Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio

Transkriptio

1 Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio

2 Avoin Oppimisympäristö (AO) -tavoitetutkimushanke Case: Kurssien hallinta-työvälineen kehittäminen Tekes - Teknologian kehittämiskeskus Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX ( ) -teknologiaohjelma

3 Keskeinen tutkimuskohde vuonna 2002 Kurssien hallinta -työväline ja sen kehittämisprosessi sekä pilotointi syksyn kokeiluissa Suunnittelun lähtökohtia: Opettajan työn tukeminen Verkko-opetukseen kuluva työmäärä opettajilla on mitattu amerikkalaisissa tutkimuksissa jopa yli kaksinkertaiseksi aiempaan tapaan nähden (Reeves 2001) Kouluorganisaation kehittämisen näkökulmasta opettajat ovat keskeisiä toimijoita uusien toimintatapojen leviämisessä ja muuttumisessa arkikäytännöiksi (Hameyer 2001)

4 Suunnittelun lähtökohtia: Opettajan työn tukeminen Pedagogiikan soveltaminen, miten väline tukee pedagogiikan soveltamista käytäntöön? Yhteistyössä TTKK:n virtuaaliyliopiston kanssa on tehty työtä teoreettisen kehyksen jäsentämiseksi Opettajan, ohjaajan tai muun asiantuntijan rooli on osoittautunut käytännössä erittäin merkitykselliseksi verkko-opetuksen onnistumisessa (esim. Nevgi 2001)

5 TEORIAN TASO Kasvatuksen filosofia, oppimiskäsitykset (esim. konstruktivismi, kasvatuspsykologiset teoriat, kasvatussosiologiset teoriat... Pedagogiset mallit, Problem based learning, diskursiivinen malli, yhteisöllinen oppiminen, erityiset pedagogiikat (esim. steiner-pedagogiikka jne.) SOVELTAMISEN TASO Opettajat, koulutussuunnittelijat, käyttöteoriat, kurssisuunnitelmat, välineet... KÄYTÄNNÖN TASO Opetus ja opiskelu-prosessi, ohjeen kirjoittaminen, materiaalin lukeminen, keskusteluryhmän viestin kirjoittaminen, käsitekaavion tekeminen, välineen latauksen odottaminen...

6 Välineen pedagogisen suunnittelun haasteita Teorian ja käytännön suhde ei yksinkertainen - teoriasta ei voida suoraan johtaa käytännön toimintaohjeita (vrt. esim. Miettinen 2000) Esimerkiksi opettajan pedagogiseen ajatteluun ja päätöksentekoon liittyy käyttöteoria, joka on muotoutunut sekä teoreettisen pohdinnan että käytännön kokemuksen kautta Tämä käyttöteoria ja siihen liittyvät toimintamallit eivät ole itsessään tyhjentävästi kuvattavissa (Jyrhämä 2002)

7 Välineen pedagogisen suunnittelun haasteita Teoria tarjoaa heuristisia näkökulmia pedagogiselle päätöksenteolle, joka tehdään yhteydessä käytäntöön Pedagogisen osaamisen kehittymisessä opettaja tarvitsee myös käytännön tason ohjeita (Jyrhämä 2002) Yleistä opettamisen teoriaa pyrittiin kehittämään luvuilla, käytännössä havaittiin oppimiseen vaikuttavan suuren määrän konteksti- ja tilannesidonnaisia tekijöitä -> ei mekanistiseti kontrolloitavissa (Uusikylä & Atjonen 2000)

8 Välineen pedagogisen suunnittelun haasteita Suuri osa pedagogista käytäntöä on emergenttiä, tilannesidonnaista ja toteutuu vain osittain suunnitellun mukaisesti. Käytäntöjen suunnittelun haasteena on ottaa huomioon myös tilanteesta nousevat mahdollisuudet. (Wenger 1998) Kurssien hallinnan välineen vaatimuksiin pedagogisesta näkökulmasta kuuluu tämän perusteella Dynaaminen mahdollisuus muokata kurssin rakennetta kurssin aikana Joustavat mahdollisuudet toteuttaa erilaisia pedagogisia ratkaisuja

9 Välineen pedagogisen suunnittelun haasteita Käyttäjäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta pedagogiset teoreettiset mallit tarjoavat heuristisia välineitä määrittelyyn ja alustavien käyttötapakuvausten hahmotteluun Konkreettisten käyttötarpeiden huomioiminen vaatii loppukäyttäjien kokemuksia, palautetta ja kehitysehdotuksia iteratiivisessa suunnitteluprosessissa

10 Suunnittelun lähtökohtia: Opettajan työn tukeminen Pääkäyttäjän, opettajan asiantuntemuksen ulkoistamisen välineen ominaisuuksien määrittelemiseksi tärkeää Aiemmissa AO-hankkeen pilotoinneissa opettajat nostaneet esiin toivomuksia välineelle, mm. - ohjauksen helpompi ja joustavampi toteuttaminen yhdestä paikasta käsin - erilaisten materiaalien ja muiden resurssien helpompi integroiminen kurssille - organisointiin liittyvien työtehtävien helpottaminen

11 Kurssien hallinta -työvälineen määrittelytyössä edettiin käyttäjäkeskeisen iteratiivisen suunnittelun perusperiaatteita noudattaen (Preece 1994) ja kokeiltiin useita erilaisia kuvaustapoja palautteen saamiseksi. Informaalit haastattelut Käyttötapakuvaukset Toimintokuvaukset Käyttöliittymän paperiprototyypit Käyttöliittymän www-prototyypit Käyttöliittymän toiminnallinen, vertikaalinen wwwprototyyppi Määrittelyn kannalta olennaisia asioita tuli esille heti alussa informaalien asiantuntijahaastattelujen kautta.

12 Suunnitteluprosessin myötä opettajien käytännön kannalta konkreettista palautetta kuvauksiin alkoi tulla selkeästi enemmän esiin vasta toiminnallisen prototyypin arvioinnissa Opettajien asiantuntijuudesta ja pedagogisesta päätöksenteosta suuri osa on hiljaista tietoa ja vaikeasti heidän itsensäkään sanallisesti kuvattavissa (Jyrhämä 2002) Käyttäjillä ei ole usein kykyä hahmottaa karkeampien prototyyppien suunnittelullisia rajoitteita (Preece 1994)

13 Käytännössä suunnitteluprosessi muotoutui evolutionaariseksi prototypoinniksi toiminnallisuusvaatimusten vuoksi Lopputuloksena väline, jonka ominaisuuksissa huomioitu useita eri näkökulmia Pedagogiikka Vaati teoreettisten pedagogisten mallien roolin täsmentämistä Suunnitteluprosessissa pyrittiin saamaan esiin konkreettisia käyttötapoja, joilla opettajat vievät pedagogisia ideoita käytäntöön ja kehitettiin määrittelyä näiden avulla (läpikäynnit)

14 Käytettävyys Pedagogisen näkökulman mukaansaaminen käyttötapakuvausten tasolle kaikkein haasteellisinta, dynaaminen muokattavuus nousi tärkeäksi ominaisuudeksi Prototyyppien suunnittelussa pyrittiin toteuttamaan useita käytettävyyden periaatteita, etenkin looginen, johdonmukainen rakenne hahmopsykologian periaatteet ryhmittelyssä tuttujen käyttötapojen soveltaminen Prototyyppien käytettävyystestauksissa kerättiin havaintoja käytettävyysongelmista Nielsenin heuristiikkaan perustuvien luokitusten avulla

15 Saavutettavuus Opiskelijalle näkyvän kurssiportaalin sekä muiden lomakepohjaisten käyttöliittymien dynaaminen tuottaminen xml-muunnosten avulla mahdollistaa W3C:n WAI-kriteeristön tehokkaamman huomioimisen Tekniikka Yhteensopivuus Kurssien metatietojen standardointityö on käynnissä, yleistä mallia ei vielä ole, A&O:ssa käytössä malli viitata kurssin rakenteeseen ja käytettyihin työvälineisiin yhtenäisellä tavalla

16 Tekniikka Ylläpito Kurssien hallinta-työvälineen avulla kurssien päivittäminen voidaan suorittaa ilman erityistä teknistä osaamista Uudelleenkäyttö Kurssien perusrakenne sekä käytetyt materiaalit, tehtävät, kyselyt, ryhmät sekä keskustelun kansiorakenteet voidaan kopioida ja jakaa muiden kanssa

17 Uudelleenkäyttö Tekniikka mahdollistaa myös käyttötavan, jossa voidaan tuottaa pedagogisesti mietittyjä kurssipohjia, joita opettajat voivat soveltaa ja muokata oman kontekstinsa mukaisesti Väline mahdollistaa kurssien ja kurssipohjien jatkuva kehittämisen yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa Organisaation kehittämisen näkökulmasta tämä tukee onnistuneiden kokemusten levittämistä opettajilta toisille, joka on todettu yhdeksi tärkeäksi tekijäksi uusien käytäntöjen juurruttamisessa (Hameyer 2001)