Seminaari yliopistojen profiloitumisesta ja tutkimusinfrastruktuureista

Transkriptio

1 1 (8) Seminaari yliopistojen profiloitumisesta ja tutkimusinfrastruktuureista osallistujien työpajoissa kirjoittamat stilisoimattomat kommentit Suomen Akatemian järjestämään seminaariin osallistui yli sata henkilöä. Valtaosa osallistujista oli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johtoa, tutkijoita ja tutkimushallinnon henkilökuntaa. Tilaisuudessa käyty keskustelu ja kerätyt kirjalliset kommentit tarjoavat Akatemialle pohjaa sekä yliopistojen tutkimuksen profiloitumista tukevan rahoituksen että tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen ja strategian kehittämisessä. Aamupäivällä järjestettiin neljä työpajaa nk. learning cafe -mallilla, jossa kaikki osallistujat kiersivät kaikki työpajat. Osallistujille lähetettiin etukäteen työpajojen taustamateriaali. Itse työpajassa osallistujat kirjoittivat kommenttinsa tarralapuille. Nämä osallistujien antamat kommentit ja mielipiteet on listattu alla kunkin työpajan kohdalle. Kommentit on kirjattu sellaisinaan, joten osa niistä voi esimerkiksi olla ristiriidassa toisten kommenttien kanssa. Työpaja 1. Tutkimusinfrastruktuurien strategiset kehittämiskohteet tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK) toiminnan kautta Toiveet TIK:lle! Keskustelun tavoite: Miettiä ja kerätä tietoja ongelmista, joita esiintyy eri strategioiden (esim. organisaation tutkimusstrategia ja infrastruktuuristrategia), yhteensovittamisessa toimintaan Yleiset huomiot - Infrastruktuurien sitominen osaksi organisaatioiden tutkimusstrategioita elintärkeää - Infrastruktuurit eivät ole itseisarvo: Infrastruktuuristrategian tulee aina olla johdettu tutkimusstrategiasta - Strategioiden yhteensovittaminen haastavaa, koska infrastruktuurit luonteeltaan hyvin erilaisia - Infrastruktuurien pitkä elinkaari vaatii pitkäjänteistä strategista suunnittelua - Palvelukeskeinen (esim. ICT) infrastruktuurikomponentti näkyy harvoin organisaation strategian tasolla - Infrastruktuuristrategioiden kytkentä organisaation muuhun kehittämiseen ja toimintaan eri tasoilla (paikallinen, kansallinen, kansainvälinen) ei ole itsestään selvää. Strategioiden yhteensovittaminen ja koordinointi: - Strategioiden tavoitteena kaikilla tasoilla oltava kansainvälinen johtoasema - Strategioiden elinkaaret erilaisia vastaavasti eri rahoituskanavat ovat aikataulutettuja > yhteensovittaminen ei aina mahdollista - Onko strategioiden koordinointi ja riippuvuussuhteet kansallisella tasolla kenenkään vastuulla? - Miten tiedetään mihin sitoudutaan, teemmekö infrastruktuureja menneeseen vai tulevaisuuteen?

2 2 (8) - Kansallinen strategia tieteenaloittain + infrastruktuurit ja tutkimusrahoitus yhdessä tukemassa toisiaan - Strateginen avoimuus: strategiat täytyy viestiä ja implementoida - Avoimet yliopistokohtaiset infrastruktuuritiekartat > kansallinen koordinointi > kokonaiskuvan selkiytyminen? - Infrastruktuuristrategiat kytkettävä tieteen / tutkimuksen vahvuusalueisiin ja laajempaan kansalliseen strategiaan - Huippuyksikköpolitiikan koordinaatio kytkettävä profiloitumisen ja tutkimusinfrastruktuurien kehykseen - Alakohtaiset strategiat (mm. genomistrategia, biotalousstrategia) kokonaisvaltaisemmin huomioon. - Mikä on Suomi strategia, joka ohjaa ylätasolla? - Tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistosairaalat ym. tutkimustoimijat tiiviimmin mukaan strategiasuunnitteluun - Vahvuusalueiden identifiointi joskus haastavaa jopa yliopistojen sisällä > apua työnjakoon korkeammalta kansalliselta taholta - Kansallisten ja kansainvälisten infrastruktuurien käyttö mukaan Profi-hakemuksiin - Yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategiset keskustelut ja rahoituksen ohjaaminen yhteisiin hankkeisiin (esim. ESFRI hankkeet) - Valittujen profiloitumisalueiden infrastruktuurin kehittäminen, ko. infrat eivät välttämättä tiekartalla - Innovatiivinen monitieteisyys Yhteistyö: - Strategioissa otettava paremmin huomioon yhteistyön tuomat mahdollisuudet - Infrastruktuuristrategioiden synergioiden tarkentaminen partneriorganisaatiossa, päällekkäisten palveluiden poistaminen ja uusien yhteisten palvelujen pitkäaikaisen rahoittamisen ja suunnittelutyön kehittäminen - Strategiatyö voi aiheuttaa lisähaasteita yliopistojen yksiköille ja muille infrastruktuuriverkoston toimijoille, jotka hoitavat infrastruktuureihin liittyvää toimintaa tai koordinointia - Kilpailu vs. yhteistyö: miten kehittää omia vahvuuksia ja samalla lisätä yhteistyötä? - Yhteistyö vs. keskittäminen - Joillakin aloilla (esim. biopankkitoiminta) yhteensovittaminen sekavaa - Profiloituminen infrastruktuurien yhteensovittamisen lähtökohta - Alakohtainen koordinaatio tärkeää - Supistuvan kenttäasemaverkoston tehokas yhteiskäyttö - Suomessa huolehdittava laskenta ja datakapasiteetista yhteisesti > tulee halvemmaksi kuin yliopistojen omat systeemit ja kaupalliset pilvipalvelut eivät korvaa tarvetta kuin osin - Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston roolin kehittäminen - Suomeen tarvitaan yhteinen e-infrastrategia - Kansallinen kirjastostrategia - Yhteiskäyttöiset infrastruktuurit pohjautuvat aina paikalliseen osaamiseen - Tieto ja tavoitteet partnerorganisaatioiden välillä ei aina riittävää / optimaalista

3 3 (8) Kansallinen toiminta kansainvälisessä viitekehyksessä: - Miten saada Suomeen kansainvälinen huippututkimusinfrastruktuuri? - ESFRI vie paljon resursseja, miten voidaan synkronoida yhteen kansallisen tarpeen kanssa? - Suomen profiili Euroopassa? Uskottavuus tulee vain erikoistumalla - Millä aloilla kansalliset infrastruktuurit skaalautuvat kansainväliseen mittaluokkaan - Kansainvälisten infrastruktuurien parempi hyödyntäminen (kansalliset panostukset, yliopistojen sitoutuminen) - Kansainvälisissä infrastruktuureissa pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet jäsenyyskonsortioiden muodostamisessa - EU -rahoitus, kansallinen rahoitus, yliopistojen omarahoitus > ajoitus todella haastavaa Infrastruktuurirahoitus suhteessa tieteen rahoitukseen - Rahoituksen yhdenmukaistaminen (FIRI, yliopisto, TULAt) - Infrastruktuurirahoitus ei ole perinteistä projektirahoitusta - Eri rahoitusmuotojen aikajänteiden yhteensovittaminen (investointiavustus vs. poistot) - Infrastruktuuriverkostot monimutkaisia ja rakenteita olisi hyvä yksinkertaistaa esim. rahoitus verkostolle, joka jakaa sen eteenpäin omaan asiantuntijamenettelyyn perustuen - Satsataan kunnolla sinne mikä on strategisesti tärkeää - Infrastruktuuri-investointien hyöty yli oppiainerajojen - Lähtökohtaisesti strategista infrastruktuurirahoitusta tulisi käyttää tutkimusorganisaatioiden strategioiden kärkien vahvistamiseen - Ei pieniä infrastruktuureja Akatemian infrastruktuurikomitealle - Isot ja pienet infrastruktuurit erilliseen tarkasteluun Uudet avaukset - Pitkäjänteisyyden lisäksi huomioitava myös uudet avaukset - Uuden, palvelumuotoiluun ja tuotesuunnitteluun keskittyvän infrastruktuurin kehittäminen - Uudet avaukset ovat todella hankalia jos ovat laiteintensiivisiä. Näillä aloilla ei määritelmällisesti vahvaa näyttöä tutkimuksessa. Rahoitusta profiloitumisen kautta vaikka näyttää että Profi-rahoitus painottuu aiemmin vahvoiksi todetuille aloille? Miten tukea uusia avauksia? - Miten tunnistetaan uusi avaus? Missä vaiheessa rahoitusta voi hakea? Nyt tuntuu, että oltava vanha pohja - Uusi avaus vs. infrastruktuurin uudistaminen? Toiveet TIK:lle - Fasilitoida: o organisaatioiden välisten strategioiden yhteensovittamiseen tähtääviä keskustelutilaisuuksia o Tieteenalojen sisäisten infrastruktuuristrategioiden koordinointi o Kansallisesta työnjaosta sopiminen - Linjata kansalliset vastuut kansallisten infrastruktuurien osalta tutkimusorganisaatioiden profiloitumisen mukaan

4 4 (8) - Voisiko TIK toimia rahoituksellaan palveluiden tilaajana ja huolehtia käyttömaksuista, kun eri tutkimusinfrastruktuurien välillä halutaan käyttää samaa laitekantaa > jollakin selvä vastuu palvelusta koko elinkaaren ajaksi Työpaja 2. Mitkä ovat keskeiset kysymykset tai ongelmat rahoituslähteiden yhteensovittamisessa Keskustelun tavoite: selvittää mitä ongelmia tutkimusorganisaatioiden näkökulmasta liittyy profiloitumisen ja infrastruktuurien eri rahoituslähteiden yhteensovittamiseen Ohjaus ja koordinaatio: tarve ja haasteet - Tarvitaan vahvaa kansallista ohjausta - Rahoitusaikataulujen koordinointi > hakeminen ja hallinnointi saatava yksinkertaisemmaksi - Koordinaatio rahoittajien kesken rahoituksen tavoitteista, aikatauluista ym. > rahoittajien profiloituminen olisi eduksi - Yhtenäiset rahoitusehdot eri rahoittajien kesken, mm. palkat, laitehankinnat, ALV-käsittely - Rahoituslähteiden pirstaleisuus - Henkilörahoituksen varmistaminen rahoituselementtien eri rajoitusten takia haastavaa - Yhteistyön käytännön organisointi ja keskitetty tiedonjako - Profiloitumishankkeiden ja infrastruktuurien aito kansallinen koordinointi > yhteistyön toteutumista seurattava - Kansallinen yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen välillä > tunnistetaan eri roolit ja toimitaan niiden mukaan - Kuinka sovittaa nykyistä paremmin teknologia- ja tiederahoittajien rahoitusinstrumentit ja niiden hyödyntäminen pitkäjänteisen tutkimussuunnan tukemiseksi > tarvitaan konkreettisia malleja ja mekanismeja sekä rahoittajien yhteistä sitoutumista - Pitäisi tehdä kunnon analyysi olemassa olevista rahoituslähteistä ja niiden yhteensovittamisen haasteista - Koordinoinnista huolehtiminen laajasti, ei pelkästään yliopistojen vastuulla, yhteistyötä myös ministeriöiden välillä Rahoituksen haasteet ja kehittämisehdotukset - Olemassa olevan huippututkimuksen ja nousevien alojen tasapaino > pysyminen ajan hermolla - Työrauha vakiintuneille, mahdollisuus uusille infrastruktuureille - Rahoittajien omistajuus tutkimuspalveluista (ml. infrastruktuurit) - Vähenevät resurssit vs. työmäärä - Profiloitumistoimien huippututkimus vaatii kansainvälistä verkottumista, joka puolestaan vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja rahoitusta - Elinkaaren mittainen rahoitus tärkeää infrastruktuureille - Uusiutuminen uusien tutkijoiden kautta, ei aina valmista käyttäjäkuntaa, uudet resursoitava riittävästi - Profiloitumiseen saatava merkittävä rahoitus - Uusien profiloitumisalueiden tunnistaminen - Jos profiloitumisrahoitus ja infrastruktuurit halutaan yhdistää miksi jaetaan erikseen?

5 5 (8) - Eri rahoituslähteet: yliopistojen perusrahoitus turvattava, pohjoismaiset ja EU rahoitusmahdollisuudet infrastruktuureille, yritykset mukaan infrastruktuurirahoitukseen - Akatemian rahoitus yliopistotasolla hankalaa tuntikirjauksineen - Erilaiset rahoitusmahdollisuudet erilaisille infrastruktuureille - Ongelmana on infrastruktuurin ylläpito ja päivitys: ei riitä että rahoitusta on tarjolla pelkästään hankintaan - IPR-oikeudet, yksityisyyskysymykset kun rahoitusta infrastruktuuriin tulee sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta - Profiloitumisrahoitus ei oikein tue yliopistojen välistä yhteistyötä Profiloituminen ja infrastruktuurikokonaisuus: - Profiloitumisessa mietittävä yhteistyö infrastruktuurin osalta mielekkääksi - Arvokkaiden data-aineistojen pysyväistalletus - Profiloituminen myös kansainvälisessä kentässä - Yliopistojen infrastruktuurien kansallinen työnjako osana profiloitumishakemusta ja rahoitusta sekä yhteistyön virallistaminen esim. sopimuksilla - Infrastruktuurien kohdalla yhteistyö on pelkkää plussaa, kun taas Profi-haussa pohjimmiltaan on kyse kilpailusta tietyn alan sisällä - Avoimuutta strategioihin > helpottaisi työnjakoa - Infrastruktuurit, jotka tukevat usean yliopiston profiloitumistoimia, tulisi huomioida strategioissa - Hyödynnetään paremmin tutkimuksen, kehittämisen ja käytäntöjen uudet avaukset - Huippututkimus ja sitä tukevat infrastruktuurit: jatkuvuus, uusiutuminen, riskit - Miten hyödynnetään julkiset suuret hankinnat tutkimusinfrastruktuurin rahoituksessa (esim. SOTE) Työpaja 3. Yliopistojen profiloituminen: yhteistyö ja työnjako Keskustelujen tavoite: Kuulla yliopistojen kommentteja Profi-hakuilmoituksen työnjaon ja yhteistyön ohjeistuksen luonnoksesta - Yhteistyöstä palkittava - Profiloituminen vahvuuksiin nojaten oleellista resurssiviisaus käyttöön - Koko innovaatiotoimijoiden ketjua tulisi katsoa vahvuuksiin perustuen - Vaikuttavuus oleellista - tämä profiloitumisen ajurina - Alueellisen yhteistyön lisäksi konkreettista ala- ja aihekohtaista yhteistyötä - Ongelmana on yhteistyön ja yliopistojen rahoitusmallin logiikan yhteensovittaminen > yhteistyöstä ei palkita rahoitusmallissa Hakemustekniset asiat: - Riittäisikö sitoumus yhteistyöhön ja ainoastaan, jos yliopistot hakevat rahoitusta samaan alueeseen, tarkempi kuvaus yhteistyöstä - Työnjaon ja yhteistyön kuvaus: tavoite, toimenpiteet, tausta, vaikutusten todentaminen - Konkreettinen kuvaus: mistä on sovittu, mistä sovitaan myöhemmin, toimijat ja miten ovat sitoutuneet, miten kulut jaetaan osallistujien kesken

6 6 (8) - Yhteistyöstä ja työnjaosta voisi laittaa esimerkkejä - Määriteltävä kuvataanko yhteistyötä profiloitumisalueella vai kaikki mahdollinen yhteistyö - Miksi kuvata yhteistyötä, johon ei hae rahoitusta - Yhteistyö kuvataan institutionaalisella tasolla - Hakemuksessa tuotava esiin tutkimuksen infrastruktuurin investoinnin kansallinen merkitys ja vaikuttavuus sekä tieteellisen vaikuttavuuden että kasvunäkymien ja talouden näkökulmasta - Miten kuvataan yritysyhteistyö, pitäisi perustua yliopistojen strategiaan Kansallinen kokonaisuus: - Mikä on tutkimuslaitosten rooli tässä haussa, tärkeä selvittää - Kansainvälisen yhteistyön tulisi olla vahvasti mukana, jos tähdätään kansainvälisen tason nousuun - Insentiiviksi se, että yliopisto tekee yhteistyötä esim. sektoritutkimuslaitoksen tai VTT:n kanssa - Huomioitava amk:t ja niiden infrastruktuurit, tuo lisäarvoa - Sovellukset ja innovaatiotoiminta - Akatemia voisi koordinoida session, jossa yliopistot katsovat keskinäisen työnjaon ja yhteistyön ennen hakemusten jättämistä - Koska rahoituksen hakeminen on strateginen kysymys, on yhteistyössä kyettävä tarkastelemaan kumppanien strategisia tavoitteita, tämä edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua ja laajempaa kumppanuutta Työpaja 4. Out of the box Tavoite: Odotuksia ja kehittämisehdotuksia! Ajatuksien tuulettamista! - Lähtökohta ei ole supistaminen vaan tutkimusrahoituksen kasvattaminen Suomessa - Rahoittajat puulaavat varansa josta saa hakea, mitä toiminta tarvitsee. - Opetuksen ja tutkimuksen suhde - Kansainvälisyys keskiöön - Miten digimaailma vaikuttaa Akatemian toimintaan tulevaisuudessa? - Avoimen tieteen ja datan pelisääntöjen kirkastaminen? Miten yritykset voivat hyödyntää avointa tiedettä? - Miten Akatemia jatkossa osallistuu tutkimuksen hyödyntämisen tukemiseen? rahoitus, välilliset toimet? % kokonaiskustannusmalli myös muihin hakuihin erityisesti nuorille tutkijoille, koska omarahoitusvaatimus estää uudet avaukset - Akatemia voisi vahvemmin seurata yliopiston antamaa hakijoiden paremmuusjärjestystä. Tämä tukisi profiloitumista myös. Jos yliopisto ei sitoudu hakijaan, niin miksi Akatemia sitoutuisi? - Kun yliopisto hakijana, voidaan menettää uusien tutkimusaiheiden/alojen nousu - Synergia OKM tulosneuvotteluiden kanssa epäselvä, Profi+TIK+Strat.raha - Liian paljon hakemuksiin pohjautuvia hankkeita -> hallinnollinen työ lisääntynyt - Kovasti paljon työaikaa investoidaan infra-, Profi-, STN yms. hakuihin. - Ask&Apply tiedotus, olisi hyvä saada tieto kierroksesta myös yliopistoihin, joilla ei ole omaa tilaisuutta - Akatemian sivuille tieto haetusta ja päätetystä hankerahoituksesta Tekesin tapaan -> integraatio yliopistojen tietojärjestelmiin

7 7 (8) - Akatemian sivuilta vaikea löytää tietoa hakusanoilla - Hakuaikoja voisi miettiä uudelleen, nyt sykli haasteellinen yliopistoille - Hakuaikataulujen koordinointi (kärkihankehaku vs. syyskuun haku) Infrastruktuureista - Infrastruktuuri vs palvelu? Laitekannan ja muiden resurssien varaan luodaan palveluita mitkä infran tai yliopiston palvelut ovat saatavilla oman organisaation ulkopuolelle ja millä reunaehdoilla? Kuka kantaa riskin palveluista? - Tiedonvaihtoa ja yhteistyötä infrastruktuurien välillä voi edistää - Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja seurantainfrastruktuurien tehokkaampi integrointi (sekä mittaus- että datainfrat) - Infrastruktuurien yhteisomistus/yhteiset investoinnit hankalia, kun tutkimuslaitokset osa valtiota ja yliopistot ei - Alakohtaiset kansalliset tutkimusinfrastruktuuristrategiat tarpeen - Pitäisikö tulevia tutkimusinfrastruktuureja rakentaa myös kv kärkiyritysten kanssa? vaikuttavuus, hyödynnettävyys, yhteiset resurssit, amk:t, verkostot - Leasing toimintamallin hyödyntäminen akateemisessa ympäristössä - Miten saadaan yliopistot käyttämään kansallisia infrastruktuureja? näkyy esim. Profi-hakemuksissa, että yliopistot mainitsevat paikallisen infran, vaikka sovellus olisi muuallakin - Infrastruktuurirahoituksen haussa ja arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon, että kyseessä on tuki-infra, ei tutkimushanke - Infrastruktuurit: miten keskinäisestä kilpailusta kansallisiin tulokulmiin ja yhteistyöhön? - Infrastruktuurien omistajuuden pysyvyys - Mitä jos katsottaisiin tutkimusinfrastruktuuriasiaa Suomen ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Top down -näkökulma ja suuret satsaukset - Jos tulee maksimimäärä infrastruktuureja tiekartalle, kuinka vanhoja poistetaan? - Isot infrastruktuurit lisenssoitaviksi? Nykyinen käytäntö ei ole kustannustehokas - Yllättävien infrastruktuurisynergioiden tunnistaminen ja hyödyntäminen koordinoidusti - Voisi olla fiksua tarjota CSC:n rautaa entistä aktiivisemmin/avoimemmin myös tutkimuslaitoksille - Kansalliset infrastruktuurit aidosti kaikkien käyttöön - viestintä mahdollisuuksista - Kirjastokulujen ja -palveluiden yhteiskäyttö - Pitkäjänteinen tuki infrastruktuuriin, jos korkeatasoista Profiloitumisesta - Onko profiloitumishankkeilla taattu infrastruktuuritausta? Miten turvata hankkeiden jalkautuminen yliopistoyhteisöön? - Mikä on Profi 4:n teema? - Miten arvioidaan työnjako ja yhteistyö Profi 3 -haussa? - Profi-haussa kansainvälinen yhteistyö pitäisi olla ykkösprioriteetti. Kotimainen työnjako toisena kriteerinä. Arvio hakijan kansainvälisestä ja kansallisesta tasosta tärkeä - Profiloituminen avaa myös uusia mahdollisuuksia uudentyyppisten koulutuskokonaisuuksien /kokeilujen luomiseen->hybriditutkintojen luomiseen

8 8 (8) - Profiloitumisen pitäisi vaikuttaa myös perustutkinto-oikeuksiin, jos profiloitumisella kehitetään jotain osa-aluetta ja tutkinto-oikeudet eivät täyty. Koordinaatio OKM-AKA (tutkimus-opetus) - Olisi hyvä tietää etukäteen, tuleeko uusia Profi-hakuja - Profi-haun vuosierät järkeviksi - Profiloitumisen tulevaisuus? Katoaako kokonaan? ylläpitomoodiin?