ-arviointijärjestelmä (www.hseq.fi), on tässä katsauksessa liitetty moneen johtamisen ja kestävän kehityksen yms. kontekstiin. Aiemmin emme ole maininneet liittyvyyksiä myös Engineering Asset Management (EAM) ja Operational Continuity Management (usein BCM eli Business Continuity Management). 10

11 EAM on Hodkiewicz & Pascual in (2006) mukaan an emerging inter-disciplinary field that combines technical issues of asset reliability, safety and performance with financial and managerial requirements. Asset owners are increasingly focused on improving competitive advantage and cost-effectiveness but are handicapped by lack of technical and managerial skills and processes specific to EAM at all levels of their organization. ISO/PAS (2007) (Societal security) provides general guidance for an organization private, governmental, and nongovernmental organizations to develop its own specific performance criteria for incident preparedness and operational continuity, and design an appropriate management system. It provides a basis for understanding, developing, and implementing continuity of operations and services within an organization and to provide confidence in business, community, customer, first responder, and organizational interactions. It also enables the organization to measure its resilience in a consistent and recognized manner. Monet artikkelit Duijm et al. (2008), Yang ja McLean (2004), Honkasalo (2000), ja Baetens (2008) painottavat keskittymistä HSE -johtamisjärjestelmään. Toisaalta, voi listata useita uusia artikkeleita, kuten Wilkinson ja Dale (2007), Labodová (2004), Zeng, Shi, ja Lou (2006), jotka mieluimmin puoltavat laajempaa HSEQ yhdentymistä. Vaikka useat artikkelit kuten edellä Duijm et al. ym. ja rajoittavat integraation HSE:hen, me olemme, kuten jälkimmäinen ryhmä, korostamassa laajempaa HSEQ-lähestymistapaa, joka on enemmän integroitua eli IMS-tyyppistä. Mielestämme molemmat, niin teoreettinen argumentointi kuin empiiriset näkökohdat, tukevat laajempaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vaikka on vaikea mittaamalla todistaa, odotamme että HSEQ-synergia voi suoraan ja välillisesti parantaa niin tuottavuutta kuin saavuttaa liiketoiminnan tavoitteet (Väyrynen et al. 2011). On syytä korostaa, että entistä vakiintuneempi tapa korostaa lean management periaatteita laajasti tuotannossa, tuntuisi mielestämme tukevan HSEQkorostusta (vrt. Forsman 2011), vaikkapa yksilöiden monialaista hallintaa ja osallistuvuuden tärkeyttä korostamalla. HSEQ-arviointijärjestelmä antaa instrumentteja näihin niin yksilöiden kuin oganisaatioiden inter- ja intrakytkentöjen kautta. Kansainvälinen laadunhallinnan kirjallisuus puhuu termeistä Excellence, Integrated Management Systems eli IMS ja Health, Safety, Environment, Quality - eli HSEQ - 11

12 kokonaisuudesta (vrt. Dale ym. 2007, Väyrynen 2003). Ns. yhteisellä työpaikalla toimii samassa työjärjestelmässä (vrt. Väyrynen 2010) usean työnantajan henkilöstöä tilaajatyönantajan ohella verkoston ja toimitusketjun palvelutoimittajat ovat läsnä. Suomalainen palvelutoimittaja-arviointi mallintaa, mittaa ja auttaa kehittämään tällaisen tilanteen työjärjestelmää laaja-alaisesti. Monet artikkelit pitävät avainasiana miten pk-yritykset ja alihankkijat otetaan huomioon HSE- tai HSEQ-johtamisjärjestelmissä (Svensson ja Nilsson 2008; Rantanen et al., 2007; Ng, Cheng, & Skitmore, 2005; Caplan & Stott, 2008; Baetens, 2008). Tämä oli myös keskeinen tekijä meidän kehitysvalinnoissa: useiden organisaatioiden yhteiset työpaikat vaativat lähtökohtaisesti useita hallintajärjestelmiä. Tuotantokokonaisuus, joka koostuu toimituksista monilta eri toimittajilta, lisää merkittävästi haittaavan pirstoutumisen uhkaa, mitä HSEQ lievittää - ja usein jopa täysin estää. Kehitetty ja käytetty HSEQ-arviointijärjestelmä käsittelee selkeän kokonaisuuden muodossa vaatimuksia, joita voidaan tavoitella. (Väyrynen et al. 2011). HSEQ-arviointijärjestelmä edistää myös liiketoiminnallisia etuja, jopa lyhyellä aikavälillä rahallisesti tärkeitä. On helppo tukea Duijm ia et al. (2008), kun he nostavat esille asioista kuten tavoite-keskeisyys, tehokas MS, kannattavuus, ja tulosindikaattoreita. Samoin Yang ja McLean (2004) keskittyvät EHS:n suorituskykyyn. Työntekijän hyvinvointi ja yrityksen rahallinen tavoite voivat hyötyä samanaikaisesti, kun HSE(Q)-järjestelmien suorituskyvyn indikaattorit tunnistavat ennakoivasti tarpeen työolojen parannuksiin ennen onnettomuuksia ja tapaturmia (Duijm et al. 2008). Tämä todella edellyttää riskinarviointien tehostamista yleisesti (vertaa Baetens, 2008), mutta erityisesti pk-yrityksissä. Kuten Baetens (2008) lisäksi toteaa: "Terveys- ja turvallisuuspolitiikka, riskinarviointi ja riskienhallinta kaiken kaikkiaan on perustettava kaikkien toimijoiden vahvaan kumppanuuteen. Ei ole tarvetta uusille instituutioille, vaan paremman verkottumisen ja yhteistyön lähestymistapaan asianomaisten toimijoiden ja sektoreiden välillä kaikilla tasoilla. On syytä niputtaa eri voimat kohti vahvaa yhteistyötä, jossa on vain yksi tavoite: mitä parempi riskinarviointi on pk-yrityksissä sitä parempi työympäristö on terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi - niin työnantajan kuin työntekijän eduksi." 12

13 Meidän HSEQ- lähestymistapamme toimii ihanteellisena alustana ajatellen edellä mainittua kiireellistä riskinarvioinnin parantamista, jossa kumppanuus toimii pitkälle pk-sektoria kannustavana voimana. Nyky-yrityksille verkosto-osaaminen, ja tärkeä tieto sieltä, on kasvavassa määrin keskeistä aineetonta varallisuutta. HSEQ-arviointijärjestelmä tarjoaa parannuksia ajatellen yhdistetyn johtamisen tiedon syntyä ja jakamista sekä tällä saavutettavaa kilpailuetua. ICT:llä on myös paljon käyttämätöntä potentiaalia tässä mielessä. Yhteenvetona voidaan todeta, HSEQ-klusterissa näkyy monia piirteitä, jotka liittyvät sosiaaliseen innovointiin ja kestävään kehitykseen. Jälkimmäinen on usein mainittu myös globaalien teollisuuden yhteistyöelinten asiakirjoissa (esimerkiksi World Steel Association) samoin kuin standardisointielinten (vrt. ISO, 2008). Kestävä kehitys on nähty muun muassa mallina yhdistää kehityksen ja arjen operoinnin asiat, ja lisäksi se integroi tehokkuuden, työympäristön, laadun ja tasa-arvon kysymyksiä. (Svensson ja Nilsson, 2008.) HSEQ-arviointijärjestelmän mahdollistajana oli keskeistä kehittämiskumppanuuden malli, joka erosi organisaatioiden yhteistyömuotona perinteisistä verkostoyhteistyömalleista ( vrt. Svensson ja Nilsson, 2008). Runsaat niin horisontaaliset kuin vertikaaliset yhteydet ja vahva sidosryhmien linkitys, myös esimerkiksi laaja benchmarking, olivat keskeisiä ajureita jatkuvassa kehittämisessä 15 vuoden polulla. Hyödynnettävinä haastenäkökohtina näimme mm.: - avoimuus ja luottamus (Caplan ja Stott, 2008) - kumppanuusajurit ("työntää" ja "vetää") (Caplan ja Stott, 2008) -kannustimet -pakotteet -velvoitteet. Tutkimuksessaan Rantanen et al. (2007) tuo esille koko Suomen nykytarpeen parantaa HSsuorituskykyä toimittavassa verkostossa. HSEQ-arviointijärjestelmä on siis ajankohtainen koko Suomelle. The study material comprised all fatal occupational accidents in Finland from 1999 to The analysis included 167 fatal accidents involving a total of 171 deaths. Nearly half of the studied accidents occurred at shared workplaces, which showed a slightly higher incidence of accident factors. (Rantanen et al., 2007) 13

14 Nämä negatiiviset luvut kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta sekä lisäksi valtavirraltaan negatiivinen kansallisen trendi kaikissa työtapaturmissa Suomessa, rohkaisee osaltaan soveltamaan HSEQ-arviointijärjestelmää, ja myös siten pyrkiä saamaan vaikutuksia koko maan tapaturmatrendiin. Niin tilaaja- kuin toimittajayritykset verkostomme sisällä ovat voineet, päinvastoin kuin kansallinen trendi, saavuttaa myönteisiä pitkän aikavälin näyttöjä siitä, että HSEQ-arviointijärjestelmällä on oma vaikutuksensa (Niemelä et. al., 2010, Väyrynen et al. 2011). Johtopäätöksenä HSEQ-arviointijärjestelmän tilanteesta, meidän on pystyttävä vielä paremmin hallitsemaan seuraavat asiat: - Operatiivinen kumppanuus on tarpeen saada jatkumaan kehittämiskumppanuutta - Jatkuva parantaminen (tietosisältö ja työkaluja, esimerkiksi web-pohjaisella käyttöliittymällä) - Oppia jakamalla keskenään hyviä käytäntöjä - Lisäämällä yhdenmukaista toimintatapaa intra- ja interorganisatorisesti - Hyödyntää täysimääräisemmin osaamisalojen monimuotoisuutta HSEQkokonaisuudessa, ja sitä kautta yleensä IMS:ssa - Käyttöönottamalla täysimittaisemmin tuloksia esimerkiksi integroimalla ne yhtiön sisällä Supplier Relationship Management (SRM) -toimintoihin - Kiinnittää huomiota julkisuuskuvaan, ja saamaan siitäkin tukea valtakunnalliseen soveltamiseen - Saada monipuolisempia, kattavampia ja luotettavampia näyttöjä hyödyistä pidemmän seuranta-ajan kuluessa - Kumppanuuden edelleen kehittäminen erityisesti hyödyntämällä win-win tavoitteita (tilaaja vs. toimittaja) - Kyetä hahmottelemaan tulevaisuuden polku, road map, HSEQ-arviointijärjestelmälle. Kehitetty IMS-tyylinen malli, HSEQ-arviointijärjestelmä palveluntarjoajille sisältää monia ominaisuuksia, joita käytetään kuvaamaan liiketoiminnan huippuosaamista ja toimintakäytäntöä (Wilkinson ja Dale 2007). Liikutaan lähellä laadunhallintaa ja Excellence -palkintomalleja, laatustandardeja ja traditionaalisia laatuoppien edelläkävijöitä. Wilkinson ja Dale (2007) toteavat, että on vähän tai ei lainkaan eroa laadunhallinnan ja excelence n välillä. Perusprinsiipit jälkimmäisen osalta ovat: tuloshakuisuus, asiakaslähtöisyys, johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus, johtaminen prosesseihin ja tosiasioihin pohjaten, henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen, jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen, ja 14

15 kumppanuus kehittämisessä sekä julkinen vastuu eli CSR (EFQM, 2003). HSEQarviointijärjestelmään kuuluu mielestämme kaikki olennaiset yllä luetteloidun huippuosaamisen piirteet sovellettuina (alihankinta)verkostoon. Julkinen vastuu tarkoittaa että edistetään voimakkaasti yritysten sosiaalisen vastuun ja yhteiskunnan, ympäristön ja talouden kestävyyden sekä laajan turvallisuus- ja yrityskulttuurin parhaita piirteitä (vrt. ISO 2008, World Steel Association, 2008; Hugnes ja Ferrett, 2003). Keskeisten yritysten pitkä polku tarvittiin Pohjois-ja Keski-Suomen prosessiteollisuuden edistymiseen hallitulla mutta merkittävällä muutoksella uudelle yrityskulttuurin tasolle. HSEQ-arviointijärjestelmän kehittäminen kuului tähän yhtenä osana. HSEQ-arviointijärjestelmä arvioi palvelun toimittajien taso IMS-valmiutta ja IMStunnuslukuja. Tilaavien pääyhtiöiden IMS-systeemit ja IMS palvelun toimittajien taholla ovat yhä samankaltaisempia. Todisteita tämän IMS polun vaikutuksista ovat jatkuva aleneva trendi tapaturmataajuudessa sekä tilaaja- että toimittavissa yrityksissä. Parempi ymmärrys ja jaettu tieto ostajien ja toimittajien kesken tukevat onnistumista. On tärkeää määritellä selkeästi HSEQ vaatimukset ja kuvailla liiketoiminnan molemmille osapuolille (vrt. Antonsson 2011). Antonsson (2011) erittelee palveluhankintaa sopimustoiminnan vaatimussisällön nykyisten kehittämistarpeiden näkökannalta: hinnan lisäksi korostuu, että työympäristö taataan, johtamisstrategiana on saada sustainability-lähtökohtia huomioitua kehittyneen hankintasopimustoiminnan kautta, vaatimukset hänellä on erityisesti esillä puhtaanapitopalvelujen ostocasen kautta. Kaikki tämä tuo myös hyötyä yhteiskunnalle ja yksittäisille ihmisille. Lind (2009) analysoi Suomen huoltopalveluyritykset ja havaitsi että tapaturmissa on yksi merkittävä haastetekijä tällä alalla. Tämän rajauksen mukaiset yritykset ovat vahvasti edustettuina HSEQ-klusterinkin toimittajina. Yritysten korjaus- ja huoltotyöt voidaan toteuttaa pysyvillä paikoilla kuten tehtaan oman väen niitä toteuttaessa, tai asiakkaan tiloissa, jos alihankinta- tai huoltopalvelua toimitetaan asiakastehtaaseen (Lind, 2009). Mielestämme Lind (2009) tukee meidän HSEQ-arviointijärjestelmänkin merkitystä ja korostaa, että johtaminen on paras paikka vaikuttaa turvallisuuteen teollisuuden korjaus- ja huoltotöissä. Hän toteaa: "In maintenance operations this involves, for example, deciding on resource allocation already when negotiating maintenance contracts, in addition to planning and executing the routine maintenance activities". 15

16 IMS ja HSEQ ovat tukemassa sekä lainsäädäntöön liittyvissä asioissa että hyvään kilpailukykyiseen liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Suomessa ei kuitenkaan lainsäädäntö ole vain HSE kysymyksiä koskevaa, vaan myös on kysymys "reilun pelin" lähtökohtasäännöistä: Vuodesta 2007 nämä tavoitteet ovat tulleet Suomen lakiin tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (Finlex 2007). Tuoreessa väitöstyössään Tervonen (2010) toteaa, "Systematically integrated management systems that cover different operating models in an extensive manner and that function well are not yet common, but there is a clear trend towards the integration of different systems. This dissertation indicates that the ultimate purpose and genuine contribution to the business of Integrated ESSQ Management and maturity models is to provide a framework, which helps companies to better understand and incorporate these issues as a part of their overall operational and business management". Tervosen (2010) ESSQ (Ympäristö, Turvallisuus (Security & Safety), Laatu) on osittain melko lähellä meidän HSEQ:ta, mutta se on enemmän terästeollisuuden omalta sisäiseltä kannalta katsovaa ja omaa organisaation lähestymistavaltaan keskittyvää. Lisäksi se on enemmän suuntautunut ympäristöasioihin. Kypsyysasteen määrittelyssään sillä on yhtäläisyyttä HSEQ-arviointijärjestelmän pisteytyksen kanssa. Koska Kaplanin ja Nortonin (1996 ja 2004, s. 165) kirjoittaa: Highlighting regulatory and community performance in a strategy map and Balanced Scorecard is not a repackaging of the traditional stakeholder approach. We recognize companies responsibilities to employees, citizens and their communities because failure to perform adequately on regulatory and social processes puts at risk the company s ability to operate, grow and deliver future value to shareholders. Even more important, many companies believe that achieving excellence in such processes enhances long term shareholder value. Reducing environmental incidents and improving employee safety and health also improve productivity and lower operating costs. And finally, companies with outstanding reputations generally enhance their images with customers and with socially conscious investors. All these linkages to enhanced human resource, operating, customer, and financial processes illustrate how effective management of regulatory and community performance drives long-term shareholder value creation. Zink (2011) tuo voimakkaasti esille samantapaisia kestävän kehityksen kokonaisuuden korostuksia kuin Kaplan ja Norton (1996, 2004), ja viittaa myös moniin omiin aiempiin kirjoituksiinsa: 16

17 - Normatiivinen vaatimus sisäisen ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus - Samanaikainen yhdistelmä taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden - Ei vain taloudellinen vaan myös sosiaaliset ja ympäristölliset edellytykset ja vaikutukset sekä keskinäisten riippuvuuksien ne on otettava huomioon - Hakenut kaikenlaisia pääoma: taloudellinen, luonnon, ihmisen ja sosiaalista pääomaa. kestävä työ järjestelmät - Vaatimukset kattava laadunhallintajärjestelmä on tarvetta esim. järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa koko arvonmuodostuksen ketjuja Uskomme, että HSEQ-arviointijärjestelmä on keskeinen väline kehittää kumppanuutta ja keskinäistä huippuosaamista ostajan ja toimittajien liiketoimintaverkostossa ja -ketjussa. Jää nähtäväksi, onko meillä syytä lisätä uusia näkökohtia HSEQ:n tai IMS:n kannalta nykymalliin. Jos uusia näkökohtia tulee ovatko ne SHE & S (security-turvallisuus) laajennuksia kuten esim. Milliman et al. (2004) ja Tervonen (2010), vai Integrated Health Management (IHM) näkökohtia kuten Zwetsloot (2008). Tietoverkkoratkaisut voivat tuoda tilaaja- ja toimittajaroolin yritykset sekä eräät sidosryhmät mukaan lukien arviointiryhmän kaikkine toimijoineen - entistä välittömämpään ja nopeampaan kommunikaaatioyhteistyöhön mitä esim. HSEQ-arviointijärjestelmä hyödyntää tehokkaasti (Latva-Ranta et al. 2011). Tämä voi auttaa lisänäkökohtien tuomisessa tähän viestinnän kenttään (työtapaturmat, vaaratilanteet, riskinarvioinnit, security-näkökohdat, tilaajavastuun eräät detaljit, jne.) 1.3 HSEQ ja yhdistetty johtaminen ja toimintajärjestelmä (IMS) HSEQ-järjestelmät (Health, Safety, Environment, Quality) ja IMS (Integrated Management Systems) ja ovat viime aikoina yleistyneitä termejä tarkastellessa yritysten turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmiä. Tehokkaimmin työterveys ja työturvallisuus hallitaan, kun ne on integroitu osaksi organisaation toimintajärjestelmää (IMS), joka on paljon esillä kansainvälisessä yritystoiminnassa ja sen tutkimuksellisessa kehittämisessä. Laatu-, työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmien yhteisiä piirteitä ovat politiikka, myyntitavoitteet, tiedonkulku, koulutus, tuotannon ohjeet, tiedostot, asiakirjavalvonta, auditoinnit ja katselmukset. Yhteiset piirteet puoltavat järjestelmien integroimista keskenään. Näin toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja pystytään huomioimaan yhtä aikaa turvallisuus-, laatu- ja ympäristövaikutukset. Järjestelmien yhteinen kehittäminen estää 17

18 päällekkäisyyksien syntymisen ja toisen osa-alueen kehittämisen jonkin toisen kustannuksella. (Levä 2003) IMS-järjestelmä antaa organisaatiolle mahdollisuuden siirtyä perinteisestä vertikaalisesta ja erillisistä johtamisjärjestelmistä yhteen horisontaalisesti toimivaan järjestelmään (Griffith 2000). Griffith ja Butto (2009) toteavat IMS-järjestelmän lisäävän myös organisaation tehokkuutta. HSEQ-järjestelmät ja IMS liittyvät myös laajempaan yritysturvallisuus-käsitteeseen, joka sisältää turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioiden lisäksi myös mm. tieto-, rikos- ja ulkomaantoimintojen turvallisuuden. Yritysturvallisuuden johtamiseen on alettu kiinnittää viimevuosina huomiota erityisesti turvallisuuskriittisten organisaatioiden taholta. (Tervonen, Haapasalo & Niemelä 2009) 1.4 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja toistettavuus Tutkimusmenetelmän toimivuutta voidaan arvioida tarkastelemalla reliabiliteettia ja validiteettia (Stanton & Young 1999). Reliabiliteetti kuvaa, millä todennäköisyydellä saatu tulos pitää paikkaansa ja millä todennäköisyydellä saadaan sama tulos toistettaessa tutkimus. Reliabiliteetti mittaa siis tuloksen luotettavuutta. Mittaus on luotettava, jos samasta aineistosta suoritetut mittaukset antavat eri mittauskerroilla ja eri mittaajien suorittamina samat tulokset. (Olkkonen 1994; Saari 2006) Menetelmän reliabiliteettia voidaan arvioida kahdella eri tavalla: sisäisesti ja ulkoisesti. Tutkimuksen sisäinen reliabiliteetti voidaan todeta mittaamalla sama tilastoyksikkö useampaan kertaan. Jos mittaustulokset ovat samat, niin mittauksen reliabiliteetti on korkea. Jos mittaustulokset poikkeavat toisistaan, tulosten satunnaisvaihtelu kertoo mittauksen alhaisesta reliabiliteetista. Satunnaisvaihtelua tutkitaan usein laskemalla toistettujen mittausten variaatiokerroin. Kahden toistetun mittaustuloksen välisen korrelaatiokertoimen täytyy olla lähellä ykköstä. Tällä tavoin voidaan arvioida tutkimuksen sisäistä reliabiliteettia. Tutkimuksen ulkoinen reliabiliteetti tarkoittaa sitä, että tutkimus ja mittaukset ovat toistettavissa myös muissa tutkimuksissa ja tilanteissa. (Stanton & Young 1999; Mauranen 2008) 18

19 Validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksessa käytetyn mittarin tarkkuutta (Saari 2006) ja usein tiivistetään tavoite sanalla pätevä (mittari, menetelmä, toimintatapa tms.). Sisäisellä validiteetilla tarkoitetaan sitä, vastaavatko mittaukset tutkimuksen teoriaosassa esitettyjä käsitteitä. Ulkoisella validiteetilla tarkoitetaan sitä, että myös muut tutkijat tulkitsevat kyseiset mittaus- ja tutkimustulokset samoin kuin tutkimuksessa on esitetty. (Stanton & Young 1999; Mauranen 2008) Yleisesti voidaan sanoa, että mitä alhaisempi on reliabiliteetti, sitä alhaisempi on myös validiteetti. Vastaavasti toisin päin tämä sääntö ei päde. Mittari voi antaa luotettavia tuloksia, mutta väärästä mittauskohteesta. 2 Tavoitteet Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa TYKTA-, KEHYS-, KEHYS II-, TALI-, HSEQ- ja TUOLATU-hankkeissa tehtyä tilaaja-toimittaja -yhteistyön kehittämistä seuraamalla HSEQarviointimenettelyn vaikutuksia tilaaja- ja toimittajayritysten työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatutoiminnan tasoon ja tuottamalla HSEQ-toiminnan ohjaukseen, kehittämiseen ja laajentamiseen tarvittavaa tutkimustietoa HSEQ-ohjausryhmälle sekä tilaajaja toimittajayrityksille. Hanke tuki prosessiteollisuuden tilaajayritysten käytännön HSEQarviointitoimintaa ja sen valtakunnallistamispyrkimyksiä. Kilpailutettu kumppanuus saa uutta mitattua tietoa osaamisesta ja toimintatavoista. Jokaisen yhteistyökumppanin osalta tarkasteltiin omia velvoitteita ja kilpailukyvyn edistämismahdollisuuksia sekä erikseen että ryhmässä. Tässä hankkeessa haluttiin nähdä arviointimenettelyyn sitoutuneet yritykset ja organisaatiot yhtenäisenä kokonaisuutena unohtamatta niiden erityispiirteitä. Yritystason kilpailukykyyn ja riskienhallintaan vaikuttamisen lisäksi HSEQ-toiminnan kansallisia vaikuttavuusmahdollisuuksia saatiin selvitettyä. Tämä hanke jatkoi jo vuotta pitkien aikasarjojen keruuta teollisuuden yrityksistä ja niiden toimittajayrityksistä sekä tuki HSEQ-arviointia muilla t&k-toimilla. Hankkeessa jatkettiin pitkää ja vakiintunutta yhteistyötä teollisuuden toimijoiden ja yliopiston tutkimuksen kesken. Teollisuuden toimijat ovat osallistuneet aiempiin hankkeisiin ja HSEQarvioinnin kehittämiseen ainutlaatuisella työpanoksella ja taloudellisella resursoinnilla. Pyysimme myös kunta-alaa kokeiluun mukaan (tilaaja-tuottajamalli), minkä lisäksi 19

20 toimittavien yritysten oma ketju "alaspäin" oli tarpeen ottaa uutena "tapetille" (erityisesti suurteollisuuden ehdotuksesta). Tarkoituksena ooli tehdä toimittajaketjulle realistinen ehdotus HSEQ-arviointimenettelyn kevyt -versiosta. Hankkeen tavoitteet olivat seuraavat: 1. Jatkaa turvallisuuden tunnusluvuista koostuvan aikasarjan (työpaikkatapaturmataajuus) keräämistä. 2. Osallistua HSEQ-arviointitilaisuuksiin. Kerätä ja arvioida HSEQ-arviointien tuottamaa tietoa palvelutoimittajien työterveyden ja -turvallisuuden sekä ympäristö- ja laatuasioiden hoitamisesta. 3. Havainnoida ja arvioida toimittajien työnaikaisen toiminnan laatua HSEQjälkiarviointimallilla. 4. Selvittää tilaajien ja toimittajien kokemuksia sekä jatkokehityskohteita HSEQarvioinnista sekä aiemmin mukana olleilta että mukaan tulevilta uusilta yritysverkostoilta ja yrityksiltä (jatkaa HSEQ-arvioinnista tehtävän kyselyn tekemistä). 5. Selvittää, kuinka HSEQ-arvioinnin käyttöönottaminen vaikuttaa tilaaja- ja toimittajayritysten turvallisuusjohtamiseen (yhteisen työturvallisuuden laatumittari). 6. Kehittää ja pilotoida HSEQ-arviointityökalun kevyt -versiota toimittajaketjun pienille toimijoille ( toimittajien toimittajien arviointityökaluksi). 7. Selvittää HSEQ-arvioinnin soveltuvuutta kunta-alalle. 8. Verrata HSEQ-arvioinnin, aikasarjojen, jälkiarvioinnin ja laatumittarin tuloksia keskenään: korreloivatko toisella menetelmällä saadut tulokset myös toisen menetelmän tuloksia? 9. Selvittää HSEQ-arvioinnin luotettavuutta (reliabiliteetti) ja tarkkuutta (validiteetti), eli saadaanko samoja tuloksia arvioijasta riippumatta sekä ovatko tulokset vertailukelpoisia. 2.1 Aikasarjan täydentäminen Aiemmissa hankkeissa on vuodesta 1998 lähtien kerätty tilaaja- ja toimittajayrityksiltä työturvallisuuden tunnuslukuja. Nämä luvut ovat sisältäneet yritysten työpaikkatapaturmataajuuden, joiden avulla on pyritty arvioimaan yrityksissä tapahtunutta turvallisuuden tason kehitystä. Työturvallisuuteen liittyvät tunnusluvut kertovat paljon siitä, 20

21 miten työpaikkaa johdetaan (Rissa 2009). HSEQ-toiminnan yhteydessä yrityksissä tehdään toiminnallista kehittämistä ja sen voi olettaa näkyvän vähentyneinä työvahinkomäärinä. Tämän vaiheen tarkoituksena on selvittää pitkään tilaajien ja toimittajien yhteistyöhön sekä turvallisuuden tason kohottamiseen panostavien yritysten (aiemmissa hankkeissa mukana olleiden yritysten) tapaturmataajuuden kehitystä verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen yleiseen tasoon. HSEQ-arvioitavat yritykset aivan ilmeisesti tekevät työympäristöä parantavia tekoja niin johtamisen, osaamistason, työvälineiden jne. alueilla. Näiden tekojen näkymistä alentuneena ammattitauti- ja tapaturmalukuina selvitettiin. Kansainvälisissä lähteissä on julkaistu paljon tietoja työpaikkatapaturmataajuuden kehityksestä, mutta yrityskohtaista tarkastelua tässä hankkeessa kuvatulla tavalla ei juurikaan ole tehty. Esimerkkejä kansainvälisistä julkaisuista: - Breuer, Höffer ja Hummitzsch (2002) esittivät tutkimustuloksia saksalaisen kaivosteollisuuden tapaturmatilastoista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana - Nuthall (2006) vertaa Iso-Britannian työpaikkatapaturmataajuuksien kehitystä muihin Euroopan maihin, koska maitten välistä vertailua on tehty melko vähän - Jacinto ja Soares (2008) tutkivat Portugalin kaivos- ja louhintateollisuuden työpaikkatapaturmatilastoja ja tapaturmien syitä 2000-luvun alkupuolella - Gunasekera ja Alwis (2008) selvittivät Sri Lankan työpaikkatapaturmatilastoja kymmenen vuoden ajalta. 2.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi HSEQ-arvioinnin avulla voidaan kuvata palvelutoimittajan tarvitsema osaaminen sekä kyetään se numeerisesti mittaamaan ja sanallisesti arvioimaan. Aiemmassa Työsuojelurahaston tukemassa TUOLATU-hankkeessa on kerätty ja arvioitu HSEQarviointien tuottamaa tietoa sekä HSEQ-arvioinnin aloittamisen vaikutuksia. Tavoitteena oli jatkaa edelleen HSEQ-arviointien tuottaman tiedon keräämistä sekä jatkaa tilaaja-toimittajayliopisto -yhteistyötä, jotta HSEQ-arviointia voitaisiin edelleen kehittää, ja menettelyn avulla kerätty tieto saataisiin myös tutkimuskäyttöön. 21

22 2.3 Toimittajien työnaikaisen toiminnan laadun arvioiminen HSEQjälkiarviointimallilla Palvelutoimittajien työnaikaiseen arvioimiseen käytetään HSEQ-jälkiarviointimallia, joka on kehitetty Neste Oil:n käyttämän HSEQ-arviointimallin pohjalta. HSEQ-jälkiarviointimalli ottaa huomioon palvelutoimittajan työnaikaisen toiminnan kokonaisvaltaisesti käsittäen työterveyden ja -turvallisuuden sekä ympäristö- ja laatuasioiden arvioinnin. Mallin avulla toimittajayrityksille annetaan palautetta siitä, kuinka hyvin ne ovat suorittamastaan työstä selviytyneet. Tällaisen menetelmän käyttäminen auttaa toimittajayrityksiä kohdentamaan kehittämistoimiaan niille toiminnan osa-alueille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 2.4 Tilaajien ja toimittajien kokemukset HSEQ-arvioinnista TUOLATU-hankeessa aloitettiin tilaajille ja toimittajille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää heidän mielipiteitään HSEQ-arvioinnista sekä nostaa esille kehityskohteita (Niemelä, Latva-Ranta & Väyrynen, 2009). Tässä uudessa hankkeessa oli tarkoitus jatkaa kyselyn lähettämistä uusille arvioijille sekä uusille arvioiduille toimittajayritysten edustajille. 2.5 Turvallisuusjohtaminen yhteisellä työpaikalla Yhteisen työturvallisuuden laatumittari -haastatteluja on tehty tilaaja- ja toimittajayrityksissä yhteensä neljä kertaa: ennen ja jälkeen Työturvallisuuskortin käyttöönoton sekä ennen ja jälkeen HSEQ-arvioinnin käyttöönoton (vrt. Niemelä ym. 2010). Tässä hankkeessa laatumittarin tavoitteena oli arvioida HSEQ-arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia yrityksen turvallisuusjohtamiseen kokonaisuutena. 2.6 HSEQ-arviointityökalun kevyt -version kehittäminen TUOLATU-hankkeessa toteutetussa kyselyssä kartoitettiin mm. onko toimittajayrityksillä halukkuutta käyttää HSEQ-arviointityökalua omien toimittajiensa arviointiin. Toimittajat pitivät työkalua liian raskaana, mutta arvioivat mahdollisuuksia olevan kevyemmällä työkalulla. Tästä johtuen tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää kevyempi versio työkalusta ja ottaa se pilottikäyttöön toimittajayrityksissä. 22

23 2.7 HSEQ-arvioinnin soveltuvuus kunta-alalle TUOLATU-hankkeen aikana ilmeni, että HSEQ-arvionti voisi mahdollisesti soveltua myös kunta-alalle. Monet kaupungit ovat ottaneet käyttöön tilaaja-tuottaja -mallin, joka on rinnastettavissa teollisuuden käyttämään tilaaja-toimittaja rakenteeseen. Tässä mallissa kunta toimii samanlaisessa asemassa kuin teollisuuden tilaajayritys. Tässä hankkeessa oli tavoitteena tutkia soveltuuko HSEQ-arviointi kunta-alalla työkaluksi sellaisenaan vai tarvitaanko siihen muutoksia. 2.8 HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tulosten yhdenmukaisuus Hankkeessa verrattiin HSEQ-arvioinnin, aikasarjojen, jälkiarvioinnin ja laatumittarin tuloksia keskenään. Tavoitteena oli selvittää, korreloivatko yhdellä menetelmällä saadut tulokset myös toisen menetelmän tuloksia. Tutkijat selvittivät antaako HSEQ-arviointi vastaavan kuvan arvioidun yrityksen toiminnasta. 2.9 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja tarkkuus HSEQ-arvioinnin luotettavuuden (reliabiliteetti) ja tarkkuuden (validiteetti) tutkimista ja arvioimista voidaan pitää tärkeänä, koska arviointiryhmän kokoonpano ei ole koskaan samanlainen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko HSEQ-arviointi oikeudenmukainen ja validi menettelytapa toimittajayrityksiä arvioitaessa Julkaisut, tiedottaminen ja koulutus Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa julkaisuja, tiedotteita ja koulutusta HSEQarviointimenetelmästä. 3 Tehtävät ja menetelmät TUOLATU II -hanke koostuu yhdeksästä pienemmästä tehtäväkokonaisuudesta. Kuvassa 4 on esitetty hankkeessa olevat osatehtävät. Seuraavissa kappaleissa on tarkemmin kuvattu kunkin osan sisältö ja käytettävät menetelmät. 23

24 Kuva 4. Hankkeen tehtävät. 3.1 Aikasarjan täydentäminen Tarkoituksena oli jatkaa aiemmissa hankkeissa aloitetun aikasarjan keräämistä. Käytännössä tämä vaihe toteutettiin jo aiempina vuosina mukana olleisiin yrityksiin suunnatuilla kyselyillä. Aikasarjoja tutkittaessa käytimme poissaoloa aiheuttanut tapaturma tunnuslukuja (Lost Time Injury, LTI) (Kjellén, 2000). Määrittelimme sen tässä seuraavasti: poissaoloa aiheuttaneet työpaikkatapaturmat per miljoonaa työtuntia. Poissaoloa aiheuttanut työpaikkatapaturma on tapaturma, joka aiheuttaa vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden. Yhteensä aikasarjojen keräyksessä oli mukana keskimäärin kymmenen tilaaja- ja toimittajayritystä. Aikasarjojen tarkastelu voidaan jakaa kolmeen laajempaan kokonaisuuteen: a) Tilaajien ja toimittajien omat ryhmäkohtaiset vertailut b) Yrityskohtaiset vertailut anonyymisti (merkitään milloin otettu HSEQ-arviointi käyttöön) c) Läheltä-piti ilmoitusten tai vastaavien vaaratilanneilmoitusten tekoaktiivisuutta. 24

25 3.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi Hankkeessa jatkettiin HSEQ-arviointeihin osallistumista ja arvioitiin niistä saatuja tuloksia. Esimerkiksi itsearviointeja ja varsinaisten HSEQ-arviointien tuloksia verrataan toisiinsa. HSEQ-arviointia varten perustettu ohjausryhmä, vuodesta 2011 lähtien HSEQ-klusteri, määrittelee vuosittain HSEQ-arviointeihin osallistuvat pääarvioijat ja arvioijat. Oulun yliopiston työtieteen yksikkö oli myös mukana näissä arvioinneissa ohjausryhmän määrittelemän suunnitelman mukaan. 3.3 Toimittajien työnaikaisen toiminnan laadun arvioiminen HSEQjälkiarviointimallilla Hankkeessa mukana olevat tilaajayritykset arvioivat yhteistyössä palvelutoimittajiensa työnjohtajien kanssa työnaikaisen toiminnan laatua käyttäen menetelmänä HSEQjälkiarviointimallia. Hankkeessa jatkettiin TUOLATU-hankkeessa käyttöönotetun HSEQjälkiarviointimallin tulosten analysointia ja jälkiarviointityökalun jatkokehittämistä. Yritysten tekemien havainnointien tuloksia vertailtiin keskenään, lisäksi vertailtiin toimittajayritysten toiminnan laadun vaihtelua eri tilaajayritysten tiloissa, sekä seurattiin toimittajayritysten kehitystä hankkeen aikana. 3.4 Tilaajien ja toimittajien kokemukset HSEQ-arvioinnista TUOLATU-hankkeessa tehdyn sähköpostikyselyn jatkaminen tilaaja- ja toimittajayrityksillä oli yksi osa tätä hanketta. Tarkoituksena oli lähettää kysely muutaman kuukauden päästä HSEQ-arvioinnista tilaajayrityksen edustajille, jotka osallistuivat arviointiin. Lisäksi kysely lähetetään toimittajayritysten edustajille, jotka ovat käyneet ensiksi koulutuksen ja sen jälkeen osallistuneet HSEQ-arviointeihin. Kyselyjä lähetettiin lähes kaikille koulutetuille arvioijille, ja lähes kaikille hankkeen aikana HSEQ-arvioiduille yrityksille. 3.5 Turvallisuusjohtaminen yhteisellä työpaikalla Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tehtävänä verrata turvallisuusjohtamisen tason mittaustuloksia aiemmista hankkeista (KEHYS, KEHYS II ja TUOLATU) saatuihin tuloksiin. Johtoryhmän kanssa keskustellulla tavalla tämä tavoite korvattiin seuraavilla 25

26 HSEQ-klusterin ja toimittajayritysten sekä uuden pääarvioijatahon yhteistyötä edistävillä tutkimuspohjaisilla kehittämistoiminnoilla. 3.6 HSEQ-arviointityökalun kevyt -version kehittäminen Hankkeen aikana oli tarkoitus kehittää toimittajille kevyempi versio HSEQarviointityökalusta. Toimittajayritykset osallistuivat kehittämiseen ja kokeilivat työkalun käyttöä jollekin omista toimittavista yrityksistä. 3.7 HSEQ-arvioinnin soveltuvuus kunta-alalle Hankkeen alkuperäiseen suunnitelmaan tässä osa-alueessa kuului: - Hankkeen aikana pilotoidaan HSEQ-arviointia kunta-alalle toteuttamalla varsinainen HSEQ-arviointi muutamissa kohteissa. - Tämän jälkeen HSEQ-arviointeihin osallistuneet henkilöt antavat palautteen tilaisuudesta. - Palautelomakkeena tullaan käyttämään aiemmin TUOLATU-hankkeessa käytettyä kyselylomaketta. - Tutkijat analysoivat toteutettuja HSEQ-arviointeja ja kyselystä saatuja tuloksia, joiden perusteella arvioidaan HSEQ-arviointimenettelyn soveltuvuus kunta-alalle. 3.8 HSEQ-arvioinnin ja muiden menetelmien tulosten yhdenmukaisuus Tutkimalla ja vertailemalla numeerisia tuloksia tutkijat selvittivät antaako HSEQ-arviointi samanlaisen tuloksen arvioidun yrityksen toiminnasta verrattuna kerättyihin aikasarjoihin, jälkiarviointeihin ja laatumittarin tuloksiin. Tässä vaiheessa arvioitiin vastaako yrityksen todellinen toiminta kirjattuja suunnitelmia ja tavoitteita. 3.9 HSEQ-arvioinnin luotettavuus ja tarkkuus HSEQ-arvioinnin luotettavuutta (reliabiliteetti) ja tarkkuutta (validiteetti) tutkittiin ja arvioitiin videotestillä. Testissä videoitu ja editoitu HSEQ-arviointitilaisuus näytetään useammalle arviointiryhmälle, jotka pisteyttävät saman arvioinnin itsenäisesti tietämättä muiden ryhmien pisteytystä. Videosta tehtyjen HSEQ-arvioiden yhteneväisyyttä tarkasteltiin Fleiss:n kappa-kertoimen (nimetty Joseph L. Fleiss:n mukaan) avulla (vertaa Fleiss 1971). 26

27 Tapaturmataajuus Videotesti antoi oleellista tietoa HSEQ-arvioinnin hyvyydestä ja toimivuudesta niin reliabiliteetin kuin validiteetin kannalta. 4 Tulokset 4.1 Aikasarjan täydentäminen Kuvissa 5 ja 6 on kuvattuna trendi tapaturmatilastoista (LTI) ajan funktiona Työtieteen ja teollisuuden hankkeiden aikana. Tapaturmataajuudet tilaavissa ja toimittavissa yrityksissä ovat selvästi vähentyneet enemmän viimeisten 14 vuoden aikana verrattuna kansalliseen tasoon. Varsinkin tilaajayritykset ovat merkittävästi alentaneet tapaturmataajuutta. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Työturvallisuuskortti Työturvallisuuslaki 30,0 20,0 10,0 0,0 vuosi Kansallinen LTI (laskennallinen, teollisuus) Tilaajayritykset Toimittaja Kuva 5. Yritysten LTI -luvut, jotka ovat olleet mukana työtieteen ja teollisuuden eri hankkeissa, verrattuna kansalliseen tilastoon LTI (teollisuus). Kansallinen tapaturmataajuus on muunnettu LTI:ksi, koska kansallinen tapaturmataajuus sisältää kaikki tapahtuneet tapaturmat (TVL, 2011; Puolakka 2008). Työtieteen projekteja : TPPK, Tyta, Porisha, Tutto, Tykta, Tali, Kehys, Kehys II, HSEQ, Tuolatu ja Tuolatu II Regressiosuorat kuvaavat lineaarista trendiä LTI:stä vuosilta , ja käyrät on esitetty kuvassa 6 Regressiosuorassa on käytetty seuraavia tilastoja: tilaajayritysten käyrän vuotuiset karkeat keskiarvot N työntekijät = 8500 ja N tapaturmat = 400, ja toimittajayritysten vuotuiset karkeat keskiarvot N työntekijät = 850 ja N tapaturmat = 70, kansallinen laskennallinen LTI perustuu noin 27

28 27000 onnettomuuteen vuodessa. Laskusuuntaus tapaturmataajuuksissa on jatkunut, erityisesti tilaajayhtiöissä. Myös toimittajayritysten myönteinen kehitys on pysynyt samana, mutta on olemassa vaihtelua yksittäisten yritysten tapaturmataajuuksissa. Nämä taloudellisesti poikkeukselliset vuodet ovat vaikuttaneet toimittajayritysten kokonaistapaturmataajuuksiin nostavasti. Yhteisillä työpaikoilla niiden tapaturmataajuus on kehittynyt tätä myönteisemmin. Kuva 7 osoittaa hyvin keskeisten HSEQ-arviointimenettelyä hyödyntävien tilaajien osalta voi panna merkille niiden alueella toimivien toimittajien hyvän kehityksen: tilaaja ja sille työskentelevä toimittaja ovat päässeet hyvin yhtäläiseen turvallisuuskulttuuriin. Yhteisen työpaikan olosuhteissa toimittajat näyttävät olevan parempia tapaturmataajuudeltaan kuin yleensä. Kuva 6. Tapaturmataajuudet (LTI) muunnettuna lineaariseksi regressiosuoraksi. 28

29 (tammimarras) Kuva 7. Kahden HSEQ-arviointimenettelyä hyödyntävän tilaajayrityksen alueella toimivien toimittajien tapaturmataajuuksien (LTI) (y-akseli) kehitys vuosina Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty työtapaturmataajuuden muutos, Δ %, verrattuna aina edelliseen vuoteen. Kuten taulukoista nähdään, on varhaisten soveltajien työpaikkatapaturmataajuuden pieneneminen niin tilaaja- kuin toimittajayrityksissä ollut paljon voimakkaampaa kuin koko maassa yleisesti, erityisesti kahden parhaan tilaaja- ja toimittajayrityksen osalta (taulukko 2). Taulukko 1. Työtieteen ja teollisuuden hankkeissa mukana olleiden yritysten työtapaturmataajuuden kehityspiirteitä (edelläkävijäyritykset, lähtökohta-arvo vuodelta 2001) Yht. Prosessiteollisuus (N=6) Toimittajayritykset (N=5) Suomen teollisuus (TVL 2010) Suomen teollisuus (TVL 2010). Laskennallinen LTA1 arvo Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ%

30 Taulukko 2. Työtieteen ja teollisuuden hankkeissa mukana olleiden yritysten ( kaksi parasta tilaaja- ja toimittajayritystä), varhaisten soveltajien työtapaturmataajuuden kehityspiirteitä (edelläkävijäyritykset, lähtökohta-arvo vuodelta 2001) Yht. Prosessiteollisuus (N=2) Toimittajayritykset (N=2) Suomen teollisuus (TVL 2010) Suomen teollisuus (TVL 2010). Laskennallinen LTA1 arvo Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Δ% Yhtenä uutena tilastona TUOLATU II hankkeessa tutkittiin myös läheltä-piti ilmoitusten tai vastaavien vaaratilanneilmoitusten tekoaktiivisuutta ajatellen tapaturmataajuuden kehitystä. Kuvassa 8 on esitettynä tilaajayritysten ilmoitustaajuuden kehitys (yksikkönä on käytetty ilmoitus/työntekijä vuodessa) ja samassa kuvassa on myös kuvattuna tapaturmataajuuden kehitys samalla aikajaksolla. Kuvassa 9 on esitettynä toimittajayritysten ilmoitustaajuuden kehitys ja samassa kuvassa on myös kuvattuna tapaturmataajuuden kehitys samalla aikajaksolla. Molemmista kuvista 8 ja 9 nähdään, että ilmoitustusaktiivisuus näyttäisi kasvaneen sillä seurauksella, että riskit tapaturmien sattumiseen vähenivät. 30

31 Tapaturmataajuus Ilmoitustaajuus Tapaturmataajuus Ilmoitustaajuus 80,0 4,00 70,0 3,50 60,0 3,00 50,0 2,50 40,0 2,00 30,0 1,50 20,0 1,00 10,0 0,50 0, ,00 Tilaajayritysten ilmoitustaajuuksien keskiarvo Lin. (Tilaajayritysten tapaturmataajuuksien keskiarvo) Tilaajayritysten tapaturmataajuuksien keskiarvo vuosi Kuva 8. Tapaturmataajuuden ja ilmoitustaajuuden kehitys tilaajayrityksissä. 80,0 4,00 70,0 3,50 60,0 3,00 50,0 2,50 40,0 2,00 30,0 1,50 20,0 1,00 10,0 0,50 0, ,00 Toimittajayritysten ilmoitustaajuuksien keskiarvo Lin. (Toimittajayritysten tapaturmataajukksien keskiarvo) Toimittajayritysten tapaturmataajukksien keskiarvo vuosi Kuva 9. Tapaturmataajuuden ja ilmoitustaajuuden kehitys toimittajayrityksissä. 31

32 4.2 HSEQ-arviointien tulosten arviointi Lokakuun loppuun 2011 mennessä HSEQ-arviointijärjestelmällä on luotu 68 arviointia. HSEQ-arviointijärjestelmän valtakunnallistaminen on edistynyt TUOLATU II-hankkeen aikana (luotujen arviointien määrä on kaksinkertaistunut), ja muiden kuin Pohjois-Suomen maakuntien alueella tehtyjen arviointien osuus on 20 % kaikista. Kuvassa 10 on esitettynä ennen HSEQ-arviointitilaisuutta tehdyn itsearvioinnin ja varsinaisen HSEQ-arvioinnin yhteneväisyyttä. HSEQ-klusterin yhden tai useamman tilaajayrityksen ehdotettua toimittajayritystä arvioitavaksi, pääarvioija ottaa yhteyden toimittajaan. Asian edetessä muodostetaan arviointiryhmä (pääarvioija ja kaksi tilaajaedustajaa). Arviointiryhmä sopii HSEQ-arviointia varten käynnin toimittajan luo. Ennen käyntiä toimittaja saa tehtäväkseen itsearvioinnin HSEQ-asioistaan. Arviointikäynnillä on tärkeässä roolissa niin esitettävä itsearviointi kuin kaikki näyttöaineisto HSEQ-kyvykkyydestä ja tuloksista. Kuvaajan merkinnät on selitetty taulukossa 3 Erot varsinaisen HSEQ-arvioinnin ja itsearvioinnin välillä johtunevat siitä, että itse kysymys tai vastausvaihtoehdot on aluksi tulkittu eri tavalla kuin arviointitilaisuudessa pääarvioijan esittämänä ja selittämänä. Kuvaajasta nähdään, että itsearviointi antaa melko hyvän tuloksen yrityksen HSEQedellytysten ja tulosten tasosta kuin varsinainen HSEQ-arviointi. Tämä kertoo huolellisesta ja realistisesta valmistautumisesta HSEQ-arviointitilaisuuteen. Kyselytutkimuksen (luku 4.4) tuloksista nähdään, että varsinaisen HSEQ-arvioinnin rooli myös toimintaa ohjaavana tilaisuutena on ollut tärkeä. Lisäksi tilaajayritysten kiinnostus tutustua toimittajayritysten toimitiloihin on nähty tärkeänä. Näistä syistä itsearvioinnin rooli arviointiprosessissa on olla erityisesti arviointikriteeristöön tutustuminen ja oman organisaation suorituskyvyn esiarviointi tähän nähden. Dokumentit ja muu arvioinnissa tarvittava materiaali (tunnusluvut ja tilastot, toimintajärjestelmän kuvaus) on osattu kerätä ja valita valmiiksi arviointitilaisuutta varten. Itsearviointi edistää HSEQ-arviointitilaisuuden sujuvuutta. Itsearviointi ja arviointitilaisuus ovat kumpikin koettu tehokkaina oppimistilaisuuksina. Itsearvioinnilla ja arviointitilaisuudella on suuri merkitys verkostoitumisen, kumppanuuden ja verkostojohtamisen jatkuvan parantamisen kannalta. Taulukko 3. Kuvan 10 merkinnät. -3 Itsearvioinnin tulos oli kolme astetta heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos -2 Itsearvioinnin tulos oli kaksi astetta heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 32

33 -1 Itsearvioinnin tulos oli yhden asteen heikompi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 0 Itsearvioinnin tulos oli sama kuin HSEQ-arvioinnin tulos +1 Itsearvioinnin tulos oli yhden asteen korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos +2 Itsearvioinnin tulos oli kaksi astetta korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos +3 Itsearvioinnin tulos oli kolme astetta korkeampi kuin HSEQ-arvioinnin tulos 100,00 % 90,00 % 80,00 % 73,43 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 0,19 % 6,90 % 16,85 % 2,48 % 0,15 % 0,00 % Kuva 10. Itsearviointien ja HSEQ-arviointien yhteneväisyydet. HSEQ-arviointitilaisuudessa on annettu lopullinen arviointi osui 73,4 %:sti samaksi kuin itsearviointi. Itsearvioinnin tekijä liioitteli tasoaan 19,5 %:ssa ja aliarvioi sitä 7,1 %:ssa (kuva 10). Kuvassa 11 on esitetty itsearviointien keskiarvojen ja HSEQ-arviointien keskiarvojen välistä yhteyttä kysymyskohtaisesti. Suurimmat erot löytyvät arvioinnin alkupään kysymyksissä kun taas puolen välin jälkeen tulokset lähenevät toisiaan. 33

HSEQ -kehittämisratkaisu teollisuuden verkostolle Barents Logistics 2 hanke, Kemin seminaari Seppo Väyrynen Oulun yliopisto,tuotantotalous Työtiede

HSEQ -kehittämisratkaisu teollisuuden verkostolle Barents Logistics 2 hanke, Kemin seminaari Seppo Väyrynen Oulun yliopisto,tuotantotalous Työtiede HSEQ -kehittämisratkaisu teollisuuden verkostolle Barents Logistics 2 hanke, Kemin seminaari Seppo Väyrynen Oulun yliopisto,tuotantotalous Työtiede April 20, 2012 Seppo Väyrynen 1 Esitys 1. Prosessiteollisuuden

Lisätiedot

HSEQ arviointi palvelutoimittajille

HSEQ arviointi palvelutoimittajille HSEQ arviointi palvelutoimittajille if:n työturvallisuustapaaminen 2 HSEQ arviointi palvelutoimittajille H = Health = Työterveys S = Safety = Työturvallisuus E = Environment = Ympäristö Q = Quality = Laatu

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd EFQM laatupalkintomallit - 2013 Kukin kirja kuvaa jonkin laatupalkintomallin havainnollisten esimerkkiparien avulla. Kirjat

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Vastuullisuusraportti 2013

Vastuullisuusraportti 2013 Vastuullisuusraportti 2013 Global Compact -ohjelma YK:n perustama ja johtama yritysten vastuullisuusohjelma Global Compact on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Se perustettiin sitouttamaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014. Kaj von Weissenberg 2014-11-24

HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014. Kaj von Weissenberg 2014-11-24 HSEQ-Palvelutoimittajien arviointimenettely Työsuojelurahaston valtuusto 25.11.2014 Kaj von Weissenberg 1 Tausta Suurteollisuuspuistoissa sekä tuotantolaitoksilla työskentelee suuri määrä palvelutoimittajia

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot